Avain kriisityöhön oppilashuollossa

Transkriptio

1 SIMON SIVISTYSTOIMI KRIISITYÖN OPAS Avain kriisityöhön oppilashuollossa KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ SYKSY 2008 PÄIVITETTY

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 1. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA 2 2. KRIISIN VAIHEET SEKÄ LAPSEN JA NUOREN SURUREAKTIOT SHOKKIVAIHE REAKTIO-, KÄSITTELY- JA UUDELLEEN ASENNOITUMISEN VAIHE LAPSEN JA NUOREN SURUREAKTIOT 4 3. KOULUN KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAVALMIUS KOULUN MERKITYS LASTEN AUTTAMISESSA KRIISITILANTEISSA TOIMINTAMALLI KRIISITILANTEISSA KUOLEMAN KÄSITTELY KOULUSSA 5 4. MASENTUNUT LAPSI TAI NUORI MASENNUKSEN TUNNUSMERKIT MASENTUNEEN LAPSEN JA NUOREN AUTTAMINEN 7 5. ITSEMURHAVAARASSA OLEVA LAPSI TAI NUORI TOIMENPITEET LAPSEN TAI NUOREN OLLESSA ITSEMURHAVAARASSA ITSEMURHAN KÄSITTELY KOULUSSA 8 6. LAPSEN JA NUORTEN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ 9 7. KOULUKIUSAAMINEN KIUSATUN TUNNUSMERKKEJÄ KOULUKIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMISEN, HAVAITSEMISEN JA ESTÄMISEN TOIMENPIDESUUNNITELMA ÄKILLINEN SAIRASTUMINEN, LOUKKAANTUMINEN, ONNETTOMUUS TAI MYRKYTYS ÄKILLINEN SAIRASTUMINEN LOUKKAATUMINEN TAI ONNETTOMUUS MYRKYTYS ONNETTOMUUS KOULUMATKALLA ASETILANNE TAI POMMIUHKA TOIMINTA ASETILANTEESSA TOIMINTA POMMIUHKATILANTEESSA TULIPALO 13 LIITTEET 15 1

3 1. TÄRKEITÄ PUHELINNUMEROITA YLEINEN HÄLYTYSNUMERO (0)112 POLIISI (0)10022 TERVEYSKESKUS (0) KESKUSSAIRAALA (0) PERHENEUVOLA (0) SOSIAALIKESKUS (0)269213, suoraan 213 SEURAKUNTA (0) MYRKYTYSTIETOKESKUS (0) SIMON LUKIO REHTORI (0) , suoraan 238 KANSLIA (0) , suoraan 237 OPETTAJAINHUONE (0) , suoraan 240 SIMON KOULU REHTORI / KOULUTOIMENJOHTAJA (0) , suoraan 241 (0) KANSLIA (0) , suoraan 237 OPETTAJAINHUONE 1-6 (0) , suoraan 245 OPETTAJAINHUONE 7-9 (0) , suoraan 240 OPINTO-OHJAAJA (0) , suoraan 242 LUOKANVALVOJAT (0) , suoraan 240 ERITYISOPETTAJA (0) , suoraan 240 KOULULÄÄKÄRI (0) KOULUTERVEYDENHOITAJA (0) , suoraan 247 (0) KOULUKURAATTORI (0) , suoraan 219 MAKSNIEMEN KOULU (0) YLIKÄRPÄN KOULU (0) SIMON PÄIVÄKOTI (0) , suoraan 221 ESIOPETUSRYHMÄ (0) MAKSNIEMEN PÄIVÄKOTI (0) ESIOPETUSRYHMÄ, PK (0) ESIOPETUSRYHMÄ (0)

