Naantalin kaupunki Työsuojelu NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Transkriptio

1 NAANTALIN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016

2 1. TYÖSUOJELUN TAVOITTEET n tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkykyä. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on työpaikalla helppo luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja. on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Naantalin kaupungissa työsuojelua ohjaa yhteistyötoimikunta. Tämä toimikunnan alaisuudessa toimii työsuojeluvaliokunta (kaikki yleiset työsuojeluasiat, tapaturmat, läheltä piti ilmoitukset, ohjeistukset) ja sisäilmatyöryhmä (kaupungin kiinteistöjen sisäilmaongelmat). 2. Työpaikkaselvitykset ja työsuojelutarkastukset vuonna 2016 Työn ja työolosuhteiden terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämiseksi ja arvioimiseksi tehdään suunnitellusti työpaikkakäyntejä, joissa huomioidaan työpaikan altisteet, työn kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaara. Työpaikkaselvityksiä tehdään myös työtä, työmenetelmiä ja työtiloja suunniteltaessa ja työolosuhteiden muutostilanteissa. Työpaikkakohtaisesti selvitetään ergonomiset, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät. Samalla arvioidaan työhön liittyvät fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät sekä kiinnitetään huomiota työpaikan tapaturmavaaroihin. Työpaikkaselvityksiin osallistuvat työterveyshuollosta työterveyslääkäri, työterveyshoitaja, työfysioterapeutti ja työpsykologi siten, kuin he katsovat, että on tarpeellista. Tavoitteena on, että Naantalin kaupunkia hoitava työterveyshuollon tiimi tuntee työpisteet ja niissä tehtävän työn mahdollisimman hyvin. Työpaikkaselvityksen prosessikuva (tapahtuma + vastuunkantaja) 1. Alkuselvitys: STM:n kaavakkeet kohteelle. lähettää ja kokoaa kaavakkeet. 2. Analysointi: kokoaa ja analysoi tulokset tarkastusta varten 3. Työpaikkatarkastus: Henkilökunta varaa ajan tarkastukseen + kutsuu osalliset tarkastukseen (ajan varaus) 4. Yhteenveto: tekee yhteenvedon ja lähettää: Henkilöstöpäällikkö Henkilökunta TS valiokunta käsittelee asian 5. Seuranta: lähettää seurantakaavakkeen esimiehelle. Toimenpide seuranta 12kk päästä (tsv+tsp)

3 Mikäli työyhteisö on laaja (esim. Kotihoito), voidaan soveltaa laajempaa selvitysprosessia, jossa kohta 4. (yhteenveto) tehdään koko työyhteisön ollessa paikalla. Tällöin työterveyshuolto esittelee yhteenvedon kokonaisuutena ja paikalle kutsutaan työterveyden taholta henkilöstöpäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työsuojelupäällikkö sekä asianosainen työyhteisö. Näin tieto menee koko työyhteisölle kerralla, eikä mahdollisia informaatio katkoksia synny niin helposti kuin ilman yhteiskokoontumista. huolto ja lähiesimies määrittelevät, milloin työyhteisö tarvitsee laajemman työpaikkaselvityksen prosessin. Työpaikkaselvityksiä tehdään vuonna seuraaviin toimipisteisiin: 2016 Kevät: Päivähoito: Viiala, Suovuori, Perusopetus: Kultaranta, Sosiaalitoimi, Terveyskeskus: röntgen ja laboratorio, Birgittakoti, Syksy: Päivähoito: Merimasku, Rymättylä, Perusopetus: Velkua, kiinteistöhuolto, ruokahuolto, siivoustoimi, liikuntapaikat, Terveyskeskus: neuvolat 2017 (alustava suunnitelma) Kevät: Pääkirjasto, Kaupungintalo, Sivistysvirasto, Perusopetus: Karvetti Syksy: Perusopetus: lukio, Kuparivuori, Taimo, Päivähoito: Kreivinniitty, Soininen, Keskustan päiväkoti ja Raatihuone, Terveyskeskus: vuodeosasto Liite 2. Toimintayksiköt ja tarkastushistoria Lähiesimiehet valvovat työpaikkaselvitysten korjaus/toimenpide ohjeita. He ovat ensisijaisesti vastuussa siitä, että työpaikkaselvityksessä ilmenevät puutteet korjataan ja työntekijöiden työolosuhteet ovat kunnossa ja turvalliset. Lähiesimiehet raportoivat työsuojelua toimenpiteistä ja korjauksista sekä muutosten aikatauluista (seurantailmoitus toteutetuista toimenpiteistä työterveyshuoltoon). Tarpeen mukaan tehtävät tukitoimenpiteet: 1. Ergonomiakartoitus tarpeen mukaan Suunnattuja ergonomiakartoituksia tehdään tarpeen mukaan. Ergonomiakartoitukset ovat ennaltaehkäisevää toimintaa ja perustuvat työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa todettuun tarpeeseen ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden arvioon. Esimies ja työntekijä voivat pyytää ergonomiakartoitusta työterveyshuollosta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. 