PÖLY US7 US3 US4 US1 US2 US6 AP2 AP3 US8 US5. Liite 1: Pohjapiirustus. Pohjapiirustus Jupperin koulu. 80-luvulla valmistunut osa. 1.

Transkriptio

1

2 Liite 1: Pohjapiirustus Pohjapiirustus Jupperin koulu 80-luvulla valmistunut osa 1. kerros 98RH%/21 C 74RH%/21 C 80-luvulla valmistunut osa Vanha ulkoseinä PÖLY N 61RH%/19 C US7 82RH%/19 C Vanha ulkoseinä Vanha ulkoseinä 69RH%/19 C 64RH%/19 C US3 79RH%/22 C 81RH%/21 C 91RH%/22 C S US1 US4 US2 60-luvulla valmistunut osa 70-luvulla valmistunut osa Liikuntasauma US8 AP3 98RH%/17 C 86RH%/21 C US9 AP2 US6 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Vanha ulkoseinä US5

3 Liite 1: Pohjapiirustus Pohjapiirustus Jupperin koulu Pohjakerros 80-luvulla valmistunut osa 98RH%/18 C 95RH%/18 C 95RH%/18 C Vanha ulkoseinä N 70-luvulla valmistunut osa PAH Putkikanaali VOC AP1 91RH%/19 C 87RH%/19 C 85RH%/18 C 86RH%/22 C S Vanha ulkoseinä 60-luvulla valmistunut osa A-Insinöörit Suunnittelu Oy

4

5 LIITE 2 Mittaaja: Terttu Rönkä Aloituspäivä: Kohde Jupperin koulu Mittalaiteet: VAISALA HMI41 + HMP42 päiväys mittauspiste nro tila rakenne materiaali mittaussyvyys mm anturi suhteellinen kosteus Rh % lämpötila C absoluuttinen kosteus g/m Sisäilma Ulkoilma Pohjakerros, terv. hoit., A015 Alapohja vm Pohjakerros, terv. hoit., A015 Alapohja vm Pohjakerros, WC, A012 Alapohja vm Pohjakerros, odotush., A011 Alapohja vm kerros, käytävä, C161 Alapohja vm kerros, käytävä, C161 Alapohja vm Pohjakerros, WC, C017 Alapohja vm Pohjakerros, WC, C016 Alapohja vm kerros, opettajanh., C148 Alapohja vm kerros, ruokala, A104 Alapohja vm kerros, taukot. A109 Alapohja vm kerros, aula, A102 Alapohja vm kerros, siivousk., C143 Alapohja vm kerros, WC, C175 Alapohja vm Pohjakerros, tekst.t.l., C018 Alapohja vm kerros, WC, C146 Alapohja vm kerros, Inva-WC, C179 Alapohja vm Lisäykset: Viiltomittaus (vm): mittaukset lattiapinnoitteen ja tasoitteen välisestä ilmatilasta. Mitta-antureiden tasaantumisaika: vaihteluväli min Liite 2 KOSTEUSMITTAUSPÖYTÄKIRJA

6

7

8

9

10

11

12 ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) A-Insinöörit Suunnittelu Oy Terttu Rönkä Bertel Jungin aukio ESPOO VOC-analyysi materiaalinäytteestä Asiakasviite: Näytteen kerääjät: Terttu Rönkä Analyysin kuvaus: VOC-yhdisteiden bulk-emissio mikrokammiolla, Tulopvm.: Käsittelijä(t): Susanna Viitasaari, Niina Ahonen Analysointimenetelmä Näytteiden emissiot tutkittiin mikrokammiolaitteella Micro-Chamber/Thermal Extractor, µcte. Materiaalinäytettä punnittiin kammioon, jonka kautta johdettiin puhdasta ilmaa Tenax TA- tai Tenax TA-Carbograph 5TD-putkeen. Adsorptioputkeen adsorboituneet emissiotuotteet analysoitiin kaasukromatografisesti käyttäen termodesorptiota ja massaselektiivistä ilmaisinta (TD-GC-MS). Yhdisteet on tunnistettu puhtaiden vertailuaineiden ja/tai Wiley- tai NISTmassaspektritietokannan avulla. Näytteistä on määritetty haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC) tolueeniekvivalenttina. TVOC on määritetty kromatogrammista n-heksaanin ja n-heksadekaanin väliseltä alueelta, kyseiset aineet mukaanlukien. Yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Näytteistä on määritetty myös TVOC-alueen ulkopuolisten yhdisteiden yksittäisiä pitoisuuksia, mikäli pitoisuudet ovat tulosten tulkinnan kannalta merkittäviä. Pitoisuudet on määritetty joko puhtaiden vertailuaineiden avulla tai tolueeniekvivalenttina. Tulokset on ilmoitettu pitoisuutena näytegrammaa kohti (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehty materiaalianalyysi ei ole kvantitatiivinen, vaan kertoo ainoastaan mitä aineita ja missä suhteessa niitä emittoituu käytetyissä koeolosuhteissa. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

