Hankesuunnitelma. Porvoon sairaala, vuodeosastojen peruskorjaus vaiheet 1 ja 2 / B- ja C-siipi K Hallitus , OHEISMATERIAALI 2

Transkriptio

1 Hallitus , OHEISMATERIAALI 2 HUSTILAKESKUS HANKESUUNNITTELUN VASTUUALUE Porvoon sairaala, vuodosastojn pruskorjaus vaiht 1 ja 2 / B ja Csiipi K Hanksuunnitlma

2 TIIVISTELMÄ Tämä hanksuunnitlma kosk Porvoon sairaalan pääraknnuksn B ja Csiipin 2. ja 3. krrostn vuodosastotilojn pruskorjauksn 1. ja 2. vaihtta skä näitä tiloja palvlvin uusin ivkonhuonidn ja muun tknisn tilan rakntamista skä tarvittavilta osin talotkniikan järjstämisn dllyttämin muutostöidn (kanavoinnit 1. krroksssa) tkmistä koko raknnussiivssä. Porvoon sairaalan pääraknnus on valmistunut vuonna Hankkn kohtna olvin B ja Csiipin raknnusosan 1krros on pruskorjattu vuosina Hankksn kuuluvaa sairaalan raknnusosan 2 ja 3 krrosta i ol pruskorjattu rakntamisn (1968) jälkn. Kuntoarviossa on todttu, ttä kysist vaativat pikaista pruskorjausta. Hanksuunnittlu aloitttiin maaliskuussa Suunnittlu käynnistttiin pruskorjattaviin tiloihin sijoittuvin yksiköidn toiminnansuunnittlulla ja nykyistn toimintaprosssin kriittisllä tarkastlulla. Toiminnansuunnittlun avulla laaditussa tilaohjlmassa on otttu huomioon rityissti potilaan ja hoitotyön näkökulma. Hank on suunnitltu thtävän kahdssa vaihssa. Ensimmäisssä vaihssa pruskorjataan Csiipi ja toisssa vaihssa Bsiipi. Pruskorjattavaan vuodosastosiivn kolmantn krroksn on suunnitltu tilat mdisiinisn vuodosastoll 6. Osastoll on suunnitltu 25 sairaansijaa, suunnittlussa on huomioitu rityissti sairaalainktioidn torjunta ja näin olln kaikki suunnitllut potilashuont ovat yhdnhngn huonita omilla sanitttitiloilla. Huonista nljä on suunnitltu ns. ristyshuonksi. Näissä huonissa on lisäksi kiintä alipain ja sulkutila. Tilat on suunnitltu myös sitn, ttä pruskorjauksn 2. vaihssa vuodosasto toimii Csiivssä. Väistön aikana voidaan kaksi potilasta sijoittaa samaan yhdnhngn huonsn, jolloin potilaspaikkamäärä pystytään pitämään tarpksi korkalla väistön aikana. Pruskorjattavaan vuodosastosiivn toisn krroksn on suunnitltu tilat päiväsairaalall, ndoskopiayksiköll skä LEIKO yksiköll. Päiväsairaala sijoittuu Bsiivn präll. Päiväsairaala on suunnitltu sitn, ttä potilaat ovat hoitajin välittömässä surannassa koko hoidon ajan. Potilaspaikkoja on suunnitltu 8, joista kaksi on ns. tuolipaikkaa. Päiväsairaalan tiloihin on suunnitltu myös yksi yhdn hngn ristyshuon skä yksi kahdn hngn ristyshuon. Päiväsairaalan suunnittlussa on huomioitu myös lastnosaston mahdollisn rmontin väistötilatarv, jolloin lastn osasto voi tarvittassa pinillä muutoksilla väistää näihin tiloihin. Endoskopiayksikkö sijoittuu Bsiivn alkupäähän. Skopiahuonita on suunnitltu kolm. Huont on suunnitltu sitn, ttä lääkäri hoitaja työpari pystyy työskntlmään samassa tilassa. Lisäksi tiloihin on suunnitltu kolm kappaltta rillisiä vastaanottohuonita niin lääkärill kuin hoitajill. Tilaan on suunnitltu myös nykystandardin mukainn huoltotila, jossa huolltaan yksikön laittt / välint. Toisn krroksn Csiipn sijoittuu LEIKO yksikkö ja päiväkirurgisn yksikön potilaan vastaanottotoiminta. LEIKOyksikön tilat koostuvat pääasiassa vastaanottohuonista skä opratiivisn tulosyksikön toimistotiloista. LEIKO yksikön tiloihin sijoittuu myös päiväkirurgian potilaan vastaanottotoiminta. Päiväkirurgisn potilaan likkauksn jälkinn suranta tul tapahtumaan dlln ntisissä tiloissa. Toisn krroksn on myös suunnitltu sijoitttavaksi päivystävän anstsialääkärin lpohuon. Pruskorjauksn hankalu on brm² josta tilaohjlman mukainn hyötypintaala on huonalana hum². Pruskorjattava tilavuus on yhtnsä m³. Hanksuunnittluvaihssa tarkistttu kustannusarvio on noin 7.3 milj. uroa. Suunnitlman mukaan rakntaminn jakautuu kahtn vaihsn, joista 1. vaih aloittaan Csiivssä vuodn 2013 alussa ja hank valmistuu vuodn vaihtssa Hankkn 2. vaih Bsiivssä on mahdollista aloittaa vuonna 2014 dllyttän uudn invstoinnin. Hankkn arvioidaan tällöin valmistuvan vuodn vaihtssa Pruskorjaus on suunnitltu sitn, ttä haittavaikutus 1. krroksn synnytystiloihin on mahdollisimman vähäinn ja vaihistttu osiin. Koko hankkn aikana pyritään säilyttämään kolmn synnytyssalin käyttö.

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Porvoon sairaalan yliskuvaus Hanksuunnittlun lähtökohdat ja hankkn prustlut Projktiorganisaatio Yksiköidn nykyinn toiminta Raknnuksn sijoittuva toiminta ja tilatarv Vuodosasto Päiväsairaala Endoskopiayksikkö Liko ja päiväkirurginn yksikkö Hnkilöstösuunnitlmat Tilaratkaisut ja niidn tkninn totutus Kohtnsijainti ja laajuus Suunnitltu tilaratkaisu Raknnustknist työt LVIAtkniikka Nykyist LVI järjstlmät Muutokst nykyisiin LVI järjstlmiin Sähkö ja tltkniikka Titohallinnon järjstlmät Kiintät sairaalalaittt Enrgiathokkuus suunnittluratkaisuissa Tilajärjstlyt työmaanaikana ja väistötyöt Hanktta dltävät tilajärjstlyt Hankkn aikaist tilajärjstlyt Häiriöt työmaan aikana Kustannusarvio Aikataulutavoittt Hankkn toimintakuluvaikutukst Liittt: 1 asmapiirros 24 pohjapiirustukst 5 likkaus 6 julkisivut 79 havainnkuvat 10 tilaohjlma 11 kiintidn sairaalalaittidn luttlo

