~ f ingrid ==: LAUSUNTO 1 (1)

Transkriptio

1 ... 'ni- ~ f ingrid ==: LAUSUNTO 1 (1) Maankäyttö ja ympäristö 1 Mika Penttilä Saarijärven kaupunki Kaavoitus PL Saarijärvi kiriaamo@saarijarvi. fi Lausuntopyyntö Haapalamminkankaan tuulipuiston osayleiskaavan luonnos Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja lausumme seuraavaa: Alueella on kuitenkin lukuisia tuulivoimahankkeita, joiden sähköverkkoon liittäminen saattaa vaikuttaa myös yksittäisten tuulivoimapuistojen liityntäratkaisuun. Tuulivoimapuiston liityntä sähköverkkoon vaatii selvityksiä yhteistyössä Fingridin kanssa. Fingrid laatii valtakunnalliset sähkönsiirtoverkkojen kehitystarpeet ja periaatteelliset ratkaisut yhtenä kokonaisuutena yhteistyössä alueelle voimantuotantoa suunnittelevien tahojen ja verkkoyhtiöiden kanssa. Liitynnän toteutus tulee selvittää riittävästi myös osana kaavoitusta siten, että liityntätapa, liityntäpiste ja tarvittavien liityntävoimajohtojen sijainti tulisi olla määriteltynä. Fingrid Oyj:n voimajohdot ovatmaankäyttö-ja rakennuslain (132/1999) 22 tarkoittamia voimajohtoja. Muiden kuin Fingrid Oyj:n omistamien voimajehtojen osalta teidän tulee pyytää erillinen lausunto voimajehtojen omistajalta. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo@fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, HELSINKI Ystävällisin terveisin Fingrid Oyj Maankäyttö ja ympäristö "' ~!!!::=- ----~ -, Mika Penttilä projektipäällikkö,. Flngrld Oyj ' ' Katuosoite Läkkisepäntie Helsinki Postiosoite PL Helsinki Puhelin Faksi V-tunnus , ALV rek. etunimi.sukuniml@fingrid.fi

2 KARSTULAN KUNTA Kunnanhallitus Kokouspäivämäärä LAUSUNTO SOIDINMAEN, HAAPALAMMINKANKAAN JA HOLINGONVUOREN TUULI- VOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVOISTA JA KAAVALUONNOKSISTA Khall Saarijärven kaupunki pyytää oheisella päivätyllä lausuntopyynnöllä mm. Karstu- Iän kunnan lausuntoa Soidinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan kaavaehdotuksesta sekä Haapalamminkankaan Ja Holingonvuoren tuulivoimapuistojen osayleiskaavojen kaavaluonnoksista. Lausunnot voi jättää mennessä. Saarijär/en kaupungin omistajaohjauksen jaosto on päättänyt asettaa Haapalamminkankaan Ja Holingonvuoren alueiden tuulivoimaosayleiskaavaluonnokset nähtäville valmisteluvaiheen kuulemista varten MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti. Kaupunginhallitus on päättänyt asettaa Soidinmäen tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksen nähtäville ehdotusvaiheen kuulemista varten MRL 65 :n ja MRA 19 :n mukaisesti. Osayleiskaavat laaditaan siten, että niitä on mahdollista käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena MRL 77 a :n mukaisesti. Haapalamminkankaan (ent. Rahkolan yhteismetsä) alue sijaitsee noin 8 km Saarijärven kaupungin keskustasta pohjoiseen, Suolikko -järven lounaispuolella, Ja on kooltaan noin 600 ha. Holingonvuoh sijaitsee Iso-Löytänän Ja Saarijärven välimaastossa, noin 8 km päässä keskustasta luoteeseen. Molemmille kaavoitettaville alueille suunnitellaan enintään kuudesta tuulivoimalasta muodostuvia tuulivoimapuistoja. Lopulliset kaava-aluerajaukset tarkentuvat kaavaprosessin aikana. Soidinmäen tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee lähellä Saarijärven Ja Multian rajaa, noin 16 km keskustasta lounaaseen. Kaavoitettavan alueen koko on noin 800 ha ja se koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta. Soidinmäen alueelle suunnitellaan enintään yhdeksästä tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Tuulivoimaosayleiskaavaluonnoksetja -ehdotus ovat nähtävillä Aineistoon voi tutustua seuraavissa osoitteissa: Soidinmäki: fca. fi/droiektit/saarijarvi soidinmaki/ Holingonvuori: fca. fi/proiektit/saariiarvi holinaonvuori/ Haapalamminkangas: fca.fi/proiektit/saariiarvi haapalamminkanaas/ Päätösehdotus: Kunnanhallituksella ei ole osayleiskaavaluonnoksista tai -ehdotuksesta erityistä lausuttavaa. Päätös: Hyväksyttiin päätösehdotus yksimielisesti. Pöytäkirjantarkastajien nimikirjaimet: IA

3

4

5

6

7

8

9

10 Tervehdys, tässä liiton lausunto: Keski-Suomen liitto toteaa, että Haapalamminkankaan ja Holingonvuoren tuulivoimapuistojen kaavaluonnoksille ja Soidinmäen tuulivoimapuiston kaavaehdotukselle ei ole maakuntakaavallisia esteitä. Ympäristöministeriön vahvistamassa 3. vaihemaakuntakaavassa maakunnallisesti merkittävän tuulivoimapuiston kokoraja on 10 tai enemmän tuulivoimalaa. Suunnitelluilla alueilla voimaloiden määrä jää tämän rajan alapuolelle. Haapalamminkankaan alue on maakuntakaavallisesti ns. valkoista aluetta. Holingonvuoren osalta kaavaluonnos huomioi vahvistetun kokonaismaakuntakaavan ulkoilureitin ja moottorikelkkailureitin. Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Soidinmäen tuulivoimapuiston alueen valtakunnallisesti arvokkaan Saarijärven reitin kulttuurimaisemaan ulottuvien vaikutusten vuoksi. Liitto valitti vahvistamatta jättämisestä ja valituksen perustelut löytyvät liiton internet-sivuilta: Vahvistamatta jättäminen ei estä alueelle suunnittelemasta ja toteuttamasta alle 10 voimalan tuulivoimapuistoa. Liiton mielestä kaavaehdotuksessa on selvitetty riittävästi maisemallisia vaikutuksia. T. Olli Ristaniemi Olli Ristaniemi, Suunnittelujohtaja +358(0) Kunnossa koko maakunta liikuttavan hyvä Keski-Suomi

