Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg

Transkriptio

1 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Aika/Tid , Klo/Kl. 16:35-18:20 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Kuntala Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Lindqvist Kaj 16:35-18:20 pj/ordf. Mattila Marketta 16:35-18:20 II varapj / II viceordf. Kankfelt Tim 16:35-18:20 jäsen/medlem Karhinen Linda 16:35-18:20 jäsen/medlem Karhinen Linda 16:35-18:20 jäsen/medlem Kuntsi Eva 16:35-18:20 jäsen/medlem Lindroos Kicka 16:35-18:20 jäsen/medlem Manninen-Ollberg 16:45-18:20 jäsen/medlem Marja Rantala Juhani 16:35-18:20 varajäsen/ersättare Sandström Stefan 16:35-18:20 jäsen/medlem Salo Juha 16:50-18:20 jäsen/medlem Virtanen Tapio 16:35-18:20 jäsen/medlem Muu/Övriga Vestman Heikki 17:05-18:20 valt. pj./fullm. ordf Grannas Mikael 16:35-18:20 kj/kd Andergård-Stenstrand Lilian 16:35-18:20 pöytäkirjanpitäjä/proto kollförare Eriksson Ethel 16:35-18:20 asiantuntija/sakkunnig Kivilevo Pekka 16:35-17:55 asiantuntija/sakkunnig Torsell Kurt 16:35-18:20 asiantuntija/sakkunnig Poissa/Frånvarande Oksanen Ari I varapj / I viceordf. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden sähköisesti tarkastettu et elektroniskt justerat nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Kaj Lindqvist ntarkastaja/juste rare Kicka Lindroos npitäjä/förare Lilian Andergård-Stenstrand ntarkastaja/justera re Linda Karhinen

2 11/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 184 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan Lausunto Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta / Utlåtande om förslaget till Nylandsplan Tuusulan yleiskaava 2040 lausuntopyyntö / Tusby generalplan 2040 begäran om utlåtande 189 Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnos / Träskända generalplaneutkast Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 543 tontti 2, Betoco Asunnot Oy / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 543 tomt 2, Betoco Asunnot Oy 191 Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 545 tontti 1, Alfamark Oy / kumoaminen sekä myynti Tila Group Oy:lle / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 545 tomt 1, Alfamark Oy / upphävande och säljning till Tila Group Oy 192 Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 546 tontti 1, Suomen puukerrostalot Oy / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 546 tomt 1, Suomen puukerrostalot Oy 193 Söderkullan taajaman korttelin 39, Amiraalintie 4, tontinmyynti / Tomtförsäljning kvarteret 39, Amiralsvägen 4, i Söderkulla tätort 194 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen / Arrende av fast egendom, Kallbäck Fbk r.f 195 Kiinteän omaisuuden vuokraaminen Kartanonrinteen asemakaava-alueelta, K1536 T1, / Utarrendering av fast egendom på Herrgårdsbrinkens detaljplaneområde, K1536 T1, Edustajan nimeäminen yhtiökokoukseen / Att utse en representant till bolagsstämma/ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området 197 Edustajan ja varaedustajan nimeäminen Saaristoliikenteen neuvottelukuntaan toimikaudeksi 2020 / Att utse en medlem och en ersättare till delegationen för skärgårdstrafiken för perioden Eroanomus luottamustoimesta/turan / Anhållan om avsked från förtroendeuppdrag/turan 199 Lisämäärärahan myöntäminen Uusi Kuntala hankkeeseen vuoden 2019 talousarvioon / Att bevilja ett tilläggsanslag till budgeten för år 2019 för projektet Nya Sockengården Aloite asukasturvallisuuden lisäämiseksi Nikkilän Isotalontielle/Tiina 58

3 11/ Sinkkonen y.m. / Motion om ökande av beboendetryggheten på Storbondsvägen 201 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän tilinpäätöksen 2018 hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen / Att godkänna bokslutet för år 2018 för Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä och att bevilja ansvarsfrihet 202 Edustajan nimeäminen Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab:n yhtiökokoukseen / Att utse en representant till bolagsstämman för Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab 203 Selitys asemakaavanmuutosta koskevassa asiassa 0767/1/19, selityspyyntö Korkeimmalle hallinto-oikeudelle / Kulukorvauksesta tehty valituslupapyyntö ja valitus / B 16 Storörenin Örnvikinrannan virkistysalueen asemakaavan muutos 204 Vastaselitys asiassa 1093/1/19 Korkeimmalle hallinto-oikeudelle, Helsingin hallinto-oikeuden päätös asemakaavanmuutoksen hyväksymistä koskevien valitusten johdosta / B 16 Storörenin Örnvikinrannan virkistysalueen asemakaavan muutos Ilmoitusasiat / Delgivningar Valiokuntien, jaostojen ja viranhaltijoiden päätökset / Utskottens, sektionernas och tjänsteinnehavarnas beslut 207 Uuden Rosk'n Roll Oy:n hallituksen jäsenehdokkaan ja varajäsenen nimeäminen / Att utse förslag till medlem och ersättare i styrelsen för det nya Rosk'n Roll Ab 208 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän purkamissopimuksen hyväksyminen / Att godkänna avtal om att upplösa samkommunen Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

4 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet KH 184 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

5 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare KH 185 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Päätös ntarkastajiksi valittiin Kicka Lindroos ja Linda Karhinen. Beslut Till protokolljusterare valdes Kicka Lindroos och Linda Karhinen.

6 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan KH 186 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Päätös Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan sillä lisäyksellä, että kunnanhallitus käsittelee myös seuraavat asiat: Lisälistalla oleva Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän purkasmissopimuksen hyväksyminen, ja Uuden Rosk'n Roll Oy:n hallituksen jäsenehdokkaan ja varajäsenen nimeäminen Beslut Kommunstyrelsen beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan med tillägget att också följande ärenden behandlas: Tilläggslistans Att göra avtal om att upplösa samkommunen Itä-Uudenmaan koulutusyhtymä och Att utse förslag till medlem och ersättare i styrelsen för det nya Rosk'n Roll Ab

