PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola/Karleby Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr LSU 2006 Y 569 ASIA HAKIJA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Maatalousyhtymä Klemola Yhteyshenkilö: Pekka Klemola Kaarantie Rahkonen ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Eläinsuoja sijaitsee Ullavan kunnan Rahkosen kylässä kiinteistöllä Raitala RN:o 4:256. Tilalla harjoitetaan maidon ja lihantuotantoa sekä hevostaloutta. Tilalla on nykyisin 120 lypsylehmää, 40 hiehoa, 45 lihanautaa, 80 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa ja 15 hevosta. Eläinmäärää lisätään muuttamalla parsinavetan ja pihaton sisäisiä tilaratkaisuja. Myös hevostallia laajennetaan ja sen sisätiloihin rakennetaan 250 m³:n kokoinen kuivalantala. Toiminnan laajetessa rakennetaan myös noin m³:n kokoinen etälietesäiliö kiinteistölle Raitala RN:o 4:256 noin kahden kilometrin etäisyydelle tilakeskuksesta. Laajennuksen jälkeen tilalla pidettäisiin enintään 150 lypsylehmää, 70 hiehoa, 70 lihanautaa, 90 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa sekä 19 hevosta ja kahdeksan alle 1 vuotiasta varsaa. Toimintaa koskevassa aikaisemmassa ympäristöluvassa on määrätty, että kiinteistöllä Raitala RN:o 4:256 sijaitsevan parsinavetan yhteydessä oleva lietesäiliö puretaan vuoden 2007 loppuun mennessä. Määräys on annettu pohjaveden pilaamiskieltoon perustuen. Hakija hakee laajennuksen yhteydessä lietesäiliön purkuajankohdalle asetetun määräajan pidentämistä kahdella vuodella. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty tarkastuskäynnin yhteydessä ja LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. TOIMINNAN AIKAISEMMAT LUVAT Nykyisellä toiminnalla on Länsi Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tilan lähiympäristö on maa ja metsätalousvaltaista haja asutusaluetta. Parsinavetta ja sen lietesäiliö, hevostalli ja sen kuivalantala sekä hevoslaitumet, yhteensä 3,5 hehtaaria, sijaitsevat Rahkosenharjun I luokan pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella. Lypsykarjapihatto ja sen toimintaan kuuluvat kaksi lietesäiliötä sijaitsevat pohjavesialueen välivyöhykkeellä, varsinaisen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan välisellä alueella. Asiakirjojen ja karttaselvitysten mukaan lähimmät asuinkiinteistöt (2) sijaitsevat noin 60 ja 105 metrin etäisyydellä parsinavetasta ja 110 metrin etäisyydellä pihatosta. Sitä seuraavat lähimmät asuinkiinteistöt (2) sijaitsevat noin 100 ja 130 metrin etäisyydellä parsinavetasta ja noin 165 ja 200 metrin etäisyydellä pihatosta. Lietesäiliöistä on lähimmillään etäisyyttä lähimpään asuinkiinteistöön noin 130 metriä. Hevostallista lähimpään asuinkiinteistöön on noin 90 metriä. Ullavanjärveen on etäisyyttä noin 550 metriä. Tilasta noin 500 metrin etäisyydellä kaakkoon sijaitsee Rahkosen vedenottamon kaivoja. MAAPERÄ Geologian tutkimuskeskuksen geokartan mukaan tilan maaperä on hiekkaa ja hietaa. Vuonna 1996 Keski Pohjanmaan ympäristökeskuksen tekemän Rahkosen kaivopaikkatutkimuksen mukaan pohjaveden pinta oli alueella noin tasossa metriä merenpinnan yläpuolella, noin 3 5 metriä maanpinnasta. Pohjavesiluokituksen mukaan Rahkosenharju on lähes luode kaakko suuntainen pitkittäisharjujakson osa, joka kulkee Halsualta Ullavalle ja edelleen Kälviän suuntaan. Harjun ydinosa on vettä hyvin johtavaa kivistä soraa ja hiekkaa, jossa paikoin esiintyy hienoja välikerroksia. Pohjavesialueen reuna alueet ovat hienoa hiekkaa. Pohjaveden jakaja sijaitsee Rahkosen kylän alueella, mistä pohjavesi virtaa luoteeseen, pohjois koilliseen sekä kaakkoon. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Vanhassa parsinavetassa pidetään nykyisin 40 hiehoa, 45 lihanautaa ja 80 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Pihatossa pidetään 120 lypsylehmää. Hevostallissa pidetään 15 hevosta. Tilalla tuotetaan nykyisin noin kg maitoa ja noin kg lihaa vuodessa. Toimintaa laajennetaan järjestämällä eläinsuojien, vanhan 1960 luvulla toiminnan aloittaneen ja 2000 luvulla peruskorjatun parsinavetan ja vuonna 2002 rakennetun pihaton eläintilaratkaisut uudelleen. Järjestelyjen jälkeen parsinavetassa pidetään enintään 40 hiehoa, 70 lihanautaa ja 50 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Pihatossa pidettäisiin 150 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 40 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa ja hevostallissa 19 hevosta ja kahdeksan alle 1 vuotiasta varsaa.

