TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2018

Transkriptio

1 Hallitus LIITE 3a Rovaniemen koulutuskuntayhtymän TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS Lapin koulutuskeskus REDU Santasport Lapin Urheiluopisto REDU Sisäiset palvelut Santasport Finland Oy

2 1 (94) Sisällysluettelo 1 VUODEN 2018 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS Kuntayhtymän organisaatio Ammatillisen koulutuksen muutos (reformi) ja uusi toimintamalli Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Vuosityöaikaan siirtyminen Henkilöstökysely Yhteistoiminta Ympäristötekijät Sisäinen valvonta ja riskienhallinta TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Painopistealue 1: Henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyys Painopistealue 2: Työelämäkumppanuuksien ja -asiakkuuksien vahvistaminen Painopistealue 3: Uudet innovatiiviset kehittämisavaukset Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Talouden toteutuminen tulosalueittain Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TALOUSARVION 2018 TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskemaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhtymäkokouksen vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN... 55

3 2 (94) 6.1 Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue Sisäiset palvelut: talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut Sisäiset palvelut: kiinteistöpalvelu KOKO KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tunnuslukujen laskentakaavat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen arvostus- ja jaksotusperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Suunnitelmanmukaisten poistojen perusteet Taseen liitetiedot Pysyvät vastaavat Sijoitukset Saamiset Oma pääoma Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Pakolliset varaukset Toimeksiantojen pääomat Tilintarkastajan palkkiot Vieras pääoma Vakuuksien ja vastuusitoumuksien liitetiedot Henkilöstä koskevat liitetiedot, koko kuntayhtymä Erittely poistojen ja investointien vastaavuudesta Arvonlisäverojen palautusvastuu Kiinteistöjä ja maa-alueita koskevat liitetiedot SANTASPORT FINLAND OY Tuloslaskelma Santasport Finland Oy Tase Santasport Finland Oy Tilinpäätöksen liitetiedot Santasport Finland Oy Vakuuksien ja vastuusitoumusten liitetiedot... 90

4 3 (94) 9.5 Tasetta koskevat liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöstietojen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä KÄYTETYT KIRJANPITOASIAKIRJAT JA TOSITELAJIT Päivitys- ja hyväksymismerkinnät Versio Päivämäärä Hyväksytty Johtoryhmä + yhteistyötoimikunta/työsuojelutoimikunta Yhtymähallitus

5 4 (94) 1 VUODEN 2018 OLENNAISET TAPAHTUMAT JA KEHITYS Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuosi 2018 Kohti yhtä maalia Ammatillisen koulutuksen uusi laki astui voimaan Suurimmat muutokset tapahtuivat kahden ammatillisen lain yhdistyessä yhdeksi. Käytännössä nuoret ja aikuiset oppijat ja heidän opetuksensa ovat nyt saman lain alaisia. Samassa yhteydessä muuttui koko ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä. Nämä suuret muutokset haastoivat koulutuskuntayhtymää ja sen toimintamallia vuoden 2018 aikana. Yhtymä oli valmistautunut muutoksiin uudella toimintamallilla, luomalla suurempia kokonaisuuksia ja toimintaansa tehostamalla. Muutoksia tapahtui kuntayhtymän hallituksessa alkuvuodesta. Kai Väistö jätti hallituksen puheenjohtajuuden heti vuoden alussa ja uutena puheenjohtajana aloitti Sakke Rantala Muutokset jatkuivat, kun allekirjoittanut aloitti REDUn johtajana Oma pitkä työhistoriani ammatillisen koulutuksen johtotehtävissä helpotti hyppäämistä liikkuvaan junaan. Kävimme heti alkusyksyn aikana kaikissa toimintayksiköissämme ns. johtajakierroksen. Sen aikana henkilökunta antoi johdon edustajille palautetta REDUn toiminnasta. Henkilökunnan palautetta saatiin myös henkilöstökyselyllä, jossa vastausprosentti nousikin korkealle. Palautetta on kuultu ja sen pohjalta on lähdetty edelleen kehittämään organisaatiota, jotta se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla uuden Amisreformin ajatuksiin. REDUssa päätettiin siirtyä opettajien vuosityöaikaan alkaen. Muutosta valmisteltiin yhdessä henkilöstön edustajien kanssa laaditulla ohjeistuksella. Vuosityöaika haastaa sekä koulutuksenjärjestäjän että suuren osan opettajista muuttamaan omaa tapaansa ajatella työaika-käsitettä. Vuonna 2018 kuntayhtymä kävi oikeutta Toripuistikon ns. Oppipoika-kiinteistön kauppaan liittyen. Kuntayhtymä haki käräjäoikeudesta kaupanpurkua, josta saatiin kannaltamme positiivinen päätös alkukesällä. Ostaja valitti päätöksestä kuitenkin Hovioikeuteen, jonka päätöstä ei tullut vuoden loppuun mennessä. Toinen kuntayhtymän kiinteistöihin liittyvä, yleistä mielenkiintoa herättänyt asia oli Rovaniemen kaupungin uuden uimahallin investointi. Uimahalli on suunniteltu rakennettavaksi Urheiluopiston naapuriin. Uudisrakennuksen toteutuessa kuntayhtymä luopuisi elikaaren loppupuolella olevasta omasta uimahallista Santasportin tiloissa. Odotamme kaupungin investointipäätöstä ja sen aikataulua. Kiitokset osaavalle henkilökunnallemme muutoksessa jaksamisesta. Muutos jatkuu edelleenkin. Yhdessä suunnitellen ja toteuttaen me onnistumme muutosten läpiviennissä. Hyvä yhteistyö on toiminut myös päättäjiemme ja omistajakuntien suuntaan. Lisäksi vahva työelämäyhteistyö mahdollistaa REDUn menestyksen tulevinakin vuosina. Olen ottanut omaksi sloganikseni - Kohti yhtä maalia! Haluan sillä painottaa yhteisen tekemisen mallia ja yhteistä päämäärämme; teemme työtä tulevaisuuden eteen. Saija Niemelä Pentti, kuntayhtymän johtaja

6 5 (94) 1.1 Kuntayhtymän organisaatio 2018 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia ovat Kemijärven ja Rovaniemen kaupungit sekä Kittilän, Ranuan ja Sodankylän kunnat. Lisäksi kuntayhtymään kuuluu Kolarin kunta sopimusperusteisena kuntana. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniin kuuluvat alla olevassa kaaviossa kuvattu Rovaniemen koulutuskuntayhtymän: hallinto, tulosalueet ja yhteiset palvelut sekä koulutuskuntayhtymän omistama Santasport Finland Oy. ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Ranua, Rovaniemi ja Sodankylä HALLINTO YHTYMÄKOKOUS HALLITUS TARKASTUSLAUTAKUNTA Tilintarkastaja YHTIÖKOKOUS JOHTORYHMÄ Kuntayhtymän johtaja Sisäinen tarkastaja OY:N HALLITUS YHTEISTYÖTOIMIKUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA Tulosaluejohtaja / rehtori Tulosaluejohtaja Toimitusjohtaja LUC Matkailun tutkimusja koulutusinstituutti TULOSALUEET LAPIN KOULUTUSKESKUS REDU -tulosalue Rovaniemi Jokiväylä, Jänkätie, Porokatu Kemijärvi SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO -tulosalue Rovaniemi Hiihtomajantie SANTASPORT FINLAND OY Rovaniemi Hiihtomajantie Kittilä Sodankylä LAPIN KESÄYLIOPISTO OKP-Service SISÄISET PALVELUT HALLINTOPALVELUT KIINTEISTÖPALVELU Rovaniemen koulutuskuntayhtymän organisaatio

7 6 (94) 1.2 Ammatillisen koulutuksen muutos (reformi) ja uusi toimintamalli Ammatillisen koulutuksen reformi Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö uudistui alkaen. Uusi Laki ammatillisesta koulutuksesta (531/2017) sekä sitä täydentävät Valtioneuvoston ja Opetus- ja kulttuuriministeriön asetukset sekä niiden perusteella Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle (REDU) uudistettu ammatillisen koulutuksen järjestämislupa tulivat voimaan vuoden 2018 alusta. Ammatillisen koulutuksen reformi on pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman kärkihanke, jonka toimenpiteitä ovat: 1) uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja 2) tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Reformin tavoitteiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on määritellyt nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aitojen poistamisen ja koulutustarjonnan, rahoituksen ja ohjauksen kokoamisen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi Opetus- ja kulttuuriministeriöön. Ennen vuotta 2018 ammatillisella peruskoulutuksella ja aikuiskoulutuksella oli oma erillinen lainsäädäntönsä ja osin erilaiset rahoitusjärjestelmänsä. Myös valtion rahoittama, koulutuksen järjestäjiltä aiemmin ostettu tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus, ohjattiin vielä vuonna 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan kautta. Uusi ammatillinen koulutus Uudessa ammatillisen koulutuksen laissa 531/2017 säädetään ammatillisista tutkinnoista, ammatillisen osaamisen hankkimiseksi tarvittavasta koulutuksesta sekä ammatillisen osaamisen osoittamisesta ja todentamisesta. Asetuksissa tarkennetaan perustutkintojen ja valmentavien koulutusten muodostumisesta ja laajuuksista, koulutuksen järjestämislupaan liittyvistä asioista, henkilökohtaistamisesta ja siihen liittyvästä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta (HOKS), aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta, osaamisen arvioinnista, työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta sisältäen koulutus- ja oppisopimuksen, opiskeluoikeuden peruuttamisesta, työelämätoimikuntien muodostamisesta sekä koulutuksen järjestäjän tiedotettavista asioista. Myös ammatillisten tutkintojen tutkintorakenne uudistetaan vaiheittain osana uutta lainsäädäntöä vuosien aikana. Opetushallitus on antanut päätöksiä uusista ja uudistuneista tutkintojen ja koulutusten perusteista vuoden 2018 alusta alkaen. Uusi tutkintorakenne on kokonaisuudessaan käytössä Uudella tutkintorakenneasetuksella selkeytetään myös tutkintorakennetta koskevaa sääntelyä mahdollistaen mm. nopeamman ja joustavamman reagoinnin työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin. Uuden lain ja tutkintorakenteesta annetun asetuksen perusteella on Opetus- ja kulttuuriminiteriö myöntänyt REDUlle uuden, voimaan tulevan ammatillisten tutkintojen ja koulutuksien järjestämisluvan. Luvan mukaisesti REDUlla on oikeus myöntää tutkintoja 125 perustutkinnossa, ammattitutkinnossa tai erikoisammattitutkinnossa. Tutkintorakenteen uudistuksen jälkeen REDUn tutkintojen määrä on 77. Lisäksi luvassa on annettu oikeus mm. järjestää valmentavia koulutuksia sekä ammatillisia tutkintoja myös työvoimakoulutuksena sekä oppisopimuskoulutukseen ns. laajennetun oppisopimuskoulutuksen lupa. Laajennettu oppisopimuskoulutuslupa antaa mahdollisuuden järjestää oppisopimuskoulutusta yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien kanssa myös niihin tutkintoihin, joihin REDUlla ei ole tutkinnonanto-oikeutta järjestämisluvassa. Toimintavuoden aikana REDU haki järjestämislupaa OKM:ltä kahteen uuteen tutkintoon vastatakseen aiempaa paremmin Lapin alueen työelämän osaamisen kehittämisen tarpeisiin. Päätöstä uusista luvista OKM ei tehnyt toimintavuoden aikana.

8 7 (94) Muutoksessa myös asetus opiskelijaksi ottamisesta uudistui vuoden 2018 alusta. Uuden asetuksen mukaisesti REDUssa määriteltiin jatkuvan haun hakumenettelyt ja käytettävät valintaperusteet. REDU laati myös ohjeistuksen koulutukseen hakevien hakijoiden kielellisten edellytysten arvioimiseksi suorittaa tutkinto. REDU myös päätti siitä, tarjotaanko lukiokoulutusmahdollisuus osana ammatillisen tutkinnon suorittamista. Myös työpaikalla järjestettävä koulutus uudistui. Vuoden 2018 alusta alkaen käyttöön tuli uusi koulutussopimusmalli oppisopimusmallin rinnalle. Malli korvasi vielä vuonna 2017 käytössä olleet työssäoppimisen säätelyyn ja toimintaan liittyviä toimintatapoja. Uusi rahoitusmalli Valtionosuusrahoituksen myöntämisen perusteet ja laskentatavat muuttuvat. Opiskelijamäärien laskenta laskentapäivinä (perustutkinnot ja valmentavat) ja opiskelijatyövuosina (ammattija erikoisammattitutkinnot) loppui vuoden 2017 lopussa. Opiskelijavuosien (OV) laskenta Vuoden 2018 alusta alkaen opiskelijavolyymit lasketaan opiskelijavuosina (OV), jolla tarkoitetaan 365 opiskelupäivää. Opiskelupäiviin lasketaan viisi työpäivää viikossa ja kaksi vapaapäivää. Opiskelupäiviin ei lasketa opiskelun keskeytyksiä eikä myöskään kesäaikana neljä viikkoa ylittävää opiskelun keskeytysaikaa. Jos opiskelijalle on suunniteltu kesäajaksi työpaikalla järjestettävää koulutusta, voidaan sen aika laskea opiskelijapäiviin. Koska käytännössä kaikilla opiskelijoilla ei ole kesäajaksi järjestetty työpaikalla järjestettävää koulutusta ja kesäkeskeytys kestää kaksi kuukautta, yksi koko vuoden REDUssa opiskellut opiskelija tuottaa REDUlle käytännössä keskimäärin 11/12 (n. 0,917) opiskelijavuotta. Opiskelijavuosia ei voi suoraan verrata aiempina vuosina perustutkintokoulutuksessa käytettyihin painotettuihin- tai aritmeettisiin opiskelijamäärien keskiarvoihin eikä myöskään ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa käytettyihin opiskelijatyövuosimääriin (ovt), joissa laskentatapa poikkeaa oleellisesti. REDUlle myönnetyn ammatillisten tutkintojen ja koulutuksien järjestämisluvan mukaisesti REDUn vähimmäismäärä on 3139 opiskelijavuotta. Tämä luvan mukainen vähimmäismäärä oli myös toimintavuoden 2018 sitova määrällinen tavoite. Reformin yhteydessä leikattiin pysyvästi valtion talousarvioissa varattua ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuusrahoitusta 190 miljoonalla eurolla eli yli 12 % euromääräisesti vuoden 2016 tasoon verrattuna. Reformin muutoksilla ja pysyvällä rahoitustason laskemisella kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen mm. lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uusi toimintamalli Osana reformin toimeenpanoa koulutuskuntayhtymässä on otettu käyttöön alkaen uusi Lapin koulutuskeskus REDU -toimintamalli. Vuoden 2018 alussa aloitti uusi Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue ja oppilaitos ja aiemmin toimineet Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto -oppilaitokset lakkautettiin. Myös erillisenä toiminut Lapin oppisopimuskeskuksen toiminta sulautettiin osaksi Lapin koulutuskeskus REDUn toimintaa.

9 8 (94) Uusi toimintamalli perustuu ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön pohjalle. Uuden toimintamallin rakentamisen perusteina on reformin lisäksi strategiset suunnanmuutokset erityisesti koulutuksen ja työelämän välisessä vuorovaikutuksessa, alueellisen koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamisessa, koulutuksen järjestäjän yhteiskuntavastuullisessa roolissa sekä toiminnan ja talouden tasapainottamisessa. Uuden toimintamallin tavoitteena on osaltaan lisäksi edistää REDUn nykyisten sisäisten rakenteiden muuttamista reformin suuntaan sekä tukea mm. lähiesimiestyötä vahvistamalla ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyvien uusia toimintatapoja edellyttävien pedagogisten tavoitteiden sekä jatkossa toimintaa ohjaavien rahoitusperiaatteiden toimeenpanon johtamista. Toimintamallin keskiöön määriteltiin uuden lainsäädännön kolme keskeistä perusperiaatetta: asiakaslähtöisyys, työelämäläheisyys sekä osaamisperusteisuus. Osaamisperusteisuutta sekä reformin keskeisiin painopisteisiin kuuluvaa raja-aitojen poistamista tuettiin siirtymällä koulutuksen johtamisessa osaamisalakokonaisuuksiin ja niitä tukeviin palvelukokonaisuuksiin. Kaikki REDUssa annettava koulutus ja tutkinnot sijoitettiin työelämälähtöisesti neljään eri osaamisalakokonaisuuteen: teknologia-aloihin, palvelu- ja hyvinvointialoihin, metsä-, infra- ja kuljetusaloihin sekä liikunta-, ohjaus- ja kulttuurialoihin. Näitä osaamisalakokonaisuuksia johtavat koulutuspäälliköt alkaen. Osaamisalakokonaisuuksia, työelämäasiakkuuksia sekä opiskelija-asiakkuuksia palvelemaan perustettiin keväällä 2017 kolme palvelukokonaisuutta: opiskelijapalvelut, ravintolapalvelut sekä oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalvelut sekä työelämäpalvelut. Palvelukokonaisuuksia johtavat palvelu- ja koulutuspäälliköt. Toimintamallin sisäisiin palveluihin kuuluvat talouspalvelut, henkilöstöpalvelut, IT-palvelut, kiinteistöpalvelut sekä koulutuksen järjestäjän palvelut (KJ-palvelut). Toimintavuonna 2018 uudistettiin ja otettiin käyttöön REDUn koulutuksen järjestämisen toiminnanohjausjärjestelmä ja siihen sisällytetään myös opiskelijahallinto. Samalla luovuttiin aiemmista erillisistä ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen tietojärjestelmistä. Uuden järjestämisluvan mukaisesti koulutuskuntayhtymän tulee järjestää toiminta-alueensa Lapin maakunnan osaamistarpeen mukaisesti tutkintoja ja koulutusta, sekä kohdentaa tavoitteelliset opiskelijavuodet sen mukaisesti väestön ja työelämän tarpeisiin. Uusi strategia ja yhteinen REDU-ilme REDUn strategia uudistui myös vuoden 2018 alussa ja koulutuskuntayhtymä ja Lapin koulutuskeskus REDU ottivat käyttöön yhteisen ja yhtenevän ulkoisen ilmeen ja REDU-logon. Nämä yhdessä tukevat reformin toimeenpanoa henkilöstön sitouttamisessa, osaamisen kehittämisessä sekä toiminnan ja toimintatapojen asiakaslähtöisessä uudistamisessa. Koulutuksen järjestämisen toimintatapoja uudistettiin pääsääntöisesti pedagogisia ratkaisuja kehittämällä.

10 9 (94) 1.3 Kuntayhtymän hallinto 2018 Yhtymäkokous Ylintä päätösvaltaa Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä käyttää yhtymäkokous voimaan tulleen perussopimuksen mukaisesti yhtymäkokouksessa jokaisella jäsenkunnalla on yksi edustaja, joka käyttää kunnan äänivaltaa. Yhtymäkokouksen puheenjohtaja on Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajat muista jäsenkunnista. Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä muu kunnan toimielin. Yhtymäkokous on kokoontunut välisenä aikana neljä kertaa 27.2., 15.6., ja Yhtymähallitus Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan voimaanastuneen perussopimuksen mukaisesti yhtymähallitukseen toimikaudeksi yksitoista (11) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yhtymähallituksen puheenjohtaja on Rovaniemeltä ja varapuheenjohtajat muista jäsenkunnista. Jäsenkunta Varsinainen jäsen Varajäsen Rovaniemi Kok. Airaksinen Maarit Poranen Heikki Kesk. Jolanki Mari Karvo Seija Vas. Kuure Veera Hartzell Saara (Yliniva Liisa, saakka) SDP Laiho Hanna Suopajärvi Kate SDP Rissanen Reino Lappalainen Timo Kesk. Rantala Sakke, lukien Rantala Sakke, Lehto Pekka alkaen Kesk. Väistö Kai, saakka Ranua Kesk. Vanhala Tuomas Ilvesluoto Ulla Kittilä Kesk. Mäntymaa Vuokko Kyrö Reijo Sodankylä Kok. Annala Tuula Heikkinen Pekka Kemijärvi Sininen tule- Kangas Esa Björkbacka Kalervo (Ps.) vaisuus Kolari Vas. Nordberg Esa Vaattovaara Voitto Yhtymähallituksen puheenjohtaja saakka Väistö Kai Yhtymähallituksen puheenjohtaja lukien Rantala Sakke Yhtymähallituksen I varapuheenjohtaja Annala Tuula Yhtymähallituksen II varapuheenjohtaja Vanhala Tuomas Yhtymähallituksen esittelijä saakka Laukkanen Veli-Pekka, kehitysjohtaja, vs. kuntayhtymän johtaja Yhtymähallituksen esittelijä lukien Niemelä-Pentti Saija, kuntayhtymän johtaja Yhtymähallituksen sihteeri Piittisjärvi Tarja, hallintosihteeri Yhtymähallitus kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 11 kertaa.