4 2. KRIISIN VAIHEET SEKÄ LAPSEN JA NUOREN SURUREAKTIOT 2.1. SHOKKIVAIHE Shokkivaihe syntyy välittömästi trauman jälkeen. Hengenpelastava ensiapu on kiireellinen ja välttämätön, ettei kukaan menehdy. Shokkivaiheelle on tyypillistä: Heikentynyt kyky ajatella ja toimia järkevästi Puutteellinen tilannehahmotus. Ihminen ei ymmärrä, mitä on tapahtunut. Hän voi tehdä epäloogisia ja vaarallisia asioita. Puutteellinen ajan- ja todellisuudentaju. Ihminen kertoo tapahtuneesta ikään kuin olisi itse ollut tapahtumien ulkopuolella. Yliaktiivisuus. Shokissa oleva voi esim. häiritä ensiapua ja olla suureksi vaivaksi, joten hänet ohjataan kauemmaksi ja rauhoitellaan. Liikkumisvaikeudet. Joskus shokissa olevan on vaikea liikkua, vaikka siihen ei ole fyysisiä esteitä. Tämä voi olla hengenvaarallista, jos henkilö ei pääse turvaan esim. onnettomuuspaikalta. Ruumiilliset reaktiot. Esim. oksentelu, ripuli, vilunväristykset, ylinopea hengitys, huimaus, krampit käsissä ja jaloissa, hourailu tai huutaminen. Shokissa olevalle ei saa antaa juotavaa. Hänelle tarjotaan lämmintä peitettä ja rauhoitellaan. Paniikki. Primitiiviset reaktiot, jotka onneksi ovat yleensä harvinaisia. Esim. poukkoilu silmittömästi eri suuntiin tai juokseminen suoraan vaaralliselle alueelle. Tällaisen henkilön pääsy vaara-alueelle on estettävä. Apatia. Lamaantuminen, paikalleen jähmettyminen tai tuijottaminen yhteen kohteeseen. Apaattinen täytyy viedä turvaan, koska hän ei pysty reagoimaan mahdollisiin uusiin vaaratilanteisiin REAKTIO-, KÄSITTELY- JA UUDELLEEN ASENNOITUMISEN VAIHE Reaktiovaiheessa ihminen alkaa tajuta, mitä on tapahtunut ja reagoi tapahtuneeseen tunnetiloilla, jotka ovat usein rajuja, mutta luonnollisia: esim. pelko, suru, syyllisyys (jos on itse aiheuttanut tai ollut mukana ja selvinnyt), viha (jos toinen on aiheuttanut) tai ilo (helpotus selviytymisestä). Tunteiden purkuvaiheessa psyykkinen ensiapu on kuuntelua. Auttaja kuuntelee autettavaa ja uskoo tämän kuvauksen kokemuksistaan niitä vähättelemättä. Kun tapahtumasarja on ajallisesti järjestyksessä, se on helpompi saada pois ajatuksista. Samalla saadaan autettava selvittämään ja ymmärtämään tunteitaan, jotka ovat luonnollisia ja hyväksyttäviä. Kaikille trauman kokeneille on tarjottava ulkopuolista apua asian käsittelemiseen. Käsittelyvaiheessa kriisin läpikäynyt pystyy vähitellen ajattelemaan elämäänsä eteenpäin. Arkipäivän asiat alkavat kiinnostaa ja hän pystyy niitä hoitamaan. Trauma vaikuttaa kuitenkin edelleen psyykkisesti ja vaatii yhä aktiivista työskentelyä. Käsittelyvaihe kestää vähintään puolisen vuotta. Uudelleen asennoitumisen vaiheessa psyykkinen kriisi on ohi ja enää ei tarvita erityistä tukea. 3

5 2.3. LAPSEN JA NUOREN SURUREAKTIOT Suru vaikuttaa lapsen käytökseen ja mielialoihin. Surureaktioita ovat mm. shokki, epäily ("ei voi olla totta", kieltäminen), pelko, vastustus, kauhistuminen, voimakas protesti, apatia, lamaannus tai ahdistus (turvallisuuden tunne järkkyy). Toisinaan ei tule mitään havaittavaa reaktiota, vaan lapsi jatkaa kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Koulussa oppilaan surureaktiot huomioidaan ja häntä tuetaan surutyössään. 3. KOULUN KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAVALMIUS Koulun kriisitilanteiden toimintavalmius tarkoittaa etukäteen huolella suunniteltua ja valmisteltua toimintamallia, jonka avulla voidaan vakavan kriisitilanteen sattuessa toimia. ryhtyä tilanteen vaatimiin välittömiin toimiin kohdata oppilaiden, henkilökunnan ja vanhempien reaktiot ryhtyä tarvittaviin tukitoimiin Tavoitteena on: o estää fyysiset ja psyykkiset haittavaikutukset o säilyttää kouluyhteisön ja sen jäsenten toimintakyky o tukea aikuisten ja nuorten sekä lasten toipumista o vahvistaa yhteisön ja sen jäsenten kykyä selviytyä vaikeista tilanteista o varmistaa, että kukaan ei ole asioiden kanssa yksin Kriisimallia tarvitaan, jotta tiedetään heti: o mitä pitää tehdä o kuka tekee mitä mitäkin o mistä on saatavissa lisäapua 3.1. KOULUN MERKITYS LASTEN AUTTAMISESSA KRIISITILANTEISSA Kun kuolemantapaus koskettaa yksittäistä oppilasta tai koko koulua, opettajilla on suuri merkitys lasten tarpeiden tyydyttäjänä. Opettajat muodostavat koulussa voimavararyhmän, koska: Koulu edustaa pysyvyyttä ja jatkuvuutta Lapset viettävät koulussa paljon aikaa Opettajilla on kokemusta lapsista. Opettajat tuntevat yleensä lapsen persoonallisuuden Opettajat tuntevat luokan kulttuurin ja ilmapiirin ja oppilaat sekä huoltajat Apu tavoittaa useita samaan aikaan Koulu voi vaikuttaa vanhempien asenteisiin ja käyttäytymiseen; useat vanhemmat aliarvioivat lastensa kärsimyksiä ja ovat haluttomia käsittelemään heidän kanssaan traumatilannetta. (Esim. avioerossa ei ole aikaa lapsille, vaan itsekkäästi omalle elämälle ja uudelle kumppanille) Opettajien on hyvä muistaa ja tietää, että lapset viimekädessä suojelevat omaa kotia ja puhuvat vain hyvää tai peräti vaikenevat. Opettajilla on mahdollisuus havaita erityistä apua tarvitsevat Koulun kautta tuleva apu estää leimaantumista 4

