NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/2019 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus KÄSITELLYT ASIAT Sivu 117 Asemakaava ja asemakaavamuutos Klaukkalassa, Luhtajoentie-Havumäentie 118 Asemakaavan muutos Rajamäellä, Hellaspolun alue Tontin luovuttaminen Salhydro Oy:lle Ilvesvuoren yritysalueelta Eron myöntäminen hallintopäällikön virasta Oikaisuvaatimus koskien kunnanhallituksen päätöstä (Osallistuvan budjetoinnin määrärahan e jako vuonna 2019) 122 Rajamäen maanpuolustusjuhla Esitys Nurmijärven yhteiskoulun lukion ja Rajamäen lukion hallinnollisesta yhdistämisestä alkaen 124 Vastaus valtuustoaloitteeseen Nurmijärven kunnan hakeutumiseksi mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamiseen 125 Sarastia Oy:n osakassopimuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen konsernijaoston vaali toimikaudelle Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokousedustajan ja varaedustajan valinta 128 Kaavoituksen kehittämisen työryhmä Pöytäkirjat Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Aika klo 15:30-17:47 Paikka Kunnanvirasto, hallitus Osallistujat Läsnä Räty Virpi, KOK puheenjohtaja Salonen Tarja, KESK I vpj Peltonen Juha, SDP II vpj Hyvämäki Juha, KESK jäsen Hägg Arto, KOK jäsen Jalava Markku, KOK jäsen Pispala Leni, VIHR jäsen Raekannas Riikka, KESK jäsen Sailio Alpo, SDP jäsen Vaulamo Petri, KOK jäsen Heinonen Marko, SDP varajäsen läsnä klo 15:48-16:06 Toivonen Kallepekka, kv:n pj saapui klo 15:37 KESK Vainio Jari, KOK kv:n I vpj saapui klo 15:37 Latva Jerry, SDP kv:n II vpj saapui klo 15:37 Poissa Tapiolinna Maiju PerusS jäsen Muut Mäkelä Outi kunnanjohtaja esittelijä Vertainen Mika vs. kunnansihteeri pöytäkirjanpitäjä Muut saapuvilla olleet Anttila Jukka hallintojohtaja klo 16:13-16:20 Hirvonen Tiina sivistystoimenjohtaja klo 16:20-16:45 Järvenpää Marko elinkeinojohtaja klo 16:06-16:11 Lehtonen Jouko tekninen johtaja klo 15:37-16:11 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leni Pispala ja Riikka Raekannas. Käsitellyt asiat Allekirjoitukset Virpi Räty Tarja Salonen Mika Vertainen puheenjohtaja puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä :t

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto Leni Pispala Riikka Raekannas Pöytäkirja yleisesti nähtävillä yleisessä tietoverkossa Todistaa Mika Vertainen vs. kunnansihteeri

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Asemakaava ja asemakaavamuutos Klaukkalassa, Luhtajoentie-Havumäentie 34/ /2018 ASRA 3 Nurmijärven kunta aloittaa Klaukkalassa asemakaavan sekä asemakaavamuutoksen laatimisen Mäntysalon ja Palokallion välisellä maa- ja metsätalousalueella. Kaava-alueen pinta-ala on noin 17 ha. Alue sijaitsee Klaukkalan keskustan koillispuolella. Siitä luoteeseen on Mäntysalon asuinalue, lounaan puolella Luhtajoki ja idässä kaava rajautuu tulevaan ohikulkutiehen. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liittymän sekä tieyhteyksien rakentaminen Klaukkalan tulevalle ohikulkutielle. Klaukkalan ohikulkutien tiesuunnitelmasta on tehty hyväksymispäätös Tieyhteydet esitetään osayleiskaavan mukaisesti Mäntysaloon sekä Viirinlaaksoon. Tällä kaavalla tieyhteys mahdollistetaan Mäntysaloon. Tieyhteys Viirinlaaksoon sekä maankäytön laajentaminen Viirinlaaksossa mahdollistetaan erillisellä asemakaavalla. Asemakaavan muutos sisältyy asemakaavoitusohjelmaan. Asemakaavan rajaus ja tieyhteyksien tarkemmat linjaukset tutkitaan hankkeen aikana selvityksiin pohjautuen. Asemakaavalla mahdollistetaan tarvittaessa myös tien rakentamiseen sekä sen toiminnallisuuteen liittyviä asioita kuten maanläjitystä ja melu- tai näköesteitä. Asemakaavahankkeen yhteydessä varmistetaan myös, että osayleiskaavassa esitetyn ratalinjauksen toteutusmahdollisuudet säilyvät. Suunnittelualueeseen kuuluvat maa-alueet ovat pääasiassa yksityisessä omistuksessa. Kunta omistaa joitakin kaavoitettavista alueista. Kaava edellyttää maanhankintaa. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa vuodelta 2014 alue sijaitsee taajama-alueella. Suunnittelualueella on voimassa Klaukkalan osayleiskaava (kv 2016). Maankäytön kehityskuvassa 2040 (kv 2011) alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Sen alueelle on esitetty ratalinjaus asemineen ja koillispuolelle ohikulkutie.

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Suunnittelualueen luoteisosassa on voimassa Mäntysalon koulun alueen asemakaava (3-195) sekä Sammalkaaren asemakaava (3-197). Niissä on osoitettu alustavalle kaava-alueelle katualuetta sekä viheralueita. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaavan toteuttamisesta aiheutuu merkittäviä vaikutuksia. Hankkeen toteuttaminen on taloudellisesti merkittävä meno. Hanke tukee Klaukkalan taajaman kasvua ja tiivistymistä. Se mahdollistaa entistä sujuvammat kulkuyhteydet myös muualle Nurmijärven länsiosiin. Hanke vaikuttaa ympäristöön ja ilmastonmuutokseen mahdollistamalla entistä sujuvammat julkisen liikenteen ja kevyenliikenteen yhteydet. Se muuttaa Klaukkalan taajamarakennetta nauhataajamasta kohti verkostotaajamaa, mikä helpottaa julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn järjestämistä. Toteutuessaan kaava yhdessä tulevan Viirinlaakso II kaavan kanssa siirtää kaupallisen toiminnan painopistettä tehden siitäkin verkostomaisempaa ja luoden yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Vaikutuksia tutkitaan tarkemmin kaavahankkeen kuluessa ja negatiivisia vaikutuksia pyritään minimoimaan. Teknisen johtajan esitys: päättää ilmoittaa Klaukkalan Mäntysalon-Palokallion alueelle sijoittuvan asemakaavan ja asemakaavan muutoksen vireille tulleeksi. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Toni Saastamoinen, Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 3. ASRA 54 Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikenneyhteyksien rakentaminen Klaukkalan taajamasta tulevalle ohikulkutielle Mäntysalon alueelta ja myöhemmin yhdessä