3 3 Lannan ja jätevesien varastointi Lypsylehmien, hiehojen ja lihanautojen sekä 50 nuorkarjan lanta varastoidaan lietelantana. Hevosten, varsojen ja 40 vasikan lanta varastoidaan kuivalantana. Hakemuksen mukaan vasikoiden kuivalanta ajetaan joko lietesäiliöön tai kasvukaudella suoraan pellolle lannoitteeksi. Sitä voidaan varastoida myös vanhassa kuivalantalassa. Pihaton yhteydessä sijaitsee kaksi m³:n kokoista kattamatonta lietesäiliötä ja vanhan parsinavetan yhteydessä noin m³:n kokoinen kattamaton lietesäiliö. Lisäksi lietteen varastotilavuutta on vanhan parsinavetan kuiluissa noin 60 m³. Pihaton lanta poistetaan useasti vuorokauden aikana automaattisesti raapalla, joten lietekuiluja ei ole. Kuivalannan varastotilavuutta on hevostallin kuivalantalassa noin 260 m³ ja pihaton kuivalantalassa noin 210 m³. Laajennuksen jälkeen hakijalla on lietelannan varastointitilaa noin m³ ja kuivalannan varastointitilaa noin 470 m³. Tilalla muodostuu maitohuoneen jätevesiä noin 300 m³ vuodessa. Ne johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan wc tilojen jätevedet johdetaan myös lietesäiliöön. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 176,65 hehtaaria, josta omaa peltoa on 122,86 hehtaaria ja vuokrapeltoa on 53,79 hehtaaria. Lanta levitetään pääasiassa viikoilla Pohjavesialueella sijaitsee 11 hehtaaria peltoa. Lypsylehmiä ja noin 20 hiehoa laidunnetaan kesäaikana muiden eläinten ollessa sisätiloissa vuoden ympäri. Hevosia jaloitellaan päivittäin hevostallin yhteydessä sijaitsevissa tarhoissa. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, muovit, ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Muita tilalla syntyviä jätteitä ovat metalliromut ja pilaantuneet rehut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle tai Findest Protein Oy:lle. Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan tornisiilossa. Maatilalla sijaitsee litran ja litran polttoainesäiliöt. Säiliöt on varustettu suojaaltaalla ja katoksella. Lisäksi tilan korjaamossa säilytetään muita öljytuotteita noin 200 litraa. Tilan liikenne muodostuu pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista pellolle ja rakennettavaan etälietesäiliöön. Muu liikenne on normaalia traktori ja työkoneliikennettä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakija on esittänyt, että olemassa olevat lietesäiliöt katetaan kiinteärakenteisella katteella tai säiliöiden päälle kiristettävällä muovikalvolla vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin ympäristöön syntyvät päästöt ovat mahdollisimman vähäiset. Pohjavesialueen muodostumisalueella sijaitseva lietesäiliö puretaan ja parsinavetan lietelanta johdetaan vesitiiviillä putkituksella pihaton lietesäiliöihin. Hakemuksen mukaan eläinsuojien ja hevostallin pohjarakenteet ja lietesäiliöt on rakennettu vesitiiviistä materiaalista. Hevostallin laajennusosan alle on asennettu 0,5 millimetrin vahvuinen rakennuskalvo. Lannan levityksessä noudatetaan nitraattiasetusta ja ajon yhteydessä huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Lietelantaa ei levitetä pohjavesialueella sijaitseville pelloille ja kuivalantaa ei levitetä pohjavesialueen muodostumisalueella sijaitseville pelloille. Pohjavesialueilla sijaitsevia laitumia laidunnetaan siten, että laidunpaine pidetään mahdollisimman alhaisena niin, ettei maanpinta rikkoonnu. Kyseisillä pelloilla ei ole myöskään pysyvää ruokintapaikkaa.