6 Kun nuori on tehnyt itsemurhan tai kyse on muusta traumaattisesta kriisistä, niin koulun kriisiryhmä kutsuu tarvittaessa kunnan kriisiryhmän mukaan työskentelyyn. 3.2 TOIMINTAMALLI KRIISITILANTEISSA Kriisitilanteissa avun tarve on itsestäänselvyys ja apua tulee antaa ja hakea automaattisesti. Koulun kriisityöryhmä kokoontuu heti kriisin sattuessa tekemään toimintasuunnitelmaa sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä kunnan kriisiryhmään. Kriisiryhmän kokoonpano: rehtori (peruskoulun luokilla 1 6 koulun johtajaopettaja) kouluterveydenhoitaja koulukuraattori, erityisopettaja, opinnonohjaaja luokanvalvoja / luokanopettaja / muu opettaja Rehtori on keskushenkilö, jolle informaatio tapahtuneesta annetaan ja joka antaa tietoa tarvittaessa edelleen esim. lehdistölle. Rehtori ilmoittaa koulussa tapahtuneesta onnettomuudesta kotiin. Kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta perheelle ilmoittaa sairaala, poliisi tai pappi tilanteen mukaan. Opettajien täytyy olla tietoisia koulun kriisiryhmästä ja menettelytavoista. Hyvä yhteistyö on tärkeätä koulua koskettavissa kriisitilanteissa. Ei saa esiintyä yksittäistä poukkoilua, ja perheen tunteet, tavat ja toiveet on aina otettava ensisijaisesti huomioon. Mikäli rehtori on estynyt hoitamaan tehtäväänsä vararehtori toimii hänen sijassaan. Johtovastuuketju tulee nimetä etukäteen tilanteen varalta, jossa sekä rehtori että vararehtori ovat estyneitä hoitamaan tehtäväänsä. 3.3 KUOLEMAN KÄSITTELY KOULUSSA Menetystä tai kuolemaa on hyvä käsitellä koulussa, sillä menetys voi vaikuttaa monin eri tavoin lapsen ja nuoren koulunkäyntiin. Koulussa käsitellään kuolemaan liittyvää tilannetta siltä pohjalta, kuka on kuollut ja miten se on tapahtunut. Millaisia oppilasryhmiä tapahtuma koskettaa. Ovatko oppilaat olleet todistamassa tapahtumaa tai mahdollisesti onnettomuudessa osallisia. Käsittelyn aloittaminen tapahtuu rehtorin tai hänen viransijaisensa ohjeiden mukaan seuraavien kohtien pohjalta. Vältä väärinkäsityksiä ja muita mielikuvia: korjaa väärät huhut välittömästi ja selkeästi kerro totuus ja pysy siinä mitään lisäämättä rehtorin kerrottava mahdollisimman pian koko koulua koskevasta onnettomuudesta tai yhteisön jäsenelle tapahtuneesta traagisesta tilanteesta 5

