ELEMENTTITUEN ALAPÄÄN KIIN- NITYSOHJE
|
|
- Elli Halttunen
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ELEMENTTITUEN ALAPÄÄN KIIN- NITYSOHJE Aleksi Varjo Opinnäytetyö Joulukuu 2018 Rakennustekniikka Talonrakennustekniikka
2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikan Talonrakennustekniikka VARJO ALEKSI: Elementtituen alapään kiinnitysohje Opinnäytetyö 33 sivua, joista liitteitä 11 sivua Joulukuu 2018 Opinnäytetyö on tehty Sweco Rakennetekniikalle yhteistyössä Hilti (Suomi) Oy:n kanssa. Tarkoituksena oli selvittää seinäelementtien asennusaikaisen tuennan alapään kiinnikkeiden kuormituksia ja tutkia elementtituentaan liittyviä määräyksiä. Ensisijainen tarkoitus työllä oli luoda alalle ohje jonka avulla parannetaan käsitystä elementtituen kuormista ja lisätä elementtirakentamisen turvallisuutta. Työssä esitellään elementtien asennusaikaiseen tuentaan liittyviä yleisohjeita ja viranomaisvaatimuksia. Teoriaosuudessa käydään läpi eurokoodin mukainen tuulikuorman laskenta seinämäiselle rakenteelle ja teoriaosaa tukee liitteenä oleva esimerkkilasku, jossa lasketaan asuinkerrostalon seinäelementin elementtituen kuormat. Lopussa käydään vielä läpi kiinnikkeisiin liittyviä vaatimuksia ja esitellään elementtituennassa käytettyjen yleisimpien kiinniketyyppien toimintaperiaatteita. Tämän opinnäytetyön pohjalta rakennesuunnittelijan on mahdollista laskea kohdekohtaisesti elementtituennassa käytettävien kiinnikkeiden kapasiteettivaatimukset. Tämän johdosta elementtiasennuksen asennussuunnitelma tarkentuu ja työturvallisuus paranee. Asiasanat: elementtituki, tuulikuorma, työturvallisuus
3 ABSTRACT Tampereen ammattikorkeakoulu Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Construction Engineering Building Construction VARJO ALEKSI: Instructions for fastening the foot of temporary bracing Bachelor's thesis 33 pages, appendices 11 pages December 2018 This thesis was made for Sweco Rakennetekniikka Oy in cooperation with Hilti (Suomi) Oy. The intent was to investigate loads affecting the temporary bracing foot fastenings in wall elements and to study existing regulations concerning temporary bracings in general. Main purpose of this thesis was to create new guidelines and increase awareness of temporary bracing loads as well as to improve safety in prefabricated building. This thesis introduces temporary bracing best practices and regulatory requirements for wall elements. Wind load calculations for free-standing walls per Eurocode are presented in the theoretical part of the thesis. Attached in Appendix 1 is a load calculation example for a wall element fastening in a block of flats setting. Requirements of the fastenings are reviewed and principles of the most common fastening types are presented at the end of this thesis. Based on this thesis a structural designer is able to calculate capacity requirements for fastenings in various temporary bracing settings. This will enable more accurate installation plans for precast concrete units and improve work safety. Key words: temporary bracing, wind load, work safety
4 4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO ELEMENTTITUENTA KUORMITUKSET Tuulikuorma Painekerroin Tuulennopeus ja puuskanopeuspaine Suojakerroin Todennäköisyyskerroin Kokonaistuulikuorma Elementtituen kiinnikkeiden kuormat ELEMENTTITUEN ALAPÄÄN KIINNIKKEET Lyöntiankkuri Betoniruuvi Kiinnikkeiden sijoittaminen ontelolaattaan POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Esimerkkilasku Liite 2. Hilti HKD lyöntiankkurin asennusohje Liite 3. Hilti HUS3-H betoniruuvin asennusohje... 32
5 5 LYHENTEET c pe c pi c p,net φ v b,0 v m ψ s c prob, c prob ² K p F w,ed q p,0 (h) γ w V N A V ed N ed α F ed CE merkintä ETA β N β V N Rd V Rd Ulkopuolinen painekerroin Sisäpuolinen painekerroin Nettopainekerroin Eheyssuhde Tuulennopeuden modifioimaton perusarvo Tuulennopeuden modifioitu perusarvo Suojakerroin Todennäköisyyskerroin Muotoparametri Ylittymistodennäköisyys Kokonaistuulivoiman suunnitteluarvo Puuskanopeuspaineen ominaisarvo Tuulen osavarmuusluku Leikkausvoiman ominaisarvo Normaalivoiman ominaisarvo Kuormitusala Leikkausvoiman suunnitteluarvo Normaalivoiman suunnitteluarvo Elementtituen tukikulma Elementtitukeen kohdistuvan voiman suunnitteluarvo Merkintä jolla vakuutetaan, että tuote täyttää sitä koskevien EU direktiivien ja asetusten vaatimukset Eurooppalainen tekninen arviointi Normaalivoiman suunnitteluarvon ja kiinnikkeen normaalivoiman suunnittelukapasiteetin suhde Leikkausvoiman suunnitteluarvon ja kiinnikkeen leikkausvoiman suunnittelukapasiteetin suhde Kiinnikkeen normaalivoiman suunnittelukapasiteetti Kiinnikkeen leikkausvoiman suunnittelukapasiteetti
6 6 1 JOHDANTO Elementtirakentaminen on ollut osa suomalaista rakentamista jo 1950 luvulta lähtien. Pitkästä historiasta huolimatta rakennusalalta puutuu selvä ohjeistus elementtien tuennasta ja etenkin elementtituen alapään kiinnityksestä. Elementtien asennussuunnitelmat ovat usein puutteellisia elementtituen kiinnitysten osalta ja kiinnitysten kuormituksiin ei ole kiinnitetty huomiota. Tästä johtuen alalle on muodostunut paikallisia tapoja. Tässä selvityksessä tutustutaan seinäelementtien tuennan nykytilanteeseen ja tutkitaan elementtituen kiinnitykseen liittyviä määräyksiä ja kuormituksia, sekä luodaan alalle yhdenmukainen ohje joka ottaa kantaa kiinniketyyppiin ja oikeaoppiseen kiinnitystapaan. Työn tavoitteen on parantaa elementtirakentamisen turvallisuutta ja kehittää yhdenmukaista rakentamistapaa. Työ toteutetaan yhteistyössä Sweco Rakennetekniikka Oy:n ja Hilti (Suomi) Oy:n kanssa.
7 7 2 ELEMENTTITUENTA Elementtiasennuksesta luodaan kohdekohtainen asennussuunnitelma. Asennussuunnitelmassa selvitetään muun muassa elementtien nostoon liittyviä asioita kuten tarvittava nosturikapasiteetti, nostopaikat ja tarvittavat nostoapuvälineet. Asennussuunnitelmassa tulee esittää myös ohjeet elementtien väliaikaisesta tuennasta ja niiden purkamisesta. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta 205/2009 määrittää liitteessä 3 tarkemmin asennussuunnitelmassa huomioon otettavat asiat. Elementtisuunnitelman laadinta on kohteen päätoteuttajan vastuulla, mutta sen hyväksyy päärakennesuunnittelijan lisäksi asennustyönjohtaja ja vastaava mestari. Asennussuunnitelma toimii samalla myös turvallisuussuunnitelmana ja se tulee löytyä työmaalta kirjallisena (elementtisuunnittelu.fi). KUVA 1. Elementtituennan periaatekuva
8 8 Seinäelementtien tuennassa käytetään säädettäviä teräksisiä vinotukia, jotka kiinnitetään yläpäästä seinäelementissä olevaan sisäkierreankkuriin ja alapäästä paikallavalettavaan holviin tai ontelolaatastoon. Ensimmäisen kerroksen seinäelementtien tuennassa elementtituen alapää kiinnitetään erilliseen betonipainoon tai jo olemassa oleviin rakenteisiin, kuten anturoihin. Elementtitukien yläpään kiinnitys tulee olla elementin painopisteen yläpuolella. Yleinen sääntö on, että kiinnityskohta sijoitetaan korkeudelle, joka on 2/3 elementin korkeudesta (kuva 1). Yhteen kiinnityspisteeseen saa kiinnittää vain yhden elementtituen. Yli 1,5m leveät elementit tulee tukea vähintään kahdella elementtituella, mutta nurkka-alueella ja poikkeuksellisen isoissa elementeissä tukien lukumäärä tulee tarkistaa kohdekotaisesti.