4 2/34 1 JOHDANTO Tämä hanksuunnitlma käsittää Porvoon sairaalan raknnuksn B ja Csiipin 2. ja 3. krrostn tilojn pruskorjausta skä näitä tiloja palvlvin uusin ivkonhuonidn ja muun tknisn tilan rakntamista skä tarvittavin osin talotkniikan järjstämisn dllyttämin muutostöidn (kanavoinnit 1. krroksssa) tkmistä koko raknnussiivssä. Hankkssa on suunnitltu tilat mdisiinisn vuodosastoll 6, päiväsairaalall, ndoskopiayksiköll skä opratiivisn tulosyksikön LEIKOyksiköll. Hankkn suunnittlu aloitttiin maaliskuussa 2011 toiminnan suunnittlulla. Pruskorjattaviin tiloihin sijoittuvin yksiköidn suunnittluryhmät tarkastlivat nykyisiä toimintaprosssjaan kriittissti ja pyrkivät luomaan uusia toimintamallja. Toiminnan suunnittlun avulla laaditussa tilaohjmassa on otttu huomioon rityissti potilaan ja hoitotyön näkökulma. Toiminnan suunnittlusta dttiin syyskuussa 2011 luonnossuunnittluvaihsn. Luonnokst laadittiin toiminnansuunnittlun pohjalta laadittujn toiminnansuunnittluraporttin ja tilaohjlman avulla. Luonnokst valmistuivat kustannusarviota vartn tammikuussa Pruskorjauksn hankalu on brm², josta tilaohjlman mukainn hyötypintaala on huonalana hum². Pruskorjattava tilavuus on yhtnsä m³. Hank on hyväksytty HUS:n invstointiohjlmaan kahtna rillisnä hankkna (vaiht 1 ja 2). Hankkidn yhtnlaskttu kustannusarvio on 3.7 milj. uroa. Hankkt liittyvät kuitnkin tknissti ja toiminnallissti kiintästi yhtn ja tavanomaissta mnttlystä poiktn näill kahdll hankkll laaditaan yksi yhtinn hanksuunnitlma.

5 3/34 2 PORVOON SAIRAALAN YLEISKUVAUS Porvoon sairaala sijaits noin kaksi kilomtriä kskustasta Kvätkummun kaupunginosassa Porvoonjon suulla. Sairaalaalulla on usita raknnuksia, joista pääraknnus on raknnttu vuonna Hankkn kohtna olvan raknnuksn 1. krros on pruskorjattu vuosina Porvoon sairaanhoitoalu toimii Hlsingin ja Uudnmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän itäisn alun rikoissairaanhoidon kskuksna. Porvoon sairaanhoitoalusn kuuluu kuusi kuntaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Pornainn, Porvoo ja Sipoo. Sairaanhoitoalun västöpohja vuonna 2010 oli hnkilöä, joista yli 15vuotiaita oli asukasta. Eri arvioidn mukaan Porvoon sairaanhoitoalun västömäärän arvioidaan kasvavan vuotn 2020 mnnssä asukkaasn, joista 15vuotiaidn määrä arvioidaan olvan asukasta. Ruotsinkilisn västön osuus on noin 30 %. Porvoon sairaalassa toimii mdisiininn, opratiivinn, naistn ja lastntautin skä psykiatrian tulosyksikkö. Sairaalassa on kaikkiaan 149 sairaansijaa ja nljä thosttun valvonnan hoitopaikkaa. Hnkilökuntaa sairaalassa on yhtnsä 529. Somatiikan puoln hoitojaksoja oli vuonna ja likkaustoimnpititä 907. Synnytyksiä vuonna 2010 oli 831.

6 4/34 3 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUS TELUT Hankkn kohtna olvan raknnuksn talotkniikka on skä toiminnallissti ttä tknissti tinsä päässä, Ivlaittisto on aikanaan risttty asbstilla, ikä sn tho vastaa nykyajan normja. Hankkssa pruskorjattavin aluidn talotkniikka uusitaan täysin ja raknntaan raknnusosan katoll uudt Ivkonhuont tarvittavassa laajuudssa. 1. krroksn talotkniikka on uusittu vuosina ja tuolloin raknnuksn katoll raknnttiin uusi 1. krrosta palvlva Ivkonhuon. Nyt käynnistyvään hankksn kuuluu 1. krroksssa ainoastaan osaston läpi kulkvin hormin avaus ja uusin putkin asntaminn hormin sisäll. Porvoon sairaanhoitoalusn kuuluvia toimintayksiköitä koskva toiminta ja tilatarvslitysprojkti käynnistttiin hlmikuussa Slvitystyön pohjana käytttiin vuonna 2003 laadittua tilatarvslvitystä, jossa on slvittty Porvoon sairaalaraknnuksn liittyvät tilatarpt kysisnä ajankohtana. Projktin aikana Porvoon sairaalaraknnuksn vanhimmista osista skä Kvätkummun sairaalasta on thty kuntoarvio. Kuntoarviossa todttiin, ttä Porvoon sairaalan vuodosastosiipin 2. ja 3. krros vaativat pikaista pruskorjausta. Pruskorjauksn tarpssa on myös ns. sairaalan kskiosa, jonka kolmannssa krroksssa pääosa ajanvarauspoliklinikoista sijaits. Tässä hankkssa pruskorjattavan vuodosastosiivn kolmannssa krroksssa sijaits sisätautin vuodosasto 6. Pruskorjaukslla sairaansijojn lukumäärä optimoidaan vastaamaan yhä kasvavaa tarvtta. Vuodosasto tul ulottumaan ntistn kahdn vuodosaston tiloihin (B. ja Csiivissä). Suunnittlussa kiinnittään huomio tilojn mahdollisimman hyvään varustluun. Tämä tarkoittaa mm. sitä, ttä jokaisssa potilashuonssa on omat WC ja suihkutilat. Osastoll varataan myös nykyistä parmpaa kapasitttia kuhkosairauksin rikoisalan potilaidn hoitoa vartn. Vuodosastosiivn toisn krroksn sijoittaan Päiväsairaala ja ndoskopiayksikkö. Päiväsairaala palvl tällä htkllä sisätautin polikliinista hoitoa ja sn palvlut laajnvat myös muill rikoisaloill pruskorjauksn jälkn. Toisn krroksn varataan myös tarkoituksnmukaist tilat LEIKOyksiköll. 3.1 Projktiorganisaatio Hankkn suunnittlua vartn HUSTilakskuksn johtaja nimsi projktiryhmän Projktiryhmää täydnnttiin HUSKiintistöt Oy:n dustajilla ja suunnittlijoilla syyskuussa HUSTilakskuksn dustajat Hankkssa HUSTilakskus toimii toimksiantajan li omistajan ja rahoituksn dustajana ja valvoo kohtn sisältöä, aikataulua ja kustannuksia. Tilakskuksn vastuulla on hanksuunnitlman laatiminn ja sn viminn päätttäväksi. hanksuunnittlun vastuualujohtaja Salla Itäaho kiintistöpäällikkö Ingmar Borgman rikoissuunnittlija Krista Kopola

