Ottaako uusi liikenneministeri mallia Kreikasta? "Liikkumisesta tulossa palvelu"

Transkriptio

1 Ottaako uusi liikenneministeri mallia Kreikasta? "Liikkumisesta tulossa palvelu" Ministeri Henna Virkkunen (kok). Martti Kainulainen Julkaistu: Suomen ja Kreikan liikenneministerit ja komission varapuheenjohtaja kertovat uuden liikennepolitiikan tavoitteista, ilmoittaa Liikenne- ja viestintäministeriö. EU:n liikenneministerit ja EU:n komission liikenteestä vastaava varapuheenjohtaja Siim Kallas keskustelevat Helsingissä järjestettävän ITS European kongressin yhteydessä uudesta liikennepolitiikasta. Pyöreän pöydän keskustelussa käydään ministeriön mukaan läpi muun muassa sitä, miten arjen liikkumisessa voitaisiin tulevaisuudessa aiempaa enemmän käyttää tietotekniikkaa hyväksi ja miten liikkumisesta voitaisiin enemmän tehdä palvelua. Suomen liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, EU:n Kallas ja Kreikan liikenneasioista vastaava ministeri Michalis Chrisochoidis pitävät aiheeseen liittyvän lehdistötilaisuuden tiistaina Samassa yhteydessä julkistetaan ministeritapaamisen julkilausuma. Savon Sanomat Auto, äly ja liikenne Harri Pursiainen Kaksi megatrendiä mullistaa autoilun lähivuosikymmeninä. Ne ovat älytekniikka ja auton uudet käyttövoimat. Kolmas muutosvoima on sosiaalinen: jakamistalous ja yhteiskäyttö yleistyvät. Auton tekniikka ottaa kuljettajan tehtäviä ja pitkä kehitys kohti robottiautoa on alkanut. Sähköllä, kaasulla ja muilla uusilla käyttövoimilla on mahdollista tehdä autoilusta lähes hiilineutraalia muutamassa vuosikymmenessä. Monia auton epätoivottuja piirteitä katoaa. Myös ihmisen käytös muuttuu. Maailmalla viriää yhteiskäytön ilmapiiri. Jakamistalouden hengessä varsinkin nuorta polvea hyödykkeiden omistaminen kiinnostaa aikaisempaa vähemmän. Myös liikennevälineitä polkupyöristä autoihin aletaan käyttää yhdessä muiden kanssa. Nykyajan viestintäpalveluiden avulla hyödykkeen saa mutkattomasti sinne missä niitä tarvitaan. Yhdysvalloissa erilaiset vuokra-autopalvelut, kimppakyydit ja vapaat taksipalvelut ovat suurta huutoa. Euroopan säännellyille liikennemarkkinoille monet niistä ovat vielä kauhistus. Ajan oloon uusia palveluita on vaikea torjua niidenkään, joiden markkina-asema tai työpaikat tulevat uhatuksi. Liikennepolitiikalla ratkaistaan sitä ongelmaa, että ihmiset ja tavarat eivät aina ole siellä missä niitä tarvitaan. Vanha liikennepolitiikka keskittyi rakentamaan ja kunnossapitämään väyliä. Muuttuvassakin maailmassa se on toki välttämätöntä, mutta se ei riitä. Olennaista ei enää ole väylä tai oma ajoneuvo, vaan asiakkaan tarpeen täyttävä palvelu, jonka tuottamiseen väylä ja auto on pelkkä väline. Uudella ajattelutavalla liikenteen vaatimista suurista yhteiskunnan resursseista saadaan mahdollisimman suuri hyöty. Maailmalla Suomi on pitänyt uutta ajattelutapaa vahvasti esillä, ja siksikin olemme saaneet järjestettäväksemme älyliikenteen kansainvälisen suurtapahtuman. Ensi viikolla ITS-Europe 2014 konferenssi kokoontuu Helsinkiin teemanaan Mobility as a service, liikkuvuus palveluna.