11 KESKI-SUOMEN MUSEO Saarijärven kaupunki Kaavoitus PL SAARIJÄRVI Lausuntopyyntö LAUSUNTO SAARIJÄRVEN HAAPALAMMINKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEIS KAAVAN LUONNOSVAIHEEN Al NEISTOSTA Keski-Suomen museolle on tullut lausuntopyyntö Saarijärven Haapalamminkankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston osayleiskaavan luonnoksesta. Suunnittelualue on metsäistä selännealuetta, jossa maasto on vaihtelevaa. Valtatien 13 pohjoispuolelle ja Jyväskylä Haapajärvi -rautatien länsipuolelle sijoittuva alue on noin kahdeksan km päässä Saarijärven kaupungin keskustasta. Megatuuli Oy ja llmatar Wind Power Oyj suunnittelevat enintään kuuden tuulivoimalaitoksen rakentamista, jotka olisivat teholtaan noin 3,3 MW. Tuulivoimapuiston osayleiskaavaa laaditaan tuulivoimapuiston rakentamiseksi luonnonympäristön ominaispiirteet ja asumisviihtyvyys huomioiden. Voimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan niitä yhdistävät rakennus- ja huoltotiet ja sähköasema, josta voimaloista maakaapelein siirrettävä sähköenergia siirretään 110 kv:n sähköverkkoon. Suunnittelualue sijoittuu luonnonympäristöön eikä alueella ole rakennettua kulttuuriympäristöä. Kookkaat, korkeat voimalat sijoittuvat selänteelle, josta ne näkyvät ympäristöönsä kuitenkin metsävyöhykkeen osittain peittäminä. Osayleiskaavaa varten on laadittu asianmukaiset maisema- ja ympäristövaikutusselvitykset valokuvasovittein ja kartoin sekä sanallisesti kuvaten. Aineistoa kuvataan kaavaselostuksessa ja erillisessä maisemaselvitys raportissa. Vaikutukset kohdistuvat pääosin kauempana sijaitseviin valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviin arvoalueisiin joko maaseutumaisemassa tai Saarijärven kaupunkikeskustan rakennetussa ympäristössä. Voimaloiden sijoittelulla voidaan vähentää maaston vaihtelevuuden ansiosta haitallisia maisemavaikutuksia, mutta herkillä avonaisilla järvimaisemaalueilla, vaikutukset ovat maaseutumaista maisemakuvaa ja maiseman luonnetta teknologisempaan suuntaan muuttavia. Lähialue-vyöhykkeellä vaikutuksia on maakunnallisesti arvokkaan Kelkanlahden kulttuurimaisema maisema-alueelle, muttei juurikaan maakunnallisesti merkittävään rakennettuun Saarijärven metsäoppilaitoksen kulttuuriympäristöön. Kelkanlahden kulttuurimaisema-alueelta Toimisto Vapaudenkatu 28, 1. krs Puhelin Näyttelyt Aivar Aallon katu 7 Puheiin PL 634, Jyväskylä

12 on monin paikoin näköyhteys voimaloille, erityisesti vesistömaisemien osalta. Myös vaikutuksia välialue-vyöhykkeellä sijaitsevalle Kelkanlahden arvoalueelle on kohtalaisesti, mutta vähäisemmin puolestaan Saarijärven reitin maisema-alueelle. Kaava-asiakirjoihin sisältyy tietoja voimalarakentamisen vaikutuksista muuhun kulttuuriympäristöön voimalarakennusten osalta. Tiestön ja sähköaseman rakentamisvaikutuksia ei ole kirjoitettu kaava-asiakirjoissa auki. Keski-Suomen museo pitää tärkeänä, että kaavan sisältöä tarkennetaan tuulivoimapuiston tarvitseman infrarakentamisen maisemavaikutukset (tiestö ja energiansiirto) käsittäväksi, koska myös se muuttaa maisemakuvaa. Herkillä maisema-alueilla tulee haitallisia maisemavaikutuksia pyrkiä kaikin käytettävissä olevin keinoin vähentämään, jotta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen arvoja ei heikennetä. Muilta osin Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa Haapalamminkankaan tuulivoimapuisto osayleiskaavan luonnokseen rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Kaava-alueelle on tehty asianmukainen arkeologinen inventointi, jonka mukaan kaava-alueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä. Keski-Suomen museolla ei ole huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta osayleiskaavan luonnokseen. KESKI-SUOMEN MUSEO ~ -~ \J ~~~~ Heli-Maija Vottfifa.~ museonjohtaja {t;;;:fvluf4-- Päivi Andersson amanuenssi/rakennustutkimus TIEDOKSI Museovirasto, Länsi-Suomen kulttuuriympäristöpalvelut

13

14

15

16 1/2 Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Toiminnanjohtaja Ilpo Pentinpuro Sivulantie 11, Saarijärvi MTK Metsälinja Kenttäpäällikkö Pauli Rintala Keskustie 20 C, Jyväskylä Saarijärven kaupunki Alue-arkkitehti Ulla-Maija Humppi Sivulantie 11 (PL 13), Saarijärvi Lausuntomme Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavasta VIRANOMAISET Laadittavan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma kohdan 8.2 Viranomaisyhteistyö mukaan viranomaisten joukosta puuttuu kokonaan ainoa metsäsektoriviranomainen eli Suomen metsäkeskus. Metsäkeskus on kuitenkin selkeästi valtiohallinnon metsäsektoriviranomainen, joka tulisi lisätä viranomaisten joukkoon. Suomen metsäkeskus tulee myös kutsua viranomaisneuvotteluihin ainoana metsäsektoriviranomaisena. Samoin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kohdassa 8.3 Osalliset yhteisöjen joukosta puuttuu metsäsektoriviranomainen eli Suomen metsäkeskus. YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Esitämme yleiskaavamerkintää M-1 tarkennettavaksi kaavamääräyksen osalta seuraavasti: Alueella sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittaminen ja sitä palveleva rakentaminen. Luo -kaavamerkintä ja kaavamääräys on asiallinen ja riittävä, koska puitteet metsissä toimimiseen asettaa metsälainsäädäntö. Toisaalta koko kaavamerkintää ei välttämättä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Central Union of Agricultural Producers and Forest Owners (MTK) PL 510 (Simonkatu 6) Helsinki PO Box 510 (Simonkatu 6) FI Helsinki Puhelin Faksi Telephone Fax Y-tunnus Business code

17 2/2 tarvittaisi kaavakartalla lainkaan, koska metsälainsäädännön mukaiset arvokkaat kohteet pitää ja tulee huomioiduiksi muutoinkin metsälainsäädännön myötä. VUOKRASOPIMUKSET Ministeriöt ja Tuulivoimayhdistys suosittelevat tuulivoimatuotantoa selvittäneen loppuraportin mukaisesti, että maanvuokrasopimukset tehdään kaikkien tuulivoimalan vaikutusalueen maanomistajien kanssa, jolloin tulevia maankäytöllisiä ja rakentamista koskevia rajoitteita pystytään kompensoimaan ainakin osittain vuokrasopimuksen tuotoilla. Samalla naapurikiinteistöjen omistajat tulevat tietoisiksi tuulivoimaloiden omalle kiinteistölle mahdollisesti aiheutuvista tulevista maankäyttöön sekä rakentamiseen kohdistuvista rajoitteista. Kunnan tulee siis hyvin tarkkaan ottaa huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu niin kaavoituksessa kuin rakennuslupia myöntäessäänkin. Erityistä harkintaa tarvitaan juuri tuulivoimaloiden osalta, koska tuulivoimalat tulevat rajoittamaan naapurikiinteistöjen tulevaa maankäyttöä ja rakentamista tavallista voimakkaammin ja laajemmalla vaikutusalueella. Vaikutusalueeksi lasketaan yleisesti 5*tuulivoimalan lapojen halkaisija. Tämä tarkoittaa keskimäärin 600m sädettä voimalan ympärillä. Kaavaselostuksessa mainitaan kohdassa Maanomistus, että alue on yksityisessä omistuksessa ja hanketoimijat ovat tehneet maanomistajan kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. On kuitenkin erittäin suositeltavaa ellei jopa välttämätöntä, että maanvuokrasopimukset on tehty tai tehdään kaikkien vaikutusalueella olevien maanomistajien kanssa, eikä vain tuulivoimalakiinteistöjen maanomistajien kanssa. Kunnan tulisikin omalta osaltaan huolehtia, että maanomistajilla on niin halutessaan edelleen mahdollista tehdä maanvuokrasopimus tuulivoimayhtiön kanssa. Tällä turvataan maanomistajien tasavertainen kohtelu koko tuulivoimaloiden vaikutusalueella. VASTUUT TOIMINNAN PÄÄTTYESSÄ Kunnan tulee huolehtia rakennuslupia myöntäessään, että tuulivoimatuotannon päättyessä voimaloiden purkamisiin, maisemointeihin tai muihin jälkitoimenpiteisiin liittyvät toimet tai niiden kustannukset eivät tule missään mahdollisissa tapauksissa maanomistajien ja kiinteistönomistajien vastuulle. Mikäli tuulivoimayhtiö tai maanvuokraaja ei jostain syystä huolehtisi näistä jälkitoimenpiteistä, kunnan on otettava vastuu tehtävistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista kokonaan itselleen jo rakennuslupia myöntäessään. Nähtävillä olevaan Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaan emme esitä varsinaisia korjauksia, vain paria tarkennusta M-1 ja Luo merkinnän osalta. Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat asiallisesti tehtyjä ja sopusoinnussa metsätalouden harjoittamisen kanssa. Jyväskylässä Pauli Rintala Pauli Rintala, kenttäpäällikkö MTK Metsälinja