13 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) CK Näyte/keräin: Mittauspaikka: Jupperin koulu Mittauskohde: AO15 terv.hoitajan huone, P: 4,56g Analysointipvm.: /SMA Näytteenottoaika: Ilmamäärä: 2,18 dm³ Yhdiste Tulos Yksikkö TERPEENIT JA NIIDEN JOHDANNAISET Junipeeni** 89 µg/m³g YKSIARVOISET ALKOHOLIT 1-Butanoli 2 µg/m³g 2-Etyyli-1-heksanoli 1) 300 µg/m³g Etanoli 2) 1 µg/m³g ALKOHOLI- JA FENOLIEETTERIT 2-Butoksietanoli 3) 1 µg/m³g ALDEHYDIT Nonanaali 1 µg/m³g ESTERIT JA LAKTONIT Texanol 4) 1 µg/m³g HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET (TVOC) 810 µg/m³g 1) Yhdisteen pitoisuus on huomattavasti kalibrointialueen ulkopuolella, joten tulokseen saattaa sisältyä tavallista suurempi epävarmuus. Tolueeniekvivalenttina 640 µg/m³ 2) TVOC-alueen ulkopuolella. Pitoisuus suuntaa-antava,yhdiste läpäisee keräimen helposti. 3) Mittausepävarmuus saattaa olla tavallista suurempi. 4) 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolimonoisobutyraatti Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

14 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Tulosten tarkastelu Näytteet on kerätty Tenax TA-Carbograph 5TD-adsorptioputkeen. Kahdella tähdellä (**) merkityt aineet on määritetty tolueeniekvivalenttina ja tunnistettu käyttäen Wileyn tai NISTin massaspektritietokantaa. Näiden aineiden pitoisuudet ovat semikvantitatiivisia. ISO standardin mukaan TVOC-pitoisuus määritetään tolueeniekvivalentteina (tolueenivasteina). Osa yksittäisistä yhdisteistä määritetään niiden omilla vasteilla, jotka voivat poiketa huomattavastikin tolueenin vasteesta. Tästä johtuen yksittäisten yhdisteiden summa saattaa olla suurempi kuin TVOC. Tulokset on annettu yksikössä µg/m³ haihtuneena grammaa kohti materiaalia (µg/m³g). Tällä menetelmällä tehdyt näytteet eivät vastaa huoneilmasta kerättyjä näytteitä eikä materiaalien päästöluokitusta (M-luokat). Bulk-emissioiden viitearvot eri materiaalityypeille: 1) PVC, jossa pehmittimenä DEHP (di-etyyliheksyyliftalaatti) - TVOC 200 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 70 µg/m³g 2) PVC, jossa pehmittimenä DINCH (di-isononyyliheksahydroftalaatti), DINP (diisononyyliftalaatti) tai DIDP (di-isodekyyliftalaatti) - TVOC 500¹ µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 50 µg/m³g - C9-alkoholit 320¹ µg/m³g 3) Tasoitteet ja betoni - TVOC 50 µg/m³g - 2-Etyyli-1-heksanoli 40 µg/m³g 4) Linoleum - TVOC 650 µg/m³g - Propaanihappo 100 µg/m³g ¹ viitearvo on suuntaa antava, koska TTL:n seurantanäytteiden perusteella emissiotasot kasvavat ajan funktiona Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