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Viirinlaakso II -kaavan kanssa Viirinlaakson alueelta. Kaavalla muodostuu katu- ja tiealuetta sekä lähivirkistysaluetta (VL). Lähivirkistysalueet sijoittuvat Mäntysalon reunalle. Mäntysalon päädyssä on voimassa olevassa kaavassa puistoa (VP), lähivirkistysaluetta (VL) sekä katualuetta. Muuten kaavoitettavalla alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Pääosa kaavan mahdollistamasta yhteydestä osoitetaan katualueeksi. Ohikulkutien suunnitelman alue, jossa katu alittaa sen, osoitetaan kaavassa yleisenä tienä (LT). Muuten kaava rajautuu ohikulkutien suunnitelmaan. Klaukkalan liikenneyhteyksien kehittäminen on keskeistä taajaman kehityksen kannalta. Kaavan mahdollistama katuyhteys on osoitettu Klaukkalan osayleiskaavassa. Myöhemmin kadun ympäristöön voidaan osoittaa osayleiskaavan mukaisesti rakentamista tulevilla kaavoilla. Kaavan laatiminen on käynnistetty kunnan aloitteesta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa vuodelta 2014 alue sijaitsee taajama-alueella. Suunnittelualueella on voimassa Klaukkalan osayleiskaava (kv 2016). Maankäytön kehityskuvassa 2040 (kv 2011) alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. Sen alueelle on esitetty ratalinjaus asemineen ja koillispuolelle ohikulkutie. Kaava toteuttaa osayleiskaavaa sekä Maankäytön kehityskuvaa Kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksymisestä päättää kunnanvaltuusto. Kaavan toteuttamisesta aiheutuu merkittäviä vaikutuksia. Hankkeen toteuttaminen on taloudellisesti merkittävä meno. Hanke tukee Klaukkalan taajaman kasvua ja tiivistymistä. Se mahdollistaa entistä sujuvammat kulkuyhteydet myös muualle Nurmijärven länsiosiin. Hanke vaikuttaa ympäristöön ja ilmastonmuutokseen mahdollistamalla entistä sujuvammat julkisen liikenteen ja kevyenliikenteen yhteydet. Se muuttaa Klaukkalan taajamarakennetta nauhataajamasta kohti verkostotaajamaa, mikä helpottaa julkisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn järjestämistä. Toteutuessaan kaava yhdessä tulevan Viirinlaakso II kaavan kanssa siirtää kaupallisen toiminnan painopistettä tehden siitäkin

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus verkostomaisempaa ja luoden yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Vaikutuksia tutkitaan tarkemmin kaavahankkeen kuluessa ja negatiivisia vaikutuksia pyritään minimoimaan. Kaavan valmistelua varten on tilattu selvityksiä, joilla sen vaikutuksia tutkitaan. Selvitysten tekeminen on käynnissä ja ne esitetään kaavan seuraavan käsittelyn yhteydessä kaava-aineiston liitteenä. Teknisen johtajan esitys: päättää esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavaluonnoksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Toni Saastamoinen, Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 7 ja 8. KH 165 Esitys: Kunnanhallitus päättää asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan esi tyk sen mukaisesti hyväksyä ko. kaavaluonnoksen ja kaa va muutos luon nok sen. Kaava- ja muutosluonnos sekä suunnitteluaineisto asetetaan MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi. Esitys hyväksyttiin. Virpi Räty ilmoitti olevansa esteellinen (osallisuusjäävi) ja hän oli pois tu nee na kokouksesta tämän pykälän käsittelyn ajan klo Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Kirsti Handolin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus ASRA 38 Luhtajoentien-Havumäentien asemakaavan ja ase ma kaa va muu toksen luonnos oli nähtävillä Kaavaluonnoksesta saatiin 1 mielipide ja 7 lausuntoa. Lisäksi kuu lemi sen täydennyksessä saatiin 2 mielipidettä. Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin ovat kaava-aineiston liitteenä. ELY-keskus totesi kaavaluonnosta koskevassa lausunnossaan, että ve si lain mukaisen noron vaarantaminen on kielletty ilman poik keuslu paa ja asia olisi hyvä merkitä myös kaavamääräyksiin. Lii to-ora van kulkuyhteyksiin tulee kiinnittää kaavatyössä erityistä huomiota. ELY-kes kus kertoi lausuvansa tarkemmin luontoarvoista täy den tävän luontoselvityksen valmistuttua ehdotusvaiheessa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa todettiin, että kaa va-ai neis tos sa esitetyt selvitysten täydennykset tulisi tehdä mahdol li sim man pian, sillä ne ovat olennaisia kaavahankkeen ym pä ris tövai ku tus ten arvioinnin kannalta. Lisäksi tulisi tarkastella keinoja tärkeim pien viheryhteyksien jatkuvuuden säilyttämiseksi. Sen vuoksi se los tuk ses sa olisi hyvä esittää myös arvio tulevista lii ken ne mää ristä. Museovirasto lausui, että kaava-alueella sijaitsee Ylisjoen kiinteä mui nais jään nös (muinaisjäännösrekisterin kohde ). Lisäk si kaava-aluetta sivuaa hiilimiiluksi tulkittu Kuusiniitun kohde (mui nais jään nös re kis te rin kohde ). Kohteet tulisi mer kitä asemakaavaan ja niiden mahdollisesta poistamisesta neuvotella mui nais muis to lain mukaisesti Museoviraston sekä alueen maanomis ta jien kanssa, jos poistaminen esimerkiksi kunnan yh dys kun tara ken teen kehittämiseksi on tarpeen. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Fingrid, Keski-Uudenmaan maakun ta mu seo, Telia ja Uudenmaan liitto eivät lausuneet kaavasta tai to te si vat, ettei ole lausuttavaa. Mielipiteessä toivottiin jättämään kadun rakenteiden ja Ha vu mäentien päässä olevien kiinteistöjen väliin tilaa siten, etteivät rakenteet tu le suoraan kaavaan rajautuvien kiinteistöjen rajalle asti ja, että Havu mäen tien päädyssä hulevesien käsittelyn tilanne paranisi kaavan myö tä.