7 5/34 Porvoon sairaanhoitoalu Tulosyksiköidn thtävänä on hanksuunnittluvaihssa kysisn yksikön toiminnan ja siihn suunnitltujn muutostn arviointi ja sittäminn. Käyttäjät määrittlvät n tarpt ja toivt, jotka kohdistuvat suunnitltavaan tilaan tai laittsn ja sn toimintaympäristöön. Käyttäjät ovat vastuussa oikidn toiminnallistn lähtötitojn antamissta suunnittlun pohjaksi. Mdisiininn tulosyksikkö tulosyksikön johtaja, Karri Hlin osastoryhmäpäällikkö, Nina Ahola osastonhoitaja, Eija Karppinn osastonhoitaja Riitta Husso Opratiivinn tulosyksikkö tulosyksikön johtaja, Hilkka Huotilainn osastoryhmäpäällikkö, AnnCharlott Nyman Kirurgian ylilääkäri Kimmo Halonn HUS Titohallinto Jarkko Pnttilä HUSKiintistöt Oy:n dustajat HUSKiintistöt Oy on konsrnin raknnushankkissa raknnuttaja / hankintayksikkö, jolta HUSTilakskus on tilannut hankkn suunnittlu ja raknnuttamispalvlut mukaan lukin suunnittlijoidn kilpailutuksn ja valinnan. Suunnittlijasopimukst on thty HUSKiintistöt Oy:n ja suunnittlijoidn välillä. projktipäällikkö Matti Kurki rikoissuunnittlija Riikka RitolaPäivärinta raknnusvalvoja Aki Tikkala LVIvalvoja Juha Nurkkala sähkövalvoja Rijo Vuosalmi Turvallisuusasiantuntija Ari Päivärinta Suunnittlijat Arkkithtisuunnittlu, Arkkithtitoimisto Pkka Lukkaroinn Oy Raknnsuunnittlu, Insinööritoimisto Pntinmikko Oy LVIAsuunnittlu, Insinööritoimisto Olo Granlund Oy Sähkösuunnittlu, Insinööritoimisto Olo Granlund Oy KSLsuunnittlu, Insinööritoimisto Olo Granlund Oy Muut hankkn suunnittluun osallistunt Projktiryhmän lisäksi hankkn suunnittluun on prustttu raknnuksn sijoittuvin yksiköidn hnkilökunnasta koostuvia ryhmiä. Ryhmät ovat kokoontunt suunnittlukokoustn välillä usita krtoja. Ryhmin thtävänä oli kuvata ja tarkastlla olmassa olvia toimintaprosssja. Toimintaprosssin kuvaustn jälkn laadittiin uusia toimintamallja vastaamaan tulvaisuudn potilashoidon tarpita. Tilaohjlma laadittiin toimintaprosssin pohjalta.

8 6/ Yksiköidn nykyinn toiminta Hankkssa pruskorjataan tilat kolmantn krroksn mdisiinisn tulosyksikön vuodosasto 6:ll skä toisn krroksn mdisiinisn tulosyksikön päiväsairaalall ja ndoskopiayksiköll skä opratiivisn tulosyksikön LEIKOyksiköll. Vuodosasto 6 Mdisiinisn tulosyksikön vuodosasto 6 sijaits pääraknnuksn kolmannssa krroksssa vuodosastosiivssä. Osastolla oli vuonna 2011 hoitopäiviä ja hoitojaksoja yhtnsä 1 791, kskimääräinn hoitoaika sisätautisilla potilailla oli 4,64 vuorokautta ja kuhkosairauksin potilailla 4,93 vuorokautta. Osaston suurimmat tautiryhmät olivat rilaist sydän ja vrisuonisairaudt skä kuhkopräist inktiot. Vuonna % potilaista tuli osastoll päivystyksnä ja osa sairaalasiirtoina pääasiassa HUS:n muista yksiköistä. Vain yksittäisiä potilaita hoidtaan osastoilla lktiivissti. Osastojn kuormitus vaihtl nnakoimattomasti sim. trvysasmin vastaanottokyvyn ja pidmioidn mukaan. Sisätautin osalta hoidon tarv tul lisääntymään alulla, koska västön määrä lisääntyy ja västö ikääntyy. Nykyinn vuodosastosiipi, jossa vuodosasto 6 sijaits, on thdyn kuntoarvion mukaan kiirllisn pruskorjauksn tarpssa. Tilat ovat myös toiminnan osalta huonot. Potilashuont ovat ahtaita, osa potilaista tarvits apuvälinitä ja niidn käyttö varsinkin kolmn potilaan huonissa on haastllista ja joskus jopa mahdotonta. Potilashuonidn yhtydssä i ol suihku ja WCtiloja, vaan potilailla on yhtist sanitttitilat. Tilojn yhtiskäyttö on monin potilaidn milstä pämiluisaa, mutta suurmpi onglma on inktioidn lviämisn stäminn. Nykyisn osaston varasto ja huoltotilat ovat puuttllist. Lääkknjako ja säilytystilat tul asianmukaistaa. Hnkilökunnalla i ol riittäviä työtiloja ja simrkiksi työolobaromtrikyslyisssä hnkilökunta kok vuosi vuodlta yhä nmmän rgonomia onglmia omassa työssään. Päiväsairaala Päiväsairaalassa on nykyään 10 potilaspaikkaa ja s on avoinna arkipäivisin klo Vuonna 2011 käyntjä oli yhtnsä Hnkilökuntamäärä on 23 sairaanhoitajaa, vastuulääkäri ja ½ osastonsihtriä skä tukipalvlutyön tkijöitä ttä rityistyöntkijöitä tarvittassa. Potilaat tulvat pääsääntöissti sisätautin ja kuhkosairauksin poliklinikoilta ja päivystyspoliklinikalta lyhytaikaista hoitoa ja surantaa vaativia toimnpititä vartn. Päiväsairaalan toiminnan suurimpia osaaluita ovat rilaist lääk ja sytostaatti skä vrituotinuusioidn antaminn. Lisäksi sillä thdään rilaisia toimnpititä, kutn vnsktioita, strnaalipunktioita ja lktiivisiä sydämn rytminsiirtoja skä rilaistn toimnpitidn, kutn maksabiopsian ja bronkoskopian jälkistä surantaa. Nykyinn vuodosastosiipi, jossa päiväsairaala sijaits, on pruskorjauksn tarpssa. Päiväsairaalassa on käytössään 2 potilashuontta, jossa on yhtnsä 8 potilaspaikkaa ja 2 yhdn potilaspaikan huontta. Hoitajin työskntlytila, jossa on työpist 3:ll hnkilöll skä samassa tilassa lääkknjako ja säilytystilat. Lisäksi käytössä on 1 huon, joka toimii hoitajin taukotilana skä potilaskittiönä. Huoltotilana toimii huuhtluhuon ja varastointiin on varattuna hyllytilaa rillisstä pinstä varastotilasta. Tilat ivät vastaa hoitopoliklinikan tarpita ja ovat huonokuntoist. Osa tiloista on käyttökillossa, niissä siintynidn kostus ja sisäilmaonglmin vuoksi. Potilaill tarkoittut wctilat ovat ahtaita ja huonokuntoisia. Huoltotilat ivät vastaa nykyvaatimuksia ja ovat huonokuntoist.