7 Kertaa vihkosen alusta lapsen ja nuoren surureaktiot. Salli lapsen jakaa tunne-elämyksensä vanhemman kanssa. Anna lapsen konkretisoida surunsa ja kaipuunsa. Tilaisuudet koulussa: o henkilökunta koolle rehtorin tai hänen viransijaisensa johdolla o aamunavauksessa rehtorin tiedotus ja muistopuhe (oppilaat luokissa opettajan kanssa, luokanvalvoja mukana siinä luokassa, mitä tapahtuma lähinnä koskettaa) o keskustelua ja yhdessäoloa luokassa ensimmäisen tunnin ajan o oppilaiden auttaminen tarvittaessa kouluterveydenhoitajan tms. henkilön avulla o rehtorin ja kouluterveydenhoitajan vierailu perheen luona o luokassa pulpetille voidaan laittaa kynttilä ja jättää pulpetti paikalleen joksikin aikaa o luokan oppilaiden osallistuminen hautajaisiin, samanaikaisesti koulussa muistotilaisuus Salli lasten käsitellä suruaan eri tavoin o ainekirjoitukset, runot, liikunta, piirrokset, draamaleikit, kukat, kynttilät jne. Järjestä aikaa keskustelulle ja puhumiselle eli ns. jälkipuinnille ja noudata sääntöjä: o luokkatovereiden ajatuksista, tunteista tai kokemuksista ei saa kertoa ulkopuolisille (vaitiolovelvollisuus) o ketään ei saa kiusata tai moittia jälkeenpäin sanojensa tai tekojensa tähden o jokainen puhuu vain omia tuntemuksiaan, ei toisen puolesta o jokainen voi olla myös hiljaa o kertomuksissa pysytään vain totuudessa, ei arvailuja tai olettamuksia o opettaja kertoo tosiasiat, kumoaa huhut o opettaja valmistautuu ennakolta huolellisestikokoontumiseen o tilaisuuteen voi pyytää joskus asiantuntijoita, poliisi, kouluterveydenhoitaja, pappi o mukana olleiden oppilaiden aistihavainnoista ja tuntemuksista voidaan keskustella o itkeminen on sallittua o opettaja kertoo, että asian käsitteleminen on tärkeätä, koska se auttaa ymmärtämään tapahtunutta ja millaisia reaktioita traumaattiset kriisit voivat ihmisissä aiheuttaa ja miten surutyön tekeminen on tärkeää yksilön jaksamisen kannalta o keskustellaan, millaiset reaktiot ovat normaaleja ja jäikö jokin asia vielä painamaan mieltä o sovitaan mahdollisista uusista tapaamisista o rohkaistaan oppilaita kääntymään tarvittaessa myöhemminkin luokanvalvojan tai rehtorin tai kouluterveydenhuollon puoleen o tehdään yhteenveto tilaisuudesta ja päätetään se sopivalla tavalla Vanhempien kohtaaminen. Opettajien tuntemusten purkaminen. 6

8 4. MASENTUNUT LAPSI TAI NUORI 4.1. MASENNUKSEN TUNNUSMERKIT yksinäisyys haluaa vetäytyä, ei halua seurustella muiden kanssa, ei halua kavereita välinpitämättömyys itsestä (puhtaus, siisteys, käyttäytyminen) apaattisuus, ei ole kiinnostunut mistään, entiset harrastukset jäävät keskittymiskyvyn puuttuminen, oppimisvaikeudet, arvosanat laskevat, alisuoriutuminen oman arvon tunne puuttuu, kukaan ei välitä minusta, minä en ole mitään surumielisyys, ei hymyä, itkee helposti, peittää kasvonsa hiuksilla, synkkämielinen vihamielisyys, ärhentelee muille, riitelee kaikesta, suuttuu helposti, ei kestä epäonnistumista ilmaisee verbaalisesti voimakkaasti mielialaa tai sen vaihteluja unihäiriöt, nukkuu liian vähän tai liikaa, väsynyt syömishäiriöt, epäterveellistä ruokaa, ahmiminen, ruokahaluttomuus käytöshäiriöt tapaturmat yleistyvät päihteiden ja lääkeaineiden runsas käyttö huumekokeilut seksuaalisen käyttäytymisen ongelmat Jos huomaat useita vakavia ja jatkuvia oireita, lapsi tai nuori on mahdollisesti masentunut ja tarvitsee apua! 4.2. MASENTUNEEN LAPSEN JA NUOREN AUTTAMINEN Opettajan tai muun kouluhenkilökunnan havaitessa tilanteen tulee hänen keskustella oppilaan kanssa ja pyrkiä osoittamaan, että oppilaasta välitetään ja hänestä ollaan kiinnostuneita, eikä häntä jätetä yksin vaikeuksissaan. Edelleen oppilaan kanssa sovitaan jatkotoimenpiteistä ja keskusteluista kerrotaan vanhemmille. Asia tulee viedä oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi ja siellä pyritän löytämään juuri kyseiseen tilanteeseen sopiva tapa auttaa oppilasta ja vanhempia. Tarvittaessa oppilashuoltoryhmä ohjaa oppilaan ja vanhemmat ammattiavun piiriin. Pyritään myös löytämään koulusta henkilö (opettaja, kuraattori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, rehtori), joka toimii oppilaan tukihenkilönä ja samalla seuraa koulutyön edistymistä ja tarvittaessa välittää tiedot vanhemmille ja oppilashuoltoryhmälle. Luokkatoverit ja ystävät ovat myös velvollisia tuomaan huolensa ystävästään. Kouluhenkilökunnan kannattaa kuunnella ja ottaa vakavissaan heidän esittämänsä huolet. 5. ITSEMURHAVAARASSA OLEVA LAPSI TAI NUORI Kaikki itsemurhavaarassa olevista nuorista eivät ole masentuneita, mutta näillä asioilla on merkittävä yhteys. 7

