MIETINTÖ. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A7-0350/

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Istuntoasiakirja A7-0350/2011 MIETINTÖ väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan (2010/2157(INI)) Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin Westphal RR\ doc PE v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen

2 PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS... 3 PERUSTELUT TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS PE v /26 RR\ doc

3 EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan (2010/2157(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon aluepolitiikan pääosaston viidennen kertomuksen taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta yhteenkuuluvuudesta ja etenkin sen sivut , ottaa huomioon taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän viidennen kertomuksen päätelmät koheesiopolitiikan tulevaisuudesta (KOM(2010)0642) ja kertomukseen liittyvän asiakirjan päätelmät (SEC(2010)1348), ottaa huomioon marraskuussa 2008 esitetyn aluepolitiikan pääosaston työasiakirjan "Regions 2020, An Assessment of Future Challenges for EU Regions" (valmisteluasiakirja komission yksiköiden työasiakirjaa SEC(2008)2868 varten), ottaa huomioon 11 marraskuu 2010 antamansa päätöslauselman väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta 1, ottaa huomioon 21. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan väestökehityksestä 2, ottaa huomioon komission 10. toukokuuta 2007 esittämän tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle "Sukupolvien välisen solidaarisuuden edistäminen" KOM(2007)0244), ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman 3 väestörakenteen muutokseen vastaamisesta ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta, ottaa huomioon 12. lokakuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin" (KOM(2006)0571), ottaa huomioon komission 16. maaliskuuta 2005 esittämän vihreän kirjan "Kohti väestörakenteen muutoksia uusi solidaarisuus sukupolvien välillä" (KOM(2005)0094), ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan, ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0350/2011), 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010) EUVL C 184 E, , s EUVL C 292 E, , s. 11. RR\ doc 3/26 PE v02-00

4 A. ottaa huomioon, että väestörakenteen muutos EU:ssa ja koko maailmassa on tosiasia ja että yksi tulevaisuuden tärkeimmistä kysymyksistä on, miten muutokseen vastataan, ja toteaa, että EU:n väestö on maailman vanhin; B. toteaa, että väestökehitystä leimaa väestön ikääntyminen ja se, että muuttovirrat EU:n ulkopuolisista maista ja EU:n sisällä suuntautuvat idästä länteen ja maaseudulta kaupunkeihin; C. ottaa huomioon, että väestökehitys tuo mukanaan uusia tehtäviä erityisesti tietyille alueille, mutta katsoo, että väestökehitystä olisi pidettävä yksinomaisen uhan sijasta myös mahdollisuutena; D. ottaa huomioon, että komission aluepolitiikan pääosaston laatimassa selvityksessä "Regions 2020" väestökehitystä luonnehditaan keskeiseksi haasteeksi; E. ottaa huomioon, että väestökehitys vaikuttaa yhtä lailla maaseutu- ja kaupunkialueisiin, millä on merkitystä muun muassa asianmukaisten infrastruktuurien ja palveluiden tarjoamisen kannalta; F. katsoo, että moninaisten demografisten haasteiden käsitteleminen on pääasiassa jäsenvaltioiden tehtävä, mutta että alueiden on toimittava aktiivisesti ja että ne tarvitsevat siinä Euroopan tason tukea; G. panee merkille, että jäsenvaltiot ovat vuosien toimintaohjelman yhteydessä suunnitelleet käyttävänsä 30 miljardia euroa rakennevaroja väestörakenteen muutokseen liittyviin toimiin, ja katsoo, että alue- ja paikallisviranomaiset ovat keskeisessä asemassa väestörakenteen muutokseen vastaamisessa ja että näin ollen siinä keskeinen EU:n toimintamuoto on aluepolitiikka; Yleistä 1. katsoo, että elinajanodotteen pidentymistä Euroopassa on pidettävä myönteisenä asiana; katsoo, että julkisessa keskustelussa huomioon otetaan usein vain väestörakenteen muutoksen vaarat mutta ei sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia; 2. katsoo, että kaikkia mahdollisuuksia olisi tutkittava huolellisesta ja että ne olisi hyödynnettävä asianmukaisesti myös koheesiopolitiikan välineiden tarjoaman tuen turvin; 3. katsoo, että väestörakenteen muutos vaikuttaa alueisiin hyvin erilaisilla tavoilla sen mukaan, onko se nopeaa vai hidasta ja onko kyseessä muuttovoittoalue vai väestökatoalue, ja että siksi tarvitaan erilaisia sopeutumisstrategioita ja kaikkien unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden viranomaisten on toimittava asiassa koordinoidusti; toteaa, että elämänlaatu taantuvilla, enimmäkseen maaseudulla sijaitsevilla alueilla määritellään eri tavalla kuin alueilla, joissa väestö kasvaa, ja katsoo sen vuoksi, että erilaiset tukistrategiat ovat välttämättömiä; katsoo, että työvoiman muuttoliike korostaa väestörakenteen muutosten vaikutuksia ja että väestön ikääntyminen on vain osa kokonaiskuvaa; PE v /26 RR\ doc

5 4. katsoo, että Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto voivat osaltaan vastata molempiin EU:n väestörakenteen muutoksen aiheuttamiin haasteisiin eli ikääntyneiden määrän lisääntymiseen ja nuorten vähenemiseen; kannattaa sitä, että Euroopan aluekehitysrahaston varoja käytetään tukemaan asuntojen mukauttamista ikääntyneille sopiviksi ikääntyvän yhteiskunnan hyvän elämänlaadun takaamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston käytettävissä olevia varoja nuorten perheiden tukemiseen; 5. katsoo, että sukupuolten tasa-arvoon liittyvä toimintapoliittinen kehys voi auttaa vastaamaan demografisiin haasteisiin; vaatii siksi, että sukupuolten tasa-arvo otetaan huomioon kaikkien demografisten kysymysten käsittelyn yhteydessä; 6. katsoo, että nykyinen huonontuva väestörakenne ainakin joissain jäsenvaltioissa herättää keskustelua eläkejärjestelmien uudistamisesta lähitulevaisuudessa; Rakennepolitiikan uudistukset 7. vaatii, että jäsenvaltiot ja alueet ottavat huomioon myös alueiden erilaiset kehitystasot sekä esimerkiksi vanhushuoltosuhteen kaltaiset demografiset indikaattorit EU:n rakennevarojen osoittamisen ja jakamisen yhteydessä sekä vaikutusindikaattoreita asetettaessa; huomauttaa, että ikääntyneiden osuus väestöstä on EU:ssa suurin koko maailmassa; katsoo, että komission pitäisi myös ehdottaa keinoja väestökehitykseen puuttumiseksi koko Euroopan tasolla; katsoo, että sekä infrastruktuurin ja palveluiden käytettävyyden että ympäristönsuojelun näkökulmasta on välttämätöntä, että analysoidaan työvoiman liikkuvuuden ohella myös tarvetta varmistaa sellaiset olosuhteet, jotka saavat kansalaiset pysymään alueillaan, jotta vältetään väestön kasaantuminen tietyille kaupunkialueille; 8. katsoo, että EU:n politiikkoja soveltamalla voidaan löytää yhteisiä ratkaisuja ja aikaansaada synergioita myös väestönmuutoksen suhteen; vaatii komissiota pitämään väestörakenteen muutosta tulevan koheesiopolitiikan horisontaalisena tavoitteena; pyytää lisäksi, että komissio vaatii ottamaan tämän asian huomioon, kun se tekee investointikumppanuuksia koskevia sopimuksia jäsenvaltioiden kanssa; 9. kehottaa jäsenvaltioita ja alueita ottamaan väestörakenteen muutokset ja sen vaikutukset entistä paremmin huomioon ja asettamaan sitä koskevat toimet horisontaaliseksi tavoitteeksi, kun ne laativat kansallisia strategisia puiteohjelmiaan (tai muita vastaavia asiakirjoja) samoin kuin toimintaohjelmissaan; katsoo tässä yhteydessä, että Eurooppa strategian lippulaivahankkeet, muun muassa aktiivisen ja terveen ikääntymisen kumppanuus, voitaisiin yhdistää näissä ohjelmissa suoraan yhteistyökumppanien ensisijaisina pitämiin asioihin; 10. kehottaa ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin väestörakenteen muutoksen kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja antamaan enemmän teknistä apua poismuutosta ja ikääntymisestä eniten kärsiville alueille, jotta varmistetaan niiden vastaanottokyky ja mahdollisuus hyötyä rakennerahastoista; 11. katsoo, että julkisilla ja yksityisillä toimijoilla Euroopassa on mahdollisuus toimia edelläkävijöinä väestönmuutoksen ja ikääntymisen tuomiin haasteisiin vastaamisessa RR\ doc 5/26 PE v02-00