9 7/34 Hoitajin työskntlytilat, lääkknjako ja säilytystilat ovat samassa huontilassa ivätkä vastaa nykysuosituksia. Endoskopiayksikkö Endoskopiayksikössä thdään diagnostisia gastro ja kolonoskopioita skä bronkoskopioita. Potilaat tulvat toimnpitsn pääosin lähttllä, mutta myös päivystyksnä. Tähystyksiä thdään myös thosttun valvonnan yksikössä, likkaussalissa ja kirurgisssa toimnpidhuonssa, jotka sijaitsvat sairaalan muissa tiloissa ja krroksissa. Kirurgisssa toimnpidhuonssa thdään kystoskopiat ja pääsääntöissti n skopiat, joissa potilas tarvits anstsiaa. Näidn potilaidn tarkkailu tapahtuu naistntautinpoliklinikan tarkkailuhuonssa. Skopioita tkvät sisätautilääkärit, kirurgit ja kuhkolääkärit. Vuonna 2011 thtiin sisätautisia skopioita 771, bronkoskopioita 95 ja kirurgisia skopiota Hoitajavastaanottotoiminta aloitttiin ndoskopiayksikössä uudn tiimityömallin myötä vuodn 2011 aikana. Endoskopiayksikössä työskntl 3 sairaanhoitajaa, ½ osastonsihtri ja 1 välinhuoltaja, joka on HUSDsikon työntkijä. Endoskopiayksikkö toimii nykyisin sairaalan 3. krroksssa päkäytännöllisissä ja ahtaissa tiloissa. Toimnpidhuonita on vain kaksi ja muut toimintaa tukvat tilat sijaitsvat myös osittain sisätautinpoliklinikan tiloissa. Nykyisissä ndoskopian tiloissa on vain yksi huoltohuon, joka i vastaa nykysuosituksia. LEIKO yksikkö Porvoon sairaalassa oli vuonna likkaustoimnpidttä, joista LEIKOyksikön kautta likkauksn mnviä potilaita oli Propratiivislla käynnillä potilaita kävi vuonna Päiväkirurgisia potilaita vuonna 2011 hoidttiin Osa potilaista (n. 55%) käy nnn likkauspäivää propratiivislla poliklinikalla, jolloin potilas ylnsä käy skä anstsialääkärin, LEIKOhoitajan ttä mahdollissti ysiotraputin vastaanotolla. Porvoon sairaalan opratiivisn tulosyksikön muodostavat kirurgian vuodosasto skä ajanvaruspoliklinikka, likkausosasto, välinhuolto, päiväkirurgia, LEIKOtoiminta skä ysiotrapia. Nykyään LEIKO ja jonohoitajatoiminta on nyt sijoitttu väliaikaissti kirurgisn vuodosaston ntisiin tiloihin Bsiivn toisn krroksn. Yksikössä toimii propratiivinn poliklinikka, LEIKO yksikössä vastaanottaan likkauspotilaat ja valmisttaan toimnpitsn likkauspäivänä. Nykyisiä tiloja i ol suunnitltu kysisn toimintaan ja n ovat sitn toiminnallissti päkäytännöllist. Varsinkaan potilaill i ol asianmukaisia pukutiloja ja tutkimustiloista puuttuu tarvittava varustus. Nykyisissä tiloissa on myös kirurgin toimistokäytössä viisi huontta. Päiväkirurgian vastaanotto toimii nykyään päiväkirurgiaosaston yhtydssä. Potilaidn vastaanottoon, odotuksn ja kotiutuksn varatut tilat ovat ahtaat.

10 8/34 4 RAKENNUKSEEN SIJOITTUVA TOIMINTA JA TILATARVE 4.1 Vuodosasto 6 Sairaalahoidon thostaminn nykyisstä on mdisiinisillä rikoisaloilla varsin vaikaa. Kunnollinn mdisiinistn rikoisalojn diagnostiikka ja hoitovastn varmistaminn vaatii usimmitn vähintään 34 vrk sairaalahoidon. Kskimääräinn hoitoaika vuonna 2011 oli Porvoon sairaalan mdisiinisn tulosyksikön osastoilla 5 ja 6 45 vrk. On arvioitu, ttä yli 65vuotiaidn määrä lisääntyy voimakkaasti, mikä voi jopa dllyttää vuodosastopaikkojn lisäystä, llivät alun trvyskskukst pysty vastaamaan vanhusvästön tarpisiin. Tämä mahdollisuus tul ottaa huomioon nsisijaissti prustamalla Porvoon sairaalaan päivystysosasto päivystyspoliklinikan yhtytn. Nyt osastojn 5 ja 6 potilaista varsin suuri osa kotiutuu vain yhdn vuorokaudn kstävän surannan tai hoidon jälkn. Porvoon sairaalan ylissuunnitlmaa laaditaan parhaillaan. Boston Consulting Groupin arvion mukaan sairaanhoitoalun västö tul tarvitsmaan mdisiinistn rikoisalojn vuodosastohoitoa n. 10 % nmmän vuonna 2025 kuin vuonna Ylissuunnitlman laatimisssa lähdtään siitä, ttä tämä tarv kattaan 1. lisäämällä osaston 5 sairaansijojn määrä 24:ään nykyisstä 21:stä nurologian rikoisalan käynnistämisn myötä skä 2. prustamalla päivystyspoliklinikan yhtytn 10paikkainn päivystysosasto, jossa hoidtaan myös muidn rikoisalojn potilaita. Osaston 6 sairaansijojn määrä on siis tarkoitus pitää nnallaan 25:ssä. Osaston 6 suunnittlussa on otttu huomioon sairaalahoidon komplikaatioidn, rityissti sairaalainktioidn vaaran minimointi. Pruskorjauksssa lähtökohtaissti kaikki potilashuont muuttaan yhdn hngn huoniksi. Vastikään raknntulla osastolla 5 vain nljä potilasta voidaan sijoittaa yhdn hngn huonisiin. Jos Porvoon sairaalan mdisiinistn vuodpaikkojn tarv tulvaisuudssa vähn, niitä kannattaa alkaa purkaa osastolta 5, jonka tilat ovat luontvammin muutttavissa päiväsairaala tai poliklinikkakäyttöön ja jolla yhdn hngn huonita on vain nljä. Tilatarv Vuodosastolla 6 potilashuonidn on suunnitltu olvan yhdn sairaansijan huonita ja jokaisssa huonssa on oma sanitttitila. Suunnitltujn potilashuonidn kylpytilat ovat pint vuodpotilaan suihkutuksn, jotn kumpaankin siipn suunnitltu myös potilaill rillinn kylpy / suihkuhuon tätä toimintaa vartn. Kokonaisuudssaan tilat on suunnitltu sitn, ttä Csiivn tilat mahdollistavat osaston toiminnan Bsiivn korjauksn aikana, jolloin saadaan väistön ajaksi järjstttyä 23 potilaspaikkaa. 4.2 Päiväsairaala Tulvaisuudssa lyhytaikaist hoitojaksot tulvat lisääntymään uusin hoitomuotojn ja lääkkidn khittyssä. Lyhytaikaisilla hoitojaksoilla (1 pv) saadaan vuodosastojaksoja vähnnttyä, mikä on thokkaampaa ja taloudllismpaa. Päiväsairaalan käyntimäärin nnustaminn vuodll 2020 on hankalaa, mutta käyntimäärin lisääntyminn on ilmislvää jo opratiivisn yksiköstä tulvin potilaidn myötä. Käyntimäärän arvioidaan olvan vuonna 2020 mnnssä 2200 li lisäystä nykyisn noin 30%.