7 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Lausunto Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta / Utlåtande om förslaget till Nylandsplan / /2017 MAAJAOS 46 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: Kaavoituskoordinaattori / Planläggningskoordinator Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Uudenmaan maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan Uusimaa-kaavan ehdotuksen aineistojen lausunnoille lähettämisestä. Lausunnot on pyydetty toimittamaan Uudenmaan liittoon ensisijaisesti sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen toimisto@uudenmaanliitto.fi viimeistään Lausuntoaineistot ovat saatavissa sähköisessä muodossa suomeksi osoitteesta ja ruotsiksi osoitteesta Kaavaehdotuksesta on järjestetty lausunnonantajille esittelytilaisuudet ja Taustaa Uusimaa-kaavan aikatähtäin on vuodessa 2050 ja se kokoaa yhteen kaikki alueidenkäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Uusimaa-kaava on aiempaa strategisempi ja yleispiirteisempi, jossa on tarkoitus aiempaa paremmin tunnistaa valtakunnallisten ja maakunnallisten intressien ja seutujen kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne sekä näin antaa enemmän joustovaraa kuntakaavoitukselle. Uusimaa-kaavan 2050 kokonaisuus koostuu kolmesta seutujen vaihemaakuntakaavasta: Länsi-Uusimaa, Helsingin seutu ja Itä-Uusimaa sekä näitä taustoittavasta koko Uudenmaan kattavasta strategisesta rakennesuunnitelmasta. Sipoo kuuluu Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan alueeseen. Tavoitteena on, että vaihemaakuntakaavojen hyväksymisen yhteydessä kumotaan kyseisen seudun kaavan alueelta kaikki aiemmat maakuntakaavat, lukuun ottamatta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaratkaisua. Seutujen vaihemaakuntakaavoja ohjaavana taustavisiona toimiva Uudenmaan rakennesuunnitelma on oikeusvaikutukseton suunnitelma, jossa esitetään kokonaiskuva maakunnan aluerakenteesta vuonna Suunnitelmassa osoitetaan yleispiirteisellä tasolla: alueet, joille maakunnan kasvu voisi sijoittua

8 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen kestävästi; liikenne- ja keskusverkon sekä viherrakenteen pääelementit. Osana Uusimaa-kaavan ehdotusaineistoa on laadittu kaavan toteuttamisohjelma. Uusimaa-kaavan toteuttamisohjelma osoittaa Uudenmaan aluerakenteen kehittymisen prioriteetit. Se tarkentaa Uudenmaan rakennesuunnitelmassa esitettyä joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävien priorisointia osoittamalla, mitä liikenteen ja maankäytön hankkeita kehityskäytävät sisältävät ja miten ne ovat kytköksissä toisiinsa. Toteuttamisohjelma ei ole toteutusta sitova, mutta se toimii lähtökohtana kaavaprosessin jälkeen käynnistettävälle Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimiselle ja antaa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tekijöille viestin Uudenmaan prioriteeteista. Toteuttamisohjelma on jaettu kolmeen vaiheeseen, jotka on selkeyden vuoksi jaettu neljään eri suuntaan sekä kansainvälistä saavutettavuutta parantaviin hankkeisiin. Toteuttamisohjelman vaiheistus tukee Uusimaa-kaavan tavoitteiden mukaisesti kasvun ohjaamista kestäville vyöhykkeille siten, että ensin toteutetaan nykyistä rakennetta tukevat alueet ja yhteydet, sitten nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet ja vasta viimeiseksi otetaan käyttöön kokonaan uusia alueita ja yhteyksiä. Ensimmäinen vaihe sisältää hankkeet, jotka ovat tarpeellisia jo nyt tai ovat edellytyksenä toisen vaiheen hankkeille. Ensimmäisen vaiheen liikennehankkeet perustuvat pääasiassa nykyisen maankäytön tarpeisiin tai maankäytön kasvuun nykyisessä rakenteessa. Helsingin seudun osalta ensimmäisen vaiheen infrahankkeet on MAL työssä ajoitettu toteutettaviksi ennen vuotta Toiseen vaiheeseen sisältyvät pääsääntöisesti nykyistä rakennetta täydentävät alueet ja yhteydet. Toisen vaiheen hankkeet ajoittuvat pääsääntöisesti vuosien 2030 ja 2050 välille, mutta jotkin hankkeet saattavat käynnistyä jo aikaisemmin, jos niille järjestyy rahoitus. Kolmanteen vaiheeseen sisältyvät kokonaan uudet avaukset tai sellaiset alueet ja yhteydet, joiden toteutukselle ei nykytiedon valossa ole tarvetta tai edellytyksiä ennen vuotta Kaavatyön eteneminen Uusimaa-kaava 2050 ehdotusaineistosta annetun palautteen pohjalta Uudenmaan liitto laatii kaavaehdotuksen, joka on

9 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen tavoitteena asettaa ehdotuksena nähtäville syyskuussa Tällöin kunnilla on vielä mahdollisuus täydentää kaavaehdotusaineistosta antamiaan lausuntoja. Uusimaa-kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta Kaavaratkaisun kuvaus Kaava-aineisto muodostuu oikeusvaikutteisista kaavakartoista sekä merkinnöistä ja määräyksistä, ja näitä avaavista ja taustoittavista kaavaselostuksesta, liitekartoista sekä liite- ja taustamateriaalista Maakuntakaavan merkinnät ovat yleispiirteisiä. Yleispiirteisyys koskee sekä kaavan sisältöä, esitystapaa että tulkintaa. Alueidenkäytön ratkaisujen tulee tarkentua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tai viranomaispäätösten yhteydessä. Kaavassa käytetään aluevaraus-, kohde-, viiva-, ominaisuus- ja kehittämisperiaatemerkintöjä. Kaavamerkintöihin liittyy suunnittelumääräyksiä, joilla ohjataan kuntien kaavoitusta. Kaavamerkintöihin liittyvien määräysten lisäksi annetaan yleisiä suunnittelumääräyksiä, jotka koskevat koko kaava-aluetta (ml. kaavan nk. valkoiset alueet ). Suhteessa kaavaluonnokseen on kaavaehdotukseen tehty mm. seuraavia yleisempiä muutoksia: taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen esitystapaa on muutettu, merkintöjen rajauksiin on tehty paikoitellen muutoksia, Östersundomiin on osoitettu kaksi uutta aluevarausta ja joitakin määräyksiä on selkeytetty. Sipoon osalta kaavaehdotuksen kaavaratkaisu eroaa merkittävimmin kaavaluonnoksesta seuraavilta osin: 1) Nikkilän ja Söderkullan keskustatoimintojen merkintöjen sijainteja on tarkistettu luonnoksesta annetun lausunnon pohjalta. 2) Keskustojen ympärille osoitetun taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen rajausta on supistettu Söderkullan länsiosassa. 3) Östersundomiin on osoitettu uusi aluevarausmerkintä: Alue, jolla maankäytön ja luonnonarvojen yhteensovittamisella on erityinen tarve. Alueen yksityiskohtaisempi suunnittelu edellyttää erityisen huomion kiinnittämistä Natura verkostoon kuuluvien alueiden suojelun perusteena oleviin luontoarvoihin, niiden ekologiseen kytkeytymiseen sekä alueiden yhtenäisyyteen. 4) Boxin alueelle on lisätty kaavaluonnoksesta annetun lausunnon mukaisesti Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueen kohdemerkintä (harmaa donitsi). 5) Maakunnallisesti merkittävät liityntäpysäköintialueet on osoitettu kaavakartalla kaavaluonnoksesta annettu lausunto huomioiden Nikkilään, Söderkullaan ja Sipoonlahden liittymäalueelle. 6) Itäradan