11 10 (94) Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous valitsi kokouksessaan voimaanastuneen perussopimuksen mukaisesti tarkastuslautakuntaan toimikaudeksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä viisi muuta jäsentä ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen. Varsinainen jäsen Haapala Vesa Hokkanen Riitta-Maija Huilaja Tiina Häkkinen Ville Keskitalo Anna-Liisa Ojala Kirsti Suopajärvi Kimmo Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Varajäsen Joensuu Anja Aikio Sari Suomalainen Anna Kenttälä Toni Karkkola Sakari Granroth Aaro Ranua Markus Haapala Vesa Suopajärvi Kimmo Tarkastuslautakunta kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 7 kertaa. Tilintarkastajat KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, vastuullinen tilintarkastaja KHT, JHT Tapio Raappana KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, avustava tilintarkastaja KHT, JHT Juha Väärälä Kuntayhtymän johtoryhmä Arkko Taisto Kaarlela Else Keskitalo Heikki Laukkanen Veli-Pekka Lindfors Tapio Palojärvi Mirjami Ylitalo Arto Niemelä-Pentti Saija Tuomaala Tapani rehtori, Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue talouspäällikkö tulosaluejohtaja, tj., Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue kehitysjohtaja, varajohtaja, varapuheenjohtaja opinto-ohjaaja, henkilöstön edustaja henkilöstöpäällikkö kuntayhtymän johtaja saakka kuntayhtymän johtaja lukien, puheenjohtaja kiinteistöpäällikkö (kuultavana kokouksissa) Johtoryhmän puheenjohtaja, saakka Johtoryhmän varapuheenjohtaja, sihteeri Johtoryhmän puheenjohtaja lukien Johtoryhmän sihteerin sijaisena Ylitalo Arto, kuntayhtymän johtaja Laukkanen Veli-Pekka, kehitysjohtaja, varajohtaja Niemelä-Pentti Saija, kuntayhtymän johtaja Kaarlela Else, talouspäällikkö Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 10 kertaa.

12 11 (94) Tietohallinnon ohjausryhmä Tietohallinnon ohjausryhmän tehtävänä on ohjata Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen yksiköiden tietohallinnon kehittämistä ja johtamista sekä varmistaa REDUn strategian toteutuminen. Ohjausryhmä vuodelle 2018 on nimetty vt. johtajan päätöksellä Arkko Taisto Heikkilä Pertti Keisu Marko Laukkanen Veli-Pekka Leinonen Satu Soronen Pertti rehtori, ohjausryhmän puheenjohtaja laatukoordinaattori/tietosuojavastaava tietohallinnon suunnittelija, ohjausryhmän sihteeri kehitysjohtaja, ohjausryhmän esittelijä pedagoginen suunnittelija IT-suunnittelija Tietohallinnon ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 3 kertaa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän 100 % omistaman tytäryhtiö Santasport Finland Oy:n hallitus Hallitus: Auer Esa Kerkelä Hannu Vitikka Ville jäsen jäsen puheenjohtaja Lisäksi kokouksissa on ollut kutsuttuna mukana: Keskitalo Heikki toimitusjohtaja ( saakka) Seppälä Juha toimitusjohtaja ( lukien) Rantala Sakke Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, yhtymähallituksen pj. Niemelä-Pentti Saija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, johtaja Tilintarkastaja KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, tilintarkastaja KHT, JHT Juha Väärälä Yhtiön hallitus kokoontui toimintavuoden 2018 aikana 11 kertaa.

13 12 (94) 1.4 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstömäärän kehitys Päätoimisen henkilöstön määrä oli 477, joista sijaisia oli 20 henkilöä. Vakinaisia oli 418 eli 87,63 % henkilöstöstä. Vuoden 2017 lopun tilanteesta henkilöstön määrä laski 14 henkilöllä. Määräaikaisten prosentuaalinen osuus nousi hieman edellisvuodesta. Vuoden 2017 lopussa määräaikaisia oli 11,8 % henkilöstöstä, kun vuoden 2018 lopussa määräaikaisten osuus koko henkilöstöstä oli 12,37 %. Vuoden 2018 aikana palkkaa oli maksettu 839 eri henkilölle, joka on n. 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Noin 9 % henkilöstöstä oli vuoden lopussa palkattomalla virka- tai toimivapaalla omasta tehtävästään. Taulukko 1 Henkilöstömäärän kehitys henkilöinä Muutos % Henkilöstö mies nainen kaikki yht. mies nainen kaikki yht. mies nainen kaikki yht. - vakinaisia kokoaikaisia ,0-1,8-3,2 - määräaikaisia kok.aikaisia ,4 13,3 0,0 Yhteensä kokoaikaisia ,4 0,0-2,8 - vakinaisia osa-aikaisia ,0 0,0 0,0 - osa-aikaeläkeläisiä ,0 0,0-11,1 - määräaikaisia osa-aikaisia ,0 400,0 20,0 Yhteensä osa-aikaisia ,8 30,8-3,2 Kaikki yhteensä , Henkilöstömäärän kehitys Henkilöstömäärän kehitys

14 13 (94) Henkilöstömäärä henkilötyövuosina Henkilöstömäärän kehitystä eri vuosina kuvaa parhaiten henkilötyövuosien kertymä. Henkilötyövuodella tarkoitetaan vuoden aikana tehtyjä työtunteja muutettuna täyttä työaikaa tekevän henkilön työpanokseksi. Tähän sisältyy vuosiloman lisäksi palkalliset poissaolot (mm. sairauslomat, äitiyslomat, tilapäinen hoitovapaa), mutta ei palkattomia poissaoloja. Henkilötyövuodet sisältävät myös sivutoimisena tehtävän työn. Henkilöstömäärän kehitys henkilötyövuosina Lapin koulutuskeskus REDU (* Santasport Lapin Urheiluopisto Kiinteistöpalvelu 36 Sisäiset palvelut, hallintoja IT-palvelut Kaikki yhteensä Henkilöstömäärän kehitys henkilötyövuosina vuosina *) Lapin koulutuskeskus REDU aloittanut toimintansa Vuosien 2015 ja 2016 osalta esitetty aiemmin toimineiden erillisten Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto -tulosalueiden henkilötyövuosien summa ja vuodelta 2017 silloin toimineen yhdistyneen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto -tulosalueen henkilötyövuodet. Ravintolapalvelut siirtyivät vuoden 2017 alusta kiinteistöpalvelusta Lapin koulutuskeskus REDUun. Lisäksi hallintopalveluista siirtyi työntekijöitä Lapin koulutuskeskus REDUn opiskelijapalveluihin, oppimisen suunnittelu- ja kehittämispalveluihin sekä työelämäpalveluihin. Henkilöstö tulosyksiköittäin ja tehtäväalueittain Seuraavassa on kuvattu henkilöstö tulosalueittain/yksiköittäin jaoteltuina johto, opetus, projekti ja tukipalveluhenkilöstöön. Henkilöstöstä 54 % työskenteli opetustehtävissä, 41 % erilaisissa opetuksen tuen, asiantuntija-, koordinointi- ja suunnittelu-, tukipalvelu- ja hallintotehtävissä, 3 % projekteissa ja 2 % tulosalueiden/yksiköiden johtotehtävissä. Tehtäväalue on jaoteltu päätehtävän mukaan. Osalla opetus- ja tukipalvelutehtävissä toimivilla on myös esimiestehtäviä ja osa tästä henkilöstöstä toimii myös projektitehtävissä. Vertailtaessa tulosalueita keskenään, pitää huomata, että tulosalueet ovat erilaisia henkilöstötarpeiltaan. Santasport Lapin Urheiluopistolla on valmennus- ja liikunnanohjaustehtävät, jotka lisäävät suhteellisesti tukipalvelujen henkilöstön osuutta verrattuna opetushenkilökuntaan. Lisäksi koulutuskuntayhtymässä on omat hallinto-, tietohallinto-, ravitsemis- ja kiinteistöpalvelut. Opetuksen ohjaava ja avustava henkilöstö on laskettu mukaan tukipalveluihin.

15 14 (94) Taulukko 2 Henkilöstö tehtäväalueen mukaan, lukumäärät Henkilöstö tehtäväalueittain ja yksiköittäin Johto Opetus Projektit Opetuksen tuki, valmennus ja muut tukip. Kaikki yht. Osuus koko hlöstöstä Hallintopalvelut % IT-palvelut % Kiinteistöpalvelut % Metsä-, infra- ja kuljetusalat % Opiskelijapalvelut % Oppimisen suun. ja kehit % Palvelu- ja hyvinvointialat % Ravintolapalvelut % Teknologia-alat % UOPI, Hiihtomajantie % Kaikki yhteensä Osuus koko henkilöstöstä (2018) 2 % 55 % 3 % 40 % Osuus koko henkilöstöstä (2017) 2 % 55 % 4 % 39 % - johto sis. koulutuspäälliköt, tulosaluejohtajat, kuntayhtymän johtajan ja kehitysjohtajan - opetus sisältää lehtorit, opettajat, tuntiopettajat - projektit sis. erillisprojekteihin palkatun henkilöstön, projektitehtävien nimikkeillä olevat - opetuksen tuki, valmennus ja muut tukipalvelut sisältää mm. koulunkäynnin- ja työpaikkaohjaajat, opiskelijapalvelut, oppimisympäristöjen kehittämisen, pedagogisen suunnittelun, työelämäpalvelut, valmennus- ja liikunnanohjaustehtävät, ravintolapalvelut sekä hallinto-, IT- ja kiinteistöpalvelut Henkilöstömenot Maksettujen palkkojen ja palkkioiden määrä vuonna 2018 oli 19,4 M. Eläkekulujen määrä oli 3,6 M, muiden henkilösivukulujen 1,4 M ja saatujen henkilöstökorvauksien määrä 0,2 M. Henkilöstömenojen määrä vuonna 2018 oli yhteensä 24,1 M. Henkilöstömenot on pienentyneet vuoteen 2017 verraten yhteensä 5,3 %. Henkilöstömenojen osuus ulkoisista toimintamenoista oli noin 55,6 %, kun se edellisenä vuonna 2017 oli 55,2 %. Taulukko 3 Henkilöstömenojen jakautuminen 2017 ja 2018 ja muutos Henkilöstömenot Muutos , Muutos , % Koulutuskuntayhtymä Palkat ja palkkiot , , ,69-4,70 % Eläkekulut , , ,58-15,15 % Muut henkilösivukulut , , ,36 17,69 % Henkilöstökorvaukset , , ,27-17,20 % Yhteensä tuloslaskelman mukaan , , ,64-5,3 %

16 15 (94) Henkilöstön työkyky ja terveys Terveysperusteisia poissaoloja vuoden 2018 aikana oli yhteensä kalenteripäivää. Henkilöä kohti poissaolopäiviä oli keskimäärin 10,8 päivää. Vuoden 2017 vastaava luku oli 14,5. Henkilöstöstä 209 työntekijällä ei ole lainkaan terveysperusteisia poissaoloja vuonna Terveysperusteisista poissaoloista aiheutuneet palkkakustannukset olivat n euroa. Kustannuksissa ei ole huomioitu KELAn työnantajalle maksamia korvauksia. Taulukko 4 Terveysperusteiset poissaolojen määrä kalenteripäivittäin 2018 Tulosalue/yksikkö Poissaolon keston pituus kalenteripäivinä ja siihen kuluneet päivät Yhteensä kpv Sisäiset palvelut, hallinto- ja it Kiinteistöpalvelut Lapin koulutuskeskus REDU Santaport Lapin urheiluopisto Kaikki yhteensä Taulukko 5 Terveysperusteisten poissaolojen keston pituus ja sen kustannukset (1000 ) v Tulosalue/yksikkö Poissaolon keston pituus kalenteripäivinä ja sen kulut (1000 ) Yhteensä Sisäiset palvelut, hallinto ja it 5,06 4,82 0,00 0,00 0,00 0,00 9,88 Kiinteistöpalvelu 2,08 4,18 0,00 0,00 0,00 0,00 6,26 Lapin koulutuskeskus REDU 50,29 195,28 94,35 48,06 31,93 21,46 441,36 Santaport Lapin urheiluopisto 4,53 10,16 2,96 0,00 0,00 0,00 17,64 Kaikki yhteensä 61,95 214,44 97,30 48,06 31,93 21,46 475,15 Vuosityöaikaan siirtyminen Kunnallisen opetusalan henkilöstön virka- ja työehtosopimukseen OVTES sisältyy historiallinen uudistus, jonka myötä myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opettajat siirtyivät vuoden 2019 alusta vuosityöaikajärjestelmään. Vuosityöaikajärjestelmän katsotaan mahdollistavan reformilain mukaisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen. Sopimusratkaisun myötä opettajat siirtyivät yhteen ja samaan työaikajärjestelmään, joka korvasi entiset OVTES:n C-osion koulutusalakohtaiset liitteet ja aikuiskoulutuskeskuksen määräykset. Vuosi 2018 oli Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä valmistelua vuosityöaikajärjestelmään siirtymiseen. Yhtymähallitus päätti kokouksessaan , että koulutuskuntayhtymän tavoitteena oli siirtyä vuosityöaikajärjestelmään alkaen ja samalla tavoitteena oli siirtyä toiminnan ja talouden suunnittelussa yhdenmukaiseen kalenterivuoden mukaiseen aikatauluun. Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti koulutuskuntayhtymään perustettiin laaja-alainen työryhmä ja vt. johtaja Veli-Pekka Laukkanen nimesi työryhmään seuraavat henkilöt: rehtori Taisto Arkko, koulutuspäälliköt Riitta Karusaari ja Kyösti Paloniemi, tiimiesimies Jari Koivumaa (5-liite), henkilöstöpäällikkö Mirjami Palojärvi, suunnittelija Anu Tauriainen, koordinaattori Merja Eskelinen (StudentaPlus), pääluottamusmies Tapio Lindfors, luottamusmiehet Kari-Pekka Poutanen (8-liite), Maarit Sarajärvi (7-liite), Pia Suihko (4-liite), Rauno Sääski (E-osio) ja rehtori (oto), koulutuspäällikkö Ritva Pekkala. Työryhmän vetäjäksi nimettiin henkilöstöpäällikkö. Vuosityöaikatyöryhmä kokoontui neuvotteluihin syksyn aikana kaikkiaan viisi kertaa. Neuvottelut käytiin hyvässä yhteisymmärryksessä ja neuvotteluissa päädyttiin yksimieliseen ratkaisuun.

17 16 (94) Yhtymähallitus käsitteli työryhmän laatimaa vuosityöajan soveltamisohjetta kokouksessaan ja teki samalla lopullisen päätöksen vuosityöaikajärjestelmään siirtymisestä sekä siirtymisestä toiminnan ja talouden suunnittelussa yhdenmukaiseen kalenterivuoden mukaiseen aikatauluun. Lisäksi hallitus päätti lähettää vuosityöajan soveltamisohjeen lausunnolle KT:lle ja OAJ:lle. Työryhmä huomioi saapuneet lausunnot ja lopulta yhtymähallitus hyväksyi vuosityöaikatyöryhmässä valmistellun vuosityöajan soveltamisohjeen otettavaksi käyttöön alkaen. Vuosityöaikajärjestelmään liittyen E-osion (aikuiskoulutuskeskuksen määräykset) soveltamisalasta siirtyneellä opettajalla oli oikeus siirtymähetken palkkatasoonsa ja hän saattoi valita ns. henkilökohtaisen vuosityöajan. Vaihtoehtona hänellä oli siirtyä 1500 tunnin kokoaikaisen opettajan vuosityöaikaan. Syksyn 2018 aikana jokaisen E-osion opettajan kanssa käytiin henkilökohtainen keskustelu asiasta. Keskusteluihin osallistuivat pääluottamusmies Tapio Lindfors, henkilöstösihteeri Anne Puolakka, henkilöstöpäällikkö Mirjami Palojärvi ja oman henkilöstönsä osalta koulutuspäälliköt Jouko Holappa, Riitta Karusaari, Tapani Kähkönen, Ritva Pekkala ja Kyösti Paloniemi. Pääsääntöisesti E-osion opettajat valitsivat henkilökohtaisen vuosityöajan ja ainoastaan kolme opettajaa valitsi 1500 tunnin vuosityöajan. Vuosityöaikajärjestelmään valmistautuessa koulutuskuntayhtymässä järjestettiin henkilöstölle useita tiedotus-, keskustelu- ja perehdytystilaisuuksia vuoden 2018 aikana. Lisäksi ROKKI-intraan perustettiin vuosityöaikaan liittyen oma sivusto, johon on koottu vuosityöaikaan liittyvää materiaalia ja ajankohtaisia linkkejä sekä mahdollistettu kysymysten esittäminen. Henkilöstökysely Perinteinen henkilöstökysely toteutettiin syksyn 2018 aikana koko henkilöstölle. Vastausprosentti oli 76 % (vuonna 2016 vastausprosentti 61 %). Kyselyyn vastaaminen oli luottamuksellista. Taustakysymyksistä ainoastaan henkilöstöryhmä oli pakollinen kysymys. Tuloksia käsiteltiin isoissa toimintayksikkökohtaisissa tilaisuuksissa, joihin osallistuivat kaikki toimintayksikössä toimivat henkilöstöryhmästä riippumatta (poikkeuksena Ravintolapalvelut, joille järjestettiin toiminnan luonteen vuoksi oma erillinen iso tilaisuus). Toimintayksikön henkilöstön ja esimiesten lisäksi tilaisuuksiin osallistuivat rehtori/tulosalueen johtaja, henkilöstöpäällikkö, työsuojelun vastuuhenkilöt, Rovaniemen toimintayksiköissä työterveyshuollon edustaja sekä mahdollisuuksien mukaan kuntayhtymän johtaja. Sen lisäksi tuloksia käsiteltiin tiimeissä tiimiesimiesten/lähiesimiesten johdolla. Kehittämiskohteiden määrittelyssä sovellettiin LEAN-ajattelun jatkuvan parantamisen menetelmää, jossa kehitettävät asiat jaetaan pidemmän aikavälin ja lyhyemmän aikavälin kehittämiskohteisiin. Kaikki kehittämiskohteet on visuaalisesti kuvattu (jatkuvan parantamisen taulut), jotta kehittämisen kokonaisuus on helpompi hahmottaa ja päätettyjen toimenpiteiden toteutumista on helpompi seurata. Jatkuvan parantamisen taulut laadittiin sekä REDU-tasolla että yksikkötasolla. Koko REDU-tasolla keskeisimmät vahvuudet olivat oma osaaminen sekä tiimin osaaminen vastaavat työn vaatimuksia lähityöyhteisössä pyydetään ja annetaan apua toisille sekä hyväksytään erilaisuus oma aktiivinen toiminta niin työyhteisössä, uuden oppimisessa, tiedon hakijana kuin työhyvinvoinnin kannalta.

