Vintilänkairan, Koitelaisen ja Pomokairan Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma
|
|
- Aino Ketonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vintilänkairan, Koitelaisen ja Pomokairan Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 164
2 Käännös: Pimma Åhman Kansikuva: Pomokairan Tunturipäiltä avautuvat maisemat alueen metsiin ja soihin. Kuva: Arto Saikkonen /Metsähallitus. Metsähallitus, Vantaa 2018 ISSN-L ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (pdf)
3 Vintilänkairan, Koitelaisen ja Pomokairan Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma
4 KUVAILULEHTI Julkaisija Metsähallitus JULKAISUAIKA TOIMEKSIANTAJA Metsähallitus HYVÄKSYMISPÄIVÄMÄÄRÄ LUOTTAMUKSELLISUUS julkinen DIAARINUMERO MH 5815/623/2010 SUOJELUALUETYYPPI/ SUOJELUOHJELMA ALUEEN NIMI NATURA ALUEEN NIMI JA KOODI ALUEYKSIKKÖ TEKIJÄ(T ) JULKAISUN NIMI TIIVISTELMÄ Natura alue, soidensuojelualue, soidensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma Vintilänkaira, Koitelainen, Pomokaira, Ilmakkiaapa Vintilänkaira FI , Koitelainen FI , Pomokaira FI Lapin Luontopalvelut Metsähallitus Vintiläkairan, Koitelaisen ja Pomokairan Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Suunnittelualue koostuu syrjäisistä ja osin vaikeapääsyisistä, eri päätöksiin perustuvista alueista: Vintilänkairan vanhojen metsien suojeluohjelma-alue, Koitelaiskairan luonnonpuistojen kehittämisohjelma ja vanhojen metsien suojeluohjelma-alue sekä Pomokairan Tenniöaavan soidensuojelualue, Ilmakkiaavan soidensuojelualue ja Pomokairan vanhojen metsien suojeluohjelma-alue. Alueet sijaitsevat Kittilän, Sodankylän ja Savukosken kunnissa ja ovat lähes kokonaan Natura alueita. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on ha. Alueen tärkeimpiä luontoarvoja ovat: Peräpohjolan edustavimpia ja laajimpia aapasuoalueita (Ramsar-alue), erittäin tärkeitä suolinnuston pesimäalueita (IBA), Suomen laajin vanhojen, luonnontilaisten kuusikoiden alue. Käyttöarvoja ovat poro- ja erätalous, Koitelainen ja Pomokaira ovat voimakkaan malminetsinnän kohteena. Suunnittelualueen nykyiseen maankäyttöön ei esitetä muutoksia. Kävijämäärälle ei aseteta kasvutavoitteita eikä asiakkaita aktiivisesti ohjata suunnittelualueelle. Virkistys- ja luontomatkailurakenteita ylläpidetään siten kuin resurssit mahdollistavat, mutta uusia ei rakenneta. Aiemmin laadittua palojatkumosuunnitelmaa toteutetaan. Alue säilyy tärkeänä erämaisena luonnonsuojelun, poronhoidon, eränkäynnin ja marjastuksen alueena. AVAINSANAT hoito- ja käyttösuunnitelmat, Natura 2000 MUUT TIEDOT Suunnitelman ovat kirjoittaneet Esa Härkönen, Elisa Pääkkö, Sakari Kankaanpää, Pekka Sulkava ja Jyrki Satta. SARJAN NIMI JA NUMERO Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 164 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (VERKKOJULKAISU) SIVUMÄÄRÄ 75 s. KIELI suomi KUSTANTAJA Metsähallitus PAINOPAIKKA JAKAJA Metsähallitus, Luontopalvelut HINTA
5 PRESENTATIONSBLAD UTGIVARE Forststyrelsen UTGIVNINGSDATUM UPPDRAGSGIVARE Forststyrelsen DATUM FÖR GODKÄNNANDE SEKRETESSGRAD Offentlig DIARIENUMMER MH 5815/623/2010 TYP AV SKYDDSOMRÅDE/ SKYDDSPROGRAM OMRÅDETS NAMN NATURA 2000-OMRÅDETS NAMN OCH KOD REGIONENHET Natura 2000-område, myrskyddsområde, myrskyddsprogrammet, skyddsprogrammet för gamla skogar Vintilänkaira, Koitelainen, Pomokaira, Ilmakkiaapa Vintilänkaira FI , Koitelainen FI , Pomokaira FI FÖRFATTARE Forststyrelsen PUBLIKATION Skötsel- och användningsplan för Vintilänkaira, Koitelainen och Pomokaira Natura område SAMMANDRAG Planeringsområdet består av avlägset belägna områden, av vilka en del är rätt svårnådda, och de grundar sig på olika slags beslut: skyddsområdet för gamla skogar i Vintilänkaira; utvecklingsprogrammet för naturreservaten och skyddsområdet för gamla skogar i Koitelaisenkaira; Pomokaira Tenniöaapa myrskyddsområde; Ilmakkiaapa myrskyddsområde; skyddsområdet för gamla skogar i Pomokaira. Områdena ligger i kommunerna Kittilä, Sodankylä och Savukoski och de består nästan i sin helhet av Natura 2000-områden. Planeringsområdets totala areal är ha. Områdets viktigaste naturvärden är Nordbottens mest representativa och vidsträckta aapamyrområden (Ramsar-område), mycket viktiga häckningsområden för myrfåglar (IBA) och Finlands största område med gamla granskogar i naturtillstånd. Bruksvärden är renskötsel, jakt och fiske. Koitelainen och Pomokaira är föremål för intensiv malmletning. I planen ingår inga förslag på förändringar i den nuvarande markanvändningen. Man har inte ställt upp några tillväxtmål för besökarantalet, och besökare styrs inte aktivt till planeringsområdet. Rekreations- och naturturismkonstruktionerna underhålls i enlighet med resurserna men inga nya byggs. Den tidigare uppgjorda brandkontinuumplanen genomförs. Området bevaras som viktigt ödemarksartat område för naturskydd, renskötsel, jakt, fiske och bärplockning. NYCKELORD ÖVRIGA UPPGIFTER Planen har utarbetats av Esa Härkönen, Elisa Pääkkö, Sakari Kankaanpää, Pekka Sulkava och Jyrki Satta SERIENS NAMN OCH NUMMER Forststyrelsens naturskyddspublikationer. Serie C 164 ISSN-L ISBN (PDF) ISSN (ONLINE) SIDANTAL 75 s. SPRÅK finska FÖRLAG Forststyrelsen TRYCKERI DISTRIBUTION Forststyrelsen, Naturtjänster PRIS
6 SISÄLLYS YHTEENVETO... 8 I NYKYTILAN KUVAUS Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne Perustamistarkoitus Osallistaminen Vesistöt ja merialueet Geologia A Natura luontotyypit B Kansalliset uhanalaiset luontotyypit (LUTU) Lajisto Kulttuuriperintö A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu B Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä Erätalous: nykytila Tutkimus Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset II KESKEISET ARVOT JA UHAT Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot Uhka-analyysi III TAVOITTEENASETTELU Uhkatekijöiden torjuminen Kehittämismahdollisuudet Visio A Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet IV TOTEUTUS Luonnonsuojelun ja -hoidon toimenpiteet Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet A Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet B Luonnon virkistyskäyttö: palveluvarustus Erätalouden toimenpiteet Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Hallinto Rakennuskanta Resurssit V YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arviointi VI SEURANTA A Suunnitelman toteutuksen seuranta B Suunnitelman vaikuttavuuden seuranta VII LÄHTEET Lähteet LIITTEET Liite 1 Otteet maakuntakaavakartoista Liite 2 Natura alueittaiset luontotyypit Liite 3 Suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset ja direktiivilajit Liite 4 Lausuntokooste Liite 5 Vahvistuskirje... 74
7 I NYKYTILAN KUVAUS 11. Tutkimus IV TOTEUTUS VI SEURANTA 1. Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne 2. Perustamistarkoitus 3. Osallistaminen 12. Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset II KESKEISET ARVOT JA UHAT 13. Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot 4. Vesistöt ja merialueet 14. Uhka-analyysi 19. Luonnonsuojelun ja hoidon toimenpiteet 20. Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet 21A. Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet 21B. Luonnon virkistyskäyttö: palveluvarustus 5. Geologia III TAVOITTEENASETTELU 22. Erätalouden toimenpiteet 6A. Natura luontotyypit 15. Uhkatekijöiden torjuminen 6B. Uhanalaisuusarvioinnin mukaiset luontotyypit (LUTU) 16. Kehittämismahdollisuudet 24. Hallinto 23. Muu luonnonvarojen ja alueiden käyttö: toimenpiteet 28A ja B. Suunnitelman vaikuttavuuden ja toteutuksen seuranta 29. Lähteet VII LÄHTEET VIII LIITTEET Liite 1. Ote maakuntakaavakartasta Liite 2. Natura alueittaiset luontotyypit Liite 3. Suunnittelualueella esiintyvät uhanalaiset ja direktiivilajit 7. Lajisto 17. Visio 25. Rakennuskanta Liite 4. Lausuntokooste 8. Kulttuuriperintö 9A. Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu 9B. Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä 10. Erätalous 18A. Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke 18B. Syrjävyöhyke 18C. Rajoitus- ja luonnonarvovyöhyke 26. Resurssit V YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 27. Ympäristövaikutusten arviointi
8 YHTEENVETO Suunnittelualueen nimi, sijainti ja pinta-ala Vintilänkaira-Koitelainen-Pomokaira. Kittilä, Sodankylä, Savukoski ha. I Nykytilan kuvaus Suunnittelualue koostuu syrjäisistä ja osin vaikeapääsyisistä, eri päätöksiin perustuvista alueista: Vintilänkairan vanhojen metsien suojeluohjelma-alue, Koitelaiskairan luonnonpuistojen kehittämisohjelma ja vanhojen metsien suojeluohjelma-alue, sekä Pomokairan Tenniöaavan soidensuojelualue, Ilmakkiaavan soidensuojelualue ja Pomokairan vanhojen metsien suojeluohjelma-alue. Alueet ovat lähes kokonaan Natura alueita. II Keskeiset arvot ja uhat Luontoarvot: Peräpohjolan edustavimpia ja laajimpia aapasuoalueita (Ramsar-alue), erittäin tärkeitä suolinnuston pesimäalueita (IBA), Suomen laajin vanhojen, luonnontilaisten kuusikoiden alue; Käyttöarvot: poro- ja erätalous; Koitelainen ja Pomokaira ovat voimakkaan malminetsinnän kohteena. III Tavoitteenasettelu Suunnitelman päämäärät Suunnittelualueen nykyiseen maankäyttöön ei esitetä muutoksia. Kävijämäärälle ei aseteta kasvutavoitteita eikä asiakkaita aktiivisesti ohjata suunnittelualueelle. Virkistys- ja luontomatkailurakenteita ylläpidetään siten kuin resurssit mahdollistavat, mutta uusia ei rakenneta. Aiemmin laadittua palojatkumosuunnitelmaa toteutetaan. Suunnittelualueen visio Alue säilyy tärkeänä erämaisena luonnonsuojelun, poronhoidon, eränkäynnin ja marjastuksen alueena. Vyöhykejaon keskeiset ratkaisut Koko suunnittelualue on syrjävyöhykettä. IV Toteutus ja toimenpiteet Palojatkumosuunnitelman toteuttaminen. V Ympäristövaikutusten arviointi Ei ympäristövaikutuksia. VI Suunnitelman seuranta Suunnitelman keskeiset kohdat tarkastellaan 5 6 vuoden kuluttua. Lisätietoa suunnittelusta Hoito- ja käyttösuunnitelma on kohdealueen maankäytön pitkän aikavälin strateginen suunnitelma ja linjaus. Sen avulla toteutetaan laeissa säädettyjen perustamistavoitteiden lisäksi alueiden hoidolle ja käytölle asetettuja tavoitteita. Suunnitelman avulla sovitetaan yhteen luonnonsuojelun, virkistyskäytön ja alueen muun käytön tavoitteet. Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta. Hoito- ja käyttösuunnittelu on Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon periaatteiden mukaista osallistavaa suunnittelua. Tavoitteena on saada mahdollisimman paljon tietoa, taitoa ja näkemyksiä pohjaksi hoidon ja käytön ratkaisuille. Keskustelun avulla pyritään saamaan tavoitteille ja toiminnalle yleinen ja hyväksyntä sekä luomaan pysyvä yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden kesken. 8
