Espoon kaupunki Pöytäkirja Oikaisuvaatimus peruskoulun teknisen työn lehtorin viran täyttämisestä Lintumetsän kouluun / työavain

Transkriptio

1 Sivu 1 / 6 715/ / Oikaisuvaatimus peruskoulun teknisen työn lehtorin viran täyttämisestä Lintumetsän kouluun / työavain Valmistelijat / lisätiedot: Kyntäjä Ira, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen hylkää Lintumetsän koulun vakinaisen teknisen työn lehtorin viran (vakanssinumero ) täyttämisestä tehdyn oikaisuvaatimuksen. Perustelut: Virkaan valittu täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Valittu henkilö on huomioon ottaen koulutus ja kokemus sekä haastattelun perusteella tehty arviointi hakijoista ko. tehtävään soveltuvin. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Oikaisuvaatimus Opetustoimen johtajan päätös Valintaesitys - Työhakemus - Valittu - Työhakemus - Oikaisuvaatimuksen tekijä Lintumetsän koulussa on ollut julkisessa haussa teknisen työn lehtorin virka. Virkavalinnasta on tehty oikaisuvaatimus suomenkieliselle opetuslautakunnalle. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan opetustoimen johtajan päätöksen purkamista ja oikaisuvaatimuksen tekijän valitsemista ko. virkaan. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on kaksi tutkintoa, monipuolinen koulutustausta ja pitkä työkokemus. Näiden seikkojen perusteella hän katsoo olevansa pätevä hoitamaan ko. virkaa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan lyhyttä haastattelua ei voida pitää painavana perusteluna virkavalinnassa.

2 Sivu 2 / 6 Oikaisuvaatimuksen tekijä on lisäksi työskennellyt ko. koulussa määräaikaisena teknisen työn lehtorina alkaen. Oikaisuvaatimus ja hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat asian oheismateriaalina. Viranhakukuulutus Viranhakuilmoituksen mukaan kyseessä on vakinaisen teknisen työn lehtorin virka. Kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuudesta annetun asetuksen (986/98) mukaan. Hakuajan puitteissa saapui 7 hakemusta. Hakijoista 7 täytti kelpoisuusvaatimuksen. Haastatteluun kutsuttiin 5 hakijaa. Sekä virkaan valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä on haastateltu. Kelpoisuus Kelpoisuus määräytyy opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaisesti. Asetuksen 5 :n mukaan aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut: 4) ylemmän korkeakoulututkinnon; 5) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä 6) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Sen estämättä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, kelpoisuuden tuottavat osaltaan kussakin opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka sisältävät yliopistossa suoritetut perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan yhteensä vähintään 35 opintoviikkoa. ( /865) Aineenopetusta on 1 momentin estämättä kelpoinen antamaan henkilö, jolle opetushallitus on antanut kelpoisuustodistuksen Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saadun opettajankoulutuksen perusteella. Henkilölle, joka Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa saamansa vähintään kolmivuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen asianomaisessa maassa taitoja taideaineiden opettajaksi tai joka vähintään neljävuotisen opettajankoulutuksen perusteella on kelpoinen muuksi opettajaksi, opetushallitus voi antaa kelpoisuustodistuksen vastaavaan perusopetusta antavan opettajan tehtävään. Opetushallitus voi tarvittaessa määrätä lisäopintojen suorittamisesta.

3 Sivu 3 / 6 Viran yleiset nimitysperusteet Kunnalla on lähtökohtaisesti laaja harkintavalta valita virkaan kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista, kunhan ei syyllistytä syrjintään. Perustuslain :n mukaiset yleiset nimitysperusteet -taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto - ohjaavat virkavalintaa. Taidolla tarkoitetaan koulutuksella ja kokemuksella hankittuja tietoja ja taitoja (HE 1/1998 vp.). Yleiskielessä taito on harjaantumiseen ja oppimiseen perustuvaa kykyä, hallintaa ja taitamista, mutta oikeuskielessä sanalla on hieman yleiskielestä poikkeava merkitys. Taito on enemmänkin hankittujen ominaisuuksien liittämistä tietopuoleiseen perehtymiseen (Heikki Kulla: Virantäyttö s , 1991). Kyvyllä tarkoitetaan laadullisia edellytyksiä pystyä tekemään jotakin. Perustuslain esitöiden mukaan kyvyllä viitataan työn tuloksellisuuden edellyttämiin luonnollisiin lahjoihin tai muuhun viran kannalta tarpeellisiin kykyihin. Kyky on ensisijaisesti henkilökohtaisia ominaisuuksia. Näiden arvioiminen tapahtuu ulkoapäin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Nimitysperusteita sovelletaan hakijoiden keskinäisessä vertailussa siten, että niiden nojalla muodostetaan kokonaisarvio hakijoiden ansioista. Ansioituneisuutta käytetään oikeudellisena yleistyksenä, apuna nimitysperusteita sovellettaessa. Nimitysperusteet ovat kuitenkin tulkinnanvaraisuutensa vuoksi oikeudelliselta sitovuudeltaan väljiä. Oikeudellisesta sitovuudesta voidaan puhua lähinnä silloin kun joku hakijoista on ilmeisen selvästi tai olennaisesti muita ansiokkaampi. Virantäyttöä ohjaavien säännösten tulkinnanvaraisuuden ohella virantäyttöön kuuluu myös harkintavaltaa. Nimitysperusteiden soveltamisen yhteydessä harkintavalta ilmenee mm. viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava (Miettinen, Muukkonen,s , LM 4/2006). Ansiovertailu ja kokonaisarvio Sekä tehtävään valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä täyttävät molemmat asetuksen (986/1998) mukaisen muodollisen kelpoisuusvaatimuksen. Virkaan valittu on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (kasvatustieteiden maisteri), aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot. Tämän lisäksi hän on suorittanut tradenomin ammattikorkeakoulututkinnon, sekä noin 50 %:ia