2. Työyhteisön kuormitus Tarpeen mukaan selvitetään tarkemmin työyhteisön psyykkisiä ja sosiaalisia kuormitustekijöitä sekä työyhteisön toimivuutta. Esimerkiksi selvitetään ja tuetaan esimiesten ja työyhteisön jäsenten selviytymistä työpaikan kriisi-, ongelma- ja muutostilanteissa. Henkinen työsuojelu on osa työsuojelua. Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työturvallisuuslain 25 :n mukaan työnantajan on asiasta tiedon saatuaan ryhdyttävä käytettävissään olevin keinoin toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Tällä tarkoitetaan myös henkistä kuormittumista. Keskeisten toimijoiden (työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöstö, työnantajan edustus) kesken arvioidaan tilannetta ja sitä, millaiset selvitysmenetelmät ovat kyseisen työpaikan tilanteen huomioon ottaen käyttökelpoisimpia. Yksilöllisen työkuormituksen arvioinnissa ja selvittämisessä yhteistyö työterveyshuollon kanssa on tärkeää.

4 3. tarkastus tarkastus tehdään vähintään samoihin kohteisiin kuin työpaikkaselvitykset. tarkastuksia tehdään myös tarvittaessa ja pyynnöstä muihin kohteisiin. Aloitteen voi tehdä esimies, henkilöstö ja työterveyshuolto olemalla yhteydessä työsuojeluvaltuutettuun tai -asiamiehiin. Tämän jälkeen asiaa selvitetään ja käsitellään joko sisäilmatyöryhmässä tai työsuojeluvaliokunnassa, jonka jälkeen päätetään siitä, käynnistetäänkö varsinainen työsuojelutarkastus. Tarpeen mukainen työsuojelutarkastus prosessi Aloite/tarve/on gelma valtuutetut (mahdollisesti terveystarkastaja/työsuojelupäällikkö) tekevät tarkastuksen ja selvityksen Asian käsittely työsuojeluvaliokunnassa tai sisäilmatyöryhmässä Päätös jatkotoimenpiteistä Tiedotus 4. Mittaukset valtuutetut ja terveystarkastaja suorittavat aktiivisesti mittauksia ja tarkastuksia kaupungin eri toimipisteissä, jotta hyvä sisäilma turvattaisiin niissä jokaisessa. Tarkastuksia tehdään sekä spontaanisti että tarpeen mukaisesti. Tarkastuksista tulee koottu raportti sisäilmatyöryhmän jäsenille sekä työsuojelun kansioon (T: asemalle). Mittauksista päättää sisäilmatyöryhmä tulleiden palautteiden pohjalta. 5. Turvallisuuskävelyt päällikkö ja valtuutetut suorittavat turvallisuuskävelyitä, joissa työsuojelun edustajat ja lähiesimies käyvät työpaikan läpi; tekevät silmämääräisen arvion työpaikan työturvallisuudesta sekä keskustelevat mahdollisista vaaranpaikoista työpisteissä. Näissä tarkastuksissa ensisijainen huomio on turvallisissa työoloissa; suojavälineet, koneet ja laitteet, suojavaatteet, ohjeistukset ja valvonta sekä kaikki muut turvalliseen työhön liittyvät vaatimukset. Turvallisuuskävelyistä annetaan lyhyt tiedoksianto työsuojeluvaliokunnalle. TS-kävelyt voivat tuoda esille sellaisia puutteita työturvallisuudessa, että työsuojelulle tulee tarve tehdä kattavampikin työpaikkaselvitys ko. kohteessa. n painopisteisiin kuuluu työsuojelutoiminnan esillä pitäminen, tiedon jakaminen ja työsuojelun läsnäolo henkilökunnan arjessa. Sisäilman parantamiseen tähtäävät toimenpiteet 2016: - Kiinteistöpäällikön esitys liitteenä (Liite 2) - Toimenpiteiden eteneminen kirjataan Kleemolaan ja niitä seurataan sisäilmatyöryhmässä. Lisäksi sisäilmatyöryhmällä on intran työpöydällä omat sivut sekä Kleemolan kautta toimiva keskustelukanava sisäilma-asioista.