4 4 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija esittää hakemuksessaan tarkkailevansa pohjaveden laatua ympäristökeskuksen määräämällä tavalla ja esittää asentavansa edellytetyt pohjavesiputket tai tarkastuskaivot toiminnan vaikutusalueelle tai sen välittömään yhteyteen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 B sekä Ullavan kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Ullavantie 14. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa sekä Ullavan kunnantoimistolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Ullavan kunnanhallitukselta, rakennuslautakunnalta, Kokkolanseudun terveyskeskus kuntayhtymän valvontaosastolta ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesien suojeluryhmältä. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Eläinsuojien sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastukset ja Tarkastuksesta laaditut muistiot on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Tammikuun tarkastuksessa ilmeni, että hevostalli oli rakennettu hakemuksen mukaiselle paikalle. Lausunnot Ullavan kunnan kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa päättänyt, että kunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksen johdosta. Ullavan kunnan rakennuslautakunta on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa esittänyt, että tila sijaitsee haja asutusalueella eikä tuleva käyttötarkoitus poikkea nykyisestä toiminnasta. Alueella on voimassa oleva seutukaava, mutta ei muuta kaavaa ja alue tulee jatkossakin olemaan maatalouden harjoittamiseen tarkoitettua aluetta. Pohjaveden suojelemiseksi on tärkeää, että virtsasäiliön ja lantalan kunto tarkastetaan säännöllisesti. Virtsasäiliön tiiveyttä tulee valvoa myös pohjavesiputken/salaojakaivon ja näytteenottojen avulla määräajoin. Lietelantaloiden hajua torjuu niiden kattaminen, jota hakemuksessa onkin esitetty. Eläinsuojista meluhaittoja naapureille vähentää purettavaksi esitetyn vanhan puurakenteisen hevostallin purkaminen ja toiminnan siirtäminen etäämmäksi asuinrakennuksista. Eniten hetkellistä liikennettä aiheutuu lietelannan levityksestä, josta 70 % on hakemuksessa ilmoitettu hoidettavaksi viikkojen välisenä aikana. Tavoite on, että häiriöitä ei aiheutuisi. Lietettä ei tule levittää pohjavesialueilla sijaitseville pelloille. Vesistöjen varsille jätetään suojavyöhykkeet. Lietelannan ja kuivalannan varastointi ja levitys ei saa aiheuttaa ympäristön eikä pohjavesien pilaantumista. Esitetyt lannan varastoinnin tilat ovat riittävät, kun suunniteltu uusi etälietesäiliö rakennetaan. Myös esitetty peltopinta ala on riittävä syntyvän lannan levitykseen. Lannan levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Hakemuksessa on mainittu varastoitavista kemikaaleista vain polttoaine ja farmarisäiliö. Öljy, polttoaine ja muut kemikaalisäiliöt on syytä sijoittaa maan päälle katettuihin tiiviisiin suojaaltaisiin. Yleisesti ottaen kemikaalien säilytyksessä on otettava huomioon kemikaalilainsäädäntö, jonka mukaan terveydelle tai ympäristölle vaaralliset kemikaalit on säilytettävä ja käytettävä

5 5 niitä koskevien käyttöturvallisuustiedotteiden mukaisesti sekä muulla tavoin siten, että niiden pääsy maaperään, pohjavesiin ja muualle ympäristöön on estetty. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä pitää lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Käsittely ja varastointitiloihin tulee varata asianmukaista imeytysainetta ja tarkoitukseen merkitty keräysastia. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä torjuntatoimenpiteisiin, joilla vaara pilaantumisen leviämisestä saadaan poistettua. Tilan jätehuollossa tulee huomioida jätehuoltomääräykset, joiden mukaan muun muassa jätteiden poltto on kiellettyä. Jätteiden lajitteluun tulee kiinnittää huomiota. Metallijäte tulee toimittaa metallikeräykseen. Muovijätteen voi toimittaa energiajätteeksi. Työkoneiden huoltoa tai säilytystä varten rakennetun tilan on oltava tiivispohjainen. Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesien suojeluryhmä on antamassaan lausunnossaan todennut, että Maatalousyhtymä Klemolan tulee täydentää ympäristölupahakemusta selvityksellä hevostilan sijoittamisesta pohjavesialueen ulkopuolelle, koska nykyisessä hakemuksessa ei ole esitetty vaihtoehtoista sijoituspaikkaa. Toiminnan kannalta olisi järkevintä etsiä uudelle hevostallille paikka pohjavesialueen ulkopuolelta. Ympäristölupahakemuksessa tulee olla ympäristönsuojeluasetuksen 13 mukaiset tiedot pohjavesiolosuhteista, sillä suunniteltu talli sijaitsee pohjavesialueella ja sen muodostumisalueella. Lupahakemusta tulee täydentää selvityksellä tilan maaperästä. Tilalta tulee olla riittävä määrä maaperätietoa eri puolilta toiminta aluetta, jotta maaperän kerrosrakenteet ovat selvillä. Maaperäselvitys tulisi teettää asiantuntijalla ja siitä tulisi ilmetä ainakin pinta ja pohjamaan maalajit lisäksi mahdolliset pohjaveden pinnan tasot. Kairaukset tai koekuopat tulee ulottaa riittävän syvälle, vähintään kolmen metrin syvyyteen. Mikäli tiiviitä maalajeja (savi siltti) todetaan, tulee selvittää niiden kerrospaksuus. Pohjaveden suojelun kannalta olisi hyvä, että tiiviiden maalajien kerrospaksuudet olisivat noin kolme metriä. Ympäristölupapäätöksen ( ) mukaisesti