HYVÄKSYTYT TEKSTIT. P8_TA(2017)0364 Naisten taloudellinen voimaannuttaminen yksityisellä ja julkisella sektorilla EU:ssa

Transkriptio

1 Euroopan parlamentti HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2017)0364 Naisten taloudellinen voimaannuttaminen yksityisellä ja julkisella sektorilla EU:ssa Euroopan parlamentin päätöslauselma 3. lokakuuta 2017 naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla EU:ssa (2017/2008(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan, ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 ja 10 artiklan, 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 157 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 ja 33 artiklan, ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY 1, ottaa huomioon miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta 7. heinäkuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/41/EU 2, ottaa huomioon toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä 19. lokakuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY 3 (äitiyslomadirektiivi), ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2008 annetun komission ehdotuksen neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (COM(2008)0426), 1 EUVL L 204, , s EUVL L 180, , s EYVL L 348, , s. 1.

2 ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2009 vahvistamansa kannan ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 1, ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi äitiyslomadirektiivin muuttamisesta (COM(2008)0637), ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY muuttamisesta sekä toimenpiteiden toteuttamisesta työntekijöiden tukemiseksi työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa 2, ottaa huomioon 17. joulukuuta 2013 annetun neuvoston direktiivin 2013/62/EU BUSINESSEUROPEn, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta annetun direktiivin 2010/18/EU muuttamisesta sen johdosta, että Mayotten asema Euroopan unioniin nähden muuttuu 3, ottaa huomioon 14. marraskuuta 2012 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä (naisten johtokuntapaikkoja koskeva direktiivi) (COM(2012)0614), ottaa huomioon 20. marraskuuta 2013 ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä 4, ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2013 antamansa päätöslauselman sukupuolistereotypioiden poistamisesta EU:ssa 5, ottaa huomioon 12. syyskuuta 2013 antamansa päätöslauselman mies- ja naispuolisille työntekijöille samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaatteen soveltamisesta 6, ottaa huomioon 20. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman äitiyslomasta 7, ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kotitalous- ja 1 EUVL C 137 E, , s EUVL C 70 E, , s EUVL L 353, , s EUVL C 436, , s EUVL C 36, , s EUVL C 93, , s EUVL C 353, , s. 39.

3 hoivatyötä tekevistä naisista EU:ssa 1, ottaa huomioon 12. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman BUSINESSEUROPEN, UEAPME:n, CEEP:n ja EAY:n tekemän vanhempainvapaata koskevan tarkistetun puitesopimuksen täytäntöönpanosta ja direktiivin 96/34/EY kumoamisesta 8 päivänä maaliskuuta 2010 annetun neuvoston direktiivin 2010/18/EU soveltamisesta 2, ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman köyhyydestä: sukupuolinäkökulma 3, ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman työ- ja yksityiselämän tasapainolle suotuisten työmarkkinaolosuhteiden luomisesta 4, ottaa huomioon 15. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY ( työsyrjintädirektiivi ) soveltamisesta 5, ottaa huomioon 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY soveltamisesta 6, ottaa huomioon 14. helmikuuta 2017 neuvostolle antamansa suosituksen Euroopan unionin painopisteistä naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan 61. istuntoa varten 7, ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuosina , ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisista ja heidän asemastaan maaseutualueilla 9, ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: Sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen, ottaa huomioon neuvoston päätelmien yhteydessä 7. maaliskuuta 2011 hyväksytyn Euroopan tasa-arvosopimuksen vuosiksi , 1 Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017) Neuvoston istunto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat), Bryssel, 7. maaliskuuta 2011.

4 ottaa huomioon miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta läpinäkyvyyden avulla 7. maaliskuuta 2014 annetun komission suosituksen (2014/124/EU) 1, ottaa huomioon joulukuussa 2015 annetun työssäkäyvien perheiden työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyviä haasteita koskevan komission aloitteen Roadmap: A new start to address the challenges of work-life balance faced by working families sekä sitä koskevat julkiset ja sidosryhmien kuulemiset, ottaa huomioon yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, jotka ovat ensimmäiset maailmanlaajuiset yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat suuntaviivat ja jotka kaikki YK:n jäsenvaltiot hyväksyivät yksimielisesti YK:n ihmisoikeusneuvoston kokouksessa 16. kesäkuuta 2011, ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 annetun komission tiedonannon yritysten yhteiskuntavastuusta (COM(2011)0681), jossa kannustetaan jäsenvaltioita soveltamaan YK:n suuntaviivoja kansallisiin olosuhteisiin, ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta (COM(2017)0250), ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskevasta aloitteesta (COM(2017)0252), ottaa huomioon Euroopan investointipankkiryhmän sukupuolten tasa-arvoa ja naisten taloudellista voimaannuttamista koskevan strategian, ottaa huomioon 3. joulukuuta 2015 annetun sukupuolten tasa-arvoa koskevaa strategiaa käsittelevän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan The Strategic engagement for gender equality (SWD(2015)0278), ja erityisesti sen 3.1. luvun Increasing female labour-market participation and the equal economic independence of women and men, jossa tarkastellaan keinoja lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille sekä naisten ja miesten tasa-arvoista taloudellista riippumattomuutta, ottaa huomioon komission vuoden 2017 kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa ja erityisesti sen 1. luvun, jossa tarkastellaan keinoja lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille ja tasa-arvoista taloudellista riippumattomuutta, sekä 2. luvun, jossa käsitellään sukupuolten välisten palkka-, tulo- ja eläke-erojen umpeen kuromista, ottaa huomion Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) raportit The gender employment gap: challenges and solutions (2016), Work-life balance: creating solutions for everyone (2016), Social partners and gender equality in Europe (2014) ja Developments in working life in Europe: EurWORK annual review (2014 ja 2015) sekä kuudennen Euroopan työolotutkimuksen (EWCS) (2016), ottaa huomioon samanarvoisesta työstä maksettavasta samasta palkasta tehdyn ILO:n yleissopimuksen vuodelta 1951, osa-aikatyöstä tehdyn ILO:n yleissopimuksen vuodelta 1994, kotityöstä tehdyn ILO:n yleissopimuksen vuodelta 1996, äitiyssuojelusta tehdyn 1 EUVL L 69, , s. 112.