9 Lapsi tai nuori voi olla itsemurhavaarassa, jos hän: o on puhunut tai uhannut itsemurhalla o on leikitellyt veitsellä, turha riskinottaminen o on aiemmin yrittänyt itsemurhaa o on tehnyt suunnitelman itsemurhan tekemisestä o lahjoittelee tavaroitaan o tuntee jonkun itsemurhan tehneen, peräkkäiset itsemurhat samassa kunnassa, perheessä o samaistuu johonkin ja muuttaa rajusti käytöstään o on kokenut hiljattain tärkeän menetyksen (läheisen kuolema, ero tyttö- tai poikaystävästä, vanhempien avioero, paikkakunnan tai yleensä asuinpiirin muutto) o väärinkäyttää päihteitä tai huumeita o kokee ongelman, josta ei näe ulospääsyä o on liian kriittinen itseään kohtaan o kokee vanhempien liiallista kunnianhimoa koulumenestyksestään o on voimakkaasti masentunut 5.1. TOIMENPITEET LAPSEN TAI NUOREN AUTTAMISEKSI ITSEMURHATILAN- TEESSA jos epäilet itsemurha-aikeita, kysy suoraan oppilaalta, onko hän ajatellut itsemurhaa jos vastaus on myönteinen, kysy häneltä onko hänellä suunnitelma sen toteuttamiseksi näin annat oppilaalle mahdollisuuden puhua asiasta ja samalla helpotat hänen pahaa oloaan vaikka oppilas kieltäisi kertomasta vanhemmille, heille on ehdottomasti heti kerrottava asiasta ota välittömästi yhteys myös oppilashuoltoryhmään oppilashuoltoryhmä, vanhemmat ja oppilas itse alkavat välittömästi rakentaa tukiverkkoa ja hankkia ammattiapua nuorelle tai lapselle On aina varmistettava, että oppilas saa ammattiapua. Vaitiolovelvollisuus ei päde, kun kyseessä on itsemurhavaara. Siksi lapsille ja nuorille on hyvä kertoa, että itsemurhauhkailuista tulee aina kertoa jollekin aikuiselle, vaikka ystävä vannottaisi olemasta kertomatta. "Parempi vihainen ystävä kuin kuollut ystävä." 5.2. ITSEMURHAN KÄSITTELY KOULUSSA Itsemurhan jälkikäsittelyssä tavoitteena on uusien itsemurhien ehkäiseminen ja itsemurhavaarassa olevien lasten ja nuorten löytäminen. Itsemurha saattaa lisätä muiden lasten ja nuorten riskiä toimia samoin. Jälkikäsittely koulussa lievittää hämmennystä, surua ja syyllisyydentunteita. Samalla se käynnistää surutyön. Todellinen tieto vähentää samaistumista itsemurhan tehneeseen vanhempaan, nuoreen tai lapseen. Tieto auttaa surutyön tekemisessä sekä itsemurhassa mukana olleiden läheisten paluuta arjen toimiin. Toimintaohjeet samat kuin surutyön osalta. 8