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kaavarajausta muutettiin luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen, joten kuu le mis ta täydennettiin. Kuulemisvaiheen täydennyksessä jä te tyissä mielipiteissä esitettiin kaava-alueen olevan kohtuuttoman laaja maan omis ta jia kohtaan. Mielipiteessä kyseenalaistettiin myös suunni tel lun kadun tarve, vaadittiin katulinjauksen muutosta ja että kunta käyt täi si maanläjitykseen vain omia maavarantojaan. Luonnosvaiheen jälkeen selvityksiä on täydennetty. Kunta järjesti ELY-kes kuk sen ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa maas to käyn nin , jossa selvitettiin alueen luontoarvoja. Maas to käyn nin ja selvitysten pohjalta katulinjausta päätettiin muuttaa luontoarvojen turvaamiseksi. Uusi linjaus huomioi tärkeimmät luon to ar vot, kuten vesilain 2. luvun 11 :n mukaiset norot sekä keskei set lepakko- ja liito-orava alueet. Kaavasta laaditut luonto-, le pakko-, hulevesi-, liikenne- ja meluselvitykset on päivitetty vas taa maan uutta kaavarajausta. Kaava-aluetta on laajennettu kattamaan kaikki kunnallisteknisen suun ni tel man vaatimat tilantarpeet, kuten kevyen liikenteen väylät, hu le ve si jär jes tel mät ja linja-autopysäkkien vaatimat levitykset Klaukka lan ohikulkutien varressa. Kaavaan lisättiin määräys kadun so vitta mi ses ta maisemaan. Kaavalla muodostuu katu- ja tiealuetta. Pääosa kaava-alueesta osoi te taan katualueeksi. Ohikulkutien suunnitelman alue, jossa katu alit taa sen, osoitetaan kaavassa yleisenä tienä (LT). Mäntysalon päädyssä on voimassa olevassa kaavassa puistoa (VP), lähivirkistysaluetta (VL) sekä katualuetta, jotka nyt muuttuvat ko konai suu des saan katualueeksi. Muuten kaavoitettavalla alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Asemakaava on Klaukkalan osayleiskaavan mukainen. Kaava mahdol lis taa katuyhteyden rakentamisen Klaukkalan ohikulkutieltä Mänty sa lon asuinalueelle ja myöhemmin yhdessä Viirinlaakso II:n asema kaa van kanssa yhteyden Klaukkalantielle jouk ko lii ken ne ter minaa lin kohdalle. Osayleiskaavassa osoitettu, myöhemmin kaa voi tetta va Äijäniitun asuinalue tukeutuu nyt suunniteltuun katuun. Ase makaa van laadinnassa on otettu huomioon osayleiskaavassa osoitettu ra ta lin jaus sekä voimalinjat. Kaavan toteuttamisesta aiheutuu merkittäviä vaikutuksia. Klauk ka lan liikenneyhteyksien kehittäminen on keskeistä taajaman ke hi tyk sen

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus kannalta. Hankkeen toteuttaminen on taloudellisesti merkittävä kustan nus. Hanke tukee Klaukkalan taajaman kasvua ja tii vis ty mis tä. Se mahdollistaa entistä sujuvammat kulkuyhteydet myös muualle Nur mi jär ven länsiosiin. Hanke vaikuttaa ympäristöön ja il mas tonmuu tok seen mahdollistamalla entistä sujuvammat julkisen liikenteen ja kevyenliikenteen yhteydet. Se muuttaa Klaukkalan taa ja ma ra kennet ta nauhataajamasta kohti verkostotaajamaa, mikä helpottaa jul kisen liikenteen, pyöräilyn ja kävelyn järjestämistä. Toteutuessaan kaava yhdessä tulevan Viirinlaakso II kaavan kanssa siirtää kaupallisen toiminnan painopistettä tehden siitäkin ver kosto mai sem paa ja luoden yritystoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksymisestä päät tää valtuusto. Teknisen johtajan esitys: päättää esittää kun nan hal lituk sel le, että se hyväksyy asemakaavaehdotuksen ja asettaa suunnit te lu ai neis ton MRA 27 mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 30 päi vän ajaksi. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Tuuli Virtanen, puh Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluvat liitteet nro KH 117 Esitys: Käsittely: Kunnanhallitus päättää asemakaavoitus ja rakennuslautakunnan pää tök sen mukaisesti hyväksyä liitteen asemakaavaehdotuksen ja aset taa suunnitteluaineiston MRA 27 mukaisessa tarkoituksessa näh tä vil le 30 päivän ajaksi. Räty ilmoitti esteellisyydestään osallistua (osallisuusjäävi) asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Salonen toimi kokouksen puheenjohtajana pykälän ajan. Esitys hyväksyttiin.

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Kunnanhallitus Räty poistui kokouksesta esteellisenä (osallisuusjäävi, hallintolaki kohta) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Asemakaavan muutos Rajamäellä, Hellaspolun alue 546/ /2017 ASRA 59 Nurmijärven kunta aloittaa Rajamäen Hellaspolun alueen ase makaa van muutoksen. Kaava-alueen pinta-ala on noin 16,5 ha. Alue sijait see Rajamäen keskustan luoteispuolella Rajamäentien, Hel las kuja sekä Kievarintien rajaamalla alueella. Rajamäentie sisällytetään tar vit ta vin osin asemakaavan muutokseen. Kylänpään alue sijaitsee Ra ja mäen tien toisella puolella. Asemakaavan muutoksella tiivistetään Rajamäen taajamarakennetta se kä mahdollistetaan Kylänpään alueen kytkeytyminen Rajamäen kes kus taan. Kaavamuutoksella on tarkoitus sallia tehokkaampaa raken ta mis ta alueelle sekä osoittaa kevyen liikenteen yhteys Ra jamäen tien ali. Samassa yhteydessä Rajamäentie muutetaan tar vit tavin osin valtion hallinnoimasta maantiestä kunnan katualueeksi. Ase ma kaa van muutos sisältyy asemakaavoitusohjelmaan. Suunnittelualueella on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien omis ta mia maa-alueita. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa vuodelta 2014 alue si jaitsee taajamatoimintojen alueella, aivan keskustatoimintojen alueen reu nal la. Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Nur mi jär ven koko kunnan yleiskaavassa (v. 1989, oi keus vai ku tuk seton) alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Maankäytön kehityskuvassa 2040 alue sijoittuu taajamatoimintojen alu eel le ja Rajamäen keskustatoimintojen välittömään läheisyyteen. Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1976 hyväksytty Rajamäen ison muutoksen asemakaava (1-020), vuonna 1980 hyväksytty Rajamäen Isokalliontien eteläpuolen asemakaava (1-029), vuonna 1992 hyväksytty Rajamäen liikenne- ja tiealueiden asemakaava (1-078), vuonna 2001 hyväksytty Rajamäen Rahakulman asemakaava (1-096) sekä vuonna 2011 hyväksytty Rajamäen keskustan asemakaava (1-107). Voimassa olevissa asemaakaavoissa suunnittelualue on pientalojen korttelialuetta (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR), puistoalueita (P ja PI), kauttakulku- tai sisääntulotietä suoja- ja näkemäalueineen (LT), yhdistettyjen liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (ALK), liike- ja

