Maisemaselvitys, ehdotusvaihe

Transkriptio

1 Merikarvian kunta Maisemaselvitys, ehdotusvaihe Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava

2 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 1 Sisältö 1 JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Menetelmät sekä selvitysalueen sijainti ja rajaus 4 2 MAISEMAKOKONAISUUDEN YLEISKUVAUS JA MAISEMAN PERUSRUNKO Maisemamaakunta ja yleiskuvaus Satakunnan rannikkoseudusta Kallioperä Maaperä Korkeussuhteet Kasvillisuus ja peitteisyys Vesistösuhteet ja pohjavesialueet Seudun kulttuurimaiseman historiaa ja kylien nykypiirteitä Köörtilä Filppula ja Lammela Peipun kylä ja kulttuurimaisema 3 HANKKEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Vaikutusmekanismit Suorat ja visuaaliset vaikutukset ja vaikutusten laajuus Vaikutusten luonne Tarkastelualue ja etäisyys- ja vaikutusvyöhykkeet Visuaaliset vaikutukset 13 4 MAISEMALLISET OSA-ALUEET VAIKUTUKSET MAISEMAKOKONAISUUKSIEN LUONTEESEEN Moreenimaat ja metsäselänteet Saaristo ja merialueet 14 5 MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEET JA NIIHIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET Maakuntakaavan kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeät alueet Muinaisjäännöskohteet Etäisyysvyöhyke 0 1 km, välitön vaikutusalue Etäisyysvyöhyke 1 3 km, lähialue Etäisyysvyöhyke 3 5 km, välialue 5.6 Etäisyysvyöhyke 5 12 km, ulompi välialue Etäisyysvyöhyke >12 km, kaukoalue 22 6 YHTEISVAIKUTUKSET 23 7 LÄHTEET 26 8 LIITTEET 26

3 Kuva 0-1 Kalasataman laiturirakenteita ja näkymä kohti Linskeriä. Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 2

4 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 3 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alue sijaitsee Merikarvian kunnan eteläosassa Köörtilän kylässä. Alue sijaitsee n. km Merikarvian keskustasta etelään ja noin 1,5 km meren rannasta sisämaahan. Kaavassa määritellään aluevaraukset yhdeksän tuulivoimalan rakennuspaikalle Köörtilän kylän länsipuoleiselle metsäalueelle. Kaavan laadintaa ohjaa Merikarvian kunta ja kaavaa laativana konsulttina toimii Pöyry Finland Oy. Hankevastaavana toimii tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava CPC Finland Oy. Kaavan laadinnan yhteydessä laaditun maisemaselvityksen tavoitteena on selvittää suunnittelualueen ja sen ympäristön maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot, sekä huomioida myös merkittävimmät paikalliset ominaispiirteet, jotta kyseiset arvot voitaisiin ottaa parhaalla mahdollisella tavalla kaavatyössä huomioon. Selvitykseen liittyy maisemallisten vaikutusten arviointiosuus, jossa arvioidaan ja kuvataan hankkeen maisemallisia vaikutuksia osaalueittain ja teemoittain. Selvityksessä kuvataan seudulle tyypillisen maisemarakenteen päätekijät ja maisemakuvan ominaispiirteet, jotta hankkeen sijoittuminen maisemalliseen kokonaisuuteen voitaisiin hahmottaa ja voimaloiden vaikutuksia maisemaan arvioida. Selvitys painottuu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin ja rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen perusteella luonnosvaiheen maisemaselvitystä on täydennetty Köörtilän ja Filppulan kylien tarkennetulla maisemakuva-analyysillä (liite 3 ja liite 4) sekä lisähavainnekuvilla. Täydentävää aineistoa on hyödynnetty kaavaehdotuksen maisemavaikutusten arvioinnissa. Kaavaluonnoksesta saatua maisemaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä koskevaa palautetta käsiteltiin viranomaistyöneuvottelussa , jolloin myös voimaloiden maisemallisten vaikutusten merkittävyyttä arvioitiin maisemaselvityksen täydennysaineiston avulla. Neuvottelun seurauksena sijoitussuunnitelmassa lähimpänä Köörtilän ja Filppulan kyliä sijaitsevia kahta voimalaa päätettiin siirtää etäämmäksi kyläalueista. Korvaavat paikat osoitettiin kaava-alueen pohjoispuolelta, jolloin Köörtilään ja Filppulaan kohdistuvat maisemavaikutukset ovat lievempiä. Kaavaehdotusvaiheessa voimaloiden kokonaiskorkeutta nostettiin kymmenellä metrillä. Tämä muutos on päivitetty kaikkiin havainnekuviin ja on huomioitu myös maisemaselvitysten vaikutusarviointiosuudessa. Maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:stä. Työhön ovat lisäksi osallistuneet Pöyry Finland Oy:stä arkkit.yo Mikko Peltonen, maisema-arkkitehti Inka Kytö ja miljöösuunnittelija Maria Rautajoki.