6 sosiaalisten innovaatioiden keinoin ja muilla keinoin; huomauttaa, että ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin panostetaan tulevaisuudessa sekä yksityisellä että julkisella puolella yhä enemmän; näkee, että alalla on yhä kasvavaa potentiaalia yritysmaailmalle ja innovaatioille; 12. korostaa, että väestörakenteen muutos ja erityisesti väestön ikääntyminen vaikuttavat selvästi eläkejärjestelmien sekä hoiva- ja hoitopalveluiden ja muiden sosiaalipoliittisten rakenteiden järjestämiseen, kun alueviranomaisten on pystyttävä vastaamaan eri väestöryhmien muuttuviin tarpeisiin; 13. vaatii, että sosiaalirahaston uusista säännöistä tehdään yksinkertaisempia niin, että ne sallivat pienten järjestöjen hyötyvän enemmän rahastosta sosiaalisten innovaatiohankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa; kehottaa komissiota lisäämään uuden sosiaalirahaston ylikansallisiin EU-tason sosiaali- ja työllisyysasioita koskeviin kokeiluhankkeisiin tarkoitettuja varoja, jotta helpotetaan innovoivan alueellisen, rajat ylittävän ja makroalueellisen yhteistyön lisäämistä väestörakenteen muutoksesta aiheutuviin yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi; Kaupunkikehitys ja infrastruktuuri 14. kehottaa alueita käyttämän rakennerahastoja apuna demografisiin haasteisiin vastaamiseksi ja sosiaalisten ja hallintopalvelujen saatavuuden parantamiseksi myös pienissä ja syrjäisissä kaupungeissa ja kylissä tukemalla kunkin alueen erityispotentiaalia ja vahvistamalla asukkaita alueella pitäviä tekijöitä; 15. kehottaa komissiota laatimaan joustavammat ehdot EAKR- ja ESR-varojen ristiinrahoituksen edistämiseksi yhdennettyjen kaupunkikehityssuunnitelmien/-strategioiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; 16. katsoo, että poismuuton estämiseksi on kehitettävä lapsi- ja perheystävällisiä kaupunkeja ja mukautettava niitä vastaamaan vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden tarpeita; katsoo, että yksi tällaisen suunittelun piirteistä on työpaikkojen sekä asuin- ja vapaaajanviettoalueiden välisten välimatkojen pitäminen kohtuullisina; vaatii alueita varmistamaan, että kaupunkisuunnittelussa asuinalueet, kaupalliset ja vihreät alueet sijoitetaan vaihtelevasti ja että niitä kehitetään tasapainoisesti ja sopusuhtaisesti ja että yhteyksiä uusiksi asuinalueiksi kaavailtuihin lähiöihin parannetaan; kannustaa kehittämään edelleen myös etätyömahdollisuuksia; 17. panee merkille, että ennen kaikkea muuttotappioalueiden pienillä kaupungeilla on tärkeä tehtävä palvelukeskuksina; vaatii ottamaan tämän ankkuritehtävän paremmin huomioon tulevissa rakennerahastoissa erityisesti parantamalla maaseuturahaston koordinointia aluekehitysrahaston ja sosiaalirahaston kanssa; huomauttaa, että maaseutualueiden väestökadolla on kielteisiä seurannaisvaikutuksia kaupunkialueisiin ja että taloudellisesti ja sosiaalisesti elinvoimaiset maaseutualueet ovat julkinen hyödyke, mikä pitäisi tunnustaa ohjaamalla asianmukaisesti varoja maaseudun kehittämisohjelmaan; kehottaa jäsenvaltioita, alueita ja kuntia tarjoamaan kaikenikäisille asukkailleen kattavan ja toimivan palveluverkoston maaseudun autioitumisen ja poismuuton estämiseksi; PE v /26 RR\ doc

7 18. toteaa, että Euroopan aluekehitysrahaston varoja voidaan myös käyttää ikääntyneiden sosiaalisen syrjäytymisen estämiseen esimerkiksi luomalla ikääntyneille erityisinfrastruktuuria ja palveluita ja huolehtimalla, että kaikki voivat hyödyntää niitä; 19. katsoo, että väestökatoalueilla pitäisi tukea rahallisesti sopeuttamisstrategioita; katsoo, että kaupunki- ja aluesuunnittelussa on varauduttava entistä paremmin infrastruktuurin käytön muuttumiseen myös kaupunkikeskustojen elävöittämisen ja uudelleensuunnittelun avulla, ja katsoo, että tässä yhteistyö yksityisten tahojen kanssa on myös tärkeää; toteaa, että kaupunkipolitiikassa tulisi keskittyä muun muassa ikäystävällisten kaupunkien kehittämiseen; kehottaa tunnustamaan kaupunkien matkailupotentiaalin ja perintökohteiden arvon ja kehittämään niitä mahdollisuuksina houkutella uusia asukkaita alueille, joita uhkaa väestökato; 20. vaatii alueita kehittämään uusia julkisen lähiliikenteen malleja muun muassa vähenevien matkustajamäärien haasteisiin vastaamiseksi erityisesti maaseudulla; kehottaa komissiota tarjoamaan rahoitustukea tällaisten hankkeiden edistämiseksi; Ikääntyneet, lapset, perheet 21. kannattaa sitä, että EAKR-varoja käytetään ensisijaisesti halpakorkoisiin lainoihin, joiden avulla voidaan tukea asuntojen rakentamista ikääntyneille sopiviksi; ehdottaa mahdollisuutta osoittaa tietyin edellytyksin varoja palvelutaloille ja monen sukupolven taloille, jotta vältetään eläkeikäisten eristyminen ja jotta hyödynnetään senioreiden luovaa potentiaalia ja jotta varmistetaan ikääntyvän yhteiskunnan korkea elämänlaatu; 22. kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kaikkien, etenkin perheiden ja lasten, tarpeiden mukaisesti ja osoittamaan tukivaroja siihen, että ikääntyneet henkilöt saisivat edelleen kotihoitoa ja kattavaa terveydenhoitoa riippumatta heidän tuloistaan, iästään ja sosiaalisesta asemastaan, jotta ei syntyisi poismuuttoa maaseutualueilta ja syrjäisiltä alueilta; 23. katsoo, että terveys- ja hoitopalveluihin tehtävät julkiset investoinnit ovat tärkeitä unionin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta; vaatii jäsenvaltioita turvaamaan hyvän terveydenhoidon myös maaseudulla esimerkiksi terveyspalvelujen katoamista estävien liikkuvien alueellisten terveysklinikoiden ja terveyspalveluiden sekä raja-alueilla rajat ylittävän, klinikoiden ja toimijoiden välisen yhteistyön lisäämisen avulla ja harkitsemaan rakennevarojen käyttämistä täydentäviin telelääketieteen ja hoivan toimiin sekä ikääntyneiden aktivoimiseksi; kehottaa komissiota etsimään innovatiivisia rahoitusapuratkaisuja tällaisia toimia varten; 24. varoittaa aluekohtaisista ongelmista yleishyödyllisten palvelujen tarjoamisessa, etenkin hoitoammattien henkilöstöpulasta eräillä alueilla; katsoo, että tällaisten alueiden pitäisi kehittää aluekohtaisia vastauksia palvelutarjonnan tarpeisiin ja ongelmiin ja käyttää Euroopan sosiaalirahaston varoja hoitohenkilökunnan koulutukseen korkealaatuisen hoidon takaamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi muun muassa työttömien uudelleenkoulutusohjelmien avulla; korostaa, että näin edistetään suoraan Eurooppa strategian tavoitetta luoda lisää työpaikkoja; RR\ doc 7/26 PE v02-00