18 3. Logistiikkarykmentti Lausunto 1 (3) Esikunta TIKKAKOSKI BL /10.02/2015 Saarijärven kaupunki PL SAARIJÄRVI PEOPOS lausunto AK10359/ (Soidinmäki) Saarijärven kaupungin lausuntopyyntö BL4797/ LOGR lausuntopyyntö BL5437/ PSPR E lausunto ML9476/ SAARIJÄRVEN SOIDINMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SEKÄ HAAPALAMMINKANKAAN JA HOLINGONVUOREN TUULIVOIMAPUISTOJEN OSAYLEISKAAVALUONNOKSET 1. Puolustusvoimien lausunto Kaavaehdotuksessa ja -luonnoksissa on määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on kuultava Puolustusvoimain Pääesikuntaa tuulivoimaloiden toimintaan liittyen. Tämä määräys ei riittävästi turvaa Puolustusvoimien etuja, vaan määräys on muutettava muotoon: Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä Puolustusvoimien pääesikunnalta. Tuulivoimaloista tulee aina pyytää Pääesikunnan lausunto hyvissä ajoin ennen rakennushankkeen toteuttamista. Pääesikunnan operatiivisen osaston yhteyshenkilöinä toimivat Kari Salin puh ja Tomi Böhm puh (puolustusvoimien vaihde). Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa niistä tiedoista, joilla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatiivinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeista. Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on alkaen pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy: ltä, osoitteesta asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. 2. Jatkotyö 3. Logistiikkarykmentti Puh Y-tunnus Esikunta Faksi PL TIKKAKOSKI

19 3. Logistiikkarykmentti Lausunto 2 (3) Esikunta BL6008 TIKKAKOSKI 3393/10.02/2015 Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään viisi (5) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen palvelukeskuksesta puhelinnumerosta Lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:stä on syytä pyytää kaapelinäyttö; asiakaspalvelu.stuve@erillisverkot.fi. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisenaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/ toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Saarijärven kaupunki lisää laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin. 3. Yhteyshenkilöt Vuoden 2015 alusta lausuntopyynnöt ja kutsut neuvotteluihin tulee lähettää sähköpostilla kirjaamo.3logr@mil.fi tai 3.Logistiikkarykmentin Esikunta (3LOGRE), käyntiosoite Elementtitie 18, Tikkakoski. Posti - osoite on PL 14, TIKKAKOSKI. Yhteyshenkilöinä kaavoitus- ja edunvalvonta-asioissa alkaen ovat 3LOGR:n kiinteistöpäällikkö kari.ponkilainen@mil.fi p ja kiinteistöinsinööri tapio.seppa@mil.fi p Tuulivoimahankkeesta annettavan hyväksyttävyyslausunnon yhteyshenkilöitä ovat Kari Salin puh ja Tomi Böhm puh (puolustusvoimien vaihde). Rykmentin komentaja Eversti Pekka Airaksinen Esikuntapäällikkö

20 3. Logistiikkarykmentti Lausunto 3 (3) Esikunta BL6008 TIKKAKOSKI 3393/10.02/2015 Everstiluutnantti Jaakko Karppinen Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu. LIITTEET JAKELU TIEDOKSI ILMAVE Eero Ruotsila, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta Logistiikkaosasto PVJJK E PSPR E PVTIEDL E

21

22

23 Ympäristölautakunta Lausunto Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta, Saarijärvi 280/501/2015 Ympäristölautakunta Saarijärven kaupunki on Megatuuli Oy:n sekä Ilmatar WindPower Oyj:n aloit tees ta laatimassa tuulivoimapuistoa koskevaa osayleiskaavaa. Saa ri järven kaupunki pyytää lausuntoa asiasta. Hanke-esittely Megatuuli Oy sekä Ilmatar WindPower Oyj suunnittelee Saarijärven kaupun kiin Haapalamminkankaan alueelle (Rahkolan Yhteismetsä) enintään 6 tuu li voi ma lai tok sen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 3,3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Osa yleis kaa va laaditaan siten, että sitä on mahdollista käyttää tuu li voi ma loiden rakennuslupien perusteena MRL:n 77a :n mukaisesti. Osa yleis kaa va laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Saarijärven kau pun gin valtuus to. Suurimmat asutuskeskittymät sijaitsevat suunnittelualueen luoteispuolella Kol kan lah den alueella sekä Lintupohjan alueella. Lähimpiä rakennuksia sijoit tuu länsipuolella sijaitsevan Peukalolammen rannalle, eteläpuoliselle Läh teen mäen alueelle ja pohjoispuolella sijaitsevan Suolikon rannalle. Lähin asunto melumallinnuksen mukaan 1,2km päässä (Lähteenmäentie 120a) voi ma las ta nro 5. Melu ja varjostus hanke-esittelyn mukaan Yleiskaavatyössä mallinnuksissa käytetyn voimalan malli on Vestas V126 Ser ra ted trailing edges. Tuulivoimalan napakorkeus on 137m. Kyseisen voi ma la mal lin lähtömelutaso on 105,9 db(a) melu ja var jos tus mal lin nuk sen mukaan. Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa kos ke va melumallinnus on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mu kai ses ti. Tuulivoimaloiden aiheuttamat äänenpainetasot on mallinnettu WindP RO 2.8 laskentaohjelmalla ISO standardin mukaisesti. Laaditun melumallinnuksen mukaan Haapalamminkankaan tuu li voi ma puiston meluvaikutukset lähimmille asuinrakennuksille eivät ylitä val tio neu voston päätöksen mukaisia ulkomelutason ohjearvoja (päivä 55 db, yö 50 db) tai ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suun nit telu oh je ar vo ja (päivä 45 db, yö 40 db). Laaditun melumallinnuksen mukaan Haa pa lam min kan kaan tuulivoimapuiston meluvaikutukset lähimmille vapaa-ajan asunnoille eivät ylitä valtioneuvoston päätöksen mukaisia ul ko melu ta son ohjearvoja (päivä 45 db, yö 40 db) tai ympäristöministeriön tuu livoi ma ra ken ta mi sen ulkomelutason suunnitteluohjearvoja (päivä 40 db, yö 35 db).