5 1.2 Menetelmät sekä selvitysalueen sijainti ja rajaus Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 4 Valtakunnallisia ja suojeluarvoja koskien lähtötietoina on käytetty ympäristöhallinnon paikkatietopohjaisia palveluja, Paikkatietoikkunan palveluita, valtion OIVA ympäristöja paikkatietopalveluiden tietoja, Ympäristöministeriön luetteloa valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston julkaisemaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Lisäksi käytössä on ollut raportteja, julkaisuja, osayleiskaava-aineistoa sekä vanhaa kartta-aineistoa. Tietolähteenä on käytetty myös Satakunnan museon julkaisua Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna. Tietoja on täydennetty ja tehdyillä maastokäynnillä. 2 MAISEMAKOKONAISUUDEN YLEISKUVAUS JA MAISEMAN PERUSRUNKO 2.1 Maisemamaakunta ja yleiskuvaus Satakunnan rannikkoseudusta Ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän v laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Satakunta sijoittuu pohjoisimpia osiaan lukuun ottamatta Lounaismaan maisemamaakuntaan. Maisemamaakunta jakautuu useaan seutukuntaan, joista hankkeen kannalta merkityksellisiä ovat Satakunnan rannikkoseutu ja Pohjois- Satakunnan järviseutu, joiden rajapinnalle hankealue sijoittuu. (Ympäristöministeriö 1992.) Satakunnan rannikkoseudulla maisema on lounaissaaristoon verrattuna huomattavasti karumpaa. Maa on alavaa, joskin pienipiirteisesti vaihtelevaa. Maisemakuvan vaihtelevuus on seurausta maaperän vaihtelevuudesta; kalliomaiden lisäksi seudulla on pohja- ja kumpumoreenialueita, mutta myös savikoita ja harjumuodostumia. Maannouseminen jatkuu edelleen, mikä näkyy pitkien meren lahtien ruovikoitumisena ja maatumisena. Perinteiset kyläpaikat sijoittuvat rannikon lahtiin. Maisema on paikoin hyvin pienipiirteistä; mantereen kulttuurimaisemassa vaihtelevat kylä- ja viljelymaisemat ja rannikolla rikkonainen saaristo ja lukuisat karit. Merelliset elinkeinot ovat vaikuttaneet rannikkoseudun rakennettuun kulttuuriympäristöön niin yksittäisten kalastukseen ja merenkäyntiin liittyvien rakennustyyppien yleisyyden kuin kokonaisten kylien syntymisen kohdalla. (Ympäristöministeriö 1992.) Kuva 2-1 Köörtilän kylän pienipiirteisiä kalliokumpareita Kuva 2-2. Köörtilän kylän vanhaa rakennuskantaa