18 17 (94) REDU-tasolla henkilöstökyselyn tulosten perusteella kehittämisen painopistealueiksi priorisoitiin suunnittelu pedagogisen suunnittelun, koulutuksien suunnittelun, toiminnan suunnittelun kehittäminen perehdyttäminen, työn ohjaus uusien toimintamallien perehdyttäminen, uuden työntekijän perehdyttäminen, perehdyttämismateriaali vuorovaikutus REDU-tasoisen ja tiimin sisäisen vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen, esimiestyön uudistaminen ja esimiesviestinnän kehittäminen, kehityskeskustelut, hallituksen ja ylimmän johdon toimintaan tutustuminen työelämäyhteistyö joustavan työelämäyhteistyön mahdollistaminen vuosityöajassa, työelämäpalvelujen kehittäminen, toimintamallit asiakkuuksien hoitamiseen, Lapin kesäyliopiston roolin kirkastaminen. Lisäksi henkilöstökyselyn tuloksia hyödynnetään henkilöstöä koskevien suunnitelmien 2019 laadinnassa mm. saaden tietoa osaamisen nykytilasta henkilöstöryhmittäin, eri-ikäisten työntekijöiden näkemyksistä sekä kehittämistarpeista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmasta. Kehittämistoimenpiteiden toteutumista seurataan toimintayksiköissä ja tiimeissä sekä REDUtasolla osaamisen kehittämisen työryhmässä, johtoryhmässä, YT- ja työsuojelutoimikunnassa sekä REDU kehittämistyöryhmässä. Yhteistoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä otettiin käyttöön lukien yhteistoiminnan toimintaperiaatteet. Koulutuskuntayhtymään perustettiin kaksi erillistä toimikuntaa, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta aikaisemman yhteistyötoimikunnan sijasta. Kerran tai kaksi kertaa vuodessa pidetään yhteisiä kokouksia, johon osallistuvat sekä yhteistyötoimikunnan että työsuojelutoimikunnan jäsenet. Yhteistyötoimikunta Vuonna 2018 yhteistyötoimikunnan kokoonpano oli seuraava: Arkko Taisto, rehtori Jokinen Henna, plm JUKO (KVTES, TS) Laukkanen Veli-Pekka, vt. johtaja, puheenjohtaja saakka Lindfors Tapio, plm JUKO (OVTES) Niemelä-Pentti Saija, johtaja, puheenjohtaja alkaen Palojärvi Mirjami, henkilöstöpäällikkö, sihteeri Poutanen Kari-Pekka, varaplm JUKO (OVTES) Pukarinen Pirjo, plm JYTY Väisänen Juha, plm JHL Työsuojeluvaltuutetut Anu Tauriainen ja Kimmo Siuruainen sekä kuntayhtymähallituksen puheenjohtaja Sakke Rantala ovat olleet läsnäolo- ja puheoikeudella kutsuttuna kokouksiin (hallitus ).

19 18 (94) Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2018 aikana yhteensä kymmenen kertaa. Näistä kymmenestä kokouksesta kaksi oli yhteistä kokousta työsuojelutoimikunnan kanssa. Yhteistyötoimikunnan kokouksissa käsiteltiin kuukausittain koulutuskuntayhtymän taloudellista tilannetta ja lisäksi seurattiin erikseen henkilöstökustannusten kehittymistä. Melkein joka kuukausi käsiteltiin erilaisia vuosityöaikajärjestelmään liittyviä asioita sekä pääluottamusmiehen JUKO (OVTES) esille nostamia ajankohtaisia, kehitettäviä asioita. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa linjattiin Amis-reformin I-vaihetta. Lisäksi alkuvuoden kokouksissa annettiin selvitystä yt-tilanteesta ja käsiteltiin henkilöstöä koskevat suunnitelmat vuodelle Maaliskuussa yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteisessä kokouksessa käsiteltiin sovitusti henkilöstöraportti ja työsuojelun toimintakertomus sekä tilinpäätös vuodelta AVIn tarkastuksiin palattiin huhtikuun yhteistyötoimikunnan kokouksessa ja lisäksi käsiteltiin lomarahan vaihtamista vapaaksi sekä Lapin Urheiluopiston paikallisen virka- ja työehtosopimuksen irtisanominen. Ohjeista päivitettiin vuoden aikana sivutoimiohjeistus ja ohje huomautusten ja varoitusten antamisesta. Ensimmäisessä syyspuolen kokouksessa käsiteltiin muun muassa henkilöstökyselyn ja Valmerikyselyn ajankohta-asioita. Lokakuussa palattiin Valmeri-kyselyyn ja tarkastuskäynnin ajankohtaan, täsmennettiin ohjeistusta harkinnanvaraisten virka- ja toimivapaiden myöntämiseen sekä sovittiin henkilöstökyselyn valmisteluun liittyvistä asioista. Toisessa syksyllä pidetyssä yhteistyötoimikunnan ja työsuojelutoimikunnan yhteisessä kokouksessa saatiin tietoa kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvan toiminnan yhtiöittämisessä REDUssa, käsiteltiin rakentamis- ja investointiohjelma vuosille ja rakennusten korjaussuunnitelma vuosille Lisäksi käsiteltiin talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma ja tähän liittyvät henkilöstövaikutukset sekä yhtenäistettiin OVTES:n puolen epäpätevyysalennusprosentit. Muina tärkeinä asioina oli esillä henkilöstökyselyn 2018 koontitulokset ja selvitys tulosten käsittelystä henkilöstön kanssa. Vuoden viimeisessä kokouksessa annettiin tiedoksi järjestelyerien neuvottelutuloksia ja käsiteltiin johtajakierroksella esille nousseita asioita. Yhteistyötoimikunnan kokouksiin osallistui kutsuttuna myös eri alojen asiantuntijoita. Työsuojelutoimikunta Vuonna 2018 työsuojelutoimikunnan kokoonpano oli seuraava: Holappa Jouko, koulutuspäällikkö, puheenjohtaja Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Kustula Tuomo, työsuojeluasiamies Määttä Marju, varatyösuojeluvaltuutettu, sihteeri Niemi Terho, varatyösuojeluvaltuutettu Siuruainen Kimmo, työsuojeluvaltuutettu Tauriainen Anu, työsuojeluvaltuutettu Tuomaala Tapani, kiinteistöpäällikkö Työsuojelutoimikunta on kokoontunut viisi kertaa vuoden 2018 aikana. Kaiken kaikkiaan työsuojelutoimikunnassa on käsitelty hyvin paljon erilaisia asioita. Eniten puhuttaneet asiat ovat olleet työhyvinvointi ja AVI:n tarkastukset toimintayksiköihin. Työhyvinvoinnissa on painotettu henkilöstön kokemaa psykososiaalista kuormitusta ja mietitty keinoja tilanteen parantamiseksi. Turvallisuuteen liittyvien suunnitelmien päivittämistarve on myös ollut tärkeä puheenaihe. Lähes kaikki turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat ovat jo usean vuoden takaisia. Lisäksi on käsitelty

20 19 (94) riskien ja vaarojen arviointia sekä henkilöstön turvallisuuteen liittyviä koulutuksia ja perehdyttämistä. Kokouksissa on säännöllisesti luotu katsaus sisäilmatyöryhmän toimintaan. Yksittäisistä toimintayksiköistä Korvanranta 50 on ollut asialistalla useasti, johtuen siitä, että kyseessä on uusi toimipiste ja käyttökokemuksia uusitusta rakennuksesta on nyt saatu. YT-neuvottelut ja oma irtisanoutuminen Vuonna 2018 Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä oli kaksi YT-neuvottelujen kautta irtisanottua työntekijää. Toinen työntekijä irtisanottiin tuotannollisista syistä ja toinen työntekijä siirrettiin yt-neuvotteluin toisen työnantajan palvelukseen. Oman irtisanoutumisen vuoksi vakinainen palvelussuhde päättyi 15 työntekijällä. Yhteistyö aluehallintoviraston kanssa Aluehallintoviraston kanssa yhteistyössä vuonna 2018 on selvitelty työntekijän valvontapyyntöä epäasiallisesta käytöksestä, kaivosalan koulutusta ja kaivoksilla käytettäviä koneita sekä työntekijöiden kokemaa psykososiaalista kuormitusta. Lisäksi AVI on käynyt tarkastamassa aiemmin annettua kehotusta korjata puutteita konesuojauksista, siisteydestä, kemikaaliluettelosta ja hätäpysäyttimestä. Läheltäpiti-ilmoitukset Läheltäpiti-ilmoituksia on vuonna 2018 tullut 25 kappaletta, joka on todella pieni määrä REDUn kokoon suhteutettuna. Toisaalta se todennäköisesti tarkoittaa sitä, että läheltäpiti-tapahtumia ei ilmoiteta. Suurin osa tehdyistä ilmoituksista on johtunut talvisista olosuhteista; liukastumisesta tai lumikinoksista, koneita/laitteita koskevia ilmoituksia oli kolme, autoihin liittyviä kaksi sekä lisäksi muutama pienempi tapaturma (roiske silmään, viiltohaava tms.). Työhyvinvointitoimikunta Työhyvinvointitoimikunta on vuonna 2018 kokoontunut kolme kertaa. Työhyvinvointitoimikunnan kokouksissa käsitellyt asiat on painottuneet pääasiassa virkistystoimintaan ja erilaisiin tapahtumiin sekä niiden järjestelyihin. Kokouksissa on kuitenkin käsitelty myös kokonaisvaltaista työssä jaksamista ja sen tukemista. Sisäilmatyöryhmä Vuonna 2018 sisäilmatyöryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Sisäilmatyöryhmän toiminnan pääpaino on ollut sisäilmaa parantavien korjausten ja sisäilman laatua mittaavien tutkimusten seuraaminen uusittiin sisäilmaopas, joka löytyy ROKKI-intrasta. Työryhmän kokouksista ja niissä käsitellyistä asioista päätettiin laittaa tiedotetta myös muulle henkilöstölle viikkotiedotteen avulla. Sisäilmailmoituksia varten tehtiin sähköinen kyselykaavake, joka löytyy ROKKIintrasta, Hemulista sekä REDU.fi-sivustolta. Sisäilmailmoituksen tekemisestä on levitetty tietoa opetuksen digitaalisten välineiden koulutustapahtumissa ja sähköisen järjestelmän kautta ilmoituksia onkin tullut kiitettävästi. Kiinteistöjen sisäilmaa tutkitaan kaikilla tiedossa olevilla tutkimusmenetelmillä ja aina, kun jotain korjattavaa löytyy, korjaustoimenpiteet aloitetaan mahdollisimman pian. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on pyritty tiedottamaan henkilöstöä sellaisten oireiden lieventämisestä, joiden voidaan ajatella johtuvan sisäilmasta (äänen käheys, nuha, tukkoinen olo, kuivuvat silmät, lämpötila jne.).

21 20 (94) 1.5 Ympäristötekijät Rovaniemen koulutuskuntayhtymän toiminnoissa on toimintayksikkökohtaisesti kiinnitetty huomiota kestävän kehityksen pohjalta ympäristöasioihin. Myös koulutustoiminnassa kestävä kehitys on osa hankittavaa ammattitaitoa ja osaamista ja on mukana kaikissa ammatillisissa tutkinnon osissa. REDUn toiminnassa panostetaan tuotteiden turvallisuuteen ja henkilöstön osaamiseen sekä vastuulliseen toimintaan ympäristöasiat huomioon ottaen. Keskeisiä ympäristövastuuseen liittyviä tekijöitä ovat energian- ja vedenkulutuksessa säästäminen sekä jätteiden määrän vähentäminen. Kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta huolehditaan toimintayksiköissä säädösten ja ohjeistuksen mukaan. Käytöstä poistettuja koneita, laitteita ja kalusteita ym. kierrätetään kuntayhtymän sisällä ja jos ei ole sisäistä tarvetta, ne pyritään myymään Kiertonet.fi-sivustolla tai erikseen järjestetyissä huutokaupoissa. Materiaalihankinnoissa huomioidaan kierrätys ja ympäristöasiat jo hankintavaiheessa. Hankinnoissa ympäristövaikutukset näkyvät esimerkiksi pakkausmateriaaleissa, koneiden ja laitteiden energiankulutuksessa ja kemikaaleissa sekä tuotteen elinkaaressa. REDUn ympäristötekijöistä aiheutuvat kustannukset sisältyvät tavanomaisina menoina tuloslaskelman menoeriin, joita ei ole erikseen eritelty. Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiansäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2018 aikana lämpö- ja sähköenergian osilta. REDUn oppilaitokset ja niiden alueet on 2010 voimaan tulleen lain mukaan asetettu savuttomiksi. 1.6 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäinen valvonta ja siihen liittyvä riskienhallinta on johtamis- ja hallintojärjestelmän osa, jonka tarkoituksena on varmistaa, että Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja sen tulosalueiden toiminta on taloudellista ja tuloksellista. Asianmukainen sisäinen valvonta ja riskienhallinta edistävät päätettyjen taloudellisten, toiminnallisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista ja varmistavat päätösten perusteena olevan tiedon riittävyyttä ja luotettavuutta. Lisäksi sisäisen valvonnan avulla seurataan, että lainsäännöksiä, viranomaisohjeita sekä toimielinten ja johdon päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat on turvattu. Yhtymäkokous päättää kuntayhtymän ja konsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Yhtymähallitus johtaa ja valvoo kuntayhtymän ja sen tulosalueiden toimintaa, hallintoa ja taloutta sekä huolehtii kuntayhtymän sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Yhtymähallitus, kuntayhtymän johtaja ja muu johto vastaavat konsernitasolla hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Muut tilivelvolliset, luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan hallinnon ja talouden sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet on hyväksytty yhtymävaltuustossa (3/2013) ja sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan ohje yhtymähallituksessa (12/2013).

22 21 (94) Sekä sisäisen valvonnan ohjeiden että hallintosäännön mukaan erityinen vastuu sisäisen valvonnan toteutumisesta on esimiehillä. Esimiehet vastaavat riskien tunnistamisesta, arvioinnista, riskienhallinnan toimenpiteiden toteutuksesta ja toimivuudesta sekä raportoivat yhtymähallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Selonteko perustuu kuntayhtymän johtoryhmän tekemään itsearviointiin liittyen johtamiseen, sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan, tulosalueiden arvioihin sisäisen valvonnan toteutumisesta, toimivuudesta, riskienhallinnan järjestämisestä ja riskin merkityksestä sekä sisäisen tarkastuksen tekemiin tarkastuksiin. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Yhtymähallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säädösten tai hyvän hallintotavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittäviä korvaus, kanne tai muita vaatimuksia ja oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta on esitetty muualla toimintakertomuksessa. Keskeiset poikkeamat talousarvion taloudellisiin ja toiminnallisiin poikkeamiin on esitetty ja niiden johdosta mahdollisesti suoritetut toimenpiteet on esitetty kunkin tulosalueen kohdalla. Taloudellisten tavoitteiden toteutumista on tilikauden aikana seurattu kuukausittain. Toiminnan rahoituksen riittävyys on asettanut haasteita ja aiheuttaa jatkossakin ammatillisen koulutuksen reformin ja rahoituksen leikkausten johdosta. Riskien tunnistaminen, arviointi ja hallinta Riskien arviointi luo perustan riskienhallinnalle ja se tarkoittaa tavoitteiden saavuttamista uhkaavien riskien tunnistamista ja arviointia. Riskienhallintaa on kaikki se toiminta, jonka avulla pyritään varmistamaan tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan käytännön toteutus edellyttää riskien tunnistamista, arviointia ja niihin vastaamista jo toimintaa suunniteltaessa ja tavoitteita asetettaessa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymällä on yhtymävaltuuston hyväksymä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet (3/2013) ja yhtymähallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka (12/2013). Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäisen tarkastuksen tehtävät, valtuudet, vastuut ja toimintaperiaatteet määritellään yhtymähallituksen hyväksymässä sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa. Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ohjaus- ja valvontajärjestelmää, jota kuntayhtymän johto käyttää apuna toteuttaessaan kuntayhtymän hallinnon ja taloudenhoidon valvontavelvollisuuttaan. Sisäinen tarkastus toimii yhtymähallituksen ja kuntayhtymän johtajan alaisuudessa. Sen tehtävänä on parantaa kuntayhtymän toimintaa arvioimalla objektiivisesti, riippumattomasti ja järjestelmällisesti valvonta-, johtamis- ja hallintoprosesseja sekä sisäisen valvonnan toimivuutta ja riskienhallinnan riittävyyttä. Lisäksi sen tarkoituksena on arviointi- ja varmistus- sekä konsultointitoiminnallaan tuottaa informaatiota tehtävien suorittamisen laadusta johdon tarpeiden ja toivomusten mukaan.

23 22 (94) Koulutuskuntayhtymässä sisäisen tarkastajan tehtävän osuus työajasta on 40 %. Sisäinen tarkastus on vuonna 2018 keskittynyt kuntayhtymän johdon antamiin selvityspyyntöihin. Sisäinen tarkastaja on toteuttanut selvityksiä ja laatinut niistä raportit. Raportit ja selvityksien tulokset on käsitelty kuntayhtymän johdon kanssa. Tarvittaessa sisäinen tarkastaja on laajentanut selvitystöitään. Sisäinen tarkastaja on esitellyt tarkastuskohteitaan ja tarkastuksien keskeisiä tuloksia myös tarkastuslautakunnan kokouksissa. Vuonna 2018 yhtenä tarkastuskohteena oli haitallinen psykososiaalinen kuormitus. Tarkoituksena oli selvittää, onko viime vuosien aikana selvästi havaittavia muutoksia haitalliseen psykososiaaliseen kuormitukseen liittyen. Sisäinen tarkastaja perehtyi myös virka- ja virantoimitusmatkojen matkasuunnitelmiin ja matkalaskuihin sekä antoi suosituksia matkustusohjeen päivittämistä ja tarkentamista varten. Loppuvuodesta 2018 sisäinen tarkastus kohdentui EU:n tietosuoja-asetuksen voimaantuloon liittyviin vaatimuksiin. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, miten tietosuoja-asetuksen voimaantuloon on valmistauduttu. Tätä tarkastusta jatketaan myös alkuvuodesta Konsernivalvonta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän konserniohjeet on hyväksytty valtuustossa Ohjeen mukaan tilivelvolliset ovat vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuudesta. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tuloksellisuutta voidaan seurata talousarviovuoden aikana esim. osavuosikatsauksissa tai osassa niitä. Tytäryhteisön hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on sisäisen valvonnan rakenteiden luominen yhtiössä. Tytäryhteisön toimitusjohtaja on raportoinut kuntayhtymähallitukselle osavuosikatsauksen neljännesvuosittain ja toimintakertomuksen tilinpäätöksen yhteydessä. Konsernissa noudatetaan kuntayhtymän ja tytäryhteisön kesken yhtenäistä riskienhallintapolitiikkaa. Tytäryhteisön on neuvoteltava ajoissa kuntayhtymän johtajan kanssa riskianalyyseihin ja riskien vakuuttamiseen liittyvistä asioista. Kuntayhtymähallituksen puheenjohtajalla on oikeus osallistua tytäryhteisön hallituksen kokouksiin ja käyttää niissä puheoikeutta.

24 23 (94) 2 TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Yhtymäkokous on vahvistanut toimintavuoden 2018 talousarvioissa kuntayhtymälle ja sen tulosalueille sitovat toiminnalliset laadulliset ja määrälliset tavoitteet. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty luvussa Laadullisten tavoitteiden toteutuminen Toimintavuoden 2018 laadulliset sitovat tavoitteet pohjautuvat REDUn strategisiin kehittämisen painopistealueisiin suunnitelmakaudelle Nämä painopistealueet on johdettu yhtymäkokouksen vahvistaman REDUn 2030 visiosta ja arvolupauksesta. Painopistealue 1: Henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyys. Painopistealue 2: Työelämäkumppanuuksien ja -asiakkuuksien vahvistaminen Painopistealue 3: Uudet innovatiiviset kehittämisavaukset Painopistealue 1: Henkilökohtaistaminen ja asiakaslähtöisyys Ammatillinen koulutus uudistetaan osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi. REDUn koulutustarjonta suunnitellaan entistä vahvemmin Lapin työelämän tarpeisiin vahvistamalla työelämäpalvelujen roolia osana koulutussuunnittelua. Työelämäpalvelut tuottavat osaamisaloille ja koulutussuunnittelua varten ennakoivaa tietoa työelämän osaamis- ja koulutustarpeista. Uudistetaan tutkinto- ja koulutustarjontaa ja niiden määrällistä kohdentamista kysyntä- ja asikaslähtöiseksi. Uusiin tutkinnon perusteisiin perustuvat uudistettavat toteuttamissuunnitelmat tutkintoihin, tutkinnon ja koulutusten osiin suunnitellaan koulutuspalvelukuvauksina. Koulutuspalvelukuvauksessa kuvataan mm. oppimisjärjestelyt ja opiskelijan erilaiset mahdollisuudet hankkia osaamista. Tutkintojen ja koulutuksien laaja-alaistamista ja monipuolistamista edistetään koulutuspalvelukuvauksiin perustuvilla oppimisratkaisujen toteutuksilla. Uuden lainsäädännön mukaisesti jatkuva haku tulee pääsääntöiseksi hakeutumismenettelyksi. REDUssa uudistetaan toimintatavan jatkuvan haun opiskelijaksi ottamisesta hakumenettelyn ja opiskelijan valintaperusteiden osalta. Valintaperusteet tarkistetaan asiakaslähtöisyys ja Lapin työvoimatarve huomioiden.