9 9 3 KUORMITUKSET 3.1 Tuulikuorma Seinäelementteihin kohdistuva kuorma muodostuu pääosin tuulesta. Tuulikuormaan vaikuttavat suurimmat tekijät ovat rakennuksen sijainti maantieteellisesti ja rakennuksen fyysinen koko ja geometria. Rakennukseen kohdistuvan tuulikuorman laskemiseen on kaksi tapaa; voimakertoimella laskeminen ja painekertoimella laskeminen. Voimakerroin edustaa rakenteeseen kohdistuvaa kuormaresultanttia, kun taas painekerroin ilmaisee suurinta paikallista painetta rakennuksen pintaan tuulen suunnasta riippumatta. Elementtien rakennusaikaista tuentaa tarkasteltaessa kuormat lasketaan painekertoimen avulla (EN 1991 Eurokoodi 1) Painekerroin Painekertoimet jaetaan ulkopuolisiin painekertoimiin c pe ja sisäpuolisiin painekertoimiin c pi. Painekertoimen etumerkki on positiivinen, jos paine suuntautuu kohtisuoraa tarkasteltavaa pintaa ja negatiivinen kun paine suuntautuu poispäin tarkasteltavasta pinnasta. Ulkopuolisen ja sisäpuolisen painekertoimen erotuksesta saadaan rakennukseen tai rakenneosaan kohdistuva tuulen nettopainekerroin c p,net (EN 1991 Eurokoodi 1). KUVA 2. Pintoihin vaikuttavat paineet (EN 1991 Eurokoodi 1)
10 10 Nettopainekertoimella laskiessa rakenneosa jaetaan eri kuormitusvyöhykkeisiin (kuva 3). Vyöhykkeiden pituus määräytyy tarkasteltavan rakenneosan pituuden l suhteesta korkeuteen h. Elementtien asennusvaiheessa rakenneosana toimii koko seinämä rakennuksen pituudelta. Elementtiin kohdistuva tuulen nettopainekerroin asennuksen aikana saadaan eurokoodista 1 kohdasta Erilliset seinämät ja kaiteet (taulukko 1). KUVA 3. Vyöhykekaavio (EN 1991 Eurokoodi 1)
11 TAULUKKO 1. Nettopainekertoimet erillisille seinämille ja kaiteille (EN 1991 Eurokoodi 1) 11 Nettopainekertoimen määrittelyyn vaikuttaa myös elementin eheyssuhde φ. Eheyssuhde kertoo elementin aukkojen pinta-alan suhteen elementin ääriviivojen luomaa pinta-alaa kohti. Näin ollen aukottoman elementin eheyssuhde on Tuulennopeus ja puuskanopeuspaine Tuulennopeuden modifioimaton perusarvo v b,0 on ominaisarvo, joka määritetään tuulen nopeuden 10 minuutin keskiarvona riippumatta tuulen suunnasta ja vuodenajasta 10 m korkeudella maanpinnasta aukeassa maaseutumaastossa, jossa on heinää tai siihen verrattavaa matalaa kasvillisuutta ja erilaisia tuulenesteitä, jotka ovat vähintään esteen 20-kertaisen korkeuden etäisyydellä toisistaan (EN 1991 Eurokoodi 1). Suomessa tuulennopeuden perusarvo manneralueilla on 21m/s (RIL ). Tuulennopeuden modifioitu perusarvo v m saadaan kun huomioidaan ympäristön rosoisuuskerroin ja pinnanmuotokerroin. Suunnitteluohjeessa RIL on taulukoitu puuskanopeuspaineen ominaisarvoja eri korkeusasemille taulukossa 4.2S. Taulukossa on käytetty tuulen modifioimatonta perusarvo. Näin ollen, jos tarkasteltava rakennus sijaitsee pinnanmuodoiltaan ja rosoisuudeltaan poikkeuksellisessa ympäristössä, tulee modifioidun puuskanopeuspaineen määrittelyssä käyttää pinnanmuotojen perusteella määrättyä suurennuskerrointa (RIL ).
12 Suojakerroin Nettopainekertoimen yhteydessä on mahdollista käyttää suojakerrointa ψ s, jos ympäröivä rakenneosa on tuulen puolella ja vähintään yhtä korkea kuin tarkasteltava elementti. Suojakerroin ottaa huomioon sen, että elementtiin ei kohdistu tällaisessa tilanteessa samalla tavalla painetta, kuin seinämän ollessa yksinään tuulelta suojaamattomasti. Suojakertoimen suuruus riippuu elementin eheyssuhteesta ja suojaavan seinän etäisyyden suhteesta tarkasteltavan elementin korkeuteen. KUVA 4. Suojakerroin ψ s (EN 1991 Eurokoodi 1) Todennäköisyyskerroin Elementtien väliaikainen tuenta on lyhytkestoinen rakennusvaihe, joka kestää muutamia viikkoja. Elementtitukeen kohdistuvien kuormien kannalta rasittavin aika on ennen seuraavan holvin valua, jolloin elementit ovat väliaikaistuennan turvin tuulikuormaa vastaan. Tuulikuorman perinteinen toistumisväli on 50 vuotta, mutta lyhyempien rakennusvaiheiden kohdalla toistumisväli voidaan sovittaa tilannekohtaisesti (taulukko 2).
13 13 TAULUKKO 2. Suositeltavia toistumisvälejä luonnonkuormien ominaisarvojen määrittämiseen (EN 1991 Eurokoodi 1) Kesto Toistumisväli (vuosina) 3 vuorokautta 2 3 kuukautta (mutta > 3 vuorokautta) 5 1 vuosi (mutta > 3 kuukautta) 10 > 1 vuosi 50 Toistumisvälin ollessa pienempi kuin 50 vuotta voidaan tuulikuormaa laskiessa huomioida todennäköisyyskerroin c prob. Todennäköisyyskerroin tarkastelee toistumisväin mukaisen äärimmäisen tuuliolosuhteen ylittymistodennäköisyyttä. Todennäköisyyskerroin lasketaan kaavalla 1 (EN 1991 Eurokoodi 1): n 1 K ln( ln(1 p)) c prob = ( 1 K ln( ln(0,98)) ) (1) K = Muotoparametri (suositusarvo K=0,2) n = Eksponentti (suositusarvo n=0,5) p= Ylittymistodennäköisyys ( 1 ) toistumisväli Kirjasta Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat (RIL ) löytyy kuvasta 4.6S logaritmisena käyrän esitetty todennäköisyyskertoimet c 2 prob. Kertoimet on laskettu soveltamalla kaavassa 1 esitettyä eurokoodin kaavaa. Todennäköisyyskerrointa 2 c prob voidaan käyttää suoraan kertoimena kokonaistuulikuormaa laskettaessa vastaavasti kuin eurokoodin määrittelemää todennäköisyyskerrointa c prob (RIL ).