6 2.2 Kallioperä Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 5 Kallioperän valtalajit suunnittelualueella ovat kartalla turkoosilla merkitty metagrauvakka, kiilleliuske, kiillekneissi ja tämän seassa juonteina esiintyvä tonaliitti, jonka väri kartalla on ruskea. Kallioperän pinnanmuodot ovat pienipiirteisiä ja pienialaisia avokallioita on seudulla runsaasti. Avokalliosta maisemallisesti ja kyläkuvallisesti merkittävin on Korsmanninkallio Köörtilän Katavakaupungissa. Maaston topografiassa ja perusrungossa on havaittavissa kaakko-luoteis suuntautuneisuutta, joka ilmenee muun muassa pienvesistöjen ja merenlahtien suuntautuneisuudessa. (GTK 12) PEIPPU KÖÖRTILÄ FILPPULA LAMMELA Kuva 2-3. Kallioperäkarttaote lehdestä (GTK 12) 2.3 Maaperä Alueen vallitseva maalaji on huuhtoutunut moreeni. Selvitysalueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Silmunnevan kumpumoreenialue (MOR-Y02-003), joka on osa Porin Ahlaisten kumpumoreenikenttää. Kenttä ulottuu Porista ja Merikarvialta kaakkoon Kokemäenjokilaaksoon saakka. Alueelle on kerrostunut runsaasti jäätikön mukanaan kuljettamaa ainesta. Erityispiirteenä on runsas pintalohkareisuus, jossa lohkareet voivat olla halkaisijaltaan useiden metrien mittaisia. Alueelle on tyypillistä primaarinen soistuminen, jossa merestä nouseva maa alkaa nopeasti soistua ja peittyä ranta- ja suokasvillisuudella. Maa kohoaa n. 75 cm sadassa vuodessa. Liejualueet ovat yleisesti kuivattu ja otettu viljelykseen ja ne sijaitsevat merestä nousseilla alavilla mailla sekä lasketuissa järvissä. Tällaisia 1800-luvulta lähtien kuivattuja järviä ovat Isojärvi, Kurkimaari, Koirijärvi ja Rajajärvi. Träskinjärvessä, joka on umpeenkasvanut ja soistunut suo maalaji on rahkaturvetta. Eloperäisten maalajien muodostamat pitkänomaiset juonteet seuraavat kallioperän suuntautuneisuutta. Paikoin myös kumpumoreenit patoavat soistuvia alueita maastopainanteisiin.

7 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 6 Köörtilän kylä on sijoittunut viljavien savimaiden tuntumaan rakentamiseen hyvin soveltuvalle hiekkamaalle. (Lounais-Suomen ympäristökeskus) KÖÖRTILÄ Kivijärvi FILPPULA POHJANSAHA Kuva 2-4. Maaperäkarttaote lehdestä Köörtilä ja Lankoski. (GTK 12) Punainen: avokallio, vaaleanpunainen: moreeni, kirkkaan vihreä: sora, vaalean vihreä: hiekka, harmaa: saraturve, vaaleansininen: savi, vaaleansininen LjSa, liejusavi Silmunnevan kumpumoreenialueen arvoluokka on 4, pinta-ala 34 ha, geologiapisteet 3, biologiapisteet 3,5 ja maisemapisteet 3,5. Alue hahmottuu paikallistieltä mäkinä joiden korkeus vaihtelee kolmesta kymmeneen metriin. (Ympäristöministeriö 11) Kuva 2-5 Silmunnevan kumpumoreenialue Lammelan kylän lähettyvillä. (Ympäristöministeriö 11.)