9 I NYKYTILAN KUVAUS 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuvat 1.1,1.2, 1.3 ja 1.4. Selite Suunnittelualueen nimi Lomakkeella luodaan yleiskuva suunnittelualueesta, maankäytön nykytilanteesta, kaavoituksesta ja muusta maankäytön suunnittelusta, saamelaisten kotiseutuasioista ja suunnittelutilanteesta. Lomake muodostaa perustan muiden jäljempänä seuraavien aiheiden käsittelylle. Vintilänkaira Koitelainen Pomokaira Maakunta Lappi Kunta Sodankylä, Kittilä, Savukoski Pinta-ala (ha) Josta vesialuetta (ha) 689 Suunnittelualueeseen sisältyvät Natura alueet Nimi Koodi Alueen kokonaispinta-ala (ha) Tyyppi 1 Toteutustapa Suunnitelman kattavuus Vintilänkaira SCI Luonnonsuojelulaki 100 % Koitelainen SPA/SCI Luonnonsuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki 100 % Pomokaira SPA/SCI Luonnonsuojelulaki 100 % Suunnittelualueen maankäyttö Suojeluun varatut valtion alueet Valtionmaiden suojelualueet Suojelualuetyyppi Perustetut suojelualueet Päämaankäyttöluokka Perustamis-ajankohta Pinta-ala (ha) Järjestyssääntö annettu (pvm) Pomokairan Tenniöaavan soidensuojelualue 205 soidensuojelu Ei Ilmakkiaavan soidensuojelualue 205 soidensuojelu Ei Yksityiset suojelualueet (YSA) Kpl Pinta-ala (ha) Yksityinen suojelualue (YSA205158) ei Yksityiset suojelualueet yksityismailla (1 17) Valtion yksityiset suojelualueet 0 Yksityiset suojelualueet, jotka sijoittuvat sekä yksityis- että valtion maille 0 Tyyppi Päämaankäyttöluokka Kpl Pinta-ala (ha) Lisätietoja Vintilänkaira (amo) kohdenro 1205 Koitelaiskairan luonnonpuisto (klo) + Koitelaisen laajennus (amo) kohdenro 1219 Koitelainen (nat) kohdenro Pomokaira (amo) kohdenro 1120 Pomokaira (nat) kohdenro 1467 Nimi, tyyppi Päämaankäyttöluokka Kpl Pinta-ala (ha) Lisätietoja kuulu Natura-alueeseen, sivuaa suunnittelualuetta. 1 SPA = Special Protection Area = lintudirektiivin nojalla muodostettavat erityiset suojelualueet; SCI = Sites of Community Importance = luontodirektiivin nojalla nimettävät, yhteisön tärkeinä pitämät alueet, joista muodostetaan SAC = Special Area of Conservation = luontodirektiivin nojalla muodostettava erityisten suojelutoimien alue. 9
10 Muut suunnittelualueeseen kuuluvat kohteet Kansainväliset sitoumukset ja suojeluohjelmat Alue Tyyppi Lisätietoja Koitelainen Ramsar Myös kansainvälisesti arvokas lintualue (IBA). Saamelaisten kotiseutualueet Suunnittelualue sijaitsee saamelaisten kotiseutualueella Osittain Kokonaan Kaavoitus ja muu maankäytön suunnittelu Kaava tai suunnitelma Itä-Lapin maakuntakaava 2004 Pohjois-Lapin maakuntakaava 2007 Tunturi-Lapin maakuntakaava 2010 Ns. dialogiratkaisu (Suunnittelualueeseen rajautuu Metsähallituksen ja luontojärjestöjen neuvotteleman, ns. dialogiratkaisun kohteita Pomokairassa, Koitelaisessa ja Vintilänkairassa.) Hyväksymisvuosi Lisätietoja Kattavuus Vintilänkairan Natura-alue, Savukosken kuntaan kuuluva osa Koitelaisen Natura-alue, Pomokairan Natura-alue, Sodankylän kuntaan kuuluva osa Pomokairan Natura-alue, Kittilän kuntaan kuuluva osa Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa Merkintä SL. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkintä SL. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. - Koitelainen ja Pomokaira: Merkintä ek1: Todennäköinen mineraalivarantoalue. - Koitelainen: Merkintä: Moottorikelkkailureitti. - Pomokaira: Merkintä sv: Kittilässä olevan puolustusvoimien räjäytysalueen suojavyöhyke, joka ulottuu 10 km:n päähän räjäytyspaikasta. - Pomokaira: Merkintä yt: yhdystie, uusi. - Pomokaira: Merkintä vt: valtatie ja merkintä Jäämeren käytävä. Merkintä SL. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueilla on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. - Merkintä sv: Kittilässä olevan puolustusvoimien räjäytysalueen suojavyöhyke, joka ulottuu 10 km:n päähän räjäytyspaikasta. - Merkintä yt (yhdystie, uusi). - Merkintä lt: Luontaiselinkeinolain mukainen raja. 10
11 Metsähallituksen suunnitelma Itä- ja Länsi-Lapin luonnonvarasuunnitelmat Hyväksymisvuosi 2006 Kattavuus Suunnittelualue kokonaisuudessaan. Suunnittelualuetta koskevat kirjaukset suunnitelmassa Tarkasteltu osana alueiden ekologista verkostoa. Kytkeytyneisyystarkastelu Suunnittelualue on merkittävä osa metsä-lapin itä länsisuuntaista suojelualueverkkoa. Edellisen hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuminen Ei aiempaa suunnitelmaa. Suunnittelualueen yleiskuvaus 11
12 Kuva 1.1 Suunnittelualue kattaa Vintilänkairan, Koitelaisen ja Pomokairan Naturaalueet. Suunnittelualue sijaitsee Kittilän, Sodankylän ja Savukosken kuntien alueella. Pomokairan Tennioaavan ja Ilmakkiaavan alueet on toteutettu muodostamalla niistä luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueet. Alue toteutetaan muiltakin osin luonnonsuojelulain keinoin. Natura-alueiden suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Metsähallitus 2018, Suomen ympäristökeskus 2018, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/18. 12
13 Kuva 1.2 Vintilänkaira kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan. Vintilänkairan suojelu tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulain keinoin. Metsähallitus 2018, Suomen ympäristökeskus 2018, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/18. 13
14 Kuva 1.3 Koitelainen kuuluu kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan. Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu Natura-alueen laajennuksia. Koitelaisen suojelu tullaan toteuttamaan sekä maankäyttö- että rakennuslain että luonnonsuojelulain keinoin. Metsähallitus 2018, Suomen ympäristökeskus 2018, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/18. 14
15 Kuva 1.4. Pomokairan Natura-alueeseen kuuluu sekä perustettuja suojelualueita että suojeluohjelmakohteita. Pomokairan Tenniöaavan ja Ilmakkiaavan alueet on toteutettu muodostamalla niistä luonnonsuojelulain nojalla soidensuojelualueet. Muu osa Natura-alueesta on vanhojen metsien suojeluohjelman aluetta sekä Natura-alueen laajennusalueita. Nämäkin alueet toteutetaan luonnonsuojelulain keinoin. Metsähallitus 2018, Suomen ympäristökeskus 2018, Karttakeskus Oy, Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/18. 15
16 2 Perustamistarkoitus Vastuuprosessi Alueiden hallinta Lomakkeella esitetään suunnittelualueeseen kuuluvien suojelualueiden ja -ohjelmakohteiden perustamistarkoitus sekä tiettyjen suunnittelualuetta koskevien kansainvälisten sopimusten tavoitteet. Perustamissäädöksessä tai suojeluohjelmassa määritelty suojelualueen perustamistarkoitus on pohjana suunnittelualueen Selite keskeisten arvojen määrittelylle. Perustamistarkoitus vaikuttaa osaltaan myös suunnittelualueen vision määrittelyyn sekä kehittämistavoitteiden asettamiseen (ks. pääluku II). Suojeluohjelmakohteilla, joita ei vielä ole perustettu luonnonsuojelualueiksi, suojelun tarkoitus on määritelty ao. suojeluohjelmassa. Suojelualueisiin kohdistuvia tavoitteita sisältyy mm. kosteikkojen suojelua koskevaan Ramsarin sopimukseen. Suunnittelualueen tai Perustamissäädös, suojeluohjelma tai Alueen suojelutarkoitus sen osan nimi -sopimus Natura Luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä mainittujen lajien Vintilänkaira suotuisan suojelutason turvaaminen. Koitelaiskairan luonnonpuisto + Koitelaisen laajennus Vanhojen metsien suojeluohjelma. Natura Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma (1978). Vanhojen luonnonmetsien sekä niille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen. Luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä mainittujen lajien suotuisan suojelutason turvaaminen. Tavoitteena Koitelaiskairan luonnonpuiston perustaminen. Pomokaira Vanhojen metsien suojeluohjelma. Natura Pomokairan Tenniöaavan soidensuojelualue. Ilmakkiaavan soidensuojelualue Vanhojen metsien suojeluohjelma. Vanhojen luonnonmetsien sekä niille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen. Luontodirektiivissä mainittujen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen sekä lintudirektiivissä mainittujen lajien suotuisan suojelutason turvaaminen. Luonnonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttäminen sellaisenaan tai eläin- tai kasvilajin rauhoittaminen. Luonnonkauniin tai muuten luontonsa puolesta huomattavan paikan säilyttäminen sellaisenaan tai eläin- tai kasvilajin rauhoittaminen. Vanhojen luonnonmetsien sekä niille ominaisten kasvi- ja eläinlajien säilyttäminen. Yhteenveto 16
17 3 Osallistaminen Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kansalaisten ja sidosryhmien kuuleminen suunnittelussa on Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon toimintatapa. Osallistamisen tavoitteena on: saada luonnonsuojeluun liittyville tavoitteille ja toiminnalle yleinen hyväksyntä, vähentää ristiriitoja Metsähallituksen ja eturyhmien välillä sekä eri eturyhmien kesken, saada mahdollisimman paljon tietoa, taitoa ja näkemyksiä ratkaisuille pohjaksi, saada yhteistyötahot sitoutumaan suunnitelman tavoitteisiin ja keskei- Selite siin ratkaisuihin sekä luoda pysyvä yhteistyö alueen eri toimijoiden kesken. Kohdennettu osallistaminen Osallistetut tahot Nimetty edustaja Hallinto ja viranomaistahot Yhteistyöryhmä Kunnat: Kittilä, Sodankylä ja Savukoski Lapin ELY-keskus Paliskunnat: Kemin-Sompio, Kuivasalmi, Oraniemi ja Sattasniemi Järjestöt ja ryhmät Yhteistyöryhmä Riistanhoitoyhdistykset: Kittilä, Sodankylä ja Savukoski Kalastusalueet: Lokka-Porttipahta, Sodankylä ja Yli-Kemi Luontojärjestöt: Kittilän luonto ja Sompion luonnonystävät Yritykset Lisätietoja Yhteistyöryhmä kokoontui kaksi kertaa. Yksityisten maanomistajien osallistaminen (Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisalueet) - Avoimet osallistamistilaisuudet Paikka Pvm Osallistujat (lkm) Yleisötilaisuus Sodankylä Yleisötilaisuus Savukoski Osallistujat yhteensä 12 Pyydetyt lausunnot (kpl) 14 Saadut lausunnot (kpl) 7 Lausuntoyhteenveto on suunnitelman liitteessä 4. Lisätietoja Osallistamisen vaikutus suunnitelmaan Alueen tuleva käyttö pohjautuu yhteiseen näkemykseen. 17