11 9/34 Päiväsairaalassa on suunnitltu yhtnsä 11 potilaspaikkapaikkaa ja sn aukioloaikaa mahdollissti pidnntään, jonka myötä tarvitaan uusia sairaanhoitajavakanssja. Päiväsairaalassa hoidtaan myös muidn rikoisalojn potilaita, yhä lisääntyvissä määrin, kutn kystoskopian jälkistä surantaa vaativat potilaat ja rakkohuuhtlupotilaat. Tarvittassa ndoskopiayksikön potilaat voidaan siirtää päiväsairaalaan tarkkailuun, simrkiksi anstsiassa thdyn skopian jälkn. Tilatarv Tiloihin on suunnitltu 8 potilaspaikkaa, joista kaksi on ns. tuolipaikkaa. Tiloihin on myös suunnitltu kaksi rityshuontta, joista toisn 1 potilaspaikka ja toisn 2 potilaspaikkaa. Tilat on suunnitltu sitn, ttä niitä voidaan käyttää lastnosaston väistötiloina lastnosaston rmontin aikana. Päiväsairaalan toiminnan luontn mukaissti hoidot ovat lyhytkstoisia ja potilaat ovat yysissti mlko hyväkuntoisia. On kuitnkin huomioitava liikuntarajoittistn potilaidn käyttämin apuvälinidn mukanaan tuomat tilavaatimukst, kutn pyörätuolipotilaidn ja hikkonäköistn sttön liikkuminn. Kuulovammaistn kohdalla tul kiinnittää huomiota tilojn akustiikkaan. Hnkilökunnall on oltava rauhallist ja hyvin valaistut työskntlytilat skä asianmukaist tauko ja wctilat. Lääkkidn ja sytostaattin säilytyksn ja käsittlyyn tarvitaan nykyistn suositustn mukaist tilat ja suojakaapit. Lääkhuon on suunnitltu sitn, ttä HUSAptkki voi käyttää tiloja koko sairaalan sytostaattin valmistluun. 4.3 Endoskopiayksikkö Endoskopiassa thtävin toimnpitidn määrän nnusttaan lisääntyvän noin 30 % vuotn 2020 mnnssä, joka on noin 3000 tähystystoimnpidttä vuodssa. Endoskopiayksikössä nykyistn tähystystn lisäksi tulvaisuudssa thdään anstsiaa vaativia tähystystutkimuksia ja urologisia tähystyksiä. Endoskopiayksikössä nykyistn kolmn sairaanhoitajan lisäksi on tulvaisuudssa myös urologinn hoitaja. Hoitohnkilökunnasta urologinn hoitaja on opratiivisn tulosyksikön hnkilökuntaa, muut mdisiinisn tulosyksikön hnkilökuntaa. Välinhuoltopalvlu tul HUSDsikosta. Tilatarv Tiloihin on suunnitltu kolm ndoskopiahuontta, joista yksi varustllaan urologistn toimnpitidn käyttöön. Endoskopiayksikköön on suunnitltu urologisn hoitajan ja gastrontrologisn hoitajan vastaanottohuont skä gastrontrologin vastaanottohuon. Tiloihin on suunnitltu myös nykystandardin mukaist välinhuoltotilat, jossa mahdollistuu myös skooppin huolto ja säilytys. 4.4 LEIKO ja päiväkirurginn yksikkö Vuonna 2020 nnusttaan likkauksia olvan LEIKOyksikön kautta nnusttaan likkauksn tulvin potilaidn määrän kasvavan potilaasn. Potilaita arvioidaan vuonna 2014 olvan propratiivislla käynnillä potilasta ja potilasta. Tilatarv Tiloihin on suunnitltu odotustila LEIKO ja päikipotilaill skä kahdll vuodpotilaall. Propratiivisll käynnill tulvill potilaill on suunnitltu oma odotustila. Odotustilojn koossa on huomioitava potilaidn mahdollist apuvälint. Vastaanottotiloja on suunnitltu 7, jotka jaottuvat LEIKO ja päikitoiminnoill.

12 10/34 Tiloihin on suunnitltu myös tilat kahdll jonohoitajall. Hankkssa kirurgill on suunnitltu 3 työhuontta, joissa kussakin on kolm työpistttä skä nuvottlutila kahdlla työpistllä. Tiloihin on myös suunnitltu kirurgian ylilääkärill toimistotila skä anstsialääkärin lpohuon.

13 11/34 5 HENKILÖSTÖSUUNNITELMAT Vuodosastosiipin pruskorjaus ja toiminnan muutokst vaativat yhtnsä 1 lääkärin, 9 hoitajan ja 1 ½ osastosihtrin lisäyksn nykyisn hnkilömäärään. Hnkilöstön lisäystä voidaan prustlla toiminnan muutoksilla ja potilasmäärän kasvulla. Vuodosasto 6 Lääkäridn määrä vuodosastolla 6 tällä htkllä on 1 rikoistuva lääkäri, 30 % kuhkospsialistin työpanokssta skä 30 % sisätautispsialistin työpanokssta. Lääkäridn määrää i ol tarkoitus lisätä osaston pruskorjauksn myötä. Hoitohnkilökuntamäärää tullaan nostamaan kahdlla hoitajalla. Tällä mahdollisttaan yhdn hoitajan lisäys yövuoroihin. Väkivalta ja uhkatilantt painottuvat usin ilta ja yövuorojn aikaan, jolloin osastolla on vähitn hnkilökuntaa, lisäksi työn kuormittavuus on lisääntynyt osaston potilaskuormituksn skä potilaidn raskashoitoisuudn lisäännyttyä. Päiväsairaala Ks. alla olva tksti. Endoskopiayksikössä ja päiväsairaalassa tul olmaan yhtinn hnkilökunta. Endoskopiayksikkö Hnkilöstöä pitäisi olla skopiassa vähintään (4)5 sairaanhoitajaa (nyt 23) urologisn hoitajan lisäksi ja päiväsairaalassa 3 sairaanhoitajaa (nyt 23). Mikäli päiväsairaalan aukioloaika jatkuisi iltaan, hnkilöstöä pitää olla ainakin 2 sairaanhoitajaa nmmän li 2 aamussa, 1 välivuorossa ja 2 illassa. Osastonsihtri on ndoskopiayksikön ja päiväsairaalan yhtinn. Lisäksi yksikössä työskntl 1 2 välinhuoltajaa, 1 laitoshuoltaja ja 1 osastoarmasutti. Sairaanhoitajista 1 olisi apulaisosastonhoitaja, joka vastaisi työvuoroista ja muista juoksvista yksikön asioista. LEIKO päiväkirurginn yksikkö LEIKOyksikössä työskntl päivittäin vastaanottotyössä noin 12 lääkäriä (i koko ajan), skä kirurgian ylilääkäri. Lääkäridn osalta LEIKOyksikön pruskorjaus i vaadi lisäystä. LEIKO, likkaus ja anstsia ja päiväkirurgisssa yksikössä toimii yhtinn hnkilökunta, mahdollistan joustavat työjärjstlyt ri työpistissä. Pruskorjauksn myötä lisätarv on 2½ hnkilöä, kun uudn LEIKOyksikön myötä mahdollista khittää toimintaa (logistissti, toiminnallissti, asiakaslähtöissti): Osastonsihtri, 50%; Nykyrsurssit toimistotöihin ovat riittämättömät. Pruskorjauksn jälkn tarvitaan asiakaspalvlua ja juoksvia asioita vartn osastonsihtrin työpanosta niin päiväkirurgian vastaanottotilassa kuin LEIKOyksikössä, jossa varsinainn ilmoittautumispist. (Tarkoitus on, ttä s toinn 50% työrsurssi osoittaan ysiotrapiayksikköön.)

