Kuntastrategia Tyrnävän kunta

Transkriptio

1 2026

2 2

3 Mikä kuntastrategia Taustat mikä, miten ja miksi Merkitys n toimeenpano Jatkuva arviointi talousarvio ja tilinpäätös asiakirjat Täydentyy 3

4 Lähtökohdat 4

5 Kuntalaiset 1997: Pitkän aikavälin trendi on ollut, että Tyrnävän väestö ikääntyy tasaista tahtia. Ensimmäiset suurien ikäluokkien edustajat ovat saavuttaneet 70 vuoden iän. Tulevina vuosina iäkkäiden palveluita tarvitsevien määrää tulee kasvamaan huomattavasti. Samanaikaisesti tällä vuosikymmenellä alle 5- vuotiaiden määrä on laskenut huomattavasti. Kouluikäisten osuus väestöstä on vielä vuonna 2017 huomattava. Syntyvyys on kääntynyt laskuun vuoden 2010 huipun jälkeen (160 syntynyttä) ja on jatkanut tasaista laskua siten, että syntyvyys on pienentynyt keskimäärin 8,57 syntyneellä vuosittain. Vuonna 2017 syntyneitä oli 102 kpl. 2007: Syntyvyys ja kuolleisuus Tyrnävällä : miehet naiset 5

6 Kuntalaisten hyvinvointi Kunnan asukkaiden koulutustaso on kasvanut tasaisesti. Kasvua on tapahtunut kaikissa oppiasteissa. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita yli 15- vuotiaita on yli 70 %. Edelleen korkea-asteen tutkinnon suorittaneita on yli 20 %. Hyvinvointi, terveys ja tasavertaisuus kuvioon on koottu kunnan tilaa kuvaavia indikaattoreita ja niiden vertailuluvun suhdetta koko maan keskiarvoon. Vertailuluku on laskennallinen suhteutettu arvo, joka ei ole yhtenevä kyseisen indikaattorin tarkasteltavan tilastovuoden tarkan arvon kanssa, mutta mahdollistaa kuntien välisen vertailun. Tyrnävällä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ovat kokonaisuudessaan keskimääräistä paremmalla tasolla. Sekä väestöllinen (80) että taloudellinen huoltosuhde (166,60) ovat keskimääräistä heikompia ja ennuste tulevasta kunnan ikärakenteesta tulee edelleen huonontamaan sitä. Perustoimeentulon saajien ja toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien lapsiperheiden osuudet ovat pienempiä kuin koko maassa keskimäärin. Sekä sairastavuusindeksi että kansantauti-indeksi sen sijaan ovat Tyrnävällä keskimääräistä heikompia. Kansantauti-indeksin osalta Tyrnävällä indeksiarvo on 137,40, kun koko maan vakioitu indeksi on 100 ja kaikkien kuntien keskiarvo on 107,46. Kansantauti-indeksi muodostuu diabeteksen, psykoosien, sydämen vajaatoiminnan, nivelreuman, astman, verenpainetaudin ja sepelvaltimotaudin indeksien keskiarvosta. Gini-kerroin kuvaa alueellista tulonjakoa. Siinä Tyrnävä sijoittuu koko maan keskiarvoa paremmalle tasolle ginikertoimen ollessa 21,80 ja koko maassa keskimäärin 24,53. Arvolla nolla tulot olisivat jakautuneet tasaisesti kaikkien alueen asukkaiden kesken. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet, 2017 Väestöllinen huoltosuhde, 2018 Taloudellinen huoltosuhde, 2017 Perustoimeentulon saajat, 2017 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavat lapsiperheet, 2018 Sairastavuusindeksi, 2017 Hyvinvointi, terveys ja tasavertaisuus Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä % Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä % Tyrnävä koko maassa keskimäärin Lähde: MayorsIndicators 2019 Kansantauti-indeksi, 2018 Gini-kerroin,