15 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (4) Työterveyslaitos Laboratoriotoiminta on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T013, SFS-EN ISO/IEC Näytteenottoa ei ole akkreditoitu. Työympäristölaboratoriot Hanna Hovi asiantuntija Helsinki Susanna Viitasaari laboratorioanalyytikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

16

17 67780/ASB /1 ASBESTIANALYYSI Tilaaja: Kohde: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jupperin Koulu Tilauspäivä: Projektinumero: Toimituspäivä: Menetelmät: Asbestianalyysi on akkreditoitu menetelmä ja analyysi suoritetaan tilaajan toimittamista näytteistä soveltaen standardia ISO optisella analyysillä käyttäen stereomikroskooppia sekä polarisaatiomikroskooppia ja/tai alkuaineanalyysillä käyttäen pyyhkäisyelektronimikroskooppia tai läpäisyelektronimikroskooppia. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Laboratorio ei vastaa näytteenotosta. Tulokset toimitetaan sähköpostilla PDF-muodossa ilman suojausta. TULOKSET: Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa Menetelmä VM/EM* 1 putkikanaalin piki (70-luku) VM *VM = polarisaatiomikroskooppi, EM = elektronimikroskooppi Asbestipitoisuus Ei sisällä asbestia. Jaana Kierikki Tutkija, laboratorioanalyytikko LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

18

19 Naftaleeni Asenaftaleeni Asenafteeni Fluoreeni Fenantreeni Antraseeni Fluoranteeni Pyreeni Bentso(a)antraseeni Kryseeni Bentso(b)fluoranteeni Bentso(k)fluoranteeni Bentso(a)pyreeni Indeno(1,2,3-cd)pyreeni Dibentso(a,h)antraseeni Bentso(ghi)peryleeni PAH-yht.* 67780/PAH /1 PAH-ANALYYSI Tilaaja: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kohde: Jupperin Koulu Tilauspäivä: Projektinumero: Toimituspäivä: Menetelmät: Analyysi suoritettiin tilaajan toimittamasta näytteestä GC-MSD-menetelmällä. Analyysissä sovelletaan menetelmää ISO Menetelmän mittaepävarmuus on 24 % ja määritysraja on 2,0 mg/kg. Tulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Labroc Oy vastaa toimeksiannoista KSE 2013 mukaisesti. Laboratorio ei vastaa näytteenotosta. Tulokset toimitetaan sähköpostilla PDF-muodossa ilman suojausta. TULOKSET: [mg/kg] Näyte Materiaali / tila tai rakennusosa 1 putkikanaalin piki (70-luku) < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 2 < 30 * Vaarallisen jätteen raja-arvon 200 mg/kg (kokonaispitoisuus, 16-yhdistettä) ylittävät tulokset on lihavoitu. Näytettä 1 vastaavat materiaalit voidaan PAH-pitoisuuden osalta käsitellä normaalisti. Lauri Wilenius Tutkija, laboratorioanalyytikko LABROC OY OULU: TEKNOLOGIANTIE 11, OULU, PUH TAMPERE: HATANPÄÄN VALTATIE 34 B 2.KRS, TAMPERE, PUH ESPOO: METSÄNNEIDONKUJA 6, ESPOO, PUH Y-TUNNUS:

20

21 1 (2) ANALYYSIVASTAUS Tilaus: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Terttu Rönkä Bertel Jungin aukio ESPOO Pölyn koostumus Analyysin kuvaus: Käsittelijä(t): Asiakkaan viite: Pölyn koostumuksen määritys elektronimikroskoopilla Reima Kämppi Analysointimenetelmä Muovipussiin pyyhintämenetelmällä kerätty pölynäyte tai edustava osa siitä suodatettiin tislatulla vedellä kalvosuodattimelle, joka päällystettiin kullalla ja analysoitiin elektronimikroskoopilla ja siihen liitetyllä energiadispersiivisellä spektrometrillä (EDS). Suodattimelta tutkittiin seuraavien hiukkastyyppien esiintyminen näytteessä: tavanomainen huonepöly, karkea ulkoilmapöly, teolliset mineraalikuidut, rakennusmateriaalipöly, puupöly, metallipöly ja homeitiöt (ilman lajimääritystä). Analyysiin voitiin analysoijan harkinnan mukaan sisällyttää myös muita hiukkastyyppejä, mikäli kyseisiä hiukkasia esiintyi enemmän kuin vähäisiä määriä ja/tai niillä voi olla vaikutusta ilmanvaihtojärjestelmän toimintaan tai tilojen käyttäjien terveyteen. Hiukkastyypit tunnistettiin hiukkasten ulkomuodon ja/tai alkuainekoostumuksen perusteella. Menetelmä ei sovellu sellaisten orgaanisten hiukkasten analysointiin, joilla ei ole tunnusomaista muotoa. Pintapölynäytteen analyysituloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit siltä osin kun näytteen koostumus poikkeaa tavanomaisen huonepölyn koostumuksesta. Tuloilmakanavanäytteen tuloksissa ilmoitetaan näytteen sisältämät hiukkastyypit. Kunkin hiukkastyypin osuus näytteessä on arvioitu silmämääräisesti kolmiportaisella asteikolla (sisältää vähäisiä määriä/sisältää/sisältää runsaasti), poikkeuksena teolliset mineraalikuidut joiden osuus on arvioitu painoprosentteina. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

22 TYÖTERVEYSLAITOS ANALYYSIVASTAUS Tilaus: (2) Tulokset AE Mittauspaikka: Näytteenottoaika: Jupperin koulu, Veininkatu Mittauskohde 1: huone C 189 Näyte sisältää tavanomaisen huonepölyn lisäksi: -rakennusmateriaalipölyä (kalkkipohjainen) runsaasti Tavanomainen huonepöly koostuu lähinnä tekstiili- ja paperikuiduista sekä hilsehiukkasista. Työympäristön kehittämispalvelut Esa Vanhala tutkija Helsinki Reima Kämppi erikoismittaushygieenikko Helsinki Tämän lausunnon osittainen julkaiseminen on sallittu vain Työterveyslaitoksen antaman kirjallisen luvan perusteella. Työterveyslaitos PL 40, TYÖTERVEYSLAITOS, puh , Y-tunnus , etunimi.sukunimi@ttl.fi

23

24 RAPORTTI Sivu 1 / JUPPERIN KOULU. Veininkatu Espoo POHJAVIEMÄREIDEN KUVAUS. Kuvatut linjat väritetty pohjakarttaan seuraavasti: Punainen GR 150mm alkuperäinen valurautaputki. Violetti GR 70 / 100 / 150mm uusittu valurautaputki. Vuosimalli? Ruskea HT / PVC 110 / 160mm muoviputki. Alkuperäisten putkien sisäpinnat näyttävät hyvin sedimentoituneilta ja karkeilta. Kerrostuma on % putken tilavuudesta. GR 100mm linjassa jopa 50 %. Kuvat 1 4. Sedimentoitumisesta johtuu toimintakunnon heikkeneminen. Tulee aiheuttamaan tukoksia. Sedimentoitumisen kerroksen takia kuvaamalla ei havaittu mahdollisia rakenteellisia vikoja. Lukuun ottamatta purkulinja (osa 1. lattian alla) joka oli painehuuhdeltu / rassattu vuonna Linjassa on 2m pitkä halkeama. Kts kuva 5 ja Jupperin k raportti. Ryömintätilassa näkyvissä oleva alkuperäinen 160mm linja on monissa kohdissa pistesyöpynyt ja linjan alussa on halkeillut. Viemärikaasut leviävät vapaasti rakennukseen Vuonna 2014 linjassa oli jo vaihdettu näkyvissä oleva halkeillut valurautaputken pätkä. Kts kuva 9. Ottaen huomioon näiden alkuperäisten valurautaputkien käyttöikä ja heikko kunto (yleisen vikaisuus merkintöjen mukaisesti vikojen vaikeusasteet ovat 3 4. = Elinkaari lopussa) alkuperäisten linjojen uusimisen suunnittelu aloitettava. Huom. Osan 2 alkuperäinen valurautalinja kulkee putkitunnelissa erillisrakennuksen lämpö/käyttövesi-elementin vieressä hiekkakerroksen alla. Valurautalinjan yläpuolella kulkee koulun lämmitys- ja käyttövesi-linjat. Kuvat 10 ja info@putkipiste.fi Puh Y Ensikuja 1, Karjaa

