LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 126/2010/1 Dnro LSSAVI/37/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen ympäristölupahakemus. HAKIJA MTY Toikkanen Kivimaantie Sykäräinen ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA Hakemus koskee eläinsuojan nykyistä toimintaa Lestijärven kunnan Lestin kylässä tilalla Saukkola RN:o 40:0. Hakijalla on nykyisessä eläinsuojassa 83 lypsylehmää, 43 hiehoa ja 26 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Eläinsuojan yhteydessä on m³:n, 350 m³ kokoinen lietesäiliö ja 800 m³ kokoinen etälietesäiliö ja 210 m²:n kokoinen kuivalantala. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen Hakemusta on täydennetty 11.2., ja Länsi-Suomen ympäristökeskus on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristökeskuksissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 kohdan a LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 AIKAISEMMAT LUVAT alakohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 kohdan a alakohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue (ELY-keskus). Nykyisellä toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ ELÄINSUOJAN TOIMINTA Toiminta sijaitsee Lestijärven kunnan Lestin kylässä. Lestijärven keskustaan on etäisyyttä noin 20 kilometriä Toholammin suuntaan. Alue on maatalousvaltaista kaavoittamatonta haja-asutusaluetta. Etäisyys lähimpään asuinrakennukseen on noin 630 metriä. Tilan eläinsuoja ja lantalat eivät sijaitse pohjavesialueella. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on yhteensä 83 lypsylehmää, 43 hiehoa, 50 lihanautaa ja 26 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Uudemmassa eläinsuojassa (rakennettu vuonna 1999) pidetään 83 lypsylehmää, 43 hiehoa ja 15 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa. Vanhassa eläinsuojassa pidetään 50 lihanautaa ja 11 alle 6kk ikäistä nuorta karjaa. Hiehojen ja alle 6 kuukauden ikäisten eläinten sijoittuminen eri eläinsuojiin vaihtelee tilanteen mukaan. Lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojan lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana ja osa kuivalantana. Tilan betonisten ja kattamattomien lietesäiliöiden yhteistilavuus on m³, josta kuilujen osuus 405 m³. Eläinsuojan yhteydessä on m³:n kokoinen lietesäiliö, joka täytetään altapäin. Vanhan eläinsuojan läheisyydessä sijaitsee 750m³:n kokoinen altapäin täytettävä lietesäiliö. Lisäksi kiinteistöllä Mäkipelto RN:o 66:130 sijaitsee 800 m³:n kokoinen etälietesäiliö. Etäisyys sinne on noin 3 km. Vanhemmassa eläinsuojassa on 28 lihanautaa ritiläpohjaisissa karsinoissa ja liete varastoidaan eläinsuojan yhteydessä olevaan lietesäiliöön. Toinen osa vanhemmasta eläinsuojasta on kestokuivikepohjainen pihatto ja se tyhjennetään yhdestä kahteen kertaan vuodessa. Kuivikkeena käy-