8 25. korostaa, että on tärkeää luoda edellytykset työn ja perhe- ja yksityiselämän yhdistämiselle ja esimerkiksi tarjota poismuuton estämiseksi mahdollisuuksien mukaan kaikenikäisille lapsille kaikkialla luotettava, maksuton ja laadukas kokopäivähoito, tilat ja mahdollisuudet esikouluopetukseen mukaan luettuina; tunnustaa samalla, että ydinperhettä laajemmalla perheyhteisöllä on tärkeä rooli lastenhoitojärjestelyissä; 26. katsoo, että on tärkeää tarjota perheille riittävästi kohtuuhintaista asuintilaa, jotta perheen ja työn yhteensovittamista voidaan parantaa, koska nuorten perheiden tukeminen voi auttaa lisäämään syntyvyyttä jäsenvaltioissa; Muuttoliike ja kotouttaminen 27. painottaa, että muuttoliike saattaa aiheuttaa tiettyjä kotoutumisongelmia; 28. huomauttaa, että koulutetun työvoiman muuttoliike uusista jäsenvaltioista vanhoihin jäsenvaltioihin on yksi uusien jäsenvaltioiden suurimmista väestörakenteen ongelmista ja vaikuttaa kielteisesti niiden väestön ikärakenteeseen; korostaa myös, että muuttoliike koskee osaa terveydenhuoltohenkilöstöstä ja vaarantaa siten vähemmän kehittyneiden alueiden terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyden; 29. toteaa kuitenkin, että muuttoliike antaa erityisesti muuttotappioalueille mahdollisuuden estää väestörakenteen muutoksen kielteiset vaikutukset, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita tunnustamaan maahanmuuttajien kotouttamisen strategisen merkityksen; 30. vaatii jäsenvaltioita sopimaan yhteisestä laillista muuttoliikettä koskevasta strategiasta, muun muassa siksi, että Eurooppa on väestörakenteen muutoksen vuoksi erityisesti tietyillä aloilla riippuvainen maahanmuutosta (sekä jäsenvaltioiden välisestä muutosta että kolmansista maista ja erityisesti EU:n naapurimaista EU:hun tulevista työntekijöistä); on sitä mieltä, että jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että koulutettu työvoima pysyy maassa, millä voidaan myötävaikuttaa alueiden tasapainoiseen kehitykseen ja lieventää väestörakenteen muutoksen vaikutuksia; 31. ehdottaa, että maahanmuuttajien kotouttamiseen varataan entistä enemmän määrärahoja, joilla voidaan tukea koulutusta ja yhteisiä vaihto-ohjelmia; Työllisyys 32. vaatii komissiota suuntaamaan Euroopan sosiaalirahaston entistä selvemmin niin, että sillä autetaan ihmisiä kaikissa heidän elämänvaiheissaan, ja varmistamaan, että väestörakenteen muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin vastataan sekä ammatillisen yhteistyön että vapaaehtoistyön avulla; toteaa, että ikääntyneiden kokemusta ja tietämystä olisi hyödynnettävä esimerkiksi coaching-hankkeiden avulla sukupolvien välisen vaihdon helpottamiseksi ja että tähän tarvitaan asianmukaisia ratkaisuja; katsoo, että sukupolvien välinen vuoropuhelu tarjoaa tilaisuuden, joka kannattaa hyödyntää; 33. katsoo, että alueiden olisi käytettävä Euroopan rakennerahaston varoja päättäväisesti nuorisotyöttömyyden torjumiseen, jotta varmistetaan nuorten sosiaalinen osallisuus ja PE v /26 RR\ doc

9 jotta he voisivat päästä haluamaansa ammattiin; huomauttaa, että tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi tukemalla nuorten koulutusta ja yrittäjyyttä koskevia toimia; 34. katsoo, että työssäkäyvien naisten osuuden kasvattamista on edelleen tuettava; vaatii siksi, että entistä useammat naiset pääsevät ammattitaitoa vaativaan työhön ja elinikäistä oppimista koskeviin ohjelmiin edellyttäen kuitenkin, että hankittu koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeita; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään järjestelmiä, joilla rohkaistaan työntekijöitä osallistumaan erityishankkeisiin, jotka on tarkoitettu työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen; 35. painottaa, että Euroopan alueille, jotka joutuvat kohtaamaan demografisia haasteita, kilpailukykyistä ja innovatiivista yksityissektoria edistävän toimintaympäristön luominen on keskeinen tekijä uusien työllistymismahdollisuuksien luomiseksi kaikille sukupolville; Analyysi / parhaat käytännöt 36. katsoo, että tarvitaan tilastotietoja alueiden väestörakenteen muuttumisesta; pyytää komissiota valmistelemaan ehdotuksia väestörakenteen muutosta koskevien paikallisten, alueellisten ja kansallisten tietopankkien vertailun mahdollistamiseksi, jotta tietoja voidaan arvioida koko unionissa ja jotta parhaiden käytäntöjen vaihtoa valtioiden, alueiden ja kuntien välillä voidaan tukea; 37. pyytää komissiota hiomaan "demografista haavoittuvuutta koskevaa indeksiä" ja esittämään sen viiden vuoden välein sen selvittämiseksi, mihin Euroopan alueisiin väestörakenteen muutos erityisesti vaikuttaa; kehottaa komissiota luomaan pilottikäytänteitä haasteellisimmilla alueilla sovellettujen käytänteiden kartoittamiseksi; 38. vaatii jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia parantamaan yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa demografiseen muutokseen liittyvissä kysymyksissä; on sitä mieltä, että raja-alueilla tehtävässä yhteistyössä on otettava huomioon myös toiveet ja mahdollisuudet osallistua rajat ylittäviin aloitteisiin; ehdottaa alan opetusohjelmien kehittämistä ongelmien tuntemiseksi ja tiedostamiseksi paremmin; kehottaa alueita vaihtamaan parhaita käytänteitä ikääntymiseen liittyvissä haasteissa; 39. ehdottaa komissiolle, että se tukisi osana alueellista yhteistyötä Euroopan laajuisia verkkoja, joissa alue- ja paikallisviranomaiset ja kansalaistoimijat voivat ottaa oppia toisiltaan väestönmuutoksesta johtuvien ongelmien ratkaisemisessa; 40. kehottaa komissiota etsimään keinoja "paikallisten ja alueellisten luottamushenkilöiden Erasmus-ohjelman" ajatuksen esittämiseksi uudelleen sopivassa muodossa ja tutkimaan lähemmin sen esittämää ideaa "kesä- tai talviyliopistosta", jotta Euroopan alueiden edustajat voivat vaihtaa demografisiin kysymyksiin liittyviä hyviä kokemuksia ja ratkaisumalleja; 41. kehottaa komissiota keräämään hyväksi todettuja menettelyjä, analysoimaan niitä ja soveltamaan niitä yhdessä kulloisenkin jäsenvaltion ja sen alueiden kanssa, jotta ne toimenpiteitä toteuttamalla voivat esikuvallisesti vastata demografisiin haasteisiin; 42. kehottaa jäsenvaltioita ja alueita vaihtamaan kokemuksia, parhaita käytäntöjä ja uusia RR\ doc 9/26 PE v02-00