5 ILO:n yleissopimuksen vuodelta 2000 sekä kotitaloustyöntekijöistä tehdyn ILO:n yleissopimuksen vuodelta 2011, ottaa huomioon naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (CSW) 61. istunnossa 24. maaliskuuta 2017 hyväksytyt päätelmät Naisten taloudellinen voimaannuttaminen muuttuvassa työelämässä, ottaa huomioon syyskuussa 2016 annetun naisten taloudellista voimaannuttamista käsittelevän YK:n pääsihteerin korkean tason paneelin raportin Leave no one behind: A call to action for gender equality and women s economic empowerment, ottaa huomioon Pekingin toimintaohjelman ja YK:n yleissopimuksen kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta (CEDAW), ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A8-0271/2017), A. ottaa huomioon, että unioni on sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja varmistamaan sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen kaikissa toimissaan; B. toteaa, että naisten tasa-arvoinen osallistuminen työmarkkinoille ja taloudelliseen päätöksentekoon on naisten voimaannuttamisen ennakkoedellytys ja myös sen seuraus; C. ottaa huomioon, että koko unionissa naiset ovat edelleen aliedustettuina työmarkkinoilla ja johtotehtävissä ja että naisten kokonaistyöllisyysaste on yhä lähes 12 prosenttia alhaisempi kuin miesten; D. toteaa, että naisten taloudellisen voimaannuttamisen suurimpia esteitä ovat epäsuotuisat sosiaaliset normit, syrjivät lait tai oikeusturvan puute, se, etteivät palkaton kotitaloustyö ja hoivatyö jakaudu tasaisesti miesten ja naisten välillä, sekä se, etteivät taloudellinen, digitaalinen ja kiinteä omaisuus ole naisten saatavilla; toteaa, että näitä esteitä voi pahentaa moniperusteinen syrjintä 1, joka voi perustua rotuun ja etnisyyteen, uskontoon, vammaisuuteen, terveyteen, sukupuoli-identiteettiin, seksuaaliseen suuntautumiseen ja/tai sosio-ekonomisiin olosuhteisiin; E. ottaa huomioon, että naisten taloudellisen voimaannuttamisen rakenteelliset esteet ovat moninaisten ja risteävien eriarvoisuuksien, stereotypioiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin syrjinnän tulosta; F. toteaa, että naisten taloudellinen voimaannuttaminen on sekä oikein että älykästä ennen kaikkea siksi, että se on sukupuolten tasa-arvon olennainen ulottuvuus ja siten ihmisen perusoikeuksia koskeva asia, ja myös siksi, että naisten parempi osallistuminen työmarkkinoille edistää kestävää talouskehitystä yhteiskunnan kaikilla tasoilla; ottaa huomioon, että yritykset, jotka arvostavat naisia ja mahdollistavat heidän täysimääräisen osallistumisensa työelämään ja päätöksentekoon, ovat vauraampia ja auttavat lisäämään tuottavuutta ja talouskasvua; ottaa huomioon, että Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tiedot osoittavat, että sukupuolten tasa-arvoa koskevat parannukset loisivat unioniin 1 Naisten taloudellista voimaannuttamista käsittelevän YK:n korkean tason paneelin raportti Leave no one behind: A call to action for gender equality and economic women s empowerment (syyskuu 2016).

6 jopa 10,5 miljoonaa lisätyöpaikkaa vuoteen 2050 mennessä, että unionin työllisyysaste nousisi lähes 80 prosenttiin ja että unionin BKT asukasta kohti voisi nousta 6,1 9,6 prosenttia ja edistää kasvua jäsenvaltioissa prosenttia vuoteen 2050 mennessä; G. toteaa, että Eurooppa strategiassa vahvistetaan yhdeksi EU:n tavoitteeksi, että miesten ja naisten työllisyys nousee 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, ja erityisesti, että sukupuolten välinen kuilu työllisyydessä poistetaan; toteaa, että tarvitaan koordinoituja toimia naisten työmarkkinoille osallistumisen helpottamiseksi; H. toteaa, että vuoden 2015 lopulla komissio julkaisi sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman ( ), jossa naisten taloudelliset oikeudet ja taloudellinen voimaannuttaminen asetetaan yhdeksi toimintasuunnitelman neljästä keskeisestä alasta; I. ottaa huomioon, että sukupuolten palkka-, tulo- ja eläke-erojen pienentäminen ja naisten köyhyyden torjuminen sen avulla on yksi komission asiakirjassaan Strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuosina esittämistä painopisteistä; J. toteaa, että kaikissa 17:ssä kestävän kehityksen tavoitteessa on asetettu naisten taloudellista voimaannuttamista koskevia tavoitteita; K. katsoo, että työ- ja yksityiselämän tosiasiallinen tasapaino vaikuttaa myönteisesti edistymiseen kohti naisten ja miesten välistä tasavertainen tulonsaaja / tasavertainen huoltaja -mallia sekä terveysnäkökohtiin ja edistää osallistavaa talousympäristöä, kasvua, kilpailukykyä, työmarkkinoille osallistumista yleensä, sukupuolten tasa-arvoa, köyhyysriskin alenemista ja sukupolvien välistä solidaarisuutta sekä auttaa ratkaisemaan ikääntyvän yhteiskunnan haasteita; L. toteaa Eurostatin tutkimuksesta käyvän ilmi, että EU:ssa 31,5 prosenttia työssäkäyvistä naisista tekee osa-aikatyötä, kun miesten vastaava osuus on 8,2 prosenttia, ja että vain 50 prosenttia naisista tekee kokopäivätyötä, kun miesten vastaava osuus on 71,2 prosenttia, joten kokopäiväisen työllisyysasteen ero on 25,5 prosenttia; ottaa huomioon, että hoitovelvoitteet ovat työssäkäymättömyyden syy lähes 20 prosentille työelämän ulkopuolella olevista naisista, kun taas ne ovat syynä vain alle kahdelle prosentille työelämän ulkopuolella olevista miehistä; ottaa huomioon, että hoitovelvoitteet sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta aiheutuvat vaikeudet johtavat siihen, että naiset tekevät paljon miehiä todennäköisemmin osa-aikatyötä tai ovat työelämän ulkopuolella, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän palkka- ja eläketuloihinsa; M. ottaa huomioon, että hoivaa tarvitsevista suurin osa on yleensä palkattoman hoivatyöntekijän lapsia tai ikääntyneitä tai vammaisia perheenjäseniä; N. toteaa, että naiset tekevät ainakin kaksi ja puoli kertaa enemmän palkatonta kotitalousja hoivatyötä kuin miehet; O. katsoo, ettei äitiyttä saisi pitää naisten ammatillisen kehityksen ja siten heidän emansipaationsa esteenä;