18 4 Vesistöt ja merialueet Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Yleiskuvaus Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen veden laatua ja lintuvesiluonnetta makean veden ja merialueiden osalta. Laatuluokka kuvaa pintavesien ekologista tilaa ja lintuvesipisteet (ESA-pisteytys) kohteen lintuvesiarvoa. Lomakkeeseen liittyy kartta, joka kuvaa alueen vesistöjä ja vesistöaluejakoa Suunnittelualue kuuluu kokonaisuudessa Kemijoen vesistöalueeseen. Pomokairan alueella vesialueita on n. 240 ha ja Koitelaisen alueella n. 375 ha. Vintilänkairan vesialueet (23 ha) ovat pääosin pieniä virtavesiä; alueella on kolme pientä lampea, joiden yhteispinta-ala on 4 ha. Järvet, virtavedet ja pohjavesialueet Järvet Suojeluperuste (rekisterissä) Vesipuitedirektiivitunnus Vertailuvesistön tunnus Lintuvesipisteet (ESA) Laatuluokka Satojärvi (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky. Lähteet ja lähdesuot _001 Ilmakkijärvi (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Virtavedet Ala-Liesijoki (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky _001 Lähteet ja lähdesuot Luiro (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky _001 Lähteet ja lähdesuot Allemaoja (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky _001 Lähteet ja lähdesuot Hanhijoki (Koitelainen) Pienvedet. puuttuu Linnusto, mm. vesipääsky _001 Lähteet ja lähdesuot Ala-Postojoki (Pomokaira) Luontotyypit _007 puuttuu Sovasjoki (Pomokaira) Luontotyypit _008 puuttuu Kuorajoki (Pomokaira) Luontotyypit _009 puuttuu Ylä-Postojoki (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Pomojoki (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Järvijoki (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Haapanaoja (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu Kannushaara (Pomokaira) Luontotyypit _001 puuttuu 18
19 Pohjavesialueet Muotrikkijärvi (Pomokaira) Luontotyypit III Muu pohjavesialue Maaselkä (Koitelainen) Pienvedet. III Muu pohjavesialue Linnusto, mm. vesipääsky. Lähteet ja lähdesuot Siyliörova (Vintilä) ei suojelualuerekisterissä III Muu pohjavesialue Siyliövaara (Vintilä) ei suojelualuerekisterissä III Muu pohjavesialue Lisätietoja Pomokairan ja Koitelaisen Natura alueet kuuluvat Kemijoen vesienhoitoalueelta suojelualuerekisteriin, perusteena vesitilanteesta riippuvaisten luontotyyppien, pienvesien, linnuston ja lähteiden suojelu. Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen julkaisun tilatavoitteissa (asiantuntija-arvio tilasta ja tilatavoite) Ala-Liesijoki, Ala-Postojoki, Sovasjoki ja Ylä-Postojoki kuuluvat luokkaan erinomainen sekä Kuorajoki luokkaan hyvä. Merialueet Nimi Helcomluokka BSPA- Suojeluperuste (rekisterissä) Vesipuitedirektiivitunnus Vertailuvesistön tunnus Lintuvesipis- Laatuluokka 2 luokka 3 teet (ESA) Lisätietoja - Yhteenveto Suunnittelualue ovat merkittävä vesiluontotyyppien, vesitilanteesta riippuvaisten luontotyyppien sekä lajien suojelun kannalta. 2 Helcom-luokka = Itämeren vesialueiden laatuluokitus, jonka kriteeristö on kehitteillä ja täsmentyy vuoden 2010 aikana. 3 BSPA = Baltic Sea Protection Area (Helcomin ylläpitämä Itämeren suojelualueiden tietokanta). Kehitteillä olevan kriteeristön mukainen luokitus. 19
20 5 Geologia Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Lomakkeella esitetään suunnittelualueen keskeiset geologiset piirteet: kallioperään, maaperään ja geomorfologiaan liittyvät tiedot. Kallioperä Maaperä Geomorfologia Lisätietoja Pomokairan keskiosa kuuluu Keski-Lapin arkeeisen ikkunan graniitti/graniittigneissialueeseen. Myös Vintilänkaira sisältyy Itä-Lapin arkeeiseen kallioperäalueeseen, joka on koostumukseltaan graniittigneissialue. Pomokairan pohjois- ja eteläosat kuuluvat vulkaanisen toiminnan myötä myöhemmin muodostuneeseen Lapin vihreäkivivyöhykkeeseen. Koitelaisen alue on edelleen myöhemmin muodostunut mafinen kerrosintruusio. Suunnittelualueen maaperä on pääosin turvetta ja moreenia, laajin kallioalue on Koitelaisen Isolaki. Suunnittelualue sijaitsee viimeisen jäätiköitymisen jäänjakaja-alueella, jolla jäätikön kulutus on ollut heikkoa. Alueen suurpinnanmuodot ovatkin kallioperästä johtuvia. Alueen kallioperää peittää pääosin moreenipeite, alueella on vain muutama harjumuodostuma. Suot ovat pääosin rimpisiä Peräpohjolan aapasoita. Suunnittelualue ja sen ympäristö ovat erittäin malmipotentiaalisia alueita. Useat valtaukset ja valtausvaraukset sijoittuvat alueelle. Yhteenveto 20
21 6A Natura luontotyypit Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Luontotyypit (kuva 2.1) Luontotyyppien edustavuus (kuva 2.2) Selite Lomakkeella kuvataan koko suunnittelualueen Natura luontotyypit, niiden pinta-alat ja edustavuudet. Edustavuus -käsitteellä tarkoitetaan tässä yhteenvetoa Natura-tietolomakkeiden edustavuus ja luonnontilaisuus -tiedoista. Edustavuus ilmentää, miten tyypillisenä luontotyyppi alueella on, ja siihen vaikuttavat mm. luontotyypin rakenne, toiminta ja ennallistamismahdollisuudet. Lomakkeella tarkastellaan myös suunnittelualueen asemaa suojelualueverkostossa ja kytkeytyneisyyttä muihin verkoston kohteisiin. Natura-aluekohtaiset luontotyyppitiedot esitetään tarvittaessa liitteessä x. Luontotyypit Luontotyyppien edustavuus luokittain (ha), luontotyypit I ja II 4 Koodi Luontotyyppi * = ensisijaisen tärkeänä pidetty Natura luontotyyppi Pinta-ala, luontotyyppi I (ha) Pinta-ala, luontotyyppi II (ha) Erinomainen Hyvä Merkittävä Ei merkittävä LT I LT II LT I LT II LT I LT II LT I LT II 3130 Niukka keskiravinteiset järvet 0,4 0 0,1 0, Humuspitoiset järvet ja lammet Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit Pikkujoet ja purot Tunturikankaat Keidassuot* Vaihettumissuot ja rantasuot Lähteet ja lähdesuot 1,4 12,7 1,3 12,0 0,1 0, Huurresammallähteet* 0,01 0,23 0 0,22 0,01 0, Letot , Aapasuot* Tuntureiden vyörysoraikot ja -lohkareikot 0, , Silikaattikalliot Luonnonmetsät* Tunturikoivikot Lehdot Harjumetsät 1,6 0 0,9 0, Metsäluhdat* D0 Puustoiset suot* E0 Tulvametsät* Luontotyyppien pinta-ala yhteensä (ha) Luontotyyppien osuus suunnittelualueesta (%)
22 Pinta-ala (ha) Lisätietoja Muu kuin Natura-luontotyyppi (4 %) Tiedot MHGIS Maastoinventointi ha (24 %) v , ilmakuvatulkinta ha (76 %) v Natura-luontotyyppeihin kuulumattomat alueet pääosin aikaisemmin metsätalouden piirissä olleita metsiä. Ei inventoitu 19 Kaikki kuviot yhteensä Verkostotarkastelu Suunnittelualue on valtakunnallisesti merkittävä luonnonmetsien, aapasoiden, puustoisten soiden sekä lettojen, etenkin rimpisten lettojen, suojelun kannalta. Yhteenveto Suunnittelualueen laajat, yhtenäiset suojelualueet ovat merkittäviä metsä- ja suoluonnon kokonaisuuksien suojelun kannalta. Alueen luontotyypit edustavat monipuolisesti Perä- Pohjolan luontoa. 4 Luontotyyppi II esiintyy päällekkäisenä luontotyypin I kanssa. 22
23 Kuva 2.1 Suunnittelualueen luontotyypit. Vallitsevia luontotyyppejä ovat luonnonmetsät ja aapasuot. Metsähallitus 2018, Suomen ympäristökeskus 2018, Karttakeskus Oy Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/18. 23
24 Kuva 2.2 Luontotyyppien edustavuus. Luontotyyppien edustavuus on enimmäkseen erinomainen tai hyvä. Metsähallitus 2018, Suomen ympäristökeskus 2018, Karttakeskus Oy Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/18. 24
25 6B Kansalliset uhanalaiset luontotyypit (LUTU) Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Lomakkeelle kirjataan Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaiset luontotyypit, niiden pinta-alat ja prosenttiosuudet. Luokitus perustuu vuosina toteutettuun tutkimukseen, jonka menetelmät ja tulokset on kuvattu julkaisuissa SY Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi - menetelmä ja luontotyyppien luokittelu, sekä SY8/ Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Koodi Luontotyyppi Uhanalaisuusluokka 5 Pinta-ala (ha) tai arvio alasta Uhanalaiset luontotyypit yhteensä - Verkostotarkastelu - Osuus alueesta Kuvaus ja sijainti - Yhteenveto - 5 RE = Hävinnyt = Luontotyypin kaikki esiintymät ovat hävinneet alueelta CR = Äärimmäisen uhanalainen = Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä tarkastelualueelta. EN= Erittäin uhanalainen = Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä tarkastelualueelta. VU = Vaarantunut = Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. NT = Silmällä pidettävä = Luontotyypin esiintymät ovat taantuneet, mutta se ei täytä vaarantuneen kriteereitä tai se on niin harvinainen, että jo satunnaistekijöiden voidaan ajatella uhkaavan sen säilymistä. LC = Luontotyyppi ei kuulu edellä esitettyihin luokkiin eikä sen esiintymiin ja niiden keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistu keskipitkällä aikavälillä merkittävää uhkaa hävitä tarkastelualueelta. DD = Puutteellisesti tunnettu = Luontotyyppiä koskevat tiedot eivät riitä kriteerien mukaisen arvion tekemiseen. 25
26 7 Lajisto Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueen keskeisistä lajistoarvoista sekä tuoda esiin lajiston piirteitä, jotka on huomioitava alueen hoidon ja käytön suunnittelussa. Sama laji voi sisältyä useampaan luokitukseen: esimerkiksi useat uhanalaiset lajit ovat myös direktiivilajeja. Kaikissa lajiryhmissä yksikkönä on ryhmään kuuluvien, alueella esiintyvien lajien kpl-määrä. Natura-aluekohtaiset tarkemmat tiedot lajeista esitetään tarvittaessa liitteessä x. Luokitus Linnut Muut selkärankaiset Selkärangattomat Putkilokasvit Itiökasvit Sienet Erityisesti suojeltavat lajit 4 Muut uhanalaiset lajit Silmälläpidettävät lajit Alueellisesti uhanalaiset lajit Lajit, joiden suojelemiseksi osoitetaan Naturaalueita (luontodirektiivin liite II, lintudirektiivin liite I) Lajit, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ja joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty (luontodirektiivin liite IV) Vierasperäiset tai haitallisesti runsastuneet lajit Lajistotietoa Ahma esiintyy alueella satunnaisena vierailijana, ja ahmakannan kasvaessa alue on sopiva ja mahdollinen pesimäalue. Maastokaudella 2010 tehdyt kääpälajiston inventoinnit Koitelaisessa ja Vintilässä eivät sisälly lukuihin. 26
27 8 Kulttuuriperintö Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Selite Maisema Kulttuuriperinnön nykytilakuvaus käsittää suunnittelualueen maisema-arvojen sekä rakennusperinnön ja arkeologisten kohteiden kuvauksen. Kuvauksen tavoitteena on tunnistaa suunnittelualueen keskeiset kulttuuriperintöarvot. Nimi Kpl Luokitus Lisätietoja Maailmanperintökohde Kansallinen kaupunkipuisto Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti merkittävä maisema Luonnonsuojelulain mukainen maisema-alue Muu merkittävä maisema Suunnitelma-alueella ei ole maailmanperintökohteita, valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisemia tai rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Rakennusperintö Nimi Kpl Luokitus Valtakunnallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä Maakunnallisesti merkittävä rakennus tai rakennusryhmä Muu merkittävä rakennus tai rakennusryhmä Lisätietoja Suunnitelma-alueella ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja rakennuksia tai rakennelmia. Rakennuksia on alueilla vain muutamia. Pomokairan länsiosassa sijaitsee vuonna 1935 rakennettu Rämeäselän autiotupa ja itäosassa 1949 rakennettu huoltamaton Rautavan kämppä. Vintilänkairassa ei ole Luontopalvelujen hallinnassa olevia rakennuksia. Koitelaisessa eteläisen suoalueen reunalla sijaitsee vanha Louejoen niittypirtti sekä siihen liittyvät kolme latoa. Pirtti on vielä hyvässä kunnossa, mutta ladot huonossa. Tarvetta latojen kunnostukseen ei kuitenkaan ole. Itse pirtti on kulttuurihistorialtaan kunnossapidon arvoinen. 27