10 lähestymistapoja väestörakenteen muutoksen kielteisten seurausten ehkäisemiseksi; o o o 26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle. PE v /26 RR\ doc

11 PERUSTELUT 1. Väestörakenteen muutos ei uhka vaan mahdollisuus Väestörakenteen muutos Euroopan unionissa on tosiasia, ja se, miten muutokseen vastataan, on yksi tulevaisuuden keskeisistä kysymyksistä. Unionin väestö ikääntyy, ja tällä hetkellä meillä on maailman vanhin väestö ja pienin väestönkasvu. Useimmissa jäsenvaltioissa syntyvyys on alle väestömäärän ennallaan pitävän arvon, joka on 2,1 lasta naista kohden (suuntaus on edelleen laskeva), kun taas odotettavissa oleva elinikä kohoaa. Vuonna 2010 Saksassa syntynyt tyttö elää 50 prosentin todennäköisyydellä satavuotiaaksi. Väestörakenteen muutos on siksi "21. vuosisadan megatrendi", joka muuttaa Euroopan poliittista, sosiaalista, yhteiskunnallista ja taloudellista tilannetta ratkaisevasti. Demografinen muutos on monien mielestä ongelma. Esittelijä pitää tätä lyhytnäköisenä ja toivoo, että pantaisiin merkille tämän kehityksen unionille tuomat mahdollisuudet. Ongelma ei ole demografisessa muutoksessa sinänsä, vaan politiikan ja yhteiskunnan hitaudessa muutokseen mukautumisessa. Esittelijä on sitä mieltä, että väestörakenteen muutos johtaa uusiin haasteisiin monilla unionin alueilla. Siksi väestörakenteen kehitystä tulee tarkastella ennen kaikkea alueiden tasolla, jolla hyvin erilaiset kehityssuunnat ovat selviä. Samalla, kun monilla maaseutualueilla väestörakenteen muutos tarkoittaa nuorten ihmisten poismuuttoa, vauraat kaupunkialueet hyötyvät muuttoliikkeestä alueelleen. Lontoon tapaisten asutuskeskittymien on selviydyttävä sinne suuntautuvasta muutosta samalla, kun ihmiset muuttavat pois esimerkiksi Saksan uusista liittovaltioista, Länsi-Puolasta ja Pohjois-Espanjasta. Väestö vähenee tulevaisuudessa yli 10 prosenttia noin 20:llä Euroopan alueella. 2. Väestörakenteen muutos ja unionin aluepolitiikka Kaikki alueet eivät ole vielä tiedostaneet, että väestörakenteen muutos tuo mukanaan niin riskejä kuin mahdollisuuksiakin. Haasteiden moninaisuus tarkoittaa, että alueet ja kaupungit tarvitsevat omat strategiansa. Periaatteessa niiden kehittäminen on jäsenvaltioiden vastuulla, mutta esittelijä on vakuuttunut siitä, että alueiden tulee toimia ennakoivasti ja että ne tarvitsevat siihen sekä opastusta että näkökulmia. Komissio korostaa väestörakenteen muutoksen merkitystä viidennen koheesiokertomuksen 1 päätelmissä. Komission tiedonannossa alueiden välisen solidaarisuuden edistämisestä sanotaan, että jokaisen sukupolven oikeudet on taattava. Lasten ja nuorten tulee olla osallisia yhteiskunnasta, mihin kuuluu heidän perheidensä tukeminen, korkeatasoisten päivähoito- ja oppilaitosten perustaminen sekä ylläpito, ammattikoulutus ja työnäkymät. Keskimmäinen sukupolvi tarvitsee tukea paitsi lastensa hoidossa ja kasvatuksessa myös vanhusten hoivaamisessa. Vanhukset tarvitsevat apua osallistuakseen aktiivisesti ja itsenäisesti sosiaaliseen elämään. 1 KOM(2010)0642, s RR\ doc 11/26 PE v02-00