Maatalousyhtymä Klemolan tulee asentaa kolme muovista, pohjaveden näytteenottoon soveltuvaa havaintoputkea tilalleen mahdollisimman pian, ennen hakemuksen täydentämistä. Havaintoputket voidaan asentaa pohjavesiryhmän esittämiin paikkoihin (liitekartta). Hevostallin sijainnista ei ole tarkkaa tietoa, joten ehdotettu havaintoputken sijainti on viitteellinen. Tavoitteena on, että yksi havaintoputki olisi hevostallin itäpuolella (Rahkosen vedenottamon puolella). Putkien asentamisen yhteydessä tulee selvittää pohjavedenpinnan tasot ja pohjavesialueella olevien kaivojen sijainti kilometrin säteellä tilasta sekä niiden vedenpinnan korkeus. Korkeustiedot olisi hyvä sitoa N60 korkeusjärjestelmään. Sertifioidun näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet havaintoputkista ja vedenlaatuanalyysitulokset tulee toimittaa täydennetyn ympäristöluvan yhteydessä. Tehtävät veden laadun määritykset ovat ympäristölupapäätöksen mukaiset ammoniumtyppi ja nitraattityppi. Lisäksi olisi hyvä tutkia seuraavat parametrit: happi, ph, sähkönjohtavuus ja lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit tai Escherichia coli. Rakennekuvat ja selostukset kaikista rakennusten ja tarha sekä laidunalueiden pohjarakenteista (mm. kalvon ominaisuudet, saumaus, käytettävät materiaalit, kerrospaksuudet) tulee esittää täydennetyssä ympäristölupahakemuksessa. Hakijan tulee selvittää hevosmäärä ja vuotuinen käyttöaste pohjavesialueella olevilla tarha alueilla ja laidunalueilla sekä tarhojen siivoaminen. Muut mahdolliset ratsastuskentät ja harjoitusradat tulee myös yksilöidä. Lupahakemusta tulee täydentää myös tarkemmalla kuvauksella öljysäiliöistä ja niiden suojaaltaista sekä sijainnista. Mikäli pohjavesialueelle on tarkoitus levittää lietelantaa ja virtsaa, tulee pohjavesialueella olevien peltolohkojen maalajit selvittää. Maalajien tulee tällöin olla tiiviitä

6 6 (vähintään kolmen metrin kerros savi silttiä). Lisäksi maatalousyhtymä Klemolan tulee esittää tilan ajantasainen kiinteistötunnus tai kartta, jotta tilan rakennusten sijainti saadaan tarkasti selville. Kokkolanseudun terveyskeskuksen kuntayhtymän valvontaosasto on lausunnossaan esittänyt, että suunnitelman mukaisesti eläinten tilat ovat riittävät ja niissä on riittävä ilmastointi. Pohjavesialueella sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa. Koska eläinsuoja sijaitsee maatalousalueella ja tilalla on harjoitettu karjataloutta myös aiemmin, siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille. Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta välisenä aikana. Hakija on jättänyt lausunnoista vastineen. Vastineessa todetaan, että hevostallille ei löytynyt muuta käyttökelpoista sijoituspaikkaa lähialueelta. Hevosmäärä nykyisestä ei lisäänny oleellisesti. Hakijalla on nyt noin 15 hevosta sekä erinäinen määrä varsoja. Lupaa haetaan 19 täysikasvuiselle hevoselle ja enintään kahdeksalle alle 1 vuotiaalle varsalle. Vanha talli on purettu ja uusi on rakennettu ja otettu jo käyttöön syyskesällä Alueen maaperätutkimus on teetetty edellisen ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Tuolloin ( ) koekuoppa kaivettiin kunnan rakennustarkastajan valvonnan alaisuudessa pohjavesialueen muodostumisalueelle vanhan parsinavetan läheisyyteen sen pohjoispuolelle. Maan pinnasta katsottuna ensin oli noin 40 senttimetrin multakerros, sitten 20 senttimetrin sorakerros ja edelleen aina kahteen metriin, pohjaveden pintaan saakka, maaperäkerros koostui hiesusta. Uuden hevostallin rakentamisen yhteydessä maanpintaa ei kuorittu vaan sitä täytettiin vähintään 1,2 metrin vahvuisella hiekkapatjalla. Rakennuksen alle on asennettu vähintään 0,5 millimetrin vahvuinen rakennuskalvo. Kalvon päälle ei ole asennettu salaojia eikä siten myöskään tarkastuskaivoja. Vastineen mukaan hevostallin lantala on sijoitettu hevostallin sisälle, joten sadevedet eivät pääse huuhtomaan ravinteita ja näin varmistetaan, ettei valumia muutoinkaan pääse lantalasta ympäristöön. Vanha kattamaton kuivalantala on poistettu käytöstä. Hevostallin ympärillä on yhteensä noin 3,5 hehtaaria hevoslaidunta. Hevostallin välittömässä läheisyydessä sijaitsee neljä, noin 30x50 metrin kokoista jaloittelutarhaa. Jokaista hevosta jaloitellaan vuoden ympäri päivittäin, noin kaksi tuntia päivässä. Kesäaikana hevosia laidunnetaan enemmän ja jaloittelutarhan käyttö on vähäisempää. Lanta poistetaan jaloittelutarhoista säännöllisesti ja hakija on valmis hankkimaan lannan poistoon suunnitellun harjakoneen. Hakijan mukaan hevoset käyttäytyvät siten, että ne tekevät tarpeensa useimmiten sisälle karsinaan eivätkä jaloittelutarhaan. Siksi hakija katsoo, että lannasta ja virtsasta ei jaloittelun vuoksi aiheudu sellaista kuormitusta ja riskiä pohjaveteen tai sen laatuun, että jaloittelutarha alueet tulisi muovittaa. Vastineessaan hakija ilmoittaa vielä, että on hankkinut 17 hehtaaria peltoa pohjavesialueen ulkopuolelta vuoden 2002 jälkeen ja, että tilan nykyinen kiinteistörekisteritunnus on RN:o 4:256. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus myöntää Maatalousyhtymä Klemolalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle Ullavan kunnan Rahkosen kylään tilalle Raitala RN:o 4:256 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin.