10 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen länsipää on merkitty tunneliksi voimassa olevan kaavan mukaisesti ja pintaosuus on esitetty ohjeellisena linjauksena. 7) Viheryhteystarpeiden linjauksia on tarkistettu ja täydennetty osin kunnan kaavaluonnoksesta antaman lausunnon mukaisesti. 8) Lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeet on poistettu ja siirretty oikeusvaikutuksettomalle liitekartalle. 9) Sipoon ampumaurheilukeskittymä on osoitettu kaavakartalla maakunnallisesti merkittävänä ampumaratana. 10) Hindsbyssä sijaitseva puolustusvoimien käytössä oleva alue on osoitettu merkinnällä EP/sl (=Puolustusvoimien käytössä oleva luonnonsuojelualue). Sen ympärillä olevan suojavyöhykkeen (sv-p) rajausta on tarkistettu. 11) Porvoon rajalla sijaitseva Slåtlidenin maa-ainesten ottoalue on osoitettu kaavakartalla maa-aineishuollon kehittämisalueena (pinkki donitsi). Osana kaavaehdotusaineistoa olevassa toteuttamisohjelmassa on esitetty Sipoota koskien kaksi keskeistä ratahanketta: 1) Kerava-Nikkilä radan avaaminen henkilöliikenteelle on esitetty nykyistä rakennetta täydentävänä hankkeena. Radalle on osoitettu asemapaikat Sipoossa Talmaan ja Nikkilään, jotka on osoitettu samalla maankäytön kehittämisen kohteiksi. Ratahanke on esitetty toteutettavaksi vaihdollisena yhteytenä. 2) Itämetro Majvikiin on esitetty toteutusohjelmassa uutena avauksena. Sipooseen on rataa tukeutuen osoitettu Majvikin asema. Hanke liittyy kiinteästi Östersundomin ja Etelä-Sipoon maankäytön kehittymiseen. Molemmat Sipoota koskevat ratahankkeet on esitetty toisen toteutusvaiheen hankkeina, jotka edellyttävät toteutuakseen merkittävästi voimakkaampaa kasvua kuin nykyisissä maakunnan liiton laatimissa väestöennusteissa. Sipoon kunnan lausunto Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä keväällä 2018 ja luonnosaineisto syksyllä Sipoon kunta on antanut lausunnot kaavatyön aikaisemmista vaiheista. Lausunnoissaan kunta nosti esiin erityisesti kaavan laadinnan pohjana toimivan väestösuunnitteen vaatimattomuuden Sipoon osalta sekä Kerava-Nikkilä henkilöraideliikenteen käynnistämisen edellytykset ja tähän liittyvät maankäytön kehittämisen mahdollistavat kaavamerkinnät. Maakuntakaavan luonnosvaiheessa kunta lausui lisäksi kaavamerkintöihin ja suunnittelumääräyksiin liittyvistä haasteista lentoliikenteen laskeutumisvyöhykkeen, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen sekä maakuntakaavan ns. valkoisten alueiden osalta. Kunta myös esitti useita muutos- ja lisäystarpeita kaavamerkintöihin liittyen.

11 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kerava-Nikkilä (KeNi) rata ja kasvun suuntautuminen Kerava-Nikkilä ratayhteys on osoitettu maakuntakaavaehdotuksessa päärataverkkoa täydentävänä seudullisesti merkittävänä raideyhteytenä, yhdysratana. Uusimaa-kaavan toteuttamisohjelmassa Kerava-Nikkilä -radan (KeNi-rata) henkilöliikenteen käynnistäminen -hanke on luokiteltu nykyistä rakennetta täydentäväksi, toisen vaiheen hankkeeksi. Toteuttamisohjelman mukaan liikennöinti voidaan aloittaa radalla jo aikaisemmin kuntien ylimääräisillä rahoitusosuuksilla, jos halutaan tukea radan varren maankäytön nopeampaa kehitystä. Sipoon osalta Kerava-Nikkilä radan kehityskäytävään kuuluvat tällä hetkellä Talman ja Nikkilän keskukset, joita kehitetään tuleviin asemiin tukeutuen. Asemat toimivat kävely- ja pyöräteiden sekä julkisen liikenteen ja liityntäpysäköinnin solmupisteinä. Kunnan kaavoituksen keskeisimpänä lähivuosien tavoitteena on luoda edellytykset henkilöjunaliikenteen käynnistymiselle Kerava-Nikkilä rataosuudella, lisäämällä monipuolista asuin- ja palvelutonttivarantoa tulevien juna-asemien vaikutusalueella. Tulevaisuudessa, vuoden 2040 jälkeen KeNi-kehityskäytävä mahdollistaa myös uuden kasvukeskuksen ja aseman sijoittumisen Martinkylään, joka sijaitsee Talman ja Nikkilän välissä. MAL suunnitelmassa Kerava-Nikkilä ratahanke on sisällytetty ennen vuotta 2030 toteutettavien hankkeiden joukkoon. Koko KeNi-radan kehittämiskäytävä Keravalta Nikkilään on myös osoitettu MAL 2019-suunnitelmassa joko ensisijaisena kehittämisvyöhykkeenä tai uuteen joukkoliikenneinvestointiin kytkeytyvänä ensisijaisena kehittämisvyöhykkeenä. KeNi-radan henkilöliikenteen käynnistäminen tukee sekä maakuntakaavan että MAL suunnitelman tavoitteita, erityisesti joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden lisäämistä sekä päästövähennystavoitteita. Sipoon kunta edellyttää, että Maakuntakaavan toteuttamisohjelma on yhdenmukainen MAL suunnitelman kanssa KeNi-rata luokitellaan Uusimaa-kaavan toteuttamisohjelmassa nykyistä rakennetta tukevaksi ensimmäisen vaiheen hankkeeksi. KeNi-radan kehityskäytävä merkitään Uusimaa-kaavan kaavakarttaan kokonaisuudessaan, aina Nikkilän taajamakeskukseen saakka, uudeksi raideliikenteeseen tukeutuvaksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeksi. KeNi-rataan perustuva joukkoliikenteen ja maankäytön kehityskäytävä osoitetaan Uudenmaan