7 P. toteaa, että naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet vanhemmuuden suhteen (lukuun ottamatta synnytyksestä toipumista), ja muistuttaa, että vastuu lasten kasvatuksesta olisi jaettava eikä sitä siis pitäisi antaa yksinomaan äitien tehtäväksi; Q. ottaa huomioon, että vuonna 2015 naisten, joilla oli yksi alle kuusivuotias lapsi, keskimääräinen työllisyysaste oli lähes yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin naisten, joilla ei ollut pieniä lapsia, ja että joissakin jäsenvaltioissa ero oli yli 30 prosenttia; R. toteaa, että äitiys ja vanhemmuus eivät ole hyväksyttäviä perusteita syrjiä naisia työmarkkinoille pääsyssä ja siellä pysymisessä; S. katsoo, että olisi perustettava julkisesti saatavilla oleva, tiedonkeruun sisältävä palkkojen kartoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on poistaa sukupuolten palkkaero painostamalla sekä julkista että yksityistä sektoria arvioimaan palkkarakenteitaan ja korjaamaan mahdollisesti havaitut sukupuoleen perustuvat erot ja jonka avulla on mahdollista luoda uutta tietoisuutta, joka johtaa siihen, etteivät sukupuolten palkkaerot ole sosiaalisesti hyväksyttäviä millään alalla tai missään yrityksessä; T. toteaa, että kiintiöiden on havaittu parantavan yksityisyritysten suorituskykyä ja edistävän laajempaa talouskasvua sen lisäksi, että niiden avulla hyödynnetään paremmin työvoiman lahjakkuusreserviä; U. katsoo, että sukupuolten tasa-arvo ja monimuotoisuus työntekijöiden edustuksessa yrityksien hallituksissa on keskeinen demokratian periaate, jolla on myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, muun muassa osallistava strateginen päätöksenteko ja sukupuolten palkkaeron pieneneminen; V. ottaa huomioon, että OECD:n tutkimusten mukaan ne yritykset, joiden hallituksessa on enemmän naisia, ovat taloudellisesti kannattavampia kuin ne, joiden hallituksessa on pelkästään miehiä; W. toteaa, että tyypillisesti naisvaltaisille aloille tai tehtäville on yleensä ominaista vastaavia miesvaltaisia aloja tai tehtäviä alhaisemmat palkat, mikä kasvattaa osaltaan sukupuolten palkka- ja eläke-eroja, jotka ovat tällä hetkellä 16 prosenttia ja 40 prosenttia; X. toteaa, että ILO on kehittänyt puitteet, joilla työtä arvioidaan neljän tekijän perusteella: pätevyysvaatimukset, kuormittavuus, vastuullisuus ja työolot, ja niitä painotetaan sen mukaan, kuinka tärkeitä ne ovat kyseessä olevalle yritykselle tai organisaatiolle; Y. katsoo, että työmarkkinaosapuolilla on mahdollisuus vahvistaa naisten taloudellista voimaannuttamista työehtosopimusneuvottelujen avulla siten, että edistetään naisten ja miesten samapalkkaisuutta, investoidaan työ- ja yksityiselämän tasapainoon, tuetaan naisten urakehitystä yrityksissä ja tarjotaan tietoa ja koulutusta työntekijöiden oikeuksista; Z. toteaa, että on näyttöä siitä, että sukupuolten palkkaerot ovat pienempiä silloin, kun kollektiivinen neuvottelu on vahvaa 1 ; 1 Katso The European Trade Union Confederation, Collective bargaining: our powerful tool to close the gender gap (2015).

8 AA. toteaa, että Eurostatin mukaan 24,4 prosenttia unionin naisista on köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa ja että yksinhuoltajaäidit, yli 55-vuotiaat naiset ja vammaiset naiset ovat erityisesti vaarassa joutua työttömiksi tai työelämän ulkopuolelle; AB. katsoo, että naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) täytäntöönpano on naisten voimaannuttamisen, ja siten sukupuolten tasa-arvon, ennakkoedellytys; katsoo, että sukupuoleen perustuva väkivalta on tuomittava syrjinnän muoto ja perusoikeuksien loukkaus, joka ei vaikuta pelkästään naisten terveyteen ja hyvinvointiin vaan myös heidän mahdollisuuksiinsa työllistyä ja olla taloudellisesti riippumattomia; katsoo, että naisiin kohdistuva väkivalta on yksi tärkeimmistä sukupuolten tasa-arvon esteistä ja että koulutuksen avulla on mahdollista vähentää sukupuoleen perustuvan väkivallan riskiä; katsoo, että myöhempi sosiaalinen ja taloudellinen voimaantuminen voi auttaa naisia pääsemään irti väkivaltatilanteista; katsoo, että työpaikalla tapahtuvasta väkivallasta ja häirinnästä, mukaan lukien seksismi ja seksuaalinen häirintä, on vakavat kielteiset seuraukset kaikille asianomaisille työntekijöille, heidän kollegoilleen ja perheilleen sekä organisaatioille, joissa he työskentelevät, sekä koko yhteiskunnalle ja ne voivat olla osasyynä naisten jäämiselle pois työmarkkinoilta; AC. ottaa huomioon, että taloudellinen väkivalta on sukupuoleen perustuvan väkivallan muoto, jota esiintyy naisten päivittäisessä elämässä ja joka estää heitä nauttimasta täysimääräisesti oikeudestaan vapauteen, aiheuttaa sukupuolten eriarvoisuutta ja heikentää naisten roolia yhteiskunnassa yleensä; AD. ottaa huomioon, että monissa tutkimuksissa on todettu julkisen sektorin leikkauksilla olevan erittäin kielteinen vaikutus naisiin, heidän taloudelliseen voimaannuttamiseensa ja sukupuolten tasa-arvoon; AE. katsoo, että koulutus, pätevyydet ja taitojen hankkiminen ovat olennaisen tärkeitä naisten voimaannuttamiselle sosiaalisella, kulttuurisella ja taloudellisella tasolla ja että koulutusmahdollisuuksien tiedetään olevan keskeinen tekijä, kun torjutaan eriarvoisuutta, kuten aliedustusta päätöksenteko- ja johtoasemissa insinööri- ja luonnontieteiden aloilla, ja parannetaan siten naisten ja tyttöjen taloudellista voimaantumista; AF. katsoo, että digitalisaatiolla on myönteisiä vaikutuksia, sillä se luo uusia työllistymismahdollisuuksia ja mahdollistaa rakentavan siirtymisen kohti joustavampia työskentelymuotoja erityisesti naisille, jotka siirtyvät tai palaavat työmarkkinoille, ja auttaa myös saavuttamaan paremman tasapainon hoitovastuun ja työelämän välillä sekä naisille että miehille; I. Yleiset näkökohdat 1. katsoo, että naisten taloudellinen osallistuminen ja voimaannuttaminen ovat olennaisen tärkeitä heidän perusoikeuksiensa vahvistamiseksi ja jotta he voivat saavuttaa taloudellisen riippumattomuuden, käyttää vaikutusvaltaa yhteiskunnassa ja hallita omaa elämäänsä ja samalla rikkoa lasikattoja, jotka estävät sen, että heitä kohdeltaisiin työelämässä tasa-arvoisesti miehiin verrattuna; kannustaa siksi naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen poliittisin ja rahoituksellisin keinoin;