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus toimistorakennusten sekä huoltoaseman ja henkilöliikenneterminaalin korttelialuetta (KLHA) sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy kunnan val tuus to. Päätöksellä ei ole mainittavia taloudellisia tai ympäristöön ja il maston muu tok seen kohdistuvia vaikutuksia. Päätöksellä on myönteisiä vaikutuksia yritysten toimintaedellytyksiin. Teknisen johtajan esitys: päättää ilmoittaa Hellaspolun alueen asemakaavan muutoksen vireille tulleeksi. Lisätietoja: kaavoitusinsinööri Mirka Karttunen, p Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 8. ASRA 39 Asemakaavan muutoksella tiivistetään Rajamäen taajamarakennetta se kä mahdollistetaan Kylänpään alueen kytkeytyminen Rajamäen kes kus taan. Kaavamuutoksella on tarkoitus sallia tehokkaampaa raken ta mis ta alueelle sekä osoittaa kevyen liikenteen yhteys Ra jamäen tien ali. Samassa yhteydessä Rajamäentie muutetaan tar vit tavin osin valtion hallinnoimasta maantiestä kunnan katualueeksi. Ase ma kaa van muutos sisältyy asemakaavoitusohjelmaan. Kaava-alu een pinta-ala on noin 12,6 ha. Suunnittelualueella on sekä kunnan että yksityisten maanomistajien omis ta mia maa-alueita. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa vuodelta 2014 alue si jaitsee taajamatoimintojen alueella, aivan keskustatoimintojen alueen reu nal la. Suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleis kaa vaa. Nurmijärven koko kunnan yleiskaavassa (v. 1989, oikeus vai ku tuk se ton) alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Maan käy tön kehityskuvassa 2040 alue sijoittuu taajamatoimintojen alu eel le ja Rajamäen keskustatoimintojen välittömään läheisyyteen. Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1976 hyväksytty Rajamäen ison muutoksen asemakaava (1-020), vuonna 1980 hyväksytty Raja mäen Isokalliontien eteläpuolen asemakaava (1-029), vuonna 1992 hyväksytty Rajamäen liikenne- ja tiealueiden asemakaava

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus (1-078), vuonna 2011 hyväksytty Rajamäen keskustan asemakaava (1-107) sekä vuonna 2015 hyväksytty Uuden terveyskeskuksen asema kaa va (1-149). Voimassa olevissa asemaakaavoissa suunnittelualue on pientalojen kort te li aluet ta (AO), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuin ra ken nusten korttelialuetta (AR), puistoalueita (P ja PI), kauttakulku- tai sisään tu lo tie tä suoja- ja näkemäalueineen (LT), yhdistettyjen liike- ja asuin ker ros ta lo jen korttelialuetta (ALK) sekä katu- ja maantiealuetta. Suunnittelualueelle muodostuu kaavassa asuinkerros- ja rivitalojen kort te li aluet ta (AKR), asuinrivitalojen korttelialuetta (AR), asuin raken nus ten korttelialuetta (A), erillistalojen korttelialuetta (AO-2), yhdis tet ty jen liike- ja asuinkerrostalojen aluetta (AL) sekä katualuetta. Ra ken nus oi keut ta syntyy alueelle n kem lisää. Kerroskorkeus vaih te lee kahdesta viiteen kerrokseen. Kaavassa on tilavaraus kevyen liikenteen yhteydelle Kylänpäästä Rajamäen keskustaan. Kaavamuutos on vaikutuksiltaan merkittävä ja sen hyväksyy val tuusto. Päätöksellä ei ole mainittavia taloudellisia tai ympäristöön ja il maston muu tok seen kohdistuvia vaikutuksia. Päätöksellä on myönteisiä vaikutuksia yritysten toi min ta edel ly tyk siin. Teknisen johtajan esitys: päättää esittää kun nan hal lituk sel le, että se hyväksyy kaavaluonnoksen ja asettaa suun nit te lu aineis ton MRA 30 mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajak si. Lisätietoja: kaavoitusarkkitehti Tuuli Virtanen, p Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluvat liitteet nro KH 118 Esitys: Kunnanhallitus päättää asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan esityksen mukaisesti hyväksyä liitteen kaavaluonnoksen ja asettaa suunnitteluaineiston MRA 30 mukaisessa tarkoituksessa nähtäville 21 päivän ajaksi.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Käsittely: Sailio ilmoitti esteellisyydestään (yhteisöjäävi) osallistua asian käsittelyyn ja päätöksentekoon, jolloin hänen tilalleen tuli varajäsenenä Marko Heinonen. Esitys hyväksyttiin. Sailio poistui kokouksesta esteellisenä (yhteisöjäävi, hallintolaki kohta) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Tontin luovuttaminen Salhydro Oy:lle Ilvesvuoren yritysalueelta 430/ /2019 KH 119 Salhydro Oy on itsenäinen perheyritys, joka myy ja tuo maahan hydrau liik kaa, pneumatiikkaa, teollisuusletkuja, liittimiä ja kun nos sa pi totar vik kei ta. Yrityksen Nurmijärven toiminnot sijaitsevat nykyisin Kuusi mäen alueella. Yrityksen ja kunnan välillä on neuvoteltu yrityksen tonttitarpeesta. Neu vot te lun tuloksena Salhydroa varten muodostetaan Ilvesvuoren yri tys alu eel le tontti Tontin pinta-alaksi tulee m2 ja rakennusoikeudeksi k-m2. Muodostettava tontti si jaitsee korttelin 2405 eteläosassa ja se koostuu m2 mää rä alasta tilasta Elorinne sekä m2 määräalasta tilasta Il ves vuo ri Tontin hinnaksi muodostuu kunnanhallituksen hinnoittelupäätöksen 85 /rakennusoikeus neliö (k-m2) mukaisesti Lisäksi pe ri tään lohkomiskustannukset 1325 sekä vesi- ja jätevesiliittymät tak san mukaisesti. Tontti luovutetaan esirakennettuna louhinta- ja ta saus suun ni tel man mukaisesti. Yrityksen tarkoituksena on rakentaa tontille käyttöönsä toimistosta, va ras tos ta ja noutomyymälästä (ei vähittäiskauppaa) koostuvat tilat. Kaik ki aan tiloihin tulee aluksi noin 50 työntekijää. Kaupan erityisehdot ovat: 1. Ostaja sitoutuu rakentamaan tontille vähintään 6300 k-m2:n suurui sen uudisrakennuksen kolmen vuoden kuluessa kau pan te ko hetkes tä. 2. Ostaja sitoutuu olemaan myymättä tai muuten edelleen luo vut tamat ta tonttia rakentamattomana, ellei myyjä anna tähän kirjallista suos tu mus ta. Mikäli ostaja luovuttaa tontin kaupan ehtojen vastaisesti ra ken ta matto ma na edelleen ilman myyjän suostumusta, hän on velvollinen suorit ta maan myyjälle kauppahinnan suuruisen sopimussakon. Mikäli os ta ja laiminlyö rakentamisvelvollisuuden, ostaja maksaa vii väs tysajal ta sopimussakkoa, jonka määrä on vuodessa 20% määräalan kaup pa hin nas ta, kuitenkin enintään viideltä vuodelta. Muilta osin kauppakirja laaditaan kunnan käyttämiä sopimuksen vakio eh to ja noudattaen ja kauppakirja on allekirjoitettava kolmen kuukau den kuluessa tontin luovutuspäätöksen lainvoimaisuudesta. Esitys: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se päättää luovuttaa Sal hyd ro Oy:lle Ilvesvuoren yritysalueelta korttelin 2405 eteläosaan muo dos tet ta van m2:n suuruisen tontin euron kaup pa hin nal la ja muuten edellä esitettyjen ehtojen mukaisesti.