2 Vuosikymmen sitten älyliikenteen profeettoja ivattiin. Kuka nyt enää kiistäisi sitä, että äly ja tieto ovat liikenteen vahvin muutosvoima? Visioidessa saa innostua, mutta jäitäkin kannattaa hattuun jättää. Realismia on ensinnäkin oltava muutosten nopeuteen nähden. En esimerkiksi usko joitakin kaupallisia arvioita, että aitoja robottiautoja maantiekäyttöön saisi kaupasta jo tällä vuosikymmenellä. Silti on oltava valppaana, jotta ilmiön hyöty voidaan aikanaan maksimoida. Kaupunkilaisen liikenne- ja muissa palveluissa on valinnanvaraa, mutta maalla niitä ei aina tarjota ollenkaan. Uusia hyviä ilmiöitä edistettäessä koko yhteiskunta on pidettävä kehityksessä mukana. Kirjoittaja on liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö. Autotoday Liikenteestä tulossa kokonaisvaltainen palvelu Matti Sulanto. Liikenteestä tulossa kokonaisvaltainen palvelu Liikennepolitiikassa tavoitellaan pitkällä aikavälillä muutosta, jonka myötä liikenne muuttuu kokonaisvaltaiseksi palveluksi. Tavoitteena on, että käyttäjät saavat tarpeitaan vastaavat liikkumis- ja kuljetuspalvelut helposti yhden palvelusopimuksen kautta. Tämä on eurooppalaisen liikennepolitiikan pitkän aikavälin tavoite, jota korkean tason keskustelutilaisuus 17. kesäkuuta Helsingissä kannatti. EU-maiden liikenteestä vastaavien ministerien pyöreän pöydän tapaaminen pidettiin ITS Europe 2014 kongressin yhteydessä. Kokoukseen osallistuivat mm. Suomen liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen ja EU:n komission varapuheenjohtaja Siim Kallas. Liikenne palveluna tarkoittaa kokonaisvaltaista muutosta koko liikennejärjestelmässä ja liikenteen eri toimijoiden rooleissa. Tulevaisuudessa eri liikennemuodot ja palvelut ovat laajasti yhteiskäyttöisiä, julkilausumassa linjattiin. Kokouksen julkilausumassa korostettiin myös, että liikennesektorista halutaan kehittää ekosysteemi, joka perustuu eri toimijoiden tiiviiseen vuorovaikutukseen ja tiedon hyödyntämiseen. Se koostuu liikenteen infrastruktuurista, liikennepalveluista ja liikenteen tieto-, ICT- ja maksamispalveluista. Uudessa ajattelussa käyttäjät ovat aktiivisesti mukana liikennejärjestelmän ja uusien palveluiden suunnittelussa. Yksityisellä sektorilla on vastuu innovaatioista ja palvelukehityksestä, kun taas julkisen sektorin rooli on toimia murroksen mahdollistajana ja toimintaedellytysten rakentajana. Liikenteen muuttumisen palveluksi mahdollistaa samanaikaisesti laajalla rintamalla edennyt teknologian kehitys. Langaton laajakaista, älypuhelimet ja muut kannettavat älylaitteet sekä paikannuspalvelut ovat yleistyneet ja autoista on tullut älykkäitä.