10 6. LAPSEN JA NUOREN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ Koulun alueella sekä koulun järjestämissä tilaisuuksissa ei saa olla päihteiden eikä huumeiden vaikutuksen alaisena. Jokainen kouluyhteisön jäsen on velvollinen ilmoittamaan asiasta eteenpäin, jos työpäivän aikana kohtaa oppilaan humalassa tai päihteiden vaikutuksen alaisena. Havaitseminen: o oppilana käyttäytyminen ja kouluaktiivisuus muuttuu o oppilaan kaveripiiri muuttuu o muiden oppilaiden huolestuttavat kertomukset o asenteet, väärän puolustelu, valehtelu o muuttuneet harrastukset o väkivaltaisuus ja äänekkyys o eristäytyminen o lisääntyvä rahantarve Toimenpiteet: o Kun epäilys jonkun oppilaan suhteen herää, on tärkeätä reagoida asiaan keskustelemalla toisten työtovereiden kanssa, onko heillä mahdollisesti samankaltaisia havaintoja. o Otetaan yhteys rehtoriin ja terveydenhoitajaan. o Keskustellaan oppilaan kanssa ja selitetään, miksi epäillään tai tiedetään, että päihteiden/ huumeiden käyttöä esiintyy. o Otetaan yhteys oppilaan huoltajiin ja sovitaan henkilökohtaisesta tapaamisesta. Kerrotaan huoltajille, että asiasta mahdollisesti tullaan ilmoittamaan lastensuojeluviranomaisille. o Neuvotellaan huoltajien kanssa mahdollisesta huumetestistä, jolloin koulu saa huoltajilta luvan oppilaan testaamiseen. Koulu ohjaa oppilaan huumetestiin terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän ja huoltajien avulla. o Oppilaan jäätyä kiinni päihteiden tai huumeiden käytöstä otetaan yhteys lastensuojeluviranomaisiin, jotka vastaavat jatkotoimenpiteistä. Kouluaikana päihteiden ja huumeiden vaikutuksen alaisena olo on aina rangaistava teko. Rangaistukset päihdeongelmassa voivat kohdistua vain oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen (kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen). Koulun ei pidä milloinkaan hyväksyä sitä, että vanhemmat hankkivat alaikäisille tupakkaa tai alkoholia. 7. KOULUKIUSAAMINEN Koulukiusaamisella tarkoitetaan yhteen oppilaaseen kohdistuvaa toistuvaa, jatkuvaa ja systemaattista henkistä ja fyysistä väkivaltaa, joka voi ilmetä käsiksi käymisenä, ilkkumisena, solvauksena, pelotteluna, ahdisteluna, kiristämisenä, eristämisenä, jne. Koulukiusaaminen on tavanomaisen kiusoittelun ylittävää toimintaa. Myös opettaja voi olla kiusaaja. Silloin on kysymys aseman ja vallan väärinkäytöstä. 9

11 Oleellista koulukiusaamisen kitkemisessä on nollatoleranssin periaate sekä kiusaajan vastuuttaminen esim. Vastuun portaat toimintamallin avulla ( Oppilaita on rohkaistava keskustelemaan opettajan tai rehtorin kanssa kiusaamistapauksissa mahdollisimman pian. Kiusaamistapauksen selvittämisessä olisi hyvä tehdä muistiinpanoja päivämäärineen. Tapauskohtaisesti kiusaamistapausten selvittämiseen osallistuu luokanopettaja/ luokanvalvoja, rehtori, opettajat, vanhemmat sekä oppilashuoltotyöryhmä ja muut tarvittavat henkilöt. Ennaltaehkäisemisen vuoksi on tärkeää, että kiusaamiseen puuttuminen nähdään koko kouluyhteisön asiaksi ja että erilaisuuden hyväksymiseen panostetaan opetuksessa KIUSATUN TUNNUSMERKKEJÄ kouluhaluttomuus ja -pelko runsaat poissaolot ahdistus psykosomaattiset oireet kuten päänsärky ja vatsakivut hermostuneisuus yksinäisyys syrjään vetäytyneisyys keskittymiskyvyn puute viivyttely siirtymätilanteissa kiristetyksi tuleminen 7.2. KOULUKIUSAAMISEN ENNALTAEHKÄISEMISEN, HAVAITSEMISEN JA ESTÄMISEN TOIMENPIDESUUNNITELMA Koulukiusaamisella tarkoitetaan yhteen oppilaaseen kohdistuvaa toistuvaa, jatkuvaa ja systemaattista henkistä ja fyysistä väkivaltaa, joka voi ilmetä käsiksi käymisenä, ilkuntana, solvauksena, pelotteluna, ahdisteluna kiristämisenä, eristämisenä, jne. Koulukiusaaminen on tavanomaisen kiusoittelun ylittävää toimintaa. Toimintamalli koulukiusaamisen torjunnassa: Kiusaamiseen on aina puututtava heti. Asia selvitellään sekä kiusatun että kiusaajan näkökulmasta Jos kiusaajaksi epäilty oppilas todetaan kiusaajaksi, tehdään hänelle selväksi, kuinka vakavasta rikkeestä on kysymys. Osapuolten kanssa sovitaan kiusaamisen loppumisesta välittömästi. Suoritetaan tehostettua valvontaa, onko kiusaaminen loppunut. Tapahtumat ja toimenpiteet kirjataan. Mikäli kiusaaminen jatkuu, pyydetään huoltajia koululle yhteiseen neuvonpitoon, mitä asian suhteen on tehtävä. Tarvittaessa otetaan yhteyttä myös muihin viranomaisiin. Seurataan sovittujen toimenpiteiden toteutumista. 10