9 2. korostaa, että naisten oikeuksien ja taloudellisen voimaannuttamisen vahvistaminen merkitsee, että on puututtava syvälle juurtuneisiin eriarvoisiin sukupuolten valtasuhteisiin, jotka aiheuttavat naisiin ja tyttöihin sekä hlbti-henkilöihin kohdistuvaa syrjintää ja väkivaltaa, ja korostaa, että sukupuolten valtarakenteet kytkeytyvät muihin syrjinnän ja eriarvoisuuden muotoihin, jotka liittyvät muun muassa rotuun, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoli-identiteettiin; 3. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kaikille tasa-arvon ja syrjimättömyyden työpaikoilla; 4. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön sekä työsyrjintädirektiivin että miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin annetun direktiivin 2010/41/EU; vaatii komissiota varmistamaan näiden direktiivien paremman soveltamisen; 5. huomauttaa, että naisten alhaisella työllisyysasteella ja naisten jäämisellä työelämän ulkopuolelle on kielteinen vaikutus naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen; korostaa, että naisten alhaisemman työllisyysasteen vuotuiset kokonaiskustannukset, kun otetaan huomioon saamatta jääneet ansiotulot, menetetyt sosiaaliturvamaksut sekä julkiselle taloudelle koituneet lisäkustannukset, vastasivat 2,8:aa prosenttia unionin BKT:stä eli 370:tä miljardia euroa vuonna 2013 Eurofoundin arvion mukaan ja että kustannukset, jotka aiheutuvat siitä, että nainen on työelämän ulkopuolella, ovat Euroopan tasa-arvoinstituutin arvion mukaan 1,2 2 miljoonaa euroa hänen koulutustasostaan riippuen; 6. korostaa, että naisten taloudellinen voimaannuttaminen ja yhtäläiset mahdollisuudet työmarkkinoilla ovat ennen kaikkea ratkaisevan tärkeitä naisille yksilökohtaisesti, mutta myös tärkeitä tekijöitä EU:n talouskasvun edistämisessä, sillä ne vaikuttavat myönteisesti BKT:hen, osallistavuuteen ja yritysten kilpailukykyyn ja auttavat myös ratkaisemaan EU:n ikääntyvään väestöön liittyviä haasteita; huomauttaa, että vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan EU:n BKT voisi teoreettisesti kasvaa lähes 27 prosenttia, jos työmarkkinoilla vallitsisi täysimääräinen sukupuolten tasapuolinen edustus; II. Toimet ja välineet naisten taloudellisen voimaannuttamisen parantamiseksi Parempi työ- ja yksityiselämän tasapaino 7. panee merkille, että vastauksena parlamentin pyyntöön parantaa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista komissio on antanut muita kuin lainsäädäntöehdotuksia ja yhden lainsäädäntöehdotuksen, joissa ehdotetaan useantyyppisiä vapaita ja lomia 2000-luvun haasteisiin vastaamiseksi; korostaa, että komission tekemät ehdotukset ovat hyvä ensi askel kohti unionin kansalaisten odotuksiin vastaamista, sillä niiden ansiosta naiset ja miehet voivat jakaa työhön, perheeseen ja sosiaaliseen elämään liittyvät vastuut entistä tasavertaisemmin, erityisesti kun on kyse huollettavien hoidosta ja lastenhoidosta; kehottaa kaikkia toimielimiä ottamaan kantaa tähän pakettiin mahdollisimman pian; 8. kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan suojelua työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvältä syrjinnältä ja laittomalta irtisanomiselta sekä varmistamaan oikeussuojan saatavuuden ja muutoksenhakumahdollisuuden; kehottaa komissiota tehostamaan syrjinnän torjunnasta annetun EU:n lainsäädännön seurantaa, saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa sekä käynnistämään rikkomusmenettelyn

10 tarvittaessa ja edistämään lainsäädännön noudattamista muun muassa tiedotuskampanjoilla, joilla lisätään tietoisuutta laillisista oikeuksista yhdenvertaiseen kohteluun; 9. painottaa, että palkan ja sosiaaliturvamaksujen maksamista olisi jatkettava myös vapaajaksojen aikana; 10. kehottaa jäsenvaltioita takaamaan vammaisten lasten vanhemmille virkistysloman ja kiinnittämään erityistä huomiota yksinhuoltajaäiteihin ja perustamaan toimet parhaiden käytäntöjen tutkimiseen; 11. kehottaa jäsenvaltioita investoimaan epävirallisiin koulupäivän jälkeisiin leikkikeskeisiin oppimisjärjestelyihin, jotka voisivat tarjota tukea lapsille erityisesti koulu- ja päiväkotiaikojen jälkeen ja siten täyttää koulu- ja työaikojen eroavuudesta johtuvan aukon; 12. korostaa, että Barcelonan tavoitteiden saavuttaminen sekä huollettavia ja ikääntyviä yhteiskunnan jäseniä koskevien hoitotavoitteiden asettaminen, mukaan lukien helposti saatavilla olevat, kohtuuhintaiset ja laadukkaat lasten ja muiden huollettavien hoitopaikat ja -palvelut sekä vammaisten henkilöiden itsenäistä elämää koskevat toimet, ovat välttämättömiä, jotta jäsenvaltiot voivat saavuttaa Eurooppa strategian tavoitteet; muistuttaa, että sosiaaliseen infrastruktuuriin, kuten lastenhoitoon, tehtävät investoinnit vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen mutta lisäksi ne tuottavat huomattavia lisätuloja julkiselle sektorille työstä perittävien verojen ja työttömyysvakuutussäästöjen ansiosta; pitää erittäin tarpeellisena, että kaikkialla maaseudulla on saatavilla lastenhoitopalveluja, ja kannustaa jäsenvaltioita edistämään investointeja elinikäisten, saatavilla olevien, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden hoitopalvelujen tarjoamiseen, myös lapsille, huollettaville ja ikääntyneille; katsoo, että asianmukaista lastenhoitoa olisi oltava saatavilla kohtuuhintaan myös siksi, että vanhemmat voisivat käyttää mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen; 13. korostaa korkealaatuisten julkisten palvelujen ratkaisevaa roolia erityisesti naisten kannalta; korostaa laadukkaiden, kohtuuhintaisten, lähellä sijaitsevien ja kysyntään perustuvien julkisten palvelujen yleisen saatavuuden merkitystä keinona varmistaa naisten taloudellinen voimaannuttaminen; 14. panee merkille nykyisen epäjohdonmukaisuuden jäsenvaltioiden saavutusten ja Barcelonan tavoitteiden välillä ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti jäsenvaltioiden toteuttamia toimia, jotta voidaan varmistaa, että ne täyttävät velvoitteensa; 15. on vakuuttunut, että miesten sitoutuminen hoitovastuuseen on ennakkoedellytys sukupuolirooleihin liittyvien perinteisten stereotypioiden muuttamiseksi; katsoo myös, että molemmat sukupuolet ja koko yhteiskunta hyötyvät palkattoman työn oikeudenmukaisemmasta jakamisesta ja tasapuolisemmasta hoitovapaiden pitämisestä; on vakuuttunut, että tasavertainen tulonsaaja / tasavertainen huoltaja -malli on kaikkein tehokkain tapa saavuttaa sukupuolten tasa-arvo kaikilla elämän aloilla; 16. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan erityistä aktiivista työllisyys- ja koulutuspolitiikkaa, jolla tuetaan sellaisten naisten paluuta työhön, jotka ovat keskeyttäneet uransa hoitaakseen huollettavinaan olevia henkilöitä;

