Kuntastrategia Tyrnävän kunta

Transkriptio

1 2026

2 2

3 Lähtökohdat 3

4 Lähtökohdat Mittaristojen yhteenvetokuva Tyrnävä Koko maa Tavoite 2030 Tämä kuva suoraan Mayors Indicators - palvelusta 35 X YY Y 5 0 XX Z 4

5 Kuntalaiset 1997: Pitkän aikavälin trendi on ollut, että Tyrnävän väestö ikääntyy tasaista tahtia. Ensimmäiset suurien ikäluokkien edustajat ovat saavuttaneet 70 vuoden iän. Tulevina vuosina iäkkäiden palveluita tarvitsevien määrää tulee kasvamaan huomattavasti. Samanaikaisesti tällä vuosikymmenellä alle 5-vuotiaiden määrä on laskenut huomattavasti. Kouluikäisten osuus väestöstä on vielä vuonna 2017 huomattava. Syntyvyys on kääntynyt laskuun vuoden 2010 huipun jälkeen (160 syntynyttä) ja on jatkanut tasaista laskua siten, että syntyvyys on pienentynyt keskimäärin 8,57 syntyneellä vuosittain. Vuonna 2017 syntyneitä oli 102 kpl. 2007: 2017: miehet naiset

6 Kunnan asukkaiden koulutustaso on kasvanut tasaisesti. Kasvua on tapahtunut kaikissa oppiasteissa. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita yli 15-vuotiaita on yli 70 %. Edelleen korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on yli 20 %. Hyvinvointi, terveys ja tasavertaisuus kuvioon on koottu kunnan tilaa kuvaavia indikaattoreita ja niiden vertailuluvun suhdetta koko maan keskiarvoon. Vertailuluku on laskennallinen suhteutettu arvo, joka ei ole yhtenevä kyseisen indikaattorin tarkasteltavan tilastovuoden tarkan arvon kanssa, mutta mahdollistaa kuntien välisen vertailun. Tyrnävällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ovat kokonaisuudessaan keskimääräistä paremmalla tasolla. Sekä väestöllinen (80) että taloudellinen huoltosuhde (166,60) ovat keskimääräistä heikompia ja ennuste tulevasta kunnan ikärakenteesta tulee edelleen huonontamaan sitä. Sekä perustoimeentulon saajia että toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien lapsiperheiden osuudet ovat pienempiä kuin koko maassa keskimäärin. Sekä sairastavuusindeksi että kansantauti-indeksi sen sijaan ovat Tyrnävällä keskimääräistä heikompia. Kansantauti-indeksin osalta Tyrnävällä indeksiarvo on 137,40, kun koko maan vakioitu indeksi on 100 ja kaikkien kuntien keskiarvo on 107,46. Kansantauti-indeksi muodostuu diabeteksen, psykoosien, sydämen vajaatoiminnan, nivelreuman, astman, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin indeksien keskiarvosta. Gini-kerroin kuvaa alueellista tulonjakoa. Siinä Tyrnävä sijoittuu koko maan keskiarvoa paremmalle tasolle gini-kertoimen ollessa 21,80 ja koko maassa keskimäärin 24,53. Arvolla nolla tulot olisivat jakautuneet tasaisesti kaikkien alueen asukkaiden kesken. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet, 2017 Hyvinvointi, terveys ja tasavertaisuus Väestöllinen huoltosuhde, 2018 Taloudellinen huoltosuhde, 2017 Perustoimeentulon saajat, 2017 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavat lapsiperheet, 2018 Sairastavuusindeksi, 2017 Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä % Tyrnävä koko maassa keskimäärin Kansantauti-indeksi, 2018 Gini-kerroin, Lähde: MayorsIndicators 2019

7 Työpaikat, elinkeinoelämä ja yrittäjyys Tyrnävällä työssäkäyvien kuntalaisten suhteellinen osuus on laskenut tasaisesti kolmenkymmenen vuoden ajan. Vaikka viimeisen viiden vuoden aikana kunnassa olevien työpaikkojen määrä on ollut laskussa, niin kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärän pitkäaikainen trendi on ollut kasvava. Tavoitteena on tarjota hyvät kasvuolosuhteet työpaikkojen lukumäärän lisääntymiselle. Kunnan suurin työllistävä työala on sosiaali- ja terveyspalvelut. Tarkasteltaessa viittä viimeistä tilastovuotta kunnassa on aloittanut enemmän yrityksiä kuin lopettanut. Vuosi 2016 oli kuitenkin poikkeus ja silloin lopettaneita yrityksiä oli hieman enemmän. Vuonna 2017 aloittaneita yrityksiä on kuitenkin ollut lukumäärällisesti enemmän kuin sitä edeltävinä vuosina. Lähde: BusinessOulu, SeutuNet, Tilastokeskus 2019