24 Matalataajuinen melu laskettiin Ympäristöministeriön ohjeen 2/2014 mu kaisin menetelmin käyttäen voimalavalmistajilta saatuja arvioita niiden ää ni teho ta sois ta (DMS _V01, V MW-Mk2A-50/60 Hz, Third Octaves according to General Specification, Date ). Ohje an taa menetelmän matalataajuisen melun laskentaan rakennusten ul ko puo lel le. Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohje 1/2003 antaa ma ta la taajui sel le melulle ohjearvot asuinhuoneissa. Rakennusten sisälle kan tau tu va äänitaso arvioitiin tanskalaisen DSO1284 laskentaohjeen mukaisin ää neneris tä vyys ar voin ja tuloksia verrattiin ohjearvoihin. Äänitasot jäävät ma ta lilla taajuuksilla kaikissa rakennuksissa sisällä alle ohjearvon kun huo mioidaan rakenteiden ääneneristävyys. Myös ihmisen keskimääräisen kuu lo kynnyk sen alle jäädään kaikkien asuinrakennusten sisätiloissa. Koska ole tus äänen eris tä vyy del lä äänitaso on korkeimmillaankin noin 10 db oh je ar von alapuolella, on ohjearvon ylittyminen epätodennäköistä huolimatta ra kennus ten eroista matalien äänien ääneneristävyydessä Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-oh jel man SHADOW -moduulilla alustavien voimalanpaikkojen si joi tusten mukaisesti. Laaditun varjostusmallinnuksen mukaan (real-case-laskenta) mukaan tuu livoi ma puis to ei aiheita merkittäviä varjostusvaikutuksia suurimmalle osalle lä hi alu een vakituista asutusta tai loma-asutusta. Yhdessä kohteessa var jostus vai ku tus ylittää yleisesti käytetyn 8 h/vuosi. Osoitteessa Peukalolampi (Mal lin nus koh de G), varjostusvaikutus on 8:41 h/vuosi. Var jos tus vai ku tukset ulottuvat merkittävästi pienemmille alueille lähiympäristöön kun met säalueil la kasvava puusto huomioidaan. Haapalamminkankaan tuulivoimalat si joit tu vat laajalle metsäalueelle ja näin ollen mahdollisia var jos tus vai ku tuksia asuinkiinteistöille ei laskennallisesti tule aiheutumaan kun metsän puusto huomioidaan. Tuulivoimamelusta kirjallisuudessa Tuulivoimaloiden aiheuttama melu on pääosin aerodynaamista ääntä, joka syn tyy tuulen kohdatessa ja vastaavasti irrotessa lavasta. Melulle on tyy pillis tä äänenpaineen ajallinen vaihtelu (amplitudimodulaatio) sekä matalien taa juuk sien esiintyminen. Näiden piirteiden takia tuulivoimaloiden melu koe taan usein kiusallisempana kuin liikennemelu vastaavalla ää nen pai ne tasol la. [1.Ympäristö- ja Terveys lehti 10/2012 s.44, Tuulivoimatuotannon terveys- ja hyvin voin ti hai tat, Timo Lanki] Lisäksi on huomioitava, että rakennusten ää neneris tä vyys on pienillä eli matalilla taajuuksilla huonompi kuin kes ki kor keil la tai korkeilla taajuuksilla [2. Asumisterveysohje]. Tuulivoimaloiden melun häirit se vyyt tä lisää se, että päästöjä tapahtuu myös yöllä jolloin taustamelu on matala ja melu erottuu hyvin. Yöllä esiintyy myös sääolosuhteita, jotka edes aut ta vat melun kulkeutumista. [1] Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun eteneminen on voimakkaasti riip puvai nen vallitsevista sääolosuhteista. Melun etenemiseen vaikuttaa tuu li olo-

25 suh teet, lämpötilaprofiili korkeussuunnassa ja ilmakehän terminen sta bii lisuus. Tuuliosolohteet ja lämpötilaprofiili voivat aiheuttaa toisaalta melun var jo aluei ta ja toisaalta vähentää melun etenemisvaimennusta eli melu kuuluu kauemmas. [3.Tuulivoimaloiden melun synty, eteneminen ja häiritsevyys, VTT tiedot tei ta 2529, Seppo Uosukainen] Asumisterveysohje melusta Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nu kah ta mis ta, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai en nen aikai sia heräämistä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän to den nä köisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kes tos ta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laa dus ta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeg -taso ylittää db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, ta pah tu mien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, ylä raja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joi hin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. Pieni- eli matalataajuiselle melulle on annettu lisäksi tarkemmat yöajan ohje ar vot terssikaistoittain. Tärkeimpänä ympäristölle asetettavia vaatimuksia on häiriöttömän levon tur vaa mi nen etenkin yöaikaan. Voidaan myös todeta, että pitkään kestävä un ta häi rit se vä melu aiheuttaa terveyshaittaa. STM on valmistelemassa asumisterveysohjeen pohjalta uutta asu mis ter veysase tus ta, joka tämän hetken tiedon mukana tullee voimaan keväällä Tuulivoimamelun mallintaminen Ympäristöhallinnon ohjeessa 2/2014 tuulivoimamelun mallinnuksesta [4] mu kaan melumallinnuksissa on kolme porrasta. Esisuunnitteluvaiheessa me lu mal lin nus on toteuttajan valittavissa. Tarkoituksenmukaisuussyistä jo esi suun nit te lu vai hees sa saattaa olla tarpeen noudattaa soveltuvin osin ohjeis tus ta, jotta melumallinnuksen tulokset olisivat yhdenmukaiset koko proses sin ajan. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA-menettely) ja yk si tyiskoh tai ses sa kaavoituksessa tuulivoimaloiden/tuulivoimalan koolle on oh jeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaih to ehtoi set tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, roottorin halkaisija, melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuu li voima loi den melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tar kastel la useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallin taa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu perustuu tuulivoimaloiden me lu päästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käy-