11 17. korostaa, että parempi työ- ja yksityiselämän tasapaino ja sukupuolten tasa-arvo ovat olennaisen tärkeitä naisten voimaannuttamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; korostaa, että parempi työ- ja yksityiselämän tasapaino varmistaisi palkallisen ja palkattoman työn oikeudenmukaisemman jakautumisen perheissä, lisäisi naisten osallistumista työmarkkinoille ja siten pienentäisi sukupuolten välisiä palkka- ja eläkeeroja; 18. korostaa sellaisten hyvien ja turvattujen työolojen merkitystä, joiden ansiosta sekä miehet että naiset voivat sovittaa yhteen työ- ja yksityiselämän, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään työntekijöiden oikeuksien vahvistamista, työehtosopimusneuvotteluja ja sukupuolten tasa-arvon parantamista; 19. kannustaa voimakkaasti edistämään lomajärjestelyjä koskevien oikeuksien yksilöllistämistä, vanhempainvapaan käyttöoikeuden siirtokieltoa vanhempien välillä sekä hoitoon liittyvien tehtävien tasavertaista jakautumista molempien vanhempien välillä, jotta työ- ja yksityiselämä voidaan sovittaa yhteen sukupuolten kannalta tasapuolisesti; 20. kehottaa komissiota rahoittamaan tutkimuksia, joissa analysoidaan naisten ja miesten perheissä tekemän palkattoman hoivatyön määrää ja arvoa sekä palkattuun ja palkattomaan työhön keskimäärin käytettyä tuntimäärää, ja kiinnittämään erityistä huomiota ikääntyneiden, lasten ja vammaisten henkilöiden hoitoon; 21. kehottaa kehittämään naisille ja miehille työntekijälähtöisiä joustavia työllistämismalleja koskevan järjestelmän, johon liittyy asianmukainen sosiaaliturva, jotta helpotetaan tasapainon säilyttämistä henkilökohtaisten ja työhön liittyvien velvollisuuksien välillä; katsoo myös, että työntekijöiden oikeuksien ja oikeuden turvattuun työpaikkaan on oltava tärkeämpää kuin joustavuuden lisääminen työmarkkinoilla, jotta varmistetaan, että joustavuus ei lisää epävarmoja, ei-toivottuja ja turvattomia työn ja työsuhteiden muotoja eikä heikennä työelämän normeja, jotka nykyisin koskevat enemmän naisia kuin miehiä, kun epävarmalla työllä ymmärretään työsuhteita, joissa ei noudateta kansainvälisen, kansallisen ja unionin tason vaatimuksia ja lainsäädäntöä ja/tai jotka eivät tarjoa riittävää, ihmisarvoisen elämän takaavaa toimeentuloa tai asianmukaista sosiaaliturvaa, kuten pätkätyötä, valtaosaa määräaikaisista sopimuksista, nollatuntisopimuksia tai vastoin tahtoa tehtävää osaaikatyötä; korostaa myös tarvetta luoda edellytykset, joilla taataan oikeus palata vapaaehtoisesta osa-aikatyöstä kokopäivätyöhön; Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä sekä palkkojen kartoitus 22. muistuttaa, että mies- ja naispuolisille työntekijöille samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate on vahvistettu ja määritelty SEUT-sopimuksen 157 artiklassa ja kaikkien jäsenvaltioiden on sovellettava sitä tehokkaasti; vaatii tässä yhteydessä, että komission suositusta miesten ja naisten samapalkkaisuusperiaatteen vahvistamisesta hyödyntäen avoimuutta olisi käytettävä jäsenvaltioiden tilanteen tarkkaan seurantaan ja edistymiskertomusten laatimiseen, myös työmarkkinaosapuolten tuella; kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota laatimaan ja panemaan täytäntöön kyseisen suosituksen mukaisia asiaankuuluvia toimintapolitiikkoja sukupuolten välisen sitkeän palkkaeron poistamiseksi; 23. kehottaa jäsenvaltioita ja yrityksiä noudattamaan samapalkkaisuutta ja ottamaan käyttöön palkkojen avoimuutta koskevia sitovia toimenpiteitä, jotta yrityksille luodaan

12 keinoja puuttua sukupuolten palkkakuilua koskevaan ongelmaan muun muassa palkkatarkastuksilla ja sisällyttämällä samapalkkaisuutta koskevat toimet kollektiiviseen neuvotteluun; pitää erittäin tärkeänä, että kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten sekä lainvalvontaelimien työntekijöille sekä työsuojelutarkastajille annetaan asianmukaista koulutusta lainsäädännöstä ja oikeuskäytännöstä, jotka koskevat syrjimättömyyttä työelämässä; 24. korostaa tarvetta yksilöidä ja uudelleenarvioida tyypillisesti naisvaltaista työtä, kuten terveys-, sosiaali- ja opetusalan työtä, verrattuna tyypillisesti miesvaltaiseen työhön; 25. on vakuuttunut, että jotta voidaan saavuttaa sama palkka mies- ja naistyöntekijöille samasta ja samanarvoisesta työstä, tarvitaan erityisten työnarviointivälineiden selkeää kehystä, johon liittyy verrannollisia indikaattoreita, joilla arvioidaan työpaikkojen tai alojen arvoa ; 26. muistuttaa, että unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan työn arvoa on arvioitava ja verrattava objektiivisten kriteerien perusteella, kuten koulutusvaatimusten ja ammatillisten vaatimusten, taitojen, kuormittavuuden ja vastuullisuuden, tehdyn työn ja siihen liittyvien tehtävien luonteen perusteella; 27. korostaa sukupuolineutraaliuden periaatteen merkitystä työn arviointi- ja luokitusjärjestelmissä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla; pitää myönteisinä jäsenvaltioiden ponnisteluja sellaisten toimintalinjojen edistämiseksi, jotka estävät syrjintää työhönotossa, ja kannustaa niitä edistämään sellaisten ansioluetteloiden käyttöä, joista sukupuoli ei ilmene, jotta vähennetään yritysten ja julkisen hallinnon taipumusta sukupuolittuneisiin käytäntöihin työhönottoprosesseissaan; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta kehittää anonymisoitu Europass-ansioluettelo; ehdottaa, että jäsenvaltiot laativat ohjelmia, joilla torjutaan sosiaalisia ja sukupuolistereotypioita erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä keinona estää ammatillista työasteikkojen luokittelua, joka usein rajoittaa naisten pääsyä parhaiten palkattuihin tehtäviin ja työpaikkoihin; Sukupuolten tasa-arvo julkisella ja yksityisellä sektorilla 28. katsoo, että kiintiöt saattavat olla tarpeellisia julkisella sektorilla silloin, kun julkiset laitokset eivät noudata velvoitettaan varmistaa oikeudenmukainen edustus, ja että kiintiöt voisivat siten parantaa päätöksentekoelinten demokraattista legitimiteettiä; 29. toteaa, että sukupuolikiintiöiden ja molempien sukupuolten edustajista koostuvien listojen käyttö poliittisessa päätöksenteossa ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi välineiksi, joilla voidaan puuttua syrjintään ja sukupuolten eriarvoiseen vaikutusvaltaan ja parantaa demokraattista edustusta poliittisissa päätöksentekoelimissä; 30. kehottaa komissiota parantamaan naisten osallistumista päätöksentekoon koskevien kattavien, vertailtavissa olevien ja luotettavien sekä säännöllisesti ajantasaistettavien tietojen keruuta, analysointia ja levittämistä; 31. kehottaa EU:n toimielimiä kannustamaan naisia osallistumaan Euroopan parlamentin vaalimenettelyyn sisällyttämällä seuraavaan Euroopan parlamentin vaaleja koskevan lainsäädännön tarkistukseen ehdokasluettelot, joissa on tasapainoinen sukupuolijakauma;