8 Kunnan talous Kertynyt ylijäämä on pienentynyt niin euromääräisesti, kuin myös asukaskohtaisella tunnusluvulla mitattuna. Tyrnävän kertynyt ylijäämä per asukas on 605, kun Pohjois-Pohjanmaalla se on keskimäärin yli nelinkertainen. Suurimpia investointeja ovat olleet eri kiinteistöinvestoinnit. Vuosina rakennettiin paloasema, minkä kustannukset olivat noin 2 M sekä Toukovakan laajennus kustannukseltaan 1,3M. Vuosina investoitiin Kuulammen kouluun 6,4 M ja vuonna 2010 Kotolan peruskorjaukseen 1,5M. Vuonna 2012 laajennettiin Murron koulua noin 0,9 M :lla. Vuosina tehtiin kunnan suurin investointi rakentamalla Rantaroustin koulu, minkä kustannukset olivat lähes 14 M.

9 Elinympäristö - Tällä vuosikymmenellä Tyrnävän kunnan nettomuuton trendi on ollut negatiivinen. Tavoitteena on kääntää se muuttovoitoksi. Eniten muuttoliike Tyrnävältä suuntautuu Ouluun sekä tulo- että lähtömuuton osilta. Seuraavina ovat muut naapurikunnat. - Houkuttelevuutta parannetaan mm. kulttuuri ja vapaa-aikatapahtumilla. Nettomuutto ja muuttoliikkeen suurimmat kunnat Oulu, tulo Oulu, lähtö Kempele, tulo , , , , , , , ,00 0,00 Kulttuuripalvelut Kempele, lähtö Liminka, tulo Liminka, lähtö Muhos, tulo Muhos, lähtö nettomuutto

10 Viranomaisapu tukitoimet vrt. turvallisuus - Kunta panostaa turvalliseen elinympäristöön vetovoimatekijänä. Kunnan turvallisuussuunnitelmat pidetään ajan tasalla ja käydään läpi vuosittain. - Poliisin tilastojen mukaan kunnassa ei ole merkittävää rikollisuutta. Kuitenkin vuonna 2018 tapahtui noin 2,7% enemmän rikoksia, kuin vuonna 2017 ja poliisin vasteaika kasvoi. Vastaavaan aikaan Oulun poliisilaitoksen alueella rikosten määrä kasvoi noin 6,7%. Liikenneonnettomuuksia tapahtui 12 kpl vähemmän vuonna 2018 kuin vuonna Lastensuojelutapausten määrä Yhteydenotot sosiaaliasiamieheen kpl, kpl Potilasasiamieheen kpl, kpl, kpl vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavanikäisistä 2014 Hoitotakuuajat sekä tk lääkärit että mielenterveys toteutuminen Tyrnävä koko maa

11 Ilmiöitä Tyrnävän tulevaisuudessa 11

12 Itsenäisyys Tyrnäväläisillä on mahdollisuus ja tahto asua ja toimia itsenäisessä kunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Olemme ylpeitä maaseutumaisesta asuinympäristöstä ja kulttuuriympäristöistä. Elinkeinoelämä Alkutuotanto on elinkeinona edelleen vahva. Yrittäjien ja elinkeinoelämän puitteita vahvistetaan kunnan ja elinkeinoelämän välisellä saumattomalla yhteistyöllä sekä mahdollistamalla uusien yritysten tulo kuntaan suunnitelmallisella ja yritysmyönteisellä maankäytön ohjauksella. Uudistumiskyky Tulevaisuuden Tyrnävää määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaansa suhteessa toimintaympäristön, kuten talouskehityksen ja lainsäädännön muutoksiin. Kuntaa johdetaan tiedolla. Kuntalaisille kunta näyttäytyy aktiivisena toimijana, joka kykenee uudistumaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten myötä ja vahvistamaan muutoksen positiivisia vaikutuksia. Uudistuminen ja yhteistyö perustuu vahvaan tahtotilaan, jossa toimintaa kehitetään yhdessä kuntalaisten, yritysten, järjestöjen, seurakunnan ja kunnan muiden yhteisöjen kanssa vahvistamalla osallisuutta sekä avointa, monikanavaista ja läpinäkyvää viestintää. Kansainvälisyys ja seutuyhteistyö Tulevaisuudessa paikallistalous ja paikallinen kehitys on yhä voimakkaammin sidoksissa avoimiin markkinoihin, kansainväliseen kilpailuun ja talouden kehitykseen, jonka ennustettavuus on heikentynyt. Globalisaation vaikutukset näkyvät myös kuntalaisille yhteiskuntaelämän eri osaalueilla, kuten sosiaaliturvan kehityksessä. Kunnan sisäinen ja lähiseudun yhteistyö korostuvat. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos Tyrnäväläiset voivat osallistua kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan kunnan Hinku (hiilineutraalit kunnat) tavoitteiden ja -toimenpiteiden kautta. Ilmastonmuutos on osa kestävyyskriisiä, jolla on vaikutuksia pitkällä aikavälillä luonnonympäristöön, ihmisten elinoloihin, talouteen ja yhteiskuntaan. Ratkaisuja löytyy esimerkiksi kiertotaloudesta, hiilineutraaliudesta ja cleantechistä. Tyrnävällä vaikutamme merkittävästi kehitykseen omilla esimerkeillä, valinnoilla ja päätöksillä. Digitalisaatio Tyrnävällä digitalisaatio mahdollistaa kunnan toiminnan avoimemman tarkastelun ja kuntalaisten monimuotoisemman osallistumisen. Samalla se luo uusia mahdollisuuksia uudentyyppisille yrityselämän, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan verkostoille sekä uusia innovatiivisen organisoitumisen muotoja myös aika- ja paikkariippumattomasti. Oppimisen uudet mahdollisuudet Tyrnävällä jo toimivan etälukion tapaan lisääntyvät. Digitalisaatio edistää etätyön mahdollisuutta sekä toimintatapojen ja palveluiden ennakkoluulotonta, kuntalaisten hyvinvointia parantavaa kehittämistä. 12

