Indusoidut pluripotentit kantasolut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Indusoidut pluripotentit kantasolut"

Transkriptio

1 Indusoidut pluripotentit kantasolut (ips-solut) Risto-Pekka Pölönen, FM Tampereen Yliopisto Ei eturistiriitoja Sidonnaisuudet: LOIMU Skandinavian Fysiologian yhdistys Ison Britannian Fysiologian yhdistys Apurahat viimeisen 3 vuoden aikana: Paavo Nurmen säätiö Suomen Kulttuurirahasto Tampereen Yliopisto Tampereen kaupunki Skandinavian Fysiologian yhdistys Ison Britannian Fysiologian yhdistys 1

2 Sisältö: ips-solut Mitä, miten, miksi? Tautimallinnus Potilaan soluista solumalliksi Lääkekehitys ips-solut työhevosina Esimerkkejä Yhteenveto ips-solut Mitä, miten ja miksi? 2

3 Kantasolut Alkion Aikuisen Ojala 2015 Solujen kohtalo Yamanaka& Takahashi

4 Vuonna 2006 hiiren somaattiset, jo erilaistuneet solut, uudelleenohjelmoitiin kantasoluiksi (Yamanka& Takahashi) 24 uudelleenohjelmointitekijää tutkittiin joista 4 kriittisintä valittiin ips-solut Yamanaka tai OSKM faktorit (transkriptiotekijöitä): Oct 3/4 (Octamer-binding transcription factor-3/4) Sox2(Sex-determining region Y)-box 2 Klf4 (Kruppel Like Factor-4) c-myc Vuonna 2007 myös ihmisen somaattiset solut pystyttiin uudelleenohjelmoimaan (Yamanakaet.al., Gurdon et.al.) josta myönnettiin Nobelin palkinto 2012 Ojala 2015 Omole& Fakoya 2018 Induktiomenetelmät Nowakowski et.al Omole& Fakoya

5 ips-soluista erilaistettuja solutyyppejä Näiden lisäksi myös muita solutyyppejä Maksa Hepatosyytit Keuhkot Hengitysepiteeli Sydän Eteis-, kammio- ja tahdistinkardiomyosyytit eli sydänlihassolut Suolisto ja ruuansulatus Suolen epiteeli ja haiman insuliinia tuottavat solut Silmä Sarveiskalvon kantasolut ja retinan pigmenttiepiteelin solut Hermosto Hermosolut ja hermoston tukisolut 5

6 Autologiset ips-soluhoidot Perimänmuokkausteknologian avulla potilaiden soluista voidaan korjata taudin aiheuttava mutaatio ja viedä parannetut solut takaisin potilaaseen pelkäämättä hylkimisreaktiota. Omole & Fakoya 2018 Biopankista sopiva luovuttaja? HLA (humanleukocyteantigen) profiili määrittelee solukalvojen MHC (major histocompatibilitycomplex) rakenteen joka vaikuttaa immuunijärjestelmään ja hylkimisreaktioon. Luovuttajan ja vastaanottajan HLA-profiili tulee olla mahdollisimman samankaltainen jottei hylkimisreaktiota tapahtuisi. Biopankkeihin voidaan tallettaa laaja kirjasto eri HLA-profiilin omaavia ipssolulinjoja, jotka sopisivat mahdollisimman monelle potilaalle. Muokattu Papapetrou2016 6

7 Tautimallinnus Potilaan soluista solumalliksi Tautimallinnus ips-soluteknologialla voidaan tehdä potilaasta solumalli Potilaan kantasolujen induktio Somaattisen, jo erilaistuneen solun, induktio kantasoluksi aktivoimalla tiettyjä transkriptiotekijöitä potilaan solussa. Voidaan toteuttaa esim. iho- tai punasoluista. Kerätään potilaalta soluja Lisätään transkriptiotekijät Kantasolujen erilaistus tautimalliksi Kantasolut erilaistetaan eri solutyypeiksi kemiallisesti stimuloimalla kehitysbiologiasta tuttuja solujen signalointireittejä. Lisätään erilaistustekijöitä Erilaistuneet solut Muokattu Omole & Fakoya

8 Potilaasta luotu ips-solumalli ips-solumalli kantaa samat geenivirheet kuin potilas itse Potilaiden solujen luovutus ips soluja voidaan valmistaa esim. potilaiden veri tai ihosoluista. Näistä soluista voidaan valmistaa potilaan tautia vastaava solumalli. Tautimallintaminen Potilaan taudin ilmentymistä voidaan tutkia ips-soluista erilaistetulla solumallilla. Yksilöity hoito Potilasspesifisillä tautimalleilla voidaan testata paras lääkehoito potilaalle. Isogeeniset kontrollisolulinjat Perimän variaation minimointi tutkimuksessa Taudin aiheuttava geenivirhe korjataan esim. CRISPR/Cas9 teknologian avulla 8