3 3 tetään turvetta ja olkea. Eläinsuojan yhteydessä oleva kuivalantala on betoninen, kattamaton ja 210m²:n kokoinen ja se toimii myös nuorempien lihanautojen kestokuivikepohjaisena suppeana jaloittelupaikkana. Lantalan reunojen (3 kpl) korkeus on 1,2 metriä. Eläinsuojan pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Hakemuksessa esitetty vuosittainen jätevesimäärä on noin 360 m 3. Eläinsuojan sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön ja käytetään pellolla lannoitteena. Lannan hyödyntäminen Lanta käytetään lannoitteena pellolla. Hakijalla on käytettävissä 100 hehtaaria peltoa, josta omaa on 73,5 hehtaaria ja vuokrapeltoa 25,61 hehtaaria. Lisäksi tilalla on lannan 1 000m³:n luovutussopimus. Lietelanta levitetään tavanomaisella levityskalustolla ja kuivalanta tarkkuuslannoittimella viikoilla (50 %), (30 %) ja (20 %). Tarvittaessa kuivalantaa patteroidaan. Laiduntaminen Lypsylehmiä ja hiehoja laidunnetaan 7,5 hehtaarin alueella. Laitumelta on vapaa kulku navetan juottopisteille. Hiehoilla on kiertävä ruokintapaikka ja sen käyttöaika kesässä on 40 vuorokautta kerrallaan. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 1050 tonnia vuodessa. Säilörehu varastoidaan laakasiiloissa ja pyöröpaaleissa pelloilla ja tilakeskuksessa. Laakasiiloissa on puristenestekaivot, joista puristenesteen pumpataan pois ja käytetään lannoitteena pellolla. Polttonestesäiliöt ja muut kemikaalit Tilalla sijaitsee kaksi (3 000 l) polttoainesäiliötä. Tilan konesuojassa varastoidaan muita öljytuotteita tiiviissä tynnyreissä noin 400 litraa. Jätteet ja liikenne Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, rehujäte, metalliromu, maatalousmuovit ja ongelmajätteet, kuten jäteöljyt ja akut. Jätehuolto hoidetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja jätteet viedään niille osoitettuihin keräyspaikkoihin. Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Hakemuksen mukaan talouskeskus sijaitsee Kivimaantien varressa eikä pääosin eläinten, rehujen ja lannan kuljetuksista muodostuvalla liikenteellä ole erityistä vaikutusta yleiseen liikenteeseen.

4 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hakemuksen mukaan lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa ja levityksessä huomioidaan nitraattiasetuksen vaatimukset. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen tiedottaminen Tarkastus Lupahakemus on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Lestijärven kunnan ilmoitustaululla osoitteessa Lestintie 39 sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla, osoitteessa Wolffintie 35, Vaasa. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Lestijärven kunnanvirastotalolla. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lestijärven kunnanhallitukselta, ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaiselta ja ELY-keskukselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Lupahakemuksen johdosta on tehty tarkastus Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty päätösasiakirjoihin. Lausunnot Lestijärven kunta/tekninen lautakunta ja ympäristönsuojeluviranomainen : Kaavoitus: Tilakeskus sijaitsee Lestijärven vahvistetulla osayleiskaava-alueella. Kaavassa rakennuspaikka lähiympäristöineen on saanut merkinnän AM eli Maatilan talouskeskuksen alue maininnalla: Alue varataan maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittajien asuin-, talous- ja tuotantorakennuksia sekä liitännäiselinkeinoja ja niihin liittyvää rakentamista varten. Kaava ei aseta toiminnalle estettä. Luonto ja ympäristö: Tilakeskusalueelta tai sen lähiympäristöstä ei ole tiedossa uhanalaisia tai harvinaisia eliölajeja tai erityisiä luonnonelinympäristöjä. Muuta: Peltoviljelyssä tulee huomioida Lestijoen ja sen sivupurojen (vesistöjen) riittävä suojakaistoittaminen lannoituksen ja maankäsittelyn yhteydessä. Laidunnus tulee järjestää ja säädellä siten, ettei maapeite laitumilla kulu ruokaa tarjoamattomaksi. Niin sanottujen joutilaiden (hiehot, nuorkarja) ympärivuorokautista pitoa pelkkään lisäruokintaan perustuvissa, maapohjaltaan kuluneissa ulkoaitauksissa ei tule sallia. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto: Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on mm. ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa

5 5 sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Tilan toiminnassa tulee huomioida Maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 14/EEO/1997 nautojen pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset, erityisesti huomioiden nuorkarjalle ja täysikasvuiselle naudalle asetetut tilavaatimukset. Lisäksi toiminnassa tulee huomioida Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavat vaatimukset (134/2006), erityisesti huomioiden LIITE 2: Erityiset vaatimukset maidontuotantotiloille. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Näin ollen etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Polttoaineiden ja öljytuotteiden varastointi ja käsittely tulee hoitaa siten, ettei niistä aiheudu ympäristölle ja terveydelle haittaa. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu pinta- ja pohjavesien laadun heikkenemistä. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus: ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, maaseudun ympäristönsuojeluryhmä lausuu maatalousyhtymä Toikkasen eläinsuojan ympäristölupahakemuksen johdosta seuraavaa: Tilalla on oltava riittävästi lannan varastointitilavuutta. Eläinsuojan lanta käsitellään liete- sekä kuivalantana. Lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa on tarkennettava osoittamalla tilan kokonaiseläinmäärästä kaksi osuutta, joilla esitetyt lannan varastointimenetelmät on tarkoitus osoittaa. Lietesäiliöt on katettava vähintään kelluvalla katteella. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että lupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista ajalla