13 32. kehottaa jälleen neuvostoa hyväksymään nopeasti direktiivin julkisesti noteerattujen yhtiöiden toimivaan johtoon kuulumattomien johtokunnan jäsenten sukupuolijakauman tasapainottamisesta, mikä olisi tärkeä ensiaskel kohti tasapuolista edustusta yksityisellä ja julkisella sektorilla; toteaa lisäksi, että yritysten hallitusten, joissa on enemmän naisia, on todettu parantavan yksityisyritysten suorituskykyä; panee merkille, että kehitys on ollut näkyvintä (11,9 prosenttia vuonna 2010 ja 22,7 prosenttia vuonna 2015) jäsenvaltioissa, joissa on annettu sitovaa lainsäädäntöä johtokuntien sukupuolikiintiöistä 1 ; kehottaa komissiota jatkamaan jäsenvaltioiden painostusta sopimukseen pääsemiseksi; Tasa-arvoa koskevat suunnitelmat 33. on tietoinen, että komissio tukee sukupuolten tasa-arvoa koskevien suunnitelmien vahvistamista tutkimustoimintaa harjoittavissa ja tutkimustoimintaa rahoittavissa organisaatioissa; 34. toteaa, että yritys- tai toimialatasolla sukupuolten tasa-arvoa koskeviin suunnitelmiin saattaa sisältyä monia henkilöstötoimenpiteitä, jotka koskevat rekrytointia, palkkausta, ylennystä ja koulutusta sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa; toteaa, että niihin sisältyy usein konkreettisia toimenpiteitä, kuten sukupuolineutraali kielenkäyttö, seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisy, aliedustetun sukupuolen edustajan nimittäminen johtotehtäviin, osa-aikatyö ja isien osallistuminen lastenhoitoon; toteaa, että jäsenvaltioissa on monenlaisia lähestymistapoja näiden toimenpiteiden pakolliseen käyttöönottoon; 35. on tietoinen, että sukupuolten tasa-arvoa koskevat suunnitelmat ja tasa-arvotarkastukset yksityisellä sektorilla voivat edistää yritysten myönteistä, työ- ja yksityiselämän tasapainoa tukevaa imagoa sekä auttaa lisäämään työntekijöiden motivaatiota ja vähentää henkilöstön vaihtuvuutta; kehottaa siksi komissiota kannustamaan yli 50 työntekijän yrityksiä neuvottelemaan sukupuolten tasa-arvoa koskevista suunnitelmista työmarkkinaosapuolten kanssa sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän torjumiseksi työpaikoilla; kehottaa sisällyttämään kyseisiin sukupuolten tasa-arvoa koskeviin suunnitelmiin strategian, jolla puututaan seksuaaliseen häirintään työpaikoilla sekä estetään ja poistetaan se; Työehtosopimukset ja työmarkkinaosapuolet 36. on vakuuttunut, että työmarkkinaosapuolilla ja työehtosopimuksilla on mahdollista edistää sukupuolten tasa-arvoa, voimaannuttaa naisia yhtenäisyyden avulla sekä torjua naisten ja miesten palkkauksen eriarvoisuutta; korostaa, että naisten ja miesten tasavertaisen ja asianmukaisen edustuksen varmistaminen työehtosopimusneuvottelujen ryhmissä on ehdottoman tärkeää naisten taloudellisen voimaannuttamisen edistämiseksi ja katsoo siksi, että työmarkkinaosapuolten olisi vahvistettava naisten asemaa niiden rakenteessa ja johtavissa päätöksentekorooleissa sekä neuvoteltava sukupuolten tasaarvoa koskevia suunnitelmia yritys- ja toimialatasolla; 1 Ks. European Commission Fact sheet Gender balance on corporate boards Europe is cracking the glass ceiling, lokakuu 2015; Euroopan komissio, oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosasto, Women in economic decision-making in the EU: Progress report: A Europe 2020 initiative, 2012; Aagoth Storvik ja Mari Teigen, Women on Board: The Norwegian Experience, kesäkuu 2010.