14 12/34 Apulaisosastonhoitaja 100%; LEIKOyksikön myötä vakanssin määrä on vuosin varrlla noussut sn vrran, ttä koko likkaus ja anstsia yksikön (mukaan lukin päiväkirurgia) hallinnoimisn i nää riitä 1 osastonhoitaja ja 1 apulaisosastonhoitaja. Yksikön toimiminn jatkossa 4 ri työpistssä ympäri sairaalaa asttaa haastita myös arjn johtamisll, varsinkin kun osastonhoitajan työaika täyttyy täysin hallinnollisista thtävistä. 2 apulaisosastonhoitajaa mahdollistaisi lähijohtamista näissä työpistissä ja samalla likkausprosssin jatkokhittämistä, thostan toimintaa ntisstään. Sairaanhoitaja 100%; Hoitojaksojn jatkuva lyhntyminn dllyttää hyvin sivalmistautunita likkauspotilaita. Nykyrsurssit ivät riitä khittämään propratiivistä (ja postopratiivistä) toimintaa. Vuonna 2012 tulossa yksi uusi ortopdivirka, jonka myötä likkaustoimintaa vilkastuu. Taulukko 1. Hnkilöstön lisäystarv vuonna 2014 Yksikkö lääkärit (2011) Hoitohnkilökunta (2011) VOS 6 (1) 2 (29) (2) Päiväsrl 1 5 (23) 1 Endoskopia ks. d ks. d. ks. d. LEIKO (12) 2 (4) ½ (1) Yhtnsä ½ Muut (siht.lvm ym.) (2011)

15 13/34 6 TILARATKAISUT JA NIIDEN TEKNINEN TOTEUTUS 6.1 Kohtn sijainti ja laajuus Hank sisältää Hlsingin ja Uudnmaan sairaanhoitopiirin Porvoon sairaalan B ja C siipin 2. ja 3. krrostn vuodosastojn pruskorjauksn. Vuodosastosiivt ovat osa Porvoon sairaalaan pääraknnusta. Hankalu rajautuu sairaalan 2006 valmistunsn uudisosaan ja 3. krroksn tasolla uudisosa yhdssä tässä hankkssa pruskorjattavin B ja Csiipin kanssa muodostaa mdisiinisn tulosyksikön vuodosastotoimintojn kokonaisuudn. Porvoon sairaalan B ja Csiivt ovat valmistunt vuonna Raknnuksssa on kolm maanpäällistä krrosta skä kllarikrros. Hankkssa vuodosastosiipin tilat rmontoidaan 3.krs:n osalta sisätautin vuodosaston 6 käyttöön skä 2.krs:n osalta Päiväsairaalan, Endoskopia ja LEIKOyksiköidn käyttöön. Molmpin siipin talotkniikka uusitaan pruskorjattavin tilojn osalta 2. ja 3. krroksssa. Ensimmäisssä krroksssa ja kllarissa raknntaan ainoastaan ylmpin krrostn vaatimat tkniikan asnnukst ja läpivinnit. Vsikatoll tullaan rakntamaan pruskorjausalutta skä jatkossa 1.krs:n vuodosastoa palvlva uusi IVkonhuon. Pruskorjaus totuttaan kahdssa vaihssa sitn, ttä vaih 1 sisältää Csiivn hankalun mukaistn tilojn pruskorjauksn, vaih 2 puolstaan Bsiivn pruskorjauksn. Raknnusvaihidn väistötiloista on thty hanksuunnittlun yhtydssä väistösuunnitlma. Hankksn i liity asmakaavasta johtuvia rajoituksia. Raknnuksn krrosala i kasva pruskorjauksn yhtydssä, ikä tontilla olmassa olvaa krroslukumäärää ylittä. Uusi ilmanvaihtokonhuon vsikatolla i kasvata raknnuksn raknnusoikudllista krrosalaa, vaan lasktaan bruttoalaan. Pihaalut, kulkuritit ja ajoyhtydt jäävät hankkn yhtydssä ntislln. Pruskorjauksn hankalun bruttoala on brm², sisältän: 2. krros 1 567,5 brm² 3. krros 1 527,5 brm² IVkonhuon 472,0 brm² Yhtnsä 3 567,0 brm² skä lisäksi kllarikrros 104,0 brm² (sis. sprinklrikskus, portaat ja hissit) 1. krros 172,0 brm² (sis. poistumisportaan paloosasto, portaat ja hissit, synnytyssalin väistötila) Yhtnsä 276,0 brm² Pruskorjattava tilavuus on yhtnsä m³.

16 14/34 Tilaohjlman mukainn hyötypintaala on huonalana yht hum², josta: 2. krros 943,0 hum² 3. krros 948,5 hum² lisäksi hyötyalaan kuulumattomat käytävät ja tknist tilat 2. ja 3.krs yht ,0 hum². 6.2 Suunnitltu tilaratkaisu Kllari ja nsimmäinn krros Kllarikrroksn B ja Csiivissä sijaits nykyisllään tknisiä tiloja, varasto ja aputiloja skä västönsuojatiloja, jotka ivät sisälly pruskorjausalusn. Kllariin sijoittaan pruskorjauksn yhtydssä sprinklrikskustila, jonka yhtytn raknntaan pakoputki kllarin sinän virustalta vsikatoll. Koska kllari sijaits maanpinnan tason alapuollla, pakoputkn rakntamissta aihutuu paikallisia maanrakntamistöitä. Ensimmäisn krroksn Bsiivssä toimii nykyisin naistntautin ja synnyttänidn vuodosasto, Csiivssä on synnytysosasto. Osastojn toiminta säilyy ntisllään ja pidtään käynnissä pruskorjauksn ajan. Alulla joudutaan kuitnkin vaihittain sulkmaan osa tiloista raknnustöidn ajaksi. Koska yksi synnytyssali krrallaan on tarpn pitää suljttuna, raknntaan yksi synnytyssali väistötilaksi samaan krroksn. Pruskorjauksn vaikutukst 1. krroksn tiloihin rajataan vain välttämättömiin hormin, vimärin ym. tknistn läpivintin rakntamistöihin. Suunnitlmissa on huomioitu olmassa olvin tknistn rittin hyödyntäminn sitn, ttä raknnustöidn aikaist haitat 1. krroksn toiminnall jäävät mahdollisimman piniksi. B ja Csiipin liitoskohdassa, kskiportaan lähttyvillä thdään uusia LVI ja sähkönousukskuksia. Lisäksi kskiportaasta ulos Csiivn suuntaan johtavan poistumisritin paloosastointijärjstlyt thdään paloviranomaistn vaatimustn mukaisksi. Toinn ja kolmas krros Toisn krroksn Bsiipn sijoittaan Päiväsairaalan skä Endoskopiayksikön tilat. Päiväsairaalan tilat sijoittuvat siivn päähän ja Endoskopiayksikön tilat lähmmäksi siivn saapumissuuntaa kskialun hissin ja portaan lähisyytn. Siivn loppupäähän sijoittuvat Päiväsairaalan potilashuont (yht. 3kpl), joista kaksi on suluin varustttuja ristyshuonita (2 hp (hoitopaikkaa) ja 1 hp ) skä yksi isompi 8 hp:n potilashuon. Siivn loppupäässä on osastonkittiö, siivn kskivaihilla on varasto ja välinhuoltotiloja skä vastaanottotiloja. Siivn alkupäässä ovat Endoskopiayksikön toimnpidhuont skä vastaanottotilat. Osaston ilmoittautuminn ja odotus on sijoitttu nsimmäisksi siivn alkupäähän, odotustiloina hyödynntään olmassa olvaa hissiaulaa ja s säilyttään pääosin ntisllään. B ja Csiipin liitoskohtaan sijoittuvat krroksn yhtist jäthuon skä siivoustila, jotka säilyvät nykyisillä paikoillaan ja säilyttään ntisllään. Lisäksi osa Päiväsairaalan ja Endoskopiayksikön varastoista on sijoitttu porrasaulan lähttyvill.