26 te tään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon si sälly te tään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO pe rustu via vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Rakennuslupaharkinnassa (myös suunnittelutarveratkaisun yhteydessä) melu mal lin nuk ses sa tarkastellaan vain toteutukseen valittua vaihtoehtoa. Uutta me lu mal lin nus ta ei tarvita, mikäli valittu ratkaisu on joku jo edellisessä vaihees sa tarkastelluista suunnitteluvaihtoehdoista ja valitun vaihtoehdon on todettu alittavan suunnittelu- tai tunnusarvon. Ympäristölupamenettelyssä tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuu li voi maloi den ympäristövaikutukset selvitetään käyttämällä tarkennettua me lu mallin nus ta. Melumallinnusta tarkennetaan sekä tuulivoimalatyyppien me lupääs tön, että äänen etenemiseen liittyvien parametrien osalta. Tuu li voi maloi den melupäästön mallinnuksessa käytetään valmistajan ilmoittamaa takuu ar voa. Äänen etenemiseen liittyvät parametrit valitaan sijoituspaikalla val lit se vien todellisten olosuhteiden mukaiseksi, muilta kuin ilmakehän absorp tion aiheuttaman vaimennuksen osalta. Melumallinnuksessa käytetään Nord2000-mallinnusmenetelmää. Ym pä ris tö lu pa me net te lyn yhteydessä selvitetään miten melualueelle mahdol li ses ti jäävien asuinrakennusten, loma-asumiseen käytettävien ra ken nusten tai muiden erityistä suojaa edellyttävien alueiden melutasot alittavat melun suunnittelu- tai tunnusarvon. [4] Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan selvityksissä me lumal lin nuk set on tehty lähtömelutasoltaan valmistajan ilmoituksen mukaan koh ta lai sen hiljaisella Vestas V126 Serrated trailing edges voi ma la mal lilla, jonka lähtömelutaso on 105,9 db(a). Kaavaluonnoksen määräyksissä ei vaa di ta käyttämään mallinnettua tuulivoimalatyyppiä mutta kaavassa on osoi tet tu tarkasti tuulivoimalan sijainti sekä kokonaiskorkeus. Mikäli toi mija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan meluisamman voimalan (esim Ves tas V126 lähtömelutaso 108,4dB) laajenee myös mallinnuksen mukainen me lu alue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdollista tuulivoimalan siir tä mis tä kauemmas haitan kärsijästä. Välkkeestä (varjostus) kirjallisuudessa Auringon paistaessa tuulivoimalan takaa aiheuttaa roottorin lapojen pyö rimi nen valon ja varjon vilkkumista. Riippuen voimalan koosta, sijainnista ja au rin gon kulmasta ulottuu tämä välkevaikutus jopa 1-3km etäisyydelle. Välke näkyy kuitenkin vain aurinkoisina päivinä ja tiettyinä kellonaikoina. Suomes sa ei ole raja-arvoa välkkeelle, mutta esimerkiksi Tanskassa sallittu välke on enemmillään 10h vuodessa ja Ruotsissa 8h. Ongelmallisimpina ai koina voidaan pyrkiä tuulivoimaloiden pysäyttämiseen välkkeen eh käi se mi seksi. Ehkäisemällä meluhaitat riittävän suojaetäisyyden avulla ehkäistään samal la suurin osa välkkeen aiheuttamista haitoista. [1] Tuulivoimaloihin on saatavilla automatiikkaa joka pysäyttää voimalan kun

27 on odotettavissa häiritsevää välkettä yhdessä tai useammassa häiriintyvässä koh tees sa. Tuulivoimaloiden suojaetäisyydestä asutukseen STM:n lausunnon mukaan eri maissa suojaetäisyydet asutukseen ovat m 1-2MW:n tuulivoimalaitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtö koh dak si on otettu 3MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat to den nä köises ti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voi makkaam paan matalataajuista ääntä kuin 2-3MW:n voimalat. STM:n mukaan esim Skotlannissa tuulivoimalan ja asutuksen välinen etäisyyden suun nit telu oh jee na on 2 km, Irlannissa 10 x roottorin halkaisija ja Italiassa Cam panian alueella suunnitteluohjeena on 10 x napakorkeus. STM:n Lausunnon mukaan Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häi rit sevyy den takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2km. Haapalamminkankaan tuulivoimapuistoon suunniteltujen voimaloiden suoja etäi syys asutukseen vaihtelisi em suunnitteluohjeiden mukaan 1,3-2km vä lil lä. STM on suosittanut, että maakuntakaavoituksen tuulivoima-alueiden suo javyö hy ke lähimpään asutukseen olisi 2km. Näin haitoista voitaisiin hyvin suu rel la todennäköisyydellä välttyä. Kaavoituksen yhteydessä ei vielä tie detä tuulivoimaloiden todellisia sijaintipaikkoja, voimaloiden tyyppejä, eikä nii den kokoja. Tuulivoimaloita voidaan kyllä rakentaa alle 2km etäi syy delle, mutta tällöin vaikutusarvioinnin on oltava huolellista ja vakuuttavaa se kä perustuttava luotettaviin lähtöarvoihin. Alle 2km etäisyydelle ei tulisi il man kattavaa terveysvaikutusten arviointia rakentaa voimaloita. [5. Ym pä ris tö- ja Terveys lehti 4/2014 s.8, Tuulivoimarakentaminen terveydensuojelun näkökulmasta, Ja ri Keinänen, Vesa Pekkola] Raahen kaupunginvaltuusto on [6] päättänyt, että (tuu li voima)kaa voi tuk ses sa on noudatettava kahden kilometrin etäisyyttä alueen vaki tui ses sa käytössä oleviin asuinkiinteistöihin ja maankäyttö- ja ra ken nuslain (132/1999) mukaan ympärivuotiseen asumiseen ja vapaa-ajan asu miseen tarkoitettuihin kiinteistöihin. Alle kahden kilometrin osalta voidaan poi ke ta vain, mikäli kiinteistön omistajat eivät vastusta hanketta ja lisäksi si sään kantautuva melu taso ei ylitä terveydensuojelulain (763/1994)nojalla sää det ty jä sisämelutasoja. Melumittaukset ja melumallien epävarmuudet Raahen Kopsassa on tuulivoimaloista johtuvien meluvalitusten johdosta suo ri tet tu melumittauksia. Sisä- ja ulkomelua tutki mm Työterveyslaitos välisenä aikana. Mittaus suoritettiin asuinrakennuksessa joka si jait si n. 1,5km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. [7. Työterveyslaitos Me lutut ki mus Raportti ar ] Mittaustulokset perustuvat lyhkäisiin ääninäytteisiin, joissa tuulivoimalan