7 7 Ympäristölupa myönnetään hakemuksesta poiketen enintään 130 lypsylehmän 30 hiehon, 70 lihanaudan, 90 alle kahdeksan kuukauden ikäisen nuoren karjan sekä 19 hevosen ja kahdeksan alle 1 vuotiaan varsan pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Pohjavesialueella sijaitseva lietesäiliö tulee purkaa vuoden 2008 loppuun mennessä. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lupamääräyksissä on otettu huomioon mitä hakemuksesta annetuissa lausunnoissa on esitetty. Luvassa on annettu tarpeellisia määräyksiä lannan varastoinnista, levityksestä ja jätehuollosta yleensä. Erityisesti on annettu määräyksiä toiminnan järjestämisestä pohjavesialueella. Hakijaa on muun muassa edellytetty tiivistämään ja pinnoittamaan tuotantorakennusten piha alueita sekä eläinten kulkureittejä ja tarkkailemaan pohjaveden laatua. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä Ympäristölupa myönnetään enintään 130 lypsylehmän, 30 hiehon, 70 lihanaudan, 90 alle kahdeksan kuukauden ikäisen nuoren karjan sekä 19 hevosen ja kahdeksan alle 1 vuotiaan varsan pitämiselle. Eläimet tulee lupahakemukseen perustuen sijoittaa siten, että parsinavetassa pidetään enintään 70 lihanautaa ja 50 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa, pihatossa pidetään enintään 130 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 40 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa ja hevostalliin sijoitetaan enintään 19 hevosta ja enintään kahdeksan alle 1 vuotiasta varsaa. 2. Eläinsuojien, hevostallin ja lantaloiden rakenteet ja lannan varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta sekä maitohuoneen ja sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida hakemuksessa esitetyissä vesitiiviistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä (3) ja kuivalanta vesitiiviistä materiaalia olevissa kuivalantaloissa (2). Säilörehun puristenesteet tulee kerätä talteen ja ne tulee johtaa joko lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Lietelannan 12 kuukauden varastotilaa jätevedet huomioiden tulee olla käytettävissä vähintään m³ ja kuivalannan vähintään 490 m³. Eläinsuojien ja hevostallin pohjarakenteet, kuivalantalat, lietesäiliöt ja lietteen johtamiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla rakennettu, ja uusi m³:n kokoinen etälietesäiliö tulee rakentaa, vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti mennessä. Pihaton läheisyydessä sijaitseva kuivalantala tulee kunnostaa. Lantalan pohja tulee muotoilla siten, että estetään ympäristön valumavesien pääsy lantalaan. Lietesäiliöt ja kuivalantalat tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Pohjavesialueen muodostumisalueella sijaitseva m³:n kokoinen lietesäiliö tulee purkaa vuoden 2008 loppuun mennessä ja purkujätteet tulee toimittaa luvan omaavaan paikkaan. Uusi etälietesäiliö ja lietteen johtamiseksi parsinavetasta pihaton lietesäiliöihin tarkoitettu lieteputki tulee olla toimintavalmiita ennen kuin pohjavesialueella oleva lietesäiliö on purettu. Lieteputki tulee rakentaa niin, että sen toimintavarmuutta voidaan tarkkailla lupamääräyksessä 8 edellytetyllä tavalla. Lieteputken alle, samaan kaivantoon, tulee asentaa salaojaputki sekä sen alavimpaan kohtaan tarkkailukaivo.