9 ips-solut tautien mallinnuksessa Useita tautimalleja julkaistu maailmanlaajuisesti Rasva-aineenvaihdunta Maksasoluilla on uskomaton kyky uusiutua mutta kuinka se voitaisiin valjastaa lääketieteen käyttöön? Maksan lipidimetabolian tutkimus ja toksisuustestaukset. Rytmihäiriöt Moni rytmihäiriö johtuu yksittäisestä geenivirheestä. ips-solumallilla voidaan etsiä lääkkeitä rytmihäiriöihin. Sydäntoksisuustestaukset. Epilepsia ips-solut epilepsian tautimekaniikan tutkimuksessa ja lääkekehityksessä. Verkkokalvon rappeuma ips-soluista tuotetut epiteelisolujen esiasteet kudosvaurion uusiutumisessa. Muokattu Omole& Fakoya

10 Sydän- ja verisuonitaudit Perinnölliset rytmihäiriöt, kardiomyopatiat ja ateroskleroosi Mutaatiot sydänsolujen ionikanavissa altistavat rytmihäiriöille. Mutaatiot sydänsolujen rakenteellisissa proteiineissa altistavat sydänlihaksen epänormaalille kasvulle ja toiminnalle. Veren korkea rasvapitoisuus altistaa valtimonkovettumataudille. Maksalla on iso rooli rasvojen aineenvaihdunnassa. Sydämen sairauksien mallintaminen in vitro Tautimekaniikan tutkimus Sydänsolujen toiminnallisuuden tutkiminen Maksasolujen rasva-aineenvaihdunnan tutkiminen Lääkeaineiden testaus Yksilöity lääketiede Ionikanavat Sydänsolujen toiminnallisuuden mittaukset Elektrofysiologia Solukalvon aktiopotentiaali saa aikaan kalsiumpurkauksen joka johtaa sydänlihassolun supistumiseen. Solunsisäinen kalsium Aktiopotentiaali 1. Aktiopotentiaaleja tutkitaan patch-clamp menetelmällä jossa solukalvon jännitettä mitataanelektrodilla. 2. Kalsiumindikaattoreita käytetään elävien solujen fluoresenssikuvantamisessa. 3. Normaalilla videokuvantamisella voidaan nauhoittaa sydänlihassolujen sykintää. Supistuminen ja relaksaatio 10

11 Valtimonkovettumataudin tutkimus maksasoluilla Zeilinger et al., 2016 Kiamehr Silmätaudit Sarveis- ja verkkokalvon hoidot Sarveiskalvon ja verkkokalvon uusiutuminen kantasoluista erilaistetuilla soluilla Sarveiskalvon epiteeli uusiutuu sen kantasolujen avulla Mikäli epiteelin uusiutumiskyky ei riitä, silmän pinta ei korjaudu itsestään ja näkökyky heikkenee Vakavat vauriot eivät ole korjattavissa perinteisillä sarveiskalvon siirteillä Verkkokalvolla suuri merkitys näköaistimuksen synnyssä Retinan pigmenttiepiteelin (RPE) -solut huolehtivat verkkokalvon näköaistisolujen hyvinvoinnista Verkkokalvon ikärappeuma on länsimaissa yleisin näkövammaisuutta aiheuttava sairaus 11

12 Sarveiskalvon kantasolut sarveiskalvon hoitoon Rama et al, 2010 Erilaistus LSCs Kuvat: Heli Skottman Pellegrini et al, 2010 hpscs Erilaistus RPE Retinan pigmenttiepiteelin solut verkkokalvon hoitoon Anni Sorkio Hermoston sairaudet MS-taudin ja epilepsian hoito rappeutunut myeliini o/sairaudet/ms-tauti/mitent%c3%a4m%c3%a4-eteneems-taudin-kuva-ja-kulku/mstauti-on-autoimmuunisairaus Epileptinen kohtaus on aivojen kuorikerroksen hermosolujen äkillisestä liiallisesta sähköisestä toiminnasta johtuva ohimenevä oire. MS-taudin seurauksena hermoja ympäröivä kudos (myeliini) rappeutuu. Rappeumat estävät tai hidastavat hermoston sähkönjohtavuutta aivojen ja selkäytimen ja kehon välillä. Hermoston sairauksien mallintaminen in vitro Tautimekaniikan tutkimus Hermosolujen toiminnallisuuden tutkiminen Lääkeaineiden testaus Hermosolujen toksikologiset kokeet terve myeliini 12

13 Kuvaa ei voi näyttää nyt. Hermosolujen toiminnalliset mittaukset Mäkinen et al Heikkilä et al Hermoverkon muodostuminen in vitro: time lapse 24h Video: Susanna Narkilahti 13

14 Lääkekehitys ips-solut työhevosina Yleisimmät kuolinsyyt maailmanlaajuisesti (WHO 2018) 31% Sydän ja verisuonisairaudet 31% 34 % 31 % 17% Syövät 17% Keuhkoahtaumatauti 6% 3 % 4 % 5 % 6 % 17 % 6% Hengitystietulehdukset 5% Alzheimer 4% Diabetes 3% Muut 34% 14