17 15/34 Toisn krroksn Csiivssä sijaitsvat LEIKOyksikön tilat, krroksn yhtinn hnkilökunnan taukotila skä päivystävän lääkärin lpotila. Csiivn alkupäähän tauko ja lpotilojn jälkn on sijoitttu odotus skä ilmoittautumistilat. LEIKOyksikön toimintaan olllisimmin liittyvät vastaanottotilat skä potilaidn pukutilat on sijoitttu odotustilojn lähisyytn, ja siivn loppupäässä on toimisto ja nuvottlutiloja. Kolmannn krroksn B ja Csiipin tilat pruskorjataan sisätautin Vuodosaston 6 käyttöön. Osasto 6:n tiloista mrkittävin osuus koostuu potilashuonista, jotka on jattu molmpiin siipiin. Lääkärin toimistotilat on sijoitttu siipin alkupäihin lähll kansliatiloja, ja siipin yhtist varastotilat on kskittty. Lisäksi molmmissa siivissä on omia välinhuolto ja psutiloja, jotka sijaitsvat siipin kskllä. B siivn loppupäässä sijaits hyginiahoitajan toimisto skä inktiolääkärin vastaanottohuon. Siivn B alkupäässä on myös muita osastoja palvlvat ysiotrapian tilat. Osasto 6:n tiloihin sijoittaan 21 kpl 1 sairaansijan potilashuontta skä 4 kpl sulkutilallisia ristyshuonita. Eritystiloissa on kiintä alipain. Nljäs krros, IVkonhuon Vsikatoll raknntaan uudt ilmanvaihtokonhuont (3kpl), joidn yhtnlaskttu pintaala on n. 472 brm². IVkonhuont palvlvat 2. ja 3. krroksn pruskorjausaluita, ja hankkn yhtydssä varaudutaan myös 1. krroksn majoitustilojn liittämisn uusiin ilmanvaihtokonisiin. Kulku IVkonhuonisiin tapahtuu kskiportaan kautta 4.krs:n tasoll, jossa olvan hissikonhuonn kautta päästään IVkonhuonisiin skä IVkonhuonista dlln vsikatoll. Logistist ratkaisut Potilaidn saapuminn sairaalaan tapahtuu raknnuksn koillispuoln pääsisäänkäynnistä, joka sijaits 3. krroksssa maanpinnan tasolla. Pääsisäänkäynniltä kuljtaan käytävää pitkin suoraan 3. krs:n B ja Csiivn kskiosan hissi ja porrasaulaan ja dlln osastoill. Kulku muihin krroksiin tapahtuu näidn hissin ja kskiportaan kautta. Kskiporras toimii myös palopoistumisrittinä, josta on kulku ulos 1. krroksn maanpinnan tasossa, ja jota pruskorjauksn yhtydssä korjataan täyttämään paloviranomaistn vaatimukst. B ja Csiipin päissä on samoin poistumistiportaat, joista on kulku ulos 1. krroksn tasolla. Kaikki siipin huolto ja tavaraliiknn tapahtuu kskialun hissin kautta, joista on yhtys kllarikrroksn. Krrostn yhtist jät ja siivoustilat sijaitsvat hissi ja porrasaulojn ympäristössä, josta n ovat huollon kannalta hyvin saavutttavissa. Hnkilökunnan pukutilat sijaitsvat pääosin kllarikrroksssa västönsuojatiloissa. Hnkilökunta saapuu ja poistuu kskialulla olvin hissin tai porraskäytävin kautta. Siipin päissä olvin hissin kunto ja korjaustarv tutkitaan ja niidn käyttöä huoltoliikntsn slvittään jatkossa. Tavara ja hnkilölogistiikan liikntstä on thty hanksuunnitlman yhtydssä lasklmat.

18 16/ Raknnustknist työt Maanraknnustyöt ja prustukst Kllarikrroksn sprinklrikskuksn ulkopuolisn pakoputkn rakntaminn aihuttaa vähäisiä kaivutöitä Bsiivn sinustalla. Nykyisiin prustuksiin i kohdistu toimnpititä lukuun ottamatta uutta btonipilaria raknnuksn läpimnvän ivhormin kohdalla. Uusi btonipilari anturoinn prusttaan kallion varaan. Ulkosinät ja julkisivut Julkisivut ovat pääosin puhtaaksimuurattua tiiltä ikä niihin kohdistu raknnustknisiä toimnpititä lukuun ottamatta 2. ja 3. krroksn päätyparvkkill avautuvia kvytrakntisia ulkosiniä, jotka uusitaan. Päätyparvkkidn julkisivumatriaalina on kuitusmnttilvyvrhous. Uudn IVkonhuonn sinät ovat träsrakntisia, julkisivuissa on mtallilvyvrhous. Ulkotasot Nykyist parvkkt siipin päissä säilyvät ja n varusttaan parvklasitukslla. Parvkkidn sisäpuoln pinnat hikkapuhalltaan ja maalataan. Yläpohja ja vsikattorakntt Nykyinn yläpohjaraknn on kantava träsbtonilaatta. Uudn IVkonhuonn kohdalla vanha vsikat poisttaan, IVkonhuonn yläpohjana on kantava träsraknn. Vsikat uusitaan muilta osin kallistustn ja kattokaivojn vaatimalla laajuudlla. Uudt vsikatpinnat ovat kumibitumihuopaa. Sinät, lattiat ja alakatot Osa olmassa olvista välisinistä purtaan. Säilytttävin välisinin pintamatriaalit ja tasoittt poisttaan ja sinät pintakäsitllään uudlln. Sinäpinnat ovat pääosin tasoitttuja ja maalattuja. Uudt kvyt välisinät ovat träsrankaisia kipsilvypintaisia ääniristttyjä lvysiniä ja muurattuja kiviainisia siniä. Märkätilojn sinät thdään kiviainisina. Märkätilojn sinät ovat laatoitttuja. Tauko ja nuvottluhuonissa, odotustiloissa skä käytävillä käyttään osittain viilupintaista ri itttyä puukipsilvytystä. Tilojn lattiamatriaalina on pääosin nomrmatto, käytävillä nomrlaatta. Siivoustiloissa, jäthuonissa, wc ja psutiloissa homogninn liukustmuovimatto tai lasitttu karkapintainn lattialaatoitus. Lähs kaikkiin tiloihin raknntaan alakatot, jotka ovat pääosin moduulimitoitttuja avattavia akustiikkakipsilvyalakattoja. WC ja psutiloissa vinyylipinnoittut alakatot ja toimnpidhuonissa hyginiaalakatot.