12 Jäsenvaltiot ja alueet voivat käyttää rakennerahastovaroja kehittääkseen räätälöityjä strategioita. Tällä tavalla unionin rakennepolitiikasta saadaan osarahoitusta hankkeille, jotka muokkaavat väestörakenteen muutosta onnistuneesti. Tukikaudella jäsenvaltiot ovat varanneet vajaat 30 miljardia euroa (8,5 % rakennerahastotuista) toimintaohjelmiinsa asiaa koskevien toimien toteuttamiseksi. Näin ollen aluepolitiikka on keskeinen väline väestörakenteen muutoksen kohtaamisessa. 3. Asiaan liittyviä vaatimuksia ja kysymyksiä Esittelijä on tietoinen siitä, että väestörakenteen muutos on monia politiikanaloja koskeva kysymys 1. Esittelijä katsoo kuitenkin, että myös juuri rakennepolitiikan avulla on pyrittävä vastaamaan demogragisen muutoksen aiheuttamiin valtaviin haasteisiin. Kysymykseen liittyy kuusi painopistettä: 1. Rakennerahastot on mukautettava entistä paremmin väestörakenteen muutokseen. Komission on pidettävä muutosta yhtenä unionin keskeisistä prioriteeteista. Samalla jäsenvaltioiden ja alueiden on otettava asia huomioon entistä paremmin ja tunnustettava se toimintaohjelmissaan horisontaaliseksi prioriteetiksi. Demografiset indikaattorit on otettava huomioon rakennevarojen alueellisessa jakamisessa. 2. Esittelijä katsoo, että infrastruktuuriin liittyy suuria haasteita paitsi maaseudulla myös kaupungeissa. Ikääntyneiden poismuutto ja sosiaalinen syrjäytyminen on estettävä, ja kaupunkisuunnittelua on mukautettava vastaavasti. Asiaa voidaan tukea rakennevaroilla. Kaupunkien ja kuntien on oltava houkuttelevia asukkailleen, mikä käsittää myös lapsi- ja perheystävällisen infrastruktuurin sekä hyvän julkisen lähiliikenteen. 3. Väestörakenteen muutoksessa on kyse etenkin ikääntyneistä, lapsista ja perheistä. Aluepolitiikalla voidaan tehdä heidän hyväkseen paljon esimerkiksi käyttämällä EAKRvaroja halpakorkoisiin lainoihin, joilla ihmiset voivat muuttaa asuntojaan ikääntyneille sopiviksi tai joilla voidaan tukea usean sukupolven yhteisasumista. Kattava terveydenhoito, riittävä hoitohenkilökunta ja maksuton kokopäiväinen päivähoito ovat välttämättömiä, ja niitä voidaan tukea koheesiopolitiikan avulla. 4. Väestörakenteellisista syistä Eurooppa on edelleen riippuvainen unionin alueelle muuttavasta pätevästä työvoimasta 2. "Sininen kortti" on vain ensiaskel kohti eurooppalaista maahanmuuttostrategiaa. Samalla on todettava, että maahanmuuttajien kotoutumisessa on huomattavia eroja. Asiaa voidaan tukea koheesiopolitiikan avulla esimerkiksi järjestämällä koulutusta ja erilaisia tilaisuuksia (kuten saksalais-turkkilainen talouskeskus Mannheimissa). 5. Demografisten haasteiden käsittelyssä keskeisellä sijalla on naisten työllisyysaste. Lisäksi on vastustettava nuorisotyöttömyyttä. Ikääntyneiden suhteen on tärkeää hyödyntää heidän tietämystään (esimerkiksi coaching-hankkeiden avulla). Työmarkkinoilla ei saa esiintyä 1 Katso myös EMPL-valiokunnan asiakirja 2010/2027(INI). 2 Esimerkiksi Saksassa tarvitaan seuraavien 15 vuoden aikana vuosittain ammattitaitoista työntekijää kolmansista maista, kts. Saksan työministerön julkaisu: Perspektive 2025 Fachkräfte für Deutschland, Nürnberg 2011 (s. 36 ). PE v /26 RR\ doc

13 ikäsyrjintää. Jäsenvaltiot voivat käyttää Euroopan rakennerahaston varoja kaikkiin tällaisiin toimiin. 6. Jotta väestörakenteen muutoksen aiheuttamiin haasteisiin voitaisiin löytää ratkaisuja, esittelijän mielestä on tärkeää hankkia muutosta koskevia tilastotietoja. Seuraava askel on parantaa asiasta vastaavien tahojen yhteistoimintaa kaikilla tasoilla ja vaihtaa parhaita käytäntöjä. Jos pystymme ohjaamaan väestörakenteen muutosta ja löytämään vastauksia unionin tasolla ja alueellisesti, muutos ei ole unionille uhka vaan mahdollisuus. RR\ doc 13/26 PE v02-00

14 TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO aluekehitysvaliokunnalle väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan (2010/2157(INI)) Valmistelija: Sari Essayah EHDOTUKSET Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: 1. toteaa, että vanhushuoltosuhteita koskevien väestöennusteiden mukaan alueiden väliset erot lisääntyvät, sillä vuoteen 2020 mennessä suhde on 40 alueella vähintään 25 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, mikä aiheuttaa eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiin liittyvien haasteiden lisäksi vakavia vanhustenhoitoon sekä työvoiman riittävyyteen ja koulutukseen liittyviä haasteita ja monia muita sosiaalisia ongelmia; 2. panee merkille, että Euroopan väestön ikääntyminen kätkee sisälleen merkittäviä alueellisia eroja; toteaa, että kansalliset tiedot väestörakenteen muutoksista eivät tuo esiin paikallisten tilanteiden eroja ja että sen vuoksi on joskus vaikea tunnistaa infrastruktuuriin ja keskushallinnon rahoituksen saamiseen liittyviä tarpeita; kehottaa komissiota avustamaan väestökehitystietojen ja -tilastojen luotettavuuden parantamisessa; 3. panee merkille, että elinajanodotteen pidentyminen, hedelmällisyyden väheneminen ja muuttoliike ovat aiheuttaneet väestörakenteen muutoksia, jotka vaihtelevat huomattavasti Euroopan eri puolilla siten, että jäsenvaltioiden, alueiden ja kaupunkien välillä ja joskus jopa kaupunkien sisällä on suuria eroja; 4. katsoo, että elinajanodotteen pidentyminen on myönteinen asia ja että sitä pitäisi myös tarkastella sellaisena; pyytää siksi EU:ta varmistamaan, että sen jäsenvaltiot takaavat, että PE v /26 RR\ doc

15 varsinkaan pienituloiset eläkeläiset, joilla ei ole varaa asuntoon tai jotka eivät pysty huolehtimaan itsestään, eivät joudu köyhyyteen; 5. katsoo, että äskeisen talous- ja rahoituskriisin johdosta Euroopan väestökehitystilanne on huonontunut ja ratkaisun löytäminen ongelmaan on entistä vaikeampaa; 6. toteaa kuitenkin, että muuttoliike antaa erityisesti muuttotappioalueille mahdollisuuden estää väestörakenteen muutoksen kielteiset vaikutukset, ja kehottaa siksi jäsenvaltioita tunnustamaan maahanmuuttajien kotouttamisen strategisen merkityksen; 7. toteaa, että väestörakenteen muutokseen vastaaminen on tärkeää, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa strategian älykästä, kestävää ja osallisuutta edistävää kasvua koskevat tavoitteet; katsoo, että ikääntyminen olisi tässä yhteydessä nähtävä mahdollisuutena eikä rasitteena, sillä rakennerahastot tarjoavat mahdollisuuksia jäsenvaltioille, alueille ja kaupungeille; 8. korostaa, että väestörakenteen muutos ja erityisesti väestön ikääntyminen vaikuttavat selvästi eläkejärjestelmien sekä hoiva- ja hoitopalveluiden ja muiden sosiaalipoliittisen rakenteiden järjestämiseen, kun alueviranomaisten on pystyttävä vastaamaan eri väestöryhmien muuttuviin tarpeisiin; 9. katsoo, että BKT:tä olisi täydennettävä muilla, kuten väestörakenteen muutosta koskevilla ja ennen kaikkea vanhushuoltosuhdetta koskevilla, indikaattoreilla EU:n tulevan koheesiopolitiikan mukaisen rahoituksen myöntämisperusteena; korostaa kuitenkin myös muiden sosiaalisten indikaattoreiden merkitystä tässä yhteydessä ja panee merkille, että monet tärkeät indikaattorit on lueteltu työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnössä "BKT ja muut indikaattorit Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa" (2010/2088(INI), jotta voidaan vastata tehokkaammin Euroopan haasteisiin; 10. katsoo, että väestörakenteen muutokset vaikuttavat vakavasti kaikkiin alueisiin ja että muuttoliikkeen kohdealueet ja väestökatoalueet tarvitsevat erilaisia sopeutumisstrategioita; toteaa, että elämänlaatu määräytyy eri tavalla väestökatoalueilla, jotka yleensä ovat maaseutualueita, ja kasvavan väestökehityksen alueilla, ja pitää siksi erilaisia tukitoimia välttämättöminä; 11. korostaa, että Euroopan sosiaalirahastoa olisi pidettävä tärkeänä mahdollisuutena tukea koulutuksen tarjontaa, jotta voidaan parantaa naisten, nuorten ja ikääntyvien työllisyyttä ja edistää työuran suunnittelua ja sosiaalista osallisuutta; kehottaa käyttämään rahaston kaikkia mahdollisuuksia tähän tarkoitukseen; 12. toteaa, että kaikilla alueilla, muuttotappioalueet mukaan lukien, on eri alojen erityispotentiaalia; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan poliittisessa toiminnassaan etusijalle toimintasuunnitelmat, joiden avulla tällaiset alueet voivat kaikin puolin hyödyntää omaa kehityspotentiaaliaan, koska kokemus osoittaa, että näin voidaan kannustaa paikallisia ja alueellisia taloudellisia ja sosiaalisia toimijoita niin, että muuttotappioalueista tulee jälleen vetovoimaisempia ja muuttoliikkeen suunta saadaan kääntymään; kiinnittää erityistä huomiota Euroopan sosiaalirahaston merkitykseen tässä yhteydessä ja vaatii integroituja ohjelmia alueiden tasolla, jotta Euroopan RR\ doc 15/26 PE v02-00

