Espoon kaupunki Pöytäkirja 142

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Oikaisuvaatimus peruskoulun vakinaisen biologian ja maantiedon lehtorin viran täyttämisestä Matinkylän kouluun / työavain Valmistelijat / lisätiedot: Kyntäjä Ira, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen hylkää Matinkylän koulun vakinaisen biologian ja maantiedon lehtorin viran (vakanssinumero ) täyttämisestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Perustelut: Virkaan valittu täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Valittu henkilö on huomioon ottaen koulutus ja kokemus sekä haastattelun perusteella tehty arviointi hakijoista ko. tehtävään soveltuvin. Opetustoimen johtaja on valinnassa käyttänyt hänelle kuuluvaa harkintavaltaa. Harkintavaltaa ei ole käytetty syrjivästi. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Oikaisuvaatimus Työhakemus - Oikaisuvaatimuksen tekijä - Työhakemus - Valittu - Valintaesitys - Opetustoimen johtajan päätös Matinkylän koulussa on ollut julkisessa haussa kaksi vakinaista biologian ja maantiedon lehtorin virkaa. Toisesta virkavalinnasta on tehty oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimuksen tekijä on valittu varasijalle. Oikaisuvaatimus suomenkieliselle opetuslautakunnalle on saapunut Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan opetustoimen johtajan päätöksen kumoamista ja uuden valintaprosessin suorittamista. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.

2 Sivu 2 / 7 Varasijalle valittu oikaisuvaatimuksen tekijä kokee valintaprosessin epäoikeudenmukaiseksi, koska valintaprosessissa on korostettu haastattelun merkitystä. Hänen käsityksensä mukaan haastattelut eivät ole olleet yhteismitallisia. Lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijä tuo esiin toimineensa ko. koulun biologian ja maantiedon määräaikaisena lehtorina alkaen. Valinnan on tuolloin suorittanut koulun edellinen rehtori, jolta hän oli tiedustellut mahdollisuuksiaan tulla valituksen ko. virkaan. Aiemman rehtorin mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä tulisi kokemuksensa perusteella asettumaan valinta-asteikossa korkealle. Oikaisuvaatimus ja hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan asian oheismateriaalina. Viranhakukuulutus Viranhakuilmoituksen mukaan kyseessä on vakinaisen biologian ja maantiedon lehtorin tehtävät. Kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen (986/98) mukaan. Lisäksi arvostettiin yhteistyötaitoja ja halukkuutta kehittää koulun yhteisöllisyyttä. Hakuajan puitteissa saapui 64 hakemusta. Hakijoista 58 täytti kelpoisuusvaatimuksen. Haastatteluun kutsuttiin 10 hakijaa. Sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä haastateltiin. Kelpoisuus Kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaisesti. Asetuksen 5 :n mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 1) ylemmän korkeakoulututkinnon; 2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä 3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. ( /865)

3 Sivu 3 / 7 Aineenopetusta on 1 momentin estämättä kelpoinen antamaan henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella. Henkilölle, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asianomaisessa maassa taitoja taideaineiden opettajaksi tai joka vähintään neljävuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan perusopetusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta. Viran yleiset nimitysperusteet Kunnalla on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita virkaan kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista, kunhan ei syyllistytä syrjintään. Perustuslain :n mukaiset yleiset nimitysperusteet -taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto - ohjaavat virkavalintaa. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja (HE 1/1998 vp.). Yleiskielessä taito on harjaantumiseen ja oppimiseen perustuvaa kykyä, hallintaa ja taitamista, mutta oikeuskielessä sanalla on hieman yleiskielestä poikkeava merkitys. Taito on enemmänkin hankittujen ominaisuuksien liittämistä tietopuoleiseen perehtymiseen (Heikki Kulla: Virantäyttö s , 1991). Kyvyllä tarkoitetaan laadullisia edellytyksiä pystyä tekemään jotakin. Perustuslain esitöiden mukaan kyvyllä viitataan työn tuloksellisuuden edellyttämiin luonnollisiin lahjoihin tai muuhun viran kannalta tarpeellisiin kykyihin. Kyky on ensisijaisesti henkilökohtaisia ominaisuuksia. Näiden arvioiminen tapahtuu ulkoapäin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Nimitysperusteita sovelletaan hakijoiden keskinäisessä vertailussa siten, että niiden nojalla muodostetaan kokonaisarvio hakijoiden ansioista. Ansioituneisuutta käytetään oikeudellisena yleistyksenä, apuna nimitysperusteita sovellettaessa. Nimitysperusteet ovat kuitenkin tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Oikeudellisesta sitovuudesta voidaan puhua lähinnä silloin kun joku hakijoista on ilmeisen selvästi tai olennaisesti muita ansiokkaampi. Virantäyttöä ohjaavien säännösten tulkinnanvaraisuuden ohella virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee mm. viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita

4 Sivu 4 / 7 tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava (Miettinen, Muukkonen,s , LM 4/2006). Ansiovertailu ja valinnan perustelut Sekä tehtävään valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä täyttävät molemmat asetuksen (986/1998) mukaisen muodollisen kelpoisuusvaatimuksen. Kumpikin on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (FM), biologian ja maantiedon aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Tämän lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijällä on muutamia lyhyitä kursseja biologiasta ja maantieteestä. Koulutuksensa perusteella molemmat on kuitenkin katsottava yhtä ansioituneiksi. Virkaan valitulla on työkokemusta yhteensä n. 6,5 vuotta, joista 3 vuotta ( ) hän on työskennellyt päätoimisena biologian, maantiedon ja terveystiedon tuntiopettajana. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on n. 5 vuoden ja 10 kuukauden työkokemus opettajan tehtävistä. Tehtävät ovat koostuneet pääosin biologian ja maantiedon opettajan tehtävistä. Tällä hetkellä oikaisuvaatimuksen tekijä työskentelee ko. koulun määräaikaisena biologian ja maantiedon lehtorina. Oikaisuvaatimuksen tekijä voidaan katsoa työkokemuksensa perusteella jonkin verran ansioituneemmaksi kuin virkaan valittu. Kenelläkään ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan sillä perusteella, että hän on esimerkiksi koulutuksensa tai työkokemuksensa perusteella pätevämpi (KHO /2296). Pelkästään työkokemuksen pituuden erolla ei voida katsoa olevan valinnassa ratkaisevaa merkitystä. Työkokemusta on lisäksi arvioitava suhteessa hakijan ikään (KHO 2005:44). Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi huomioon otetaan henkilökohtaiset ominaisuudet. Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu tai kokenein (KHO /893, KHO 2005:44, KHO /1762). Rehtorin mukaan haastattelussa on käynyt ilmi, että virkaan valittu soveltuu valmiuksiensa perusteella erittäin hyvin koulun työyhteisöön. Hän on osoittanut yhteistyötaitoja sekä halukkuutta kehittää koulun yhteisöllisyyttä. Tämän lisäksi hänellä oli erinomaiset suositukset aiemmista työpaikoista. Valintaesityksen tehnyt rehtori on ollut yhteydessä suosittelijoiksi nimettyihin henkilöihin ja saanut vahvistuksen valintaesitykselleen. Myös oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut haastattelussa esiin motivaationsa kehittää opetusta ja soveltuvuuttaan kouluyhteisöön.