15 ips-solumallit lääkekehityksessä ips-soluista erilaistetut solut tarjoavat in vitro malleja moniin sairauksiin Lääkekehitys valtava maailmanlaajuinen bisnes Lääkebisneksen arvioitu kokonaisarvo vuonna 2017 noin 1,1 biljoonaa USD (statista.com). Suomessa markkinoiden arvo 2,4 miljardia euroa (Kauppalehti.fi 2017). ips-solumallit vähentävät eläinmallien käyttöä Ihmisestä johdetut ips-solumallit ovat fysiologisesti lähempänä ihmistä kuin eläinmallit. Ei-toivotut sivuvaikutukset Haitalliset sivuvaikutukset johtavat lääkkeiden vetämiseen markkinoilta ja merkittäviin tappioihin lääkekehityksessä. Yksilöity lääketiede Eri potilaiden tautimalleja vertailemalla voidaan löytää sopivin lääkevaihtoehto kullekin potilaalle. Lääkekehityksen vaiheet Lääkekehityksen kallein vaihe: perustutkimus Perustutkimuksessa löydetään uusi taudin syntyä tai kulkua estävä lääkinnällinen kohde Kemiallinen kehitystyö räätälöi kohteeseen sopivan molekyylin Vuosien työn jälkeen lääke testataan eläimillä Lääkekehityksen pisin vaihe: kliiniset tutkimukset Prekliinisten tutkimusten perusteella suurin osa tutkituista molekyyleistä tiputetaan kehityksestä pois ja vain muutamiin lupaavimpiin satsataan paljon rahaa Eläimissä saadut tulokset eivät välttämättä toteudu kliinisissä kokeissa ihmisillä josta saattaa johtua todella kalliita tappioita kun lupaava lääke joudutaan vetämään pois kehityksestä 15

16 ips-solut lääkekehityksen työhevosina Potilaiden tautimalleilla voidaan turvallisesti testata uusia arvaamattomia lääkemolekyylejä Muokattu Papapetrou 2016 ja Müller et.al ips-solut lääkekehityksen työhevosina Solunäytteitä voidaan käsitellä automatisoiduilla testeillä tuhansia päivässä Ncardia.com ips-soluista erilaistettuja soluja voidaan kasvattaa ja tutkia pienissä tilavuuksissa. Kuoppalevyjen lukijat pystyvät analysoimaan tuhansia näytteitä päivässä. Erilaisia automatisoituja laitteita on saatavilla erilaisia biologisia määrityksiä varten. Suuri määrä näytteitä johtaa suureen määrään tuloksia, joiden analysoimiseen tarvitaan erikoistuneita ohjelmia ja osaajia. Hamamatsu.com Inglese et.al

17 Esimerkkejä 1. Yksilöity lääketiede Optimoitu lääkehoito CPVT rytmihäiriöpotilaille Katekoliamiiniherkkä monimuotoinen kammiotakykardia (CPVT) on vakava perinnöllinen rytmihäiriösairaus. Se johtuu pääasiassa sydänsolujen sarkoplasmakalvoston kalsiumionikanavan mutaatioista. Mutaation johdosta kalsiumaineenvaihdunta on häiriintynyt etenkin veren adrenaliinipitoisuuden noustessa. Tästä johtuen potilailla esiintyy rytmihäiriöitä fyysisen tai psyykisen rasituksen aikana jotka voivat johtaa äkkikuolemaan. Optimaalista lääkehoitoa ei ole vielä löydetty 17

18 Fyysinen tai psyykkinen stressi aiheuttaa epänormaaleja kalsiumpurkauksia sydänsolujen sarkoplasmakalvostosta jotka johtavat rytmihäiriöitä potilailla CPVT potilaista johdetuilla ips-soluista erilaistetuilla sydänsoluilla voidaan mallintaa juuri heidän rytmihäiriöitään ja optimoida lääkehoitoa laboratorioolosuhteissa lepo stressi Penttinen et.al Normaali RYR2 Mutantti RYR2 Normaali Epänormaali Novak et.al Muokattu Müller et.al Silmänpohjan ikärappeuma (AMD) Ensimmäinen kliininen koe maailmassa ips-soluilla ips-soluista erilaistettuja RPE soluja transplantoitiin kahteen potilaaseen Japanissa 2014 Taudin eteneminen pysähtyi ja näkö kohentui ensimmäisessä potilaassa Toiseen potilaaseen transplantoiduissa ips-rpe soluissa havaittiin mutaatioita Tutkimus keskeytettiin 2015 mutta sitä aiotaan jatkaa allogeenisilla soluilla 18

19 Ensimmäinen ihmiseen transplantoitu ips-soluista erilaistettu solumassa 3. Duchennen lihasdystrofia (DMD) Uusi hoitokeino solusiirteellä tai perimän muokkauksella Pojilla esiintyvä lihasheikkoustauti joka johtuu lihaksen rakenneproteiinin, dystrofiinin, mutaatioista Oireet näkyvät jo lapsena ja teiniiässä potilas on jo pyörätuolissa Ei olemassa vielä parannuskeinoa mutta taudin etenemistä voidaan hidastaa steroideilla ips-solujen avulla on kehitteillä uusia hoitokeinoja tähän harvinaiseen sairauteen Asadi et.al