3 Tuoreen ministerin mieli lämpeni isoille liikennemuutoksille - "totta jo parin vuoden kuluttua Martti Kainulainen Julkaistu: Helsingissä ITS Europe 2014 kongressin yhteydessä pidetyssä korkean tason keskustelutilaisuudessa hyväksyttiin loppulausuma käyttäjälähtöisemmästä liikennepolitiikasta, kertoo Liikenne- ja viestintäministeriö. Tavoitteena on nyt ministeriön mukaan "kehitys, joka tuo käyttäjille räätälöityjä ja yhteen toimivia liikkumispalveluja arkielämän vaihteleviin tarpeisiin". - Mieltäni lämmittää erityisesti liikkumisen ja liikennepalveluiden uusi suunta, jonka kokouksessa löysimme. Jatkossa kehitämme liikennejärjestelmää aikaisempaa tiiviimmin käyttäjien kanssa ja vahvana julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen totesi kongressissa. Ministeri Virkkunen uskoo nyt, että käyttäjälle pystytään jatkossa tarjoamaan parempaa tietoa liikkumisensa ja matkojensa suunnittelun tueksi ja näin mahdollisuuksia aiempaa enemmän itse vaikuttaa liikkumisensa kustannuksiin. Ministeri Virkkunen toivoo, että yhteinen tahdonilmaus nostaa Euroopan liikenteen suunnannäyttäjäksi. - Lisäksi se avaa myös vahvan teknologiaosaamisen Suomelle täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä kipeästi juuri nyt tarvitsemme. Näkisin Suomen mahdollisuutena toimia näiden palvelujen kehittymisen alustana, ministeri Virkkunen sanoo. Ministeri Virkkunen ennustaa, että ennakkoluulottomalla asenteella ja toteuttamalla tarvittavat lainsäädäntömuutokset "tämä on totta jo parin vuoden kuluttua". Victoria Media Ministeri Virkkunen: Liikenteen uudet palvelut avaavat liiketoimintamahdollisuuksia Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Kuvaaja: STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia Helsingissä ITS Europe 2014 kongressin yhteydessä pidetyssä korkean tason keskustelutilaisuudessa hyväksyttiin loppulausuma käyttäjälähtöisemmästä liikennepolitiikasta. Tavoitteena on kehitys, joka tuo käyttäjille räätälöityjä ja yhteen toimivia liikkumispalveluja arkielämän vaihteleviin tarpeisiin. - Mieltäni lämmittää erityisesti liikkumisen ja liikennepalveluiden uusi suunta, jonka kokouksessa löysimme. Jatkossa kehitämme liikennejärjestelmää aikaisempaa tiiviimmin käyttäjien kanssa ja vahvana julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen totesi. Ministeri Virkkunen uskoo, että käyttäjälle pystytään jatkossa tarjoamaan parempaa tietoa liikkumisensa ja matkojensa suunnittelun tueksi ja näin mahdollisuuksia aiempaa enemmän itse vaikuttaa liikkumisensa kustannuksiin.

4 Ministeri Virkkunen toivoo, että yhteinen tahdonilmaus nostaa Euroopan liikenteen suunnannäyttäjäksi. - Lisäksi se avaa myös vahvan teknologiaosaamisen Suomelle täysin uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näitä kipeästi juuri nyt tarvitsemme. Näkisin Suomen mahdollisuutena toimia näiden palvelujen kehittymisen alustana, ministeri Virkkunen sanoo. Ministeri Virkkunen ennustaa, että ennakkoluulottomalla asenteella ja toteuttamalla tarvittavat lainsäädäntömuutokset tämä on totta jo parin vuoden kuluttua. Tulevaisuuden Helsingissä ei omisteta autoa Maija Aalto Kirjoittaja on kaupunkitoimituksen toimittaja. Elokuussa 18 vuotta täyttävä Jelena Jaatinen ei aio hankkia ajokorttia. Hän asuu Helsingin Viikissä. "Kesäisin pidemmälläkin asuvien kavereiden luokse pääsee pyörällä. Käytän