28 Arkeologiset kohteet Luokitus Asuinpaikat Hautapaikat Puolustusvarustukset Muinaisjäännösrekisterissä oleva kohde 1 1 Kulttipaikat Valmistuspaikat ja työpaikat Taide ja muistomerkit Liikennekohteet Vedenalaiset kohteet Kivi- ja maarakenteet Ei määritelty Yhteensä kpl Muu arkeologinen kohde Lisätietoja Ainoastaan Pomokairassa sekä Vintilänkairan palojatkumoalueille on tehty kulttuuriperinnön inventointi. Alueilta tunnetaan vain yksi pyyntikuoppa. Muu kulttuuriperintö Kävijätutkimus Yhteenveto Suunnitelma-alueesta ainoastaan Pomokairan Natura-alueella on tehty kulttuuriperinnön inventointi, muut alueet ovat inventoimatta. Suunnitelma-alueella ei ole valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaiksi luokiteltuja rakennusperintökohteita, maisemia tai muinaisjäännöksiä. Alueelta tunnetaan muutama kämppärakennus sekä yksi pyyntikuoppakohde. 28
29 9A Luonnon virkistyskäyttö: retkeily ja luontomatkailu Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Kartta Palveluvarustus Kävijävirrat Nykyisestä luonnon virkistyskäytöstä kuvataan retkeilyn ja luontomatkailun toimintaympäristöä, suunnittelualueen vetovoimaa ja merkitystä virkistyskäyttökohteena sekä nykyistä kysyntää, tarjontaa ja matkailun yhteistyötä. Kysyntätietoja ovat mm. tiedot käyntimääristä ja asiakastyytyväisyydestä. Tarjonnalla tarkoitetaan retkeilyreittien, rakenteiden ja rakennelmien määrää, kapasiteettia ja kuntoa. Tavoitteena on analysoida Selite palvelujen ja palveluketjujen toimivuutta asiakaslähtöisesti. Toimintaympäristön kuvaus Vintilänkaira Koitelainen Pomokaira. Alueet eivät kuulu Metsähallituksen virkistyksen painopistealueisiin. Vintilänkaira sijaitsee suurimmalta osin Savukosken kunnassa, pieni osa alueesta kuuluu Sodankylän kuntaan. Vintilänkaira sijaitsee Tanhua Lokka-tien itäpuolella ja Värriön kylän pohjoispuolella. Alueella ei ole Metsähallituksen huoltamia retkeilyrakenteita lukuun ottamatta Tanhua Kairijoki-moottorikelkkauraa ja reitillä olevaa yhtä siltaa. Alue on tärkeä paikallisille eränkäyntialueena niin pienriistan kuin hirven ja karhun metsästykseen. Alueelle myydään myös ulkopaikkakuntalaisille metsästyslupia. Alueella on vanha tieura, jonka käyttö on estetty katkaisemalla tie alueen etelä- ja pohjoisreunalta. Tieura jatkuu polku-urana alueen poikki etelä-pohjoissuunnassa. Alueen lähelle tulee etelästä Lokka Tanhua-tien suunnalta useita metsäautoteitä, joita pitkin alue on helppo tavoittaa. Koillisesta Kairijoen tieltä pääsee myös useita metsäautoteitä pitkin lähelle. Koitelainen sijaitsee Lokan tekojärven lounaispuolella valtatie E4 itäpuolella ja Sodankylän kirkonkylän pohjoispuolella. Idässä alue rajoittuu Luirojokeen. Koitelainen sijaitsee Sodankylän kunnan alueella. Alueen reunoille tulee useita metsäautoteitä useista suunnista. Alueella on kaksi moottorikelkkauraa, joista toinen halkaisee Koitelaisen eteläkärjen jatkuen kaakkoisosassa rajalinjaa myötäillen. Tämä Sodankylä Lokka-ura on aktiivisessa käytössä. Pohjoisessa moottorikelkkaura kulkee lähellä Koitelaisen pohjoisrajaa. Moottorikelkkaurat ovat Sodankylän kunnan ylläpitämiä. Alueella on muutamia Metsähallituksen ylläpitämiä rakenteita, mm. yksi autiotupa ja useita laavuja ja kotia. Kolme niittylatoa kertovat vielä alueen vanhasta niittykulttuurista. Alueella on retkeilijöitä etupäässä Luirojoen varressa. Suurin osa käyttäjistä on paikallisia metsästäjiä ja kalastajia, ja alue on tärkeä paikallisten eräkulttuurikohde. Koitelaisen alueelle myydään myös metsästyslupia. Pomokaira sijaitsee nelostien ja Pokka Inari-tien välissä. Alueen merkittävin metsäautotie menee kairan poikki Peurasuvannosta Inari Pokka-tielle. Alueen sisällä on muutamia muita metsäautoteitä. Alueen reunoille tulee myös useita metsäautoteitä. Puolustusvoimien käytössä oleva räjähdysalue (Hukkakero) sijaitsee Pomokairassa suunnittelualueen länsipuolella. Se rajoittaa räjähdysten aikaan Pomokairan alueen käyttöä varoalueella. Alueella on kaksi kämppää ja muutama kota. Yläpostojokivarressa sijaitseva Rautavan kämppä (autiotupa) on hyväkuntoinen ja huollon piirissä. Alueen toisen autiotuvan kunto on huono. Kodista Potsokkelman grillikatos on hyvässä kunnossa, muut ovat huonokuntoisia eivätkä ole huollon piirissä ja ne purettaneen pois. Alueella sijaitsee kaksi kelkkauraa, toinen menee etelä pohjoissuunnassa läpi alueen (Pomokairan ura) ja toinen ura itä länsisuunnassa alueen poikki. Kelkkaurat huoltaa Sodankylän kunta. Urat ovat kuitenkin vähällä käytöllä. Pomokairalla on suuri merkitys paikallisille eränkäynti- ja marjastusalueena. Pomokairan alueelle myydään metsästyslupia. Vetovoima ja merkitys Koitelainen hiihtäjiä ja jonkin verran myös retkeilijöitä. Metsästysalue. Koitelaisen rajalla on Luirojoki. Pomokairassa omatoimiretkeilijöitä, metsästäjiä ja marjastajia. Rautavan kämppä myös ohjelmapalvelukäytössä. 29
30 Kuva 3. Suunnittelualueen reitit ja palvelurakenteet. Suunnittelualueella sijaitsee kolme autiotupaa. Moottorikelkkaurat ja -reitit halkovat suunnittelualutta useasta kohdasta. Metsähallitus 2018, Suomen ympäristökeskus 2018, Karttakeskus Oy Lupa L5293, Maanmittauslaitos 1/MML/18. 30
31 9B Luonnon virkistyskäyttö: opastusviestintä Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Ei karttaa Lomakkeella kuvataan suunnittelualuetta koskevan opastusviestinnän keskeiset tunnusluvut sekä Metsähallituksen ja yhteistyökumppaneiden opastusviestinnän keinot. Opastusviestintää tehdään asiakaspalvelupisteissä, Luontoon.fi -sivuilla ja maastossa. Keinoja ovat mm. henkilöopastus, sähköisen Selite ja painetun opastusmateriaalin tuottaminen ja maasto-opasteet. Metsähallituksen opastusviestintä suunnittelualueella Käyntimäärät Asiakaspalvelupisteissä Vuosi Asiakastyytyväisyys asiakaspalvelupisteissä Luontoon.fisivuilla Asiakaspalvelupisteet Vuosi Asiakkaita opastetuissa ryhmissä asiakaspalvelupisteissä Asiakastyytyväisyys (asteikolla 1=erittäin tyytymätön - 5=erittäin tyytyväinen) Asiakkaita opastetuissa ryhmissä maastossa Vuosi - Koululaisten osuus (%) Vuosi - Henkilöä Henkilöä Koululaisten osuus (%) Perustiedon tarjonta - Perustiedon tarjonta Herättelevä opastus - Herättelevä opastus Syventävä opastus - Syventävä opastus Lisätietoja Opastusviestinnän keinot suunnittelualueella, Metsähallituksen ylläpitämät Lkm Kuvaus Asiakaspalvelupisteet 0 Suunnittelualueella ei ole omaa asiakaspalvelupistettä, mutta palvelupiste Kiehinen ja Koilliskairan luontokeskus ja muut suunnittelualueen lähellä sijaitsevat Metsähallituksen asiakaspalvelupisteet antavat tietoja suunnittelualueesta. Opastuspisteet 0 - Luontoon.fi-sivut 8 Ilmakkiaapa Maasto-opasteet 2 Opastetaulu Ilmakkiaavalla, paikannimiviitta Koitelaisessa. Luontopolut 1 Ilmakkiaapa Esitteet ja muu painomateriaali 0 - Sähköiset opastustuotteet 1 Retkikartta.fi:stä saatavana suunnittelualueen karttatietoja. Yhteistyötahojen opastusviestinnän kuvaus Yhteenveto (Luonnon virkistyskäytön nykytila: Retkeily, luontomatkailu ja opastusviestintä) Asiakkaat ohjataan vierailemaan Metsähallituksen asiakaspalvelupisteisiin ja tutustumaan sähköisiin opastustuotteisiin. 31
32 10 Erätalous: nykytila Vastuuprosessi Erä Kartta Metsästyskieltoalueet Lupa- ja sopimusmetsästysalueet Selite Lomakkeessa esitetään erätalouden nykykäytännöt ja sopimus- sekä lupatilanne. Metsästyksen osalta kenttään on kirjattu nykyinen tilanne ja sopimusten voimassaoloaika. Lomakkeen tarkoituksena on antaa riittävät tiedot siihen, että alueen käyttöarvoa näiden toimintojen osalta voidaan arvioida. Metsästys ML 8 aluetta (kunnan asukkailla oikeus metsästykseen valtion mailla) Yleistä vesialuetta (metsästysoikeus ML 7 mukaisesti) Metsästys kielletty Lupametsästysaluetta Sopimusmetsästysaluetta Alue on osa laajempia lupametsästysalueita. Lupametsästysalueiden kartat löytyvät Retkikartta.fi-palvelusta Seurat (kpl) Pinta-ala (ha) Sopimuskauden pituus Rajoitukset, lisätietoja Vain hirvenajo Alueen merkitys metsästyskohteena Erämaaluonteisuuden vuoksi alue on merkittävä pienriistan, karhun ja hirven metsästysalue. Arvio metsästyspaineesta alueella Suuri Keskinkertainen Pieni Tarkennus Kanalintukannat vuonna 2009 (heikko kanalintuvuosi) olivat Savukosken rhy 9,0 lintua/km 2, Sodankylän rhy 7,9 lintua/km 2 ja Kittilän rhy 4,3 lintua/km 2. Karhukannan koko 0 2,0 yksilöä/1000 km 2 (RKTL v 2008). Hirvitiheys (RKTL 2009) Savukosken rhy 1,6 hirveä/1000 ha, Sodankylän rhy 1,1 hirveä/1000 ha ja Riistakannat Kittilän rhy 2,2 hirveä/1000 ha. Lisätietoja Kalastus Yleistä vesialuetta (kalastusoikeus KL 6 mukaisesti) Yleiskalastusoikeuteen perustuva pilkkiminen ja onkiminen sekä viehekalastus läänikohtaisella luvalla on sallittu (KL 8 mukaisesti) Pilkkiminen, onkiminen ja viehekalastus läänikohtaisella luvalla on sallittu osittain Alueen vedet ovat pääosin viehekalastusvesiä, lisäksi Pomokairassa sijaitseva Seurujärvi on myös pyydyslupavesi, joka kuuluu Konto Saitta Aakenus-pyydyslupa-alueeseen. Vintilässä olevat pohjoiseen laskevat purovedet kuuluvat Korvatunturin vir- Lupakalastusvedet kistyskalastusalueeseen. Alueen merkitys kalastuskohteena Alueen kalastus tapahtuu puro- ja jokivesillä. Merkittävimmät kalastuskohteet Pomokairassa ovat Postojoet, Ilmakkihaara ja Pomojoen latvat. Koitelaisessa merkittävimmät kalastusalueet ovat Ala-Liesijoen latvat ja Allemaoja. Vintilässä merkittävimmät kalastusalueet ovat Suoltijokien, Sormijoen ja Jekkiojan latvavedet. 32
33 Arvio alueen kalastuspaineesta Suuri Keskinkertainen Pieni Tarkennus Saaliskalat Harjus, taimen ja hauki sekä Vintilän alueella puronieriä. Kutupaikat Vaelluskalareitit Ammattikalastus Istutukset (kalat, ravut) Lisätietoja Yksityiset suojelualueet Alueelle ei suoriteta kala- eikä rapuistutuksia. Alue kuuluu Sodankylän, Lokan ja Porttipahdan sekä Yli-Kemin kalastusalueisiin Erätalouden yhteenveto 33
34 11 Tutkimus Vastuuprosessi Luonnonsuojelu ja alueiden hallinta Selite Alueella aikaisemmin tehty tutkimus Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen nykyinen tutkimuskäyttö ja mahdolliset tutkimuskoealat ja muut vastaavat, jotka tulee huomioida suunnittelussa. Tutkimus sisältää myös esimerkiksi pitkäaikaiset ympäristön tilan seurannat. Mikäli alueella ei ole tutkimuskäyttöä, se todetaan lomakkeella. Pomokairassa ja Vintilänkairassa on Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuskoealoja. Alue on aktiivisessa tutkimuskäytössä Alueella ei ole säännöllistä tutkimuskäyttöä Alue kuuluu ennallistamisen seurantaverkostoon Alue kuuluu luonnonhoidon seurantaverkostoon Nykyinen tutkimuskäyttö Pomokairassa metsän uudistamisen tutkimuksia liittyen viljelyyn ja luontaiseen uudistamiseen. Vintilänkairassa metsänpolttokokeita. Osa aidattuna lehtipuuston suojaamiseksi. Koealat Koealoja yhteensä noin 200 ha. Tutkimustahot Metsäntutkimuslaitos. Tutkimusluvat Tutkimussopimus Metsäntutkimuslaitoksen kanssa on voimassa. Merkitys tutkimuskohteena Merkittävä Kohtalaisen merkittävä Ei merkittävä 34