5 3. Tapaturmien sekä uhka- ja vaaratilanteiden tutkinta ja seuranta Naantalin kaupungissa tavoitellaan nollaa tapaturmaa. seuraa aktiivisesti kaupungin tapaturmia sekä uhka- ja vaaratilanteita (tilanne, jossa työntekijän henki ja/tai terveys on vaarassa tai siihen kohdistuu edes selkeä uhka). Työntekijöiden tehtävänä on sekä läheltä piti että vaara- ja uhkatilanteissa tehdä ilmoitus asiasta mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Linkit löytyy Intrasta kts. henkilöstökäsikirja. Tapaturmailmoitus tehdään Pohjolan sivujen kautta ja läheltä piti-ilmoitus vielä kaavakkeena, kunnes sekin saadaan kehitettyä selainpohjaiseksi. Uhka- ja vaaratilanne Työntekijä täyttää vaara- ja uhkatilanne ilmoitus kaavakkeen. Linkki intrassa. Esimies tarjoaa työterveyshuollon kriisiapua, jos sille on tarvetta. Esimies täydentää ilmoitusta omalta osaltaan. valiokunta käsittelee tapauksen ja antaa tarvittaessa toimintaohjeen vastaavien tilanteiden ennakointiin. Tapaturma Työntekijä tekee Pohjolan kotivuilla tapaturmailmoituksen esimiehensä kanssa. Linkki intrassa. vastaanottaa tapaturmailmoitukset ja valmistelee ne työsuojeluvaliokunnalle. 4. Ensiapuvalmius työpaikoilla 2014: valiokunta käsittelee tapaturmailmoitukset. Valiokunta seuraa tapaturmia ja antaa tarvittaessa toimintaohjeita turhien tapaturmien välttämiseksi. toimikunta järjestää vähintään henkilöstökoulutuksena kaksi EA kurssia ja yksi hätäensiapu kurssi vuonna Tarpeen mukaan arvioimme lisäkoulutuksia. pitää tietoiskuja työsuojelusta esimiesfoorumeissa. Koulutukset ovat avoinna kaikille kaupungin työntekijöille. Kussakin Naantalin kaupungin toimipisteessä tulee olla ensiapuvalmius. Jokaisessa työyhteisössä on yksi ea-koulutettu henkilö kutakin alkavaa 25 henkilöä kohti. Toimipisteiden lähiesimiehet vastaavat, että työryhmän EA taidot ovat ajan tasalla. He nimeävät työntekijät, jotka osallistuvat EA kurssiin. Ilmoittaja toimii vastuuhenkilönä. Jokaiseen työyksikköön nimetään ensiapukaapista vastaava henkilö. Vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu kuukausittain tarkistaa ensiapuvälineiden määrä ja kunto sekä säilytyspaikan siisteys. Ensiapukaapin yhteydessä on vastuuhenkilön yhteystiedot sekä lista ensiapukoulutuksen saaneista henkilöistä. Kuukausittaisen tarkastuksen perusteella kaapin sisältöä uusitaan tarvittaessa. Ohjeet ja vaatimukset tarkastukseen löytyy EA kaapin täyttöohjeesta. Tarvittaessa työsuojelu lähettää ohjeen kaappivastaavalle, mikäli se puuttuu kaapista. Työpaikkatarkastuksessa

6 katsotaan, että kaapissa on ajanmukainen materiaali ja ohjeistus sekä tarkastetaan, että vastuuhenkilön nimi löytyy kaapista. Tilaukset tehdään keskusvaraston kautta. Tässä toimintamalli EA kaappien täydentämisessä: EA kaapis sa vajausta Kaapinhoitaja tekee tilauksen keskusvarastoon Keskusvarasto toimittaa täydennyksen ja kirjaa tilauksen K-varasto ja työsuojeluvaltuutettu arvioivat uusien tilattavien tarvikkeiden määrän ja tilaavat täydennykset. Keskusvarasto