16 aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston yhteistyö on tehokkaampaa ja siinä otetaan huomioon myös maatalouspolitiikka ja ympäristöpolitiikka siten, että on mahdollista täyttää tehokkaasti maaseutualueiden tarpeet, ja katsoo, että kaikessa koheesiopolitiikassa olisi keskityttävä kestävään kehitykseen, köyhyyden poistamiseen, kilpailukykyyn, työllisyyteen ja muihin Eurooppa strategian tavoitteisiin; edellyttää, että koheesiopolitiikan on oltava riippuvaista tuloksista ja että asetetaan mitattavissa olevat tavoitteet ja tulosindikaattorit jatkuvan arvioinnin mahdollistamiseksi; kehottaa arvioimaan ja tarkastelemaan sosiaalirahastosta myönnetyillä varoilla saavutettuja tuloksia; 13. kehottaa parantamaan Euroopan sosiaalirahaston puitteissa ikääntyneiden ihmisten työolosuhteita ja työllistämismahdollisuuksia sekä kannustimia jatkaa työelämässä nykyistä pitempään ja järjestämään työntekijöille täydennyskoulutusta, jotta työelämän muuttuviin vaatimuksiin voidaan vastata, ja kehottaa tukemaan senioriyrittäjyyttä; 14. katsoo, että Euroopan sosiaalirahaston varoja olisi käytettävä tukemaan hoitopalvelujen kehittämistä, mukaan lukien ikääntyneiden pitkäaikaishoito, joka on uusi potentiaalinen palvelumarkkinoiden kasvusektori ja joka tarjoaa tilaisuuden parantaa erityisesti naispuolisten hoitotyöntekijöiden työllisyyttä; 15. ehdottaa, että Euroopan sosiaalirahaston tarjoamia mahdollisuuksia käytettäisiin paremmin hyväksi, jotta paikallista sosiaalista pääomaa voitaisiin hyödyntää paikallisiin lähipalveluihin siten, että voidaan huolehtia ikääntyneiden erityistarpeista ja antaa heille mahdollisuus elää itsenäisesti mahdollisimman pitkään; toteaa lisäksi, että muuttotappioalueilla on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään luonnolliset väestösuhteet ja erityisesti huolehtimaan, että saatavilla on lasten päivähoitoa ja kiinnostavia koulutusmahdollisuuksia ja että myös muita yleishyödyllisiä palveluja on yleisesti saatavilla; 16. kehottaa luomaan suotuisat edellytykset yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille ottamalla käyttöön ja mukauttamalla innovatiivisia tuotteita ja prosesseja; 17. katsoo, että tutkimuslaitosten ja liike-elämän edustajien vuorovaikutusta olisi edistettävä; 18. katsoo, että Euroopassa ei saisi olla sosiaalisesti ja taloudellisesti perifeerisiä alueita ja että sen vuoksi olisi käytettävä erilaisia toimintalinjoja ja toimenpiteitä, joilla kannustetaan nuoria pysymään perifeerisillä alueilla ja muuttamaan niille ja myös autetaan niiden asukkaita hankkimaan elantonsa; toteaa, että muuttotappioalueilla voidaan parantaa elämänlaatua innovatiivisten hajautettujen sosiaalisten perusrakenteiden ja aktiivisen kansalaisuuden avulla ja että näin voidaan vakauttaa myös muun muassa nuorten taloutta; katsoo, että alueiden taloutta ja rakenteita on uudistettava ennakoivasti kohtaamaan väestön ikääntymisen seuraukset ja että alueita, joilla väestön ikääntyminen on kaikkein nopeinta, voitaisiin käyttää alueellisia ongelmia koskevien innovatiivisten ratkaisujen ja rahoituksen testaamiseen, kun muistetaan, että uusia sosiaali- ja palveluinnovaatioita tarvitaan monilla aloilla, joita ovat esimerkiksi perhe- ja työelämän yhteensovittaminen, mukaan lukien taloudellinen tuki, riittävät tukipalvelut ja hoitotyön tunnustaminen, PE v /26 RR\ doc

17 ikääntyvien henkilöiden työllisyyden tukeminen lisäämällä työelämän joustavuutta, alueiden marginalisoitumisen pysäyttäminen ja taantuvien alueiden kehittäminen, riittävien laadukkaiden yleishyödyllisten peruspalvelujen yleisen saatavuuden turvaaminen, mukaan lukien ikääntyneiden hoitopalvelut, koska sosiaalipalveluiden yleinen saatavuus on perusoikeus ja solidaarisuuden periaatetta on noudatettava myös silloin, kun väestökehitys on epätasapainoista, terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tuottavuuden lisääminen tieto- ja viestintätekniikan avulla, ikääntyvän väestön pitäminen terveenä, aktiivisena ja kykenevänä asumaan kotona ja ikääntyvien työntekijöiden, yrittäjien ja vapaaehtoistyöntekijöiden potentiaalin hyödyntäminen parantamalla heidän työllistettävyyttään ja koulutustaan, ikääntyvän väestön taloudellisen osallistumisen ja osaamisen kehittäminen (esimerkiksi koulutuksen avulla) uudistamalla perusteellisesti ikääntyvien työntekijöiden työuran suunnittelua 50 vuoden iästä lähtien, koska näitä työntekijöitä rangaistaan nykyään usein syrjimällä heitä työhönotossa, rajoittamalla pääsyä muun muassa uusien taitojen ja uuden tekniikan edellyttämään koulutukseen ja jättämällä kokemuksen arvo huomiotta, terveenä ikääntymisen varmistaminen siten, että jäsenvaltiot turvaavat jokaisen tasapuoliset mahdollisuudet käyttää perusterveydenhuollon palveluja ja parantavat sairaanhoidon laatua ja turvallisuutta, ikääntyvien ihmisten tilan heikkenemisen vaiheisiin reagoiminen ja tarvittavasta koulutuksesta ja taitojen hankkimisesta huolehtiminen heidän sosiaalisen osallisuutensa varmistamiseksi sekä haavoittuvien ryhmien kuten maahanmuuttajien, vammaisten ja ikääntyvien koulutusmahdollisuuksien varmistaminen, jotta he voivat hyödyntää paremmin tieto- ja viestintätekniikkaa, muuttoliikkeen kannustaminen alueellisten työmarkkinoiden tarpeiden tyydyttämiseksi, koska ammattitaitoiset maahanmuuttajat voivat olla ratkaisevan tärkeitä joillekin aluetalouden sektoreille; 19. pitää tässä suhteessa tervetulleena komission esitystä aktiivisena ja terveenä ikääntymisen kumppanuuspilotista, jonka tarjoaman koordinaation puitteissa mainittuja innovaatioita on mahdollisuus kehittää; kehottaa muuttamaan koheesiobudjettia nykyistä joustavammaksi, jotta voidaan toteuttaa uusia ideoita ja lähestymistapoja ja kannustaa riskin ottamista ja kokeellisuutta; 20. toteaa, että kuluvalla ohjelmakaudella alue- ja rakennepolitiikka perustuu rahastokohtaisiin ohjelmiin, ja katsoo, että seuraavalla ohjelmakaudella rakennerahastojen toimet tulisi integroida sopivalla alueellisella tasolla yhdeksi ohjelmaasiakirjaksi; 21. kiinnittää huomiota siihen, että on kohdennettava julkisia varoja pienten lasten ja suurten perheiden auttamiseksi, erityisesti lasten päivähoidon järjestämiseen ja RR\ doc 17/26 PE v02-00