13 Demokratian monimuotoistuminen Kansalaisosallistuminen kanavoituu puolueiden, järjestöjen ja äänestämisen ohella uusia reittejä pitkin. Epämuodollisesti organisoitunut kansalaistoiminta kasvaa ja kansalaisaktivismi eri muodoissaan lisääntyy. Päätöksenteko on avointa, helposti seurattavaa ja osallistavaa, joka johtaa luottamuksen kasvamiseen ja parempaan päätöksentekoon lisäten hyväksyttävyyttä ja luottamusta hallinnon ja kuntalaisten välillä. Työelämän ja työn tekemisen muutokset Työelämän muutos kiihtyy tulevaisuudessa. Työmarkkinat eriytyvät globaalisti kilpailtuun ja paikalliseen, läsnäoloa edellyttävään työhön. Tulevaisuudessa edellytetään enemmän kykyä sietää jatkuvaa muutosta. Koulutuksen pitää entistä paremmin edistää osaamisen yhdistelyä ja vuorovaikutustaitoja. Hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävät toimintatavat lisääntyvät tukemaan työssä jaksamista. Uudet, joustavat ja monimuotoiset työtavat lisääntyvät. Hyödynnetään olemassa olevia tiloja etätyön tekemisen mahdollistamiseen. Nuorempien sukupolvien tulo työmarkkinoille muuttaa osaltaan organisaatiokulttuuria ja johtamiskäytäntöjä. Talouskehitys, työllisyys ja väestörakenne Tyrnävän yleinen taloustilanne pitää saada nousuun. Tyrnävän kunnan työttömyysprosentti jatkaa laskuaan ja kunnan työpaikkaomavaraisuus parantuu merkittävästi. Kestävyysvajeen kasvu pitää pysäyttää mm. työurien pidentämisellä, sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntien välisellä yhteistyöllä sekä kuntahallinnon toiminnan tuottavuuden parantamisella. Valtakunnallisesti väestörakenne ja -määrä ovat muuttumassa voimakkaasti. Väestömäärä kasvaa, keskittyy ja ikääntyy. Samalla työikäisten määrä pienenee ja huoltosuhde kääntyy epäedulliseksi. Osaavan työvoiman saatavuus, syrjäytymisen ehkäisy ja eriarvoisuus uhkaavat lisääntyä. ehkäisee omalla toiminnallaan ja samalla hallitsee negatiiviset muutostrendit. Kuntaan halutaan muuttaa ja perustaa yrityksiä luoden uusia työpaikkoja. Kuntien erilaistuminen on löytänyt omat vahvuudet ja kehittää niitä voimakkaasti luoden uusia työpaikkoja. Kunta on myös haluttu alue asua, elää ja yrittää. Tyrnävän kunta tunnetaan turvallisesta ja hyvinvointiin sijoittavasta toimintaympäristöstä, joka houkuttelee muuttamaan kuntaan. Kunnassa on onnellisia ihmisiä. 13