12 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen rakennesuunnitelmassa vaiheen hankkeena. Taajamatoiminnot ja ns. valkoiset alueet Uusimaa-kaavaehdotuksessa on huomioitu kunnan luonnosvaiheessa antamassa lausunnossa esitetyt muutokset Nikkilän ja Söderkullan keskustatoimintojen merkintöjen sijaintiin liittyen. Sitä vastoin kunnan luonnosvaiheessa esittämiä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen rajaukseen liittyviä muutosesityksiä niin Nikkilässä kuin Söderkullan alueella ei ole huomioitu, päinvastoin taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen laajuutta on supistettu Söderkullan länsiosassa. Kokonaisuudessaan Sipoon kunta katsoo, että Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke merkintään ja määräykseen sekä osin siihen liittyen maakuntakaavan ns. valkoisten alueiden kehittämiseen liittyy useita epävarmuuksia ja tulkinnan vaikeuksia. Tulkinnan haasteet liittyvät erityisesti alueiden kehittämisen mahdollisuuksiin maakuntakaavan ns. valkoisilla alueilla. Sipoossa on laajat alueet MAL 2019 suunnitelman mukaisia ensisijaisia kehittämisvyöhykkeitä Kerava-Nikkilä kehityskäytävällä sekä Östersundomin ja Söderkullan välisellä ns. eteläisellä kehityskäytävällä, jotka on osoitettu Uusimaa-kaavaehdotuksessa valkoisiksi alueiksi. Maakuntakaavan selostuksen mukaan valkoinen alue osoittaa, ettei alueelle kohdistu maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Lisäksi maakuntakaavan yleisissä suunnittelumääräyksissä, jotka ohjaavat myös valkoisten alueiden kehittämistä, on linjattu seuraavasti: Alueja yhdyskuntarakennetta tulee kehittää olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen. Ympärivuotista asumista sekä työpaikkarakentamista on ohjattava ensisijaisesti maakuntakaavassa osoitettuihin keskuksiin, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeelle, taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille sekä palvelukeskittymiin. Sipoon kunta edellyttää, että Nikkilässä taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke esitetään Uusimaa-kaavassa pohjoisosiltaan laajemmin kattaen ainakin nykyiset Nikkilän Kartanon asemakaavoitetut alueet. Söderkullassa kehittämisvyöhykkeen rajaus palautetaan länsiosiltaan vastaamaan vähintään luonnoksessa esitettyä rajausta sekä laajennetaan rajausta eteläosiltaan kattamaan Eriksnäsin alue. Maakuntakaavan tukee MAL 2019 suunnitelman toteuttamisedellytyksiä mukaan lukien suunnitelman

13 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet. Sipoon taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden laajuus vastaa joko MAL 2019-suunnitelman rajauksia tai mahdollistaa kunnan kehittämisen selkeyttämällä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ja valkoisia alueita koskevia suunnittelumääräyksiä. Maakuntakaavan määräyksiä ja niiden tulkintaa selvennetään niin, että taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke ohjaa rakenteen tiivistämistä merkinnän alueella ja pientaloalueiden asemakaavojen laatiminen on mahdollista kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella, mutta niihin tukeutuen. Maakuntakaavan selostusta täydennetään nyt esitettyä tarkemmalla tulkintaohjeella taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen ja ns. valkoisen alueen yleisten määräysten osalta. Osana kaava-aineistoa esitetään suuntaviivoja, missä kulkee ero paikallisesti ja seudullisesti merkittävän asuin- ja työpaikkarakentamisen välillä esim. suhteessa kunnan kokoon ja väestökasvuun. Vaihtoehtona voisi olla mittari saavutettavuuden ja yhdyskuntarakenteeseen kytkeytyvyyden arviointiin. Tämä auttaisi eri tahoja tulkitsemaan samalla tavalla kaavan määräyksiä. Perusteellisempi tulkinohje auttaisi myös kuntia maakuntakaavan periaatteiden toteuttamisessa. Maakuntakaava mahdollistaa myös olemassa olevien kyläalueiden kehittämisen kunnan alueella. Kaupan ohjaus Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä kaupan ohjaus on liian tiukkaa. Kaikkea tilaa vaativaa kauppaa ei ole mielekästä ohjata taajamakeskuksiin, jossa se ei välttämättä luo tavoiteltua kaupunkiympäristöä. Suurimittakaavainen rakentaminen, kuten autokaupat, heikentää taajamakuvaa ja luo taajamakeskuksissa huonoa ympäristöä. Toisaalta useampien tilaa vaativien kaupan yksiköiden sijoittuminen lähekkäin taajamakeskuksen reunalla voi muodostaa toimivan kokonaisuuden ja vähentää asiointiliikennettä. Sipoon kunta edellyttää, että Tilaa vaativan kaupan enimmäismitoitus on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä k-m2, nyt esitetyn k-m2 sijaan. Tilaa vaativan kaupan enimmäismitoituksen nostamista pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeillä perustelee Sipoon tapauksessa myös se, että