18 yksinhuoltajaäitien ja -perheiden aseman turvaamiseen, koska heitä uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen, eristyksiin joutuminen ja köyhyys; korostaa, että tällaiset palvelut ovat yleishyödyllisiä ja edistävät työpaikkojen luomista sekä paikallis- ja aluetalouden kehitystä; kehottaa komissiota esittelemään esimerkkejä joidenkin jäsenvaltioiden hyvistä käytännöistä; 22. suosittaa siksi, että lasten päivähoidossa ja esikoulujärjestelmissä hyödynnetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä investointeja; 23. korostaa, että naisten ja miesten täysimääräisen ja yhtäläisen työmarkkinoille osallistumisen varmistamiseksi on huolehdittava riittävistä päivähoitopalveluista sekä ikääntyneiden, vammaisten ja muiden hoivan tarpeessa olevien hoitopalveluista; toteaa, että tämä vaikuttaa omaishoidon saatavuuteen; 24. korostaa, että julkisen sektorin on osallistuttava aktiivisesti erityisesti järjestämällä yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja, jotta voidaan auttaa perheitä ja lapsia ja myös huolehtia ikääntyneiden ja muiden hoivaa tarvitsevien hoidon saatavuudesta; 25. korostaa, että taantuvilla alueilla vapaaehtoissektori ja sosiaaliset verkostot myötävaikuttavat merkittävästi paikallisten asukkaiden tarpeiden tyydyttämiseen mutta ne eivät voi korvata julkisen sektorin tärkeää roolia yleishyödyllisten palvelujen järjestämisessä; katsoo, että tällaiselle aktiiviselle kansalaisuudelle on annettava tunnustusta ja toimintaan osallistuvia tahoja on tuettava aluepoliittisina kumppaneina; korostaa, että näin pannaan liikkeelle oppimisprosesseja, joiden avulla alue voi kohdata väestörakenteen muuttumisen haasteet; 26. kehottaa jäsenvaltioita uudistamaan verojärjestelmiään, jotta lasten tai vanhusten hoidon vuoksi työuransa keskeyttäneitä ei kohdeltaisi epäoikeudenmukaisesti vanhuuseläkettä ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa; 27. vaatii, että sosiaalirahaston uusista säännöistä tehdään yksinkertaisempia niin, että ne sallivat pienten järjestöjen hyötyvän enemmän rahastosta sosiaalisten innovaatiohankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa; kehottaa komissiota lisäämään uuden sosiaalirahaston ylikansallisiin EU-tason sosiaali- ja työllisyysasioita koskeviin kokeiluhankkeisiin tarkoitettuja varoja, jotta helpotetaan innovoivan alueellisen, rajat ylittävän ja makroalueellisen yhteistyön lisäämistä väestörakenteen muutoksesta aiheutuviin yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi; 28. suosittaa jäsenmaita ja komissiota perustamaan helppokäyttöisiä Internet-sivustoja, joista kansalaiset voivat tutkia mihin EU:n koheesiopolitiikan tukirahat todellisuudessa menevät ja mitä niillä saadaan aikaan; 29. kehottaa tehostamaan tiedotusta siitä, että haavoittuvat väestöryhmät voivat osaltaan edistää alueen vahvuuksia ja että tämä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta; 30. kehottaa komissiota toimimaan läheisessä yhteistyössä väestö-, muuttoliike- ja muita tietoja tarjoavien jäsenvaltioiden tilastoviranomaisten kanssa, jotta voidaan seurata tietoja ja analysoida väestökehitystä ja auttaa näin jakamaan varoja tehokkaammin koko Euroopassa varallisuuden ja tarpeiden mukaisesti. PE v /26 RR\ doc

19 RR\ doc 19/26 PE v02-00

20 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS Hyväksytty (pvä) Lopullisen äänestyksen tulos +: : 0: Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) Regina Bastos, Edit Bauer, Heinz K. Becker, Mara Bizzotto, Philippe Boulland, Milan Cabrnoch, David Casa, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Marije Cornelissen, Tadeusz Cymański, Frédéric Daerden, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Thomas Händel, Marian Harkin, Roger Helmer, Nadja Hirsch, Liisa Jaakonsaari, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba İry, Siiri Oviir, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu Tunne Kelam, Gesine Meissner, Ria Oomen-Ruijten, Csaba Sógor, Emilie Turunen, Cecilia Wikström Edit Herczog PE v /26 RR\ doc

21 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO aluekehitysvaliokunnalle väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan (2010/2157(INI)) Valmistelija: Anna Záborská EHDOTUKSET Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: A. ottaa huomioon, että tasa-arvopolitiikka voi edistää merkittävästi väestörakenteen muuttumisesta aiheutuvien haasteiden ratkaisemista etenkin lisäämällä naisten osallistumista työelämään ja vähentämällä naisten ja lasten köyhyysriskiä; B. ottaa huomioon, että naiset elävät miehiä pidempään ja että ero naisten ja miesten elinajanodotteessa voi lisätä ikääntyneiden naisten eristyneisyyttä, riippuvuutta ja köyhyyttä; C. ottaa huomioon, että Euroopan väestön ikääntyminen on yksi merkittävimmistä tulevista kansaterveydellisistä haasteista Euroopan unionissa, kun tietyt krooniset sairaudet, joista osa vaivaa erityisesti naisia, yleistyvät; katsoo, että kansallisilla, alue- ja paikallisviranomaisilla on ratkaiseva asema terveydenhuollon ja julkisten terveyspalvelujen jatkuvuuden, turvallisuuden ja laadun varmistamisessa; 1. kehottaa toimivaltaisia unionin, kansallisia, alue- ja paikallisviranomaisia koheesiopolitiikan ja Eurooppa strategian yhteydessä panostamaan enemmän koheesiopolitiikkaan kuuluvien sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja tasa-arvon edistämistä sekä syrjinnän torjuntaa koskevien toimien tehokkuuden analysointiin erityisesti sellaisen uuden väestökehityksen valossa, että väestö ikääntyy ja muuttovirrat EU:n ulkopuolisista maista ja EU:n sisällä suuntautuvat idästä länteen ja maaseudulta RR\ doc 21/26 PE v02-00