8 2.4 Korkeussuhteet Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 7 Alue on kokonaisuudessaan subakvaattista eli jääkauden jälkeen meren alle jäänyttä. Suhteelliset korkeuserot ovat yleensä 5-15 metriä. Korkeimmat mäet ovat rannikon tuntumassa - 25 m.p.y. mutta etäämmäksi sisämaahan mentäessä mäkien laet kohoavat n. 40 m.p.y. 2.5 Kasvillisuus ja peitteisyys Alue on eteläboreaalista kasvillisuusvyöhykettä. Kaava-alue sijoittuu Köörtilän, Lammelan ja Filppulan kylien väliselle selänteelle, jossa vaihtelevat peitteiset metsäkuviot, hakkuuaukeat ja peltokuviot. Tuulivoimaloiden näkyvyyden kannalta merkittävimmät avoimet maisematilat sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle Köörtilän kylän ympäristöön. Myös Filppulan, Lammelan ja Peipun kyliä ympäröivät pellot avaavat näkymäsuuntia kohti tuulivoimaloita. 2.6 Vesistösuhteet ja pohjavesialueet Kaava-alueella ei ole maisemallisesti merkittäviä vesiuomia. Alueen virtavedet muodostuvat Selkämereen laskevista puroista ja valtaojista. Soilla ja soistumilla on merkitystä alueen vesitalouden kannalta. Alueella on runsaasti soistumia, joita on kuivattu ojittamalla maa- ja metsätalouskäyttöön. Merkittäviä pohjaveden muodostumisalueita ei ole. Kaava-alueen läpi virtaa Isojärvenoja, joka laskee Köörtilän kylän läpi Kotolahteen ja sieltä Selkämereen. Isojärvenojan valuma-alue ulottuu Lammelan kylälle saakka. Kivijärven vedet virtaavat Peipunlahteen. 2.7 Seudun kulttuurimaiseman historiaa ja kylien nykypiirteitä Kalastus on ollut seudun pääelinkeino. Rantamaisemissa on vielä merkkejä kalastushistoriasta, kuten esim. Köörtilän kalasatamassa, jossa EU-rahoituksen turvin on kunnostettuja verkonkuivatustelineitä ja rantahuoneita. Maaperän karuudesta johtuen Merikarvialla harjoitettu maatalous on perinteisesti painottunut karjatalouteen. Tämä näkyy edelleen perinnemaisemien runsaana määränä. Maanviljely oli aluksi kaski- ja niittyviljelyä. Kylien pellot yhdistettiin kylävainioiksi, joissa kullakin kyläläisellä oli oma sarkansa. Seudun talonpoikaisarkkitehtuuri on rikasta ja useimmissa kylissä on varsin hyvin säilyneitä rakennuskohteita ja kulttuuriympäristöjä. Pellonraivauksen tuloksena pelloilta nostettiin suuri määrä kiviä, jotka ladottiin kylmämuuraustekniikalla komeiksi peltoja ja pihapiirejä rajaaviksi kiviaidoiksi. Köörtilä on Merikarvian varhaisimpia kyliä ja sen synty ajoittuu 1300-luvulle. Pooskerilla puolestaan oli merkitystä Köörtilän kalastajille, jotka löysivät sieltä suojaisia valkamia ja yöpymispaikkoja. Asutus vakiintui Pooskerissa 1600-luvun lopulla. Lammelan ja Filppulan kylät syntyivät 1700-luvun jälkipuolella vanhojen kylien yhteismaille. (Lehto 11) Köörtilä Köörtilän kylä on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kylän syntyhistoria perustuu Satakunnan perinteisiin elinkeinoihin kuten sahatoimintaan, laivanrakennukseen ja purjehdukseen. Maisemarakenteeseen linkittyvät taustatekijät, kuten maanviljelyn, karjanhoidon ja rakentamisen kannalta suotuisat maaperäolot ja rannikon läheisyys ovat olleet kylän sijoittumispaikan kannalta määrääviä. Kylän rakennuskanta sijoittuu ympäristöään hieman korkeammalle hiekkapohjaiselle

9 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 8 kannakselle. Myös pienet kalliokohoumat ovat tarjonneet hyviä rakennuspaikkoja. Viljely- ja laidunmaat sijoittuvat alavammille savimaille, Isojärvenojan varteen. Kylän kulttuurihistoriallinen arvo perustuu tiheään kylärakenteeseen, kyläkeskustan talonpoikaistaloihin ja Katavakaupungin pienasutukseen. Köörtilän kylän keskeiset talonpoikaistalot, Räbbi, Tommila, Vanhatalo, Honkala, Ala-Mikkola ja Moberg, sijaitsevat rantatien varressa ja tähän rajautuvien keskeisten viljely- ja laidunmaiden ääressä. Katavakaupungin rakennukset ovat edellä mainittuja taloja pienempiä mäkitupalaisten ja torpparien rakennuksia, mutta ne jatkavat Köörtilän kylärakennetta Pooskerin ja kalasataman suuntaan. Kylärakenne heijastaa selvästi Köörtilän vanhaa sosiaalista hierarkiaa. Kuvat 2-6, 2-7 Köörtilän kulttuurimaiseman monipuolisuutta ja pienipiirteisyyttä. Maisemassa ovat edustettuina niin luonnonlajistoltaan monimuotoiset perinnemaisemat ja kalliomäet (Köörtilän kyläkallio) kuin vanha rakennuskanta, pihapiirit ja tiemaisematkin.