35 12 Muu luonnonvarojen käyttö, rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Luonnonvarojen käyttö Rasitteet, käyttöoikeudet, sopimukset Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen luonnonvarojen käyttö (pl. riista- ja kalakannat) sekä alueen kiinteistöihin (lähinnä valtion maalla) kohdistuvat rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset. Lomakkeen tarkoituksena on antaa kuva suunnittelualueelle kohdistuvista, luonnonvarojen käyttöön rasitteisiin, käyttöoi- Selite keuksiin ja sopimuksiin liittyvistä maankäytön paineista. Marjastus ja sienestys Poronhoito Paliskunta Sallittu koko alueella Kielletty koko alueella Sallittu osittain Suunnittelualue sijoittuu poronhoitoalueelle Ei sijoitu poronhoitoalueelle Suunnittelualueesta kuuluu paliskuntaan (%) Paliskunnan suurin sallittu poromäärä Poromääräarvio suunnittelualueella Talvilaidunten kunto Kemin-Sompio vaihtelee Kohtalainen Kuivasalmi Vaihtelee Kohtalainen Oraniemi Vaihtelee Kohtalainen Sattasniemi vaihtelee Kohtalainen Toiminnan kuvaus Rakenteet Porokämpät 0 Erotusaitaukset 1 Muut rakenteet Kaivoskivennäiset, maa-ainekset, polttopuut, pohjavesi Kaivosvaltaukset Lkm 20 Kaivoskivennäiset kulta, nikkeli, platina kvartsi, kupari, koboltti Kaivospiirit Lkm 0 Kaivoskivennäiset Maa-ainesten otto - Polttopuun otto - Pohjaveden otto Lisätietoja - Metsätalous Suunnittelualueella on 3. luokan pohjavesialueita. Porotilalain mukaisia paimentopaikkoja suunnittelualueella on yhteensä 5 kappaletta. Paimentopaikka voi sisältää porokämpän. 35
36 Rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Vuokra- ja käyttöoikeus-sopimukset Kpl 2 Lisätietoja Poroaitasopimuksia. Alueen suojeluun tai käyttöön vaikuttavat rasitteet Suunnittelualueen keskellä oleville yksityiskiinteistöille yksityistietoimituksissa määritellyt oikeudet tarkastellaan suojelualueen kiinteistönmuodostuksen yhteydessä. Lisätietoja - Yksityiset suojelualueet - Yhteenveto - 36
37 II KESKEISET ARVOT JA UHAT 13 Keskeiset suojelu- ja käyttöarvot Vastuuprosessi Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö arvojen määrittelyssä on tärkeää Lomakkeella kuvataan suunnittelualueen keskeiset luonto-, kulttuuriperintö- ja käyttöarvot. Suunnittelualueen keskeisten arvojen määrittely tehdään nykytilan Selite kuvauksen pohjalta ottaen huomioon alueen perustamistarkoitus sekä luonnonsuojelulain ja muiden aluetta koskevien säädösten yleiset tavoitteet. Arvojen määrittely on hoito- ja käyttösuunnitelman tärkeimpiä kohtia, sillä suunnitelman päämäärät ja tavoitteet kohdistuvat suunnittelualueen keskeisten arvojen säilyttämiseen ja parantamiseen. Nro Arvoluokka Arvotyyppi Kuvaus 1) Luontoarvot Luontodirektiivin luontotyypit Luonnonmetsät (Suomen laajimmat vanhojen luonnontilaisten kuusikoiden alue), aapasuot, Koitelainen 2) Luonto- ja lintudirektiivin eläin- ja kasvilajit 3) Erämaisuus (syrjäisyys) Erityisesti Koitelaisen ydinosat. 4) Virkistys- ja elinkeinokäyttö kalastus) Erätalous (metsästys ja Tärkeä metsästysalue ja marjastusalue. 5) Poronhoito ja muut luontaiselinkeinot Tärkeä porojen laidunnusalue. on Ramsar-kohde. Karhu, metso, lettorikko, kiiltosirppisammal. Koitelainen ja Pomokaira ovat kansainvälisesti tärkeitä suolinnuston pesimäalueita (IBA) 37
38 14 Uhka-analyysi Vastuuprosessi Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö on tärkeää Selite Keskeinen suojelu- tai käyttöarvo Luontoarvot Lisätietoja Uhka-analyysi kohdistuu suunnittelualueen keskeisiin suojelu- ja käyttöarvoihin sekä maankäyttömuotoihin, joilla voi olla vaikutusta ko. arvoihin. Tavoitteena on tunnistaa ne käyttömuodot ja toiminnot, joilla voi olla merkittäviä kielteisiä vaikutuksia suojelun kohteena oleviin arvoihin. Analyysissä huomioidaan paitsi suunnittelualueen sisäiset paineet ja kehityssuunnat, myös mahdolliset alueen ulkopuolelta tulevat paineet. Uhkatekijä Maa-ainesten ottaminen: kaivostoiminta Uhkan kohdentuminen Aiempi maankäyttö Nykyinen maankäyttö Tuleva maankäyttö Suunnittelualue Ulkopuolinen alue Merkittävyys Merkittävä Erittäin merkittävä Uhkan syy ja kuvaus Kaivospiirin muodostuminen suunnittelualueelle. Mahdollisuudet vaikuttaa suunnittelussa Ei 38
39 III TAVOITTEENASETTELU 15 Uhkatekijöiden torjuminen Vastuuprosessi Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö tavoitteenasettelussa on tärkeää Lomakkeella määritellään päämäärät, tavoitteet ja toimenpiteet alueen keskeisiin arvoihin kohdistuvien uhkatekijöiden torjumiseksi. Lomake muodostaa perustan suunnitelman toteutusosassa tarkennettaville toimenpiteille. Suojelu- ja käyttöarvot sekä uhkatekijät poimitaan aiemmista lomakkeista. Päämäärä on selkeä kuvaus suojelu- tai käyttöarvon toivotusta kehityksestä pitkällä aikavälillä, ja sitä tarkennetaan edelleen tavoitteen kuvauksessa. Päämäärät kuvaavat alueen hoidosta ja käytöstä vastaavien tahtotilaa suhteessa suunnittelualueen arvoihin. Tavoite on toivottu muutos suunnittelualueen Selite tilassa lyhyellä aikavälillä. Tavoitteilla tarkennetaan suunnitelman yleisluontoisempia päämääriä. Toimenpiteillä tähdätään tavoitteiden toteutumiseen, ja sitä kautta edelleen pitkällä aikavälillä päämäärien saavuttamiseen. Suojelu- tai käyttöarvo - Uhkatekijän kuvaus - Päämäärä Tavoite Toimenpide Toteutuslomake
40 16 Kehittämismahdollisuudet Vastuuprosessi Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö tavoitteenasettelussa on tärkeää Kehittämistavoitteet linjaavat suunnittelualueen kehitystä lähtien esimerkiksi suojelualueen perustamistarkoituksesta tai Metsähallituksen tavoitteista Selite suojelualue- tai kansallispuistoverkon kehittämiselle. Muita lähtökohtia kehittämistavoitteille voivat olla mm. Metsähallituksen strategia, Suojelualueiden hoidon ja käytön periaatteet, toimintaympäristö, kuten matkailun yritysyhteistyö, sekä sidosryhmien esittämät tai osallistamistilaisuuksissa esiin nousevat näkemykset. Päämäärä Tavoite Toimenpidelaji Toteutuslomake
41 17 Visio Vastuuprosessi Selite Visio Alueiden hallinta; prosessien yhteistyö vision määrittelyssä on tärkeää Suunnittelualueen visio, eli tavoitetila tulevaisuudessa, on Metsähallituksen, sidosryhmien ja alueen käyttäjien yhteinen näkemys suunnittelualueen toivotusta kehityksestä. Visio suuntautuu tulevaisuuteen, noin 30 vuoden aikajänteelle. Visio on aktiivinen tahtotila, jota kohti pyritään suunnitelman päämäärien, tavoitteiden ja toimenpiteiden kautta. Vision tulee olla optimistinen, mutta myös realistinen: sen muodostamisessa on huomioitava mm. alueen keskeiset arvot ja erityispiirteet, perustamistarkoituksen asettamat raamit, sidosryhmien toiveet ja palautteet sekä resurssitilanne. Suunnittelualue säilyy erämaisena luonnonsuojelun, poronhoidon, eränkäynnin ja marjastuksen alueena. Vision selitys Suunnittelualeen nykyinen maankäyttö säilyy. 41
42 18A Vyöhykejako: Retkeily- ja luontomatkailuvyöhyke Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva x Selite Retkeily- ja luontomatkailu-vyöhyke Suunnittelualueen yleisökäyttöpaineita ohjataan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti retkeily- ja luontomatkailuvyöhykkeelle. Korkean kävijätiheyden lähtökohta asettaa erityisiä vaatimuksia vyöhykkeen sisällä mm. aktiivisella opastuksella ja palvelurakenteilla tehtävälle käytön ohjaukselle, jonka tehtävänä on varmistaa käytön kestävyys ja kävijöiden turvallisuus. Yleismääräys: Vyöhyke on retkeily- ja luontomatkailukäytön kannalta vetovoimainen alue, jonne ohjataan kävijöitä aktiivisesti opastuksella ja palvelurakenteilla. Vyöhykkeelle voidaan sijoittaa uusia palvelurakenteita ja retkeilyreittejä. Nimi Tarkoitus ja käyntimääräennuste Ohje Pinta-ala Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet - Pinta-ala yhteensä ha, osuus suunnittelualueesta (%) 0 42
43 18B Vyöhykejako: Syrjävyöhyke Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Kuva x Selite Syrjävyöhyke Syrjävyöhyke on alhaisen kävijätiheyden ja pinta-alaan nähden pienen käyntimäärän aluetta, missä käytön ohjaus suunnitellaan toteuttamaan tätä tavoitetta. Sinne soveltuvat erityisesti sellaiset käyttömuodot, joille alhainen kävijätiheys on erityinen arvo ja jopa edellytys. Vyöhykkeen käytön ohjauksessa huomioidaan erityisesti paikallisen väestön tarpeet alueen käyttöön. Yleismääräys: Syrjävyöhyke on alue, jonne ei ohjata kävijöitä aktiivisesti eikä rakenneta uutta palveluvarustusta. Aluetta voidaan käyttää erikseen määriteltyjen luontaiselinkeinojen tarpeisiin ja alueen erämaaluonteeseen soveltuviin matkailupalveluihin, kuten opastettuihin retkiin. Muilla kuin luonnonsuojelualueilla vyöhykkeelle voi sijoittua myös luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtääviä toimintoja. Syrjävyöhykkeellä liikkuminen on sallittua jokamiehenoikeuksien mukaisesti Nimi Tarkoitus Ohje Pinta-ala Koko suunnittelualue Nykyisen alueen käytön jatkaminen. Suunnittelualueen retkeilyrakenteet pidetään kunnossa resurssien suomien mahdollisuuksien mukaan. Uusia ei rakenneta Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet - Pinta-ala yhteensä ha, osuus suunnittelualueesta (%) ha, 100 % 43
44 18C Vyöhykejako: Rajoitus- ja luonnonarvovyöhykkeet Vastuuprosessi Selite Rajoitusvyöhykkeet Tarkoitus - Rajoitusvyöhyke Alueiden hallinta Kartta Kuva x Rajoitusvyöhykkeellä liikkuminen on kiellettyä. Rajoituksella turvataan alueen luontoarvoja. Rajoitukset voivat olla myös määräaikaisia. Perustettujen suojelualueiden ulkopuolisille maa- ja vesialueille ei voida hoito- ja käyttösuunnitelmassa määritellä liikkumisrajoituksia. Näille alueille on kuitenkin joskus tarpeen määritellä suosituksia liikkumisen tai maihinnousun rajoittamiseksi, jotta alueen erityiset luontoarvot pystyttäisiin turvaamaan. Rajoitusvyöhyke, yleismääräys: Vyöhyke säilyttää alueen luonnonsuojelulliset arvot liikkumis- tai muilla kävijöitä koskevilla rajoituksilla. Rajoitusvyöhykkeet toteutetaan luonnonsuojelulakiin (1096/1996) perustuvalla järjestyssäännöllä, alueen perustamissäädöksellä tai yksityisten suojelualueiden rauhoituspäätöksellä. Luonnonsuojelusyistä annettu rajoitus perustuu siihen, että eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen sitä vaatii (luonnonsuojelulaki 18 ja 24 :t). Rajoitusvyöhykkeitä ovat myös Puolustusvoimien liikkumiskieltovyöhyke ja rajavyöhyke. Luonnonarvovyöhyke, yleismääräys: Vyöhyke koskee perustettujen suojelualueiden ulkopuolisia maa- ja vesialueet, joilla on erityisiä luontoarvoja ja joiden turvaamiseksi liikkumista tai maihinnousua suositellaan vältettävän tiettyinä aikoina. Tarvittaessa ELY-keskus voi Maastoliikennelain 1 :ssä tarkoitettujen haittojen ehkäisemiseksi kieltää tai rajoittaa moottorikäyttöisen ajoneuvon käyttöä tietyllä maa-alueella tai jääpeitteisellä vesialueella. Nimi Rajoitusaika Pinta-ala Peruste Olotila Pinta-ala yhteensä Osuus suunnittelualueesta (%) Luonnonarvovyöhyke Pinta-ala yhteensä 0 Osuus suunnittelualueesta (%) 0 Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisomistuksessa olevat alueet - 44