25 24 (94) Henkilökohtaistamisessa uuden lainsäädännön mukaan jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Suunnitelma sisältää tiedot mm. opiskelijan henkilökohtaisesta ohjaamisesta vastaavasta henkilöstä eli omaohjaajasta, opiskelijan tavoitteena olevasta tutkinnosta tai koulutuksesta ja siihen sisältyvistä ja valittavista tutkinnon tai koulutuksen osista, aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta, osaamisen hankkimisen ja osoittamisen suunnitelmasta tutkinnon tai koulutuksen osittain, tiedot koulutus- ja oppisopimuksella hankittavan osaamisen ajankohdista ja paikoista, näyttöjen arvioijista ja työpaikkaohjaajan tiedoista. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan opiskelijan tarvitsema tuki ja ohjaus, sekä mahdolliset poikkeamat ammattitaitovaatimuksista. REDUssa määritellään erityinen tuki ja muut ohjaus- ja tukimuodot vastaamaan uutta lainsäädäntöä ja erityisopetuksen käsite poistuu alkaen. Opiskelijan opintojen edetessä myös urasuunnittelu on osa opiskelijan henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. REDUn uuden toiminnanohjausjärjestelmän keskeisinä tehtävinä on toimia sähköisenä työkaluna kysyntälähtöisen koulutustarjonnan suunnitteluun, opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatimiseen ja koulutus- ja tutkinnon tai koulutuksien osien valintoihin ja sitä kautta heidän henkilökohtaisten opiskelukalentereiden (työjärjestysten) muodostumiseen, kouluttajien ja opettajien hallinnointiin, sekä opiskelijahallinnon tehtäviin aina opiskelijan todistusten ja ura- ja rekrytointisuunnitelmien tekemiseen. Sitovat tavoitteet 2018 ja niiden toteutuminen Valmistellaan ja otetaan käyttöön uusi toimintatapa, jolla REDUn tutkinto- ja koulutustarjontaa kohdennetaan kysyntä- ja asiakaslähtöisesti. Asiakaslähtöisyydellä opiskelijoiden näkökulmasta tarkoitetaan perustutkintojen valinnaisten ammatillisten tutkinnon osien, sekä valinnaisten yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden valinnan vahvistamista opiskelijan oman mielenkiinnon ja henkilökohtaisen valinnan lähtökohdista, osana HOKSia. Opiskelijoiden kiinnostus verkko-opintoihin ja sähköisten työkalujen hyödyntämiseen on lisääntynyt, ja erityisesti yhteisten tutkinnon osien verkko-opetusta ja ohjausta on lisätty. Verkko-ohjauksen lisääntyessä on otettu käyttöön opettajille REDU-tasoinen pedagoginen yhtenäinen tukipalvelu, sekä opiskelijalle tekninen tuki on siirrytty hankkimaan eoppimispalvelujen kautta. Verkko-ohjauksessa on otettu käyttöön uudet sähköiset työkalut ACP Adope Connect Pro (ilincin tilalle), sekä Moodle (Optiman tilalle). Syksyllä 2018 tarjottiin kaikissa REDUn toimintayksiköissä opiskelijoille uravalmennusta kolme kertaa (syys-, loka- ja marraskuu). Uravalmennusten tavoitteena on vahvistaa omaohjaajan ja opinto-ohjaajien ohjausta, erityisesti työelämäpalvelujen kautta saatava ennakointitieto tuotiin opiskelijoille ja opettajille tiedoksi ohjauksia ja opiskelijoiden valintoja varten. Tieto tuotiin Lapin alueelta, mille aloille ja mihin yrityksiin tarvittiin lähitulevaisuudessa työvoimaa ja osaajia, sekä aloittain tieto siitä, mitä osaamista työpaikat edellyttivät.

26 25 (94) Uravalmennus, joka on yhteisten tutkinnon osien pakollisia opintoja (1 osp), siirrettiin vuosityöajan valmistelussa työaikaan varattavaksi omaohjaajalle. REDUssa otettiin käyttöön yhteiset kielikokeet, jotka palvelevat maahanmuuttaja -taustaisen opiskelijoiden hakeutumista koulutuksiin. Lapin ammattikorkeakoulun kanssa käynnistettiin kehittämistyö, jossa korkeakoulu uudistaa toimintatavat vastaamaan paremmin ammatillisen opiskelijan yksilöllistä ja joustavaa opintopolkua; yhteinen kehittämistyö jatkuu vuodelle Santasport Lapin Urheiluopisto on ollut yhteydessä alojensa työelämäyhteyksiin kartoittaen koulutussisältötarvetta. Työelämän kumppanuussopimuksia on REDUtasolla solmittu sekä osaamistarvekartoituksia toteutettu, joita hyödynnetään koulutustarjontaa suunniteltaessa. Laaditaan uudistuville tutkinnoille niiden osien koulutuspalvelukuvaukset. Koulutuspalvelukuvausten tarkistaminen aloitettiin osana Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmien tutkintokohtaisia liiteosien laadintaa. Tutkintokohtaisten arvioinnin toteuttamissuunnitelmien laatiminen jatkuu keväällä Santasport Lapin Urheiluopiston tutkintojen koulutuspalvelukuvaukset on laadittu tutkinnonosittain ja ne on tallennettu ROKKI-intraan. REDUn jatkuvan haun hakumenettelyn ja valintaperusteiden uudistaminen. REDUssa jatkuvan haun prosessi kytkettiin valmistuvien opiskelijoiden prosessin rinnalle. Tavoitteena oli pitää opiskelijavirtauma mahdollisimman tasaisena läpi vuoden. Tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden vapauttamat ja muutoin aloilla vapautuneet opiskelupaikat päivitettiin jatkuvaan haun koulutuskalenteriin. Hakemukset käsiteltiin opiskelijapalveluissa ja hakijat haastateltiin (alakohtaiset testit tarvittaessa) osaamisaloilla. Osaamisalan koulutuspäällikkö teki opiskelijavalintapäätökset palvelupäällikön esityksestä. REDUn jatkuvan haun tarjonnassa ovat olleet kaikki ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot sekä lyhytkestoiset koulutukset rahoitusväylästä riippumatta. Jatkuvan haun toimintamalli on joustavuudessaan mahdollistanut nopeasti reagoivan asiakaspalvelun ja työelämän tarpeisiin vastaavan koulutustarjonnan. Prosessia kehitetään edelleen vuoden 2019 aikana.

27 26 (94) Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) käyttöönotto kaikille opiskelijoille osana pedagogisten toimintatapojen uudistamista. Henkilökohtaistamisen osaamiseen perehdyttämiseen järjestettiin syksyllä kuukausittain webinaarit sekä pedagogiseen osaamiseen, että Studentan dokumentointiin liittyen. Tiimeihin perehdytettiin lisäksi HOKS-tukihenkilöt. Valmentaviin koulutuksiin laadittiin oma kehittämissuunnitelma sisältäen valmaja telma koulutukset. Erityisen tuen suunnitteluun ja toteuttamiseen laadittiin niin ikään myös kehittämis- ja toimintasuunnitelma, joka otettiin käyttöön syksyllä Erityisen tuen suunnittelussa REDUssa on käytössä toimintatapa, jossa suunnitelmista vastuulliset erityisopettajat on nimetty toimintayksiköittäin. Osaamisen arviointiin laadittiin kansallisen ohjeistuksen mukainen Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman yhteinen osa, sekä käynnistettin tutkintokohtainen liiteosien laadintatyö. Tämän suunnitelman yhteisessä osassa on REDUn ohjeistus osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, sekä arvioinnin suunnitteluun (näyttö), toteuttamiseen ja dokumentointiin. Lisäksi ohjeet on päivitetty uusien säädösten mukaisiksi arvioinnin uusimisen, korottamisen, tarkistamisen sekä oikaisumenettelyn osalta. REDUn Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman yhteinen osa hyväksyttiin rehtoreiden toimesta lokakuussa REDUssa oli vuoden 2018 alkaessa käytössä erillinen toimintaohjeistus tiedosto säädösten siirtymävaiheeseen ja uusien säädösten edellyttämien toimintatapojen käyttöönottoon, sekä menettelyihin REDUssa. Vuoden 2018 aikana ohjeet ja menettelyt tarkistettiin ja siirrettiin osaksi REDUn toimintakäsikirjaa ja säädösten siirtymävaiheen aikainen erillinen tiedosto poistui käytöstä vuoden loppuun mennessä. Otetaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä Toimintavuonna REDUssa käynnistettiin StudentaPlus toiminnanohjaus/opiskelijahallintojärjestelmän käyttöönotto. Tietojen siirto aiemmasta järjestelmästä ja kehittäminen etenivät yhtäaikaisesti ja kehittämistyö jatkuu edelleen Vuoden 2018 aikana luovuttiin Winhan käytöstä (elinkaari päättyi ) ja valmisteltiin SopimusPron osalta tiedonsiirtoja StudentaPlus - järjestelmään. Näiden lisäksi työstettiin rajapintoja myös muihin järjestelmiin. Valtakunnalliseen Koski -tietovarantoon tiedonsiirto em. järjestelmistä edellytti rajapintojen rakentamista ja testaamista, joka jatkuu edelleen Opiskelijan HOKS prosessiin liittyen StudentaPlus opiskelijajärjestelmä mahdollistaa sekä opiskelija- että huoltajaliittymän toiminnot. Opiskelijaliittymän kautta opiskelija näkee omat perustiedot sekä oman henkilökohtaisen lukujärjestyksensä, joka rakentuu opiskelijan tekemien HOKS-valintojen mukaan.

28 27 (94) Opiskelijaliittymässä opiskelija voi liittymän täydentää oman koulutustaustan ja tuoda järjestelmään mm todistuskopioita aiemmista opinnoista ja työkokemuksesta osaksi HOKSia. Opiskelija näkee liittymän kautta HOKSiin kirjatut päätökset ja suunnitelmat. Hän voi ilmoittautua liittymän kautta HOKSissa määritellyille opinnoille. Tämän lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus työstää näyttösuunnitelmaa tutkinnon osa kerrallaan ja seurata opintojen ja näyttöjen etenemistä. Opiskelija näkee häntä koskevat päiväkirjamerkinnät, läsnäolot ja poissaolot. Hän voi ilmoittaa tulevista poissaoloista liittymän avulla ja lähettää viestiä tarvittaessa opettajille. Huoltajalla ja opiskelijalla on samanlainen näkymä liittymässä. Huoltajan liittymän kautta ei voi tehdä tietoihin muutoksia, mutta voi seurata samoja opiskelijan tietoja. Opiskelijan ja huoltajan liittymän toimintoja kehitetään edelleen vuoden 2019 aikana. Painopistealue 2: Työelämäkumppanuuksien ja -asiakkuuksien vahvistaminen Uuden strategian mukaisesti työelämän osaamisen kehittämisen tarpeet ratkaistaan yhdessä ja yhteistyössä työelämän kanssa. Työelämäkumppanuuksien vahvistaminen ja kumppanuuksien hallinta nousevat asiakaslähtöisen toimintatavan myötä toiminnan keskiöön. Työelämäkumppanuuksien suhteen pyritään entistä määrätietoisempaan pitkäaikaiseen yhteistyöhön. Yhteistyön tavoitteena on molempia osapuolia hyödyntävä toiminta, jolloin asiakastuntemuksen lisääntymisen ja asiakaskokemuksien kautta saadaan enemmän myös ennakointitietoa työelämästä tulevista osaamisen kehittämisen tarpeista. Toimintavuonna 2018 REDUn tavoitteena on kehittää yhdessä työelämän kanssa ratkaisu ja toimintamalli siihen, miten REDUn toiminta voidaan kehittää kiinteäksi osaksi asiakasyrityksen osaamisen kehittämisstrategioita. Asiakassuhteiden ja kumppanuuksien ylläpitoa syvennetään laajentamalla asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) hyödyntämistä osaamisaloille. Järjestelmää hyödynnetään REDUssa laajasti koulutus- ja oppisopimuspaikkojen valmistelussa ja hallinnoinnissa. Järjestelmä tuottaa tietoa mm. koulutustarjonnan suuntaamisessa. Tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen siirtyessä REDUn uuteen ammatillisen tutkintojen ja koulutuksien järjestämislupaan, REDUuun luodaan toimintatapa miten työvoimakoulutuksesta tulee osa REDUn koulutustarjontaa. Luodaan myös opiskelijoille mahdollisuus henkilökohtaistettuun opiskelupolkuun, johon sisältyvät luontevana osana koulutus- ja/tai oppisopimuksella työpaikalla tapahtuvaa osaamisen hankkimista, joka on suunniteltu yhdessä työelämän kanssa.

29 28 (94) Sitovat tavoitteet 2018 ja niiden toteutuminen Asiakashallintajärjestelmän (CRM) käytön laajentaminen koulutussopimusten ja oppisopimusten valmistelussa osana osaamisalojen tiimien toimintaa. Asiakkuudenhallintajärjestelmän (CRM) käyttöön on koulutettu noin 150 opettajaa. On hyödynnetty CRM ja C&Q järjestelmää koulutustarjonnan ennakoinnissa ja suunnittelussa. Käynnistetty CRM ja Studenta -opiskelijahallintajärjestelmän rajapintojen rakentaminen. Työelämäkumppanuuksien toimintamallin kehittäminen yhdessä yritysten tai julkisten toimijoiden kanssa siten, että REDU on osa asiakkaan osaamisen kehittämisstrategiaa. Eri alojen yritysten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa on laadittu kuusi uutta kumppanuussopimusta. Lisäksi on solmittu kaksi elinvoimakumppanuussopimusta kahden lappilaisen kunnan (Kemijärvi ja Ranua) kanssa. Työelämäkumppanuuksien toimintamalli on laadittu ja sen jalkauttaminen ollaan käynnistämässä. Siirrytään uuden lainsäädännön mukaiseen henkilökohtaistettuun koulutus- tai oppisopimuksella toteutettavaan työpaikalla tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen ja luovutaan nykymuotoisesta työssäoppimisesta ja TOP-jaksojen suunnittelusta. Erityisesti mikro- ja pienyrityksissä uusimuotoiset koulutus- ja oppisopimukset on otettu hyvin vastaan. Kasvua oppisopimusten määrässä näissä kohderyhmissä on 130 prosenttia. Uuteen järjestämislupaan sisältyvän työvoimakoulutuksen tehtävän järjestämiseen luodaan uusi toimintatapa. Valmisteltiin toimintamallia ja toteutussuunnitelmaa työvoimakoulutuksen (TEM-VOS) toteuttamiseksi ja koulutukset käynnistettiin. TEM-VOS koulutuksen toteuttamiseksi sekä koulutustarjonnan ja kysynnän kohtaannon parantamiseksi käynnistettiin kehittämisprosessi yhdessä TE-hallinnon ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Kehittämisen keskiössä on sopimuspohjainen asiakasohjaus koulutuksiin, jatkuvan haun toteuttaminen sekä toteutusten säännönmukainen seuranta.

30 29 (94) Painopistealue 3: Uudet innovatiiviset kehittämisavaukset Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue ja oppilaitos aloittaa toimintansa vuoden 2018 alusta. Samalla lakkaavat nykyiset Lapin ammattiopisto ja Lapin matkailuopisto oppilaitoksina. Myös aiemmin Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto -tulosalueeseen yhdistetyn Lapin oppisopimuskeskuksen toiminta erillisenä yksikkönä ja nimenä päättyy. Uuden koulutuskeskuksen tunnettavuutta ja näkyvyyttä lisätään mm. ottamalla käyttöön yhtenäinen REDU-ilme ja -logo Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ja Lapin koulutuskeskus REDUn ulkoisessa ja sisäisessä viestinnässä. Tämän uuden REDU-ilmeen rinnalla jatkaa erillinen Santasport -ilme, jonka alla viestitään niin Santasport Lapin Urheiluopiston kuin Santasport Finland Oy:n toimintaa. Uusi toimintamalli ja uuden lainsäädännön henkilökohtaistamisen säädökset edellyttävät toiminnan suunnittelulta ja pedagogiikalta uusia toimintatapoja. Jatkossa opiskelijan henkilökohtainen opiskelupolku rakentuu hänen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) yhdessä omaohjaajan kanssa tekemien valintojen eli henkilökohtaisen suunnitelman perusteella. Ryhmäkohtaiset lukujärjestykset jäävät historiaan. Tilalle tulee opiskelijan henkilökohtainen opiskelukalenteri, jossa näkyy niiden tutkinnon tai koulutuksen osien koulutuksien toteutukset ja aikataulut (työjärjestykset), jotka hän on HOKS:ssa valinnut. Tämä tarkoittaa myös sitä, että suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa täytyy ottaa huomioon nämä HOKS:en valinnat eli siirrytään tarjontalähtöisestä asiakaslähtöiseen suunnitteluun ja toimintaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitus myös muuttui 2018 alkaen. Vaiheittain vuosina lisääntyvä tuloksellisuusrahoitus tulee lisäämään rahoituksen määrällistä vaihtelua nykyistä enemmän, joka pitää myös ottaa huomioon nykyistä ketterämmin. Toiminnan suunnittelussa on näin ollen tarkoituksenmukaista siirtyä talousarviosuunnittelun kanssa ajallisesti rinnakkaiseen kalenterivuosittaiseen suunnitteluun. Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia niin koulutuksen hakeutumiseen, valintoihin, henkilökohtaistamiseen kuin itse oppimiseen, pedagogisiin ratkaisuihin ja oppimisympäristöihin. REDUssa on useissa digitalisaation kehittämishankkeissa yhdessä työelämän ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa kehitetty ja pilotoitu uusia digitaalisia ratkaisuja ja toimintamalleja. Digitalisaation tehokkaampi ns. haltuun ottaminen REDUn uudessa toimintamallissa vaatii suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta ja tästä syystä on tarvetta laatia sitä varten oma kehittämissuunnitelma. Digitaalisten oppimisympäristöjen lisäksi on edelleen tarvetta myös fyysisiin oppimisympäristöihin. REDU omistaa pääosan omista toimitiloistaan ja osa tiloista on myös vuokrattu ulkopuolisille toimijoille. Tilapäiseen tarpeeseen tiloja vuokrataan niiltä paikkakunnilta, joissa ei ole omia tiloja käytettävissä. REDUn omistamien kiinteistöjen osalta on laadittu erillinen kiinteistöstrategia ja sen toteuttamissuunnitelma. Niillä varmistetaan osaltaan REDUn perustehtävän toteuttamista ja että REDUlla on käytettävissään tarkoituksenmukaiset, kunnossa olevat ja terveelliset toimitilat. Kiinteistöstrategian tavoitteena on myös vastata toiminnan ja talouden sopeuttamiseen säästämällä kiinteistökustannuksista ja säilyttää kiinteistöjen kuntoluokka. Kiinteistöstrategiaan sisältyvä toteuttamissuunnitelma määrittelee mitä kiinteistöjä ja toimitiloja kehitetään ja mistä luovutaan tavoitteen saavuttamiseksi. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa myös koulutusviennin. Lappi on Suomen kansainvälisin maakunta ja sitä kautta REDU voi hyödyntää jo olemassa olevia yhteyksiä niin lähialueille kuin kauemmaksi ja tulevaisuudessa myös harjoittaa koulutusvientiä.