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Muo dos tet ta va tontti käsittää m2:n suuruisen mää rä alan tilasta Ilvesvuori sekä m2:n suu ruisen määräalan tilasta Elorinne Lisätietoja: elinkeinojohtaja Marko Järvenpää, puh Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 3. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Eron myöntäminen hallintopäällikön virasta 354/ /2019 KH 120 Marja-Liisa Back ilmoittaa kirjeellään irtisanoutuvansa eläkkeel le siirtymisen johdosta konsernipalvelujen hallintopäällikön vi rasta lukien. Kunnan hallintosäännön 42 :n mukaan kunnanhallitus päättää mm. tulosaluepäällikköinä toimivien viranhaltijoiden valinnoista. Hallin to pääl lik kö toimii konsernipalvelujen hallintopalvelut -tu los aluepääl lik kö nä. Esitys: Kunnanhallitus päättää myöntää Marja-Liisa Backille eron kon ser nipal ve lu jen hallintopäällikön virasta lukien. Lisätietoja: hallintojohtaja Jukka Anttila, puh Esitys hyväksyttiin.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Oikaisuvaatimus koskien kunnanhallituksen päätöstä (Osallistuvan budjetoinnin määrärahan e jako vuonna 2019) 263/ /2019 KH 121 Lepsämän nuorisoseura ry (jäljempänä oikaisuvaatimuksen tekijä) on tehnyt oikaisuvaatimuksen kunnanhallituksen päätöksestä koskien osallistuvan budjetoinnin määrärahan e jakoa vuonna Oikaisuvaatimus on saapunut kuntaan Kyseessä olevan pää tök sen osalta asianosaisille on lähetetty pöytäkirjanotteet Osallistuvan budjetoinnin määrärahan jakoa vuonna 2019 koskien viimeinen oikaisuvaatimuksen jättöpäivä on ollut Oikaisuvaatimus on näin ollen saapunut määräajassa. Kuntalain 134 :n mukaan kunnanhallitus käsittelee päätöksestään teh dyn oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on hallintoa eikä muutok sen ha kua: käsittelevä viranomainen voi muuttaa tekemäänsä pää tös tä tai pitää sen ennallaan. Oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimus on, että vuoden 2019 osal lis tuvan budjetoinnin määrärahan jaon osalta, hänen hakemuksensa (eh do tus osallistuvan budjetoinnin määrärahan jakamiseen) otetaan uu del leen harkintaan. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä. Oikaisuvaatimuksen perustelut Oikaisuvaatimuksen perusteina oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että hänen jättämänsä ehdotus osallistuvan budjetoinnin määrärahan ja ka mi seen sai yleisöäänestyksessä toiseksi eniten ääniä (yhteensä 399 kpl). Tämä osoittaa, että nuorisoseurantaloa pidetään tärkeänä ko koon tu mis- ja juhlatilana. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut esiin sen, että nuo ri soseu ra ei kerää jäsenmaksuja, joten heidän taloutensa on yleisten avus tus ten, vuokratulojen ja vapaaehtoisten tukimaksujen varassa. Li säk si avustusta tarvitaan, jotta he voivat säilyttää nuo ri so seu ran talon kylän yhteisenä kokoontumis-, kerho- ja juhlatilana. Työtä tehdään pääsääntöisesti talkootyönä, joten varat tarvitaan tar vi ke hankin toi hin. Lisäksi Lepsämän nuorisoseuran talon tilojen kunnostus mah dol lis tai si toimimisen parempana väliaikaisena väistötilana koulun ja iltapäiväkerhon ryhmille. Kunnan perustelut määrärahan jaolle Osallistuva budjetointi on Nurmijärven kunnassa verraten uusi tapa to teut taa kuntalaisten osallisuutta. Osallistuva budjetointi otettiin Nur mi jär ven kunnassa käyttöön vuonna Osallistuvassa bud je-

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus toin nis sa ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan to teut taa monin eri tavoin. Tästä syystä osallistuvalle budjetoinnille luon teen omais ta on tämän harkinnanvarainen prosessi ja osal lis tuvan budjetoinnin toimintatavat hioutuvat kulloisenakin vuotena. Menet te lyl lä haetaan uusia ideoita, joten määrärahan jako ei synnytä ke nel le kään oikeutta saada rahaa idealleen. Vuonna 2019 osallistuvan budjetoinnin yleisöäänestykseen annettiin men nä myös sellaisia kohteita, joihin osallistuvan budjetoinnin määrä ra haa ei luultavasti osoiteta. Näin tehtiin, koska haluttiin nähdä äänes tyk sel lä esitysten kannatus. Tulevilla kierroksilla menettelyä harki taan uudelleen. Kunnan resursseja ei ole suunnattu seurojen ta lojen kunnostukseen, sillä tälle on oma valtion nuorisoseurojen, työväen yh dis tys ten yms. seurantalojen kunnostamiseen varta vasten pe rus tet tu seurantalojen korjausavustus, joka kuitenkin on tar koi tukseen ilmeisesti riittämätön. Kunnan näkemyksen mukaan osallistuva bud je toin ti ei ole luonteeltaan uusi kanava yleishyödyllisten tilojen kor jaus avus tuk sil le. Järjestötalojen ylläpitäjiä tulee kohdella ta sapuo li ses ti ja tämä kanava ei ole siihen tarkoitukseen sopiva. Vuoden 2019 osallistuvan budjetoinnin määrärahan jaon päätösvalta oli kunnanhallituksella. Tämä tuotiin osallistuvan budjetoinnin proses sis sa esille eri välivaiheissa. Yleisöäänestyksen tulos kertoi kanna tuk set eri kohteille, mutta tulos ei ollut kunnanhallitusta sitova. Jatkossa kunta tarkastelee osallistuvan budjetoinnin prosessia tarkem min. Esitys: Kunnanhallitus päättää hylätä kunnanhallituksen päätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen edellä esitetyin pe rustein. Lisätietoja: hallintojohtaja Jukka Anttila puh , erikoissuunnittelija Katriina Ahokas puh Käsittely: Hyvämäki ilmoitti esteellisyydestään (osallisuusjäävi) asian käsittelyyn ja päätöksentekoon. Esitys hyväksyttiin. Hyvämäki poistui kokouksesta (osallisuusjäävi, hallintolaki kohta) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Päätökseen kuuluu liite nro 4.

21 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Kunnanhallitus Rajamäen maanpuolustusjuhla KH 122 Kotiseudun maanpuolustushistoriaan perehtynyt Heikki Simola on esit tä nyt kunnalle Rajamäen Maanpuolustusjuhlan järjestämistä kun nan toimesta lauantaina Tuosta päivästä on kulunut 80 vuotta talvisodan alkamisesta ja Suomen ilmatorjunta juhlii. Alkon Rajamäen tehtaat hankki neljä ilmatorjuntatykkiä varoillaan 1937 ja rakensi kaksi tykkitornia, jotka ovat Suomessa ainoita. Ra jamäen kirkossa oli lottien ilmavalvonta. Päivän ohjelmaan kuuluu muistolaattojen paljastamista ja kent tä lounas entisellä Hiivatehtaalla sekä laaditun Rajamäen ilmatorjuntaa kä sit tä vän historiikin julkistaminen. Tilaisuus on avoin kaikille, mutta sin ne kutsutaan noin 100 kutsuvierasta. Päivän kustannuksiin osallistuu laattojen osalta Altia ja Lottamuseo. Kun nal le jää pääosa kustannuksista eli noin 3000 euroa. Lukuisat ta hot ovat mukana järjestelytehtävissä. Esitys: Kunta päättää olla mukana Rajamäen maanpuolustusjuhlan jär jes tämi ses sä edellä kuvatulla tavalla. Juhla tuo esiin merkittävää pai kallis his to riaa nykypolville ja arvostaa tehtyä maanpuolustustyötä sota-ai ka na. Lisätietoja: hallintojohtaja Jukka Anttila, puh Esitys hyväksyttiin.