14 37. kannustaa komissiota tekemään yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta vahvistetaan niiden keskeistä roolia palkkaasteikkojen syrjivien sukupuoleen liittyvien vääristymien havaitsemisessa ja sukupuolineutraalien työnarviointien tarjoamisessa; III. Suositukset naisten taloudellisen voimaannuttamisen edistämiseksi 38. katsoo, että taloudellisiin malleihin ja käytäntöihin, veropolitiikkoihin ja menojen painopisteisiin olisi erityisesti kriisiaikoina sisällyttävä sukupuolinäkökulma, niissä olisi otettava naiset huomioon talouden toimijoina ja niissä olisi pyrittävä poistamaan sukupuolten väliset erot kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan eduksi; muistuttaa tässä yhteydessä, että talouskriisien vuoksi erityisesti naiset ovat joutuneet epäedulliseen asemaan; 39. kehottaa tekemään uudistuksia, joilla parannetaan sukupuolten tasa-arvoa sekä perheelämässä että työmarkkinoilla; 40. panee merkille, että naisten urakehitys ei yleensä ole merkittävää; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan ja tukemaan naisia menestyksellisen uran rakentamisessa muun muassa positiivisilla toimilla, joita voivat olla esimerkiksi verkostoituminen ja mentorointiohjelmat, ja luomalla sopivat olosuhteet sekä varmistamalla kaikille ikäryhmille miesten kanssa yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen, uralla etenemiseen, uusien taitojen hankkimiseen ja uudelleen kouluttautumiseen sekä turvaamalla samat eläkeoikeudet ja työttömyysetuudet kuin miehillä; 41. kannustaa jäsenvaltioita julkisista hankinnoista 26. helmikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 1 (julkisia hankintoja koskeva direktiivi) säännösten mukaisesti edistämään sosiaalilausekkeiden käyttöä julkisissa hankinnoissa välineenä, jolla parannetaan naisten ja miesten tasa-arvoa, kun on olemassa asiaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä, jota voidaan käyttää sosiaalilausekkeiden perustana; 42. korostaa tarvetta torjua kaikkia sukupuoleen perustuvan väkivallan muotoja, mukaan lukien perheväkivalta, raiskaukset, naisten sukuelinten silpominen, seksuaalinen hyväksikäyttö, riisto ja häirintä sekä varhaiset tai lasten pakkoavioliitot ja taloudellinen väkivalta; kiinnittää huomiota erittäin huolestuttaviin, seksuaalisen häirinnän korkeisiin tasoihin työpaikoilla 2 ja korostaa, että naisten taloudellisen voimaannuttamisen onnistumiseksi työpaikoilla ei saa olla minkäänlaista syrjintää tai väkivaltaa; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita ratifioimaan Istanbulin yleissopimuksen ilman varaumia ja järjestämään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevia valistus- ja tiedotuskampanjoita sekä kannustamaan hyvien käytäntöjen vaihtoon; muistuttaa, että naisten taloudellinen riippumattomuus on olennaisen tärkeää heidän kyvylleen päästä irti väkivaltatilanteista; kehottaa siksi jäsenvaltioita tarjoamaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä naisten tukemiseksi tällaisissa tilanteissa; 43. muistuttaa, että naisten yksilöllinen, sosiaalinen ja taloudellinen voimaannuttaminen ja riippumattomuus liittyvät heidän oikeuteensa päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan; muistuttaa, että kaikkien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja 1 EUVL L 94, , s Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskeva Euroopan unionin perusoikeusviraston tutkimus.

15 lisääntymisoikeuksia koskevien palvelujen yleinen saatavuus on keskeinen tekijä kaikkien ihmisten tasa-arvon edistämisessä; 44. pitää myönteisinä naisten asemaa käsittelevän YK:n toimikunnan (CSW) 61. istunnossa hyväksyttyjä päätelmiä Naisten taloudellinen voimaannuttaminen muuttuvassa työelämässä, joissa ensimmäistä kertaa nähdään suora ja selkeä yhteys naisten taloudellisen voimaannuttamisen sekä heidän seksuaali- ja lisääntymisterveytensä ja lisääntymisoikeuksiensa välillä; pitää kuitenkin valitettavana, että kattava seksuaalikasvatus jätettiin kokonaan pois sopimuksesta; 45. toteaa, että naisten osuus Euroopan koko väestöstä on 52 prosenttia mutta vain kolmasosa itsenäisistä ammatinharjoittajista tai yritysten perustajista EU:ssa; panee myös merkille, että naiset kohtaavat miehiä enemmän vaikeuksia rahoituksen ja koulutuksen saannissa, verkostoitumisessa sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa; kannustaa jäsenvaltioita edistämään toimenpiteitä ja toimia yrittäjiksi ryhtyvien naisten auttamiseksi ja neuvomiseksi ja painottaa samalla, että taloudellinen riippumattomuus on keskeinen keino tasa-arvon saavuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan luotonsaantia, vähentämään byrokratiaa ja poistamaan muut esteet naisten startup-yritysten tieltä; kehottaa komissiota tehostamaan jäsenvaltioiden kanssa tekemäänsä työtä naisten yrittäjyyden esteiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi sekä kannustamaan useampia naisia perustamaan oman yrityksen, muun muassa parantamalla rahoituksen, markkinatutkimuksen, koulutuksen ja liiketoimintaverkostojen, kuten naisyrittäjien WEgate Platformin ja muiden eurooppalaisten verkostojen, saatavuutta; 46. korostaa, että parantamalla naisten ja tyttöjen digitaalisia taitoja ja tietoteknistä osaamista sekä lisäämällä heidän osallistumistaan tieto- ja viestintätekniikan alalla voitaisiin lisätä naisten taloudellista voimaannuttamista ja riippumattomuutta, mikä pienentäisi sukupuolten kokonaispalkkaeroa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota tehostamaan toimiaan Euroopan digitaalistrategiassa (2020) mainitun sukupuolten välisen digitaalisen kuilun umpeen kuromiseksi lisäämällä naisten pääsyä osaksi tietoyhteiskuntaa ja keskittymällä erityisesti naisten parempaan näkyvyyteen digitaalialalla; 47. huomauttaa, että EU:ssa lähes 60 prosenttia loppututkinnon suorittaneista on naisia, mutta sitkeässä olevien estävien tekijöiden vuoksi he ovat edelleen aliedustettuina luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan, insinööritieteiden ja muiden vastaavien alojen ammattiurilla; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään tiedotus- ja valistuskampanjoiden avulla naisten osallistumista perinteisesti miesvaltaisille aloille, erityisesti tiedealalle ja uusien teknologioiden alalle, valtavirtaistamalla sukupuolten tasa-arvoa tulevien vuosien digitaalistrategiassa sekä edistämällä miesten osallistumista perinteisesti naisvaltaisille aloille, erityisesti hoito- ja opetusaloille; korostaa, että on tärkeää parantaa sosiaaliturvaa aloilla, joilla enemmistö työvoimasta on naisia, kuten hoitotyöntekijöiden, siivoojien ja kotiapulaisten, ravintolahenkilökunnan ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tapauksissa; korostaa ammatillisen koulutuksen merkitystä, kun halutaan monipuolistaa ammatinvalintoja ja esitellä naisille ja miehille muita kuin perinteisiä uravaihtoehtoja, jotta voidaan estää horisontaalista ja vertikaalista syrjäytymistä sekä lisätä naisten lukumäärää politiikan ja elinkeinoelämän päätöksentekoelimissä; 48. pyytää jäsenvaltioita toteuttamaan lainsäädäntötoimia ja muita toimia, joilla taataan niin kutsutuilla naisvaltaisilla aloilla työskentelevien työntekijöiden taloudelliset ja