6 6 ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS LUPAMÄÄRÄYKSET Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää MTY Toikkaselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan ja etälantaloiden toiminnalle Lestijärven kunnan Lestin kylään tilalle Saukkola RN:o 40:0. Ympäristölupa myönnetään enintään 83 lypsylehmän, 43 hiehon, 50 lihanaudan ja 26 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan pitämiselle. Toiminta tulee sijoittaa tämän päätöksen liitteenä olevien asemapiirrosten ( ) mukaisesti. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on ratkaisussaan ottanut huomioon lupamääräyksissä 1, 2, 3, 4 ja 7 ympäristönsuojeluviranomaisen, terveydensuojeluviranomaisen ja ELY-keskuksen lausunnoissa esitetyt seikat. 1. Eläinsuojan, lantaloiden ja jaloittelualueen rakenteet sekä lannan varastointi Nykyisen eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja muut lietelannan johtamiseen tarkoitetut rakenteet, lietesäiliöt sekä kuivalantala ja jaloittelualue tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Tilan toiminnoissa tulee huomioida maa- ja metsätalousministeriön päätös nro 14/EEO/1997 nautojen pidolle asettamista eläinsuojeluvaatimuksista. Lietelannan ja jätevesien 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään m³, kun otetaan huomioon hakemuksen mukainen laiduntaminen sekä lantalan ja jaloittelualueen virtsat ja valumavedet. Lisäksi kattamattomiin lietesäiliöihin tulee varata 30 senttimetrin sadevesivara. Lietesäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla niiden kunto tulee tarkastaa. Kuivalannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään 145 m³. Kuivalantala tulee olla varustettuna kolmella vähintään 120 cm:n korkuisella vesitiiviistä materiaalilla olevalla seinämällä sekä vähintään 50 cm:n korkuisella ajoluiskalla sekä kuormauslaatalla. Kuivalantala tulee olla lannan varastointikäytössä. Mikäli osaa nykyisestä lantalasta käytetään eläinten suppeana jaloittelualueena, tulee lantalasta erottaa väliseinällä sille varattu alue, siten, että lantalaan jää vaadittava tila lannanvarastointia varten. Ulkopuolisten vesien pääsy jaloittelualueelle on estettävä pinnanmuotoilulla ja valumavedet sekä virtsat tulee johtaa lietesäiliöön. Kuivalantalan ja suppean jaloittelualueen muutoksista tulee

7 7 toimittaa piirustukset ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle mennessä. Ajoluiska, kuormauslaatta ja väliseinä tulee olla tehtynä mennessä. Eläinsuojan ja lantaloiden piha- ja kulkutiet tulee pitää riittävän kovapohjaisina. 2. Lannan hyödyntäminen Lanta tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseistä jätettä, mikäli siitä ilmoitetaan etukäteen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 97 hehtaaria. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu haittaa tai rasitusta naapureille, tien varrella asuville tai muille tien käyttäjille. Lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9 jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke.