7 työpaikkoja, kpl Työpaikat, elinkeinoelämä ja yrittäjyys Työpaikkojen kehitys Tyrnävällä työssäkäyvien kuntalaisten suhteellinen osuus on laskenut tasaisesti kolmenkymmenen vuoden ajan. Vaikka viimeisen viiden vuoden aikana kunnassa olevien työpaikkojen määrä on ollut laskussa, niin kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärän pitkäaikainen trendi on ollut kasvava. Tavoitteena on tarjota hyvät kasvuolosuhteet työpaikkojen lukumäärän lisääntymiselle. Tarkasteltaessa viittä viimeistä tilastovuotta kunnassa on aloittanut enemmän yrityksiä kuin lopettanut. Vuosi 2016 oli kuitenkin poikkeus ja silloin lopettaneita yrityksiä oli hieman enemmän. Vuonna 2017 aloittaneita yrityksiä on kuitenkin ollut lukumäärällisesti enemmän kuin sitä edeltävinä vuosina % Kunnan suurin työllistävä toimiala on terveys- ja sosiaalipalvelut Työpaikkojen toimialajakauma Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Alueella olevien työpaikkojen lukumäärä Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus, % Lähde: Tilastokeskus 2019 Lähde: Tilastokeskus 2019 Lähde: BusinessOulu, SeutuNet, Tilastokeskus

8 Kunnan talous Kertynyt ylijäämä on pienentynyt niin euromääräisesti, kuin myös asukaskohtaisella tunnusluvulla mitattuna. Tyrnävän kertynyt ylijäämä per asukas on 605 euroa, kun Pohjois-Pohjanmaalla se on keskimäärin yli nelinkertainen. Suurimpia investointeja viime vuosina ovat olleet useat kiinteistöinvestoinnit. Vuosina rakennettiin paloasema, jonka kustannukset olivat noin 2 miljoonaa euroa sekä Toukovakan laajennus kustannukseltaan 1,3 miljoonaa euroa. 6,4 miljoonaa euroa ja vuonna 2010 Kotolan peruskorjaukseen 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 laajennettiin Murron koulua noin 0,9 miljoonalla eurolla. Vuosina tehtiin kunnan suurin investointi rakentamalla Rantaroustin koulu, jonka rakentamisaikaiset kustannukset olivat lähes 14 miljoonaa euroa. Vuosina investoitiin Kuulammen kouluun 8

9 Elinympäristö Tällä vuosikymmenellä Tyrnävän kunnan nettomuuton trendi on ollut negatiivinen. Tavoitteena on kääntää se muuttovoitoksi. Eniten muuttoliike Tyrnävältä suuntautuu Ouluun sekä tulo- että lähtömuuton osilta. Seuraavina ovat muut naapurikunnat. Houkuttelevuutta parannetaan mm. kulttuuri ja vapaaaikatapahtumilla. Taloudellisten resurssien pienentyessä on rakennettu pitkäjänteistä yhteistyötä niin kunnan organisaation sisäisesti kuin paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa tapahtumien järjestämisessä , , , , , , , ,00 Kulttuuripalveluihin käytetyt eurot Nettomuutto ja muuttoliikkeen suurimmat kunnat Oulu, tulo Oulu, lähtö Kempele, tulo Kempele, lähtö Liminka, tulo Liminka, lähtö Muhos, tulo Muhos, lähtö nettomuutto Lähde: Tilastokeskus ,

10 Elinympäristön turvallisuus Kunnan toiminnoissa nostetaan turvallinen elinympäristö vetovoimatekijänä osaksi tavoiteasetantaa ja toiminnan suunnittelua. Kunnan turvallisuussuunnitelmat pidetään ajan tasalla ja käydään läpi vuosittain. Poliisin tilastojen mukaan kunnassa ei ole merkittävää rikollisuutta. Kuitenkin vuonna 2018 tapahtui noin 2,7 % enemmän rikoksia, kuin vuonna 2017 ja poliisin vasteaika kasvoi. Vastaavaan aikaan Oulun poliisilaitoksen alueella rikosten määrä kasvoi noin 6,7 %. Liikenneonnettomuuksia tapahtui vuonna 2018 edeltävään vuoteen verrattuna 12 kpl vähemmän vuotiaat lapset, joista on tehty lastensuojeluilmoitus, % vastaavanikäisistä Täydentyy Tyrnävä koko maa Lähde: SotkaNet