28 ää nen dominanssi on kuulohavainnoin varmistettu ja asunto on tyhjillään. Ra por tin mukaan analyyseihin valitut mittausjaksot olivat lyhyitä, jolloin joh to pää tök siin liittyy epävarmuuksia. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) asun non sisällä pysyivät pääsääntöisesti alle 30 db:n. Yöaikana äänitasot (LAeq, 1min) ulkona olivat alle 45 db. Arvot perustuvat asukkaan ku vaamiin häiritsevimpiin äänitilanteisiin.[7] Tulosten perusteella yöllisten mittausjaksojen äänitasot sisätiloissa ovat pääsään töi ses ti yli 25dB, jolloin asumisterveysohjeen mukaan voi esiintyä unen häi rin tää. Raportin mukaan tuulivoimamelussa havaittiin ajoittain voimakasta amp litu di mo du laa tio ta (6. mittauksessa 40:stä). Asukas merkinnyt tuu li voi ma melun paljon tai erittäin häiritseväksi 49 kertaa 158 päivän seurantajakson aika na. Raportin mukaan on ilmeistä, että tuulivoimalan ääni kuuluu sekä asunnon pi ha maal le että sisätiloihin. Lisäksi on selvää, että ääni häiritsee kohteen asuk kai ta, vaikka äänitason ohjeelliset enimmäisarvot eivät ylity [7]. Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaavan kaavaselostuksen melu mal lin nuk sen mukaan ao kiinteistöllä melun tulisi olla selvästi alle 35 db. [8 Kopsan tuulivoimapuiston II vaiheen osayleiskaava. Kaavaselostus FCG Suun nit te lu ja Tekniikka Oy] Melumallinnus on tehty 17 tuulivoimalalle WindP- RO-oh jel mal la. Edellä mainitun raportin[7] perusteella 38:sta on nis tu nees ta ulkomelumittausjaksosta mitattiin yli 35 db (LAeqT) tuloksia 27 ker taa. Mittaus tehty kiinteistöllä kun voimaloista on käytössä vasta 7 kpl. Hiljattain käyttöönotetusta Luhangan tuulivoimapuiston meluhaitoista on teh ty valitus paikalliselle rakennus- ja ympäristölautakunnalle. Tuu li voi mame lus ta johtuvia valituksia on käsitelty pitkään myös Haminassa. Me lu ongel mia on ilmoitettu olevan lisäksi Vaasan Öjessa, Huittisten Pah kion vuores sa, Merijärvellä, Ikaalisissa, Ilmajoella, Kortesjärvellä, Porin Peittoossa, se kä Inkoon Barösundissa [9. Ympäristö- ja Terveys lehti 2/2015 s.5, Kohti kes tä vää tuulivoimarakentamista, Denis Siponen.] Kuten edellä on todettu, on tuulivoimamelumallien ja jo käytössä olevien voi ma loi den aiheuttaman todellisen melun välillä ristiriita. Melu on to del lisuu des sa nykyisen kokoisissa 3MW tai suuremmissa voimaloissa voi makkaam paa ja leviää laajemmalle kuin melumallien mukaan on syytä olet taa. ISO standardiin perustuvat melumallit ovat liian yksinkertaistettuja ei vät kä huomio erilaisia sääolosuhteita[9]. Mallit toimivat Panu Maijalan mu kaan vain muutaman sadan metrin päässä voimalasta [10 Yle Uutiset Tuulivoiman melumallit kiistanalaisia. Ja puhelinkeskustelu VTT:n tutkija Panu Mai ja lan kanssa ]. Melumallin dokumentaatiossa todetaan, että mallin nus tu los ten epävarmuus on +-3dB aina kilometrin etäisyyteen saakka tätä suu rem mil le etäisyyksille epävarmuutta ei ole edes annettu [9]. Ruotsissa Uppsalan yliopiston tutkimuksissa mitattiin kahden vuoden ajan

29 tuu li voi ma lan melun leviämistä kahdessa eri kohteessa. Mittaustuloksia verrat tiin ISO etenemismallin mukaiseen melumalliin ja todettiin sen aliarvioivan tuloksia noin 5dB. [9] Jaksollista tai merkityksellistä sykintää eli amplitudimodulaatiota ei me lumal leis sa huomioida lainkaan, vaan sen oletetaan Ympäristöhallinnon ohjeen 4/2014 mukaan sisältyvän tuulivoimaturbiinin valmistajan antamaan ta kuu ar voon. Tämä on Siposen mukaan virheellinen tulkinta, sillä takuuarvo an ne taan ainoastaan standardisääolosuhteille. Ne sääolot, joissa mer ki tyk sellis tä sykintää esiintyy erityisen usein, eivät kuulu standardisääolosuhteisiin. Em Uppsalan yliopiston pitkäaikaisissa mittauksissa jaksottaista syksintää esiin tyi 400m etäisyydellä tuulivoimalasta 30% ja 1000m etäisyydellä 18% mi ta tus ta ajasta.[9] Panu Maijalan mukaan mm amplitudimodulaatioon (merkityksellinen sy kintä) ilmiönä vaikuttaa tuulivoimalan lavan muodon lisäksi paikalliset tuu liolo suh teet. Amplitudimodulaatio on Maijalan mukaan mallinnettavissa kun em seikat tunnetaan.[10] Näin ollen amplitudimodulaation ole mas sa oloa ei voida poissulkea etukäteen ellei sitä ole tutkittu. Oheismateriaali: - Lausuntopyyntö Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan val mis te lu vaiheen kaavaselostus Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston melu- ja varjostusmallinnukset Lisätiedot: ympäristöjohtaja Seppo Lappalainen, puh ja vastaa va ympäristötarkastaja Janne Litmanen, puh Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa kunnan terveydensuojeluviranomaisen lau sun tona seuraavaa: Osa suunnitellut tuulivoimaloista on kokoonsa nähden lähellä asutusta. Kun huo mioi daan edellä mainitut tuulivoimaloiden melun häiritsevyyttä lisäävät eri tyis piir teet, melumallien epävarmuustekijät sekä kokemusperäinen ja mitat tu tieto meluhaitoista riski siihen, että osasta voimaloista voi aiheutua häiritsevää tai jo pa terveyshaittaa aiheuttavaa melua tai välkevaikutusta lähialueen asu tuk sel le. 1. Tuulivoimalat tulee sijoittaa alueelle siten, että ne ovat mahdollisimman kau ka na asutuksesta. Suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulee olla n.2km, näin haitoista voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä välttyä. 2. Jatkosuunnittelussa ja kaavoitus- sekä muissa lupaprosessissa huo mioi ta-

30 via asioita: a) Tuulivoimaloiden käytönaikainen sekä asuinrakennusten sisälle kan tau tuvien meluhaittojen ehkäisy tulee huomioida kaavamääräyksissä. Muutos kaa va mää räyk seen: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi alu een suunnittelussa, toteuttamisessa ja tuulivoimaloiden käytössä on nouda tet ta va valtiovaltioneuvoston päätöstä melutasojen ohjearvoista, ym pä ristö mi nis te riön tuulivoimarakentamista koskevia ulkomelutason suun nit te luoh je ar vo ja sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asettamia sisämelun ta voi tear vo ja. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. b) Melumallinnuksessa käytetyn tuulivoimalan lähtömelutaso tulee huomioi da kaavamääräyksissä. Kaavassa osoitetaan tarkasti tuulivoimalan sijain ti. Mikäli toimija valitsee toteutukseen lähtömelutasoltaan me lui samman voimalan kuin melumallinnuksessa on käytetty, laajenee myös mallinnuksen mukainen melualue ja meluhaitat mutta osayleiskaava ei mahdol lis ta tuulivoimalan siirtämistä kauemmas haitan kärsijästä. Lisäys kaavamääräyksiin esim: Rakennettavien tuulivoimaloiden valmistajan ilmoittama lähtömelutason takuu ar vo saa olla korkeintaan 104,5 db* tai sitä alempi. (* tai uudessa me lumal lin nuk ses sa käytetyn voimalatyypin lähtömelutason takuuarvo) c) Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan kaavaehdotuksen mukaisille paikoille, ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi tehdä ympäristöluvan tarveharkinta ainakin lähimpien tuulivoimaloiden osalta. Perusteluna on se, että tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naa puruus suh de lais sa (NaapL 17 ) tarkoitettua kohtuutonta rasitusta melu- ja välke vai ku tuk sis ta johtuen. Ympäristöluvassa määriteltävien ehtojen avulla toimin taa voidaan säädellä niin, ettei terveyshaittoja pääse syntymään ja hait toja epäiltäessä ne voidaan puolueettomalla tavalla selvittää. Ym pä ris tö lu pa antaa oikeusturvaa sekä toiminnanharjoittajalle, että ympäristön asuk kail le. Ympäristöluvan tarpeellisuudesta päättää kunnan ym pä ris tön suo je lu vi ranomai nen. d) Tuulivoimaloiden aiheuttama melu tulee mallintaa uudelleen ja tar kemmin, mikäli ympäristöluvan tarveharkinta edellyttää luvan hakemista. Ympäristöhallinnon oh jeen 2/2014 mukaisesti (kpl 4.2.) huomioiden lisäksi seuraavat asiat i. Mallinnuksessa olisi suositeltavaa varovaisuusperiaatetta noudattaen ja ympäristöhallinnon 2/2014 ohjeesta poiketen huomioida myös mer ki tyk selli nen sykinnän (amplitudimodulaation) sanktio, ellei erikseen ole osoitettu pai kal li set tuuliolosuhteet ja tuulivoimalan malli huomioiden ettei sitä voi esiin tyä. ii. Melumallinnuksen tulokseen tulisi tehdä varovaisuusperiaatetta nou dat-