14 Kokonaistuulikuorma Elementtiin kohdistuva kokonaistuulikuorma F w,ed lasketaan kaavalla 2. F w,ed = q p0 (h) c p,net c prob ψ s γ w (2) q p0 (h) = c p,net = c prob = ψ s = γ w = Puuskanopeuspaineen ominaisarvo Nettopainekerroin Todennäköisyyskerroin Suojakerroin Osavarmuusluku 3.2 Elementtituen kiinnikkeiden kuormat Elementtituet asennetaan pääosin 45 kulmaan. Ahtaiden paikkojen tai muiden rajoitteiden johdosta 45 kulmaa ei aina saada toteutettua, joten elementtituen asennukseen on annettu ohjeistus, jonka mukaan tuki tulee asentaa kulmaan. Poikkeuksellisten tukikulmien kohdalla tulee kuormitukset tarkistaa elementtikohtaisesti. Elementtituen kiinnikkeiden kuormitukset jakaantuvat leikkausvoiman V ja normaalivoiman N suhteen tasaisemmin mitä lähempänä tukikulma on 45 kulmaa. Elementtituen kiinnikeisiin kohdistuvaan kuormaan vaikuttaa kuormitusala A joka kerää tuulikuormaa. Kuormitusalan sisällä voi olla taulukon 1 mukaisesti useamman vyöhykkeen nettopainekertoimia. Eri vyöhykkeiden kokonaistuulikuormat voidaan kuitenkin laskea yhteen (liite 1). Elementtien alapää kiinnitetään usein tappi kolo liitoksella jossa harjateräs tai muu vastaavaa hitsataan elementin pieliteräksiin. Muissa tapauksissa alapään kiinnitys hoidetaan esimerkiksi erilaisten tartuntalevyjen avulla. Elementin alapää kuitenkin poikkeuksetta kiinnitetään olemassa olevaan rakenteeseen ensi tilassa. Tuen yläpään kiinnikkeen ollessa sijoitettuna painopisteen yläpuolelle siten että se on 2/3 elementin korkeudesta h elem. muodostuu myös kuormitusalan sivumitan korkeudeksi 2/3 h elem.. Elementin alapään
15 kiinnitysten oletetaan ottavan loput 1/3 kuormituksesta. Kuormitusala lasketaan kaavalla A = l kuormitus 2 3 h elem. (3) l kuormitus = Kuormitusleveys, joka riippuu tukien sijoittelusta ja kappalemäärästä. h elem. = Elementin korkeus Elementtituen alapään kiinnikkeeseen kohdistuva leikkausvoima lasketaan kaavalla 4 V ed = F w,ed A tan (α) (4) ja leikkausvoiman avulla saadaan laskettua normaalivoima kaavalla 5. N ed = V ed tan (α) (5) F w,ed = α = Kokonaistuulivoima Elementtituen tukikulma Elementtituen tukikulman ollessa 45 huomataan että leikkausvoima V ed on yhtä suuri kuin normaalivoima N ed. Elementtitukeen kohdistuva voima saadaan laskettua trigonometriaa hyödyntäen kaavalla 6. F ed = V ed cos (α) (6)
16 KUVA 5. Havainnekuva kuormista 16
17 17 4 ELEMENTTITUEN ALAPÄÄN KIINNIKKEET Betonirakenteisiin tehtäville jälkikiinnityksille ei ole asetettu harmonista tuotestandardia, jonka johdosta CE-merkintä ei ole pakollinen. Kiinnikkeiden kelpoisuus tulee kuitenkin todentaa joko ETA-hyväksynnällä, tyyppihyväksynnällä, valmistuksen laadunvalvonnalla, varmennustodistuksella tai rakennepaikkakohtaisella hyväksynnällä. Tuotteille, joilla ei ole harmonisoitua tuotestandardia, voidaan hankkia eurooppalainen tekninen arviointi (ETA), jonka avulla CE-merkki on mahdollista hakea (henhelpdesk.fi). Kiinnikkeiden leikkaus ja normaalivoimakapasiteetit löytyy helposti valmistajien verkkosivuilta, mutta leikkausvoiman ja normaalivoiman vaikuttaessa samanaikaisesti ei voida suoraan käyttää annettuja kapasiteetteja. Kiinnikevalmistajien esittämät kiinnikkeiden kapasiteetit perustuvat aina oikeaan asentamistapaan ja siihen että valmistajan määrittelemät kiinnityspaikan tietyt reunaehdot toteutuvat. Tällaisia reunaehtoja ovat esimerkiksi alusmateriaalin paksuus, kiinnikkeiden välinen etäisyys ja kiinnikkeen reunaetäisyys. Betonirakenteiden metalliankkureille löytyy suunnitteluohje ETAG 001, jossa on esitetty liitteessä C mitoitusehto kiinnikkeen kapasiteeteille yhdistetyssä kuormitustapauksessa (kaava 7)., jossa β N 1,5 + β V 1,5 1 (7) β N = N ed N Rd (8) β V = V ed V Rd (9) N Rd = V Rd = Kiinnikkeen suunnittelukapasiteetti normaalivoimalle Kiinnikkeen suunnittelukapasiteetti leikkausvoimalle
18 18 KUVA 6. Hiltin ohje kiinnikkeiden kapasiteettien laskentaan normaalivoiman ja leikkausvoiman kuormitusyhdistelmässä (Hilti Anchor fastening technology manual, 2014) 4.1 Lyöntiankkuri Lyöntiankkuri on sisäkierrehylsy, joka lyödään betoniin porattuun reikään. Hylsyn lyöminen betoniin tehdään siihen tarkoitetulla työkalulla. Esimerkiksi Hiltin lyöntiankkuri HKD asennetaan HSD-G lyöntityökalulla tai HSD-M automaattiasennustyökalulla joka asennetaan iskuporakoneeseen. Lyöntityökalu jättää hylsyn laippaan merkin, jonka avulla voidaan silmämääräisesti tunnistaa, onko hylsy lyöty tarpeeksi syvälle. Lyöntiankkurin toiminta perustuu siihen, että asennustyökalun johdosta hylsy laajenee ja puristuu betonia vasten. Pultin kiristyksessä tulee noudattaa kiinnikevalmistajan ohjeistusta pultin kiristysmomentista. Hiltin HKD lyöntiankkuriin kiinnitetyn pultin ohjeistettu kiristysmomentti on 60Nm (liite 2). Liian kireälle kierretty pultti saattaa aiheuttaa pultin ja lyöntiankkurin katkeamisen kuormitustilanteessa. KUVA 7. Hiltin lyöntiankkuri HKD (
19 19 KUVA 8. HKD kiinnikkeen suunnittelukapasiteetit (Hilti Anchor fastening technology manual, 2014) 4.2 Betoniruuvi Betoniruuvi soveltuu hyvin väliaikaisiin kiinnityksiin helpon asentamisen ja purkamisen johdosta. Betoniruuvin koon mukaan porataan kiinnikkeelle betoniin reikä, joka putsataan betonipölystä enne ruuvin kiinnittämistä. Betoniruuvin toiminta perustuu siihen, että porattava reikä on kiinnikkeen ulkomittaa hieman pienempi, jolloin betoniruuvin kierteet pureutuvat betonin sisään. Hiltin betoniruuvien koot on tyypitetty niin, että betoniruuvin koko kertoo suoraan porattavan reiän koon. Esimerkiksi HUS3-H M14 betoniruuvin porattavan reiän halkaisija on 14mm (liite 3). Betoniruuvin asentamisessa tulee noudattaa kiinnikkeen valmistajan asennusohjeita ja varmistaa se, että kapasiteettien edellyttämät vaatimukset asennuspaikasta täyttyvät. KUVA 9. Hiltin betoniruuvi HUS3-H (
20 20 KUVA 10. HUS3 kiinnikkeen suunnittelukapasiteetit (Hilti Anchor fastening technology manual, 2014) 4.3 Kiinnikkeiden sijoittaminen ontelolaattaan Elementtituen alapään kiinnitys ontelolaattaan aiheuttaa haasteita kiinnikevalmistajien reunaehtojen täyttämisessä, jotta kiinnikkeen taulukoidut kapasiteetit saavutetaan. Ontelolaatan kansi on poikkeuksetta liian ohut täyttämään kiinnikkeiden alusmateriaalivaatimukset ja tästä syystä siihen ei saa kiinnittää elementtituen alapäätä ilman erillisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi ontelon täyttäminen betonilla kiinnikkeen kohdalta on mahdollista ja tällöin alusmateriaalin paksuus pääsääntöisesti täyttää sille asetetut vaatimukset. Ontelolaatan kannas on ainut kohta ontelolaatassa, jossa alusmateriaalin paksuuden vaatimus täyttyy. Kannas on kuitenkin suhteellisen ohut ja sen löytäminen pinnalta käsin on haastavaa ja jää elementtiasentajan vastuulle. KUVA 11. Ontelolaatan osat
21 21 5 POHDINTA Työn tarve lähti aiemman tutkimustuloksen puutteesta. Tilaajana toimineen Sweco Rakennetekniikan ja yhteistyökumppanin Hilti (Suomi) Oy:n puolelta ilmeni, että elementtituen kiinnitykseen ei ollut olemassa tarkempaa ohjeistusta ja elementtien asennussuunnitelmat olivat kuormitusten ja kiinnitysten osalta puutteellisia. Työn tarkoituksena olikin päästä kiinni konkreettisesti tuen kiinnikkeisiin kohdistuviin kuormiin ja näin ollen saada selville käytössä olevien kiinnikkeiden käyttöasteet. Tarkoitus oli myös selventää elementtituen kuormien laskentaa. Eurokoodista löytyi hyvin teoriaa seinämäisten rakenteiden tuulikuorman laskentaan ja sen johdosta teoriaosuuteen oli helppo kiteyttää laskennan kulku. Laskuesimerkistä nähdään, että elementtituen kiinnikkeiden kuormiin ja kiinnikkeiden valintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yleisesti käytössä olevien kiinnikkeiden kapasiteeteissä ei ole ylimääräistä siinä määrin, että samalla kiinnikkeellä voitaisiin elementtituen alapää kiinnittää kohteesta huolimatta. Laskuesimerkissä huomataan myös, että päätekäänteen vaikutus tuulikuormaan on merkittävä ja sen johdosta asennussuunnitelmassa tuleekin määrittää aiempaa tarkemmin millaiseen tilanteeseen elementtiasennustyö voidaan jättää. Merkittäväksi ongelmakohdaksi nousi elementtituen alapään kiinnitys ontelolaatastoon. Nykyisten kiinnikkeiden kapasiteettien vaatimat reunaehdot eivät täyty ontelolaatan kanteen kiinnitettäessä ja kannaksen löytäminen ylhäältäpäin on paikoitellen haastavaa ontelolaatan pinnan epätasaisuudesta johtuen. Kannaksenkaan rakenne ei täysin täytä vaatimuksia. Vaihtoehdoksi jää ontelon täyttämien kiinnikkeen kohdalta, mutta täyttämien on hidas ja monivaiheinen työ. Eri kiinnikkeiden soveltuvuutta ontelolaatan kanteen kiinnitettynä tulisikin tutkia tarkemmin ja mahdollisesti kehittää uusia kiinniketyyppejä, jotka mahdollistaisivat ohuisiin rakenteisiin kiinnittymisen. Työn ohjeistuksella on mahdollista laskea elementtituen kiinnikkeiden kuormat ja teoriaosuus mahdollistaa myös soveltavien elementtikohteiden tai rakenteiden kuormitusten laskennan.