5 Sivu 5 / 7 Oikaisuvaatimuksen tekijän työsuoritukseen ei kuitenkaan kaikin osin olla ollut tyytyväisiä. Hän on hyvä opettaja, mutta hänen työskentelyssään on ilmennyt puutteita, joista hänen kanssaan on keskusteltu. Espoon kaupunki voi antaa merkitystä henkilön aikaisemmalle työskentelylle kunnan koulun palveluksessa ja tehdä tämän pohjalta soveltuvuusarvioinnin. Virkaan valittu on katsottu henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan paremmin ko. virkaan soveltuvaksi. Soveltuvuus on persoonallisuudesta riippuvaa luontaista taipumusta opettajana toimimiseen. Korkeimman hallintooikeuden ratkaisukäytäntö osoittaa, että soveliaisuutta pidetään olennaisena opettajan valintaperusteena (esim. KHO T 1926). Selvityksenä soveliaisuudesta voivat olla mm. henkilökohtainen haastattelu, hakijan työskentely kunnan koulun palveluksessa, työtodistukset ja koulun rehtorin antamat lausunnot/suositukset. Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perustelut Oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut oikaisuvaatimuksessaan esiin, että hän kokee epäoikeudenmukaiseksi rekrytoinnin, jossa haastattelulle on annettu suuri merkitys. Hän tuo lisäksi esiin työskennelleensä ko. koulussa määräaikaisena lehtorina alkaen. Edellisen rekrytoinnin on suorittanut koulun entinen rehtori, jolta oikaisuvaatimuksen tekijä oli tiedustellut mahdollisuuksiaan tulla valituksi virkaan. Aiemman rehtorin mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä tulisi kokemuksensa perusteella asettumaan valinta-asteikossa korkealle. Tämän perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että hänet olisi tullut valita ko. virkaan. Hallintolain 6 :ssä säädetään hyvän hallinnon oikeusperiaatteista. Pykälän kolmannen virkkeen mukaan viranomaisten toimien on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Säännös tarkoittaa luottamuksensuojanperiaatteen sisällyttämistä hallintolakiin. Tämä merkitsee yksilön suojaa julkista valtaa vastaan. Yksityisen tulee voida luottaa viranomaisten toiminnan oikeellisuuteen ja virheettömyyteen sekä viranomaisten tekemien päätösten pysyvyyteen. Säännöksen mukaan luottamuksensuoja koskee kuitenkin vain oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia. Koska kenelläkään ei ole subjektiivista oikeutta tulla nimitetyksi kunnan virkaan, ei luottamusta suojata virkavalinnoissa. Hallintolain esitöissä (HE 72/2002 vp) todetaan lisäksi, että myöskään viranomaisen lupaukset ja käsitykset eivät perusta suojaamisen arvoista luottamusta. Näin ollen edellisen rehtorin arviot siitä miten oikaisuvaatimuksen tekijä tulisi myöhemmässä rekrytoinnissa menestymään, eivät perusta lain tarkoittamaa luottamuksen arvoista suojaa. Oikaisuvaatimuksen tekijä ihmettelee lisäksi, miksei koulun nykyinen rehtori ollut tietoinen edellisen rekrytoinnin yksityiskohdista. toteaa, että jokainen rekrytointiprosessi on itsenäinen ja on jokaisen hakijan omassa

6 Sivu 6 / 7 henkilökohtaisessa intressissään tuoda esiin kaikki ne seikat, jotka toivoo tulevan huomioonotettavaksi virkavalinnassa. Jos aikaisemmat työhaastattelut ja mahdolliset lupaukset tulevasta virasta olisivat merkityksellisessä asemassa, hakijoiden tasapuolinen kohtelu vaarantuisi olennaisesti. Myös tästä syystä henkilökohtaiselle haastattelulle voidaan antaa suuri merkitys. Tällöin kaikki hakijat ovat samalla viivalla. Kunnallisen itsehallinnon perusteella kunnalle on annettu mahdollisuus painottaa valintaperusteita parhaaksi katsomallaan tavalla, joten henkilökohtaisen haastattelun merkitystä voidaan painottaa. Henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointi on opettajan virkaa täytettäessä olennaisessa asemassa. Yhteenveto Kumpikin viranhakijoista täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset hyvin. Virkanimityspäätös on tehty kokonaisharkinnalla. Kokonaisarvioinnissa on otettu huomioon hakijoiden koulutus, työkokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Kunnalla on oikeus painottaa valintaperusteitaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Päätös on perustunut koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi henkilökohtaiseen haastatteluun ja haastattelussa esille tulleisiin seikkoihin sekä hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin. Kokonaisharkinnan perusteella on katsottu virkaan valitulla olevan paremmat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole pidettävä perustuslain :n mukaisten yleisten nimitysperusteiden pohjalta tapahtuvassa kokonaisarvioinnissa virkaan valittua ansioituneempana kysymyksessä olevaan maantiedon ja biologian lehtorin virkaan. Suomenkielisen opetustoimen johtajan päätös virkavalinnasta ei siten ole kuntalain 90 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Oikaisuvaatimus tulee hylätä. Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijä, ote

7 Sivu 7 / 7