8 8 3. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 132 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsynrajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus pelloille tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 4. Jaloittelu ja laidunnus, eläinsuojien piha alueet Pohjavesialueella sijaitsevan pellon pinta ei saa rikkoutua laiduntamisen johdosta eikä kyseisille laidunalueille saa perustaa pysyvää taikka kiertävää ruokintapaikkaa. Laidunalueelle jäävä lanta tulee huomioida lannoittamisessa. Pihatosta, parsinavetasta ja hevostallista laitumelle johtavat kulkuaukot tulee varustaa tiiviillä riittävän kokoisella, kulkuaukkoa leveämmällä ja siitä vähintään 10 metriä ulottuvalla betoniluiskalla. Betoniluiskien edusta tulee tarvittaessa salaojittaa ja edustat tulee pitää kuivina. Myös parsinavetasta vanhan sisältä puretun hevostallin läpi laitumelle johtava kulkutie tulee olla tiivis. Hiehojen keräysalue ennen laitumelle päästämistä tulee varustaa riittävän kokoisella tiiviillä betonialustalla. Muut laidunalueelle johtavat karjakäytävät ja ruokintapaikat tulee olla riittävän kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa riittävän usein, vähintään kerran viikossa. Eläinsuojien yhteydessä olevien lantaloiden lastausalueet, osa piha alueista sekä teistä tulee asfaltoida. Asfaltoiduilta ja tiiviiltä betonipohja alueilta tulee valumavedet johtaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Vasikoille tarkoitettu jaloittelualue tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista. Jaloittelualue tulee varustaa vähintään 10 senttimetrin korkuisella reunalla. Alueelle kertyvät vedet tulee johtaa riittävän kokoiseen vesitiiviistä materiaalista rakennettuun umpisäiliöön tai pihaton lietesäili

9 9 öön. Nesteet tulee käyttää pellolla lannoitteena tai ne tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen. Pihaton katon sadevesiä ei tule johtaa jaloittelualueelle. Jaloittelualue tulee tarvittaessa kattaa. Hevosten jaloittelualuetta pohjavesialueen muodostumisalueella tulee käyttää hakijan esittämällä tavalla. Jokaista hevosta jaloitellaan kerran päivässä korkeintaan kahden tunnin ajan. Jaloittelu toteutetaan siten, että lantaa kertyisi alueelle mahdollisimman vähän. Hevoset tulee ruokkia sisätiloissa. Jaloittelualueelle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti, vähintään kolme kertaa viikossa siihen soveltuvalla laitteistolla, myös talvisin. Mikäli pohjaveden tarkkailussa (määräys 8) havaitaan jaloittelutoiminnasta havaittavia muutoksia, tulee hakijan ryhtyä tehokkaampiin pohjaveden suojaustoimenpiteisiin ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla. Tässä määräyksessä edellytetyt toimenpiteet tulee toteuttaa viimeistään Päästöt ilmaan Pihaton yhteydessä olevat kaksi lietesäiliötä tulee kattaa hakemuksen mukaisesti kiinteällä katteella vuoden 2009 loppuun mennessä. Katemateriaalina tulee käyttää joko peltikatetta tai kiristettävää kalvoa tai muuta teknisesti vastaavaa materiaalia. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Lietelannan kuljettaminen etälietesäiliöön tulee tapahtua niin, ettei siitä aiheudu kohtuutonta rasitusta tai hajuhaittaa lähialueen asukkaille tai muille tien käyttäjille. Etälietesäiliö tulee tarvittaessa kattaa kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua lannan levityksestä. Levitettäessä lietelantaa oraille, tulee levityksen tapahtua joko sijoitus tai letkulevityslaitteistolla. Lannan levitys kasvustoon on kielletty 100 metriä lähempänä asutusta. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojien ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. Pihaton sisällä oleva lietelannan poistojärjestelmää tulee käyttää niin, että hajuhaitat ulkoilmaan ovat mahdollisimman vähäiset. 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida kuivalantalassa. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljysäiliöt tulee varustaa tiiviillä suoja altaalla. Säiliöt tulee kattaa ja ne tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estimellä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. Toimenpiteet tulee tehdä viimeistään Käsittely ja varastointitiloihin tulee varata asianmukaista imeytysainetta ja tarkoitukseen merkitty keräysastia. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön

10 10 pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä torjuntatoimenpiteisiin. 7. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten pitkäaikaista varastointia tilalla tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan pidempiaikaisesti, yli kolme vuorokautta (kesällä yli vuorokausi) tilalla, tulee varastointia varten tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivis, jäähdytettävissä oleva raatokontti tai muu vastaava raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitettu paikka. Kontin desinfiointi ja pesuvedet tulee toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee seurata pohjaveden laatua säännöllisesti alueelle, eläinsuojien ja hevostallin välittömään läheisyyteen asennettavista havaintoputkista sekä lieteputken tarkkailukaivosta. Muoviset havaintoputket (4) tulee asentaa tämän päätöksen liitteenä olevan kartan osoittamiin paikkoihin viimeistään Sertifioidun näytteenottajan tulee ottaa pohjavesinäytteet kaksi kertaa vuodessa. Ensimmäiset näytteet tulee ottaa touko lokakuussa Lieteputken tarkkailukaivosta tulee ottaa näytteet kerran vuodessa joka toinen vuosi. Kaikista näytteistä tulee analysoida ainakin happi, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, ammonium ja lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit tai Escherichia coli. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenottotiheyttä ja analyysivalikoimaa. Pohjavesiputket tulee vaaita N60 tasoon ja näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjaveden pinnan taso. Lietesäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien ja hevostallin toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Tulokset tulee liittää kirjanpitoon. Toimintaa koskeva kirjanpito, uudet ja muuttuneet lannan levityssopimukset sekä pohjaveden tarkkailutulokset tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan ja hevostallin toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläin

11 11 määrän ja lajin muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Länsi Suomen ympäristökeskus on tutkinut asiassa annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu voi muutoin olennaisesti huonontua; 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää; tai 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Ympäristönsuojelulain 115 :n mukaan lupaviranomainen voi hakemuksesta pidentää annetun ympäristöluvan määräyksen noudattamista, jos se annetussa määräajassa tuottaa luvanhaltijalle hänestä riippumattomista syistä huomattavia vaikeuksia eikä määräyksen noudattamisen lykkääntymisestä aiheudu ympäristön merkittävän pilaantumisen vaaraa.