14 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Söderkullan keskustan eteläpuolisella alueella on jo tällä hetkellä asemakaavoitettua tilaa vievää kauppaa k-m2. Suunnitelman muu sisältö Maakuntakaavaluonnoksesta annetun lausunnon mukaisesti kaavaehdotukseen on tehty seuraavat kunnan oikeana pitämät muutokset: 1) Lentoliikenteen laskeutumisvyöhyke on poistettu maakuntakaavaehdotuksen kaavakartalta. 2) Boxin työpaikka-alue on osoitettu harmaalla donitsilla tuotannon ja logistiikan kehittämisalueeksi. 3) Viheryhteystarve-merkintöjä on päivitetty kunnan keski- ja pohjoisosien osalta Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisiksi. 4) Nikkilän, Söderkullan ja Sipoonlahden liittymäalueen liityntäpysäköintialueet on nyt osoitettu kaavakartalla. Sipoon kunta edellyttää lisäksi, että Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti/elinkeinoelämän kannalta merkittävä tieyhteys Keravantieltä (mt 148) Jokivarrentielle (mt 1521). Tämä yhteys on seudullisesti merkittävä Bastukärrin alueelta suuntautuvan raskaan liikenteen näkökulmasta. Kaavakarttaan on merkittävä seudullisesti merkittävänä joukkoliikenteen vaihtopaikkana Nikkilän tuleva juna-asema sekä Sipoonlahden liittymäalue. Kerava-Nikkilä radan henkilöjunaliikenteen käynnistymisen myötä, muodostuu Nikkilään seudullinen joukkoliikenteen vaihtopaikka, jossa Pornaisista, Porvoosta ja Nikkilän läheisiltä maaseutualueilta Nikkilään suuntautuvilta linja-autolinjoilta pääsee vaihtamaan päärataan liittyvään junayhteyteen. Sipoonlahden liittymään muodostuu seudullinen vaihtopaikka, kun liittymään rakennetaan pikavuorojen pysäkki. Kunnan Uusimaa-kaava 2050 ehdotuksesta antaman lausunnon lisäksi Sipoo yhtyy KUUMA-seudun antamaan yhteiseen lausuntoon. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää, että kunnanhallitus antaa Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusaineistosta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Lisäksi maankäyttöjaosto päättää tarkistaa asiaa koskevan pykälän kokouksessa. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger sitt utlåtande enligt beredningstexten ovan om

15 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Nylandsplanen 2050 förslagsmaterial. Dessutom beslutar markanvändningssektionen justera ärendeparagrafen på mötet. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart. KH 187 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus antaa Uusimaa-kaavan 2050 ehdotusaineistosta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Pykälä tarkastetaan välittömästi. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen ger utlåtande enligt beredningstexten ovan om förslagsmaterialet för Nylandsplanen Paragrafen justeras omedelbart. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart.

16 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Tuusulan yleiskaava 2040 lausuntopyyntö / Tusby generalplan 2040 begäran om utlåtande 197/ /2019 MAAJAOS 47 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: Kaavoituskoordinaattori / Planläggningskoordinator Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Tuusulassa on valmisteilla koko kuntaa koskeva yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, Tuusulan yleiskaava Kaavatyö on nyt ehdotusvaiheessa. Tuusulan kunnanhallitus on päättänyt asettaa Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen MRA 27 :n mukaisesti nähtäville ja pyytää kaavasta tarvittavat lausunnot. Ehdotus on nähtävillä Lausuntoa pyydetään toimittamaan viimeistään osoitteeseen Tuusulan kunta, kaavoitus, PL 60, TUUSULA tai sähköpostitse osoitteeseen kaavoitus(at)tuusula.fi. Nähtäville asetettuun aineistoon kuuluu kaavakartta, kaavamerkinnät ja -määräykset sekä kaavaselostus. Aineisto on kunnan nettisivuilla: josta löytyy myös kaavan taustaselvitykset ja liitteet. Yleiskaavaehdotuksen lähtökohdat Tuusulan yleiskaava 2040 hyväksytään oikeusvaikutteisena koko kunnan alueelle. Kaava kattaa koko kunnan alueen keskittyen kuitenkin taajamien maankäytön ohjaamiseen. Kaavassa osoitetaan taajamien osalta asutuksen, palveluiden ja työpaikka-alueiden laajenemisen suunnat, liikenneverkko sekä yleispiirteinen viherverkosto. Koko kunnan laajuudelta kaavassa esitetään muun muassa kaupalliset ratkaisut sekä arvokkaat luontokohteet. Tuusulan yleiskaava 2040 mahdollistaa uusia asuinalueita asukkaalle (keskimääräinen vuosikasvu 2,3 %). Kaavan mahdollistamasta laskennallisesta väestönmäärästä pääosa sijoittuisi Hyrylän seudulla (65 %) ja Jokelaan (16 %). Yleiskaavalla varaudutaan myös asumisväljyyden kasvuun. Asuminen on kaavassa vaiheistettu kahteen vaiheeseen. Lisäksi kaavassa on osoitettu asumisen reservialueita. Työpaikka-alueiden osalta yleiskaavaratkaisu perustuu voimassa olevien kaavojen mukaisiin ratkaisuihin. Kaupan palveluiden osalta yleiskaavan 2040 pääperiaatteena on, että keskustahakuisen

17 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen kaupan palvelut sijoittuvat kuntakeskuksiin. Myös pääosa päivittäistavarakaupasta on tavoitteena sijoittaa keskusta-toimintojen alueille. Keskustatoimintojen mahdollistaman kaupan liiketilan lisäksi kaavaehdotuksessa on osoitettu kolme seudullista ja yksi paikallinen vähittäiskaupan suuryksikköalue. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista vähittäiskaupan suuryksikköä tai usean myymälän muodostamaa vähittäiskaupan aluetta, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Yksi näistä yleiskaavaehdotuksessa osoitetuista seudullisista vähittäiskaupan suuryksikköalueista sijoittuu Järvenpään eteläisen moottoritieliittymän yhteyteen sekä Järvenpään ja Tuusulan alueille. Tuusulan osuus ko. kaupallisten palveluiden yksiköstä on k-m² ja alue sijoittuu Tuomala II -osayleiskaavan alueelle lähelle Sipoon kunnan rajaa. Liikenneverkon osalta yleiskaavaehdotuksessa on esitetty seudullinen päätieverkko, pääkadut sekä keskeiset kokoojakadut; uuden maankäytön ja seudullisen kasvun edellyttämät uudet hankkeet; joukkoliikenteen laatukäytävät sekä pyöräilyn runkoverkko. Sipoon kunnan lausunto Sipoon kuntaa koskee lähinnä yleiskaavassa Sipoon ja Tuusulan raja-alueelle eli Tuomalan alueelle esitetyt maankäyttöratkaisut. Yleiskaava tulee korvaamaan alueella nyt voimassa olevan Tuomalan osayleiskaavan, mutta se ei tule korvaamaan kunnanvaltuuston hyväksymää Tuomala II osayleiskaavaa (oikeuskäsittelyssä). Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa Tuomalan alueelle esitetty maankäyttöratkaisu noudattelee Tuomala II-osayleiskaavan ratkaisua, josta Sipoon kunta lausui vuonna Yleiskaavassa 2040 Tuomalan alueelle, lähinnä Lahdentien (mt 140) ja Lahden moottoritien (vt 4) väliselle alueelle, on osoitettu maakuntakaavaratkaisuun perustuen kaksi toisiaan täydentävää seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön aluetta (KM) sekä työpaikka-alueita (TP). Kaavatyön yhteydessä on arvioitu varsin kattavasti osoitetun työpaikka- ja palvelurakentamisen vaikutuksia alueen ostovoimavirtoihin nyt ja tulevaisuudessa (Tuusulan kunta, Kaupan palveluverkkoselvitys , Ramboll). Sipoon kunnan näkökulmasta kaupan palveluverkkoselvityksessä olisi kuitenkin ollut hyvä tuoda ilmi mm. kuinka suuren osan suunniteltujen kauppojen ostovoimasta arvioidaan tulevan Sipoosta, sillä Tuusulan yleiskaavassa esitetyllä palvelu- ja työpaikkarakentamisella on