45 IV TOTEUTUS 19 Luonnonsuojelun ja -hoidon toimenpiteet Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Luonnonsuojelun toimenpiteet Selite Toimenpide Lomakkeella täsmennetään tavoitteenasettelun yhteydessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä riittävällä tarkkuudella. Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus tapahtuvat toimenpidesuunnitelmissa. Luonnonsuojelun toimenpiteet kohdistuvat luontotyyppeihin ja lajeihin, esimerkiksi ennallistamisen tai perinnebiotooppien hoidon muodossa. Kiireellisyysaste 6 Pinta-ala (ha) tai muu yksikkö Metsän poltto suuri 2 28 ha Metsän poltto suuri 5 20 ha Toimenpidesuunnitelma Pomokairan palojatkumosuunnitelma Vintilänkairan palojatkumosuunnitelma Aikaisemmin toteutettu tai jatkuvassa hoidossa oleva (ha) - - Yksityiset suojelualueet Kuvaus Pomokairan palojatkumosuunnitelman toteuttamisen aloittaminen. Seitsemän polttokohdetta, poltot n. viiden vuoden välein. Vintilänkairan palojatkumosuunnitelman toteuttamisen aloittaminen. Viisi polttokohdetta, poltot n. viiden vuoden välein. Lisätietoja Palojatkumosuunnitelmien toteuttamisella tuotetaan palanutta puuainesta sitä tarvitseville eliöille, parannetaan luonnonmetsien edustavuutta ja ennallistetaan metsätalouskäytössä olleita metsiä. Vintilässä on tehty poltto edeltävä 0-hyönteisseuranta v Rajoitettavissa olevat luonnonmetsäpalot suotavia. 6 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 45
46 20 Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet Vastuuprosessi Luonnonsuojelu Kartta Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteet Lomakkeella täsmennetään tavoitteenasettelun yhteydessä nimettyjä toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä Selite riittävällä tarkkuudella. Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus tapahtuvat toimenpidesuunnitelmissa. Kulttuuriperinnön suojelun toimenpiteitä ovat rakennusperintöön, maisemaan ja arkeologisiin kohteisiin liittyvät kunnostus- ja hoitotoimet. Kulttuuriperintöinventointi Ei tehdä Tehty Päivitetään Täydennetään Vuosi Rakennusperintö Toimenpidelaji Kiireellisyysaste Kunnostettava tai hoidettava kohde Kuvaus Kpl Maisematarkastelu - Yksityiset suojelualueet - Lisätietoja - Arkeologiset kohteet Toimenpidesuunnitelma Toimenpidelaji Kiireellisyysaste Hoidettava kohde Kuvaus Kpl Toimenpide- 8 suunnitelma Maisematarkastelu - Yksityiset suojelualueet - Lisätietoja - Muut toimenpiteet - 7 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 8 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 46
47 21A Luonnon virkistyskäyttö: retkeilyn ja luontomatkailun toimenpiteet Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Lomakkeella täsmennetään luonnon virkistyskäyttöä, lähinnä retkeilyä ja luontomatkailua, koskevia tavoitteenasettelun yhteydessä nimettyjä toimenpiteitä. Selite Toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritellään riittävällä tarkkuudella. Toimenpiteiden teknisen toteutuksen kuvaus ja tarkempi ohjeistus tapahtuvat toimenpidesuunnitelmissa. Nykyinen käyntimäärä Vuosi Kysynnän kuvaus (nykytila) - Käyntimääriä ei ole laskettu eikä arvioitu. Käyntimääräennuste Vuosi Kysynnän kuvaus (tavoite) - Käyntimääriä ei ole tarkoitus lisätä. Luontomatkailusuunnitelma Vuosi Vuosi Vuosi Lisätietoja Ei tehdä Tehty Tehdään Päivitetään Suunnittelualueet säilytetään nykyisen kaltaisena eräretkeilykohteena. Kävijämääriä ei olla tulevaisuudessa markkinoimalla lisäämässä. Näin ollen Opastusviestintäsuunnitelma luontomatkailusuunnitelman ja opastussuunnitelman tekoa ei katsota tässä Ei tehdä Tehty Tehdään Päivitetään vaiheessa tarpeelliseksi. Toimenpide Kuvaus Luontomatkailun yhteistyösopimusten solmiminen Ei aktiivisia toimenpiteitä Käytön rajoittaminen Yhteenveto Luontomatkailuyrittäjien kanssa laaditaan tarvittavat yhteistyösopimukset. Ohjelmapalveluyrittäjät voivat käyttää taukopaikkoja esim. ruokailuun tai tulisteluun edellyttäen, että heillä on sopimus Metsähallituksen kanssa. Kohteiden huollosta sovitaan yhteistyösopimuksissa. Yritystoiminta ei sulje pois jokamiesretkeilijän taukopaikkojen käyttöä. Liikkuminen jokamiehenoikeudella on sallittua. Lyhytkestoinen leiriytyminen jokamiehenoikeudella on sallittua. Tulenteko on sallittua käyttäen risuja, kuivia oksia ja pieniä juurakoita. Luontomatkailuyrittäjille voidaan myöntää tapauskohtaisesti lupia jokamiehenoikeudet ylittävään leiriytymiseen. 47
48 21B Luonnon virkistyskäyttö: palveluvarustus Vastuuprosessi Luonnon virkistyskäyttö Kartta Palveluvarustus (kuva x) Selite Toimenpide Palveluvarustus -lomakkeessa käsitellään rakennuksia (esim. autio- ja varaustuvat), rakennelmia (esim. laavut, kodat) sekä reittejä. Lomakkeen tarkoituksena on täsmentää tavoitteenasettelun yhteydessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä riittävällä tarkkuudella. Kuvaus Kiireellisyysaste Toimenpidesuunnitelma Yksityiset suojelualueet ja muut yksityisalueet - Lisätietoja - 9 asteikko: suuri = toteutetaan 5 vuoden kuluessa, pieni = toteutetaan myöhemmin suunnitelmakaudella. 48
49 22 Erätalouden toimenpiteet Vastuuprosessi Erä Kartta Metsästys Kalastus Selite Metsästys ja riistanhoito Lomakkeella määritellään erätalouteen liittyvät toimenpiteet, ohjeet ja määräykset. Lomakkeen tarkoituksena on täsmentää tavoitteenasettelun yhteydessä mainittuja toimenpiteitä siten, että toimenpiteiden laji, suuruusluokka ja sijainti tulevat määritettyä riittävällä tarkkuudella. Kohdealue Toimenpide Kuvaus ML 8 :n alue 10 Käytön ohjaaminen Yleiset vesialueet Ei aktiivisia toimenpiteitä Alueella ei ole yleisvesiä Lupametsästys- alueet ja vuokrasopimusalueet Lupien myöntäminen Alue säilyy lupametsästysalueena osana laajempia lupametsästysalueita Hirvenajoalueet Muut metsästyskäytön ulkopuolelle jäävät alueet Riistanhoito Riistanhoitotoimet Riistanhoitoon myönnetään talviaikaisia maastoliikennelupia Yksityiset suojelualueet Riistakantojen kestävän hyödyntämisen suunnittelu ja seuranta Lisätietoja Kalastus Kohdealue Toimenpide Kuvaus Riistakantojen kestävä verotus hoidetaan osana laajempien lupametsästysalueiden riistaeläinkantojen verotussuunnittelua. Suunnittelussa käytetään apuna RSSJ:tä ja RKTL:n tuottamaa tietoa. Huolehditaan riittävästi riistakantainventoinneista alueella. Yleiset vesialueet Ei aktiivisia toimenpiteitä Alueella ei yleisvesiä Pilkkiminen, onkiminen, viehekalastus Ei aktiivisia toimenpiteitä Ei muutosta nykykäytäntöön Lupakalastusvedet Ei aktiivisia toimenpiteitä Ei muutosta nykykäytäntöön Rajoitus- ja kieltoalueet Ei aktiivisia toimenpiteitä Ei muutosta nykykäytäntöön Kalakantojen hoito Ei aktiivisia toimenpiteitä Kalasto luonnontuotannon varassa Yksityiset suojelualueet Ammattikalastus Kalakantojen kestävän hyödyntämisen suunnittelu ja seuranta Lisätietoja Käytetään apuna KSSJ:n antamaa informaatiota 10 kunnan asukkailla oikeus metsästykseen valtion mailla 49
50 23 Muun luonnonvarojen ja alueiden käytön toimenpiteet Vastuuprosessi Selite Marjastus ja sienestys Lisätietoja Poronhoito Alueiden hallinta Lomakkeella määritellään ne suunnittelualueen luonnonvarojen ja alueiden käyttömuodot, jotka eivät ole tulleet esille aikaisemmilla lomakkeilla. Näitä ovat marjastus, sienestys, poronhoito, liikenteen ja liikkumisen järjestelyt, urheilutapahtumat, partio- ja muu leiritoiminta, kaivostoiminta sekä maa-ainesten, polttopuun ja pohjaveden otto. Sallittu Rajoitettu (Peruste: Luonnonsuojelulakiin perustuva liikkumisrajoitus) Toimenpiteet ja käytännöt Suositukset Maastoliikenne Toimenpide Poronhoitolaki (848/1990) ohjaa poronhoitoa. Metsähallitus jatkaa yhteistyötä paliskuntien kanssa. Poronhoitolain mukainen sallittu kesäaikainen maastoliikenne suositellaan tapahtuvaksi olemassa olevilla urilla. Kuvaus Lupien myöntäminen Suunnittelualueelle kaatuneen riistaeläimen hakemiseen myönnetään lupa. Lupien myöntäminen Suunnittelualueelle myönnetään riistanhoitotöihin talviaikaisia lupia. Lupien myöntäminen Muut luvat: Voimassa olevien lupien myöntämisperiaatteiden ja -ohjeiden mukaisesti. Muu liikenne Toimenpide Ei aktiivisia toimenpiteitä Ei aktiivisia toimenpiteitä Liikkuminen Kuvaus Suunnittelualueen sisälle päättyviä teitä ei ylläpidetä. Suunnittelualueen halki kulkevia teitä ei ylläpidetä Luontopalvelujen toimesta. Suunnittelualueella olevia moottorikelkkauria ylläpitää Sodankylän kunta (sopimus ). Sodankylän kunnassa on meneillään kelkkaurien tarvetarkastelu. Toimenpide Toiminto Kuvaus Käytön ohjaaminen Käytön ohjaaminen Käytön ohjaaminen Käytön ohjaaminen Käytön ohjaaminen Maastopyöräily Ratsastus Koiravaljakko Porovaljakko Kiipeily Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ei tarvetta rajoittaa. Yritystoiminnassa ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin omille reiteille. Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ei tarvetta rajoittaa. Yritystoiminnassa ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin omille reiteille. Ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin paliskunnan kanssa käydyn neuvottelun jälkeen. Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ei tarvetta rajoittaa. Yritystoiminnassa ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin omille reiteille. Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ei tarvetta rajoittaa. Yritystoiminnassa ohjataan tarvittaessa erillisin sopimuksin omille reiteille. Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet 50