22 22 LÄHTEET Oikeusministeriö Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta, Helsinki. Luettu Betoniteollisuus ry Elementtien asennus. Luettu Betoniteollisuus ry Asennusaikainen stabiliteetti. Luettu SFS-EN Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat. Osa 1-4 Yleiset kuormat, Tuulikuormat. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. RIL Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat, Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry hen helpdesk. CE-merkintä. Luettu ETAG Annex C: design methods for anchorages, Brysseli: European Organisation for Technical Approvals, EOTA. Hilti Corporation Hilti Anchor fastening technology manual.
23 23 LIITTEET Liite 1. Esimerkkilasku 1 ESIMERKKILASKU 1(8) 1.1 Yleistiedot Lasketaan maastoluokassa 2 olevan kuvitteellisen kerrostalon nurkkaelementtiin kohdistuva tuulikuorma. Laskentaan valitaan nurkkaelementti koska kuvan 3 ja taulukon 1 mukaan voidaan huomata, että nurkkaelementtiin kohdistuu suurin tuulen nettopaine. Esimerkkitalon pidemmän sivun pituus b talo on 45m ja lyhyempi sivu d talo on 25m. Rakennuksen korkeus h talo on 25m. Esimerkkitalon mitat vastaavat keskisuurta kahdeksan kerroksista kerrostaloa. Yksittäisen elementin kooksi valitaan 3m korkea ja 5m leveä umpinainen ulkoseinäelementti (eheyssuhde φ = 1). Elementti on tuettu kahdella 45 kulmassa olevalla vinotuella jotka ovat 500mm etäisyydellä elementin reunasta. Mitoitetaan tilanne, jossa elementeistä on pystytetty pitkänsivun ulkoseinäelementit ja toisen lyhyemmän sivun seinäelementit (tilanne A) ja tilanne, jossa vain pitkän sivun ulkoseinäelementit on asennettu (tilanne B). KUVA A. Mitoitustilanteet
24 Nettopainekerroin 2(8) Tilanteessa A voidaan vyöhykkeiden nettopainekertoimet katsoa suoraan nettopainetaulukon kohdasta, jossa huomioidaan päätekäänteet (taulukko 1). Koska B-tilanteessa ei ole hyödynnettävissä päätekäänteitä, vaikuttaa vyöhykkeiden nettopainekertoimiin tarkasteltavan seinämän pituuden l talo ja elementin korkeuden h elem. suhde l talo = 45m = h elem. 3m Esimerkki talon ollessa 45m leveä voidaan vyöhykekaaviosta tarkastella ylintä tapausta, jossa määritellään vyöhykkeiden leveydet kun l talo > 4h elem. (kuva 3). Tästä johtuen tarkasteltavassa nurkkaelementissä esiintyy vain vyöhykkeiden A ja B nettopainekertoimia koska elementin pituus l elem. on pienempi kuin 2h elem.. A-vyöhykkeen leveys: 0,3 h elem = 0,3 3000mm = 900mm KUVA B. Vyöhykejako ja vyöhykkeiden nettopainekertoimet.
25 Tuulen puuskanopeuspaine 3(8) Esimerkkitalon ympäröivä maasto oletetaan olevan tavanomainen, joten pinnanmuodoista aiheutuvia suurennuskertoimia ei tarvitse käyttää. Tällöin voidaan käyttää RIL taulukkoa 4.2S puuskanopeuden määrittelyyn (taulukko A). Maastoluokassa 2 olevaan 25m korkeaan taloon kohdistuu puuskanopeuspainetta 0,82kN/m 2. TAULUKKO A. Puuskanopeuspaineen ominaisarvot eri maastoluokissa (RIL ) 1.4 Todennäköisyyskerroin Yleisesti ottaen yhden kerroksen elementtiasennus kestää viikosta kahteen viikkoon, riippuen rakennuksen laajuudesta. Rakennusvaiheen kestoksi valitaan 3 kuukautta, jolloin luonnonvoimien toistumisväli on 5 vuotta (taulukko 2). Todennäköisyyskerroin esimerkkitapauksessa on 0,75 (kuva C).
26 26 4(8) KUVA C. Todennenäköisyyskertoimen riippuvuus tuulivoiman ääriarvon toistumisajasta (RIL ) 1.5 Kokonaistuulivoima Kokonaistuulivoima lasketaan kaavan 2 mukaisesti. Esimerkkilaskussa ei ole huomioitu suojakerrointa, koska mitoitustilanteessa elementeistä on asennettu vain yksi tai kaksi seinämää siten, että suojavaikutusta ei synny. Ympäröivän maaston ollessa tavanomainen voidaan käyttää puuskanopeuspaineena ominaisarvoa. Osavarmuuslukuna käytetään eurokoodin määrittelemää muuttuvan kuorman osavarmauuslukua 1, Tilanne A kokonaistuulikuorma Lasketaan kokonaistuulikuorma vyöhykkeelle A ja B. Vyöhyke A F w,ed,a = 0,82kN/m 2 2,1 0,75 1,5 = 1,94kN/m 2
27 Vyöhyke B F w,ed,b = 0,82kN/m 2 1,8 0,75 1,5 = 1,66kN/m (8) Tilanne B kokonaistuulikuorma Lasketaan kokonaistuulikuorma vyöhykkeelle A ja B. Vyöhyke A F w,ed,a = 0,82kN/m 2 3,4 0,75 1,5 = 3,14kN/m 2 Vyöhyke B F w,ed,b = 0,82kN/m 2 2,1 0,75 1,5 = 1,94kN/m Elementtituen kiinnikkeiden kuormat Elementti on tuettu kahdella vinotuella, joista lähempänä nurkkaa oleva on rasitetumpi koska A-vyöhykkeellä on suurin nettopainekerroin. Rasitetuimman elementtituen kuormitusalan sisällä on sekä vyöhykkeen A että B nettopainkertoimia, joten vyöhykkeiden pinta-alat pitää laskea erikseen. Vyöhykejako on molemmissa mitoitustilanteissa sama, joten lasketaan mitoittavan vinotuen kuormitusalan vyöhykekohtaiset pinta-alat. KUVA D. Kuormitusalat vyöhykkeittäin rasitetuimmalle elementtituelle
28 28 6(8) A A = 0,9m 2 3,0m = 1,8m2 3 A B = 1,6m 2 3,0m = 3,2m Tilanteen A kiinnikkeiden kuormat Elementtituen alapään kiinnikkeeseen kohdistuva leikkausvoima lasketaan kaavaa 4 soveltaen. V ed = F w,ed,a A A tan(α) + F w,ed,b A B tan(α) V ed = 1,94kN/m 2 1,8m 2 tan(45) + 1,66kN/m 2 3,2m 2 tan(45) V ed = 8,80kN Vinotuen tukikulman ollessa 45 elementtituen alapään kiinnikkeeseen kohdistuva leikkausvoima on yhtä suuri kuin normaalivoima V ed = N ed Elementtitukeen kohdistuva voima lasketaan kaavalla 6. F ed = 8,80kN cos (45) = 12,45kN Tilanteen B kiinnikkeiden kuormat Elementtituen alapään kiinnikkeeseen kohdistuva leikkausvoima lasketaan kaavaa 4 soveltaen. V ed = F w,ed,a A A tan(α) + F w,ed,b A B tan(α) V ed = 3,14kN/m 2 1,8m 2 tan(45) + 1,94kN/m 2 3,2m 2 tan(45) V ed = 11,86kN
29 29 7(8) Elementtituen tukikulman ollessa 45 alapään kiinnikkeeseen kohdistuva normaalivoima on yhtä suuri kuin leikkausvoima. V ed = N ed Elementtitukeen kohdistuva voima lasketaan kaavalla 6. F ed = 11,86kN cos (45) = 16,77kN 1.7 Kiinnikkeiden valinta Lasketaan ETAG 001 liitteen C mukaisesti kiinnikkeen kapasiteetit leikkausvoiman ja normaalivoiman kuormitusyhdistelmälle (kaava 6). Valitaan molemmille mitoitustilanteille sopiva betoniruuvi HUS3-H ja lyöntiankkuri HKD Tilanteen A kiinnikkeet Valitaan betoniruuvi HUS3-H 14x100, jolloin N Rd = 13kN ja V Rd = 25,9kN (kuva 8) β N 1,5 + β V 1,5 1 ( N 1,5 ed ) + ( V 1,5 ed ) N Rd V Rd 1 ( 8,80kN 13kN ) 1,5 + ( 8,80kN 25,9kN ) 1,5 = 0,75 1 OK!