18 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen luonnollisesti vaikutuksia myös Sipoon kaupan palveluverkon kehitysnäkymiin. Lahdentien (mt 140) itäpuoli on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousalueeksi (M-1), jossa sijaitsee muutamia paikallisesti luonnonsuojelullisesti erityisen arvokkaita alueita (sl-2 (x)). Yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu ekologinen yhteystarvemerkintä täydentämään hyvin Sipoon yleiskaavassa 2025 osoitettua itälänsisuuntaista viheryhteystarvetta Sipoon Svedjemalmen laajalta yhtenäiseltä metsäalueelta (MLY) Keravanjoen yli kohti Tuusulaa. Samoin Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa on huomioitu Keravanjoen myötäinen viheryhteystarve ekologisen viheryhteystarpeen nuolimerkinnällä. Sipoon kunnan näkökulmasta kaavaehdotuksessa on myös huomioitu hyvin maankäyttöratkaisuin sekä tarvittavin kaavamerkinnöin ja -määräyksin Sipoon Nygårdin pohjavesialueeseen yhteydessä olevan Marjamäen pohjavesialueen suojelu. Yleiskaavaehdotuksessa on varauduttu Ristipuron juna-asemaan ja sen ympäristön kehittämiseen osoittamalla uuden aseman paikka, sitä ympäröivä uusi asemanseutuun tukeutuva tiivis taajamatoimintojen reservialue sekä ohjeelliset tieliikenteen yhteystarpeet asemalta kaikkiin pääilman suuntiin. Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksessa on huomioitu ja esitetty hyvin Kehä IV -yhteys seudullisesti merkittävänä poikittaisena liikenneyhteytenä sekä mahdollistettu tieyhteyden kehittäminen. Kokonaisuudessaan Sipoon kunnalla ei ole huomautettavaa Tuusulan yleiskaavaehdotuksen mukaisesta maankäytöstä. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää, että kunnanhallitus antaa Tuusulan kunnalle yleiskaava 2040 ehdotuksesta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Lisäksi maankäyttöjaosto päättää tarkistaa asiaa koskevan pykälän kokouksessa. Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger sitt utlåtande enligt beredningstexten ovan till Tusby kommun om förslaget till generalplan Dessutom beslutar markanvändningssektionen justera

19 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen ärendeparagrafen på mötet. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart. KH 188 Kunnanhallitus / Kommuntyrelsen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus antaa Tuusulan kunnalle yleiskaava 2040 ehdotuksesta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Pykälä tarkastetaan välittömästi. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen ger utlåtande enligt beredningstexten ovan till Tusby kommun om förslaget till generalplan Paragrafen justeras omedelbart. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart.

20 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnos / Träskända generalplaneutkast / /2019 MAAJAOS 48 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: Valmistelija / Beredare: asemakaavapäällikkö Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi Lausunto Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnoksesta Järvenpään kaupunkikehityslautakunta on päättänyt asettaa Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnoksen ( 36) nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Lausuntoja pyydetään mennessä. Kaavaluonnoksesta saatavan palautteen ja tarkempien vaikutusten arviointien perustella valmistellaan kaavaehdotus, joka kaupunginvaltuuston on tarkoitus hyväksyä vuoden 2020 lopulla. Yleiskaava koostuu selostuksesta sekä neljästä kartasta ja niihin liittyvistä merkinnöistä ja määräyksistä. Kartat ja määräykset tullaan hyväksymään oikeusvaikutteisina. Selostuksen tarkoitus on auttaa ymmärtämään yleiskaavan ratkaisuiden taustalla olevia lähtökohtia, tavoitteita ja perusteluita. Kaavadokumenttien lisäksi yleiskaavan valmistelumateriaaliin kuuluu paljon teemakohtaisia selvityksiä ja raportteja. Suunnittelualue käsittää koko Järvenpään kaupungin lukuun ottamatta Keskustan osayleiskaava 2030:n aluetta. Viranomaistahoille ja sidosryhmille järjestetään kaavaluonnoksen esittely ja keskustelutilaisuus torstaina klo 9-11 Seutulantalolla (Seutulantie 12, Järvenpää). Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan kaavasuunnittelija Jaakko Heikkilälle (jaakko.heikkila@jarvenpaa.fi) 7.5. mennessä. Yleiskaavaluonnoksen lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan tavoitevuosi on Kaupungissa arvioidaan asuvan tuolloin asukasta ja olevan työpaikkaa. Järvenpään tavoitteena on tulevaisuudessa olla seudullinen kaupunkikeskus. Tämä varmistetaan ydinkeskustan voimakkaalla uusiutumisella vahvaksi asumisen ja monipuolisten palveluiden keskittymäksi. Yleiskaavan merkittävimpiä kasvusuuntia on hahmoteltu neljän erilaisen rakennemallin avulla. Kaikki neljä vaihtoehtoista rakennemallia olivat tarkoituksella kärjistäviä ja tulevaisuuteen eri tavalla suuntaavia: keskustaa painottava Tiivistyvä timantti, kaupungin maanomistusta Ristinummella hyödyntävä Eteläinen kulttuurikehto, Vähänummentien varteen rakentuva Vahvistuva pohjoinen nauha ja tasaisesti rakentamista kaikkialle sijoittava