12 8. ÄKILLINEN SAIRASTUMINEN, ONNETTOMUUS, LOUKKAANTUMINEN TAI MYRKYTYS 8.1. ÄKILLINEN SAIRASTUMINEN, ONNETTOMUUS TAI LOUKKAANTUMINEN Järjestä nopeasti kunnollinen ensiapu Ilmoita vanhemmalle/huoltajalle Jos on vakava tilanne, hälytä sairaankuljetus (112) Henkilökunnan jäsen saattaa oppilaan tarvittaessa sairaalaan Raportoi ja kirjaa tapahtuma terveystietoihin Raportoi onnettomuus alla olevien erityisohjeiden mukaisesti Kutsu koolle henkilökunnan hätäkokous Erityisohjeet: Ensiaputaitoinen opettaja/ johtava työntekijä/ kouluterveydenhoitaja aloittaa nopeasti ensiavun antamisen. Ilmoita vanhemmille, jos vamma arvioidaan vakavaksi. Jos et ilmoita vanhemmille heti onnettomuuden satuttua, soita myöhemmin tai lähetä kirjallinen ilmoitus kotiin oppilaan mukana. Jos loukkaantuminen on vakava, järjestä oppilaalle kuljetus terveyskeskuksen/sairaalan päivystysvastaanotolle. Ilmoita vanhemmille toteutetuista toimenpiteistä heti, kun on mahdollista. Jos oppilas otetaan sairaalaan sisälle, rehtorin tai saattajan on jäätävä oppilaan luo, kunnes vanhempi/huoltaja tai lääkäri ottaa vastuun. Kirjaa kaikki onnettomuudet. Kutsu koolle henkilökunnan hätäkokous, jos onnettomuus/vamma on vakava. 8.2 MYRKYTYS Välitön toiminta: Soita hälytyskeskukseen (112) Soita myrkytyskeskukseen ( tai ) Myrkytyskeskus antaa hätäensiapua lääkeyliannoksissa sekä kasveja, sieniä ja teknokemian tuotteita koskevissa myrkytyspuheluissa Toteuta myrkytyskeskuksen neuvojen mukainen ensiapu Ruokamyrkytys: o Ruokamyrkytyksellä tarkoitetaan elintarvikkeesta tai talousvedestä johtunutta sairastumista o Yleisin ruokamyrkytysten aiheuttaja on ollut ruokien riittämätön kypsennys ja puutteelliset kuljetus- ja säilytysolosuhteet. Toiseksi yleisin syy ovat valmistuspaikan olosuhteet ja mahdolliset elintarvikkeissa olevat myrkyt, joita ei edes riittävä lämpökäsittely poista. o Jos ruokamyrkytystä epäillään, otetaan terveyskeskuksen lisäksi yhteys päivystävään terveystarkastajaan, jolta saadaan tarkemmat toimintaohjeet tilanteesta riippuen 11

13 9. ONNETTOMUUS KOULUMATKALLA Jos yksittäinen oppilas on loukkaantunut koulumatkallaan ja tulee kouluun loukkaantuneena, toimi kohdan 10.1 ohjeiden mukaisesti 9.1. BUSSIONNETTOMUUS Bussionnettomuuden sattuessa rehtori tai johtava työntekijä määrää sekä koordinoi sopivat toiminnot. Koulussa: o Kerro kaikille oppilaille tapahtuneesta o Tarjoa tunnetukea o Pidä huolta oppilaista, joihin tapahtuma on vaikuttanut o Anna tietoa henkilökunnalle o Hälytä kriisi-/mielenterveystyöntekijät paikalle tarvittaessa o Ota yhteys tapahtumassa mukana olleiden oppilaiden vanhempiin Sairaalassa: o Tarjoa tunnetukea loukkaantuneelle ja hänen vanhemmilleen Jälkihoito: o Lähetä kirje vanhemmille o Arvioi toiminta ja järjestä seuranta esimerkiksi kriisiryhmän avulla 10. ASETILANNE JA POMMIUHKA TOIMINTA ASETILANTEESSA Jos jotakin uhataan aseella tai henkilökunnan jäsen on samassa tilassa aseistetun henkilön kanssa: Arvioi tilanne Evakuoi alue ja eristä aseellinen henkilö (mikäli mahdollista) Neuvottele aseellisen henkilön kanssa rauhallisesti. Pidä turvallinen välimatka. Älä tee mitään äkkinäistä. Älä uhkaa henkilöä. Katso, miten voit itse suojautua. Ilmoita asiasta rehtorille. Rehtori ilmoittaa poliisille. Jos tiedetään, että rakennuksessa on ase tai talossa on aseistettu henkilö: Arvioi tilanne Ilmoita rehtorille. Rehtori ilmoittaa asiasta poliisille Rehtori ilmoittaa muille opettajille, että he pitävät muut oppilaat luokissa, kunnes toisin ilmoitetaan. Poliisien saavuttua heille kerrotaan kaikki mitä tiedetään. Poliisi ohjeistaa miten toimitaan. Median tiedustelut ohjataan rehtorille. 12