12 12 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Nyt kyseessä oleva hakemus käsittää toiminnan muutoksen taikka laajennuksen niin, että lypsylehmämäärä lisääntyisi nykyisestä 30:lla, hiehomäärä 30:lla, lihanautamäärä 25:lla, nuorkarja 10:lla ja hevosmäärä 12:lla siten, että parsinavetassa pidettäisiin laajennuksen jälkeen 40 hiehoa, 70 lihanautaa ja 50 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa siellä nyt ollessa 40 hiehoa, 45 lihanautaa ja 80 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Pihatossa pidettäisiin nykyisen 120 lypsylehmän sijaan 150 lypsylehmää, 30 hiehoa ja 40 alle kahdeksan kuukauden ikäistä nuorta karjaa ja hevostallissa pidettäisiin 19 hevosta ja kahdeksaa alle 1 vuotiasta varsaa siellä nyt ollessa 15 hevosta. Hakemuksen ja tarkastusten yhteydessä todetun mukaan toiminnan sijoituspaikka on maatalousvaltaista aluetta, lähinnä avointa peltoaluetta. Parsinavetta sijaitsee aivan hakijoiden pihapiirissä ja pihatto on rakennettu sen itäpuolelle etäämmälle avoimemman pellon puolelle pohjavesialueesta pois päin. Lietesäiliöt on sijoitettu pääosin pihaton taakse. Asiakirjojen ja karttaselvitysten mukaan lähimmät asuinkiinteistöt (2) sijaitsevat 60 ja 105 metrin etäisyydellä parsinavetasta ja 110 metrin etäisyydellä pihatosta. Sitä seuraavat lähimmät asuinkiinteistöt (2) sijaitsevat 100 ja 130 metrin etäisyydellä parsinavetasta ja 165 ja 200 metrin etäisyydellä pihatosta. Lietesäiliöistä on lähimmillään etäisyyttä lähimpään asuinkiinteistöön noin 130 metriä. Hevostallista lähimpään asuinkiinteistöön on noin 90 metriä. Etälietesäiliön vaikutusalueella ei sijaitse asuinkiinteistöjä, loma asuntoja tai muita kohteita, joihin toiminnasta mahdollisesti aiheutuva kohtuuton rasitus voisi kohdistua. Toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa lisää kuitenkin lietelannan tuleva kuljetus etälietesäiliöön. Ympäristöministeriön ehdotuksessa kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi on esitetty eri eläinten lantaan tuottamien fosforimäärien perusteella arvioituja eläinyksikkökertoimia. Kertoimista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavan vähimmäisetäisyyden lähimpään kohteeseen tulisi olla vähintään 100 metriä ja laajentamisen tulisi tapahtua siitä poispäin, mikäli se on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa. Parsinavetan nykyinen eläinmäärä vastaa noin 276 eläinyksikköä ja laajennuksen jälkeen määrä olisi noin 303 eläinyksikköä. Lisäystä olisi 27 eläinyksikköä, joka vastaa noin neljää lypsylehmää. Pihattoa koskevan nykyisen ympäristöluvan eläinmäärä vastaa noin 816 eläinyksikköä ja laajennuksen jälkeen määrä olisi noin eläinyksikköä. Lisäystä olisi 308 eläinyksikköä, joka vastaa noin 45 lypsylehmää. Lannassa lisäys vastaa m³:n määrää. Mikäli parsinavetta olisi uusi, tulisi se sijoittaa noin 110 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinkiinteistöstä tai muusta vastaavasta kohteesta. Vastaavasti mikäli pihatto olisi uusi, tulisi se suosituksen mukaisesti suotuisissakin olosuhteissa sijoittaa noin 270 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinkiinteistöstä tai muusta vastaavasta kohteesta. Parsinavetan, pihaton ja hevostallin välittömässä läheisyydessä, alle 200 metrin etäisyydellä sijaitsee viisi asuinkiinteistöä. Tästä lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat parsinavetasta vain 60 metrin etäisyydellä, pihatosta 110 metrin etäisyydellä ja hevostallista 90 metrin etäisyydellä. Parsinavetta sijaitsee pohjavesialueen muodostumisalueella ja hiehojen kokoaminen ja kuljetus laitumelle tapahtuu kyseisen eläinsuojan eteläpäädystä, mikä sijaitsee lähimpänä lähintä 60 metrin etäisyydellä olevaa asuinkiinteistöä. Eläinsuojelulain mukainen laidunnus ja jaloitteluvaatimus ei koske lihanautoja taikka nuorta karjaa. Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että parsinavetan hakemuksen mukaista toimintaa ja sijoittumista pohjavesialueen muodostumisalueelle ja etäisyyttä lähimpään asuinkiinteistöön ei voida pitää sopivana. Myöskään pihattoon haettua lypsylehmämäärää ei voida pitää etäisyyk