30 Valitaan lyöntiankkuri HKD M16x65, jolloin N Rd = 17,6kN ja V Rd = 27,0kN (kuva 10) 30 8(8) β N 1,5 + β V 1,5 1 ( N 1,5 ed ) + ( V 1,5 ed ) N Rd V Rd 1 ( 8,80kN 17,6kN ) 1,5 + ( 8,80kN 27,0kN ) 1,5 = 0,54 1 OK! Tilanteen B kiinnikkeet Valitaan betoniruuvi HUS3-H 14x130, jolloin N Rd = 21,1kN ja V Rd = 30,0kN (kuva 8) β N 1,5 + β V 1,5 1 ( N 1,5 ed ) + ( V 1,5 ed ) N Rd V Rd 1 ( 11,86kN 1,5 21,1kN ) + ( 11,86kN 1,5 30,0kN ) = 0,67 1 OK! Valitaan lyöntiankkuri HKD M16x65, jolloin N Rd = 17,6kN ja V Rd = 27,0kN (kuva 10) β N 1,5 + β V 1,5 1 ( N 1,5 ed ) + ( V 1,5 ed ) N Rd V Rd 1 ( 11,86kN 17,6kN ) 1,5 + ( 11,86kN 27,0kN ) 1,5 = 0,84 1 OK!
31 Liite 2. Hilti HKD lyöntiankkurin asennusohje 31
32 32 Liite 3. Hilti HUS3-H betoniruuvin asennusohje 1(2)
33 33 2(2)
YEISTÄ KOKONAISUUS. 1 Rakennemalli. 1.1 Rungon päämitat
YEISTÄ Tässä esimerkissä mitoitetaan asuinkerrostalon lasitetun parvekkeen kaiteen kantavat rakenteet pystytolppa- ja käsijohdeprofiili. Esimerkin rakenteet ovat Lumon Oy: parvekekaidejärjestelmän mukaiset.
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RTR-vAkioterÄsosat Eurokoodien mukainen suunnittelu RTR-vAkioterÄsosAt 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5
LisätiedotRKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt
RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt Eurokoodien mukainen suunnittelu RKL-, R2KL- ja R3KLkiinnityslevyt 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 RKL- ja R2KL-kiinnityslevyjen mitat... 3 2.2 R3KL-kiinnityslevyjen
LisätiedotHKD Lyöntiankkuri Yhden ankkurin sovellukset
HKD Lyöntiankkuri Ankkurin tyyppi Hyödyt HKD Hiiliteräs kauluksellinen HKD-S(R) Hiiliteräs, Haponkestävä teräs kauluksellinen (R) Hiiliteräs, Haponkestävä teräs ilman kaulusta - yksinkertainen ja luotettava
LisätiedotHilti HIT-RE 500 + HIS-(R)N
HIS-(R)N Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki BSt 500 S - soveltuu halkeilemattomaan betoniin
Lisätiedot25.11.11. Sisällysluettelo
GLASROC-KOMPOSIITTIKIPSILEVYJEN GHO 13, GHU 13, GHS 9 JA RIGIDUR KUITUVAHVISTELEVYJEN GFH 13 SEKÄ GYPROC RAKENNUSLEVYJEN GN 13, GEK 13, GF 15, GTS 9 JA GL 15 KÄYTTÖ RANKARAKENTEISTEN RAKENNUSTEN JÄYKISTÄMISEEN
LisätiedotOvi. Ovi TP101. Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. Halli 1
Esimerkki 4: Tuulipilari Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän tuulipilarit TP101 ovat liimapuurakenteisia. - Tuulipilarin yläpää on nivelellisesti ja alapää jäykästi tuettu. Halli 1 6000 TP101 4 4 - Tuulipilaria
LisätiedotHSL-3 Raskas kiila-ankkuri
HSL-3 Ankkurin tyyppi HSL-3 Kuusiokanta Mutterikanta HSL-3-B Momenttihattu HSL-3-SH Kuusiokolokanta (ei Suomessa) HSL-3-SK Uppokanta (ei Suomessa) Hyödyt - soveltuu halkeilemattomaan ja halkeilleeseen
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 12.10.2012 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT...
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...3 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat ja toleranssit...4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit...5 3 VALMISTUS...6
LisätiedotHFS-valuankkurit. Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin. Tekninen käyttöohje
HFS-valuankkurit Valuankkuri työnaikaisiin ja pysyviin kiinnityksiin Versio: FI 4/2014 Laskentanormi: EC+NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 52 Tekninen käyttöohje Valuankkuri Valuankkuri
LisätiedotLiitos ja mitat. Lisäksi mitoitetaan 4) seinän suuntainen sideraudoitus sekä 6) terästapit vaakasuuntaisille voimille.
25.9.2013 1/5 Liitoksen DO501 laskentaesimerkki Esimerkissä käsitellään tyypillisten elementtien mittojen mukaista liitosta. Oletetaan liitoksen liittyvän tavanomaiseen asuinkerrostaloon. Mitoitustarkastelut
LisätiedotSemko Oy. Parvekkeen PL-kaideliitos. Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu
Semko Oy Parvekkeen PL-kaideliitos Käyttöohje Eurokoodien mukainen suunnittelu 17.8.2015 Sisällysluettelo 1 PL-KAIDELIITOKSEN TOIMINTATAPA... 2 2 PL-KAIDELIITOKSEN RAKENNE... 2 2.1 Osat ja materiaalit...
LisätiedotRakMK ohjeistuksen löydät osoitteesta
RVT-VAluAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVT-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 2 2 RVT-VALUANKKUREIDEN MITAT JA MATERIAALIT... 3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RVT-valuankkureiden materiaalit
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit RakMK:n mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS
LisätiedotKuljetuskalusto ja sidonta Arto Suikka Betoniteollisuus ry
Kuljetuskalusto ja sidonta Yli 2m korkea kuorma Betonielementtien vastaanottotarkastus Välivarastointi Kävelytaso, yli 2metrin korkeus, kaiteiden esiasennus Suojakaiteet Suojakaiteen on kestettävä putoamista
LisätiedotTaiter Oy. Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje
Taiter-pistoansaan ja Taiter-tringaliansaan käyttöohje 17.3.2011 1 Taiter Oy Taiter-pistokkaan ja Taiter-triangeliansaan käyttöohje 17.3.2011 Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2: nro 22
LisätiedotSEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE. Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu
SEMKO OY PBOK-ONTELOLAATTAKANNAKE Käyttö- ja suunnitteluohjeet RakMK mukainen suunnittelu FMC 41874.133 28..213 Sisällysluettelo: 2 1 TOIMINTA... 3 2 MITAT, OSAT, ASENNUSVAIHEEN KAPASITEETIT JA TILAUSTUNNUKSET...
LisätiedotELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS
Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa
LisätiedotRakMK:n mukainen suunnittelu
RV-VAluAnkkurit RakMK:n mukainen suunnittelu RV-VAluAnkkurit 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Valuankkurin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2009 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotHST Hiiliteräs, sinkitty HST-R Haponkestävä teräs HST-HCR Korkean korroosiokestävyyden. Korroosionkestävyys
Kiila-ankkuri Ankkurin tyyppi Hiiliteräs, sinkitty -R Haponkestävä teräs -HCR Korkean korroosiokestävyyden teräs Hyödyt - soveltuu halkeilemattomaan ja halkeilleeseen betoniin C 20/25 - C 50/60 - nopea
LisätiedotSUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJALEVYT. -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000. Laskenta- ja kiinnitysohjeet. Runkoleijona.