11 Ilmiöitä Tyrnävän tulevaisuudessa 11

12 Itsenäisyys Tyrnäväläisillä on mahdollisuus ja tahto asua ja toimia itsenäisessä kunnassa nyt ja tulevaisuudessa. Olemme ylpeitä maaseutumaisesta asuinympäristöstä sekä kulttuuriympäristöistä. Elinkeinoelämä Alkutuotanto on elinkeinona edelleen vahva. Yrittäjien ja elinkeinoelämän puitteita vahvistetaan kunnan ja elinkeinoelämän välisellä saumattomalla yhteistyöllä sekä mahdollistamalla uusien yritysten tulo kuntaan suunnitelmallisella ja yritysmyönteisellä maankäytön ohjauksella. Luovat alat nousevat ja mahdollistavat uuden yrittäjyyden. Uudistumiskyky Tulevaisuuden Tyrnävää määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaansa suhteessa toimintaympäristön, kuten talouskehityksen ja lainsäädännön muutoksiin. Kuntaa johdetaan tiedolla. Kuntalaisille kunta näyttäytyy aktiivisena toimijana, joka kykenee uudistumaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten myötä ja vahvistamaan muutoksen positiivisia vaikutuksia. Uudistuminen ja yhteistyö perustuu vahvaan tahtotilaan, jossa toimintaa kehitetään yhdessä kuntalaisten, yritysten, järjestöjen, seurakunnan ja kunnan muiden yhteisöjen kanssa vahvistamalla osallisuutta sekä avointa, monikanavaista ja läpinäkyvää viestintää. Kansainvälisyys ja seutuyhteistyö Tulevaisuudessa paikallistalous ja paikallinen kehitys on yhä voimakkaammin sidoksissa avoimiin markkinoihin, kansainväliseen kilpailuun ja talouden kehitykseen, jonka ennustettavuus on heikentynyt. Globalisaation vaikutukset näkyvät myös kuntalaisille yhteiskuntaelämän eri osaalueilla, kuten sosiaaliturvan kehityksessä. Kunnan sisäinen ja lähiseudun yhteistyö korostuvat. Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos Tyrnäväläiset voivat osallistua kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan kunnan Hinku (hiilineutraalit kunnat) tavoitteiden ja - toimenpiteiden kautta. Ilmastonmuutos on osa kestävyyskriisiä, jolla on vaikutuksia pitkällä aikavälillä luonnonympäristöön, ihmisten elinoloihin, talouteen ja yhteiskuntaan. Ratkaisuja löytyy esimerkiksi kiertotaloudesta, hiilineutraaliudesta ja cleantechistä. Tyrnävällä vaikutamme merkittävästi kehitykseen omilla esimerkeillä, valinnoilla ja päätöksillä. Digitalisaatio Tyrnävällä digitalisaatio mahdollistaa kunnan toiminnan avoimemman tarkastelun ja kuntalaisten monimuotoisemman osallistumisen. Samalla se luo uusia mahdollisuuksia uudentyyppisille yrityselämän, julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan verkostoille sekä uusia innovatiivisen organisoitumisen muotoja myös aika- ja paikkariippumattomasti. Oppimisen uudet mahdollisuudet Tyrnävällä jo toimivan etälukion tapaan lisääntyvät. Digitalisaatio edistää etätyön mahdollisuutta sekä toimintatapojen ja palveluiden ennakkoluulotonta, kuntalaisten hyvinvointia parantavaa kehittämistä. 12