25 RAPORTTI Sivu 2 / 11 Pohjaviemärilinjoissa havaittu muutama painuma: 1. Kuvauskohta 1 VTK m välillä painuma 30 % ja 18 20m välillä painuma 20 %. Alkuperäinen linja. Vian vakavuus 3. Nämä painumat aiheuttavat viemärilinjan tukkeutumisen (esim. useita terveydenhoitajan tilojen vesipisteiden tukoksia). Kuvat 12 ja VTK 1 jälkeen kaupunkilinjan suuntaan PVC 160mm linjassa on 4 10 % painumaa. Vian vakavuus 2 (seuranta). Viemäritarkastuskaivon VTK 1 jälkeen kuvattu 20m. Kuvat 14 ja VTK 2 Sisään. 0 7m välillä painuma 50 %. Alkuperäinen linja. Vian vakavuus 3. Viemäritarkastuskaivossa seisoo vettä. Kuva 16. Erillisrakennuksen alla myös kulkee alkuperäinen valurautalinja. Kuvaamalla rakenteellisia tai toiminnallisia vikoja ei havaittu. Sedimenttikerrostuma on 5 10 % putken tilavuudesta. Kuvat 17 ja 18. Osan 2 runkolinjan sivulinjat ovat uusittu GR 70 / 100 / 150mm valurautaputki ja HT 75 / 110mm muoviputki. Vuosimalli ei tiedossa. Kuva 19. GR 150mm valurautalinjan sisäpinnalla havaittu ns. kasvaimia. Kuva 20. Tällaisia kasvaimia osoittavat, että näiden kohdilla on mahdollisia pistesyöpymiä putken ulkopuolella. Viemärikaasut leviävät vapaasti rakennukseen. Vian vakavuus 3. Visuaalinen tarkastus ei ole mahdollinen. Linja kulkee lattian alla. Huom. Entinen WC tila 122 muutettu keittiöksi. Lattiakaivo ja lavuaarin poistoputki ovat maton alla. Ovatko tulpattu hyvin? Henkilökunnan kertoman mukaan tilassa on tunkkainen ilma. Muovilinjoissa ei havaittu rakenteellisia tai toiminnallisia vikoja. Ne ovat toimintakunnossa. Työssä on noudatettu standardiin SFS-EN :en perustuvaa ohjetta. Vian vakavuus Toimenpide 1 = Vähäinen vika Ei vaikutusta toimintaan 2 = Vaikuttaa toimintaan vähän Huuhtelu / avaus / seuranta 3 = Vaikuttaa toimintaan paljon Välitön korjaustarve 4 = Vakava vika Putket eivät toimintakunnossa info@putkipiste.fi Puh Y Ensikuja 1, Karjaa

26 RAPORTTI Sivu 3 / 11 Alkuperäinen valurautalinja GR150mm. Sedimenttikerrostuma %. 1 2 Alkuperäinen valurautalinja GR100mm. Sedimenttikerrostuma 50 %. GR 100mm valurautaputki. HT 110mm muoviputki. 3 4 Alkuperäinen valurautalinja GR150mm. Halkeama. 5 info@putkipiste.fi Puh Y Ensikuja 1, Karjaa

27 RAPORTTI Sivu 4 / 11 Näkyvissä oleva alkuperäinen valurautalinja GR150mm. Pistesyöpymiä. 6 7 Halkeama. Nykyinen. Halkeama. Vuosi Alkuperäinen valurautarunkolinja. Putkitunneli. Vesiputket. Ryömintätila info@putkipiste.fi Puh Y Ensikuja 1, Karjaa

28 RAPORTTI Sivu 5 / 11 Alkuperäinen viemärilinja GR 150mm. Painuma 30 %. Painuma 20 % VTK 1 Purku. Muovilinja PVC 160mm. Painumia 10 % VTK 2 Sisään. Alkuperäinen viemärilinja GR 150mm. Painuma 50 % info@putkipiste.fi Puh Y Ensikuja 1, Karjaa