20 DMD potilaalla eksonien 8 ja 9 deleetio dystrofiiniä koodaavassa geenissä johtaa lukuraamin vaihdokseen ja STOP kodoniin ja täysin epänormaaliin dystrofiiniproteiiniin. Dystrofiini ilmentyminen korjattiin ips-soluista erilaistetuissa sydänsoluissa CRISPR/Cas9 teknologian avulla. Eksonit 3-9 poistettiin, jolloin geenin lukuraami palautui ja dystrofiini-proteiinista kehittyi vain hieman normaalia lyhyempi. Dystrofiinimutaation aiheuttama epänormaali sykintä ja kalsiumaktiivisuus korjautui ipssoluista erilaistetuissa sydänsoluissa Kyrychenko et.al Dystrofiinin ilmentyminen korjattiin koirien ja hiirien luustolihaksessa viemällä CRISPR/Cas9 konstrukti lihaskudokseen adenovirusvektorin avulla: SEURAAVAKSI IHMISESSÄ! Koirissa Amoasii et.al Hiirissä Amoasii et.al

21 4. Ihmisen varaosia ips-soluista Saksalainen yhtiö luo sydänlihaskudosta laboratoriossa Sydän ja verisuonitaudit suurin yksittäinen kuolinsyy maailmassa. Sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti ja sydänkohtaukset rasittavat ja vaurioittavat sydänlihasta Sydänlihaksen vaurioituminen ja arpeutuminen on vakava ongelma johon ei ole parantavaa hoitoa ips-soluista voidaan erilaistaa sydänsoluja, joita voidaan kasvattaa laboratoriossa ja käyttää mahdollisesti sydänlihasvaurioiden hoidossa Tiburcy et.al

22 5. Kantasoluista ihmisen varaosia? Rasvan kantasoluista on valmistettu potilaalle uusi leukaluu Aikuisen kantasoluista, jotka on kerätty potilaalta itseltään, on valmistettu uusi leukaluu kasvattamalla se ensin muotissa potilaan vatsalihaksessa. Kliinisissä sovelluksissa on tärkeää ottaa huomioon hylkimisreaktio ja immuunivaste Potilaan omat solut lähtömateriaalina Potilasspesifiset ips-solut soveltuvat myös lähtömateriaaliksi jos niiden tuottamisessa ei käytetä eläinperäisiä reagensseja Kuvat: Susanna Miettinen, Tampereen yliopisto Luutuneen biomateriaalin istutus paikalleen leukaluuhun rasvakudos Yläleukaluun puutos syövän takia. Puuttuvan palan mallintaminen ja biomateriaalin valmistaminen 2kk operaation jälkeen Rasvan kantasolujen istutus biomateriaaliin ja kasvatus potilaan vatsalihaksessa 6kk 28kk operaation jälkeen rasvasolut Eristys ja lisääminen hermosolut Luun ja ruston solut verisolut Erilaistus moneksi eri solutyypiksi Adapted from Wellen and Hotamisligil 2003, Hotamisligil

23 Kimbrel ja Lanza2015 Kimbrel ja Lanza

24 ips solujen haasteet Lisätutkimuksia tarvitaan turvallisten hoitojen takaamiseksi ips-solujen syöpäriski Geenieditoitujen ips-solulinjojen off-target mutaatiot Erilaistettujen solujen kypsyys Puuttuva data pitkäaikaisseurannasta transplantaatiokokeissa Menetelmien hitaus ja kalleus In vitro in vivo Yhteenveto ips-soluilla on valtava potentiaali tulevaisuuden lääketieteessä Tautimallinnus Lääkekehitys Yksilöity lääketiede Useita tautimalleja pystytty luomaan ips-soluteknologialla. ips-solut tarjoavat ehtymättömän solujen lähteen tutkimuksen käyttöön. ips-soluista erilaistetuilla solutyypeillä voidaan mallintaa ja tutkia eri solutyyppejä koskevia tauteja. Voidaan tutkia tautimekaniikkaa ja solujen vasteita eri olosuhteissa. Ei eettisiä ongelmia alkion kantasoluihin tai eläinkokeisiin verrattuna. ips-soluilla pystytään tehokkaasti ja turvallisesti testaamaan uusia lääkeaineita. ips-solut voidaan valjastaa lääkekehityksen ja teollisuuden käyttöön uusien kemiallisten yhdisteiden tutkimusta ja toksikologisia mittauksia varten. ips-soluilla voidaan skriinata suuria määriä yhdisteitä turvallisesti potilaista tuotetuilla soluilla. Tuotekehitys tehostuu epäspesifisten eläinkokeiden jäädessä pois. Potilasspesifiset ips-solut avaavat mahdollisuuden tutkia yksilöllisiä lääkehoitoja. Potilaat joilla on sama tauti, eivät välttämättä reagoi samaan hoitoon samalla tavalla. ips-solut kantavat samat tautiin vaikuttavat mutaatiot kuin potilaat josta ne on johdettu. Lääkekehitys voi käyttää potilasspesifisiä ipssoluista erilaistettuja soluja selvittääkseen parhaat mahdolliset lääkehoidot tietyille tautiin johtaville geenivirheille. 24