31 taen +5 db lisäys ennen vertaamista ohjearvoihin. Tällä lisäyksellä pyritään kom pen soi maan melumalleissa havaittuja puutteita. Terveydensuojelulain 26 1mom. mukaan asunnon ja muun sisätilan si sä ilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, sä teilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä ai heudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 27 1 mom mukaan, jos asunnossa tai muussa oles kelu ti las sa esiintyy melua, tärinää, hajua, tai muuta niihin verrattavaa siten, et tä siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oles ke leval le, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, pois ta mi sek si tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Saman pykälän 2 mom. mukaan Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jon ka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin ter veys hai tan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Terveydensuojeluviranomainen voi joutua tuulivoimalasta tehdyn me lu va lituk sen johdosta määrätä terveydensuojelulain 27 perusteella tehtäväksi riittä vät melumittaukset. Saman pykälän perusteella voidaan tarvittaessa jou tua määräämään tuulivoimalalle käyttörajoituksia melusta johtuvan ter veys haitan poistamiseksi. Ympäristölautakunta katsoo, että siirtämällä tuulivoimalat riittävän kauas asu tuk ses ta voidaan melusta johtuvan terveyshaitan riskiä pienentää mer kittä väs ti. Jälkeenpäin melusta johtuvan terveyshaitan selvittäminen ja pois tami nen on hankalaa ja kallista. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Hyväksyttiin. Muutoksenhakukielto Ote tiedoksi Saarijärven kaupunki

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50 -. N3IVIS)I3I hahn JYUHON IMVIMVIIVMKflI - N]3S33NNVIVS K013!J3fI1IJ4lIM (s--i) IVUHON INVIVVIIVNJNVN N3SL15IH3IV VISNOIVV4OIHOF (s--i) %J3IIHON NI3SNfIIIOflIDI3UIJI13IPs1 S13S13H0 NVIVNMVN OlJlJAfflI IMIM MMcIflNVIIVC VSM33IIdmIIAJ VISiSNOMMOIYIVAVVN tio1slnavnioanfifu M3UOfIAMOONflOII MVVI13SNfIJJD{[VASI3IHA Vt MVVNN[V)INIIMIMV1VJVVH,I N cn&s\r9 \* S 7 fl3\ CrYV - 1kM 7\ rt1 I inf yfijfljaflhivnj.vv tciniv1vlnfln SVNflSV -VINO] SVNflSVN1A)1 N1UAN) INShIdI1Jl[N NP IVf - -- _ 4pw tt iifr rm2l vj;nip1 1i771?/V1 y /fla444 5 knfll\d tt c\p rtfl4 CI / 4izfl9t Ll2( 3O- od -I- 7-J he d atu( uof-fv y2 17g0 M).2CcJ \2-3Ot)ñ Ioj. I+\hi3fl\4J t IS SwAn511 rwi _V-tlVJV l h-i 1t, - A / (fr.-c4io - b-9q_ ya _4 VSS3UflflSIVNUIAJO yssita! VINUNI VIAl ]]1V JYGHON JNVNVI ON)1 NOISI3INUIN ivi (vqiniv) woso -IVNNIVN

51 KANNAT SARAKKEESEEN - KANNATTAMANI KOHDAT M ERKITSEN KANNATTAMANI KOHDAT (1-1) NIMILUETTELON KANNATAN OHEISEN MIELIPIDEKIItJOITUICSEN KOHTIEN (1-4) JOHTOPAATOKSIA. NIM I LUETTELO KAAVALUONNOKSESTA MIELIPITEENSA JATTANEIDEN YHTEJSVAIKUTUKSELTAAN HOLINGONVUOREN TUULIVOIMAPUISTON fr fl V.&Q,& -. - I AJ AS.3 b-to.l q -o-oo4 $i251 - / I-q /A/ ijc 5g /< ti P/7kA2/u n,&4t /C 9, /- ASUKAS, KUN1ALAIXEN. 1ATKAILUYR1FFAJA. JNE,. JATAN MIELIPITEENI (KUTEN KYLAN ASUKAS, LOMA ALLE MAININTA, MISSA OMINAISUUDESSA KOHDAT TAMANI NIMI TEKSTATEN OSOITE (ALUEELLA) TAI KIINTEISTON RNO - 1IAAPALAMMINKANKAAN JA

52 Huomautus Holingonvuoren ja Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta /Sähköpostiin lähetetty mielipide: Tässä on lista, henkilöistä, jotka ilmaisivat meille KIELTEISEN kantansa tuulivoimapuistojen rakentamisesta sähköpostin kautta (n=8) Henkilöiden nimet ja sähköpostiosoitteet: 1) Vilho Heinonen, 2) Pertti Rautiainen, 3) Eija Rossi-Rautiainen, 4) Arja Riekko, 5) Vesa Riekko, - - 6) Janne Riekko, - - 7) Riku Riekko, - - 8) Inka Malinen, - - Tarvittaessa lähetämme teille alkuperäiset kannanotot ja kirjoitukset. Tiedot keräsi Tuulikki Sjögren

53

54 MIELIPITEEN ESITTÄMINEN KAAVAA VALMISTELTAESSA MRL 62 JA MRA 30 KAAVAHANKE: Haapalamminkankaan (Rahkolan yhteismetsän) tuulivoimapuiston osayleiskaava LUONNOKSET NÄHTÄVILLÄ: Mielipiteeni koskee Haapalamminkankaan (Rahkolan yhteismetsän) tuulivoimaosayleiskaavaluonnosta. Asumme noin kahden kilometrin säteellä lähimmästä luonnoksessa mainitusta tuulivoimalasta, minkä johdosta huolta herättääkin tuulivoimaloiden tuottaman melun kantoalue. Olemassa olevat tuulivoimaloiden melumallit ovat herättäneet lähiaikoina suurta huomiota ja keskustelua muun muassa mediassa, missä melumallien luotettavuudesta etenkin suuremmilla etäisyyksillä (ISO-malli mukaanlukien) on esitetty asiantuntijoiden parissa ajoittain eriäviä ja hyvinkin kriittisiä näkemyksiä. Toinen tärkeä seikka liittyy Saarijärven Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston liito-orava selvitykseen, joka on laadittu vuonna 2013, ja jonka aikana liito-oravahavaintoja ei tehty. Kotimme lähipiirissä (toisin sanoen noin kahden kilometrin säteellä lähimmästä tuulivoimalasta) on selvityksen laatimisen jälkeen, eli tämän ja vuoden 2014 aikana, tehty useita liito-orava havaintoja, jotka on sittemmin saatettu myös ELY-keskuksen tietoon. Koska laji voi saada vuoden aikana jopa kaksi kahdesta kolmeen poikasta käsittävää pesuetta, huolen aiheena on vuonna 2013 tehdyn selvityksen jälkeen syntyneiden poikueiden mahdollinen levittäytyminen tuulivoimaloille suunnitteilla olevalle alueelle, jolla laaditun selvityksen mukaan on lajille "soveliaita elinympäristöjä" Aulikki Ahlström Piilolantie Kolkanlahti