31 30 (94) Sitovat tavoitteet 2018 ja niiden toteutuminen Otetaan käyttöön uusi yhtenäinen REDU-ilme ja -logo sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä REDUssa ja Lapin koulutuskeskus REDUssa. Toimintavuoden 2018 alusta alkaen Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä ja Lapin koulutuskeskus REDUssa otettiin käyttöön yhteinen ja yhtenäinen REDUilme ja logo. REDUlle ja sen uudelle ilmeelle on luotu laajasti näkyvyyttä sekä sisäisesti että ulkoisesti monipuolisen viestinnän keinoin. Esimerkiksi graafinen ohjeistus, esittely- ja esitemateriaali, lomake- ja asiakirjapohjat, toimipistenäkyvyys ja opasteet, kalusto- ja ajoneuvoteippaukset sekä uudistuneet yhteiset verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat. Valmistellaan siirtymistä lukuvuosisuunnittelusta talousarviovuoden mukaiseen vuosisuunnitteluun. REDUn hallitus päätti elokuussa 2018, että REDUssa siirrytään opettajien virkaehtosopimuksien osalta noudattamaan OVTES Osio C Liite 1 mukaista vuosityöaikajärjestelmää lukien. Samassa yhteydessä päätettiin siirtyä toiminnan ja talouden suunnittelussa yhdenmukaiseen kalenterivuoden mukaiseen aikatauluun. Tämä tarkoitti sitä, että lukuvuosi muutettiin samanaikaisesti alkamaan vuoden 2019 alusta vuosittain 1.1 ja päättymään Vuosityöaikasuunnitteluun siirtymiseen liittyen valmisteltiin yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa vuosityöajan soveltamisohje vuoden 2019 alusta lukien. Valmistellaan kehittämissuunnitelma digiloikkaan. Toimintavuoden aikana digitaalisuutta on kehitetty hanketyönä ja pedagogisen digituen avulla. Hankkeissa on keskitytty pääasiassa yhteistyöhön työelämän kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohjauksessa sekä näyttöjen arvioinnissa. REDUun on valittu pedagogisia digitukihenkilöitä (2), jotka huolehtivat käyttäjien koulutuksesta sekä pedagogisesta käytön tuesta. Samalla on kartoitettu henkilöstön osaamista sekä erilaisten ohjelmistojen käyttöä. Henkilöstölle on koottu oma ohjesivusto tuetuista digitaalisista järjestelmistä ROKKIintraan ja opiskelijoille peruskäyttöohjeet Aloitusvalmennus -nimiseen työtilaan Moodleen. Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön Adobe Connect Pro reaaliaikaisena etäopetus- ja ohjausvälineenä sekä Moodle verkko-oppimisalustana sekä käynnistettiin valmistelu Optima-verkko-oppimisalustasta luopumisesta.

32 31 (94) Oppilaitokseen on hankittu uusia välineitä, esim. konferenssikameroita ja gopro-kamera. Digitaalisia ohjelmia ja laitteita on kokeiltu työpaikalla järjestettävän koulutuksen ohjauksessa ja näyttöjen arvioinnissa opetuksessa ne ovat jo vahvasti käytössä. Työpaikalla järjestettävänä koulutuksen ohjauksessa on kokeiltu uusia järjestelmiä mm: Alvar mobiilia, Edukitiä sekä Workseediä näistä Edukit on valittu laajempaan kokeilukäyttöön. Koulutusviennin käynnistäminen liikunta-alalla. Santasport Lapin Urheiluopisto on tehnyt Kisakallion Urheiluopiston kanssa yhteistyösopimuksen. Santasport Lapin Urheiluopisto on palkannut Kisakallion urheiluopiston kanssa yhteisen henkilön Kisakallion Urheiluopiston Kiinaan perustamaan koulutusvientiyritykseen. Tavoitteena on mm. tuottaa sisältöä koulutusvientituotteisiin ja luodaan toimintamalli, jolla kehitetään koulutusvientiä ja toteutetaan koulutusviennin alihankintaa yhteistyössä Kiinan suuntaan ja myös muiden maiden markkinoille. Sopimuksen kesto on saakka. Koulutusvientiin sisältyen liikunnan ja urheilun koulutustuotteiden verkkototeutusten tekeminen aloitettiin Mobie-alustalla ja käynnistetiin toukokuussa Olympic solidarity yhteistyöneuvottelut talvilajien osalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi liikunnan valtakunnallisille koulutuskeskuksille ml. Santasport Lapin Urheiluopisto määräaikaisen kokeiluluvan toteuttaa huippu-urheiluun suunnattua vapaan sivistystyön koulutusta koulutusvientinä ulkomaisissa yhteistoiminta oppilaitoksissaan vuosien aikana. Kiinteistöjen kuntoluokka säilytetään vähintään 75 %:n tasolla. Toimintavuoden aikana toteutetut rakennusinvestoinnit ja korjaukset tukivat asetettua tavoitetta. Päivitetään REDUn kiinteistöstrategia ja sen toteuttamissuunnitelma ottamaan huomioon REDUn uusi strategia ja uuden lainsäädännön mahdollisuudet mm. tilojen käytön tehostamiseen ja monipuolistamiseen. Kiinteistöstrategian ja sen toteutussuunnitelman päivittäminen käynnistettiin toimintavuoden aikana. Strategian päivitykseen vaikuttaa se, että ammatillisen koulutuksen muutoksen tilatarpeiden muutostarpeet ovat vielä toimintavuonna auki.

33 Toteutetaan toimintavuodelle kiinteistöstrategian toimintasuunnitelmassa suunnitellut kiinteistöjen kehittämistoimenpiteet. Kiinteistöstrategia on toteutunut suunnitellusti. Toripuistikon kiinteistön luopumista ei saatu toteutettua REDUsta riippumattomista syistä. 32 (94)

34 33 (94) 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen Taulukoissa 6-9 on esitetty määrälliset tavoitteet ja niiden toteumat toimintavuoden 2018 osalta tulosalueittain eriteltynä sekä tulosalueet REDU yhteensä. Taulukoissa on esitetty vertailutietona REDU yhteensä tulokset tilinpäätösvuosilta 2016 ja 2017 siltä osin, kun vastaavia vertailtavia tietoja on käytettävissä. Esim. opiskelijavolyymien laskeminen opiskelijavuosina (OV) on alkanut vasta 2018, joten aiemmilta vuosilta ei ole käytettävissä vertailutietoja. Kohdassa 2.3 on esitetty tarkempi analyysi tuloksista niiden muutoksilta sekä selostettu uudistuneiden mittareiden laskentaperiaatteita. Taulukko 6 Ammatillinen koulutus, Valtionosuusrahoitteinen (VOS) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Lapin Santasport Tulosalueet yhteensä koulutuskeskus Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä, ei sis työvoimakoulutusta OV , , ,8 Työvoimakoulutus (1 OV ,1 79,1 0 Tutkintokoulutus OV TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Negatiivisesti keskeyttäneet / OV (2 % Oppilaitosmuotoisesta koulutuksen keskeyttäneet % 4,1 % 8,4 % 6,0 % 12,6 % 6,0 % 13,2 % 6,0 % 7,7 % Oppisopimuskoulutuksen keskeyttäneet % 9,6 % 7,8 % 7,0 % 2,2 % 7,0 % 2,3 % 7,0 % 0,0 % Asiakastyytyväisyys Oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijat % 92,5 % 94,6 % 90 % 90,5 % 90 % 91,0 % 90 % 86,3 % Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat (SopimusPRO) asteikko 0-4 3,2 3,7 3,5 3,5 3,5 3,5 Työvoimakoulutuksen opiskelijat (OPAL-palaute) % 87,0 % 85,1 % 90 % 82,0 % 90 % 82,0 % Suoritetut tutkinnot yhteensä lkm Valmentavat koulutukset TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 VALMA-koulutuksesta pt- tai lukiokoulutukseen siirtyneet % 82,9 % 80 % 82,9 % TELMA-koulutuksesta työhön tai pt-koulutukseen siirtyneet % 62,5 % 50 % 62,5 % Asiakastyytyväisyys % 94,8 % 97,3 % 90 % 89,0 % 90 % 89,0 % 1) Työvoimakoulutuksen volyymin osalta (OV) jakoa tulosalueiden kesken ei ole tehty, vaan se määräytyy kysynnän mukaan. 2) luvussa mukana vain perustutkintokoulutus ja jakajana lukuvuoden opiskelijamäärän keskiarvo alkaen jakajana opiskelijavuodet (OV).

35 34 (94) Taulukko 7 Ammatillinen koulutus, maksullisena palvelutoimintana toteutettu (MAPA) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, MAPA Tulosalueet yhteensä Ammatillinen koulutus, ammatillinen täydennyskoulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä OTV/OV (3 262,4 278, ,2 Tutkintokoulutus TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä OTV/OV (3 178,9 278, ,2 Suoritetut tutkinnot yhteensä lkm Suoritetut perustutkinnot lkm Suoritetut ammattit- ja erikoistutkinnot lkm Ei tutkintotavoitteinen MAPA-koulutus OVT/OV (3 TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet OTV/OV (3 83,5 136, ,4 3) mittayksikkö opiskelijatyövuosi (OVT) ka 2018 alkaen opiskelijavuosi (OV) Taulukko 8 Vapaa sivistystyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santasport Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Kokonaistuntimäärä h Valtionosuustunnit h Avoin korkeakouluopetus h Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Lyhytkurssivuorokaudet vrk

36 35 (94) Taulukko 9 Henkilöstötyö ja hanketoiminta Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin Santasport Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä koulutuskeskus Lapin Urheiluopisto Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Opettajien kelpoisuus % 97,8 % 97,8 % 98 % 96,2 % 98 % 96,0 % 100 % 100,0 % Henkilöstön kehittäminen % 2,2 % 3,1 % 3,0 % 2,0 % 3,0 % 2,1 % 3,0 % 0,5 % 3,0 % 2,3 % Henkilöstöpalaute (vain parillisina vuosina) (1 % 70,8 % 70,0 % 67,4 % 70,0 % 61,4 % 80,0 % 84,5 % 70,0 % 92,7 % Kehittämistoiminta Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Kehittämistoiminnan laajuus (hankeiden henkilötyövuodet) htv 19,8 27, , ,2 2 3,2 4 1,9 Kehittämistoiminnan suhteellinen osuus tulorahoituksesta % 3,0 % 3,0 % 3,3 % 2,5 % 1,2 % 5,8 % 3,0 % 3,1 % 1) Henkilöstökyselyssä 2018 henkilön työyksikön valintakysymys ei ollut pakollinen. Tästä johtuen tulosalueiden ja sisäisten palvelujen yksiköiden henkilöstön vastauksista puuttuu niiden 48 (13,9 % vastanneista) henkilön vastaukset, jotka eivät vastanneet, missä he työskentelevät. Näiden henkilöiden vastaukset ovat mukana tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä (koko REDU) -tuloksissa. Sisäiset palvelut

37 36 (94) 2.3 Määrällisten tavoitteiden toteutumisen analysointi Ammatillinen koulutus, Valtionosuusrahoitteinen (taulukko 6) Valtionosuusrahoitteiseen (VOS) ammatillinen koulutukseen sisältyy ammatillisen koulutuksen toiminta, johon REDU on saanut Opetus- ja kulttuuriministeriöltä järjestämisluvan ja VOSrahoituksen. Tähän sisältyvät ammatilliseen tutkintoon tai niiden osiin johtava koulutus sekä perustutkintokoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentava (TELMA) koulutus. VOS-toimintaan sisältyy myös järjestämislupaan sisältyvä tutkintoon johtava työvoimakoulutus, joka myös vuodesta 2018 alkaen uusien aloittavien opiskelijoiden osalta rahoitetaan VOS-rahoituksella. VOS-rahoituksella järjestetään koulutusta sekä oppilaitosmuotoisena että oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijavuodet yhteensä Opiskelijavolyymien laskeminen opiskelijavuosina (OV) on alkanut vasta 2018, joten aiemmilta vuosilta ei ole käytettävissä vertailutietoja. Uusi opiskelijavuosimittari kattaa nyt koko valtionosuusrahoitteisen ammatillisen koulutuksen. Siihen sisältyy aiempina vuosina kumottujen säädösten mukaisesti erikseen seuratut VOS-rahoitteiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatilisen lisäkoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksien sekä nyt myös vuoden 2018 alusta alkaen alkanut uusi tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus, jota ennen järjestettiin vain maksullisena palvelutoimintana. Opiskelijavuosi on uusi opiskelijavolyymin mittari se ei ole sama kuin opiskelijamäärä Opiskelijavuoteen lasketaan REDUssa kirjoilla olevat opiskelijat jokaisena kalenterivuoden päivänä (365 laskentapäivää) ja luku on näiden päiväkohtaisten toteutuneiden lukujen keskiarvo koko kalenterivuodelta. Viittä arkipäivää kohden voi olla kaksi vapaapäivää. Yli neljä viikkoa kestävien opiskelun keskeytysten (mm. kesäloman) ajalta ei lasketa opiskelijaa opiskelijavuosiin, ellei opiskelijalle ole tälle ajalle suunniteltu opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämisuunnitelmassa ja sovittu ohjattua koulutusta työpaikalla tai oppilaitoksessa. Toimintavuonna 2018 REDUssa oli käytössä perustutkinto- ja valmistavien koulutuksien osalta yli kaksi kuukautta pitkä kesäkeskeytys (kesä ja heinäkuu), mikä osaltaan vähensi neljä viikkoa ylittävältä osalta opiskelijavuosikertymää. Keskimäärin koko vuoden REDUssa kirjalla ollut opiskelija kerrytti REDUlle 11/12 eli n. 0,9 opiskelijavuotta, kun taas elokuussa aloittanut tai kesäkuun alussa valmistunut vain 5/12 eli 0,4 ov. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä, ei sis työvoimakoulutusta OV , , ,8 Työvoimakoulutus (1 OV ,1 79,1 0 1) Työvoimakoulutuksen volyymin osalta (OV) jakoa tulosalueiden kesken ei ole tehty, vaan se määräytyy kysynnän mukaan. Toimintavuodelle 2018 asetettu opiskelijavuodet yhteensä tavoite 3139 on sama, kuin REDUn ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa (OKM/55/531/2018, ) määritelty opiskelijavuosien vähimmäismäärä. Tämä luku ei sisällä alemmalla rivillä esitettyä vuonna 2018 alkanutta VOS-rahoitteista työvoimakoulutusta, jonka laajuudesta ja myönnettävästä rahoituksesta OKM:n

38 37 (94) päätti erikseen suorituspäätöksessä. Vuoden 2018 tavoite työvoimakoulutuksen osalta oli arvio, sillä talousarvion valmistelun yhteydessä ei ollut vielä tehty suoritepäätöstä. Opiskelijavuodet yhteensä ilman työvoimakoulutusta Opiskelijavuosien kokonaismäärässä REDU jäi tavoitteesta 189 ov:lla (-6 %). Lapin koulutuskeskus REDUssa tavoite alitettiin 217,6 ov:lla (-7,5 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa opiskelijatyövuositavoite sen ylittyivät 27,8 ov:lla (+11,6 %). Työvoimakoulutuksen opiskelijavuodet Työvoimakoulutuksessa toteuma on 79,1 ov, mikä jäi asetetusta tavoitteesta lähes puoleen (- 47,3 %). Työvoimakoulutusta oli toimintavuonna vain Lapin koulutuskeskus REDUssa. Tutkintokoulutus Uusia keskeyttämisprosentteja ei voi suoraan verrata aiempien vuosien lukuihin, sillä aiempina vuosia mittarin laskennassa oli mukana vain perustutkinto-opiskelijat ja keskeyttäneiksi ei laskettu heitä, jotka erosivat ennen ensimmäistä laskentapäivää (20.9. tai 20.1). Myös suhteellisen mittarin jakajana käytettiin aiemmin näiden em. laskentapäivien opiskelijamäärien aritmeettista keskiarvoa alkaen keskeyttäneeksi luetaan perustutkinto-opiskelijoiden lisäksi myös ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkinto-opiskelijat. Keskeyttäneisiin laskentaan myös kaikki ne REDUssa toimintavuonna opiskelleet ja negatiivisesti keskeyttäneet, jotka ovat opiskelleet yhdenkin päivän toimintavuoden aikana. Opiskelijavuosien laskennassa jokainen vuoden 365:stä päivästä on laskentapäivä. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Tutkintokoulutus OV TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Negatiivisesti keskeyttäneet / OV (2 % Oppilaitosmuotoisesta koulutuksen keskeyttäneet % 4,1 % 8,4 % 6,0 % 12,6 % 6,0 % 13,2 % 6,0 % 7,7 % Oppisopimuskoulutuksen keskeyttäneet % 9,6 % 7,8 % 7,0 % 13,0 % 7,0 % 13,2 % 7,0 % 0,0 % Oppilaitosmuotoisesta tutkintokoulutuksesta eli ammatillista perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutuksista keskeytti vuoden 2018 aikana yhteensä 374 opiskelijaa, joilla oli ns. negatiivinen keskeyttämisen syy. Toimintavuonna tutkintokoulutuksessa kertyi yhteensä 2359,3 ov. Näin ollen negatiiviseksi keskeyttämisprosentiksi tuli yhteensä 12,6 %. Oppisopimuskoulutuksen keskeytti (sopimus purkautui) 70 opiskelijaa, oppisopimuskoulutusta kertyi yhteensä 536,4 ov eli oppisopimuskoulutuksen negatiivinen keskeyttämisporosentti oli 13,0 %. Lukumääräisesti tarkasteluna perustutkintokoulutuksen keskeyttäneitä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2017 perustutkinnoin keskeytti 261 opiskelijaa, kun vuonna 2018 perustutkinnon keskeyttäneitä oli 242 (molemmat luvut sisältävät myös oppisopimuskoulutuksen). Tämä ei kutenkaan näy vuoden 2018 prosenttiluvussa, sillä nyt siinä on mukana myös ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkinnon keskeyttäneet, joita ei aikaisempina vuosina laskettu mukaan. Negatiivisen keskeyttämisen aste ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa oli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa toimintavuonna 2018 peräti 34,6 % ja oppisopimuskoulutuksessa 13,0 %. Keskeyttämiseen asetetut tavoitteet oli asetettu aiempien vuosien eri tavalla laskettujen mittaritulosten pohjalta. Tavoitteeksi asetettua keskeyttämisastetta ei saavutettu REDUssa eikä sen

39 38 (94) tulosalueilla. Lähimmäksi tavoitetta pääsi Santasport Lapin Urheiluopisto; ilman ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista keskeyttäneitä siellä eroprosentti olisi jäänyt 5,6 %:iin. Santasportilla ei ollut toimintavuonna oppisopimusopiskelijoita. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Asiakastyytyväisyys Oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijat % 92,5 % 94,6 % 90 % 90,5 % 90 % 91,0 % 90 % 86,3 % Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat (SopimusPRO) asteikko 0-4 3,2 3,7 3,5 3,5 3,5 3,5 Työvoimakoulutuksen opiskelijat (OPAL-palaute) % 87,0 % 85,1 % 90 % 82,0 % 90 % 82,0 % Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoilta kysytään tyytyväisyyttä alkaen valtakunnallisilla amispalautekyselyn lakisääteisillä aloitus- ja päättökyselyillä, jotka jatkossa vaikuttavat VOS-rahoitukseen vaikuttavuusrahoitukseen. Palautteen perusteella siitä jaetaan koulutuksen järjestäjille 2,5 % rahoituksesta vuodesta 2020 alkaen välisenä kerätty amispalaute vaikuttaa vuoden 2020 rahoitukseen. VOS-koulutuksen rahoitukseen liittyvät uudet amispalautekyselyt tulivat käyttöön kesken toimintavuotta. Tästä syystä toimintavuoden 2018 alkupuolen osalta eli saakka käytössä oli vielä vanhat REDUn omat opiskelijapalautekyselyt (ALKU- ja PÄÄTTÖ-kyselyt). Lisäksi palautetta kysyttiin vielä koko vuoden osalta rinnan erikseen oppisopimusopiskelijoilta SopimusPRO:n omalla palautekyselyllä ja työvoimakoulutuksien opiskelijoilta OPAL-palautekyselyllä. Toimintavuoden asiakastyytyväisyysmittarissa on mukana kevään osalta REDUn omien kyselyjen ja syksyn osalta amispalautekyselyjen tulokset. Lisäksi on esitetty erikseen erillisten oppisopimuskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen palautekyselyjen tulokset. Oppilaitosmuotoisen koulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 90,5 % opiskelijoista vastasi olevan tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen koulutukseensa. Tavoitetaso ylitettiin siten 0,5 prosenttiyksiköllä. Verrattuna edellisiin vuosiin asiakastyytyväisyys laski 4,1 prosenttiyksiköllä ja näin useita vuosia peräkkäin jatkunut tyytyväisyyden parantuminen taittui. Lapin koulutuskeskus REDUn opiskelijoista 91,0 % vastasi olevansa tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen eli 1 prosenttiyksikköä enemmän kuin oli tavoitteena. Santasport Lapin Urheiluopistossa oltiin hieman kriittisempiä ja tyytyväisyys 86,3 % tasolla jäi 3,7 prosenttiyksikköä alle tavoitteen. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys Oppisopimuskoulutuksen (SopimusPRO) palautekyselyssä tyytyväisyys oli 3,5 % eli sama kuin mikä oli tavoitteena. Oppisopimuskoulutusta oli vain Lapin koulutuskeskus REDUssa. Työvoimakoulutuksen opiskelijoiden tyytyväisyys Työvoimakoulutuksessa (OPAL-palaute) jäätiin tyytyväisyystavoitteesta 8:lla prosenttiyksiköllä. Työvoimakoulutusta oli vain Lapin koulutuskeskus REDUssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Tutkintokoulutus OV TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Suoritetut tutkinnot yhteensä lkm