13 Demokratian monimuotoistuminen Kansalaisosallistuminen kanavoituu puolueiden, järjestöjen ja äänestämisen ohella uusia reittejä pitkin. Epämuodollisesti organisoitunut kansalaistoiminta kasvaa ja kansalaisaktivismi eri muodoissaan lisääntyy. Päätöksenteko on avointa, helposti seurattavaa ja osallistavaa, joka johtaa luottamuksen kasvamiseen ja parempaan päätöksentekoon lisäten hyväksyttävyyttä ja luottamusta hallinnon ja kuntalaisten välillä. Työelämän ja työn tekemisen muutokset Työelämän muutos kiihtyy tulevaisuudessa. Työmarkkinat eriytyvät globaalisti kilpailtuun ja paikalliseen, läsnäoloa edellyttävään työhön. Tulevaisuudessa edellytetään enemmän kykyä sietää jatkuvaa muutosta. Koulutuksen pitää entistä paremmin edistää osaamisen yhdistelyä ja vuorovaikutustaitoja. Hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävät toimintatavat lisääntyvät tukemaan työssä jaksamista. Uudet, joustavat ja monimuotoiset työtavat lisääntyvät. Hyödynnetään olemassa olevia tiloja etätyön tekemisen mahdollistamiseen. Nuorempien sukupolvien tulo työmarkkinoille muuttaa osaltaan organisaatiokulttuuria ja johtamiskäytäntöjä. Talouskehitys, työllisyys ja väestörakenne Tyrnävän yleinen taloustilanne pitää saada nousuun. Tyrnävän kunnan työttömyysprosentti jatkaa laskuaan ja kunnan työpaikkaomavaraisuus sekä kunnassa olevien työpaikkojen määrä parantuvat merkittävästi. Kestävyysvajeen kasvu pitää pysäyttää mm. työurien pidentämisellä, sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntien välisellä yhteistyöllä sekä kuntahallinnon toiminnan tuottavuuden parantamisella. Valtakunnallisesti väestörakenne ja -määrä ovat muuttumassa voimakkaasti. Väestömäärä kasvaa, keskittyy ja ikääntyy. Samalla työikäisten määrä pienenee ja huoltosuhde kääntyy epäedulliseksi. Osaavan työvoiman saatavuus, syrjäytymisen ehkäisy ja eriarvoisuus uhkaavat lisääntyä. ehkäisee omalla toiminnallaan ja samalla hallitsee negatiiviset muutostrendit. Kuntaan halutaan muuttaa ja perustaa yrityksiä luoden uusia työpaikkoja. Kunnan palvelurakenne tukee väestönkasvua. Kuntien erilaistuminen on löytänyt omat vahvuudet ja kehittää niitä voimakkaasti luoden uusia työpaikkoja. Kunta on myös haluttu alue asua, elää ja yrittää. tunnetaan turvallisesta ja hyvinvointiin sijoittavasta toimintaympäristöstä, joka houkuttelee muuttamaan kuntaan. Kunnassa on onnellisia ihmisiä. 13

14 Nuorten yhteiskunnallinen osallistuminen ja osallistaminen Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen, nuorten kuuleminen ja kansalaisuuskasvatuksen merkitys korostuu. sijoittaa lapsiin ja nuoriin. Nuorten syrjäytymistä, näköalattomuutta ja nuorisotyöttömyyttä ennaltaehkäistään voimakkaasti ottamalla nuoret mukaan kunnan kehittämiseen, päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. Sivistys- ja hyvinvointikunta Tulevaisuuden kunta vastaa tulevaisuudessa paikallisen identiteetin ja demokratian, kuntalaisten hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistämisestä. Varhaiskasvatuksen, koulutuksen sekä vapaa-aikapalvelujen rooli kunnan sivistystyössä korostuu kuntalaisten osallisuuden vahvistamisen rinnalla. Hyvinvoinnin edistäminen, hyvinvointitiedolla johtaminen ja käytännön toimenpiteet hyvinvointityössä vahvistavat kuntalaisten ja kunnassa toimivien yritysten ja yhteisöjen hyvän elämän edellytyksiä. Kuntalaisia kannustetaan ennaltaehkäiseviin arjen valintoihin ja vastuuseen omasta hyvinvoinnista. Kulttuuri Laajan kulttuurikäsitteen mukaisesti monimuotoisella kulttuurilla edistetään hyvinvointia, elinvoimaa ja kotikunnassa viihtymistä eli juurtumista. Sivistyksen ja elinikäisen oppimisen lisäksi kulttuuri on keino osallisuuden ja virkistymisen kokemuksiin esimerkiksi tapahtumien, kulttuuriympäristöjen ja uusien kulttuuristen kohtaamisten kautta. Kulttuuriset sisällöt ja ympäristöt, luovan alan toiminta sekä kansainväliset kontaktit luovat uutta yhteisöllisyyttä ja yrittäjyyttä, vahvistavat kuntakuvaa sekä kuntalaisten paikallisidentiteettiä. Muut muutostekijät Tulevaisuuden muutosvoimilla, yllättävillä tapahtumilla tai tekijöillä on merkitystä Tyrnävän kunnalle. Kunta huomioi tulevaisuutta ennakoiden ylimääräiset riskit tai niiden mahdollisuudet omassa toiminnassaan. Keskeistä ovat oman toiminnan prosessit ja niiden johtaminen. Yllättäviin tapahtumiin ja riskeihin varaudutaan harjoittelemalla ja luovuudella mm. out-of-thebox -ajattelun avulla. 14