29 RAPORTTI Sivu 6 / 11 Erillisrakennuksen runkolinja GR 150mm. Sedimenttikerrostuma 5 10 % Osan 2 runkolinjan sivulinjat. 19 Uusittu GR 150mm valurautalinjan sisäpinnalla havaittu kasvaimia info@putkipiste.fi Puh Y Ensikuja 1, Karjaa

30 RAPORTTI Sivu 7 / 11 info@putkipiste.fi Puh Y Ensikuja 1, Karjaa

35

36 Liite 9 1 (6) Lämpökameralla tehty kartoitus Lämpökameralla tehty kartoitus Rakennuksen ulkovaippaa kartoitettiin sisäpuolelta lämpökameralla Kartoitusta ei tehty rakennuksen lämpökuvausta ohjeistavan RT-ohjekortin RT vaatimusten mukaisesti, mm. ulkolämpötilan pysyvyyttä ja pilvistä säätä koskevat vaatimukset eivät täyttyneet. Kartoituksen tavoite olikin määrittää tarve tarkemmalle lämpökuvaukselle. Yläpohjarakenteissa ei havaittu ongelmia rakennetussa osassa ulkoseinän pintalämpötilat olivat matalia etenkin pilarien ja palkkien liitoksissa. Matalat lämpötilat johtuvat ensisijaisesti uudempia rakennusosia heikommasta lämmöneristyksestä eikä kyseessä ole korjausta tai lisätutkimuksia vaativa puute. Avattavissa ikkunoissa todettiin tiivistevuotoa ja kiinteiden ikkunarakenteiden pintalämpötilat ovat matalia, koska kiinteä karmi ja lämpölasi-ikkunan reunanauha muodostavat kylmäsillan. Lämpötilojen perusteella on todennäköistä, että ikkunoiden reunoille kondensoituu kosteutta ja tästä havaittiinkin merkkejä koulun käytävillä. Ruokasaliksi muutetun vanhan liikuntasalin ylänurkat ovat viileitä niissä on kylmäsilta tai rakenteen sisäinen ilmavuoto. Myös liikuntasalin yläosassa todettiin viileitä alueita, joiden taustalla voi olla myös paikallisesti puuttuva eriste rakennetussa osassa pintalämpötilat olivat vanhoja osia korkeampia paremman lämmöneristyksen ansiosta. Toisaalta ilmatiiveydessä todettiin vakavia puutteita seuraavissa tiloissa: ryhmähuoneiden I ja II (tilanumerot C167 ja C168) erkkerit seinän ja lattian liitoskohta ryhmähuoneen II ulkonurkalla ja päätyseinällä lattian ja ulkoseinän liitos tekstiilityöluokassa 018 lattian ja ulkoseinän liitos pilarin juurella käytävällä C142 Havaintojen perusteella koko rakennuksen lämpökuvaukselle ei ole tarvetta. Tekstiilityöluokan ja käytävän C142 ilmavuotopaikat on suositeltavaa tiivistyskorjata. Ryhmähuoneiden puutteet ovat niin vakavia, että suositeltavin ratkaisu on rakenneavaukset, minkä jälkeen päätetään korjausmenetelmä. Ruokasalin ja liikuntasalin ulkoseinien yläosien viileämpien alueiden perussyy voidaan tarkentaa 2-vaiheisella lämpökuvauksella tai rakenneavauksilla. Pintalämpötilat eivät kuitenkaan olleet niin matalia, että jatkotutkimuksia tarvittaisiin heti. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jupperin koulu, alustava läm LÄMPÖKAMERALLA TEHTY KARTOITUS

37 Liite 9 2 (6) Lämpökameralla tehty kartoitus Kuva 1. Kylmäsilta ulkoseinän ja pilarin liitoksessa, 1961 ja 1972 rakennettujen osien rajalla, luokkaa A132 vastapäätä. Kuva 2. Lämpökuvattu ulkoseinän ja pilarin liitoskohta. Kuva 3. Ilmavuoto pilarin juurella käytävällä C142 (sisäänkäynti luokkaa A133 vastapäätä) Kuva 4. Lämpökuvattu ulkoseinän ja pilarin liitoskohta. Kuva 5. Merkittävä ilmavuoto lattian ja ulkoseinän liitoksessa tekstiilityöluokassa C018. Ilmavuotoa todettiin koko ulkoseinän laajuudella. Kuva 6. Lämpökuvattu ulkoseinän ja lattian liitoskohta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jupperin koulu, alustava läm LÄMPÖKAMERALLA TEHTY KARTOITUS