16 sosiaaliset oikeudet; korostaa, että on tärkeää välttää naisten yliedustus epävarmoissa työsuhteissa, ja muistuttaa tarpeesta torjua näiden alojen, kuten kotitaloustyön tai hoivaalan, epävarmaa luonnetta; toteaa, että kotitaloustyötä ja kotitalouksille tarjottavia palveluja, jotka ovat laajalti naisvaltaistuneita, tehdään usein pimeänä työnä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja kehittämään edelleen kotitalouspalvelujen virallista sektoria myös pimeän työn vastaisen EU-foorumin kautta ja tunnustamaan, että kotitalouksille tarjotut palvelut, työnteko perheissä ja kotihoito muodostavat arvokkaan talouden alan, jolla on suuri työllistämiskapasiteetti ja jota on säänneltävä paremmin jäsenvaltioissa, jotta luodaan turvatumpi asema kotitaloustyöntekijöille ja annetaan perheille valmiudet hoitaa tehtävänsä työnantajina sekä työssäkäyville perheille mahdollisuudet työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen; 49. korostaa koulutuksen merkitystä sukupuolistereotypioiden torjumisessa; kehottaa näin ollen komissiota edistämään aloitteita, joilla kehitetään koulutusalan ammattilaisille suunnattuja sukupuolten tasa-arvoa koskevia koulutusohjelmia ja ehkäistään stereotypioiden siirtymistä opinto-ohjelmien ja oppimateriaalien välityksellä; 50. korostaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen merkitystä keskeisenä välineenä sukupuolisensitiivisten toimintapolitiikkojen ja lainsäädännön suunnittelussa, myös työllisyys- ja sosiaaliasioiden aloilla, ja siten naisten taloudellisen voimaannuttamisen varmistamisessa; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön järjestelmällisiä sukupuolivaikutusten arviointeja; vahvistaa komissiolle esittämänsä pyynnön sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan strategisen toimintaohjelman ( ) aseman vahvistamisesta sillä, että se annetaan tiedonantona; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön sukupuolitietoisen budjetoinnin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä sekä sitoutumaan EU:n talousarviomenettelyiden ja menojen entistä tiukempaan valvontaan, myös toteuttamalla toimia varojen käyttöä koskevan avoimuuden ja raportoinnin parantamiseksi; kehottaa lisäksi Euroopan investointipankkia valtavirtaistamaan sukupuolten tasa-arvon ja naisten taloudellisen voimaannuttamisen sen kaikissa toiminnoissa unionissa ja sen ulkopuolella; 51. kehottaa jäsenvaltioita valtavirtaistamaan sukupuolinäkökulman kansallisiin osaamis- ja työvoimapolitiikkoihinsa ja sisällyttämään tällaisia toimia kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa ja liittämään ne osaksi eurooppalaista ohjausjaksoa työllisyyden suuntaviivojen mukaisesti; 52. pitää erityisen tärkeänä elinikäisen oppimisen tarjoamista maaseudun naisille, esimerkiksi yritysten yhteisten kurssien avulla; korostaa itsenäisten ammatinharjoittajien, joilla ei ole asianmukaista sosiaaliturvaa, suurta osuutta maaseudulla sekä erityisesti naisten tekemän näkymättömän työn suurta osuutta; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja alueita, joilla on lainsäädäntövaltaa, varmistamaan sosiaaliturvan maaseudulla työskenteleville miehille ja naisille; kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan naisten tasavertaisia mahdollisuuksia maanhankintaan, varmistamaan naisten omistus- ja perimysoikeuden ja helpottamaan heidän luotonsaantiaan; 53. huomauttaa, että köyhyys- ja syrjäytymisriskiaste on naisten keskuudessa korkeampi kuin miesten keskuudessa, ja korostaa siksi, että köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä torjuvilla toimilla on erityinen vaikutus naisten taloudelliseen voimaannuttamiseen; korostaa, että sukupuolten välisten eläke-erojen estämisen ja poistamisen sekä ikääntyvien naisten köyhyyden vähentämisen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että naisille luodaan olosuhteet, joissa he voivat suorittaa yhtäläisiä eläkemaksuja osallistumalla entistä enemmän työmarkkinoille, ja että heille turvataan yhtäläiset

17 mahdollisuudet palkan, urakehityksen ja kokopäivätyön tekemistä koskevien mahdollisuuksien suhteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan, että ERIrahastoilla sekä Euroopan strategisten investointien rahastolla edistetään osaltaan naisten köyhyyden vähentämistä niin, että pyritään saavuttamaan yleinen Euroopan köyhyyden vähentämistavoite vuoteen 2020 mennessä; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että sosiaalisen osallisuuden toimiin varattua 20 prosentin osuutta Euroopan sosiaalirahastosta käytetään myös sellaisten pienten paikallisten hankkeiden tukemiseen, joilla pyritään voimaannuttamaan köyhyydestä ja sosiaalisesta syrjäytymisestä kärsiviä naisia; 54. panee merkille, että köyhyyttä mitataan edelleen kotitalouksien kokonaistulojen perusteella niin, että oletuksena on, että kaikki kotitalouden jäsenet ansaitsevat saman verran ja jakavat varat yhdenvertaisesti; kehottaa käyttämään henkilökohtaisiin tuloihin perustuvia yksilökohtaisia oikeuksia ja laskelmia, jotta voidaan tuoda esiin naisten köyhyyden todellinen laajuus; 55. panee merkille, että julkisen sektorin säästötoimet ja leikkaukset ovat vaikuttaneet eniten naisiin (vähäisempi ja entistä kalliimpi lastenhoito, ikääntyneiden ja vammaisten palvelujen väheneminen, sairaaloiden yksityistäminen ja sulkeminen) erityisesti koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalityön aloilla, sillä heidän osuutensa on 70 prosenttia julkisen sektorin työvoimasta; 56. korostaa myös, että on tärkeää kiinnittää huomiota joidenkin sellaisten haavoittuvien ryhmien erityistarpeisiin ja monitahoisiin haasteisiin, jotka kohtaavat erityisiä esteitä työmarkkinoille pääsyssä, kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kyseisten henkilöiden varhaisen ja helpon pääsyn laadukkaaseen koulutukseen, mukaan lukien työharjoittelu, jotta voidaan varmistaa heidän täysimääräinen integroitumisensa yhteiskuntaan ja työmarkkinoille, kun otetaan huomioon olemassa olevat, virallisen ja epävirallisen oppimisen kautta saavutetut taidot ja pätevyydet, kyvyt ja osaaminen; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin vaikuttavan moniperusteisen syrjinnän ehkäisemiseksi; korostaa sitä, kuinka tärkeää on panna asianmukaisesti täytäntöön yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annettu direktiivi 2000/78/EY sekä rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/43/EY 1 ; 57. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota panemaan täytäntöön jo olemassa olevat lait ja työpaikkojen toimintalinjat ja parantamaan niiden käytännön soveltamista sekä parantamaan tarvittaessa kyseisiä lakeja ja toimintalinjoja naisten suojelemiseksi välittömältä ja välilliseltä syrjinnältä erityisesti työhön valinnassa, työhönotossa, työssä pitämisessä, ammatillisessa koulutuksessa ja aseman edistämisessä työpaikoilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla ja tarjoamaan naisille palkkaa ja urakehitystä koskevat yhtäläiset mahdollisuudet; 58. pitää erittäin valitettavana, ettei neuvosto ole vieläkään hyväksynyt vuonna 2008 annettua ehdotusta direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on asettanut tämän 1 EYVL L 180, , s. 22.