8 8 Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 3. Laiduntaminen Eläinsuojan ja laitumen välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalue tulee rajata riittävän kauaksi vesistöstä ja laidun tulee pitää hyvässä kunnossa. Laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Mikäli eroosiota syntyy, tulee laidunaluetta muuttaa ja eläinten pitoa kyseisellä alueella välttää kunnes kasvusto on palautunut. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee kattaa kelluvalla katteella, esimerkiksi 10 cm paksuisella turvekerroksella. Lietesäiliöt tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Lanta tulee hyödyntää siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon nurmikasvustoja lannoitettaessa asuin- ja vapaaajanrakennusten läheisyydessä. Lannanlevitys tulee tehdä ajankohtana, mikä on tuulten suunnat huomioiden sopiva. Lannanlevitystä pyhäpäivinä tulee välttää. Lantaloiden käytössä tulee olla erittäin huolellinen. Eläinsuojan ja lantaloiden ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa. Lannan siirtäminen etälantaloihin tulee tehdä siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa naapurustolle. Pyöröpaalit tulee tilakeskuksen yhteydessä varastoida kovapohjaisella alustalla ja ne tulee avata eläinsuojan sisätiloissa. Laakasiiloissa varastoitava rehu tulee peittää varastoinnin ajaksi niin, että hajuhaitat voidaan estää. 5. Jätteet ja jätevedet Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa eikä maaperän pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket tulee toimittaa paikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Paperit, pahvit, metallit, maatalousmuovit, lasit ja muut hyötyjätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää esimerkiksi pellolla lannoitteena. Säilörehun valmistuksesta ja varastoinnista syntyvä puristeneste tulee johtaa tiiviiseen riittävän tilavaan umpisäiliöön, josta se voidaan pumpata

9 9 lietesäiliöön ja käyttää pellolla lannoitteena. Puristenestettä ei saa johtaa maahan. Eläinsuojan ja maitohuoneen pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee käsitellä talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti mennessä. Sosiaalitilojen wcja jätevedet tulee johtaa vesitiiviiseen riittävän kokoiseen umpisäiliöön, joka tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla tarkoitukseen soveltuva tiivispohjainen varastotila, jossa kuolleet eläimet ovat suojassa auringolta ja tuhoeläimiltä. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Öljysäiliöiden betonialusta tulee varustaa tiiviillä, vähintään säiliön puolta tilavuutta vastaavalla suoja-altaalla. Öljysäiliöt tulee kattaa katoksella, joka on tuulettuva ja palamattomasta materiaalista ja varustaa ylitäytön estolaittein. Öljy- ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Polttonesteen jakelu ajoneuvoihin ja työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Varastointipaikan luona on oltava riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Kyseiset toimenpiteet on tehtävä vuoden 2011 loppuun mennessä.

10 10 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantalan ja öljysäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Vahingoista tulee ilmoittaa välittömästi ELYkeskuksen valvontaviranomaiselle ja öljyvahingoista lisäksi kunnan paloja pelastusviranomaisille. Lannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä (t/m 3 /vuosi) lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja - ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja -sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ELY-keskukseen, ellei toisin määrätä. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä ItellaTYVI järjestelmää ( 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista muutoksista, joilla on vaikutuksia ympäristöön, ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Muutos voi olla esimerkiksi eläinmäärän ja lajin tai lannan varastoinnissa tapahtuva muutos, tuotannon tai ympäristön pilaantumisriskin muutos. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

11 11 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto on harkinnassa ottanut huomioon, että toiminta sijaitsee maatalousvaltaisella alueella Lestijärven kunnan Lestin kylässä. Asiakirjojen ja tehdyn tarkastuksen mukaan toiminnan etäisyys lähimmän naapurin ja hakijan eläinsuojan välillä on noin 630 metriä. Toiminnan lähialueella ei sijaitse muita häiriintyviä kohteita eikä toiminta sijaitse pohjavesialueella. Lantaloiden ja eläinsuojien ympäristö tulee pitää siistissä kunnossa ja lannan siirtäminen etälantalaan tulee tehdä sellaisena ajankohtana, pyhäpäivät ja tuulen suunnat huomioiden siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa naapurustolle. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa tai muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista, eikä hakemuksen mukaiseen sijoittamiseen ole ympäristönsuojelulain 42 :n 2 momentissa tarkoitettua estettä.