38 Liite 9 3 (6) Lämpökameralla tehty kartoitus Kuva 7. Lämpölasi-ikkunan reunalistan ja kiinteän karmirakenteen muodostama kylmäsilta ja mahd. vähäinen ilmavuoto kirjastossa C163. Kuva 8. Lämpökuvattu ulkoseinä. Kuva 9. Lämpölasi-ikkunan reunalistan ja kiinteän karmirakenteen muodostama kylmäsilta. Karmissa on jälkiä kosteuden tiivistymisestä. Kuva 10. Lämpökuvattu ulkoseinä A-osan käytävällä. Kuva 11. Luokan A135 ulkoseinällä on useita tässä lämpökuvassa esitetyn kaltaisia viileämpiä alueita ikkunan alapuolella. Seinärakenteessa on ilmeisesti kylmäsilta, mutta pintalämpötila ei ole niin matala, että korjaustoimenpiteet olisivat välttämättömiä. Kuva 12. Lämpökuvattu ulkoseinä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jupperin koulu, alustava läm LÄMPÖKAMERALLA TEHTY KARTOITUS

39 Liite 9 4 (6) Lämpökameralla tehty kartoitus Kuva 13. Tiivistevuoto luokan C166 ikkunassa. Kuva 14. Lämpökuvattu ikkuna. Kuva 15. Kylmäsilta tai rakenteen sisäinen ilmavuoto ryhmähuoneen II (C168) erkkerin ulkonurkassa, katon rajassa. Kuva 16. Lämpökuvattu ryhmähuoneen II erkkeri. Samanlainen rakenne on myös ryhmähuoneessa I (C167). Kuva 17. Merkittävä ilmavuoto ryhmähuoneen II erkkerin ulkonurkassa. Nurkasta mitattu lämpötila on lähellä ulkoilman lämpötilaa. Kuva 18. Lämpökuvattu ryhmähuoneen II erkkeri. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jupperin koulu, alustava läm LÄMPÖKAMERALLA TEHTY KARTOITUS

40 Liite 9 5 (6) Lämpökameralla tehty kartoitus Kuva 19. Ilmavuoto ryhmähuoneessa II, rakennuksen ulkonurkalla sijaitsevan pilarin juuressa. Kuva 20. Lämpökuvattu lattian ja ulkoseinän liittymä. Kuva 21. Tiivistevuoto tai vuoto ikkunakarmin ja ulkoseinän liittymässä ryhmähuoneessa II. Kuva 22. Lämpökuvattu ryhmähuoneen II ikkuna. Myös kuvassa näkyvän lämmityspatterin alapuolella on ilmavuoto lattian ja ulkoseinän liittymässä. Kuva rakennetun osan liikuntasali on muutettu ruokasaliksi. Tilan ulkonurkkien sekä katon ja ulkoseinien liittymien lämpötila on matala johtuen rakenteen sisäisestä ilmavuodosta tai kylmäsillasta. Kuva 24. Lämpökuvattu ruokasalin nurkka keittiöön johtavan oven yläpuolella. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jupperin koulu, alustava läm LÄMPÖKAMERALLA TEHTY KARTOITUS

41 Liite 9 6 (6) Lämpökameralla tehty kartoitus Kuva 25. Ruokasalin yläosassa, keittiön vastaisella seinällä on viileämpiä alueita, jotka todennäköisesti johtuvat rakenteen sisäisistä ilmavuodoista. Kuva 26. Lämpökuvattu ruokasalin seinä. Kuva 27. Viileä alue nykyisen liikuntasalin ulkoseinän yläosassa. Mahdollisesti eristepuute. Kuva 28. Lämpökuvattu liikuntasalin ulkoseinä. A-Insinöörit Suunnittelu Oy Jupperin koulu, alustava läm LÄMPÖKAMERALLA TEHTY KARTOITUS