51 Urheilutapahtumat ja järjestetty urheiluseura- tai vastaava toiminta Toimenpide Kuvaus Käytön ohjaaminen Joukkotapahtumat: Tapahtumien järjestäminen on sallittua Metsähallituksen luvalla. Partio- ja muu leiritoiminta Toimenpide Kuvaus Käytön ohjaaminen Leiritoiminta on sallittua Metsähallituksen luvalla. Maa-ainesten otto Toimenpide Lupien myöntäminen Käytön ohjaaminen Metsätalous Toimenpide Kuvaus Suunnittelualueella ei oteta maa-aineksia. Kuvaus Käytön ohjaaminen Suunnittelualueella ei harjoiteta metsätaloutta. Polttopuun otto Toimenpide Lupien myöntäminen Käytön ohjaaminen Pohjaveden otto Toimenpide Kuvaus Suunnittelualueelta ei myydä polttopuuta muuhun kuin porotalouden tarpeeseen, eikä myönnetä maapuun ottolupia. Poronhoitajat eivät tarvitse poronhoitotöissä liikkuessaan poltto- ja laavupuunottolupaa (Poronhoitolaki 848/1990). Metsähallitus voi lisäksi myydä porotalouden tarpeeseen polttopuuta suunnittelualueelta. Kuvaus Lupien myöntäminen Suunnittelualueelta ei oteta pohjavesiä. Muu toiminta Toimenpide Kuvaus Lupien myöntäminen Suunnittelualueelle voidaan myöntää geologisia tutkimuslupia. Soidensuojelualueille luvan myöntää Ympäristöministeriö, muulle suunnittelualueelle Metsähallitus. Edunvalvonta Suunnittelualueen ulkopuolella tapahtuva aktiivinen kaivostoiminta edellyttää tehokasta edunvalvontaa. Edunvalvonta Puolustusvoimat: Hukkakeron räjäytysalue (Vuokrasopimus 16125). Varoalue ulottuu Pomokairan Natura-alueelle. Lisätietoja Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet Yksityiset suojelualueet 51
52 24 Hallinto Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Laajennusalueet Lomakkeella määritellään suunnittelualueen hallintaan liittyvät linjaukset, ohjeet ja määräykset. Suojelualueen hallintaan ja hallintoon olennaisesti Selite liittyviä asioita ovat kannanotto suojelualueen mahdolliseen laajentamiseen, järjestyssääntö, turvallisuus, valvonta ja pelastustoiminta sekä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelualueesta vastaavat tahot Suunnittelualueen hallinnosta vastaa Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut. Suojelualueiden perustamistoimet ja hallinta Toimenpide - - Kuvaus Rasitteet, käyttöoikeudet ja sopimukset Toimenpide Vuokra- ja käyttöoikeussopimusten laatiminen Turvallisuus ja valvonta Kuvaus Vuokra- ja käyttöoikeussopimuksia ylläpidetään Metsähallituksen vuokranhallintajärjestelmässä. Ei muutospaineita vuokra- ja käyttöoikeussopimuksiin. Voimassa olevia porotalouden käyttöoikeussopimuksia voidaan jatkaa. Toimenpide Kuvaus Metsähallitus valvoo luonnonsuojelualueiden käyttöä viranomaisena ja alueiden haltijana. Metsähallituksen valvontatoiminnan koordinoinnista ja organisoinnista alueilla vastaavat erätarkastajat. Erätarkastajien toimivaltuudet perustuvat lakiin Metsähallituksen erävalvonnasta (1157/2005). Erävalvonta kuuluu myös poliisin ja rajavartioston virkatehtäviin. Valvonta Valvonnalla on tärkeä ennaltaehkäisevä vaikutus rikosten ja luvattoman toiminnan ehkäisyyn. Erätarkastaja vastaa valvonnan koordinoinnista ja organisoinnista yhteistyössä Metsähallituksen henkilöstön ja valvontaviranomaisten kanssa. Rajavalvonnasta vastaa Rajavartiolaitos. Valmiudet Öljyonnettomuussuunnitelma Palvelurakenteiden turvallisuus Metsäpalontorjuntasuunnitelma Rakennusten pelastussuunnitelma Rakennusten palotarkastus Kohteiden nimi- ja koordinaattimerkinnät Pelastusyhteistyö Toimitaan Metsähallituksen palontorjuntasuunnitelman mukaisesti. Noudatetaan pelastusviranomaisen antamia ohjeita. Ylläpidetään autiotupien kämppäkirjoissa. Tehdään yhteistyötä pelastusviranomaisen kanssa. 52
53 Yhteistyö Alueellinen ja paikallinen yhteistyö Kansainvälinen yhteistyö Alueen hallintaan ja hoitoon liittyvät yhteistyötahot Alueen hallintaan liittyvät vakiintuneet yhteistyömuodot Lisätietoja Metsähallitus neuvottelee paliskuntien kanssa tarpeen mukaan. Erävalvonnassa yhteistyö Lapin rajavartioston, poliisin ja tullin kanssa on tiivistä. Metsähallitus neuvottelee useiden eri tahojen kanssa lupametsästyksen järjestelyistä vuosittain järjestettävissä kokouksissa. Lapin rajavartiosto, poliisi, tulli, Kittilän kunta, Sodankylän kunta, Savukosken kunta, Kuivasalmen paliskunta, Sattasniemen paliskunta, Oraniemen paliskunta, Kemin-Sompion paliskunta, Kittilän riistanhoitoyhdistys, Sodankylän riistanhoitoyhdistys, Savukosken riistanhoitoyhdistys Neuvottelukunta Yhteistyöryhmä Muu, mikä? 53
54 25 Rakennuskanta Vastuuprosessi Alueiden hallinta Kartta Rakennuskanta Selite Suunnittelualueella voi olla rakennuksia ja rakennelmia, jotka eivät liity alueen suojeluarvoihin (kulttuuriperintöön) eivätkä virkistyskäyttöön. Tällaisia ovat mm. suojelualuehankintoihin liittyneet, vanhat asuin- ja lomarakennukset. Lomakkeelle kirjataan tällaiset rakennukset ja rakennelmat ja niihin liittyvät toimenpiteet. Toimenpide Kohde Omistaja Kpl Toimenpiteen kuvaus Erityismääräykset Yksityiset suojelualueet Lisätietoja 54
55 26 Resurssit Vastuuprosessi Alueiden hallinta Lomakkeella määritellään toiminnan suunnittelun pohjaksi hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuksen kerta- ja jatkuvaluonteiset kustannukset. Lisäksi määritellään muut alueen hoitoon ja hallintoon liittyvät kustannukset, mikä tukee hoito- ja käyttösuunnitelman kytkemistä vuotuiseen toiminnan suunnitteluun. Selite Hoito- ja käyttösuunnitelman toteutuksen kustannuksista vastaa lähinnä Metsähallitus. Mikäli suunnitelmaan kirjataan muita tahoja, kuten ELY-keskusta tai kuntaa koskevia sitoumuksia, myös niiden kustannukset esitetään lomakkeella. Kaikki esitettävät toimet toteutetaan resurssien puitteissa. Vuosi, jonka kustannustasoon arviot perustuvat Kohde Jatkuvaluonteiset kulut /vuosi Kertaluonteiset menot Lisätietoja Rakennukset Polttopuut otetaan suunnitelma-alueelta. Rakennelmat Reitit Opastuspalvelut ja opastusviestintä Kävijälaskenta, kävijä-, yritys- ym. tutkimukset Virkistyskäyttö yhteensä Ennallistaminen Lajistonhoito Muu luonnonhoito Palojatkumosuunnitelman toteuttaminen 2 x poltto Vintilässä ja 2 x poltto Pomokairassa. Yhden polton kustannukset n eli yhteensä Mikäli kohteet aidataan, kustannukset ovat korkeammat. Luonnonsuojelun seurannat Hyönteisseuranta Vintilässä + kotkaseurannat Luonnonsuojelu yhteensä Rakennusperintö Arkeologiset kohteet Muu kulttuuriperinnön hoito Kulttuuriperintö yhteensä Hallinto- ja muut kulut Kaikki yhteensä Kaikki kustannukset yhteensä suunnitelmakaudella (15 vuotta)
56 V YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI 27 Ympäristövaikutusten arviointi Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta; muiden prosessien osallistuminen on tärkeää Hoito- ja käyttösuunnitelmassa arvioidaan suunniteltujen toimenpiteiden ekologisia, sosiokulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia eli suunnitelmasta aiheutuvien muutosten oletettuja seurauksia. Ekologiset vaikutukset kohdistuvat lähinnä maisemaan, maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eläimistöön tai luonnon monimuotoisuuteen. Sosiokulttuuriset vaikutukset kohdistuvat ihmisten terveyteen, elinoloihin, viihtyvyyteen, yhdyskuntarakenteeseen, henkiseen tai aineelliseen kulttuuriperintöön. Taloudelliset vaikutukset kohdistuvat esim. luonnonvarojen hyödyntämiseen, työllisyyteen tai taloudelliseen tilanteeseen suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä. Hoito- ja käyttösuunnitelmien taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan lähinnä paikallistalouden tasolla. Arvioinnilla varmistetaan, että suunnitelman ratkaisut ovat sellaisia, ettei niiden toteuttaminen aiheuta haittaa suunnittelualueen ympäristölle. Toisaalta vaikutusten arviointi on keino tarkistaa suunnitelman linjausten oikeellisuutta: saadaanko asetettujen tavoitteiden avulla aikaan sellaisia hyötyjä, jotka edesauttavat suunnittelualuetta koskevien päämäärien saavuttamista. Vaikutuksen tyyppi Tavoite Metsien ennallistaminen, palaneen puuaineksen tuottaminen Toimenpide Metsien poltto palojatkumosuunnitelmien mukaisesti Ekologinen Sosiokulttuurinen Taloudellinen Vaikutuksen kuvaus x Tuotetaan palanutta puuainesta sitä tarvitseville eliöille, parannetaan luonnonmetsien edustavuutta Riskit, haitat ja niiden vähentäminen Riski: palon leviäminen. Estäminen: noudatetaan Metsähallituksen kulotusohjeita. Natura-vaikutusten arvioinnin tarveharkinta Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteenveto Suunnitelmassa ei esitetä metsien polttoa lukuun ottamatta mitään toimenpiteitä. Siten suunnitelma ei todennäköisesti merkittävästi heikennä alueen suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. - 56
57 VI SEURANTA 28A Suunnitelman toteutuksen seuranta Vastuuprosessi Alueiden hallinta Suunnitelman toteutumista seurataan suunnitelman väliarvioinneissa noin 5-6 vuoden välein sekä hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen yhteydessä Selite (suunnitelmakausi on noin 15 vuotta). Toteutuksen seuranta kohdistuu suunnitelmassa määritettyihin toimenpiteisiin (ks. lomakkeet 19 25). Tällä lomakkeella esitetään seurattavat toimenpiteet ja käytettävät mittarit. Tavoite Toteutuslomake Toimenpide Tulosmittari Tavoiteaikataulu toteutukselle Palojatkumosuunnitelman toteutuminen Palojatkumosuunnitelman mukaisesti 57
58 28B Suunnitelman vaikuttavuuden seuranta Vastuuprosessi Selite Alueiden hallinta Suunnitelman vaikuttavuutta seurataan suunnitelman väliarvioinneissa noin 5-6 vuoden välein sekä hoito- ja käyttösuunnitelman päivityksen yhteydessä (suunnitelmakausi on noin 15 vuotta). Vaikuttavuus tarkoittaa sitä, missä määrin asetetut päämäärät ja tavoitteet saavutetaan. Vaikuttavuus on siis toiminnalla aikaansaatu tavoitteiden suuntainen muutos. Vaikuttavuus voi olla myös suotuisan tilan säilymistä, mikäli se on suunnitelman tavoite. Päämäärä Vaikuttavuusmittari Mittarin kuvaus Nykytila Tavoitetila Lisätietoja 58
59 VII LÄHTEET 29 Lähteet Viittaus-kenttään merkitään sen lomakkeen numero, mihin viitataan. Viittaus lomake no Tekijä(t) Julkaisun nimi Julkaisutiedot Julkaisuvuosi 5 Johansson Peter & Kujansuu GTK Pohjois-Suomen maaperä Raimo (toim.) 1, liite 1 Lapin Liitto Maakuntakaavatiedot 4 Lapin ympäristökeskus > Ympäristönsuojelu > 2010 Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Vesiensuojelu > Vesienhoitoalueet 4 Lapin ympäristökeskus Kemijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma pintavesille vuoteen > Ympäristönsuojelu > Vesiensuojelu > Vesienhoitoalueet Lehtinen Martti, Nurmi Pekka & Suomen geologinen seura 1998 Suomen kallioperä Rämö Tapani (toim.) 6A, liite 2 Metsähallitus Biotooppi-tiedot MHGIS-tietokanta 19, 26, 27 Saikkonen Arto Pomokairan Natura-alueiden palojatkumosuunnitelma MH asianhallinta , 26, 27 Saikkonen Arto Vintilänkairan palojatkumosuunnitelma MH asianhallinta Ympäristöhallinto OIVA - Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 7, liite 3 Ympäristöhallinto Uhanalaiset ja/tai direktiivilajit Hertta-järjestelmä 59
60 60
61 Liite 1. Otteet maakuntakaavakartoista Kuva 4.1 Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavakartasta. Lapin Liitto 61
62 Kuvat 4.2 ja 4.3 Otteet Itä-Lapin maakuntakaavakartasta (vasen) ja Tunturi-Lapin maakuntakaavakartasta (oikea). Lapin Liitto 62
Hoito- ja käyttösuunnitelma. Natura-alueet Vintilänkaira Koitelainen - Pomokaira
Hoito- ja käyttösuunnitelma Natura-alueet Vintilänkaira Koitelainen - Pomokaira 1 Tiivistelmä... 5 I Nykytilan kuvaus... 6 1 Suunnittelualueen kuvaus ja suunnittelutilanne... 6 2 Perustamistarkoitus...