lähettää tilauksesta kopion TSP:lle, joka käy ne läpi ja hyväksyy tilauksen. TSP lähettää hyväksymästään tilauksesta ilmoituksen henkilöstöpäällikölle, joka hyväksyy laskut ja tiliöi ne TSvaliokunnan menoihin. Ensiapuvalmius on osa turvallisen työyhteisön jatkuvaa toimintaa. Tästä syystä ensiapukoulutus on uusittava kolmen vuoden välein. päällikkö ja työsuojeluvaltuutettu huolehtivat koulutuksen järjestämisestä sekä seuraavat osallistujia että koulutuksien tarvitsijoita, jotta ensiapuvalmius ja osaaminen ovat vaadittavalla tasolla kaupungin yksiköissä. Yhteistyö esimiesten kanssa on tärkeätä tiedon jakamisessa ja keräämisessä. 5. Palo- ja pelastusvalmiuden ylläpito 2016: Päävastuu pelastusvalmiuden ja -harjoituksien ylläpidosta on yksiköiden esimiehillä. - Tekniset koehälytykset kerran kuukaudessa. - Hälytyssummerien (Turre) kokeilu kerran vuodessa marraskuussa. - Poistumisharjoitukset kerran vuodessa sovittuun kokoontumispaikkaan. - Mahdollinen alkusammutuskoulutus vakuutusyhtiön ja kaupungin järjestämänä. 6. Yksintyöskentely vuonna 2016 Työturvallisuuslaki 29 1 mom: Työssä, jossa työntekijä työskentelee yksin ja johon siitä syystä liittyy ilmeinen haitta tai vaara hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen, työnantajan on huolehdittava siitä, että haitta tai vaara yksin työskenneltäessä vältetään tai se on mahdollisimman vähäinen. Työnantajan on myös työn luonne huomioon ottaen järjestettävä mahdollisuus tarpeelliseen yhteydenpitoon työntekijän ja työnantajan osoittaman edustajan tai muiden työntekijöiden välillä. Työnantajan on myös varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Yksintyöskentelyn haittoja voidaan torjua: - suunnittelemalla työt niin, ettei yksintyöskentelytilanteita synny - vähentämällä yksintyöskentelyyn käytettävää aikaa - varustamalla työntekijät ja työskentelytilat toimivilla yhteydenpito-, hälytys ja itsepuolustusvälineillä (TurvaTiimi ja yksiköiden esimiehet) - perehdyttämällä työntekijät työpaikan turvallisuusohjeisiin ja välineiden käyttöön (Turva- Tiimi ja yksiköiden esimiehet)

7 Työnantajan tulee toimia kiinteässä yhteistyössä työntekijöiden ja työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa erityisesti silloin, kun työtehtävät edellyttävät yksintyöskentelyä. Jokaisen esimiehen tulee huolehtia, että niillä työntekijöillä, jotka työskentelevät yksin, on ohjeet poikkeavassa tilanteessa toimimiseen; tapaturma, läheltä piti, yhteydenotot jne. Toimintamalli kasvattaa työturvallisuutta ja yhtenäisiä toimintatapoja poikkeavassa tilanteessa. Jokaisella työpaikalla täytyy olla selkeä toimintamalli väkivallan kohtaamisesta työssä sekä yksin työskentelystä virastoajan ja toimipisteen ulkopuolella. Virastojen päälliköt huolehtivat tarvittavan toimintamallin laatimisesta. päällikkö antaa tarvittaessa apua työryhmän kasaamisessa ja toimintamallin laatimisessa. AVI valvoo toimintaohjeen olemassa oloa tarkastuksiensa yhteydessä. 