40 39 (94) Suoritettujen tutkintojen (perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot) lukumäärä yhteensä jäi 218 tutkintoa alle tavoitteen (-14,9 %). Lapin koulutuskeskus REDUssa tavoitteesta jäätiin 224 tutkinnolla (-16,1 %). Santasport Lapin Urheiluopistossa sen sijaan tavoite ylitettiin 6:lla tutkinnolla (+8,6 %). Valmentavat koulutukset (VALMA ja TELMA) Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi REDU järjestää Ammatilliseen perustutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) sekä Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutusta (TELMA). Valmentavia koulutuksia toteutettiin toimintavuonna vain Lapin koulutuskeskus REDUssa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, VOS Tulosalueet yhteensä Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Ammatillinen koulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Valmentavat koulutukset TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 VALMA-koulutuksesta pt- tai lukiokoulutukseen siirtyneet % 82,9 % 80 % 82,9 % TELMA-koulutuksesta työhön tai pt-koulutukseen siirtyneet % 62,5 % 50 % 62,5 % Asiakastyytyväisyys % 94,8 % 97,3 % 90 % 89,0 % 90 % 89,0 % Valmentavien koulutuksien tavoitteena on valmentaa opiskelijaa ammatilliseen perustutkintokoulutukseen (VALMA) tai työhön ja itsenäiseen elämään (TELMA). VALMA-koulutuksesta pt- tai lukiokoulutukseen siirtyneet Koulutuksien opiskelijoilta kysytään päättökyselyssä, millaiset jatkosuunnitelmat heillä on koulutuksen jälkeen. VALMA-koulutuksen päättäneistä opiskelijoista 82,9 % on ilmoittanut, että jatkaa perustutkintokoulutuksessa tai lukiokoulutuksessa koulutuksen päätyttyä. 80 %:n tavoite siten ylitettiin. TELMA-koulutuksesta työhön tai pt-koulutukseen siirtyneet TELMA-opiskelijoista 62,5 % on vastannut, että jatkaa töihin tai perustutkintokoulutukseen koulutuksen päätyttyä. Myös TELMA:n osalta asetettu 50 %:n tavoite saavutettiin. Asiakastyytyväisyys (VALMA ja TELMA) Valmentavien koulutuksien opiskelijoilta kysytään sekä alku- että päättökyselyissä tyytyväisyyttä koulutukseen. 89,0 % kyselyyn vastanneista on ollut tyytyväinen. 90 %:n tyytyväisyystavoitteista jäätiin kuitenkin prosenttiyksikön verran. Ammatillinen koulutus, maksullisena palvelutoimintana toteutettu (taulukko 7) Ammatillisen koulutuksen maksulliseen palvelutoimintaan sisältyy se ammatilliseen koulutukseen luettava toiminta, jota ei rahoiteta REDUlle myönnetyllä valtionosuusrahoituksella (VOS). Tätä on mm. toisille koulutuksen järjestäjille myyty oppisopimuskoulutuksen osaamisen hankkiminen ja osoittaminen (näytöt) sekä ennen yhtiöittämisvelvoitetta alkanut TE-keskuksen ostama tutkintoon johtavan työvoimakoulutuksen ns. hännät. Vuodesta 2018 alkaen uusi tutkintoon johtava työvoimakoulutus on osa VOS-toimintaa.

41 40 (94) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, MAPA Tulosalueet yhteensä Ammatillinen koulutus, ammatillinen täydennyskoulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä OTV/OV (3 262,4 278, ,2 Tutkintokoulutus TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet yhteensä OTV/OV (3 178,9 278, ,2 Ei tutkintotavoitteinen MAPA-koulutus OVT/OV (3 TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Opiskelijavuodet OTV/OV (3 83,5 136, ,4 3) mittayksikkö opiskelijatyövuosi (OVT) ka 2018 alkaen opiskelijavuosi (OV) Maksullisena palvelutoimintana (mapa) järjestetty koulutustoiminta kokonaisuudessa REDUssa oli toimintavuonna hyvin vähäistä eli vain n. 3 % REDUn koko volyymistä. Mapa-koulutustoiminnan laajuus oli kuitenkin talousarvion laadinnan yhteydessä arvioituun määrään verrattuna yli kaksinkertainen. Kokonaismäärä 96,2 ylitti näin ollen tavoitteen 52 opiskelijavuodella (+118 %). Toteutuneesta mapa-koulutustoiminnan volyymistä 2/3 64,2 ov oli tutkintoon johtavaa koulutusta ja 1/3 eli 37,4 ov ei tutkintotavoitteista. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Ammatillinen koulutus, MAPA Tulosalueet yhteensä Ammatillinen koulutus, ammatillinen täydennyskoulutus Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Tutkintokoulutus TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Suoritetut tutkinnot yhteensä lkm Suoritetut perustutkinnot lkm Suoritetut ammattit- ja erikoistutkinnot lkm Mapa-koulutustoiminnassa suoritettiin kokonaisia ammatillisia tutkintoja 120, mikä oli liki sama määrä kuin edellisenä vuotena. Tavoitteena ollut määrä ylitettiin 53:lla (+79,1 %). Perustutkintoja oli kolme enemmän, kuin oli tavoitteena ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoja suoritettiin 50 enemmän, kuin oli tavoitteena. Vapaa sivistystyö (taulukko 8) REDUlla on vapaaseen sivistystyöhön kuuluvana luvat ylläpitää Lapin kesäyliopistoa sekä järjestää liikunnan koulutuskeskustoimintaa Santasport Lapin Urheiluopistossa. Kesäyliopistotoiminta (Lapin kesäyliopisto) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santasport Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Kesäyliopistoiminta yhteensä Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Kokonaistuntimäärä h Valtionosuustunnit h Avoin korkeakouluopetus h Kesäyliopistotoiminta supistui vuoden 2017 tasosta. Lapin kesäyliopiston kokonaistuntimäärätavoitteesta jäätiin 374 tunnilla (-17,0 %) ja tuntimäärä laski edelleen vuoden 2017 tasosta 146 tunnilla (-7,4 %). Valtionosuusrahoituksella toteutettavien tuntien tavoitteesta jäätiin 212 tun-

42 41 (94) nilla (-10,6 %). Tuntien määrä alitti vuoden 2017 tason 173 tunnilla (-8,8 %). Avoimessa korkeakouluopetuksessa tavoitteesta jäätiin 290 tunnilla (-41,4 %) ja tuntimäärä jäi 2017 tasosta 339 tunnilla (-45,3 %). Liikunnan koulutuskeskustoiminta (Santasport Lapin Urheiluopisto) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Santasport Lapin Urheiluopisto Vapaa sivistystyö Lapin kesäyliopisto Liikunnan koulutuskeskustoiminta Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 Lyhytkurssivuorokaudet vrk Santasport Lapin Urheiluopistossa järjestettyjen vapaan sivistystyön lyhytkurssivuorokausien lukumäärä ylitti asetetun tavoitteen 740 kurssivuorokaudella (+2,6 %). Kurssivuorokausien kokonaismäärä nousi nyt toista vuotta peräkkäin. Edellisen vuoden tasosta noustiin +12,3 %. Henkilöstötyö ja hanketoiminta (taulukko 9) Henkilöstötyö Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Opettajien kelpoisuus % 97,8 % 97,8 % 98 % 96,2 % 98 % 96,0 % 100 % 100,0 % REDUn palveluksessa oli yhteensä 265 opettajaa joista kymmeneltä (3,8 %) puuttui opetustoimen henkilöstölle säädetty kelpoisuus. Toimintavuodelle asetettu 98 % kelpoisten tasosta jäätiin 1,8 prosenttiyksiköllä. Kelpoisten opettajien osuus väheni 1,6 prosenttiyksiköllä edellisen vuoden tasosta Lapin koulutuskeskus -tulosalueella tavoitteesta jäätiin 2 prosenttiyksiköllä. Santasport Lapin Urheiluopiston kaikki 65 opettajaa täyttivät kelpoisuusehdot. Kelpoisuusmittarissa on käytetty OPH:n määritelmää, jossa opetushenkilöstöön lasketaan mukaan myös johtavissa viroissa olevat, joiden kelpoisuusvaatimuksena on opettajan kelpoisuus eli koulutuskuntayhtymässä mukana ovat myös oppilaitosten rehtorit ja toimipistejohtajat/koulutuspäälliköt. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Henkilöstön kehittäminen % 2,2 % 3,1 % 3,0 % 2,0 % 3,0 % 2,1 % 3,0 % 0,5 % 3,0 % 2,3 % Henkilöstön kehittämiseen käytettiin euroa eli 2,0 % koko toiminnan henkilöstökuluista. Kehittämisen osuus pieneni 1,1 prosenttiyksikköä vuoden 2017 tasosta ja tavoitetasoa 3,0 % ei savutettu.

43 42 (94) Lapin koulutuskeskus REDUssa henkilöstön kehittämiseen käytettiin euroa eli 2,1 % henkilöstökuluista. Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalueella henkilöstön kehittämiseen käytettiin euroa eli 0,5 % henkilöstökuluista. Edellisenä vuonna Santasportissa käytettiin henkilöstön kehittämiseen euroa. REDUn sisäisissä palveluissa henkilöstö kehittämiseen käytettiin euroa eli 2,3 % henkilöstökuluista. Vuonna 2017 sisäiset palvelut käytti henkilöstön kehittämiseen euroa. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Henkilöstötyö Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Henkilöstöpalaute (vain parillisina vuosina) (1 % 70,8 % 70,0 % 67,4 % 70,0 % 61,4 % 80,0 % 84,5 % 70,0 % 92,7 % Toimintavuonna 2018 toteutettiin henkilöstökysely. Kyselyä on toteutettu REDUssa joka toinen vuosi. Henkilöstökyselyyn vastasi 343 henkilöä (vastausprosentti 76%). Vastanneista yhteensä 67,4% oli tyytyväisiä nykyiseen työhönsä ja suosittelisivat REDUa työpaikkana muille. Asetettuun 70 % tyytyväisyystasosta jäätiin 2,6 prosenttiyksiköllä. Lapin koulutuskeskuksessa tyytyväisiä on 61,4 % vastanneista eli tavoite alittui 8,6 prosenttiyksikköä. Santasport Lapin Urheiluopiston tyytyväisyystavoite oli korkeampi, eli 80 % ja se ylitettiin 4,5 prosenttiyksiköllä. REDUn sisäisissä palveluissa tyytyväisyys ylittyi 22,7 prosenttiyksiköllä ollen 92,7 %. Tulosalueiden ja sisäisten palvelujen osalta tulokset eivät sisällä välttämättä kaikkia ko. yksikön henkilöstön vastauksia, sillä työyksikkökysymys ei ollut vuoden 2018 kyselyssä pakollinen. Kyselyyn vastanneista 48, eli 14 % kyselyyn vastanneista, oli jättänyt valitsematta kyselyssä työyksikön. Heidän vastaukset on mukana koko REDUn tuloksessa. Tyytyväisiksi henkilöstökyselyssä tähän henkilöstöpalautemittariin lasketaan ne kyselyyn vastanneet, jotka ovat vastanneet olevansa täysin tai osin samaa mieltä sekä puolet jokseenkin samaa mieltä kysymyksessä: Olen tyytyväinen nykyiseen työhöni ja Voin suositella REDUa työpaikkana muille.

44 43 (94) Hanketoiminta Kehittämistoiminnan laajuutta on REDUssa mitattu jo useamman vuoden peräkkäin hankehenkilötyövuosina, joka lasketaan sen mukaan, kuinka paljon REDUn koko henkilöstön henkilötyövuosista on käytetty hankkeisiin eli kustannettu kehittämis- ja hankerahoituksesta. Vuodesta 2018 alkaen hanketoiminnan suhteelliselle osuudelle on asetettu myös talousarviossa sitova määrällinen tavoite. Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tulosalueet Lapin koulutuskeskus Santasport Lapin Urheiluopisto Sisäiset palvelut Henkilöstötyö ja kehittämistoiminta Tulosalueet ja sisäiset palvelut yhteensä Kehittämistoiminta Mittayksikkö TP-2016 TP-2017 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 TA-2018 TP-2018 Kehittämistoiminnan laajuus (hankeiden henkilötyövuodet) htv 19,8 27, , ,2 2 3,2 4 1,9 Kehittämistoiminnan suhteellinen osuus tulorahoituksesta % 3,0 % 3,0 % 3,3 % 2,5 % 1,2 % 5,8 % 3,0 % 3,1 % Kehittämistoiminnan laajuus henkilötyövuosina Hankehenkilötyövuosissa jäätiin 6,7 henkilötyövuotta alle tavoitteen koko REDUssa. Lapin koulutuskeskus REDUssa tavoitteesta jäätiin 5,8 henkilötyövuodella ja sisäisissä palveluissa 2,1 henkilötyövuodella. Santasport Lapin Urheiluopistossa tavoite ylittyi 1,2 henkilötyövuotta. Kehittämistoiminnan suhteellinen osuus rahoituksessa REDUn tulorahoituksesta 3,0 % eli euroa oli toimintavuonna kehittämis- ja hankerahoitusta. Tavoite tältä osin totetutui suunnitellusti. Hankerahoitus sisältää erillisen ulkopuolisen rahoituksen sekä REDUn omarahoitusosuuden. Lapin koulutuskeskus REDUn tulorahoituksesta 2,5 % eli euroa oli toimintavuonna kehittämis- ja hankerahoitusta. Talousarvioin 3,3 % tavoitetasosta jäätiin 0,8 prosenttiyksikköä eli euroa. Santasport Lapin Urheiluopiston tulorahoituksesta 6,5 % eli euroa oli toimintavuonna kehittämis- ja hankerahoitusta. Talousarvioin 1,2 % tavoitetaso ylitettiin 5,3 prosenttiyksiköllä eli eurolla. REDUn sisäisten palvelujen tulorahoituksesta 3,1 % eli euroa oli toimintavuonna kehittämis- ja hankerahoitusta. Talousarvioin 3,0 % tavoitetaso ylitettiin 0,1 prosenttiyksiköllä eli eurolla.

45 44 (94) 3 KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU 3.1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ilman osakeyhtiötä (Santasport Finland Oy kuntayhtymän tytäryhtiö) oli ,91. Tulos parani edellisestä vuodesta ,89. Toimintakate kasvoi edellisvuodesta ,35 ja poistot kasvoivat ,33. Kuntayhtymän tulot laskivat edellisestä vuodesta 2,2 % ja menot 5,9 %. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Ammatillisen koulutuksen rahoitusta vuodelle 2018 yhteensä 33,96 M, josta perusrahoituksen lisätalousarvion perusteella hakemuksesta jaettua rahoitusta siirtyi käytettäväksi vuonna 2019 yhteensä 0,374 M. Harkinnanvaraista rahoitusta saatiin reformin toimeenpanoon vuosille yhteensä 0,430 M ja Urheilijoiden ammatillisen koulutuksen kehittämiseen yhteensä 0,030 M vuosille Harkinnanvaraista rahoitusta käytettiin vuonna 2018 yhteensä 0,034 M. Kuntayhtymän hanketoiminnan toteuma oli 1,9 M. Hanketulot ovat n. 3,9 % kuntayhtymän ulkoisista toimintatuotoista. Talousarviovuonna Lapin koulutuskeskus REDU tulosalueelle oli hyväksytty 0,6 M alijäämäinen käyttötalouden tulos. Tavoite toteutui suunniteltua paremmin ja tulosalueen toteutunut käyttötalouden tulos oli ylijäämäinen 0,339 M. Santasport Lapin Urheiluopiston toimintavuosi oli neljäs kuntayhtymän tulosalueena ilman yhtiöitettyä toimintaa. Tulosalueen sitova toimintakatetavoite toteutui yli tavoitteen ja käyttötalouden tilikauden ylijäämä oli 0,019 M. Kiinteistöpalvelun toimintakatetavoite ylittyi ja tilikauden tulos ennen rahoituskuluja oli 0,396 M, joka oli 0,060 M tavoitetta parempi. Hallintopalvelut (sisäiset palvelut: talous-, henkilöstö-, IT- ja KJpalvelut) tulos ennen rahoituskuluja oli ylijäämäinen 0,122 M ilman investointilisää 0,598 M, joka siirretään investointirahastoon. Toteutuma oli talousarvion mukainen. Kuntayhtymän käyttötalouden tulos oli ,65. Vuoden 2018 tilikauden tulos parani edellisestä vuodesta ja tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä oli ,93. Kuntayhtymän tilikauden tuloskehitys vuosilta (ulkoisen tuloslaskelman mukaan sisältäen liikelaitoksen 2014) M Muutos % Toimintatuotot 60,99 61,10 55,71 49,86 48,77-2,2 Toimintakulut 57,27 56,37 50,62 46,24 43,51-5,9 Toimintakate 3,72 4,73 5,08 3,61 5,27 46,0 Rahoitustuotot ja -kulut -0,15-0,27-0,23-0,22-0,24-9,1 Vuosikate 3,58 4,45 4,85 3,39 5,03 48,4 Poistot 3,34 3,43 3,45 3,68 3,79 3,0 Satunnaiset erät 0,83 0,05-0, Tilikauden tulos + 0,23 + 1,85 + 0,99 + 1,14 + 1,42 24,6 Kuntayhtymän vuosikate kasvoi 48,4 % edellisvuodesta. Nettoinvestoinnit olivat 2,0 M ja poistot 3,8 M. Nettoinvestoinnit laskivat 4,8 M ja poistot nousivat 3,0 % edellisvuodesta. Vuoden 2018 vuosikate riitti kattamaan käyttöomaisuuden poistot. Kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen määrä oli 17,3 M.