SUOMEN KUITULEVY OY Heinola/Pihlava TUULENSUOJLEVYT -tyyppihyväksyntä n:o 121/6221/2000 Laskenta- ja kiinnitysohjeet Runkoleijona Tuulileijona Vihreä tuulensuoja Rakennuksen jäykistäminen huokoisella kuitulevyllä
LisätiedotSEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT. Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu
SEMKO OY SSK-SEINÄKENGÄT Käyttö- ja suunnitteluohjeet Eurokoodien mukainen suunnittelu FMC 41874.126 8.10.2012 2 Sisällysluettelo: 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA MITAT... 3 2.1 MATERIAALIT... 3 2.2
LisätiedotESIMERKKI 2: Kehän mastopilari
ESIMERKKI : Kehän mastopilari Perustietoja: - Hallin 1 pääpilarit MP101 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. - Mastopilarit ovat tuettuja heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys
ESIMERKKI 7: NR-ristikkoyläpohjan jäykistys Perustietoja - NR-ristikkoyläpohjan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1,2, 3, 4 ja 5 avulla. - Jäykistelinjat 2, 3 ja 4 toteutetaan vinolaudoilla, jotka
LisätiedotRTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit
RTA-, RWTL- ja RWTSnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RTA-, RWTL- ja RWTS-nostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 RTA-NOSTOANKKUREIDEN MITAT...3 2.1 RTA-nostoankkureiden mitat ja toleranssit...3
LisätiedotHilti HIT-RE 500 + HIT-V / HAS
HIT-V / HAS Hilti HIT-RE 500 + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HIT-RE 500 330 ml pakkaus (saatavana myös 500 ml 500 ml ja 1400 ml pakkaus) Sekoituskärki - soveltuu halkeilemattomaan betoniin C20/25
LisätiedotKÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI
KÄYTTÖOHJE KALLIOKÄRKI Liite 1 Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC2 Nro 33 12.9.2014 1.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 3 2.1 Kalliokärkien mitat... 3 2.2 Materiaalit...
LisätiedotSuojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje. Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi
Suojatuote PROxA Sääsuojan asennusohje Suojatuote Pro Oy Rastaansiipi 15 D 10 90650 Oulu Suomi Yleisesti Sääsuoja on tilapäiseen suojaukseen tehty rakenne, jota ei ole mitoitettu täysille tuuli ja lumikuormille.
LisätiedotESIMERKKI 3: Nurkkapilari
ESIMERKKI 3: Nurkkapilari Perustietoja: - Hallin 1 nurkkapilarit MP10 ovat liimapuurakenteisia mastopilareita. 3 Halli 1 6000 - Mastopilarit on tuettu heikomman suunnan nurjahusta vastaan ulkoseinäelementeillä.
LisätiedotYmpäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta
Ympäristöministeriön asetus Eurocode-standardien soveltamisesta talonrakentamisessa annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat
1 LIITE 5 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-4 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-4: Yleiset kuormat. Tuulikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS-EN 1991-1-4
LisätiedotHVZ Kemiallinen ankkuri
HVZ Kemiallinen ankkuri HVU foliokapseli + Injektointijärjestelmä Hyödyt Hilti HVU foliokapseli HAS HAS-R HAS-HCR tanko - soveltuu halkeilemattomaan betoniin C20/25 - C50/60 - korkea kuormituskapasiteetti
LisätiedotBetonielementtien nostolenkit
Betonielementtien nostolenkit Rakennusalan standardit ja eurokoodit 2017 15.12.2017 Tuomo Haara Betonielementtien nostolenkit, Suomi-historia Suomi-historiaa, nostolenkit mm.: Työsuojeluhallitus 1973 1993
LisätiedotErstantie 2, 15540 Villähde 2 Puh. (03) 872 200, Fax (03) 872 2020 www.anstar.fi anstar@anstar.fi Käyttöohje
Erstantie 2, 15540 Villähde 2 Erstantie 2, 15540 Villähde 3 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 TOIMINTATAPA... 4 2 MATERIAALIT JA RAKENNE... 5 2.1 MATERIAALIT... 5 2.2 RAKENNEMITAT... 5 3 VALMISTUS... 6 3.1 VALMISTUSTAPA...
LisätiedotPRKU PAKSURAPPAUSKIINNIKE ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE
ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJE versio FI 11/2015 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA... 2 2 MITAT JA MATERIAALIT... 2 3 VALMISTUS... 3 3.1 Valmistustapa ja merkinnät... 3 3.2 Valmistustoleranssit... 3 4 KESTÄVYYSARVOT...
LisätiedotESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki
ESIMERKKI 1: NR-ristikoiden kannatuspalkki Perustietoja - NR-ristikot kannatetaan seinän päällä olevalla palkilla P101. - NR-ristikoihin tehdään tehtaalla lovi kannatuspalkkia P101 varten. 2 1 2 1 11400
LisätiedotLUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu
LUENTO 2 Kuormat, rungon jäykistäminen ja rakennesuunnittelu RAKENNETEKNIIKAN PERUSTEET 453531P, 3 op Jaakko Vänttilä, diplomi-insinööri, arkkitehti jaakko.vanttila@oulu.fi Rakennetekniikka Rakennetekniikkaa
Lisätiedot15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
15.11.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Uutta ja vanhaa Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät Talonrakentaminen
LisätiedotMITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen 1/16
1/16 MITOITUSTEHTÄVÄ: I Rakennemallin muodostaminen Mitoitettava hitsattu palkki on rakenneosa sellaisessa rakennuksessa, joka kuuluu seuraamusluokkaan CC. Palkki on katoksen pääkannattaja. Hyötykuorma
LisätiedotA-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT
A-PALKKI PIKAMITOITUSTAULUKOT A-PALKIT A200 A265 A320 A370 A400 A500 Taloudellinen ratkaisu ontelolaattatasojen kantavaksi palkkirakenteeksi. Suomen Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 216-23.9.2004. 2
LisätiedotPS-parvekesarana. Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36. Tekninen käyttöohje
PS-parvekesarana Versio: FI 9/2016 Laskentanormit: EC+FI NA Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B-EC 2 n:o 36 Tekninen käyttöohje PS-parvekesarana Järjestelmän etuja Siirtää parvekelaatan vaakavoimat
Lisätiedotvakioteräsosat rakmk:n Mukainen suunnittelu
vakioteräsosat RakMK:n mukainen suunnittelu vakioteräsosat 1 TOIMINTATAPA...3 2 MATERIAALIT...4 3 VALMISTUS...5 3.1 Valmistustapa...5 3.2 Valmistustoleranssit...5 3.3 Valmistusmerkinnät...5 3.4 Laadunvalvonta...5
LisätiedotEurokoodien mukainen suunnittelu
RVL-vAijerilenkit Eurokoodien mukainen suunnittelu RVL-VAIJERILENKIT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Mitat ja toleranssit... 4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotKatso lasiseinän rungon päämitat kuvista 01 ja Jäykistys ja staattinen tasapaino
YLEISTÄ itoitetaan oheisen toimistotalo A-kulman sisääntuloaulan alumiinirunkoisen lasiseinän kantavat rakenteet. Rakennus sijaitsee Tampereen keskustaalueella. KOKOAISUUS Rakennemalli Lasiseinän kantava
LisätiedotFinnwood 2.3 SR1 (2.4.017) Copyright 2012 Metsäliitto Osuuskunta, Metsä Wood
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki
ESIMERKKI 5: Päätyseinän palkki Perustietoja: - Hallin 1 päätyseinän palkit PP101 ovat liimapuurakenteisia. - Palkki PP101 on jatkuva koko lappeen matkalla. 6000 - Palkin yläreuna on tuettu kiepahdusta
LisätiedotRakennusalan standardit ja Eurokoodit 2017 Kalastajatorppa, Helsinki Jorma Seppänen Insinööriosaston kehityspäällikkö Hilti (Suomi) Oy
JÄLKIKIINNITTEISET BETONITERÄSTARTUNNAT Rakennusalan standardit ja Eurokoodit 2017 Kalastajatorppa, Helsinki 14.12.2017 Jorma Seppänen Insinööriosaston kehityspäällikkö Hilti (Suomi) Oy JÄLKIKIINNITTEISET
LisätiedotRPS PARVEKESARANA EuRoKoodiEN mukainen SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA Eurokoodien mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat ja osat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit...
LisätiedotVEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 995-G 1036-G 1140 1130 1988 07.05.2012 Sivu 1/16 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1 Ankkurin osat
LisätiedotKÄYTTÖOHJE PÄIVITETTY HBUS-VALUANKKURIT. BY käyttöseloste 5B EC2 no 48. oikeus muutoksiin pidätetään Sivu 0
HBUS-VALUANKKURIT BY käyttöseloste 5B EC2 no 48 oikeus muutoksiin pidätetään Sivu 0 SISÄLLYSLUETTELO: 1. YLEISTÄ... 2 1.1. TOIMINTATAPA... 2 2. MITAT, MATERIAALIT JA TOLERANSSIT... 2 2.1. HBUS-VALUANKKURI...
LisätiedotLeimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE
Leimet KALLIOKÄRKI KÄYTTÖOHJE SISÄLLYSLUETTELO 1 TOIMINTATAPA 3 2 MATERIAALIT JA RAKENNE 4 2.1 Kalliokärkien mitat 4 2.2 Materiaalit 5 2.3 Valmistustapa 6 2.4 Laadunvalvonta 6 3 VALMISTUSMERKINNÄT 6 4
LisätiedotRIL Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat. Eurokoodit EN 1990, EN , EN ja EN
RIL 201-1-2017 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry Suunnitteluperusteet ja rakenteiden kuormat Eurokoodit EN 1990, EN 1991-1-1, EN 1991-1-3 ja EN 1991-1-4 2 RIL 201-1-2017 JULKAISIJA JA KUSTANTAJA:
LisätiedotSBKL-KIINNITYSLEVYT EuroKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
SBKL-KIINNITYSLEVYT Eurokoodien mukainen suunnittelu SBKL-KIINNITYSLEVYT 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 SBKL-kiinnityslevyjen mitat... 4 2.2 SBKL-kiinnityslevyjen tilaustunnukset...
LisätiedotKANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat
1 LIITE 4 KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-3 EUROKOODI 1: RAKENTEIDEN KUORMAT Osa 1-3: Yleiset kuormat. Lumikuormat Esipuhe Tätä kansallista liitettä käytetään yhdessä standardin SFS - EN 1991-1-3:
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla
Esimerkkilaskelma Mastopilarin perustusliitos liimaruuveilla.08.014 3.9.014 Sisällysluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - KUORMAT... - 3-3 MATERIAALI... - 4-4 MITOITUS... - 4-4.1 ULOSVETOKESTÄVYYS (VTT-S-07607-1)...
LisätiedotLaskuharjoitus 2 Ratkaisut
Vastaukset palautetaan yhtenä PDF-tiedostona MyCourses:iin ke 7.3. klo 14 mennessä. Mahdolliset asia- ja laskuvirheet ja voi ilmoittaa osoitteeseen serge.skorin@aalto.fi. Laskuharjoitus 2 Ratkaisut 1.
LisätiedotRudus Step-betonikaiteen asennusohje
Rudus Step-betonikaiteen asennusohje Yleistä Ohje teräsbetonisen kaide-elementin käsittelemiseen ja asentamiseen. Rudus Step-betonikaiteet ovat törmäystestattu harmonisoidun standardin EN 1317-5:2010+A2:2012
LisätiedotESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys
ESIMERKKI 6: Päätyseinän levyjäykistys Perustietoja - Rakennuksen poikittaissuunnan jäykistys toteutetaan jäykistelinjojen 1, 2 ja 3 avulla molemmissa kerroksissa. - Ulkoseinissä jäykistävänä levytyksenä
LisätiedotLEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE
LEPO-tasokannakkeet KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Betoniyhdistyksen käyttöseloste BY 5 B nro 363 17.02.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...2 1.1 YLEISKUVAUS...2 1.2 TOIMINTATAPA...2 1.3 LEPO...4 1.3.1 Mitat...4
LisätiedotESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa
ESIMERKKI 5: Ulkoseinän runkotolppa Perustietoja - Ulkoseinätolpat oletetaan päistään nivelellisesti tuetuksi. - Ulkoseinätolppien heikompi suunta on tuettu nurjahdusta vastaan tuulensuojalevytyksellä.
LisätiedotVaijerilenkit. Betoniteollisuus ry 28.3.2012
Betoniteollisuus ry 28.3.2012 Vaijerilenkit Vaijerilenkeillä betonielementit liitetään toisiinsa lenkkiraudoituksen, valusauman ja betonivaarnan avulla. Liitoksessa vaikuttaa sekä sauman pituussuuntainen
LisätiedotSUORITUSTASOILMOITUS
FI SUORITUSTASOILMOITUS DoP-nro Hilti HIT-1 / HIT-1 CE 1343-CPR-M 629-1 1. Tuotetyypin yksilöllinen tunniste: Injektointijärjestelmä Hilti HIT-1 / HIT-1 CE 2. Käyttötarkoitus/käyttötarkoitukset: Tuote
LisätiedotSUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT
SUUNNITTELUOHJE SUPER TT-, TT- JA HTT -LAATAT 1 (33) SISÄLLYS 1. YLEISTÄ...2 2. SUUNNITTELU...3 3. VALMISTUS...4 4. KIINNITYSTEN JA RIPUSTUSTEN YLEISOHJE...5 LIITTEET...6 LIITE 1A: SUPERTT-LAATAN POIKKILEIKKAUSMITAT...7
LisätiedotR-STEEL LENKKI EuRoKoodIEN mukainen SuuNNITTELu
R-STEEL LENKKI Eurokoodien mukainen suunnittelu R-STEEL LENKKI 1 R-STEEL LENKIN TOIMINTATAPA... 2 2 R-STEEL LENKIN MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 R-Seel Lenkin mitat... 4 2.2 R-Steel Lenkin materiaalit
LisätiedotMYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI
Sivu 1 / 9 MYNTINSYRJÄN JALKAPALLOHALLI Tämä selvitys on tilattu rakenteellisen turvallisuuden arvioimiseksi Myntinsyrjän jalkapallohallista. Hallin rakenne vastaa ko. valmistajan tekemiä halleja 90 ja
LisätiedotEUROKOODI 2016 SEMINAARI. Teräs- ja alumiinirakenteet
EUROKOODI 2016 SEMINAARI Teräs- ja alumiinirakenteet Teräsrakenneteollisuuden toiminnanedistäjä Edistää kotimaista teräs- ja metallirakentamista Edustaa asiantuntemusta teräs- ja metallirakentamisen alalla
LisätiedotSEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET
SEMTUN JVA+ TIILIMUURAUSKANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 10.11.2010 - 2-1 YLEISTÄ JVA+ tiilimuurauskannakkeet on tarkoitettu tiilimuurauksen kannatukseen kantavasta betoniseinästä. Kiinnitys betoniseinään
LisätiedotVS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390. VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140
VS-VAARNALENKIT KÄYTTÖ- ja SUUNNITTELUOHJE Käyttöseloste nro BY390 VS-vaarnalenkit VS-80 VS-100 VS-120 VSH-140 14.6.2013 1/7 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1.1 Yleiskuvaus 1.2 Toimintatapa 2. MITAT JA MATERIAALIT
LisätiedotJOHDANTO SEINÄKENKIEN TOIMINNAN KUVAUS TUOTEVALIKOIMA VETO- JA LEIKKAUSKAPASITEETIT
SEINÄKENKIEN KÄYTTÖ Václav Vimmr Zahra Sharif Khoda odaei Kuva 1. Erikokoisia seinäkenkiä JOHDNTO Seinäkengät on kehitetty yhdistämään jäykistävät seinäelementit toisiinsa. Periaatteessa liitos on suunniteltu
LisätiedotSEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET
SEMTUN JVA+ MUURAUS- KANNAKKEET KÄYTTÖ- JA SUUNNITTELUOHJE 19.5.2016 - 1 - SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... - 2-1.1 Yleiskuvaus... - 2-1.2 Toimintatapa... - 3-1 MITAT JA MATERIAALIT... - 4-2.1 Kannaketyypit...
LisätiedotRPS PARVEKESARANA RaKMK:N MuKaiNEN SuuNNittElu
RPS PARVEKESARANA RakMK:n mukainen suunnittelu RPS PARVEKESARANA 1 TOIMINTATAPA... 3 2 MITAT JA MATERIAALIT... 4 2.1 Parvekesaranan mitat... 4 2.2 Parvekesaranan materiaalit ja standardit... 5 3 VALMISTUS...
LisätiedotCopyright 2010 Metsäliitto Osuuskunta, Puutuoteteollisuus. Finnwood 2.3 ( ) Varasto, Ovipalkki 4 m. FarmiMalli Oy. Urpo Manninen 8.1.
Laskelmat on tehty alla olevilla lähtötiedoilla vain kyseiselle rakenneosalle. Laskelmissa esitetty rakenneosan pituus ei ole tilausmitta. Tilausmitassa on otettava huomioon esim. tuennan vaatima lisäpituus.
LisätiedotKantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus
T513003 Puurakenteet Kantavat puurakenteet Liimapuuhallin kehän mitoitus EC5 mukaan Laskuesimerkki Tuulipilarin mitoitus 1 Liimapuuhalli Laskuesimerkki: Liimapuuhallin pääyn tuulipilarin mitoitus. Tuulipilareien
LisätiedotMitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki.