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
Kärppäjärven Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Kärppäjärven Natura 2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma TÄHÄN TULEE KANSIKUVA Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX Kärppäjärven Natura 2000 alueen hoitoja käyttösuunnitelma TÄHÄN TULEE
Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)
Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto
Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen
1 Metsähallitus, Lapin luontopalvelut Pirjo Rautiainen Kulttuuriperintökohteiden inventointi 2012 Kivimaan lehtojen, Tornivaaran lehtojen, Vinsanmaan lettojen, Kirvesaavan ja Vaaranjänkkä-Rovajänkkän Natura-alueet
Nurmesjärven hoito- ja käyttösuunnitelma 2013 2028
Nurmesjärven hoito- ja käyttösuunnitelma 2013 2028 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX Nurmesjärven hoito- ja käyttösuunnitelma 2013 2028 Käännös: Kansikuva: Jouni Kosonen Metsähallitus
Söderskärin ja Långörenin saaristojen hoito- ja käyttösuunnitelma
Söderskärin ja Långörenin saaristojen hoito- ja käyttösuunnitelma TÄHÄN TULEE KANSIKUVA Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX Söderskärin ja Långörenin saaristojen hoito- ja käyttösuunnitelma
Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2025
Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2025 TÄHÄN TULEE KANSIKUVA Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 2011-2025
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta
Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,
Kuva: Seppo Tuominen
Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa
Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM/LYMO Suo, luonto ja turve yleisöseminaari 24.5.2016 Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet
Vesipuitedirektiivin suojelu- ja erityisalueet Seppo Hellsten Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun työpaja 29.8.2019 Vesipolitiikan puitedirektiivi (2000/60/EY) Estää vesiekosysteemien sekä
Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet
Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet
Aluetyyppi (kohdetyyppi) METI 2014 EHDOTUS. Kansallispuisto 1A 1 II MH/LP Luonnonpuisto 1A 1 Ia MH/LP Soidensuojelualue 1A 1 IV (Ib) MH/LP
6.2.2015 LIITE SLL:n lausuntoon METI- työryhmän esitykseen koskien suojelualuetilaistoinnin uudistamista Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset on kirjattu taulukkoon pinkillä seuraavasti: S=ongelma suojelussa,
MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
Ajankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma Kaj-Ove Pettersson
Kolkanaukon, Lemmetyistenluodon hoitosuunnitelma 2015 Kaj-Ove Pettersson 2. Yhteenveto 2A Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit 2B Lajisto Kartta 1. Natura 2000-luontotyypit Kartta 2. Toimenpiteet
Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen
Länsi- Lapin luonnonsuojelualueiden perustaminen Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen kevät 2018 Valmistelutyöstä Alueiden rajaukset ja taustatiedot on selvitetty Metsähallituksessa yhteistyössä Lapin
Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 133 Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma Käännös: Tmi Pimma Åhman Kansikuva: Evon retkeilyalueen
NATURA VERKOSTO
NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8
Värriön luonnonpuiston, Tuntsan erämaan ja Peurahaaran hoito- ja käyttösuunnitelma 2010 2025
Värriön luonnonpuiston, Tuntsan erämaan ja Peurahaaran hoito- ja käyttösuunnitelma 2010 2025 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 116 Käännös: Cajsa Rudbacka-Lax Kansikuva: Värriö Kynsivaaralta
Päijänteen kansallispuiston ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Päijänteen kansallispuiston ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma TÄHÄN TULEE KANSIKUVA Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX Päijänteen kansallispuiston ja Natura 2000 -alueen
Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo
Vesienhoito ja luontodirektiivit kolmas kierros toden sanoo Seppo Hellsten Jari Ilmonen Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä 14.5.2019 Sisältö Aiemman ohjeistuksen läpikäyntiä
Miten METSO-ohjelma turvaa luonnon monimuotoisuutta. Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus
Miten METSO-ohjelma 2008-2025 turvaa luonnon monimuotoisuutta Johanna Viljanen / Keski-Suomen ELY-keskus Riitta Raatikainen / Suomen metsäkeskus Tavoitteet ja keinot valtakunnallisesti METSO-ohjelman tavoitteena
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013
Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun
Simpsiön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2012 2027
Simpsiön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2012 2027 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 126 Simpsiön Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2012 2027 Kansikuva:
Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2010 2025
Tsarmitunturin erämaa-alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2010 2025 TÄHÄN TULEE KANSIKUVA Tämä mallipohja on päivitetty 26.8.2011 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 115 Tsarmitunturin erämaa-alueen
suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus
Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma 2014-2029 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma 2014-2029
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017
Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 Etelä-Pohjanmaan liitto 2017 1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2017 ISBN 978-951-766-349-6 (nide) ISBN 978-951-766-350-2
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen 13.6.2011
Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa Raimo Itkonen 13.6.2011 Mikä on Metsähallitus? Luonnonvara-alan palveluja tuottava valtion liikelaitos, jolla on liiketoimintaa ja julkisia palveluja
1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin
Uudenkaupungin saaristo. Liesluodon toimenpidesuunnitelma. Metsähallitus. Kaj-Ove Pettersson 2014
Uudenkaupungin saaristo Liesluodon toimenpidesuunnitelma Metsähallitus Kaj-Ove Pettersson 2014 Sisällys 2 Natura 2000 luontotyypit ja uhanalaiset luontotyypit Liite 1 Natura 2000 -luontotyypit Liite 2
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma
Ramsar kosteikkotoimintaohjelma 2016-2020 Ramsar -kosteikkotoimintaohjelman valmistelu Tavoitteena kansainvälisen Ramsarin sopimuksen toimeenpanon eli kosteikkojen suojelun ja kestävän käytön edistäminen
Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus
Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus
Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
Mallan luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma. Mallá luonddumeahci dikšun- ja geavahanplána
MH 4765/623/2014 Mallan luonnonpuiston hoito- ja käyttösuunnitelma Mallá luonddumeahci dikšun- ja geavahanplána Iso-Malla ja Kitsiputous. Kuva: Arto Saikkonen. MH 4765/623/2014 YHTEENVETO Luonnonpuistoille
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016
Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,
Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen. Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö
Vedenalaiset luontoarvot ja ruoppaaminen Leena Lehtomaa Ylitarkastaja Ympäristö ja luonnonvarat Luonnonsuojeluyksikkö Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon kuvapankki Päivi Tahvanainen, Ympäristöhallinnon
Nurmesjärven hoito- ja käyttösuunnitelma
Nurmesjärven hoito- ja käyttösuunnitelma 2013 2028 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 140 Nurmesjärven hoito- ja käyttösuunnitelma 2013 2028 Käännös: Pimma Åhman. Kansikuva: Jouni Kosonen
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma
Mustarinnantunturin ja Kiekkikairan hoito- ja käyttösuunnitelma 2014 2029 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 151 Käännös: Pimma Åhman. Kansikuva: Ari Rajasärkkä. Metsähallitus, Vantaa 2017
Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ
METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,
Kartta kullanhuuhdonta-alueista (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2012:0076 Kulta-Eskortti Hirsimaa Petri Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2012:0076 mahdollisista myöntämisen esteistä
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö
METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus HAKEMUS LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISEKSI 1.ALUEEN SIJAINTI Alue on merkitty liitteenä olevaan rajauskarttaan 1:20 000 (M460 5.12.2017) 2.KIINTEISTÖJÄ
Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma
Saarijärven vanhojen metsien hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2025 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 163 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Auringonlasku Puolangan Saarijärvellä. Kuva:
ELYt ja merialueiden suunnittelu
ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja
Teijon retkeilyalueen ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2026
0 Teijon retkeilyalueen ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2026 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 122 Käännös: Mikael Nordström Kansikuva: Metsähallitus / Leif Lindgren
Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
Pyhä-Häkin kansallispuiston ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Pyhä-Häkin kansallispuiston ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 88 Översättning: Tmi Pimma Åhman. Kansikuva: Pyhä-Häkin ikimetsissä puut
Kuva 1. Kylmäluoman retkeilyalueen maankäyttökohteet
Sijainti ja maankäyttökohteet Suojelutarkoituksiin varatun alueen tyyppi Valtion retkeilyalue Aluemaiset Natura-kohteet Kuva 1. Kylmäluoman retkeilyalueen maankäyttökohteet Natura-luontotyypi 7140 - Vaihettumissuot
Simojärven ja Soppanan Natura alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma
Simojärven ja Soppanan Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma 2011 2025 TÄHÄN TULEE KANSIKUVA Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 121 Käännös: Cajsa Rudbacka-Lax Kansikuva: Olli
Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk. Orajärven oyk. Kemijärvi
Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan ratayhteysselvitys Kaavatilanne Liite 3 Vaihtoehto A Lokka-Koitelainen-Keritsa oyk Kuntaraja Asemakaavoitettu alue Yleiskaavat (Maankäyttö ja rakennuslaki) Yleiskaava
Köyliönjärven Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. Marjo Tarvainen (toim.)
Köyliönjärven Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Marjo Tarvainen (toim.) Köyliönjärven Natura 2000 -alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Marjo Tarvainen (toim.) (Suunnitelma on laadittu
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma Lausuntoversio 11.11.2010 Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C XX Evon retkeilyalueen hoito- ja käyttösuunnitelma Käännös: Kansikuva:. Metsähallitus
Soidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015
Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015 Esko Hyvärinen Ympäristöneuvos Riistapäivät 20.1.2015, Oulu Uhanalaisuusarvioinnit Suomessa Suomessa on tehty neljä lajien uhanalaisuusarviointia: 1985, 1991,
Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari
Soidensuojelutyöryhmän ehdotus ja eteneminen Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Suoluonnon suojelu seminaari 17.12.2015 Soidensuojelutyöryhmän ehdotus SSTE Työryhmä tunnisti valtakunnallisesti
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit. - turvaamistoimia ja rajauspäätökset
Kiireellisesti ja erityisesti suojeltavat lajit - turvaamistoimia ja rajauspäätökset Luonnonsuojeluosasto ylitarkastaja Iiro Ikonen 15.12.2016 22.12.2016 Kiireellisesti suojeltavien lajien neuvottelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa. Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.
Hiljaisuus kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä niiden hoito- ja käyttösuunnitelmissa Mikael Nordström Tieteiden talo 8.10.2015 Photo: Metsähallitus / Reijo Juurinen 2 Kansallispuistot ja
SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
Kiviaineshuolto kaavoituksessa
Kiviaineshuolto kaavoituksessa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Esityksen sisältö Kaavahierarkia ja VAT Maakuntakaavan rooli ja Pirkanmaan maakuntakaava Yleiskaavoitus Eri kaavatasojen
HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA. Lausuntoversio
HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Lausuntoversio URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO SOMPION LUONNONPUISTO KEMIHAARAN ERÄMAA SOIDENSUOJELUALUEET VAARANAAPA, NALKA-AAPA JA UURA-AAPA YHTEENVETO YHTEENVEDOSSA ESITETÄÄN
Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila
Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien
Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen
Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi
Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, hyväksytty valtioneuvostossa 31.11.2008 ja tulleet voimaan 1.3.2009 Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö-
Kartta kullanhuuhdonta-alueesta (kartan mittakaava ohjeellinen) Maanmittauslaitos HL2015:0036 Ropedanger Gold Riihimäki Mikko Selvitys kullanhuuhdontaluvan HL2015:0036 mahdollisista myöntämisen esteistä
Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen
Joutenveden Pyyveden Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2014-2015 Joutenveden Pyyveden Natura 2000 -alue Pinta-ala:15 292 ha, josta vettä 11 141 ha Kunnat: Enonkoski, Heinävesi, Savonlinna,
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos
HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä
Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa. Ekologiset yhteydet
Luontotieto vesistö Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmien laadinnassa Ekologiset yhteydet 7.3.2013 VELHO-hanke Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö
Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi
Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä
Kärppäjärven Natura alueen hoito- ja käyttösuunnitelma
Kärppäjärven Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja C 141 Översättning: Pimma Åhman Kansikuva: Pesäjärvi valmistautuu talven tuloon. Kuva: Metsähallitus
HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA 19.10.2015
HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA 19.10.2015 URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO SOMPION LUONNONPUISTO KEMIHAARAN ERÄMAA-ALUE SOIDENSUOJELUALUEET VAARANAAPA, NALKA-AAPA JA UURA-AAPA YHTEENVETO YHTEENVEDOSSA ESITETÄÄN
338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
Suomen Natura 2000 kohteet / Uudenmaan ympäristökeskus
Alueen nimi: Porvoonjoen suisto Stensböle Alueen koodi: FI0100074 Pinta ala (ha): 1331 Kunta: Porvoo Hallinnoll.alue: Merialue (ei sis. Nuts alueisiin) 50 Aluetyyppi: SCI ja SPA Uusimaa (suuralue) 50 Vastuutaho:
Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI ) tilalla Kotiranta 4:193
Toimenpidesuunnitelma Vatulanharju-Ulvaanharju Natura 2000 alueella (FI0309001) tilalla Kotiranta 4:193 Yleiskuvaus Ikaalisten kaupungissa sijaitseva Vatulanharju-Ulvaanharjun harjujakso on kaikkiaan yli
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa. Rovaniemi MMT Kirsi-Marja Korhonen
Yhteistyössä hyvä lopputulos Muonion metsäkiistassa Rovaniemi 2.2.2016 MMT Kirsi-Marja Korhonen Valtion maiden metsätalous on erityistä! Metsätalouden toiminnan keskeinen erityispiirre ovat Metsähallituslain
Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset
sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet
Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.
Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa
TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen
KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS
9.1.2013 REIMA VÄLIVAARA KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS Soidensuojelutyöryhmän kokous 3/2012 1 KESKI-SUOMEN SUOSELVITYS 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto, suoluonto, tuulivoima) taustaselvitys; Turva-hanke
Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO
Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä
Projektisuunnitelma. Pinkjärven ja Lastensuon Natura 2000 alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma. diaari nro 3635/623/2008
Projektisuunnitelma Pinkjärven ja Lastensuon Natura 2000 alueiden hoito- ja käyttösuunnitelma Satu Kalpio Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut 20.3.2014 Päivitetty 23.3.2015 diaari nro 3635/623/2008
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto
Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia
kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen
Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden
HE 109/2018 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Urho Kekkosen kansallispuiston rajauksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetulla lailla on tarkoitus muuttaa Urho Kekkosen kansallispuiston
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS
Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry 10.1.2008 KAINUUN LVS:n YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Kajaani 11.1.2008 Metsähallitus Viestitie 2 YLÄ-VIEKSIN KYLÄYHDISTYS RY:N ESITYS Ylä-Vieksin kyläyhdistys ry:n edustajat: Eeva