46 45 (94) Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan investointien rahoitus on hoidettava joko omilla tuloilla, valtionosuuksilla tai rahalaitoslainoilla. Jäsenkunnat eivät osallistu investointien rahoitukseen, eikä suoraan muun toiminnan rahoitukseen. Kemijärven kaupunki osallistuu luovutussopimuksen mukaan Kemijärven toimipisteen kustannuksiin vuosina Vuoden 2018 Kemijärven maksuosuus oli euroa. Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistui vuoden 2018 alusta. Toiminnalla on vaikutusta tulevien vuosien rahoitukseen suoriterahoituksen ja vaikuttavuusrahoituksen kautta. Vuoden 2018 toteutuneet suoritteet vaikuttavat vuoden 2020 rahoitukseen. Toimintaan, talouden tehokkuuteen ja tasapainoon tulee kiinnittää huomiota tulosalueilla ja yksiköissä, että talous pysyy jatkossakin vakaana ja maksuvalmius hyvänä. Varainhoitovuoden suoritepäätöksessä ammatillisen koulutuksen järjestäjille päätettiin vuoden 2018 tavoitteellisesta opiskelijamäärästä. Laskennassa käytettiin vuoden 2016 toteutuneita opiskelijavuosimääriä. Kuntayhtymän ammatillisen koulutuksen suoritepäätöksen laskentaperusteiden perusrahoituksen laskennan tavoitteellinen opiskelijavuosimäärä vuodelle 2018 oli 3463, josta työvoimakoulutuksen osuus 176 ov. Suoritusrahoituksen suoritepäätöksessä vuodelle 2018 oli tutkintojen määränä käytetty Laskennallinen rahoitus jakautui varainhoitovuonna 2018 ja edelleen vuonna 2019, että perusrahoitus on 95 % ja suoriterahoitus 5 %. Vuonna 2020 perusrahoitus on 70 %, suoritusrahoitus 20 % ja vaikuttavuusrahoitus 10 %. Opiskelijamäärät on esitetty kohdassa 2.2 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen taulukossa 6. Hanketoiminta Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (REDU) on aktiivinen vaikuttaja ja toimija Lapin alueen osaamistarpeiden ennakointityössä. Tällä on ollut omalta osaltaan vaikutusta siihen, että REDUlla on hyvä imago sen kumppaneiden ja muiden sidosryhmien keskuudessa myös hanketoimijana. Hanketoiminta ja yksittäiset hankkeet perustuvat kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin ja tukevat niiden saavuttamista sekä edistävät siten organisaation osaamisen kehittymistä. Käynnissä on useita uuden ammatillisen koulutuksen kehittämiseen vaikuttavia ESR hankkeita ja OKM:n erillisrahoituksella ml. OPH:n valtionavustuksilla tuettuja hankkeita. Erilaisia Polkuja Pitkin Ammattiin (EPPA -hanke) vahvistaa ammatillisen koulutuksen vetovoimaa ja läpäisyä Lapissa sekä siirtymiä työelämään ja jatko-opintoihin. Parasta palvelua Pohjoinen ja Parasta Digiohjausta -hankekokonaisuudella on kehitetty valtakunnallisia toimintamalleja koulutus- ja oppisopimukseen. Parasta johtamista -hanke oli haussa loppuvuodesta ja sen tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuuden, asiakkuuksien, kumppanuuksien ja verkostojen rakentamisen ja ylläpidon sekä opiskelijakumppanuuksien johtamista. REDU on toiminut aktiivisesti koulutuksen järjestäjien verkostohankkeissa ja parantanut suunnitelmallisesti ja määrätietoisesti toimintajärjestelmäänsä mm. Laatusampo 5 -hankkeessa. Työelämäyhteistyön ja kumppanuuksien kehittämistä tuetaan osaamiskartoitushankkeilla mm. EKKU -ennakoinnista koulutukseen ja kumppanuuteen ja STRATOS - Strategialähtöisellä osaamisen johtamisella tuottavuutta ja työhyvinvointia mikro- ja pk-yrityksiin. C&Q tietokannasta saatavaa tietoa hyödynnetään koulutussuunnittelussa. Lappilainen koulutuskumppanuusmalli on rakennettu yhdessä Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian, Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston kanssa koulutusorganisaatioiden ja työelämän välille. Hankkeen päättyessä koulutuksen järjestäjät solmivat kumppanuussopimuksen yhteistyöhön. Työelämäyhteis-

47 46 (94) työtä on kehitetty mm. Monimuotoiset työmarkkinat ja verkostot työllistymisen mahdollistajana, Osaamista työvoimapoolista, Lappilainen koulutuskumppanuus ja Polut pohjoisen kasvuun -hankkeissa. Hanketoiminnan volyymi (M ) Opiskelijat voivat henkilökohtaistamisen kautta hankkia tutkinnon osien osaamista erilaisissa oppimisympäristöissä. Erilaisilla valmiuksilla olevien opiskelijoiden mahdollisuuksia osaamisen hankkimiseen on lisätty kehittämällä ulkopuolisen rahoituksen avulla kuntayhtymällä olevia oppimisympäristöjä mm. LAO3D, Olympic Training Center of Rovaniemi, OSMA -osaamista maahanmuuttajalle työelämälähtöisesti ja muilla joustavia opintopolkuja kehittävillä hankkeilla. Opiskelijoiden kansainvälistymistä ja vaihtoa on tuettu useissa Erasmus+ -hankkeissa. Lisäksi opiskelijoiden ohjaamisen kehittämistä ja hyvinvointia on tuettu mm. Lapin TNO -palvelut, Nuorten ohjaamo ja Hyvinvoiva amis -hankkeissa. 3.2 Talouden toteutuminen tulosalueittain Taulukko 10 Talouden toteuma tulosalueittain, ulkoinen/sisäinen Alkuperäinen Talousarvio Tilinpäätös Tulosalueet 2018 talousarvio muutosten jälk. Poistot ja Tilikauden Toimintakate Toimintakate Toimintakate lask.erät tulos Lapin koulutuskeskus REDU , , ,87 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston , , ,83 Kiinteistöpalvelut , , ,34 Hallinto , , ,61 -inv.lisä, joka rahastoidaan , ,00 Yhteensä , , ,65 Maksullinen palvelutoiminta tulosalueittain sisältyy ylläoleviin lukuihin Lapin koulutuskeskus REDU , , ,44 Lapin urheiluopisto sis. kesäyliopiston , , ,22 Yhteensä , , ,22

48 47 (94) 3.3 Koko kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot Kokonaistulo- ja menolaskelma kattaa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahan lähteet ja käytön. Laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa osakeyhtiö on yhdistelty rivi riviltä. Taulukko 11 Kuntayhtymän kokonaistulot ja -menot 2018, sisältää osakeyhtiön TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,37 Toimintakulut ,68 Korkotuotot 0 0,00 Korkokulut 254 0,50 Muut rahoitustuotot 8 0,02 Satunnaiset kulut 0 0,00 Satunnaiset tuotot 0 0,00 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet 80 0,15 Investointimenot ,24 investointimenoihin Pysyv.vastaav.hyödyk.luov.tulot 0 0,00 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen 0 Pitkäaikaisten lainojen ,53 lisäys 0,00 vähennys Lyhytaikaisten lainojen lisäys 243 Oman pääoman lisäykset 0 0,00 Laskennallinen verovelka 24 0,05 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot Muut maksuvalmiuden muutokset Kokonaismenot Rahavarojen muutos TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTUS 4.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Taulukko 12 Tilikauden tuloksen muodostuminen tilinpäätöserien jälkeen Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja ,91 Poistoeron lisäys/vähennys ,67 Rahastojen lisäys/vähennys ,65 Tilikauden yli/alijäämä ,93

49 48 (94) 4.2 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain mukaan yhtymähallituksen on tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Tuloksen käsittely tarkoittaa investointivaraussiirtoja, poistoerokirjauksia, rahastosiirtoja sekä muita varauksia. Vuoden 2018 tilikauden tuloksesta esitetään yhtymäkokoukselle tehtäväksi seuraavaa: Kuntayhtymän tulos ennen tilinpäätössiirtoja ,91 Poistoeron lisäys/vähennys ,67 Poistoeroa lisätään ( - ) 0,00 Tuloutetaan poistoeroa suunnitelman mukaan ,67 Rahastojen lisäys/vähennys, netto ,65 Siirretään investointirahastoon lisäys (-) ,00 Siirretään toimintarahastoon tulosalueiden tulokset ( - ) ,65 Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä, kirjataan ylijäämätilille ,93

50 49 (94) 5 TALOUSARVION 2018 TOTEUTUMINEN 5.1 Käyttötalouden toteutuminen Taulukko 13 Käyttötalouden toteumavertailu TOTEUTUMISVERTAILU Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , ,94 SISÄISET MYYNTITUOTOT , ,40 MAKSUTUOTOT , ,14 SISÄISET MAKSUTUOTOT , ,50 TUET JA AVUSTUKSET , ,91 VUOKRATUOTOT , ,41 SISÄISET VUOKRATUOTOT , ,44 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,35 SISÄISET MUUT TUOTOT , ,37 TOIMINTATUOTOT , ,36 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT , ,00 ELÄKEKULUT , ,12 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , ,03 HENKILÖSTÖKORVAUKSET , ,53 HENKILÖSTÖKULUT , ,62 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT , ,24 SISÄINEN, ASAKASP. OSTOT , ,00 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT , ,87 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT , ,55 PALVELUJEN OSTOT , ,18 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA , ,05 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA , ,72 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , ,77 AVUSTUKSET , ,35 VUOKRAT , ,18 SISÄISET VUOKRAT , ,00 MUUT TOIMINTAKULUT , ,41 TOIMINTAKULUT , ,97 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,61 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,96 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,96 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,65

51 50 (94) 5.2 Tuloslaskemaosan toteutuminen Taulukko 14 Tuloslaskelma TULOSLASKELMA Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten ulk/sis, (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT , ,94 SISÄISET MYYNTITUOTOT , ,40 MAKSUTUOTOT , ,14 SISÄISET MAKSUTUOTOT , ,50 TUET JA AVUSTUKSET , ,91 VUOKRATUOTOT , ,41 SISÄISET VUOKRATUOTOT , ,44 MUUT TOIMINTATUOTOT , ,35 SISÄISET MUUT TUOTOT , ,37 TOIMINTATUOTOT , ,36 TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT , ,00 ELÄKEKULUT , ,12 MUUT HENKILÖSIVUKULUT , ,03 HENKILÖSTÖKORVAUKSET , ,53 HENKILÖSTÖKULUT , ,62 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT , ,24 SISÄINEN, ASAKASP. OSTOT , ,00 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT , ,87 SISÄINEN, PALVELUJEN OSTOT , ,55 PALVELUJEN OSTOT , ,18 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT OSTOT TILIKAUDEN AIKANA , ,05 SISÄINEN,OSTOT TILIK. AIKANA , ,72 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT , ,77 AVUSTUKSET , ,35 VUOKRAT , ,18 SISÄISET VUOKRAT , ,00 MUUT TOIMINTAKULUT , ,41 TOIMINTAKULUT , ,97 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ , ,61 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT KORKOTUOTOT 1 397, ,00 MUUT RAHOITUSTUOTOT 7 884, ,94 KORKOKULUT , ,32 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT , ,26 VUOSIKATE , ,87 POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POIST , ,96 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,96 SATUNNAISET ERÄT SATUNNAISET KULUT 0,00 SATUNNAISET ERÄT 0,00 0,00 TILIKAUDEN TULOS , ,91 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS , ,67 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS 0,00 RAHASTOJEN LISÄYS/VÄHENNYS , ,65 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ , ,93

52 51 (94) 5.3 Investointien toteutuminen Taulukko 15 Investointien toteutuminen, koneet, kalusto, aineettomat oikeudet ja osakkeet Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (kuntayhtymä + tytäryhtiö) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET HALLINTO-, TIETOHALL.PALV. Menot yhteensä , Tulot yhteensä Netto , LAPIN KOULUTUSKESKUS REDU Menot yhteensä , Tulot yhteensä , Netto , LAPIN URHEILUOPISTO Menot yhteensä KONEET JA KALUSTO, AINEETT. OIKEUDET, OSAKKEET Menot yhteensä , Tulot yhteensä , Netto , jatkuu seuraavalla sivulla

53 52 (94) MAA-ALUEET Toripuistikko Parkkialue MAA-ALUEET menot yht RAKENTAMINEN Rakennushankesuunnittelu Menot , LAO/Rantavitikka koultustilan laaj. Menot yhteensä Tulot yhteensä Netto Sodankylä Luova-rak. Vesikatto Myynti Rantavitikka Korvantanta-rak. muutokset Menot yhteensä Tulot yhteensä Netto Urheiluopisto majoitusrakennus Menot yhteensä Tulot yhteensä , Netto , Urheiluopiston keittiön laajennus Menot yhteensä Tulot yhteensä Netto Asuntoloiden saneeraukset Menot yhteensä , KORJAUSRAKENTAMINEN KAIRATIE , RANTAVITIKKA , SODANKYLÄ-INSTITUUTTI , POROKATU , LEVI-INSTITUUTTI , VIIRINKANGAS 0 JOKIVÄYLÄ 11 0 RAKK/Jänkätie , URHEILUOPISTO , KEMIJÄRVI Menot yhteensä , Tulot yhteensä Netto , KUNTAYHTYMÄ RAKENT. YHT. Menot yhteensä , Rahoitusosuudet yhteensä , Käyttöomaisuuden myynti ,00 0 Netto , INVESTOINNIT KUNTAYHTYMÄ M ENOT YHTEENSÄ , TULOT YHTEENSÄ , KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI NETTO , jatkuu seuraavalla sivulla

54 53 (94) Tulosalue Kustannus- Ed. vuosien Alkuperäinen Talous- Talousarvio Toteutuma Poikkeama (kuntayhtymä + tytäryhtiö) arvio käyttö talousarvio arvio muutosten muutokset jälkeen Santasport Finland Oy KONEET JA KALUSTO 0 Menot yhteensä , SANTASPORT FINLAND OY YHT. NETTO , KOKO KUNTAYHTYMÄ INVESTOINNIT YHTEENSÄ M ENOT YHTEENSÄ , TULOT YHTEENSÄ , KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI NETTOINVESTOINNIT , Rahoitusosan toteutuminen Taulukko 16 Rahoituslaskelma, ei sisällä osakeyhtiötä R A H O I T U S L A S K E L M A Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten ulkoinen (ei sisällä osakeyhtiötä) jälkeen TOIMINTA JA INVESTOINNIT TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,87 SATUNNAISET ERÄT 0,00 TOIMINNAN RAHAVIRTA , ,87 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,50 RAHOITUSOSUUDET INVEST.MENOIHIN , ,00 PYSYV.VASTAAV.HYÖDYK.LUOV.TULOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA ,50 TOIMINNAN JA INVEST.RAHAVIRTA , ,37 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS , ,15 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS , ,70 LAINAKANNAN MUUTOKSET , ,45 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS , ,02 LYHYTAIKAISTEN SAAMISTEN MUUTOS , ,52 KOROTT.PITKÄ-JA LYHYTAIK.VELK.MU , ,69 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET , ,23 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,78 RAHAVAROJEN MUUTOS , , , , ,15 RAHAVARAT , ,75 RAHAVARAT , ,60 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,15

55 54 (94) 5.5 Yhtymäkokouksen vahvistamien sitovien tavoitteiden toteutuminen Yhtymäkokouksen vahvistamassa talousarviossa yhtymäkokoukseen nähden sitovat erät ja niiden toteutuma on seuraava: Käyttötalousosan kokonaismenojen ja tulojen erotus, toimintakate. Vuoden 2018 vahvistetussa muutetussa talousarviossa toimintakate on Tilinpäätöksen mukainen toimintakate on ,61 ja toteuma 128,2 %. Toimintakatteella katetaan yhteiset kustannukset ja suunnitelmapoistot. Kuntayhtymän sitovat laadulliset ja määrälliset tavoitteet ja mittarit. Tuloslaskelmassa rahoitustulojen ja -menojen netto, ei budjetoitu Rahoitusosassa antolainojen ja laina-kannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarviossa ei muutosta budjetoitu Investointimenot hankkeittain netto talousarvio on yhteensä Kuntayhtymän toiminnan sitovat laadulliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.1. Kuntayhtymän toiminnan sitovat määrälliset tavoitteet ja niiden tulokset on esitetty kohdassa 2.2. Tilinpäätöksen mukaan rahoitustulojen ja menojen netto kuntayhtymä on ,74 (ed. vuosi ,81 ) Tilinpäätöksessä antolainasaamisten muutosta ei ollut Lainakannan muutos on ,45 Investointien toteutuma yhteensä kuntayhtymä ,68, erittely kohdassa 5.4.

56 55 (94) 6 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TULOSALUEITTAIN JA YKSIKÖITTÄIN 6.1 Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue Toimintavuosi 2018 Lapin koulutuskeskus REDU tulosalueen käyttötalous toteutui talousarvioon verrattuna ylijäämäisenä. Tulosalueen toteutunut sitova toimintakate oli , joka ylittyi talousarviotavoitteesta. Tästä VOS koulutuksen osuus oli ja maksullisen palvelutoiminnan osuus Käyttötalouden tulosylijäämä yhteensä tulosalueella oli talousarvioon nähden, josta järjestämisluvan mukaisen koulutuksen (VOS) osuus oli Lapin koulutuskeskus REDU tulosalueen kirjanpidon toteutuman mukainen käyttötalouden tilikauden ylijäämä oli , josta VOS koulutuksen osuus oli Uuden rahoituslain mukainen opiskelijavuosimäärän toteuma vuonna 2018 oli 2681,4 ov, joka on alle asetetun talousarviotavoitteen 2899 ov. Vuosiopiskelijamäärä jakautui siten, että perustutkinnoissa toteutui 2157,9 ov, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa 465,7 ov sekä valmistavissa koulutuksissa 57,8 ov. Oppisopimuskoulutuksessa näistä toteutui yhteensä 528,6 ov, joista REDUn toteuttamana 277 ov ja laajennetussa oppisopimuskoulutuksessa 251,6 ov. Työvoimakoulutuksessa toteutui 79,1 ov, josta 92 % oli perustutkintokoulutusta ja 8 % ammatti- ja erikoisammattikoulutusta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan opiskelijavuoteen kuuluviksi päiviksi ei lueta koulutuksen järjestäjän päättämää yhtäjaksoisesti vähintään neljä viikkoa kestävää lomajaksoa siltä osin, kuin loma-aika ylittää neljä viikkoa. Opiskelupäiviä määriteltäessä säännönmukaiseen opiskeluviikkoon katsotaan kuuluvaksi viisi opiskelupäivää. Opiskelupäiväksi luetaan kuuluvaksi sellainen päivä, jonka aikana opiskelija osallistuu henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman tai ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisesti koulutuksen järjestäjän eri oppimisympäristöissä järjestämään tavoitteelliseen ja ohjattuun opiskeluun tai työpaikalla järjestettävään koulutukseen, joka perustuu oppisopimukseen tai koulutussopimukseen. Uudistuneen koulutuksen rahoituksen mukaisesti REDUssa ei onnistuttu heti lain voimaantulon jälkeen riittävästi mukautumaan opiskelijoille tarjottavan kesäajalle sijoitetun ohjatun toiminnan järjestämisessä, josta syystä opiskelijavuodet eivät kertyneet tavoitetta vastaavalle tasolle. Myös koulutus- ja oppisopimusten laatiminen kesäkuukausille jäi alhaiselle tasolle. Perustutkintoja Lapin koulutuskeskus REDUssa suoritettiin vuonna 2018 yhteensä 1166, joista 848 oli perustutkintoja ja 318 ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Tutkintomäärätavoitetta (1390) ei saavutettu.