21 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pientalojen comeback. Järvenpään kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiskaavan tavoitteet ja rakennemallivaihtoehtoja yhdistelevän Valitut kasvusuunnat -rakennemallin yleiskaavan valmistelun pohjaksi ( 65). Valitut kasvusuunnat -rakennemalli sisältää huomattavan määrän lähivuosina käynnistettäviä asuinrakentamisen hankkeita erityisesti keskustan alueella. Valittuihin kasvusuuntiin kuuluu myös Ainolan kasvattaminen aluekeskukseksi sekä Haarajoen ja Saunakallion asemanseutujen vahvistaminen. Kaikista raideliikenteen asemapaikoista on tarkoitus kehittää sujuvia liikenteen solmukohtia. Lausunto Sipoon kunta kiittää Järvenpään kaupunkia lausuntopyynnöstä koskien Järvenpään yleiskaava 2040 kaavaluonnosta. Sipoon kunta toteaa, että rakennemallitarkasteluun perustuva yleiskaavavalmistelun prosessi on kiinnostava ja perusteltu valmistelun tapa. Sipoon kunnassa on ehdotusvaiheessa valmistelussa Pohjois-Paippisten kyläosayleiskaava. Osayleiskaava on ollut ehdotusvaiheessa nähtävillä ja lausunnoilla keväällä Nähtävilläoloaika päättyi Pohjois-Paippisten osayleiskaavaehdotuksessa on osoitettu sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti, joka kohtaa Järvenpään kaupungin rajan Vaahteratien läheisyydessä. Myös Järvenpään yleiskaavassa 2040 on osoitettu virkistyksen ja ulkoilun pääreittejä samalla alueella. Reittien jatkosuunnittelussa tulisi pyrkiä siihen, että yhteydet kohtaisivat mahdollisimman saumattomasti ja jatkuvuus yli kuntarajan varmistettaisiin. Reitistö palvelisi valmistuessaan virkistyspaineen ohjaamista pois tuotantoalueilta ja muilta kulutukselle herkiltä alueilta. Pohjois-Paippisten osayleiskaavaehdotuksessa on lisäksi osoitettu Järvenpään kaupungin Sireenitiehen yhdistyvä Kevyen liikenteen yhteystarve, jonka tarkoitus on palvella Pohjois-Paippisten kyläkeskuksesta ja Rajakulmasta Haarajoen rautatieasemalle suuntautuvaa pyöräilyä ja jalankulkua. Tämän yhteyden toteuttamisedellytyksistä on tarpeen käydä kuntien välillä tarkentavia neuvotteluja Järvenpään yleiskaavan 2040 ja Pohjois-Paippisten osayleiskaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. On erittäin hyvä, että Pohjois-Paippisten osayleiskaavassa osoitettu, Rajakulmantietä mukaileva kevyenliikenteen reittivaraus on Järvenpään yleiskaava 2040 luonnoksessa osoitettu jatkumaan Sipoontien varressa pyöräilyn pääreittinä.

22 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Muilta osin Sipoon kunnalla ei ole erityistä lausuttavaa Järvenpään yleiskaava 2040 luonnoksesta. Vt. kehitysjohtajan ehdotus: Maankäyttöjaosto esittää, että kunnanhallitus antaa Järvenpään kaupungille yleiskaava 2040 luonnoksesta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Tf. utvecklingsdirektörens förslag beslutar föreslå kommunstyrelsen att den ger sitt utlåtande enligt beredningstexten ovan till Träskända stad över utkastet till generalplan Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 189 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus antaa Järvenpään kaupungille yleiskaava 2040 luonnoksesta valmistelutekstin mukaisen lausunnon (yllä). Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen ger utlåtande enligt beredningstexten ovan till Träskända stad över utkastet till generalplan Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Pykälä tarkastettiin välittömästi. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. Paragrafen justerades omedelbart.

23 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 543 tontti 2, Betoco Asunnot Oy / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 543 tomt 2, Betoco Asunnot Oy 45/ /2019 MAAJAOS 49 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: tonttipäällikkö Anna-Leena Rouhiainen / tomtchef Anna-Leena Rouhiainen, anna-leena.rouhiainen(at)sipoo.fi Betoco Asunnot Oy tarjoutuu ostamaan Pähkinälehdon asemakaava-alueella olevan korttelin 543 tontin 2 perustettavien asunto-osakeyhtiöiden nimiin. Tontti on lohkottu kiinteistöksi K543T2, kiinteistötunnus Kiinteistön pinta-ala on 4230 m². Kortteli 543 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Tontin 2 rakennusoikeus on 3000 k-m². Tontin kauppahinta on Kauppasumma maksetaan kaupanteon yhteydessä. Hinta perustuu Catella Oy:n tekemään arvioon Pähkinälehdon asemakaava-alueen tonttien markkina-arvoista. Betoco Asunnot Oy rakentaa tontille kaksi viisikerroksista asuinkerrostaloa, joissa molemmissa on 27 asuntoa. Kumpaankin taloon toteutetaan 5 kpl yksiöitä, 18 kpl kaksioita ja 4 kpl kolmioita. Kerrostalot rakennetaan vaiheittain siten, että tontin länsipuolinen rakennusoikeus (1500 k-m2) toteutetaan ensin. Kauppakirjaan kirjataan rakentamisvelvoite huomioiden kuitenkin hankkeen toteuttamisen vaiheistus. Kyseessä ei ole ARA-kohde. Liitteet / Bilagor Liite 1/49. MAAJAOS: Sijaintikartta Liite 2/49. MAAJAOS: Kartta myytävästä tontista Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta myy kiinteistön Betoco Asunnot Oy:lle perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun. Kauppahinta on euroa. Kauppahinnan lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa.

24 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän päätöksen mukainen kauppakirja. Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja. Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa. Tf. utvecklingsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun säljer fastighet till Betoco Asunnot Oy för under bildning varande bostadsaktiebolags räkning. Köpesumman är euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro. Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här beslutet. Tomtchefen, markanvändningsingenjören och markanvändningsexperten, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den I annat fall förfaller detta beslut. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 190 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liitteet / Bilagor Liite 1/ 190. KH: Sijaintikartta Liite 2/ 190. KH: Kartta myytävästä tontista Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta myy kiinteistön Betoco Asunnot Oy:lle perustettavien asunto-osakeyhtiöiden lukuun. Kauppahinta on euroa. Kauppahinnan lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa.

25 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän päätöksen mukainen kauppakirja. Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja. Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun säljer fastighet till Betoco Asunnot Oy för under bildning varande bostadsaktiebolags räkning. Köpesumman är euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro. Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här beslutet. Tomtchefen, markanvändningsingenjören och markanvändningsexperten, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den I annat fall förfaller detta beslut. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag.