10 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 9 Kuva 2-8 Ote Köörtilän maisemakuvakartasta. Kuva 2-9 Köörtilän kylän valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus Museoviraston mukaan. Karttaotteen lataus Kuva 2- Pohjanmaan rantatien itäpuoleiset viljelymaisemat, jotka ovat maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä kh1 sijoittuvat Köörtilän kylärakenteesta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä erilleen.

11 2.7.2 Filppula ja Lammela Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK Filppula ja Lammela sijaitsevat n. viisi kilometriä Köörtilästä itään. Kylät ovat muutaman talon ja näitä ympäröivien viljelyalojen muodostamia pienialaisia kulttuurimaisemakokonaisuuksia. Filppulan kylä asutettiin 1700-luvun lopulla ja pienen kylän rakennuskanta on hyvin säilynyttä vanhaa talonpoikaisarkkitehtuuria. Lammelassa Vanhatalon päärakennus ja kivinavetta ovat rikkaasti jäsenneltyjä talonpoikaistaloja. Kylien kumpuilevat viljelymaisemat rajautuvat joka sivultaan metsää kasvaviin moreenimaihin. Näkymät vaihtelevat peltokuvioiden kumpuilevuuden, tielinjauksien mutkittelun ja tiiviiden rakennusryhmien vuoksi. Kylien alueella on useita perinnemaisemakohteita Peipun kylä ja kulttuurimaisema Peipun kylä sijaitsee noin kolme kilometriä Köörtilästä pohjoiseen. Kylän seutu on maankohoamisen myötä noussut kuivalle maalle 1300-luvulla ja kylänä se mainitaan 1700-luvulla. Rakennuskanta on vanhaa ja seudulle tyypillistä. Peipun viljelyalueet ovat selvitysalueen muihin viljelykokonaisuuksiin nähden tasaisia ja laajoja. Harvalan edustavat empire-ilmeiset päärakennukset ja piharakennukset sijaitsevat Peipun kylän tuntumassa. Kulttuurimaisema avautuu etelään. Kuva 2-11 Filppulan kylän viljelyksiä ja rakenuskantaa. Kuva 2-12 Lammelan ja Peipun rakennettua kulttuuriympäristöä.