7. Henkilökunnan perehdyttäminen 2016 Työturvallisuuslaissa edellytetään muun muassa, että työnantaja antaa riittävän perehdytyksen työpaikan työolosuhteisiin, työvälineisiin, tuotantomenetelmiin sekä turvallisuuteen ja terveyteen liittyvistä asioista. Kaupungin intra toimii tärkeimpänä perehdytysvälineenä. Kaupungin yleinen tulokkaanopas on päivitettynä intrassa ja annetaan kaikille uusille työntekijöille. Tämän ohjeistuksen lisäksi jokaisessa työyksikössä tulee olla oma perehdyttämisohje ja nimetyt vastuuhenkilöt. Perehdyttämisestä vastaa yksikön esimies/osaston sisältä valitut oman toiminta-alueensa perehdyttäjät. päällikkö osallistuu uusien työntekijöiden (tulokasinfo) perehdytyskoulutukseen. Hän esittelee kaupungin työsuojeluorganisaation toimintamallin. 8. Varhaisen tuen malli / koulutus Varhaisen tuen malli on ollut käytössä vuodesta Tarkoitus on edelleen tehostaa sen käyttöä ja huolehtia, että varhaisesta tukemisesta on Intrassa selkeät ohjeet. 9. Henkinen työsuojelu n eräänä tavoitteena on henkisen hyvinvoinnin edistäminen työpaikalla. Henkinen työsuojelu on käytännön toimintaa, jolla pyritään saattamaan työn vaatimukset ja ihmisen suoritusedellytykset vastaamaan mahdollisimman hyvin toisiaan. Ennen kaikkea henkinen työsuojelu on yhteistoimintaa työpaikalla työolojen kohentamiseksi. Henkinen työsuojelu on sekä ehkäisevää että puutteita korjaavaa toimintaa. Pääpaino on ehkäisevässä työssä. Työoloja kehitetään suunnittelun avulla, jota toteutetaan organisaation eri tasoilla ja jossa työntekijät ovat mukana. Suunnittelu on jatkuvaa ja kaikkia työntekijöitä koskettava asia. Jotta työyhteisö tulee kuulluksi ja asianmukaista tietoa jaetaan riittävästi koko työyhteisölle, tulee esimiehen huolehtia säännöllisten työpaikkakokousten pitämisestä esim. kerran kuukaudessa omassa yksikössään. Päätöksistä ja kokouksista pidetään pöytäkirjaa, joka jaetaan jokaiselle

8 työyhteisön jäsenelle. Näin jokainen sitoutuu paremmin tehtyihin päätöksiin ja keskustelluista asioista on selkeää dokumenttia myös niille, jotka eivät päässeet paikalle. Kehityskeskustelut ovat erinomainen paikka esimiehellä keskustella työntekijänsä kanssa kahden kesken. Jokaisen esimiehen tulee huolehtia kehityskeskusteluiden säännöllisyydestä esim. kerran vuodessa ja samalla huolehtia myös kehityskeskustelukaavakkeiden asianmukaisesta täyttämisestä sekä säilyttämisestä tulevia kehityskeskusteluja varten. Työntekijän tehtävänä on huolehtia kaavakkeiden asiallinen esitäytöstä ja omasta valmistautuminen esimiehen tapaamiseen. Onnistunut kehityskeskustelu parantaa esimiehen ja työntekijän keskinäistä kommunikaatiota ja työ hyvinvointia. 10. n toimintasuunnitelma 2017 Vuoden 2017 toimintasuunnitelma valmistellaan syys-lokakuun 2016 TS-valiokunnan kokouksissa, jotta se voidaan esittää yhteystyötoimikunnalle viimeistään marraskuussa. Työpaikkatarkastuksien suunnittelu yhdessä työterveyshuollon kanssa aloitetaan samoihin aikoihin, jotta tarkastuslista on valmis ennen TS-toimintasuunnitelman esittämistä.