25 Kiitos! Kysymyksiä saa esittää myös luennon jälkeen Risto-Pekka Pölönen References Amoasii, L., Hildyard, J. C. W., Li, H., Sanchez-Ortiz, E., Mireault, A., Caballero, D.,... Olson, E. N. (2018). Gene editing restores dystrophin expression in a canine model of duchennemuscular dystrophy.science (New York, N.Y.), 362(6410), doi: /science.aau1549 Amoasii, L., Long, C., Li, H., Mireault, A. A., Shelton, J. M., Sanchez-Ortiz, E.,... Olson, E. N. (2017). Single-cut genome editing restores dystrophin expression in a new mouse model of muscular dystrophy.science Translational Medicine, 9(418) doi: /scitranslmed.aan8081 Heikkilä, T. J., Ylä-Outinen, L., Tanskanen, J. M. A., Lappalainen, R. S., Skottman, H., Suuronen, R.,... Narkilahti, S. (2009). Human embryonic stem cell-derived neuronal cells form spontaneously active neuronal networks in vitro.experimental Neurology, 218(1), doi: /j.expneurol Kiamehr, M. (2019). Induced pluripotent stem cell-derived hepatocyte-like cells : The lipid status in differentiation, functionality, and de-differentiation of hepatic cellstampereenyliopisto. Retrieved from Kimbrel, E. A., & Lanza, R. (2015). Current status of pluripotent stem cells: Moving the first therapies to the clinic.nature Reviews. Drug Discovery, 14(10), doi: /nrd4738 Kyrychenko, V., Kyrychenko, S., Tiburcy, M., Shelton, J. M., Long, C., Schneider, J. W.,... Olson, E. N. (2017). Functional correction of dystrophin actin binding domain mutations by genome editing.jci Insight, 2(18) doi: /jci.insight Mäkinen, M., Joki, T., Ylä-Outinen, L., Skottman, H., Narkilahti, S., & Aänismaa, R. (2013). Fluorescent probes as a tool for cell population tracking in spontaneously active neural networks derived from human pluripotent stem cells.journal of Neuroscience Methods, 215(1), doi: /j.jneumeth Müller, M., Seufferlein, T., Illing, A., & Homann, J. (2013). Modelling human channelopathiesusing induced pluripotent stem cells: A comprehensive review. StemCells International, 2013, doi: /2013/ Novak, A., Barad, L., Lorber, A., Gherghiceanu, M., Reiter, I., Eisen, B.,... Binah, O. (2015). Functional abnormalities in ipsc-derived cardiomyocytes generated from CPVT1 and CPVT2 patients carrying ryanodine or calsequestrinmutations. Journal of Cellular and Molecular Medicine, 19(8), doi: /jcmm Nowakowski, A., Andrzejewska, A., Janowski, M., Walczak, P., & Lukomska, B. (2013). Genetic engineering of stem cells for enhanced therapy.actaneurobiologiaeexperimentalis, 73(1), Ojala, M. (2015). Cardiac differentiation of pluripotent stem cells and modeling hypertrophic cardiomyopathytampere University Press. Retrieved from Omole, A. E., & Fakoya, A. O. J. (2018). Ten years of progress and promise of induced pluripotent stem cells: Historical origins, characteristics, mechanisms, limitations, and potential applications.peerj, 6, e4370. doi: /peerj.4370 Papapetrou, E. P. (2016). Induced pluripotent stem cells, past and future.science (New York, N.Y.), 353(6303), doi: /science.aai7626 Penttinen, K., Swan, H., Vanninen, S., Paavola, J., Lahtinen, A. M., Kontula, K., & Aalto-Setälä, K. (2015). Antiarrhythmic effects of dantrolenein patients with catecholaminergic polymorphic ventricular tachycardia and replication of the responses using ipsc models.plosone, 10(5), e doi: /journal.pone Takahashi, K., & Yamanaka, S. (2013). Induced pluripotent stem cells in medicine and biology.development (Cambridge, England), 140(12), doi: /dev Tiburcy, M., Hudson, J. E., Balfanz, P., Schlick, S., Meyer, T., Chang Liao, M.,... Zimmermann, W. (2017). Defined engineered human myocardium with advanced maturation for applications in heart failure modeling and repair.circulation, 135(19), doi: /circulationaha Wellen, K. E., & Hotamisligil, G. S. (2003). Obesity-induced inflammatory changes in adipose tissue.the Journal of Clinical Investigation, 112(12), doi: /jci20514 Zeilinger, K., Freyer, N., Damm, G., Seehofer, D., & Knöspel, F. (2016). Cell sources for invitro human liver cell culture models. ExperimentalBiologyand Medicine(Maywood, N.J.), 241(15), doi: /

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus

Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua

Lisätiedot

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta

3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta 3i Innova*ve Induc*on Ini*a*ve Fixing the broken heart Heikki Ruskoaho Farmakologian ja lääkehoidon osasto Farmasian *edekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Sydänlihasvaurion yleisin syy on sydäninfark*

Lisätiedot

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys. Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori

Ihmisen varaosat. Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Ihmisen varaosat Studia Generalia Lahtiensis 22.03.2011 Kimmo Kontula, HY:n vararehtori Sisätautiopin professori Daidalos ja Ikaros C.P. Landon 1799 Pyhä Kosmas ja Pyhä Damian (t 287 jkr) suorittamassa

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Miten elimistö

Lisätiedot

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3-4/2017 EX TEMPORE Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen Enni-Kaisa Mustonen / Kirjoitettu 18.12.2017 / Julkaistu Oligonukleotidit ovat nukleotideista

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet. Paula Salmikangas Lääkelaitos

Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet. Paula Salmikangas Lääkelaitos Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet Paula Salmikangas Lääkelaitos Pitkälle kehittyneet terapiatuotteet (Advanced Therapy Medicinal Products) geeniterapiatuotteet soluterapiatuotteet kudosmuokkaustuotteet