26 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Pähkinälehdon asemakaava-alueen tontinmyynti, kortteli 545 tontti 1, Alfamark Oy / kumoaminen sekä myynti Tila Group Oy:lle / Tomtförsäljning på Hassellundens detaljplaneområde, kvarter 545 tomt 1, Alfamark Oy / upphävande och säljning till Tila Group Oy 690/ /2018, 721/ /2018 MAAJAOS 87 Maankäyttöjaosto / Valmistelija/Beredare: maanmittausinsinööri Anna-Leena Rouhiainen / lantmäteriingenjör Anna-Leena Rouhiainen, anna-leena.rouhiainen(at)sipoo.fi Alfamark Oy tarjoutuu ostamaan Pähkinälehdon asemakaava-alueella olevan kerrostalokorttelin 545 tontin 1. Tontti on lohkottu kiinteistöksi K545T1, kiinteistötunnus Kiinteistön pinta-ala on 2997 m2. Kortteli 545 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Tontin 1 rakennusoikeus on 2500 k-m2. Tontin 1 kauppahinta on Kauppasumma maksetaan kaupanteon yhteydessä. Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, euroa, tämän päätöksen saatua lainvoiman. Varausmaksua ei palauteta, mikäli kiinteistökauppa ei toteudu. Muutoin varausmaksu hyvitetään kauppasummassa. Hinta perustuvat Newsec Valuation Oy:n tekemän arvion Pähkinälehdon asemakaava-alueen tonttien markkina-arvoista. Alfamark Oy rakentaa tontille puukerrostalon. Kyseessä ei ole ARA-kohde. Liite / Bilaga Liite 1/87. MAAJAOS: Liitekartta Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että Sipoon kunta myy kiinteistön Alfamark Oy:lle perustettavan yhtiön (Asunto Oy Sipoon Gneissinkulma) lukuun. Kauppahinta on euroa, tämän lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa. Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän

27 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen päätöksen mukainen kauppakirja. Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja. Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa. Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, euroa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Tf. utvecklingsdirektörens förslag föreslår kommunstyrelsen att Sibbo kommun säljer fastighet till Alfamark Oy för ett under bildning varande bolag Asunto Oy Sipoon Gneissinkulmas räkning. Köpesumman är euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro. Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här beslutet. Tomtchef, markanvändningsingenjör och markanvändningsexpert, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den I annat fall förfaller detta beslut. Sibbo kommun debiterar som reserveringsavgift 5 % av köpesumman, euro efter att det här beslutet vunnit lagakraft. Päätös Maankäyttöjaosto hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag. KH 243 Kunnanhallitus / Kommunstyrelsen Liite / Bilaga Liite / Bilaga 1 / 243. KH: Liitekartta

28 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää, että Sipoon kunta myy kiinteistön Alfamark Oy:lle perustettavan yhtiön (Asunto Oy Sipoon Gneissinkulma) lukuun. Kauppahinta on euroa, tämän lisäksi ostaja maksaa lohkomiskustannukset 990 euroa. Mittaus- ja kiinteistöyksikkö valtuutetaan valmistelemaan tämän päätöksen mukainen kauppakirja. Tonttipäällikkö, maankäyttöinsinööri ja maankäyttöasiantuntija, kaksi yhdessä, valtuutetaan allekirjoittamaan kauppakirja. Kauppakirja on allekirjoitettava ja kauppasumma maksettava viimeistään Muussa tapauksessa tämä päätös raukeaa. Sipoon kunta veloittaa varausmaksuna 5 % kauppahinnasta, euroa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Kommundirektörens förslag Kommunstyrelsen beslutar att Sibbo kommun säljer fastighet till Alfamark Oy för ett under bildning varande bolag Asunto Oy Sipoon Gneissinkulmas räkning. Köpesumman är euro och därtill betalar köparen styckningskostnaderna 990 euro. Mätnings- och fastighetsenheten befullmäktigas att förbereda köpebrevet enligt det här beslutet. Tomtchefen, markanvändningsingenjören och markanvändningsexperten, två tillsammans, befullmäktigas att underteckna köpebrevet. Köpebrevet måste undertecknas och köpesumman betalas senast den I annat fall förfaller detta beslut. Sibbo kommun debiterar som reserveringsavgift 5 % av köpesumman, euro efter att det här beslutet vunnit laga kraft. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut

29 11/ Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kunnanhallitus/Kommunstyrelsen Kommunstyrelsen godkände enhälligt föredragandens förslag. MAAJAOS 50 Maankäyttöjaosto / Valmistelija / Beredare: tonttipäällikkö Anna-Leena Rouhiainen / tomtchef Anna-Leena Rouhiainen, anna-leena.rouhiainen(at)sipoo.fi Sipoon kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan ( 243) Pähkinälehdon asemakaava-alueen korttelin 545 tontin 1 myynnistä Alfamark Oy:lle. Alfamark Oy on perunut Pähkinälehdon asemakaava-alueen korttelin 545 tonttiin 1 kohdistuneen tonttivarauksensa. Ilmoitus tonttivarauksen perumisesta saapui kuntaan Tila Group Oy tarjoutuu ostamaan Pähkinälehdon asemakaava-alueella olevan kerrostalokorttelin 545 tontin 1 perustettavan yhtiön As Oy Sipoon Gneissikulma nimiin. Tontti on lohkottu kiinteistöksi K545T1, kiinteistötunnus Kiinteistön pinta-ala on 2997 m2. Kortteli 545 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-4). Tontin 1 rakennusoikeus on 2500 k-m2. Tontin 1 kauppahinta on Kauppasumma maksetaan kaupanteon yhteydessä. Hinta perustuvat Newsec Valuation Oy:n tekemän arvion Pähkinälehdon asemakaava-alueen tonttien markkina-arvoista. Tila Group Oy rakentaa tontille nelikerroksisen puukerrostalon, johon tulee 46 asuntoa. Taloon rakennetaan 13 kpl yksiöitä, 25 kpl kaksioista ja 8 kpl kolmioita. Rakennukselle on tarkoitus hakea lupaa käyttää uusiutuvia energialähteitä, kuten maa- ja aurinkolämpöä kaukolämmön sijasta. Kauppakirjaan kirjataan rakentamisvelvoite 3 vuotta. Kyseessä ei ole ARA-kohde. Liitteet / Bilagor Liite 1/50. MAAJAOS: Sijaintikartta Liite 2/50. MAAJAOS: Kartta myytävästä tontista Liite 3/50. MAAJAOS: Alfamark Oy luopuu kiinteistöstä