13 13 siin perustuen lupaedellytyksiä täyttävänä. Sijoittamalla hiehot pihattoon tässä päätöksessä määrätyllä tavalla vähennetään parsinavetan toiminnasta aiheutuvaa haju ja muuta haittaa lähimmälle asuinkiinteistölle. Tällöin myös pohjaveden pilaantumisriski pienenee, koska parsinavetasta johdettavan lietelannan määrää vähenee ja hiehojen kuljettamisesta laidunalueelle aiheutuvat haitat pohjaveteen ja sen myötä myös naapureille poistuvat. Pohjaveden pilaantumisriskiin perustuen ympäristökeskus on määrännyt myös parsinavetan lietesäiliön purettavaksi haettua tiukemmalla aikataululla sekä määrännyt toiminnanharjoittajaa tarkkailemaan toimintansa pohjavesivaikutuksia. Ympäristökeskus on harkinnut, että pihattoon voidaan kuitenkin sijoittaa tämän päätöksen mukainen eläinmäärä, joka vastaa 988 eläinyksikköä, kun otetaan huomioon toiminnanharjoittajan esittämät tekniset ympäristönsuojelutoimenpiteet ja se, että toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella kaavoittamattomalla alueella, jolla maatalouselinkeinon harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Lähialueella on myös muita maatiloja. Eläinyksiköt ja etäisyydet lähimpiin kohteisiin vastaavat korkeimman hallinto oikeuden oikeuskäytäntöä. Toiminnan ympäristölupaharkinnassa on otettu huomioon myös hevosten pito ja sen pohjavesivaikutukset. Toimintojen yhteisvaikutusta ympäristöön erityisesti pohjavesien suojelun osalta on tässä päätöksessä tarkasteltu yhdessä. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Edellä olevan perusteella ja, kun otetaan huomioon toiminnan sijainti, luonne ja siihen tarkoitukseen rakennetut rakennukset sekä nykyiset että hakijan esittämät tekniset ympäristönsuojelutoimenpiteet lietesäiliöiden kattamisen osalta, Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa rajoitetulle eläinmäärälle, jolloin luvan mukaisesti toimittaessa siitä ei voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Lupamääräysten perustelut Parsinavetan eläinmäärää on vähennetty 40 hieholla. Parsinavetassa voidaan kuitenkin pitää 25 lihanautaa nykyistä enemmän. Pihaton eläinmäärää on vähennetty 20 lypsylehmällä. Nuorkarjan ja hevosten määrä on myönnetty hakemuksen mukaisena. Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Kuivalantalan peruskorjaus on määrätty ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella oleva lietesäiliö on määrätty purettavaksi pohjaveden pilaantumisriskin välttämiseksi. (määräys 2) Luvan mukainen nautaeläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä m³. Esitetty lantalatilavuus katsotaan riittäväksi. Hevosten ja nuorkarjan vaatima kuivalantalatilavuus on 490 m³. Kuivalannan 12 kuukauden varastotilavuus katsotaan riittäväksi, kun hakija toteuttaa tarkastuskäynnillä esittämänsä kuivalannan siirtotekniikan hevoskarsinoista lantalaan. Tekniikka mahdollistaa lantalan hyötytilavuuden kasvattamisen, kun lanta kuljetetaan hihnalla. Lisäksi varastotilavuuden riittävyyteen vaikuttaa hevosten kesäaikainen laiduntaminen. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta alatarve on 1,5 hehtaaria yhtä lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa/lihanautaa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa ja 3 4 hehtaaria hevosta/varsaa kohden. Toimin

14 14 nanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Peltoa on riittävästi, vaikka siitä vähennetään pohjavesialueelle sijoittuva ala. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa levittää luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 3) Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. (määräys 3) Rakentamalla eläinsuojien piha alueet, lietesäiliöiden lastausalueet, laitumelle ja jaloittelualueille johtavat kulkuaukot lupamääräyksen mukaisesti tiiviiksi tai riittävän kovapohjaisiksi ehkäistään maaperän liettyminen ja siitä aiheutuva pohjavesien pilaantumisvaara. (määräys 4) Kattamalla pihaton lietesäiliöt hakemuksessa esitetyllä kiinteällä katteella vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös pitämällä lietesäiliöiden ja eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Lannan multausvaatimusta ja rajoitettua pintalevityskieltoa koskeva määräys on annettu naapureihin kohdistuvien hajuhaittojen vähentämiseksi. (määräys 5) Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Öljysäiliöitä koskeva määräys on annettu pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 7) Toiminnan tarkkailua koskeva määräys on annettu pohjaveden laadun turvaamiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojan toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

15 15 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuksessa on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2012 koskeva kirjanpito, josta tulee ilmetä ainakin eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lannan määrä, lannan toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat. Hakemukseen tulee lisäksi liittää viimeisimmät pohjavesitarkkailun tulokset, lantaanalyysi ja uudet sekä muuttuneet lannan levityssopimukset tai toiminnanharjoittajan hankkimat uudet lannanlevitykseen käytettävät peltoalat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on täytäntöönpanokelpoinen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on 35 prosenttia taulukon mu