Lisätiedot

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

Duchennen lihasdystrofian ja spinaalisen lihasatrofian hoidon uusia näkymiä. Jaana Lähdetie TYKS lastenneurologia

Duchennen lihasdystrofian ja spinaalisen lihasatrofian hoidon uusia näkymiä. Jaana Lähdetie TYKS lastenneurologia Duchennen lihasdystrofian ja spinaalisen lihasatrofian hoidon uusia näkymiä Jaana Lähdetie TYKS lastenneurologia Neuromuskulaaritaudit Lihasvoiman heikkenemisen seuraukset Kävelykyvyn heikkeneminen ja

Lisätiedot

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia

Hyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus

Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen

Lisätiedot

11. Elimistö puolustautuu

11. Elimistö puolustautuu 11. Elimistö puolustautuu Taudinaiheuttajat Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin

Lisätiedot

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset

Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015

SOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten

Lisätiedot

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se

Lisätiedot

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS

Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä. Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Suomen Lihastautirekisteri osana kansainvälistä yhteistyötä Jaana Lähdetie Erikoislääkäri, Suomen Lihastautirekisterin vastuuhenkilö TYKS Taustaa Miksi uudet tutkimustulokset lihastautien perimmäisistä

Lisätiedot

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit

Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Ravinto & Terveys Immuunijärjestelmän toimintamekanismit Immuunipuolustus rakentuu kahden toisiaan täydentävän immuunijärjestelmän varaan. Nämä ovat adaptiivinen eli hankittu immuunijärjestelmä ja luontainen

Lisätiedot

Regulaattorin näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen

Regulaattorin näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen Regulaattorin näkökulma soluterapiatuotteiden testaukseen 13.1.2010 Paula Salmikangas 1 Soluvalmisteet (CBMP) geneettisesti muokatut solut somaattiset soluterapiatuotteet kudosmuokkaustuotteet yhdistelmävalmisteet

Lisätiedot

Geneettisen tutkimustiedon

Geneettisen tutkimustiedon Geneettisen tutkimustiedon omistaminen Tutkijan näkökulma Katriina Aalto-Setälä Professori, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Tampereen Yliopisto ja TAYS Sydänsairaala Etiikan päivät 9.3.2016

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.

Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala. Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Indusoidut pluripotentit kantasolut lääketieteellisessä tutkimuksessa

Indusoidut pluripotentit kantasolut lääketieteellisessä tutkimuksessa Jere Weltner, Ras Trokovic ja Timo Otonkoski KATSAUS Indusoidut pluripotentit kantasolut lääketieteellisessä tutkimuksessa Pluripotentit eli erittäin monikykyiset kantasolut pystyvät erilaistumaan minkä

Lisätiedot

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT

BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT BIOLÄÄKETIETEEN LÄPIMURROT Jussi Huttunen Tampere 20.4.2016 LÄÄKETIETEEN MEGATRENDIT Väestö vanhenee ja sairauskirjo muuttuu Teknologia kehittyy - HOITOTEKNOLOGIA - tietoteknologia Hoito yksilöllistyy

Lisätiedot

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017

Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3.

Aleksi Jokinen, Timo Viljanen & Lassi 81: 1 &82: 4 Ti 3.3. Biologian kurssi 4: Ihmisen biologia Laadi monisteen tehtäviä apuna käyttäen selkeä suullinen esitelmä ihmisen elimistä, niiden rakenteista, toiminnan säätelystä ja yleisimmistä toimintahäiriöistä. Aihe:

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne Uusia mahdollisuuksia FoundationOne FI/FMI/1703/0019 Maaliskuu 2017 FoundationOne -palvelu FoundationOne on kattava genomianalysointipalvelu, jossa tutkitaan 315 geenistä koko koodaava alue sekä 28 geenistä

Lisätiedot

Biopankit miksi ja millä ehdoilla?

Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine

Lisätiedot

Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Pörssin pienet yhtiöt -tilaisuus. Operatiivinen johtaja Antti Vuolanto

Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Pörssin pienet yhtiöt -tilaisuus. Operatiivinen johtaja Antti Vuolanto Herantis Pharma Oyj:n yhtiöesittely Pörssin pienet yhtiöt -tilaisuus Operatiivinen johtaja Antti Vuolanto 18.3.2019 1 2014-2019 2014-2019 HERANTIS HERANTIS PHARMA PHARMA Plc. All rights Plc. All reserved.

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla?

Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Pidempiä työuria henkilökohtaisilla varaosilla? Minna Kellomäki TkT, Professori (biomateriaalit ja kudosteknologia), FBSE TUT/ELT/EBMM ja BioMediTech Tampere Lyhyt vastaus: Kyllä, työurien pidentäminen

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi

Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx. keystocancer.fi Uusia mahdollisuuksia FoundationOne CDx keystocancer.fi FI/FMI/1810/0067 Lokakuu 2018 FoundationOne CDx -geeniprofilointi FoundationOne CDx on kattava geeniprofilointipalvelu, jossa tutkitaan syöpäkasvaimen

Lisätiedot

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa

Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit apuna lääkehoidon arvioinnissa Farmakogeneettiset testit Farmakogenetiikalla tarkoitetaan geneettisiä variaatioita, jotka vaikuttavat lääkeainevasteeseen. Geneettisen tiedon hyödyntäminen

Lisätiedot

NA V 1.5-KANAVAN P.I141V-MUTAATION VAIKUTUS SYDÄNLIHASSOLUJEN SYKKEESEEN SOLUVILJELYOLOISSA

NA V 1.5-KANAVAN P.I141V-MUTAATION VAIKUTUS SYDÄNLIHASSOLUJEN SYKKEESEEN SOLUVILJELYOLOISSA NA V 1.5-KANAVAN P.I141V-MUTAATION VAIKUTUS SYDÄNLIHASSOLUJEN SYKKEESEEN SOLUVILJELYOLOISSA Jalmari Tuominen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D043528/02 Liite. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. maaliskuuta 2016 (OR. en) 6937/16 ADD 1 TRANS 72 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 7. maaliskuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Mikä on valtimotauti?

Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays

Lisätiedot

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö

Biopankkeja koskeva lainsäädäntö 1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:

Lisätiedot

Sustainable well-being

Sustainable well-being Mitä kuluttajat ajattelevat geenitesteistä? Biopankit osaksi hoito- ja elintapasuosituksia Sustainable well-being Subtitle Name Date 0.0.2015 Tuula Tiihonen, Johtava asiantuntija, Sitra, Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Lisätiedot

ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa

ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa ATMP-valmisteet ja Fimean rooli ATMP-valvonnassa Suomessa ja EU:ssa Heli Suila, FT Erikoistutkija, BIO-jaosto Farmaseuttis-biologinen-yksikkö Lääkevalmisteiden arviointi Fimea Pitkälle kehitetyn terapian

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS

UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS UUSI LÄHESTYMISTAPA VARHAISEN ALZHEIMERIN TAUDIN RAVITSEMUSHOITOON POTILASOPAS ALZHEIMERIN TAUDIN OIREET Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201511262459 Author(s): Kankuri, Esko; Harjula, Ari;

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas

Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon. Potilasopas Uusi lähestymistapa varhaisen Alzheimerin taudin ravitsemushoitoon Potilasopas Alzheimerin taudin oireet Alzheimerin taudin ensimmäinen oire on yleensä päivittäisten tapahtumien unohtuminen. Usein muistetaan

Lisätiedot

Tietoa eteisvärinästä

Tietoa eteisvärinästä Tietoa eteisvärinästä Mikä eteisvärinä eli flimmeri on? Eteisvärinä on tavallisin pitkäkestoinen sydämen rytmihäiriö, joka yleistyy 60 ikävuoden jälkeen. Yli 75-vuotiaista noin 10 % sairastaa eteisvärinää

Lisätiedot

Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit

Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit Neurologiset harvinaissairaudet Suomessa: Huntingtonin tauti ja geneettiset motoneuronitaudit Kansallinen neurokeskus: pilotti 4 Neurologipäivät 1.11.2018 Kari Majamaa pilotin 4 koordinaattori professori,

Lisätiedot

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten?

Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Translationaalinen tutkimus, mitä, miksi, miten? Mikko Hiltunen, FT, dosentti Tutkimusjohtaja, Akatemiatutkija Kliininen lääketiede Neurologia, ISY mikko.hiltunen@uef.fi Translationaalinen tutkimus, mitä?

Lisätiedot

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN?

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Thomas Babington Macaulay: "Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku." Mitä kuuluu MALLIMAAHAN? Professori Jukka Westermarck, LT Biotekniikan keskus Biolääketieteen laitos Turun Yliopisto https://tiedeedella.blogspot.fi

Lisätiedot

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN

KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN KANTASOLUT, KANTASOLUREKISTERI JA KANTASOLUJEN KÄYTTÖ TÄNÄÄN Matti Korhonen, dos, ylilääkäri Solupalvelut, Veripalvelu 12.2.2016 Sisältö monikykyiset ja aikuisen kantasolut (ks. kantasoluluento, googlaa

Lisätiedot

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki Tutkimuksen tarkoitus on ymmärtää paremmin kuolioisen suolistotulehduksen syntyä

Lisätiedot

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu.

SPR Veripalvelu. Soluterapian haasteet. Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys. www.veripalvelu.fi. www.veripalvelu. SPR Veripalvelu Soluterapian haasteet Saara Laitinen, Solututkimuslaboratorio, Tutkimus ja tuotekehitys 1 1 11 1 Joka vuosi SPR Veripalvelu: 270.000 verenluovutusta 70-90 välitettyä kantasolusiirrettä

Lisätiedot

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka

LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka LIIKKUJAA KIUSAAVAT RYTMIHÄIRIÖT MITEN NIIHIN TULEE SUHTAUTUA? Mika Lehto, LKT HYKS Kardiologian klinikka Urheilijan rytmihäiriöt Urheilu lisää Hyvänlaatuista harvalyöntisyyttä ja johtumishäiriöitä Eteisvärinää

Lisätiedot

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15 Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan

Lisätiedot

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS 2 3. 0 1. 2 0 1 1 K A A R I N A Marjut Ritala DNA-diagnostiikkapalveluja kotieläimille ja lemmikeille Polveutumismääritykset Geenitestit Serologiset testit Kissat, koirat,

Lisätiedot

Pörssi-ilta Tampere, 6.3.2014. Antero Kallio Johtaja, kliininen lääkekehitys Biotie Therapies Oyj

Pörssi-ilta Tampere, 6.3.2014. Antero Kallio Johtaja, kliininen lääkekehitys Biotie Therapies Oyj 1 Pörssi-ilta Tampere, 6.3.2014 Antero Kallio Johtaja, kliininen lääkekehitys Biotie Therapies Oyj Vuosi 2013 oli Biotielle merkittävien saavutusten vuosi Kärkituotteemme Selincro tuli markkinoille Euroopassa

Lisätiedot

Koliini on ravintoaineissa esiintyvä yhdiste, joka luokitellaan välttämättömäksi tai ehdollisesti välttämättömäksi ravintoaineeksi.