22 kaupunkeihin, ja kehottaa myös kiinnittämään huomiota sosiaalisesti syrjäytyneisiin naisiin; 2. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki alue- ja paikallisviranomaiset eri puolilla EU:ta ovat sisällyttäneet sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevat toimenpiteet sekä väestörakenteen muutoksesta aiheutuvien kielteisten vaikutusten vähentämistavoitteen koheesiopolitiikan seuraavaa ohjelmakautta koskeviin rahoitusehdotuksiinsa; 3. toteaa, että hoivapolitiikka ja hoivapalvelujen tarjoaminen ovat tärkeä tekijä naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamisessa; korostaa, että kohtuuhintaisten, helposti saatavilla olevien ja laadukkaiden hoivapalvelujen puute valtaosassa EU:n maista ja hoivatyön epäsuhtainen jakautuminen naisten ja miesten kesken vaikuttavat kielteisesti naisten mahdollisuuksiin osallistua täysipainoisesti yhteiskunnalliseen, taloudelliseen, kulttuuriseen ja poliittiseen elämään; 4. kehottaa komissiota lisäämään koheesiopolitiikan seuraavalle ohjelmakaudelle yhteistyössä alueviranomaisten kanssa ohjelmia ja hankkeita, joiden avulla voidaan kehittää ja lisätä naisten aktiivista mukanaoloa pk-yrityksissä, mikä voi parantaa suoraan naisten työllisyyttä ja estää nuorten "aivovuodon" maaseutualueilta kaupunkialueille tai muihin maihin ja siten ehkäistä väestökatoa; 5. kehottaa toimivaltaisia unionin, kansallisia, alue- ja paikallisviranomaisia toteuttamaan omien toimivaltuuksiensa rajoissa toimenpiteitä, joiden avulla voidaan sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä ja varmistaa etenkin vapaaseen valintaan perustuvat joustavat työajat ja riittävästi kohtuuhintaisia ja laadukkaita lasten, vanhusten ja muiden huollettavien hoitopalveluja, jotta vanhemmat ja etenkin äidit voivat yhdistää työ- ja perhe-elämän; toteaa, että eräissä maissa on sovellettu asianmukaisia työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista koskevia politiikkoja, jotka perustuvat vapaaseen valintaan aidosti samanarvoisten vaihtoehtojen välillä, tavoitteena lisätä sekä miesten ja naisten osallistumista työelämään että syntyvyyttä; 6. kehottaa aina mahdollisuuksien mukaan kehittämään etätyötä sellaisen kunnianhimoisen lainsäädännön puitteissa, jonka avulla voidaan sovittaa yhteen työntekijöiden ja yritysten edut; 7. katsoo, että Euroopan väestörakenteen muutosten edessä ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi koheesiopolitiikan on vuoden 2013 jälkeisen strategian puitteissa tuettava taloudellisesti entistä enemmän alle kouluikäisten lasten hoitopaikkojen tarjontaa; 8. korostaa unionin alue- ja paikallisviranomaisten kasvavaa ja ratkaisevaa merkitystä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistämisessä väestökehityksen haasteisiin vastaamiseksi ja kehottaa viranomaisia sisällyttämään tätä koskevan toimintalinjan hajautetun yhteistyön hankkeisiinsa, jotta uusi tietotekniikka ja liiketoiminnan mikrorahoitus ovat varsinkin heikoimmassa asemassa olevien naisten (maahanmuuttajat, vähemmistöön kuuluvat, vammaiset, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhriksi joutuneet ja yli 45-vuotiaat työttömät) saatavilla; PE v /26 RR\ doc

23 9. pyytää Eurostatia OECD:n vastikään julkaiseman tutkimuksen "Cooking, Caring and Volunteering: Unpaid Work Around the World" 1 jatkona sisällyttämään alueelliseen inhimillisen kehityksen indeksiin (HDI) tekijöitä, jotka kattavat näkymättömän ja palkattoman työn tekijän sukupuolen mukaan jaoteltuna ottaen huomioon naisten vastuulle usein samanaikaisesti kasaantuvan kolminkertaisen roolin äitinä, tyttärenä ja isoäitinä heidän täydentäessään alueiden virallisia sosiaalisia rakenteita, jotka ovat edelleen riittämättömiä; 10. viittaa valtavaan epätasapainoon miesten ja naisten välillä kotitöiden ja perhevastuun jakamisessa, minkä vuoksi etupäässä naiset valitsevat joustavat työaikajärjestelyt tai jopa luopuvat työnteosta kokonaan, mikä taas vaikuttaa naisten urakehitykseen, palkkakuilun säilymiseen sukupuolten välillä ja eläkeoikeuksien kertymiseen; 11. kehottaa Eurostatia tutkimaan ja laatimaan indikaattoreita, joilla mitataan ja arvotetaan naisten ja miesten osallistumista vapaaehtoistoimintaan, jotta voidaan selvittää, miten naiset ja miehet osaltaan eri alueilla vaikuttavat sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja etenkin köyhyydessä elävien ihmisten elämänlaadun parantamiseen; 12. toivoo, että naisten osallistuminen vapaaehtoistoimintaan voitaisiin katsoa työkokemukseksi, joka otettaisiin huomioon määritettäessä sairausvakuutus- ja vanhuuseläkeoikeuksia sen sijaan, että se vähentää niitä; 13. kehottaa komissiota esittämään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaisen teemavuoden 2012 puitteissa aloitteita, jotka on omistettu ikääntyvien naisten toiminnalle, niin että heidän sitoutumisensa sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen nostetaan arvoonsa; korostaa, että sukupolvien välisen solidaarisuuden periaate on yksi Euroopan sosiaalisen mallin ja näin ollen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden avaintekijöistä; vaatii edistämään joustavampia eläkeratkaisuja ja mahdollistamaan eläkeläisten osa-aikatyön, jotta voidaan kannustaa naisia pysymään pitempään työmarkkinoilla; vaatii, että tämän periaatteen säilyttämiseksi viranomaisten eri tasoilla on omaksuttava aktiivinen toimintamalli, jotta taataan laadukkaat yleishyödylliset sosiaalipalvelut; 14. pyytää jäsenvaltioita parantamaan eläketurvaa torjumalla sukupuoleen perustuvaa syrjintää työmarkkinoilla ja etenkin vähentämällä sukupuolten välisiä urakehitys- ja palkkaeroja sekä varmistamalla eläkejärjestelmissä korvaus perheenjäsenten hoitoon kuluneesta ajasta; 15. kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia edistämään ikääntyneistä perheenjäsenistä huolehtiville perheille osoitettuja tukimuotoja; 16. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sukupolvien välisiä koulutusmuotoja esimerkiksi kannustamalla nuoria, kouluja ja järjestöjä osallistumaan ikääntyneille suunnattuihin tietotekniikan koulutushankkeisiin tai hyödyntämällä vanhusten taitoja opetusohjelman ulkopuolisissa hankkeissa; 1 Miranda, V. (2011), Cooking, Caring and Volunteering: Unpaid Work Around the World, OECD Social, Employment and Migration Working Papers 116, OECD Publishing. RR\ doc 23/26 PE v02-00