myös paljon julkisia", hän kertoo. Kuva: Rio Gandara HS Kymmenen vuoden päästä liikenne voi toimia Helsingissä hyvin eri tavalla kuin nykyisin. Palvelua pyörittävät liikkumisoperaattorit, joiden kautta tavallinen kaupunkilainen voi ostaa kaiken tarvitsemansa yhdellä klikkauksella. Tämä ei tarkoita pelkkää joukkoliikennettä kaupungin sisällä vaan myös esimerkiksi kimppakyytiä, taksia, junalippua Tampereelle tai parkkimaksuja keskustassa. Harva haluaa enää omistaa auton, kun kaiken voi jakaa. Jos haluaa matkustaa Puotilasta Pukinmäkeen, vuoden 2025 "reittiopas" kertoo nopeimman yhteyden lisäksi vaikkapa sen, missä kohtaa kannattaa vaihtaa kaupunkipyörä vuokra-autoon, koska saattaa alkaa sataa. Helsingin kaupunki uskoo malliin niin vahvasti, että sitä on tarkoitus kokeilla jo vuodenvaihteessa muutamalla isolla työnantajalla Vallilassa. Työnantajia houkutellaan mukaan rakentamaan alustaa, jolla työntekijät voisivat ostaa liikkumispalveluja omilla rahoillaan. Myöhemmin kokeilu laajenee Kalasatamaan tai jollekin toiselle uudelle alueelle. Lähitulevaisuutta laajemmin selvittelee kaupungin Sonja Heikkilältä tilaama tuore diplomityö, Liikkuminen palveluna -konseptin toteuttaminen Helsingissä. Liikenneinsinööri Heikkilä sanoo, että nuoret helsinkiläiset ajattelevat liikenteestä eri tavalla kuin vanhempansa. "Auto ei enää ole nuorille statussymboli", Heikkilä kertoo. Toisaalta nuoret osaavat entistä tiukemmin vaatia, että liikkumisen pitää olla yksinkertaista, joustavaa ja silti halpaa. Heikkilä tutki telealaa yhtenä esimerkkinä siitä, miten palvelut voitaisiin järjestää nykyisestä poikkeavalla tavalla. Liikkumisoperaattorit voisivat teleoperaattorien tavoin laskuttaa palveluistaan usealla eri tavalla. Joku kaupunkilainen maksaisi pelkästään käyttämistään palveluista joka kilometristä erikseen,

5 toinen ostaisi vaikka paketin, johon kuuluu kuukaudessa tietty määrä kilometrejä vuokra-autolla ja kaupungin sisäinen joukkoliikenne. Heikkilä uskoo, että esimerkiksi yksi maksujärjestelmä kaikelle olisi mahdollinen, jos asiakkaista kilpailevia operaattoreita olisi useita. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi pääkaupunkiseudulla sitä, että Helsingin seudun liikenteellä (HSL) ei voisi enää olla monopolia lippujen myymiseen. Operaattorit ostaisivat palvelut tukussa niiden tuottajilta. Kansalaiset äänestäisivät herkästi jaloillaan, ja palveluista olisi siksi tehtävä helppoja käyttää. "Pitää kuitenkin muistaa, että yhtään liikenneoperaattoria ei ole oikeasti vielä olemassa. Suomessa tätä on mietitty toistaiseksi lähinnä julkisella puolella", Heikkilä sanoo. Älyliikenteen eli teknologiaa nykyistä tehokkaammin käyttävän liikennejärjestelmän tukeminen on hallitusohjelmassa, ja esimerkiksi liikenneministeriössä pohditaan parhaillaan kiivaasti, mitä se käytännössä voisi tarkoittaa. Helsingissä on tällä viikolla myös laaja kansainvälinen konferenssi älyliikenteestä. Nykyinen joukkoliikenne on liian heikko palvelemaan ihmisten kaikkia tarpeita, Heikkilä arvelee. Kaupungissa on silti kasvava joukko ihmisiä, jotka kulkevat sekä joukkoliikenteellä että autolla. Töihin mennään vaikka metrolla, mökille autolla. "Sitten kun se auto on pihassa parkissa, sitä tulee välillä käytettyä turhaankin", Heikkilä arvelee. Olisiko siis jo kymmenen vuoden päästä mahdollista, että ihmiset