15 Visio asettaa olemassaolon tavoitteet 15

16 Visio on turvallinen koti jokaiselle ja kaikelle. Lähipalvelut, sivistys ja hyvinvointi, turvallinen ja sujuva arki sekä elinympäristön kehittäminen ovat kunnan toiminnan keskiössä. Kunta toimii aktiivisesti yhteistyössä sidosryhmien kanssa ja luo mahdollisuuksia elinkeinoelämän kehittämiselle. Tyrnävän kunnan toimintatavoissa korostuu asiakas- ja asukaslähtöisyys sekä laaja hyvinvointinäkökulma. 16

17 Arvot määrittelevät tekemisen tavat 17

18 Avoimuus Hallinto- ja kehittämisosasto Sivistys- ja hyvinvointiosasto Sosiaali- ja terveysosasto Ympäristöosasto Muut sidosryhmät: Kunta toimii avoimesti ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa sekä kuntalaisten että muiden sidosryhmien kanssa 18

19 Kestävyys Hallinto- ja kehittämisosasto Sivistys- ja hyvinvointiosasto Sosiaali- ja terveysosasto Ympäristöosasto Muut sidosryhmät: Kestävyys sekä tehtävien valintojen ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kokonaisvaltainen huomioiminen on toiminnan lähtökohta 19

20 Oikeudenmukaisuus Hallinto- ja kehittämisosasto Sivistys- ja hyvinvointiosasto Sosiaali- ja terveysosasto Ympäristöosasto Muut sidosryhmät: Kunnan toiminnassa korostuu oikeudenmukaisuus 20

21 Turvallisuus Hallinto- ja kehittämisosasto Sivistys- ja hyvinvointiosasto Sosiaali- ja terveysosasto Ympäristöosasto Muut sidosryhmät: Tyrnävä on turvallinen asuin- ja kasvuympäristö tyrnäväläisille 21

22 Vastuullisuus Hallinto- ja kehittämisosasto Sivistys- ja hyvinvointiosasto Sosiaali- ja terveysosasto Ympäristöosasto Muut sidosryhmät: Päätöksenteko on vastuullista ja päätöksenteon vaikuttavuutta arvioidaan pitkällä tähtäimellä 22

23 Arvoina Kunta toimii avoimesti ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa sekä kuntalaisten että muiden sidosryhmien kanssa avoimuus Tyrnävä on turvallinen asuin- ja kasvuympäristö tyrnäväläisille Kunnan toiminnassa korostuu oikeudenmukaisuus vastuullisuus turvallisuus Kestävyys sekä tehtävien valintojen ympäristöllisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten kokonaisvaltainen huomioiminen on toiminnan lähtökohta Päätöksenteko on vastuullista ja päätöksenteon vaikuttavuutta arvioidaan pitkällä tähtäimellä kestävyys oikeudenmukaisuus 23

24 Strategiset valinnat ohjaavat päätöksentekoa 24

25 Strategisten valintojen sisältöjen avaaminen mitä valinnat tarkoittavat kuntalaisille ja kunnan toimijoille? Uudistettu strateginen valinta Luodaan mahdollisuudet elinikäiselle oppimiselle ja tarpeellisille sosiaali- ja terveyspalveluille Työpaikat ja asiointipalvelut ovat lähellä ja saavutettavissa sekä kunnassa että lähiseudulla Kuntataloudessa huolehditaan hyvinvoinnista ja yhteisistä varoista Vuorovaikutus on avointa ja osallistavaa Yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta erityispiirteitä arvostaen Edistetään paikallislähtöistä yrittäjyyttä ja lähiruokaa Merkitys Kunnan palvelutarjonta vastaa kuntalaisten tarpeisiin ja kunnassa on mahdollisuus järjestää yksityisiä opetus- ja terveydenhuollon palveluita. Kuntalaisilla on mahdollisuus työskennellä niin Tyrnävällä kuin lähikunnissa toimivien yhteyksien päässä. Yritystoiminnan monipuolisuus parantaa lähipalveluita. Kunnan peruspalveluiden järjestämiseen satsataan ja kunnan omaisuudesta huolehditaan. Kunnan kiinteistöt palvelevat kuntalaisia ja alueen toimijoita. Kuntalaisilla on mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumatta antaa palautetta sähköisillä kanavilla ja osallistua päätöksentekoon valmisteltavien asioiden työstämiseen. Kunnan asumisen ja työnteon ympäristöt ovat viihtyisiä, siistejä ja turvallisia. Kulttuurihistorialliset arvot ja perinnemaisemat nostetaan esille ja niitä ylläpidetään. Kunnassa paikallinen yrittäjyys nostetaan esille esimerkiksi Tyrnävä osaamista brändin kautta. Lähiruoan tuotannon edellytyksiä ylläpidetään kunnan toiminnassa. 25