22 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Esitys Nurmijärven yhteiskoulun lukion ja Rajamäen lukion hallinnollisesta yhdistämisestä alkaen SIVIS 31 Nurmijärven kunta toimii toisen asteen koulutuksen järjestäjänä kahdelle yleissivistävää koulutusta antavalle lukiolle. Nurmijärven yhteiskoulun lukiossa opiskelee noin 240 opiskelijaa ja Rajamäen lukiossa opiskelee noin 160 opiskelijaa. Sivistys- ja hyvinvointitoimiala esittää lukioita yhdistettäväksi hallinnollisesti yhdeksi uudeksi lukioksi uuden talousarviokauden alkaessa. Mahdollisessa hallinnollisessa yhdistämisessä nykyiset kaksi Nurmijärven kunnan lukiota lakkautetaan ja perustetaan yksi uusi lukio. Uusi lukio toimisi kahdessa eri toimipisteessä, mutta sillä olisi yksi hallinnollinen henkilökunta. Hallinnollisen uudistamisen tavoitteena on muun muassa lukiokoulutuksen toiminnallinen kehittäminen ja hallinnon keventäminen suhteessa opiskelijamäärään sekä yhteistyön lisääminen opettaja- ja opiskelijakunnissa. Hallinnollisen yhdistämisen myötä lukioilla olisi yhteisen rehtorin lisäksi yhteinen koulusihteeri sekä opettaja- ja opiskelijakunta. Lukioiden mahdollisen hallinnollisen yhdistämisen valmistelu on edennyt seuraavasti: : Asian käsittely sivistyslautakunnan kokouksen kehitys- ja keskusteluasioissa : Tiedote opiskelijoille ja henkilöstölle hallinnollisen yhdistämisen käsittelyaikataulusta : Nurmijärven yhteiskoulun lukion ja Rajamäen lukion henkilöstöjen tiedotus- ja kuulemistilaisuus : Edustuksellinen YT-neuvottelu Jukon varapääluottamusmiehen ja JHL:n pääluottamusmiehen sekä palvelussuhdepäällikön, sivistysjohtajan, opetuspäällikön ja lukion rehtorin kesken Nurmijärven yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan tiedotusja kuulemistilaisuus : Rajamäen lukion opiskelijakunnan tiedotus- ja kuulemistilaisuus : Yleinen tiedotus- ja kuulemistilaisuus lukioiden hallinnollisesta yhdistämisestä Nurmijärven kunnanviraston valtuustosalissa : Kuntalaisilla mahdollisuus ottaa kantaa hallinnolliseen yhdistämiseen verkkoasiointipalvelun kautta. Samalla aikataululla myös lukioiden opiskelija- ja opettajakunnilta on pyydetty lausuntoja lukioiden hallinnolliseen yhdistämiseen liittyen. Liitteenä 13 on edellä mainittujen kuulemistilaisuuksien pohjalta laadittu vaikutusten ennakkoarviointi lukioiden mahdollisen hallinnollisen

23 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus yhdistämisen vaikutuksista opiskelijoihin, opetukseen ja henkilöstöön. Opiskelijat näkivät hallinnollisen yhdistämisen mahdollisuutena vahvistaa lukio-opiskelijoiden identiteettiä ja lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaisuutta kuntastrategian mukaisesti. Opettajat puolestaan näkivät hallinnollisen yhdistämisen mahdollisuutena keskittyä yhteen koulutusasteeseen ja lukiokoulutuksen kehittämiseen. Sekä opiskelijat että opettajat kokivat, että hallinnollinen yhdistäminen mahdollistaisi kurssien toteutumisen nykyistä paremmin tilanteissa, joissa tällä hetkellä kursseja ei välttämättä pystytä järjestämään täysimääräisesti vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Sekä opiskelijoiden että henkilökunnan kuulemisissa nousi esille huoli siitä, että toimipisteiden välinen matkustaminen lisääntyy. Sen todettiin vievän aikaa ja lisäävän kustannuksia. Lisäksi joukkoliikenteen aikataulujen ei koettu kaikissa tilanteissa mahdollistavan siirtymisiä. Molempien lukioiden opiskelijoiden huolena oli kahden toimipisteen vaikutus hallinnon ja opiskelijahuollon henkilöstön tavoitettavuuteen. Pykälän liitteenä ovat seuraavat, asian valmistelun aikana syntyneet asiakirjat: - Tiedotus- ja kuulemistilaisuuksissa käytetty esitysmateriaali (liite 4) - Muistio Nurmijärven yhteiskoulun lukion ja Rajamäen lukion henkilöstöjen tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta (liite 5) - Muistio Nurmijärven yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta (liite 6) -Muistio Rajamäen lukion opiskelijakunnan tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta (liite 7) - Muistio yleisestä tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta (liite 8) - Yhteenveto kuntalaisten verkkopalvelun kautta jättämistä mielipiteistä (liite 9) - Nurmijärven yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan lausunto (liite10) - Nurmijärven yhteiskoulun lukion opettajakunnan lausunto (liite 11) - Rajamäen lukion opettajakunnan lausunto (liite 12) - Lukioiden hallinnollisen yhdistämisen vaikutusten ennakkoarviointi (liite 13) Esitys: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle a) että Nurmijärven yhteiskoulun lukio ja Rajamäen lukio lakkautetaan ja ne yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi lukioksi alkaen b) että uuden lukion nimeksi tulee Nurmijärven lukio. Lisätietoja: Sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, Opetuspäällikkö Kati Luostarinen, Lukion rehtori Heidi Handolin-Kiilo, Esitys hyväksyttiin.

24 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Tämä pykälä tarkastettiin kokouksessa. Päätökseen kuuluu liitteet KH 123 Esitys: Asian liitteinä on - Tiedotus- ja kuulemistilaisuuksissa käytetty esitysmateriaali - Muistio Nurmijärven yhteiskoulun lukion ja Rajamäen lukion henkilöstöjen tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta - Muistio Nurmijärven yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan tiedotusja kuulemistilaisuudesta -Muistio Rajamäen lukion opiskelijakunnan tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta - Muistio yleisestä tiedotus- ja kuulemistilaisuudesta - Yhteenveto kuntalaisten verkkopalvelun kautta jättämistä mie li piteis tä - Nurmijärven yhteiskoulun lukion opiskelijakunnan lausunto - Nurmijärven yhteiskoulun lukion opettajakunnan lausunto - Rajamäen lukion opettajakunnan lausunto - Lukioiden hallinnollisen yhdistämisen vaikutusten ennakkoarviointi Kunnanhallitus päätti esittää sivistyslautakunnan esityksen mukaisesti val tuus tol le, a) että Nurmijärven yhteiskoulun lukio ja Rajamäen lukio lak kau tetaan ja ne yhdistetään hallinnollisesti yhdeksi lukioksi alkaen b) että uuden lukion nimeksi tulee Nurmijärven lukio. Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 5. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa.