suostuisivat sankoin joukoin muuttamaan käytöstään? "Kyllä tämä voi toimia, vaikka vanhemmat ihmiset eivät haluaisikaan luopua autoistaan. Muutos kasvaa vähitellen", Heikkilä sanoo. Yhteiskunta tietysti säästäisi sekä rahaa että ympäristöä, varsinkin kasvavassa Helsingissä. Sekä tavallisen kaupunkilaisen että liikennealalla toimivan yrityksen kannalta ajatus liikenteestä palveluna sisältää myös riskejä. "On tietenkin mahdollista, että liikennettä ei tälläkään tavalla pystytä järjestämään tarpeeksi tehokkaaksi", Heikkilä sanoo. Siis yksinkertaistaen: hyvällä onnella kaikki voittavat, kun liikennepalveluita pystytään tarjoamaan tarkemmin sellaisilla tavoilla, joilla ihmiset niitä oikeasti haluavat käyttää. Huonolla onnella kysyntä ja tarjonta kohtaavat vielä nykyistä huonommin, kun kaikki esimerkiksi haluavat yhtä aikaa taksilla kotiin pikkujouluista. Heikkilän mukaan ongelma voidaan ratkaista esimerkiksi hintajoustoilla. Hämeen Sanomat, Kansan Uutiset VTT visioi mullistusta liikennekäyttäytymiseen "Älyliikenne tekee oman auton tarpeettomaksi"

6 Vuonna 2020 Suomen teillä kulkee uusiutuvaa energiaa, sähköä ja vetyä sekä kestäviä biopolttoaineita, käyttäviä vähäpäästöisiä ajoneuvoja. Joukkoliikenteen osuus erityisesti tiheästi asutuilla seuduilla kasvaa. Oman auton hankkimisen vaihtoehtona liikkuminen voidaan hoitaa helppokäyttöisten palvelujen avulla. Kaikki tämä muuttuu todeksi, mikäli Valtion teknologisen tutkimuskeskuksen VTT:n TransSmart älyliikennevisio pitää kutinsa. Sen tavoitteena on tehdä Suomesta ei enempää eikä vähempää kuin kestävän liikenteen mallimaa vuosikymmenen vaihteeseen mennessä. Ajoneuvojen polttoainekulutuksen hienosäätö ja uusiutuvien polttoaineiden kehittäminen eivät tavoitteeseen riitä. VTT:llä korostetaan, etteivät asiat parane sillä, että täytetään Helsinki sähköautoilla. Ne vievät yhtä paljon tilaa kuin bensa-autotkin. Muutosta saadaan aikaiseksi mm. lisäämällä joukkoliikenteen osuutta ja miettimällä liikkumisen ja logistiikan palvelut uusiksi, sanoo tutkimusprofessori ja TransSmart-ohjelman päällikkö Nils-Olof Nylund VTT:ltä. VTT esitteli visiotaan ITS Europe älyliikennekongressissa Helsingissä. VTT:n erikoistutkijan Raine Hautalan mukaan älyliikenteen ratkaisuilla saadaan matka- ja logistiikkapalvelut sujuviksi. Liikkujalla olisi valittavana useampia helppokäyttöisiä palveluja, joilla hän voi yhdistää itselleen sopivia matkaketjuja. Tavoitetilanteessa liikkuminen on niin sujuvaa, että tarve auton omistamiselle vähenee, erikoistutkija visioi. "Liikenne on palvelu" Leif Belinson liikenneministeriöstä säesti VTT:n näkemyksiä. Hänen mielestään muutos liikennepolitiikassa perustuu älykkääseen liikenteeseen ja kestävän kehityksen periaatteille. Älykkäällä liikenteellä tarkoitetaan tieto-, kommunikaatio- ja paikannustekniikan hyödyntämistä liikenteessä. Belinsonin mukaan perinteinen liikennepolitiikka ratkaisi ongelmat lisäämällä kapasiteettia eli rakentamalla teitä. Uusi liikennepolitiikka kääntää katseensa infrastruktuurista yhteyksien toimivuuteen ja asiakkaisiin. Liikenne on palvelu, toisti virkamies ministeriönsä uuden tunnuslauseen. Palveluksi ymmärretty liikenne mahdollistaa Belinsonin mukaan loistavat markkinat liiketoiminnalle. Muutoksen uuteen liikennepolitiikkaan toteuttavat yritykset, julkinen hallinto toimii asioiden mahdollistajana.