19 17/34 Ovt ja ikkunat Päätyparvkkill avautuvat ulkoovt ovat alumiiniproiilirakntisia lasiovia, jotka liittyvät alumiinilasisiniin. Lasitus 3krtaislla ristysumpiolasilmntillä, sisin ja uloin lasi karkaistua tai laminoitua turvalasia. Uudt parvkovt ovat sähkölukoin varustttuja, valvottuja tai kulunvalvottuja ovia. IVkonhuonn ulkoovt ovat lämpöristttyjä träsohutlvystä valmistttuja kulunvalvottuja umpiovia. Kaikki sisäovt uusitaan. Sisäovt ovat pääosin runavahvistttuja laminaattipintaisia laakaovia. Ovissa, joissa tarvitaan kynnys, käyttään mkaanista alaslaskutuvaa kynnystä tai yliajokynnystä. Ovt varusttaan rstkarmisuojilla. Vastaanotto, potilas, toimnpidhuonidn, toimistojn yms. tilojn ovt ovat ääniristysovia. Endoskopian toimnpidhuonidn käytäväovt varusttaan sähköisllä avausautomatiikalla. Käytävillä potilasosastosta toisn johtavat pariovt ovat alumiinirakntisia lasiovia tai lasipaloovia paloosastorajojn mukaan (kirkas palolasi). Ensimmäisn krroksn poistumistiosaston ovt uusitaan määräystn mukaisiksi palooviksi. Osa paloovista varusttaan automatiikalla ja palonsulkujärjstlmällä. Asiipn johtavin paloovin avautumisautomatiikka uusitaan toimimaan kosktusvapailla painikkilla. Kaikkiin oviin tul pääsääntöissti lukot. Osastojn sisäänkäyntiovt ovat sähkölukoilla varustttuja kulunvalvottuja ovia. Uusin ulkosinäll sijoittuvin wc ja suihkutilojn skä ikkunan kanssa ristävin välisinin kohdalla nykyinn ikkuna purtaan ja korvataan pohjapiirustuksn mukaan uudlla rakntltaan samanlaislla pinmmällä ikkunalla tai samanlaisn karmirakntsn thdyllä umpiosalla. Umpiosassa uloin lasi maalattu tai pinnoitttu. Sisäikkunat ovat kiintitä ääniristttyjä puu tai alumiiniikkunoita. 1. krroksn poistumistiosastoa rajaavat, olmassa olvat iosastoivat lasisinät uusitaan paloosastoiviksi määräystn mukaan. Kalustt ja varustt Kiintokalustt ovat ympärilaminoitua kostudnkstävää lastulvyä. Hyllyt ovat laminaattipäällystisiä ABSrunalistalla. Kalustissa on rstputksta thdyt jalat. Laatikot varusttaan laakroiduin mtallikiskoin. Osa kalustista on lukittavia. Hoitotilat ja kulkuritit varusttaan sinäsuojilla ja ulkokulmasuojilla. Oviin tulvat huontunnukst skä tilanumroinnit ja opastt totuttaan toiminnan vaatimustn mukaan. Tiloihin asnntaan varustt toiminnan tarpidn mukaissti. Käyttäjän hankinnassa ovat mm. käytävin, odotus ja aulatilojn skä hnkilökunnan taukotilojn, toimistotilojn ja niihin rinnastttavin tilojn irtokalustt: pöydät, tuolit, sohvat, kirjahyllyt, postilokrikot yms. Lisäksi käyttäjän hankinnassa ovat mm. tkstiilit kutn vrhot ja laittista tlvisiot kiinnikkinn, titokont, puhlimt, skä toimintavarustus kutn potilashuonn vuott pöydät, tuolit yms.

20 18/ LVIAtkniikka Nykyist LVI järjstlmät Ylistä Porvoon sairaala on raknnttu 1960 luvun puolivälissä. Sairaalan vuodosastosiipi on tkniikaltaan pääosin alkupräistä. Mrkittävää tknistä sanrausta on thty vain 1. krroksssa 2000 luvun taittssa. Lämmitys Porvoon sairaalan lämmityksn kaukolämpöön liittyt siirtimt sijaitsvat talousraknnuksn vanhassa kattilahuonssa, josta alulämpöputkt on jattu kiintistön muihin raknnusosiin. Koillisasadilla on pattrivrkoston nousulinjat sijoitttu välisinärakntisiin ja kytkntäjohdot ovat pääosin pintaasntisia. Lounaisasadilla nousulinjat sijaitsvat vanhojn suunnitlmin mukaan käytävälinjan virssä ja pattridn jako ja kytkntäjohdot lattiarakntissa. Lämmitysvrkostot ovat pääosin alkupräisiä. Vsijohdot ja vimärit Kiintistön lämmin käyttövsi thdään kskittysti talousraknnuksn lämmönjakohuonssa sijaitsvin kaukolämpösiirtimin. Käyttövsiputkistot on talousraknnukssta jattu kiintistön muihin raknnusosiin. Potilassiivn käyttövsiputkistoja on 1. krroksn sanrauksn yhtydssä uusittu sitn, ttä kllarista on nostttu uusia käyttövsirunkoja 1. krroksn kattoon. 2. ja 3. krrosta palvlvat käyttövsilinjat ovat alkupräisiä. Potilassiivn jät ja sadvsivimärilinjat ovat alkupräisiä ja 1. krroksnkin sanratut uudt kalustt on aikanaan liittty vanhoihin jätvsirunkoihin ja nousuihin. 1. krroksn synnytyssalit sijaitsvat pääosin VSStilojn päällä ja tällä alulla alkupräist vimärit sijaitsvat 1. krroksn lattiarakntssa. Pohjavimärit, jotka suurlta osin palvlvat myös muuta sairaalaa, sijaitsvat potilassiivn kllarin lattiarakntissa. Potilassiivn käyttövsijohdot ja vimärit ovat pääosin alkupräisiä. Ilmanvaihto Potilassiivn alkupräinn ilmanvaihtojärjstlmä on pääosin konllinn tulopoistoilmajärjstlmä, jossa kskittty tuloilmakon sijaits kllarissa ja rillist poistokont / huippuimurit vsikatolla. Tuloilmakon on varustttu rullasuodattimin, silämmityspattrin, lämmityspattrin, vsikirtoisin kostutuslaittin ja osittain myös jäähdytyspattrin. Ilmanvaihtojärjstlmää i ol varustttu lämmöntaltnottolaittin. Tuloilmakanavistot on jattu rakntamisn aikaisin toiminnallisin osasto ja asadijaoin, runkokanavistot on asnnttu kllarin lattian asnnustilaan ja dlln nousukuiluissa krroksiin. Sama ilmanvaihtojärjstlmä palvl kaikkia potilassiivn osastoja, niin potilasosastoja, toimnpidtiloja kuin kllarin tknisiä ja varastotilojakin.