26 Läpileikkaavat teemat Maankäyttösuunnitelma

27 Elinvoima 1. Luodaan mahdollisuudet elinikäiselle oppimiselle tarpeellisille sosiaali- ja terveyspalveluille 2. Työpaikat ja asiointipalvelut ovat lähellä ja saavutettavissa sekä kunnassa että lähiseudulla 3. Kuntataloudessa huolehditaan hyvinvoinnista ja yhteisistä varoista 4. Vuorovaikutus on avointa ja osallistavaa 5. Yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta erityispiirteitä arvostaen 6. Edistetään paikallislähtöistä yrittäjyyttä ja lähiruokaa Kunta tarjoaa kattavasti varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä vapaan sivistystyön tarjoamat mahdollisuudet. Maankäytön ja kaavoituksen keinoin mahdollistetaan yritysten ja asukkaiden sijoittuminen yhdyskuntarakenteen kannalta järkevästi. Huolehditaan kunnan sisäisistä ja alueellisista yhteyksistä. Varataan resursseja hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin. Kunnan kiinteistöstä ja maaomaisuudesta pidetään huolta suunnitelmallisesti ja pitkän aikavälin tavoitteita asettaen. Kuntalaiset osallistuvat päätöksentekoon. Kaikessa päätöksenteossa ennakkovaikutusten arviointi on päätöksenteon perusta. Avoimen päätöksenteon kautta osallistava budjetointi tuodaan käytäntöön osana talouden suunnittelua. Elinympäristöstä huolehditaan suunnitelmallisesti. Ainutlaatuiset kohteet, kuten kuntakeskuksen Meijerialueen ympäristö, nostetaan omaan arvoonsa ja niitä kehitetään vetovoimatekijöinä. Tarjotaan yrityksille kehittymisen mahdollisuuksia kunnassa. Kunta tekee tiivistä yhteistyötä paikallisen ja seudullisen yrittäjäyhteisön kanssa. Lähiruoka on esillä eri toiminnoissa. 27

28 Hyvinvointi 1. Luodaan mahdollisuudet elinikäiselle oppimiselle tarpeellisille sosiaali- ja terveyspalveluille 2. Työpaikat ja asiointipalvelut ovat lähellä ja saavutettavissa sekä kunnassa että lähiseudulla 3. Kuntataloudessa huolehditaan hyvinvoinnista ja yhteisistä varoista 4. Vuorovaikutus on avointa ja osallistavaa 5. Yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta erityispiirteitä arvostaen 6. Edistetään paikallislähtöistä yrittäjyyttä ja lähiruokaa Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaaajanpalvelut sekä vapaan sivistystyön palvelut lisäävät kuntalaisten hyvinvointia erityistarpeet huomioiden. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat helposti saatavilla. Kuntalaisten mahdollisuus lähipalveluiden käyttöön helpottaa arkea ja lisää vapaa-aikaa. Asiointimatkojen määrään ja liikkumistapaan pyritään vaikuttamaan hyvinvoinnin ympäristön näkökulmista. Kunnan moniammatillinen hyvinvointiryhmä valmistelee vuosittain hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Hyvinvointitapahtumat ja sähköiset osallistumisen kanavat mahdollistavat kuntalaisten osallistumisen ja yhteisöllisen tekemisen. Kunta tarjoaa kuntalaisille monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Ympäristöstä huolehditaan tiiviissä yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Asukkaiden viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota ja nostetaan ympäri kuntaa sijaitsevat erityiset kohteet esille. Kunta edistää palvelurakenteen monipuolisuutta ja uusien työpaikkojen syntymistä. Kunnan toimenpiteet yrittäjien hyvinvoinnin edistämiseksi; aamukahvit, elinvoimatoimikunta, tilaisuudet, liikuntapalvelut. Kunnan ruokapalveluissa hyödynnetään lähiruokaa mahdollisuuksien mukaan. 28