Koliini on ravintoaineissa esiintyvä yhdiste, joka luokitellaan välttämättömäksi tai ehdollisesti välttämättömäksi ravintoaineeksi. Koliini ja terveys Koliini on ravintoaineissa esiintyvä yhdiste, joka luokitellaan välttämättömäksi tai ehdollisesti välttämättömäksi ravintoaineeksi. Rasvaliukoista koliinia esiintyy monissa kasveissa,

Lisätiedot

SYDÄNERILAISTUSTEHOKKUUDEN VERTAILU ERI SOLULINJOJEN VÄLILLÄ KÄYTETTÄESSÄ PIENMOLEKYYLIERILAISTUSMENETELMÄÄ

SYDÄNERILAISTUSTEHOKKUUDEN VERTAILU ERI SOLULINJOJEN VÄLILLÄ KÄYTETTÄESSÄ PIENMOLEKYYLIERILAISTUSMENETELMÄÄ SYDÄNERILAISTUSTEHOKKUUDEN VERTAILU ERI SOLULINJOJEN VÄLILLÄ KÄYTETTÄESSÄ PIENMOLEKYYLIERILAISTUSMENETELMÄÄ Miia Lehtinen Opinnäytetyö Toukokuu 2014 Laboratorioalan koulutusohjelma Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle

Soluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ

Probiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit

Lisätiedot

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa

Lataa Kliininen neuroimmunologia. Lataa Lataa Kliininen neuroimmunologia Lataa ISBN: 9789515706881 Sivumäärä: 317 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.67 Mb Kliininen neuroimmunologia on maamme johtavien asiantuntijoiden tuottama oppikirja hermoston

Lisätiedot

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:

epiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio: -mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018

Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa. LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Autofagia silmänpohjan ikärappeumassa LT Niko Kivinen Silmälääkäriyhdistys Kevätkoulutuspäivät 2018 Sidonnaisuudet Apurahat Lääketieteen säätiö Silmäsäätiö Evald ja Hilda Nissin säätiö Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

D ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste

D ADEK-vitamiini Vitamiini- tai hivenainevalmiste Ei Ei korvattava. Kliininen ravintovalmiste Liitetaulukko 3. Vastauksissa esiintyneet sairaudet ja sairausryhmät 1, joiden hoidossa käytettiin ravintoita. Veren ja verta muodostavien elinten sairaudet sekä eräät immuunimekanismin häiriöt Eräät vaikeat

Lisätiedot

FIT Biotech Oy - Innovatiivisia lääkehoitoja. Tieteellinen johtaja Santeri Kiviluoto, Fil. tri, KTK

FIT Biotech Oy - Innovatiivisia lääkehoitoja. Tieteellinen johtaja Santeri Kiviluoto, Fil. tri, KTK FIT Biotech Oy - Innovatiivisia lääkehoitoja Tieteellinen johtaja Santeri Kiviluoto, Fil. tri, KTK Tärkeää tietoa Tämä esitys saattaa sisältää tulevaisuutta koskevia lausumia, arvioita ja laskelmia Yhtiöstä

Lisätiedot

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi

Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehduksen osuus syövän synnyssä. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi. Tulehdus ja karsinogeneesi Tulehduksen osuus syövän synnyssä Ari Ristimäki, professori Patologia Helsingin yliopisto esiasteissa ja useissa eri syöpäkasvaintyypeissä. 1 A Mantovani, et al. NATURE Vol 454 24 July 2008 Figure 15.22d

Lisätiedot

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi

Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Vemurafenibi Kristiina Airola / Julkaistu 28.9.2012. Zelboraf 240 mg kalvopäällysteinen tabletti, Roche Registration Ltd. Zelboraf-valmistetta

Lisätiedot

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä

Lisätiedot

Psykoositietoisuustapahtuma

Psykoositietoisuustapahtuma Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122 Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus 15.11.2007 Exactum D122 Bio- ja lääketieteiden opiskelu MBImaisteriohjelmassa Outi Monni, Dos, FT Biolääketieteen laitos 15.11.2007 Bioinformatiikan maisteriohjelma

Lisätiedot

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä

POTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito

Lisätiedot

Sukellus ja lääkehoito

Sukellus ja lääkehoito Sukellus ja lääkehoito Yksi DANin lääkäreille useimmiten esitetyistä kysymyksistä liittyy siihen, onko turvallista sukeltaa silloin kun henkilöllä on käytössään jokin tietty lääke. Vastaus tähän kysymykseen

Lisätiedot