14 Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja osallistaminen Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen, nuorten kuuleminen ja kansalaisuuskasvatuksen merkitys korostuu. sijoittaa lapsiin ja nuoriin. Nuorten syrjäytymistä, näköalattomuutta ja nuorisotyöttömyyttä ennaltaehkäistään voimakkaasti ottamalla nuoret mukaan kunnan kehittämiseen, päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. luovat alat, sivistyskunta ja hyvinvointityö, taiteen ja kulttuurin rooli xxxxxxxxxxxxxxxx Muut muutostekijät Tulevaisuuden muutosvoimilla, yllättävillä tapahtumilla tai tekijöillä on merkitystä Tyrnävän kunnalle. Kunta huomioi tulevaisuutta ennakoiden ylimääräiset riskit tai niiden mahdollisuudet omassa toiminnassaan. Keskeistä on oman toiminnan prosessit ja johtaminen. Yllättäviin tapahtumiin ja riskeihin varaudutaan harjoittelemalla ja luovuudella mm. out-of-the-box - ajattelun avulla. Merkitystä tilalle: Vaikuttaa Tyrnävän kunnan toimintaan 14

15 Arvot määrittelevät tekemisen tavat 15

16 Arvoina Kunta toimii avoimesti ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa sekä kuntalaisten että muiden sidosryhmien kanssa avoimuus Tyrnävä on turvallinen asuin- ja kasvuympäristö tyrnäväläisille Kunnan toiminnassa korostuu oikeudenmukaisuus vastuullisuus turvallisuus Kestävyys sekä tehtävien valintojen ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kokonaisvaltainen huomioiminen on toiminnan lähtökohta Päätöksenteko on vastuullista ja päätöksenteon vaikuttavuutta arvioidaan pitkällä tähtäimellä kestävyys oikeudenmukaisuus 16

17 Visio asettaa olemassaolon tavoitteet 17

18 Visio on turvallinen koti jokaiselle ja kaikelle. Lähipalvelut, sivistys- ja kulttuuri, turvallinen ja sujuva arki sekä elinympäristön kehittäminen ovat kunnan toiminnan keskiössä. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja luo mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiselle. Tyrnävän kunnan toimintatavoissa korostuu asiakas- ja asukaslähtöisyys sekä laaja hyvinvointinäkökulma. 18

19 Strategisia valintoja on työstetty kesätapahtumien työpajoissa 19

20 Strategisten tavoitteiden kääntäminen kuntalaisista käsin lähteviksi Aikaisempi kuntastrategia Uusi ehdotus Hyvinvointia koulutuksella _ Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito Avoin ja kuuleva vuorovaikutus _ Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö Terveellinen ja turvallinen lähiruoka Luodaan mahdollisuudet elämän mittaiselle itsensä kehittämiselle Työpaikat ja asiointipalvelut ovat lähellä ja yrittäjyys on helppoa Kuntataloudessa huolehditaan hyvinvoinnista ja yhteisistä varoista Päätöksenteon vuorovaikutus on avointa ja osallistavaa Yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta erityispiirteitä arvostaen Mahdollistetaan terveellisen ja turvallisen lähiruoan saatavuus 20

21 Kesänportin ja Uudenperunan juhlan tulosten yhteenveto 60 vastaajaa Strategisten valintojen resursointi Raha (vihreä) Henkilöstö (punainen) Aika (sininen) Näkyvyys (keltainen) Hyvinvointia koulutuksella / Luodaan mahdollisuudet elinikäiselle itsensä kehittämiselle Monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä / Työpaikat ja asiointipalvelut ovat lähellä ja yrittäjyys on helppoa Vastuullinen ja pitkäjänteinen taloudenpito / Kuntataloudessa huolehditaan hyvinvoinnista ja yhteisistä varoista Avoin ja kuuleva vuorovaikutus / Päätöksenteon vuorovaikutus on avointa ja osallistavaa Omaleimainen, mielenkiintoinen ja houkutteleva ympäristö / Yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta erityispiirteitä arvostaen Terveellinen ja turvallinen lähiruoka / Mahdollistetaan terveellisen ja turvallisen lähiruoan saatavuus

22 Läpileikkaavat teemat Maankäyttösuunnitelma

23 Läpileikkaavat teemat: Strategiset valinnat: Luodaan mahdollisuudet elinikäiselle itsensä kehittämiselle Työpaikat ja asiointipalvelut ovat lähellä ja yrittäjyys on helppoa Kuntataloudessa huolehditaan kuntalaisista ja yhteisistä varoista Päätöksenteon vuorovaikutus on avointa ja osallistavaa Yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta erityispiirteitä arvostaen Mahdollistetaan terveellisen ja turvallisen lähiruoan saatavuus elinvoima Visio: hyvinvointi Tyrnävän kunta on turvallinen koti jokaiselle ja kaikelle. juurevuus Arvot: avoimuus kestävyys oikeudenmukaisuus turvallisuus vastuullisuus 23