25 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Vastaus valtuustoaloitteeseen Nurmijärven kunnan hakeutumiseksi mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamiseen 307/00.04/2018 SIVIS 16 Vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton val tuus to ryhmät ovat tehneet aloitteen (liite 7), että Nurmijärven kunta aloittaa toi met ja kehitystyön Unicefin kansainvälisen Lapsiystävällinen kunta -tun nus tuk sen saamiseksi. Kunnanhallitus on kokouksessaan :ssä 126 lähettänyt aloit teen valmisteltavaksi sivistystoimialalle. Sivistys- ja hyvinvointitoimiala on valmistellut aloitteeseen seuraavan vas taus: Unicefin lapsiystävällinen kunta -malli auttaa kuntia edistämään lapsen oikeuksien toteutumista. Malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien so pi muk seen ja UNICEFin kansainväliseen Child Friendly City -malliin. Mallissa mukana olevat kunnat sitoutuvat kaksi vuotta kes tävään kehittämistyöhön lasten parhaaksi. Millainen kunta on lapsiystävällinen? Lapsiystävällisyys tarkoittaa UNICEFin mukaan sitä, että lapsen oikeu det toteutuvat. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että: Lapsiystävällisessä kunnassa lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti kun nan asukkaina. Heidät otetaan mukaan palveluiden suunnit te luun, arviointiin ja kehittämiseen. Jokaiselle lapselle tur vataan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Lapsiystävällisen kunnan lapsi- ja nuorisopolitiikan oh je nuo rana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Kunnan pää tök senteos sa hyödynnetään lasten ja nuorten tietämystä omasta arjes taan ja arvioidaan päätösten lapsivaikutuksia. Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kun nan talousarviossa. Lapsiystävällisessä kunnassa sekä lapsille että aikuisille tie dote taan lapsen oikeuksista. Lapsia ja nuoria rohkaistaan toi mimaan kansalaisyhteiskunnassa ja he kokevat olevansa lä hi yhtei sön sä arvokkaita jäseniä. Mikä muuttuu, jos kunta toteuttaa mallia? Malli ei tuo kunnille uusia velvoitteita, vaan se on työkalu, jonka avulla kunta voi ottaa lapsenoikeus-näkökulman osaksi koko kunnan kehit tä mis tä. Kukin mallia toteuttava kunta arvioi ensin lähtötilanteensa ja valitsee sen jälkeen omat kehittämistoimenpiteensä. Lasten ja

26 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus nuor ten näkemysten tulee vaikuttaa siihen, millaisia tavoitteita kunta it sel leen asettaa. Missä mallia on toteutettu? Suomalainen malli kehitettiin UNICEFin pilottihankkeessa vuosina yhteistyössä Hä meen lin nan kaupungin kanssa. Hä meenlin na sai joulukuussa 2013 ensimmäisenä Suomessa UNICEFin Lap si ys tä väl li nen kunta -tun nus tuk sen. Tällä hetkellä mallissa on mukana 15 kuntaa, joista tunnuksen saanei ta on yhteensä 13: Fors sa, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kirk ko nummi, Lähti, Lap peen ran ta, Lohja, Oulu, Pori, Raasepori, Rovaniemi, Tam me la ja Turku. Kit ti läs sä ja Kokkolassa työ käynnistyi vuonna 2018 ja vuonna 2019 mal lia alkavat toteuttaa Lempäälä, Nokia, Puuma la ja Seinäjoki. Mitä Hämeenlinnassa on tehty asiassa? Lasten ja nuorten hyvinvointiin on kiinnitetty huomiota Hä meen linnas sa vahvistamalla osal li suut ta ja vaikuttamista erilaisin toi men pitein. Vuoden 2011 alussa kau pun gis sa otettiin käyttöön Vai kut ta misen polku, jonka tar koi tuk se na on antaa kaikille lapsille ja nuorille mah dol li suus vaikuttaa omaan elämäänsä ja toimintaympäristöönsä. Eri lai sia lasten ja nuor ten kuulemismenetelmiä on kokeiltu ja ke hi tetty edelleen seu raa vas ti: koulujen oppilaskuntien tapaamiset, Vaikuta älä valita eli V-päi vä vuosittain 8. luokkalaisille ja toisen asteen opis ke li joil le, koh taa mi set päättäjien kanssa, nuorisovaltuuston toimin ta, nuorten huip pu ko kous, nuorten edustajat lautakunnissa ja lap si vai ku tus ten arviointi. Millä ehdoilla kunta saa tunnustuksen? Tunnustuksen voi saada UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallia on nis tu nees ti toteuttanut kun ta. Tunnusta myönnettäessä UNICEF ar vioi sekä ke hit tä mis pro ses sia että saavutettuja tuloksia. Erityisen tärkeää mallissa on lasten ja nuorten osallistuminen lap siys tä väl li syy den arviointiin se kä kehittämiskohteiden ja -toi men pi teiden valintaan. UNICEF edel lyt tää myös, että lapsiystävällisyyttä tarkas tel laan koko kunnan osal ta, niin koulujen ja kirjastojen kuin kaavoi tuk sen ja julkisen lii ken teen osalta. Lapsiystävällinen kunta -malliin on kehitetty ta voit teet, joita arvioidaan ja joiden avulla haetaan ke hit tä mis koh teet. Mal lin tavoitteet on koottuna kymmeneen ra kennus pa lik kaan (liite 8). Mitä Nurmijärvellä on tehty asiaan liittyen?