4 Sivu 4 / 6 johtamisen erikoisammattitutkinnosta. Tämän lisäksi virkaan valittu on suorittanut rehtorin opinnot. Myös oikaisuvaatimuksen tekijä on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon (kasvatustieteiden maisteri), artesaanin ja artenomin ammattitutkinnon sekä käsityönopettajan ammattikorkeakoulututkinnon. Tämän lisäksi oikaisuvaatimuksen tekijällä on lyhyehköjä kurssijaksoja mm. taonnasta, koristemaalauksesta, sepäntaidoista ja tulitöiden turvallisuudesta. Oikaisuvaatimuksen tekijä esittää, että hän on tuplapätevä ko. virkaan. Oikeuskäytännössä vahvistetun periaatteen mukaan kenelläkään ei kuitenkaan ole subjektiivista oikeutta tulla valituksi kunnan virkaan sillä perusteella, että hän on esimerkiksi koulutuksensa tai työkokemuksensa perusteella pätevämpi (KHO /2296). Sekä virkaan valitulla että oikaisuvaatimuksen tekijällä on molemmilla laajempi koulutus kuin viran hoitamisen edellytyksenä oleva asetuksen (986/1998) mukainen muodollinen kelpoisuus. Viranhakukuulutuksessa ei kuitenkaan ole edellytetty tai annettu lisäarvoa laajemmalle koulutukselle, joten tätä seikkaa ei voida pitää merkittävänä asiana virkavalintaa tehdessä. Koulutuksensa perusteella molemmat hakijat on katsottava kutakuinkin yhtä ansioituneiksi. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on yhteensä noin 16 vuoden työkokemus, joista n. 10 vuotta hän on toiminut eri peruskoulujen teknisen työn aineenopettajana. Virkaan valitulla on yhteensä noin 27 vuoden 6 kuukauden työkokemus, joista noin 13 vuotta 6 kuukautta hän on toiminut teknisen työn aineenopettajana. Tämän lisäksi virkaan valittu on hoitanut apulaisrehtorin tehtäviä vuosina 2005, 2006 ja Vertailtaessa ansioituneisuutta työkokemuksen perusteella, virkaan valittua on pidettävä jonkin verran ansioituneempana. Koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi huomioon tulee ottaa henkilökohtaiset ominaisuudet. Hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arvioinnin perusteella on lain mukaan mahdollista päätyä valitsemaan kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista muukin kuin korkeimmin koulutettu tai kokenein (KHO /893, KHO 2005:44, KHO /1762). Kunnalla on oikeus painottaa valintaperusteita haluamallaan tavalla, kunhan hakijoita on kohdeltu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Virkaan valittu on katsottu henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan paremmin ko. virkaan soveltuvaksi. Soveltuvuus on persoonallisuudesta riippuvaa luontaista taipumusta opettajana toimimiseen. Korkeimman hallintooikeuden ratkaisukäytäntö osoittaa, että soveliaisuutta pidetään olennaisena opettajan valintaperusteena (esim. KHO T 1926).

5 Sivu 5 / 6 Selvityksenä soveliaisuudesta voivat olla mm. henkilökohtainen haastattelu, hakijan työskentely kunnan koulun palveluksessa, työtodistukset ja koulun rehtorin antamat lausunnot/suositukset. Espoon kaupungilla on työnantajana aikaisempaa kokemusta sekä oikaisuvaatimuksen tekijästä että valitusta. Virkaan valittu voi uskottavasti osoittaa vahvaa käytännön kokemusta soveliaisuudesta opettajan virkaan. Valintaesityksen tehnyt rehtori on ollut yhteydessä virkaan valitun suosittelijaksi nimettyyn henkilöön ja saanut vahvistuksen valintaesitykselleen. Sen sijaan oikaisuvaatimuksen tekijän työsuorituksessa, vuorovaikutustaidoissa sekä työyhteisöön sopeutumisessa on ilmennyt puutteita, joista hänen kanssaan on keskusteltu. Oikeuskäytännössä vahvistetun periaatteen mukaan kaupunki voi käyttää hyväkseen niitä tietoja, joita sillä hakijoista jo on suorittaessaan virkavalintaa. Yhteenveto Kumpikin viranhakijoista täyttää asetuksen mukaiset muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Virkanimityspäätös on tehty kokonaisharkinnalla. Kokonaisarvioinnissa on otettu huomioon hakijoiden koulutus, työkokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet. Kunnalla on oikeus painottaa valintaperusteitaan parhaaksi katsomallaan tavalla. Päätös on perustunut koulutuksen ja työkokemuksen lisäksi henkilökohtaiseen haastatteluun ja haastattelussa esille tulleisiin seikkoihin sekä hakijoiden henkilökohtaisten ominaisuuksien arviointiin. Kokonaisharkinnan perusteella on katsottu virkaan valitulla olevan paremmat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen kuin oikaisuvaatimuksen tekijällä. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole pidettävä perustuslain :n mukaisten yleisten nimitysperusteiden pohjalta tapahtuvassa kokonaisarvioinnissa virkaan valittua ansioituneempana kysymyksessä olevaan teknisen työn lehtorin virkaan. Suomenkielisen opetustoimen johtajan päätös virkavalinnasta ei siten ole kuntalain 90 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen. Oikaisuvaatimus tulee hylätä. Tiedoksi - Oikaisuvaatimuksen tekijä, ote

6 Sivu 6 / 6