57 56 (94) Maksullisessa palvelutoiminnassa vastaavasti onnistuttiin ylittämään tavoitteet. Opiskelijavuosia kertyi yhteensä 96,2 ov, kun tavoite oli 44 ov. Tutkintotavoitteisessa maksullisena palvelutoimintana toteutetussa koulutuksessa opiskelijavuosia kertyi yhteensä 64,2 ov ja ei-tutkintoon johtavassa koulutuksessa 32 ov. Tutkintoja suoritettiin yhteensä 120, joista 55 perustutkintokoulutuksessa ja 65 ammatti- ja erikoisammattikoulutuksessa. Tutkintotavoitemäärä 67 ylitettiin selvästi. Enin osa suoritetuista tutkinnoista ja opiskelijavuosista perustui työvoimakoulutuksen ns. häntiin eli koulutuksiin, jotka oli aloitettu ennen työvoimakoulutuksen siirtymistä järjestämisluvan mukaiseksi koulutukseksi. Tulosalueen ylijäämästä maksullisen palvelutoiminnan osuus oli Koko tulosalueen osalta menokehitys vastasi pääosin tulokehityksen muutosta. Toimintatulot ylittyivät 0,2 %-yksikköä tavoitteesta ja toimintamenot alittuivat 2,4 %-yksikköä talousarviosta. Talousarvioon hyväksytyt henkilöstömenot alittuivat 3,4 %-yksikköä. Koska vuoden 2018 suoritetulokset (opiskelijavuodet ja tutkintomäärät) jäivät alle tavoitteiden, tulee niiden vaikutus myöhemmin näkymään vuoden 2020 rahoituspäätöksissä. Tästä johtuen toimintamenojen toteutuminen alijäämäisenä on hyväksi, koska syntyvä tulosylijäämä voidaan aikanaan huomioida osana vuoden 2020 toiminnan rahoitusta. Sama koskee aineiden ja tarvikkeiden sekä palveluiden ostomenojen toteutumista n. 350 t talousarviota pienempänä. Kaksi kolmesta osaamisalakokonaisuudesta ja kaikki tukipalvelutoiminnot saavuttivat talousarvion mukaiset toimintakatetavoitteet. Yhdellä osaamisalalla jäätiin katetavoitteesta talousarviossa varattuja suurempien aine- ja tarvikehankintojen vuoksi. Kemijärven toimintayksikön talouden alijäämä katettiin Kemijärven kaupungin maksuosuudella. Negatiivinen keskeyttäminen oli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa 13,2 % ja oppisopimuskoulutuksessa 2,3%. Vuoden 2018 lukuja ei voi suoraan verrata edellisvuosien lukuihin, sillä mittarin määritelmä on uudistunut uuden ammatillisen koulutuksen rahoituslainsäädännön myötä. Asetetut tavoitteet asetettiin aiempina vuosina toteutuneiden ammatillisen perustutkintokoulutuksen toteutuneiden keskeyttämisasteiden pohjalta. Mittarin uutta laskentatapaa on selostettu tarkemmin kohdassa 2.3. Opiskelijoiden asiakastyytyväisyys oli edelleen korkealla. Oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa tehtyjen alku- ja päättökyselyiden mukaan 91,0 % oli erittäin tyytyväisiä tai tyytyväisiä. Vastaava luku oppisopimuskoulutuksessa oli 3,5 asteikolla 0-4, työvoimakoulutuksessa 82 % ja valmistavissa koulutuksissa 89 %. Tavoite oli kaikissa koulutuksissa 90 % ja oppisopimuskoulutuksessa 3,5. Työvoimakoulutuksen palautekysely perustuu työvoimaviranomaisten ylläpitämään OPALpalautteen keruujärjestelmään. Vuoden 2018 osalta vastaajina ovat olleet työvoimakoulutuksessa olevat sekä tutkinto- että ei-tutkintotavoitekoulutuksissa mukana olleet opiskelijat. Kansainvälisen toiminnan osalta valmisteltiin uutta toimintasuunnitelmaa. Tavoitteena on ollut selkeyttää kansainvälisen toiminnan toimintatapoja, vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja kotikansainvälisyyttä, lisätä toimijoiden aktiivisuutta sekä vastata osaltaan REDUn strategisten painopistealueiden tavoitteiden toteutumiseen. Vuoden 2018 aikana REDUsta lähti kansainväliseen vaihtoon ulkomaille 46 opiskelijaa ja vastaavasti REDUun saapui 43 ulkomaista opiskelijaa. Henkilökunnan osalta vaihtoon lähti 13 opettajaa/asiantuntijaa ja REDUun saapui 7 ulkomaista opettajaa/asiantuntijaa. Suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Espanja, Iso-Britannia sekä eri verkostohankkeiden kohdemaat.

58 57 (94) REDUn opiskelija-asuntoloiden käyttöaste oli koko vuoden osalta keskimäärin 64 % vaihdellen kesäkuukausien prosentin tasosta muina kuukausina prosentin tasolla. Korkeimmillaan se oli elokuussa Pajakorvan (92,9 %) ja huhtikuussa Kittilän (92,7 %) asuntoloissa. Asuntoloiden kesäkäyttöä valmisteltiin Kuninkuusravien ja tulevien vuosien Rovaniemen kesätapahtumia varten. Kesäajan peruskorjaukset ja perussiivoukset asuntoloissa ovat olleet haasteena ja esteenä kesäajan majoitusmyynnille (esim. Sodankylän asuntola ei ollut käytössä elokuvajuhlien aikana). Ulkopuolisille tahoille vuokratut tilat olivat pääasiassa vuokrattuna ympärivuotisesti. LAPIN KOULUTUSKESKUS REDU -tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Akselin otsikko Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio TA + muutos Toteutuma Käyttötalouden toteumavertailu 2018, Lapin koulutuskeskus REDU -tulosalue

59 58 (94) 6.2 Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue Toimintavuosi 2018 Santasport Lapin Urheiluopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) tulosalue. Santasport Lapin Urheiluopisto tulosalue aloitti toimintansa Tulosalueelle siirtyivät Rovaniemen koulutuskuntayhtymän järjestämis- ja ylläpitämisluvilla toimivat valtionosuusrahoitteiset ammatillinen peruskoulutus ja lisäkoulutus sekä vapaan sivistystyön urheiluopisto- ja kesäyliopistotoiminta. Santasport Lapin Urheiluopiston tuottama elinkeinotoiminnaksi luettava palvelutoiminta yhtiöitettiin omaksi yhtiöksi alkaen nimellä Santasport Finland Oy. Tulosalue Santasport Lapin Urheiluopisto toimii samassa toimintaympäristössä ja kiinteistöissä Santasport Finland Oy:n kanssa Rovaniemen koulutuskuntayhtymän omistamissa urheiluopistoja Kiinteistöyhtiö Lappi Areena Oy:n omistamassa jäähallikiinteistössä. Santasport Lapin Urheiluopisto käyttää ja Santasport Finland Oy ostaa toimintaansa yhteisiä tukipalveluja (taloushallinnon kirjanpito, myynti- ja markkinointi, asiakaspalvelu, kiinteistönhoito, ravintolapalvelut, turvallisuuspalvelut ja siivouspalvelut). Santasport Lapin Urheiluopiston toimintatuotot olivat 2018 yhteensä ja kasvoi edellisestä tilivuodesta Toimintakulut olivat 2018 yhteensä ja pieneni edellisestä tilivuodesta Toimintatuotot ovat kasvaneet kahtena perättäisenä tilivuonna samalla kun toimintakulut ovat pienentyneet kahtena perättäisenä tilivuonna. Näin ollen toimintakate on kasvanut selkeästi kahtena viimeisenä tilivuonna ja edellisestä 2017 vuodesta tuli toimintakatekasvua ja tilivuoden 2018 toimintakate oli Toimintakatteen tavoite vuodelle 2018 oli , joten se saavutettiin. Suurin kasvu edellisen tilivuoden toimintatuottoihin verrattuna oli ammatilliseen ja vapaan sivistystyön koulutuksiin myönnettävissä valtionosuuksissa, valtionosuudet kasvoivat yhteensä verrattuna edelliseen tilikauteen Valmennuskeskuksen ja Kesäyliopiston tuottamat vapaan sivistystyön (VST) kurssien myyntitulot pysyivät lähes ennallaan, kasvua oli noin Pelkästään Kesäyliopiston kurssituottoja tarkasteltaessa sen osuus kasvoi edellisestä vuodesta Santasport Lapin Urheiluopiston toimintakuluissa henkilöstökulujen prosenttiosuus pysyi ennallaan 41,6 % liikevaihdosta ja euroissa kasvua edelliseen tilivuoteen verrattuna oli Palveluiden ostoissa prosenttiosuus pysyi myös ennallaan ollen 33,2 % liikevaihdosta ja vähennystä edellisestä tilivuodesta oli Aine- ja tarvikeostot pysyivät prosentteina ennallaan ollen 2,2 % liikevaihdosta ja kasvua edellisestä tilivuodesta oli Kiinteistön sisäisten vuokrakulujen prosenttisosuus hiukan kasvoi ollen 19,3 % liikevaihdosta ja kasvua euroissa edellisestä tilivuodesta oli Kalustopoistot pienenivät edellisestä tilivuodesta ja sisäiset yleishallintokulut kasvoivat edellisestä tilivuodesta Santasport Lapin Urheiluopiston tilikauden 2018 ylijäämä oli ja kun edellisen tilivuoden 2017 alijäämä oli niin tulos oli parempi kuin edellisenä tilivuonna.

60 59 (94) Ammatillinen koulutus teki tilikaudella 2018 ylijäämätuloksen ja vapaa sivistystyö palvelutoimintoineen kokonaisuutena (Valmennuskeskus + Kesäyliopisto) teki alijäämää yhteensä Vapaa sivistystyö palvelutoimintoineen kokonaisuutena paransi kuitenkin tulosta edellisestä 2017 tilikaudesta , joten neljä vuotta jatkunut oikea suunta jatkui. Kun tarkastellaan pelkästään Kesäyliopiston toimintaa, niin se paransi tulosta edellisestä tilikaudesta ja teki 2018 ylijäämätuloksen Ammatillisen koulutuksen hyvä tulos ja vapaa sivistystyö palvelutoimintoineen kokonaisuutena parantunut kustannustehokkuus vei Santasport Lapin Urheiluopiston kokonaistuloksen asetettuun tavoitteeseen. Toiminnan talouden kehitys ja suunta on pysynyt vuodesta 2014 alkaen nousujohteisena ja neljän alijäämäisen tilikauden jälkeen 2018 tulos on ylijäämäinen. SANTASPORT LAPIN URHEILUOPISTO tulosalue Talousarvion toteutumisvertailu 2018 KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio TA + muutos Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Akselin otsikko Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio TA + muutos Toteutuma Käyttötalouden toteumavertailu 2018, Santasport Lapin Urheiluopisto -tulosalue

61 60 (94) 6.3 Sisäiset palvelut: talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut Toimintavuosi 2018 REDU sisäiset palvelut: (hallintopalvelut) talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut REDUn sisäisiin palveluihin kuuluvat tietohallinnon (IT-palvelut) ja kiinteistöpalvelujen lisäksi talous-, henkilöstö- ja koulutuksen järjestäjän palvelut, joista hallintosäännössä käytetään myös nimeä hallintopalvelut. Lisäksi sen vastuulla on koulutuskuntayhtymän kokonaisuuden päätöksentekoon liittyvien asioiden valmistelu (hallinto) ja johtaminen, pitkäntähtäimen suunnittelu, organisaatiorakenteiden sekä strategisen johtamisen kehittäminen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut tuotetaan kuntayhtymästä myös kuntayhtymän 100 % omistamalle Santasport Finland Oy:lle. Toimintavuosi 2018 REDU sisäiset palvelut: tietohallinto ja IT-palvelut Tietohallinto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) yhteinen sisäisen palvelujen yksikkö. Tietohallinto vastaa REDUn tietojärjestelmien, tietoverkkojen ja puhelinjärjestelmän käytettävyydestä ja kehittämisestä sekä tietoturvan kehittämisestä, tiedottamisesta ja ohjeistuksesta. Tietohallinto toimii tulosalueiden apuna hankittaessa ja kehitettäessä opetusta tukevia tietojärjestelmiä ja työasemia sekä mobiililaitteita. Kuntayhtymän IT-palvelut tuotetaan osana Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) IT-palvelualueen tukipalveluja, jotka on järjestetty kuuden palveluryhmän tehtäväksi tukemaan jäsenorganisaatioiden Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja REDUn ydinprosesseja. Näiden yhteisten toimintojen tuottaminen yhteistyössä jäsenorganisaatioiden tarpeeseen on toiminnallisesti ja taloudellisesti todettu olevan tehokkain tapa toimia. Toimintavuoden aikana LUC IT-palvelut toteutti johtoryhmän ohjauksella investointeja -teknologia roadmapin mukaisesti. Näistä isoimpia ponnistuksia oli yhteisen palvelininfran kilpailuttaminen, asennus ja käyttöönotto. Lisäksi toteutettiin yhdessä langattoman verkon kilpailutus. Langattoman verkon käyttöönotto tapahtuu vuoden 2019 aikana. LUC IT-palvelut siirtyi vuoden aikana yhteisellä päätöksellä käyttämään Microsoftin Office 365 pilvipostia. Tämä pienentää oman infran tarvetta sekä lisäsi sähköpostin ominaisuuksia ja tallennustilaa sekä mahdollistaa aiempaa paremman integraation muiden Microsoft Office 356 pilvipalvelujen kanssa. REDUssa toimittiin ensimmäistä kertaa uuden IT-budjetointimallin mukaisesti. Toteutuneet kulut olivat arvioitua pienempiä. Tämä johtui alkuperäistä arviota pienemmistä koneiden uusimistarpeista sekä päällekkäisten kulujen karsimisesta. EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimuksiin vastattiin osaltaan myös teknisillä ratkaisuilla ja ITpalvelut oli tiiviisti mukana laatimassa yhteistä LUC -tietosuojasopimusta. Matkapuhelinlaitteista toteutettiin oletettua isompia laitevaihtoja, joilla siirryttiin käyttämään Android -pohjaisia älypuhelimia. Taustalla oli aikaisemmin käytössä olleiden Lumia puhelinten heikentynyt sovellustarjonta, tuki ja tietotuva.

62 61 (94) Valtakunnallisesti osallistuttiin toisen asteen tietohallintoverkoston toimintaan, jossa yhteistyössä AMKE:n kanssa neuvoteltiin uusi Microsoft lisenssisopimus, jonka puitteissa ammatillisen koulutuksen järjestäjät saavat entistä paremmat, laajemmat ja tietoturvallisemmat pilvipalvelut käyttöön. Toimintavuoden aikana tehtiin myös päätös siirtyä käyttämään yhteisiä etä- ja verkko-opetuksen järjestelmiä sekä niihin liittyviä tukipalveluja LUC kumppaneiden kanssa. Sisäisten pavelujen käyttötalouden toteuminen Sisäisten palvelujen - pois lukien kiinteistöpalvelut - käyttötalous toteutui suunnitelman mukaan. Toimintamenot olivat 162 t (-4,1 %) ja toimintatulot 196 t pienemmät kuin talousarviossa arvioitiin. IT-palveluiden kustannukset olivat suunniteltua pienemmät, mistä syystä myös toimintamenot ja -tulot toteutuivat alle tavoitteen. Tilikauden ylijäämä ilman investointilisäosuutta ennen rahoituskuluja oli 122 t. Sisäisten palvelujen toimintakulut, ilman kiinteistöpalvelua TA-2018 TP-2018 (* TP-2017 Talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut yht. (1000 ) %:a kuntayhtymän (emoyhtiön) kokonaistuloista (osakeyhtiö ei mukana). 6,9 6,5 5,6 *) Sisäisten palvelujen kustannukset 2018 alkaen sisältää monitoimilaitteiden (kopiokone/tulostinten) vuokraja ylläpitomenot.

63 62 (94) REDU SISÄISET PALVELUT: Talous-, henkilöstö-, IT- ja koulutuksen järjestäjän palvelut yhteensä KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Akselin otsikko Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Talousarvio Toteutuma Tulot, menot ja kate/vertailu talousarvioon Käyttötalouden toteumavertailu 2018, talous-, henkilöstö, IT- ja KJ-palvelut yhteensä

64 63 (94) 6.4 Sisäiset palvelut: kiinteistöpalvelu Toimintavuosi 2018 Kiinteistöpalvelu Kiinteistöpalvelu vastaa keskitetysti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) omistamien kiinteistöjen hallinnosta, ylläpidosta ja rakennusinvestoinneista sekä kiinteistöpalveluille kuuluvista kiinteistöjen huollosta ja puhtaanapidosta. Kiinteistötoiminta ja puhtaanapito Kiinteistöpalveluiden teknisen henkilöstön resursseja suunnattiin olosuhdehallintaan. Ilmanvaihdon toimivuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota, mm. paine-ero-, hiilidioksidi ja ilmamäärämittauksia suoritettiin aktiivisesti koko toimintavuoden ajan. Kiinteistöpalvelut vastasi myös Lapin ammattikorkeakoulu Oy:n Rovaniemen alueen kiinteistöjen taloteknisestä kiinteistönhoidosta. Kiinteistöjen puhtaanapidosta huolehtivat aikaisempien vuosien tapaan suurelta osin yhteistyökumppanimme ja osaltaan myös kiinteistöpalvelun oma siivoushenkilökunta. Vuoden 2018 loppupuolella siivouspalvelusopimus kilpailutettiin. Siivouskumppanin valinta tehtiin laatu- ja hintaperusteisesti, laadun painotus valintakriteerinä oli aiempaa suurempi. Uusi sopimuskausi käynnistyi vuoden vaihtuessa. Talous Vuoden 2018 käyttötalousosa toteutui suunnitellusti. Käyttötalousmenoissa suurimmat menoerät olivat energiat, kiinteistöverot ja rakennusten kunnossapitopalvelut. Henkilöstökustannukset alittivat suunnitellun tavoitteen. Rakentaminen ja investoinnit 2018 Kuntayhtymän kiinteistöpalvelu rakennutti seuraavat hankkeet vuoden 2018 aikana: Santasport Lapin Urheiluopisto: Kammi 1; kylpyhuoneiden (11 kpl) sekä keittiöiden saneeraus toteutettiin kesällä REDU Jokiväylä 9 toimintayksikkö: Käyttöveden runkolinjan uusiminen. REDU Porokadun toimintayksikkö: Ilmanvaihdon saneeraustyöt toteutettiin kesän 2018 aikana. Useita olosuhteita/sisäilmaa parantavia korjaushankkeita. REDU Sodankylän toimintayksikkö: Koulurakennuksen pohjaviemärin uusiminen ja kellaritilojen saneeraus. Asuntolarakennusten peruskorjaus. Kuntayhtymän kiinteistöpalvelu ja opetus toteuttivat yhteistyössä vuoden aikana pienempiä erillishankkeita.

65 64 (94) Kuntayhtymän kiinteistöjen ennalta suunniteltuja korjaustöitä (kunnossapidon, korjaussuunnitelman mukaisesti) ja ennakoimattomia korjaustöitä (vahingot, vikatapaukset tai korjausselvitystyöt) on toteutettu kaikissa kiinteistöissä. Korjaustyöt toteutettiin pääosin vuosikorjausurakoitsijoiden toimesta. Korjaussuunnitelmaan varatuilla määrärahoilla korjattiin ja parannettiin mm. sisäilmaolosuhteita, rakennettiin käyttäjien tarvitsemia tilamuutoksia sekä tehtiin kiinteistöihin kohdistuvia vuosikorjaustöitä. Toimintavuoden aikana tapahtui yksi suurempi kiinteistövahinko, viemärivuoto Urheiluopiston CMS-kuntasalitiloissa. Kuntosalin korjaustoimet käynnistettiin toimintavuoden aikana. Sitovat tavoitteet 2018 Kiinteistöpalvelun esimies- ja asiantuntijaorganisaatio on toteuttanut laadittua kiinteistöpalvelun toiminnan strategiaa. Asiakaslähtöisessä toiminnanstrategiassa painotetaan sisäilmaolosuhteita, tarpeellisten, terveellisten ja turvallisten tilojen luomista käyttäjille, energiansäästöä, kiinteistöjen elinkaarta ja niiden arvon säilymistä. Vuoden 2010 alussa on aloitettu ESCO-hankkeen seuranta- ja raportointivaihe. Energiasäästöille asetetut tavoitteet ylittyivät vuoden 2018 aikana lämpö- ja sähköenergian osilla. Rakennukset ja tilat 2018 Vuoden 2018 lopussa Kiinteistöpalvelun hallinnassa oli tiloja n m 2. REDUn omien oppilaitosten käytössä näistä tiloista oli n m 2. * * oppilaitosten neliöissä ei huomioida Toripuistikko 5-7 kiinteistöä.

66 65 (94) KIINTEISTÖPALVELUT Talousarvion toteutumisvertailu 2018 KÄYTTÖTALOUS Talousarvio Toteutuma Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate SUMU-poistot+lask.erät Tulos (ilman rahoituskuluja) Sisäiset ylläpitokustannukset keskimäärin euroa/m 2 /kk 4,58 4,57 Käyttötalouden toteumavertailu 2018, Kiinteistöpalvelu