27 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa arvioitaessa ja val mis teltaes sa on kuultu lapsia ja nuo ria monella eri tavalla. Uuteen Lasten ja nuorten hy vin voin ti suun ni tel maan on nostettu ohjaavaksi asia kirjak si YK:n lasten oikeuksien asia kir ja. Nurmijärvellä toimii aktiivinen nuo ri so val tuus to ja nuo ri so val tuus ton edustajat ovat lautakunnissa. Vuo sit tain järjestetään päät tä jien ja nuorisovaltuuston edustajien tapaa mi set. Kouluissa toi mi vat oppilaskunnat ja eri koulujen op pi laskun tien tapaamisia jär jes te tään säännöllisesti. Esikoululaisia ja op pilai ta on osallistettu päi vä ko din ja koulun peruskorjauksen suun nit telus sa. Nurmijärvellä on to teu tet tu monia toimenpiteitä, jotka liittyvät UNI CE Fin Lap si ys tä väl li nen kunta -malliin. UNICEF ilmoittaa lähiaikoina vuoden 2019 haun aikatulusta ja va linta kri tee reis tä. Mallin to teut ta mi nen edellyttää koko kun ta or ga ni saation mukana oloa. UNI CEF osoittaa kutsun UNICEFin Lap si ys tä väl linen -malliin mukaan läh te mi sek si kunnanhallitukselle. Mitä kunnan tulee tehdä, jotta voi hakea malliin mukaan? Kunnanhallituksen tulee tehdä päätös malliin hakemisesta mennessä. Hakemuksessa tulee perustella, miksi kunta ha kee malliin mukaan. Päätöksessä kunnan tulee nimetä Lap si ys täväl li nen kunta yhteyshenkilö sekä koordinaatioryhmä, joka on vastuus sa kehittämisprosessin kokonaiskoordinaatiosta. Koor di naa tioryh mäs sä tulee olla edustettuna kunnan kaikki eri toimialat ja muut kes kei set toimijat, kunnan luottamushenkilö / öitä sekä kunnan viestin tä. Lisäksi ryhmässä tulee olla lasten ja nuorten edustaja/jia. Mitä UNICEF edellyttää mallia toteuttavalta kunnalta? Kunnan tulee sitoutua lapsen oikeuksien edistämiseen kunnan päätök sen teos sa, hallinnossa ja palveluissa. Kunnan tulee resursoida riit tä väl lä työajalla Lapsiystävällinen kunta koordinaattoria ja koor dinaa tio ryh mää. Lapset ja nuoret tulee ottaa mukaan sekä lap si ys täväl li syy den kehittämistyöhön sekä osallistetaan lapsia ja nuoria koske vien asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. Kunta sitoutuu tiedot ta maan prosessin tavoitteista ja tuloksista kuntalaisille. Kirkkonummi haki UNICEFin Lapsiystävällinen kunta toi min ta malliin vuonna Heillä resurssoitiin kahdelle sivistystoimen työn teki jäl le työaikaa koordinaatiotehtävään. Heidän tuekseen perustettiin koor di naa tio- ja valmisteleva työryhmä, joiden tehtävänä oli seurata ja toteuttaa toimintasuunnitelmaa. Kirkkonummella laadittiin ke hit tämis työ hön toimintasuunnitelma. Kirkkonummella on päätetty kier rättää koordinaatiovastuuta kahden vuoden välein eri toimialoilla. Mitä UNICEF tarjoaa mallia toteuttavalle kunnalle?

28 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus Kunta saa malliin ja lapsen oikeuksiin liittyvää koulutusta sekä malliin liittyvät materiaalit. Kunnalle tulee UNICEFista yhteyshenkilö, joka toimii kunnan tukena mallin toteuttamiseen liittyvissä ky sy myk sissä. Kunta pääsee mukaan Lapsiystävällinen kunta verkostoon ja osal lis tu maan verkoston tapaamisiin. Kunta saa Lapsiystävällinen kun ta tunnuksen, mikäli kunnan kehittämisprosessi ja sen tulokset täyt tä vät mallin kriteerit. Kunta voi saada tämän tunnuksen kak sivuo ti sen kehittämistyön jälkeen. Esitys: Sivistyslautakunta antaa aloitteeseen esittelytekstin mukaisen vastauk sen ja esittää, että kunta ei hae UNICEFin lapsiystävälliseksi kun nak si, mutta toteuttaa kehittämistyössään Lapsiystävällinen kunta malliin liittyviä asioita. Lisätietoja: sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, puh Asian käsittely: Keskustelun kuluessa Raekannas Marteliuksen ja Kalliokosken kannattamana esitti, että sivistyslautakunta palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa tulee selvittää, kuinka paljon kunnalle tulee lisäkustannuksia Unicef Lapsiystävällinen kunta malliin hakeutumisesta, tarvittavasta kehittämistyöstä ja sen toteuttamisesta. Linna esitti Pukarisen ja Keturin 1 kannattamana, että Nurmijärven kunta aloittaa valmistelut Unicef lapsiystävällinen kunta malliin hakeutumisesta. Jos esittelijän esitys hyväksytään,esittelijän ja Raekankaan välisessä äänestyksessä, järjestetään äänestys esittelijän ja Linnan esitysten välillä. Koska oli tehty esittelijän esityksestä poikkeavia, kannatettuja muutosesityksiä, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi nimenhuutoäänestyksen seuraavasti: Esittelijän esitys = jaa Raekankaan esitys = ei Äänestyksen tulos: jaa 5 ääntä: Pukarinen, Kakko, Keturi, Linna, Oksa ei 6 ääntä: Kiurunen, Martelius, Raekannas, Valli, Vilkman, Kalliokoski Koska Raekankaan esitys voitti äänin 5-6, niin esittelijän ja Linnan esitysten välillä ei järjestetty äänestystä. Sivistyslautakunta hyväksyi Raekankaan esityksen asian uudelleen valmistelusta. Valmistelussa tulee selvittää, kuinka paljon kunnalle

29 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 12/ Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Kunnanhallitus tulee lisäkustannuksia Unicef Lapsiystävällinen kunta malliin hakeutumisesta, tarvittavasta kehittämistyöstä ja sen toteuttamisesta. Päätökseen kuuluvat liitteet korjattu hallintolain 51 :n ja 52.n nojalla. PÄIVI BENJAMISSON va hallintopäällikkö SIVIS 35 Koordinaation kustannukset UNICEFin erityisasiantuntijalta saadun selvityksen mukaan kunnat ovat käyttäneet UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin koordinaatioon ja valmisteluun koordinaattorille työaikaa 25 %:sta 100% :iin. Osassa kuntia tehtävä on liitetty olemassa oleviin tehtäviin. Tämän hetken arvion mukaan koordinaatiota ei ole mahdollista liittää olemassa olevien työntekijöiden tehtäväkuviin meillä. Kokopäiväisen koordinaattorin palkkakustannukset olisivat vuositasolla euroa. Tämän lisäksi tulisi varata määrärahoja koordinaatioryhmän kokousten järjestämiseen euroa. Koordinaatioon liittyvät kustannukset olisivat yhteensä euroa vuositasolla. Nurmijärvellä on Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa nostettu YK:n Lapsen oikeudet sopimus toimintaa ohjaavaksi periaatteeksi. Arvioitaessa Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumista voidaan arvioida Lapsen oikeuksien tunnettavuutta eri toimialojen toiminnassa ja sitä, miten arjen työssä noudatetaan lapsiystävällisyyttä.lapsiystävällinen kunta - malliin liittyviä asioita voidaan toteuttaa ilman erillisen tunnustuksen saamista. Sivistyslautakunta ei puolla hakemista mukaan UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -mallin toteuttamiseen, koska hakeminen edellyttäisi vuositasolla euron määrärahaa. Esitys: Sivistyslautakunta antaa aloitteeseen esittelytekstin mukaisen vastauksen. Vihreiden, sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton valtuustoryhmien laatima aloite on liitteenä 20. Lapsiystävällinen kunta -mallin rakennuspalikat ja tarkistuslistat on liitteenä 21.