55 Huomautus Holingonvuoren ja Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnoksesta Kiinteistötunnus: L Kiinteistön nimi: Turhala Omistamani nykyisellään vapaa-ajankiinteistö sijaitsee suunnitellun tuulivoimalapuiston ympäristöhaittojen välittömässä vaikutuspiirissä. Toteutuessaan hanke heikentää ratkaisevasti alueen asuinviihtyvyyttä ja virkistyskäyttöä: melu-, valo-, maisema- ja muut tuulimyllyistä koituvat ympätistöhaitat estävät kiinteistön käytön alkuperäiseen tarkoitukseensa ja romahduttavat sen jälleenmyyntiarvon. Suurta huolta aiheuttavat myös ihmisille jatkuvasta melu- ja valosaasteelle altistumisesta aiheutuvat fyysiset ja henkiset terveyshaitat sekä alueen luonnolle koituvat peruuttamattomat vauriot. Mikäli tuulivoimalahanke toteutuu, joudun myös surukseni luopumaan pitkäaikaisesta haaveestani muuttaa takaisin synnyinseudulleni Saarijärvelle ja asettua perheineni pysyvästi asumaan lapsuuteni maisemiin Lintupohjan kylälle. Kunnioittaen Tarja Könönen, kuvataiteen lehtori Punkaharju

56 Lähettäjä: Saarijärvi Kirjaamo Vastaanottaja: Tarvainen Mirja; Humppi Ulla-Maija; Jokinen Essi Aihe: VL: Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Päivämäärä: 27. huhtikuuta :41:48 Lähettäjä: Marjatta Lamminaho Lähetetty: 25. huhtikuuta :00 Vastaanottaja: Saarijärvi Kirjaamo Aihe: Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava MIELIPITEEN ESITTÄMINEN KAAVAA VALMISTELTAESSA MRL 62 JA MRA 30 KAAVAHANKE: Haapalamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava LUONNOKSET NÄHTÄVILLÄ: Oheiseen kaavahankkeeseen liittyen haluan Suolikkojärven mökinomistajana todeta seuraavaa: 1. Kaavan näkymäalueanalyysi on puutteellinen. Se tulisi tehdä maanpintamallin mukaan (no forest). Metsän tuoma näkemäeste ei ole pysyvä, vaan avohakkuut voivat aiheuttaa nopeita ja dramaattisia muutoksia tuulivoimaloitten näkyvyyteen ja sitä kautta mökkiasukkaiden viihtyvyyteen sekä mökin arvoon. 2. Näkymäalue-analyysistä ei käy ilmi onko kyseessä vain pelkän voimalatornin vai voimalatornin + roottorilavan näkyvyys. Mikäli analyysi on pelkästä voimalatornista, näkynee koko voimala analyysiä huomattavasti laajemmalle alueelle aiheuttaen merkittävästi enemmän maisemahaittoja. 3. Melumallinnus on myös puutteellinen siinä mielessä että siinä ei huomioida ollenkaan suurinta muutosta, Suolikon hiljaisuuden vaihtumista tuulivoimaloiden matalataajuisen ja amplitudimoduloituneen äänivallin piiriin. Mikä arvo annetaan hiljaisuuden katoamiselle? Miksi amplitudimodulaatiota ei ole huomioitu melumallintamisessa? Eivätkö nämä voimalatyypit "syki"? 4. Haapalamminkankaan tuulivoimayleiskaavan maisemaselvitys, valokuvasovite no 1: "Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu varsin paljon voimaloiden rakentamisen myötä. Melko luonnontilaista muistuttava eteläranta saa teknologisia piirteitä voimaloiden ilmestyessä taustalle. Voimalat istuvat suhteellisen hyvin maisemaan." Lihavoitu lainaus kuvastanee ainoastaan maisemaselvityksen laatijan objektivisuutta (tai sen puutetta) ja asennetta asiaan. Meiltä mökkiläisiltä kysyttäessä voisi tulla erilaisiakin kuvauksia maisemaan istuvuudesta. Omasta mielestäni voimalat eivät istu maisemaan ollenkaan ja aiheuttavat näinollen merkittävää ja kohtuutonta haittaa Suolikon mökkiläisille.

57 Ystävällisin terveisin Marjatta Lamminaho Tervasalmi

58 -----Alkuperäinen viesti----- Lähettäjä: Teemu Lehtonen Lähetetty: 28. maaliskuuta :37 Vastaanottaja: Saarijärvi Kirjaamo Kopio: Humppi Ulla-Maija; Tarvainen Mirja; Jokinen Essi Aihe: Haapalamminkankaan ja Holingonvuoren alueiden tuulivoimaosayleiskaavaluonnokset Hei Sain kuulutus-kirjeen ko. alueen naapurina. Omistan pienen palan metsää sieltä. Halusin vain ilmaista tukeni hankkeelle. En vastusta millään muotoa. Terv, Teemu Lehtonen Aatelitie 5 F 22 Vantaa

59 Saarijärven Kaupunki Kaavoitus Mielipide osayleiskaavaan Mielipide Haapalamminkankaan (Rahkolan yhteismetsä) tuulivoimapuiston osayleiskaava Vaihemaakuntakaavassa ei ole alueelle osoitettu tuulivoimapuistoaluetta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan Näin ollen osayleiskaava ja suunniteltavat tuulivoimalat ovat tarpeettomia. Lainaukset kaavaselostuksesta: Suunnittelualueen pohjoispuolella olevan Suolikkojärven, Loukkulampien ja Pienen Saarijärven(osa) ranta-alueilla on voimassa vuonna 1993 hyväksytty ranta-asemakaava. Saarijärven kaupunki on kaavoittanut ranta-asemakaavan, myynyt tontit ja on nyt kaavoittamassa lomapaikkojen välittömään läheisyyteen tuulivoimatuotantoaluetta. Alueella on myös muita ranta-asemakaavoja. Tämä ei ole kestävää kaavoituspolitiikkaa. Etenkään kaupungille, jonka mainos on Ole.Elä.Nauti. Kohta 6.4 tuulivoimapuiston rakenteet Periaatekuvassa voimala on kuvattu vain sivukuvana. Roottoriympyrän massiivisuus hämärtyy. Voimala pitäisi kuvata myös edestä. Kohta 10 Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan osayleiskaavan keskeiset vaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Tuulivoimalat vaikuttavat ympäristöönsä mm. muuttamalla maisemaa sekä tuottamalla ääntä. Tuulivoimarakentamisella voi olla vaikutuksia luonnonarvoihin ja ihmisten elinoloihin. Toteutuessaan tulee muuttamaan maisemaa pysyvästi ja aiheuttaa melua. Eli on energiateollisuusalue. Kohta 10.5 Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi. Kuva 16 Rauhallisen järvimaiseman luonne muuttuu varsin paljon voimaloiden rakentamisen myötä. Voimalat istuvat suhteellisen hyvin maisemaan.