YLEISTÄ Mitoitetaan MäkeläAlu Oy:n materiaalivaraston kaksiaukkoinen hyllypalkki. Kaksi 57 mm päässä toisistaan olevaa U70x80x alumiiniprofiilia muodostaa varastohyllypalkkiparin, joiden ylälaippojen päälle
LisätiedotThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje
Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman
LisätiedotAsennusohje aurinkopaneeliteline
Asennusohje aurinkopaneeliteline Sisällysluettelo 1. Kehikon kokoonpano ja kiinnitys kattoon...3 2. Aurinkopaneelien asennus...4 3. Aurinkopaneelien sähköinen kytkentä...7 3.1 Kytkentä pienjänniteverkkoon...7
LisätiedotKiilax-paloluokiteltu tarkastusluukku, pikaasennettava
1 (5) Myönnetty Päivitys Voimassa 7.4.2014 23.11.2016 22.11.2021 VTT Expert Services Oy on eräiden rakennustuotteiden tuotehyväksynnästä annetun lain (954/2012) 5 nojalla ja ottaen huomioon lain 2 luvun
LisätiedotRakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT
Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus
LisätiedotRAK-C3004 Rakentamisen tekniikat
RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat Johdatus rakenteiden mitoitukseen joonas.jaaranen@aalto.fi Sisältö Esimerkkirakennus: puurakenteinen pienrakennus Kuormat Seinätolpan mitoitus Alapohjapalkin mitoitus Anturan
LisätiedotHTT- JA TT-LAATTOJEN ASENNUSOHJE,
1 HTT- JA TT-LAATTOJEN ASENNUSOHJE, 2 YLEISTÄ Tämä yleisohje on Pielisen Betoni Oy:n valmistamien HTT- ja TT-laattojen asennuksesta. Asennustyössä on huomioitava kohteen rakennus- ja elementtisuunnitelmat,
LisätiedotEsimerkkilaskelma. Palkin vahvistettu reikä
Esimerkkilaskelma Palkin vahvistettu reikä 3.08.01 3.9.01 Sisällsluettelo 1 LÄHTÖTIEDOT... - 3 - REIÄN MITOITUSOHJEITA... - 3-3 VOIMASUUREET JA REIÄN TIEDOT... - - MATERIAALI... - - 5 MITOITUS... - 5-5.1
LisätiedotNostossa betonielementin painon aiheuttama kuormitus siirretään nostoelimelle teräsosan tyssäpään avulla.
RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit Eurokoodien mukainen suunnittelu RLA TyssÄpÄÄnostoAnkkurit 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...3 2.1 Mitat ja toleranssit... 3 2.2 RLA-nostoankkureiden materiaalit ja
LisätiedotLumieste tulee sijoittaa mahdollisimman lähelle räystästä siten, että lumikuormat siirtyvät kantaviin rakenteisiin.
PISKO LUMIESTEET Lumiesteillä estetään vaaratilanteet, joita lumen ja jään katolta putoaminen saattaa aiheuttaa. Lisäksi lumiesteillä voidaan suojata katolla sijaitsevia rakenteita. Lumiesteitä tulee käyttää
LisätiedotTampereen Tornihotelli CASE STUDY. Juha Valjus Finnmap Consulting Oy 17.11.2011
Tampereen Tornihotelli CASE STUDY Juha Valjus Finnmap Consulting Oy 17.11.2011 TAMPEREEN TORNIHOTELLI 2011 2 TAMPEREEN TORNIHOTELLI 2011 Veturitalli Ravintolat ja kokoustilat Torniosa Huoneet ja Lounge
LisätiedotBetonielementit standardien tilanne, suunnitelmien katselmointi elementtitehtaalla
Betonielementit standardien tilanne, suunnitelmien katselmointi elementtitehtaalla Betoniteollisuuden ajankohtaispäivä 01.10.2019 Janne Kihula Betoniteollisuus ry Sisältö: 1. Betonielementtistandardien
LisätiedotRUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT
RUDUS OY Sivu 1/15 RUDUS OY ELEMENTO - PORRASELEMENTIT SUUNNITTELUN LÄHTÖTIEDOT 1. Suunnittelun perusteet SFS-EN 1990 Eurocode: Rakenteiden suunnitteluperusteet, 2010 NA SFS-EN 1990-YM, Suomen kansallinen
LisätiedotASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU
Käyttötarkoitus: ASENNUSOHJE LIEKKI PIIPPU Hormex T600 liekki piippu on lämpöä kestävä, kaksoisseinäinen savupiippujärjestelmä, joka on valmistettu 1.4828 lämpöä kestävästä teräksestä (ulkokuori - 1.4301)
LisätiedotKuormien turvallinen purku työmaalla
Kuormien turvallinen purku työmaalla Mikko Koivisto Tampere 14.5.2019 LSSAVI Työsuojelun vastuualue rakentamisen toimintayksikkö 15.5.2019 1 Elementtien asennussuunnitelma (Purkuun vaikuttavat asiat) Elementit,
LisätiedotPuukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla
Puukerrostalon suunnittelu eurokoodeilla Eurokoodiseminaari 2012 Hanasaaren Kulttuurikeskus 31.10.2012 1 kuuluu Metsä Groupiin Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, joka keskittyy viiteen
LisätiedotKUVA 1 Vaijerilenkin käyttöperiaatteita
vaijerilenkki RakMK:n mukainen suunnittelu vaijerilenkki 1 TOIMINTATAPA...2 2 MITAT JA MATERIAALIT...4 2.1 Mitat...4 2.2 Vaijerilenkin materiaalit ja standardit...4 3 VALMISTUS 5 3.1 Valmistustapa...5
LisätiedotMODIX Raudoitusjatkokset
MODIX Raudoitusjatkokset Betoniyhdistyksen käyttöseloste nro 23 2/2009 MODIX -raudoitusjatkos Peikko MODIX raudoitusjatkosten etuja: kaikki tangot voidaan jatkaa samassa poikkileikkauksessa mahdollistaa
Lisätiedot1.12.2010 Arto Suikka Betoniteollisuus ry. Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet
Betonivalmisosarakentamisen uudet suunnittelu- ja toteutusohjeet Uutta ja vanhaa Valmisosarakentaminen Suunnitteluprosessi Rakennejärjestelmät Talonrakentaminen Infrarakentaminen Rakentamisprosessi Ympäristöominaisuudet
LisätiedotBETONIVALMISOSIEN ASENNUSSUUNNITELMA
BETONIVALMISOSIEN ASENNUSSUUNNITELMA Ohjeellinen malli, jonka sisältöä voidaan muokata projektikohtaisesti. Suunnitelma suositellaan laadittavaksi siten, että osan A lähtötiedot tulevat päätoteuttajalta,
LisätiedotRAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS
RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden
LisätiedotKONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA BETONIELEMENTTIRAKENTAMISEN SOVELTAMINEN KORKEISIIN RAKENNUKSIIN. Eemeli Tikkanen
KONETEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA BETONIELEMENTTIRAKENTAMISEN SOVELTAMINEN KORKEISIIN RAKENNUKSIIN Eemeli Tikkanen Diplomityö, jonka aihe on hyväksytty Oulun yliopiston Konetekniikan koulutusohjelmassa 14.08.2014
LisätiedotWQ-palkkijärjestelmä
WQ-palkkijärjestelmä Sisällys 1. Toimintatapa 2 2. Valmistus 2 2.1. Materiaali 2 2.2. Pintakäsittely 2 2.3. Laadunvalvonta 3 3. Palkin käyttö rakenteissa 3 4. Suunnittelu 3 4.1. Palkin rakenne 3 4.2. Palkin
Lisätiedot4. Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.1 Mitoitusperiaate 4.2 Kapasiteetit ja sallitut kuormat 4.3 Nostoankkureiden sallitut kuormat
VEMO-valuankkurit KÄYTTÖOHJE Käyttöseloste nro BY326 1074-A 1168-A 1988 995-G 1036-G 1140 1130 18.12.2009 Sivu 1/19 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä 1.1 Valuankkurin toimintatapa 2. Valuankkurin rakenne 2.1
LisätiedotHarjoitus 1. KJR-C2001 Kiinteän aineen mekaniikan perusteet, IV/2016. Tehtävä 1 Selitä käsitteet kohdissa [a), b)] ja laske c) kohdan tehtävä.
Kotitehtävät palautetaan viimeistään keskiviikkona 2.3. ennen luentojen alkua eli klo 14:00 mennessä puiseen kyyhkyslakkaan, jonka numero on 9. Arvostellut kotitehtäväpaperit palautetaan laskutuvassa.
Lisätiedot