12 12 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan pohjarakenteet, lantalat, suppea jaloittelualue, umpisäiliöt ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM-RMO-C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 3117 m³ ja kuivalantaa noin 145 m³ vuodessa. Lisäksi tulee huomioida jätevedet, joita syntyy noin 350 m³ vuodessa ja kuivalantalan ja suppean jaloittelualueen virtsat ja valumavedet sekä kattamattomiin lietesäiliöihin 30 senttimetrin sadevesivara. Kuivalantalan ja suppean jaloittelualueen virtsat ja valumavedet on johdettava lietesäiliöön pitämällä kaivot auki. Valumavesien suositeltava lietesäiliötilavuus on 0,3m³/jaloittelualueen tiivispohjainen m². Varastotilavuutta hyväksyttäessä on todettu, että laitumelle (7,5 hehtaaria) jää laidunnuksen yhteydessä lantaa (lypsylehmät 664 m³, hiehot 90 m³). Hakija on esittänyt 12 kuukauden lannan varastointitilan. Tiivispohjainen jaloittelualue ei saa aiheuttaa pinta- eikä pohjavesien pilaantumista eivätkä valumavedet saa valua hallitsemattomasti ympäristöön. Lantaloiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 1) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on yksi hehtaaria 1,3 lypsylehmää, yksi hehtaari 3,5 hiehoa ja yksi hehtaari 11 alle kuuden kuukauden ikäistä nuorta karjaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on määräykset annettu pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi, mikäli lannanlevitysaloissa tapahtuu muutoksia. (määräys 2) Laitumelle johtavat kulkutiet tulee olla puhdistettavissa ja laidunalueet on rajattava vesistöstä. Siten estetään lannan ravinteiden kulkeutuminen ojiin ja vesistöön. (määräys 3) Kattamalla lietesäiliöt kelluvalla katteella vähennetään lannan varastoinnista aiheutuvaa hajuhaittaa ja typen haihtumista. Hajuhaittaa vähennetään täyttämällä lietesäiliöt lietepinnan alapuolelta, siirtämällä lanta etälantaloihin naapuruston kannalta suotuisissa olosuhteissa ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös lannan levityksestä ja lannan levitysajankohdista on annettu mää-

13 13 räykset hajuhaitan vähentämiseksi. Pyöröpaalit on tilakeskuksen yhteydessä määrätty varastoitavaksi kovapohjaisella alustalla ja avattava sisätiloissa, ettei niistä mahdollisesti muodostuva puristeneste valu ympäristöön ja aiheuta hajuhaittoja. Hajuhaittoja vähennetään myös varastoimalla laakasiilojen rehu asianmukaisesti.(määräys 4) Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Johtamalla wc-vedet tiiviiseen umpikaivoon ja toimittamalla ne ympäristöluvan omaavaan laitokseen vastaa se valtioneuvoston asetuksen (542/2003) vaatimuksia. Pitämällä säilörehusiilot ja niiden ympäristöt siisteinä ja keräämällä puristenesteet talteen tiiviisiin säiliöihin voidaan nitraattien vesiin pääsyä rajoittaa (931/2000). (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä hyväksytyssä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän ja pohjaveden pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. (määräys 7) Tarkkailemalla säännöllisesti lantalarakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan varmistamiseksi. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia

14 14 säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2019 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti ilmenneiden hajuhaittojen vähentämiseksi. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tätä päätöstä koskevia määräyksiä tulee noudattaa, kun tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 15 19, ja 30 Laki naapuruussuhteista (1920/26) 17 Jätelaki (1072/93) 6, 15, 17, 19, 51 Jäteasetus (1390/1993) 3, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta

15 15 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Lestijärven kunnanhallitus Lestijärven ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia.

16 16 MUUTOKSENHAKU Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla Vaasassa, Wolffintie 35 ja Lestijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla, Lestintie 39. Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: - luvan hakija; - ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; - alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; - muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ylitarkastaja Mikaela Rudnäs Tarkastaja Satu Järvenpää Liitteet Valitusosoitus Asemapiirrokset

17 17 VALITUSOSOITUS LIITE Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

18 18