29 Juurevuus 1. Luodaan mahdollisuudet elinikäiselle oppimiselle tarpeellisille sosiaali- ja terveyspalveluille 2. Työpaikat ja asiointipalvelut ovat lähellä ja saavutettavissa sekä kunnassa että lähiseudulla 3. Kuntataloudessa huolehditaan hyvinvoinnista ja yhteisistä varoista 4. Vuorovaikutus on avointa ja osallistavaa 5. Yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta erityispiirteitä arvostaen 6. Edistetään paikallislähtöistä yrittäjyyttä ja lähiruokaa Tyrnäväläiset arvot ja historia sisältyvät varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmiin sekä vapaan sivistystyön opintoihin. Opetuksessa hyödynnetään paikallisia ihmisiä ja yhteisöjä siten, että kulttuuriperintö pysyy osana yhteisöä ja kehittyy edelleen. Paikallisia palveluita ja niiden näkyvyyttä tuetaan eri tavoin. Lähipalveluiden saatavuus pyritään mahdollistamaan kuntalaisille. Tyrnäväläistä rakennusperintöä vaalitaan ylläpitämällä kunnan rakennusten kuntoa ja järkevää käyttöä. Yhteisiä varoja suunnataan paikallisiin hyvinvointia lisääviin tekoihin ja alueen monipuoliseen kehittämiseen. Vuoropuhelu paikallisten kanssa on aktiivista. Kuntalaisten osallistuminen tukee päätöksentekoa ja kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua. Osallisuuteen on monta tapaa: vaikuttaa voi tapahtumissa, palautteilla, sähköisissä kanavissa ja kohtaamisissa. Yhdessä teemme tulevaisuuden Tyrnävää. Vahvalle alkutuotannolle tyypillisiä maisemia ja rakennuksia ylläpidetään ja arvostetaan. Kylät ja jokivarret pidetään yhteistyössä avoimina ja siisteinä. Ympäristörakentamisessa huomioidaan kuntalaisten toiveita. Tyrnävän osaamista brändin kautta nostetaan paikallisia elinkeinoja esille. Vahva alkutuotanto, erityisesti perunan viljely ja niiden jalostusasteen nosto ovat osana kunnan elinvoimatyötä. 29

30 Läpileikkaavat teemat: Strategiset valinnat: Luodaan mahdollisuudet elinikäiselle oppimiselle ja tarpeellisille terveyspalveluille Työpaikat ja asiointipalvelut ovat lähellä ja saavutettavissa sekä kunnassa että lähiseudulla Kuntataloudessa huolehditaan kuntalaisista ja yhteisistä varoista Päätöksenteon vuorovaikutus on avointa ja osallistavaa Yhteisestä ympäristöstä pidetään huolta erityispiirteitä arvostaen Edistetään paikallislähtöistä yrittäjyyttä ja lähiruokaa PALVELU elinvoima SIJOITTU- MINEN PITKÄ AIKAVÄLI ARVIOINTI VETOVOIMA- TEKIJÄ YRITTÄJÄ- YHTEISÖ Visio: ERITYIS- TARPEET hyvinvointi LIIKKUMIS- TAPA TOIMEN- PITEET YHTEISÖLLINEN TEKEMINEN ULKOILU- MAHDOLLI- SUUDET MONI- PUOLISUUS Tyrnävän kunta on turvallinen koti jokaiselle ja kaikelle. KULTTUURI- PERINTÖ LÄHI- PALVELU JÄRKEVÄ VAIKUTTAA YLLÄ- PIDETÄÄN JALOSTUS- ASTE juurevuus Arvot: avoimuus kestävyys oikeudenmukaisuus turvallisuus vastuullisuus 30

31 n valmistelun päivämääriä: n viimeistelypiste henkilökunnalle ja kuntalaisille , varaa kalenteriisi sopivin tunti: Kunnantalon valtuustosalissa Valtuuston iltakoulu Perunamarkkinat