14 10.2. TOIMINTA POMMIUHKATILANTEESSA Jos pommiuhkaus tulee puhelimitse: Pidä soittaja linjalla niin pitkään kuin mahdollista. Ilmoita rehtorille. Rehtori ilmoittaa asiasta poliisille Kirjoita ylös kaikki, mitä soittaja kertoo, sanasta sanaan ja tapahtuman ajankohta. Älä sulje puhelinta. Pyri selvittämään seuraavat asiat: o Milloin pommi räjähtää? o Missä pommi on nyt? o Millainen pommi on ja miltä se näyttää? o Mikä saa aikaa räjähdyksen? o Miksi henkilö on tuonut pommin kouluun? Henkilön identiteetti ja sijainti Kiinnitä huomiota myös seuraaviin asioihin Miltä soittajan ääni kuulostaa (rauhallinen, vihainen, itkevä )? Onko soittaja nainen vai mies? Kuuluuko taustaääniä? Toiminta pommiuhkaustilanteessa: rehtorille Rehtori arvioi tilanteen vakavuuden ja ilmoittaa poliisille Rehtori varoittaa henkilökuntaa tilanteesta ja evakuoi rakennuksen Opettajat ohjaavat oppilaat koulun pihalle. Huolehdi, että kaikki poistuvat turvallisesti. Rakennukseen ei saa palata ennen kuin siihen annetaan lupa Kirjallinen raportti jätetään koulutoimenjohtajalle ja työsuojelutoimikunnalle tapahtuman jälkeen Yleisiä ohjeita: Pysy rauhallisena Mihinkään ei saa koskea ja mitään ei saa muuttaa 11. TULIPALO Tulipalon havaittuasi: Pelasta ja varoita muita ihmisiä. Sammuta lähimmällä sammuttimella, jos mahdollista. Älä koskaan sammuta rasvapaloa vedellä. Jos tilanne on vakava, evakuoi koulu. Hälytä palokunta yleisestä hätänumerosta 112. Kerro, kuka olet ja mistä soitat. Mitä on tapahtunut? Mikä on tapahtumapaikan osoite? Onko ihmisiä vaarassa? 13

15 Älä katkaise puhelua ennen kuin saat luvan. Rajoita palon leviäminen sulkemalla ovet, luukut ja ilmastointi. Jos joku on loukkaantunut, järjestä ensiapu. Opasta tai järjestä opastus ja esteetön pääsy pelastusyksiköille palokohteeseen. Ilmoita tapahtumasta rehtorille ja koulutoimen johtajalle. Jos tulipalon jälkeen ei voida palata kouluun, koulutoimenjohtaja järjestää väliaikaiset tilat. Vanhemmille tulee lähettää kirje tapahtuneesta. Kirjeen voi laittaa oppilaiden mukaan. 14

16 LIITE 1 KRIISIRYHMÄN KOKOONPANO Koulutoimenjohtaja / Simon koulun rehtori Simon lukion rehtori Simon koulu Koululääkäri Kouluterveydenhoitaja Koulukuraattori Erityisluokanopettaja 7-9 Erityisopettaja 1-6 Opinto-ohjaaja Luokanvalvoja 7-9 Luokanopettaja 1-6 Kari Kunnari Sari Hekkanen Jaana Dahl-Poikela Lea Kantola Arja Miettunen Liisa Erkinmikko Paula Jakunaho Ulla Juutinen Hanne-Marika Pulkkinen Kriisiryhmän kokoonpano määräytyy tilanteen mukaan. 15

17 LIITE 2 SIMON ALAKOUN TILOISSA TYÖSKENTELEVÄT HENKILÖT Olen tutustunut Simon sivistystoimen kriisityön oppaaseen. Nimi Päivämäärä Allekirjoitus Kari Kunnari Merja Ypyä-Jokikokko Marja Kukkonen Marja Liisanantti Hanna Tikka Tiina Mikkonen Jaakko Lounila Lauri Vakkala Jaana Dahl-Poikela Irja Parpala Tuula Parpala Anja Matala Teija Sunnari Arja Miettunen Mari Korsulainen Liisa Erkinmikko 16