12 3 HANKKEEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK Vaikutusmekanismit Maisemavaikutus tarkoittaa muutosta maiseman rakenteessa, luonteessa tai laadussa. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat maisemavaikutukset kohdistuvat useimmiten visuaalisesti havainnoitaviin näkymiin ja maisemakuvaan, minkä vuoksi visuaaliset vaikutukset ovat tuulivoimahankkeissa korostuneessa asemassa. (Ympäristöministeriö 06). Maiseman kokeminen on subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat useat ei aineelliset ja tunneperäiset tekijät kuten seudun historia, ihmisten omat toiveet, arvostukset sekä asenteet, minkä vuoksi arviot maisemavaikutusten merkittävyydestä voivat olla eri henkilöiden kesken huomattavan poikkeavia. 3.2 Suorat ja visuaaliset vaikutukset ja vaikutusten laajuus Suoria maisemavaikutuksia aiheutuu sekä hankkeen rakentamisen aikana että sen valmistuttua. Vaikutukset johtuvat itse tuulivoimalarakenteista, sekä tie-, voimajohtoym. rakenteista. Nämä vaikutukset rajautuvat yleensä kaava-alueelle ja siellä rakennuspaikalle ja sen lähistölle. Vaikutukset kohdistuvat muun muassa lähiympäristön kallio- ja maaperään sekä kasvillisuuteen ja sitä kautta maisemarakenteeseen ja maisemakuvaan. Voimaloiden suuren koon vuoksi visuaalinen vaikutusalue muodostuu varsin laajaksi. Selkeällä ja kuivalla säällä voimaloiden lavat ovat erotettavissa 5 kilometrin päässä voimalasta, mutta 15 kilometrin etäisyydellä lavat eivät enää ole paljaalla silmällä havaittavissa. Torni erottuu ihanteellisissa oloissa noin 30 kilometrin päähän. (Ympäristöministeriö 06). Voimaloiden visuaalinen vaikutusalue voidaan jakaa vaikutusvyöhykkeisiin sen perusteella miten rakenteet näkyvät ja miten voimakkaasti ne hallitsevat maisemaa. Arvioinnin tukena käytetyt vaikutusvyöhykkeet on käsitelty kappaleessa Vaikutusten luonne Maisemavaikutusten luonne liittyy yksittäisen voimalan sekä niiden sijoitussuunnitelmasta muodostuvan ryhmän suureen kokoon. Voimalan mittakaava vertautuu vaikutusalueen muihin olemassa oleviin maisemaelementteihin, mittasuhteisiin ja olemassa oleviin maamerkkeihin (Ympäristöministeriö 06). Suuren kokoluokan voimalat saattavat siten kutistaa ympäröivää maisematilaa sekä vääristää maiseman symbolisia ja hierarkkisia merkityksiä. Voimaloiden rakentaminen saattaa muuttaa maisemakokonaisuuksien yhtenäisyyttä, luonnetta ja painopistettä siten, että vaikutukset ulottuvat sellaisiinkin osakokonaisuuksiin, joihin näkymäalueita ei muodostu. Tuulivoimaloiden rakentamisen myötä on muodostunut näkemyksiä siitä, miten eri maisematyypit sietävät tuulivoimarakentamista. Tuulivoimalat ja maisema selvityksessä (Ympäristöministeriö 06) on todettu maiseman sietokykyyn vaikuttavan niin esteettiset kuin maiseman kokemiseen liittyvät tekijät. Näitä ovat erityisesti maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne sekä maiseman käyttöön liittyvät tekijät: Suuripiirteinen/pienipiirteinen ja maiseman mittakaava. Mitä selkeämpi ja yhtenäisempi maiseman luonne on, sen helpommin maisemaan on sijoitettavissa

13 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 12 uusia elementtejä. Suuripiirteisessä maisemassa yhtenäiset elementit, kuten laajat viljelyalueet ja avomeri ovat riittävän voimakkaita, eikä voimaloiden suuri koko muuta maisemaelementtien keskinäistä suhdetta tai niiden merkitystä. Pienipiirteinen, visuaalisesti herkkä maisema sietää lähtökohtaisesti huonommin tuulivoimaloiden sijoittamista kuin suuripiirteinen maisema. Toisaalta pienipiirteisessä maisemassa on usein myös maaston korkovaihtelusta seuraavia katvealueita, minkä vuoksi visuaalisten vaikutusten alue on suuripiirteiseen alueeseen verrattuna rajatumpi. Ajallinen luonne. Erityisesti ihmisten toimien johdosta jatkuvassa muutosprosessissa olevassa maisemassa tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat vähemmän negatiivisia. Staattinen ja muuttumaton maisema on herkempi tuulivoimarakentamisesta aiheutuville vaikutuksille. Mikäli alueella on jo ennestään ihmisen tekemiä uudenaikaisia rakennelmia, maiseman koetaan sietävän tuulivoimaloita paremmin. Maiseman käyttöön liittyvät tekijät. Virkistykseen ja vapaa-aikaan käytettävän maiseman visuaaliset ominaisuudet ovat korostuneen merkittäviä. Ihmiset hakeutuvat vapaa-aikanaan mielellään luonnontilaiseen ympäristöön. 3.4 Tarkastelualue ja etäisyys- ja vaikutusvyöhykkeet Selvityksessä on tarkasteltu arvokohteiden etäisyyttä suhteessa tuulivoimaloihin yhden, kolmen, viiden ja kahdentoista kilometrin etäisyysvyöhykkeisiin jaotellen. Vyöhykejaon avulla on pyritty arvioimaan vaikutusten voimakkuutta ja mahdollista lieventymistä etäisyyden kasvaessa. Osa arvoalueista tai -kohteista sijoittuu useammalle etäisyysvyöhykkeelle, jolloin ne on huomioitu erikseen kussakin etäisyysluokassa. Vaikutusvyöhykkeiden määrittely perustuu eri selvityksissä esitettyihin näkemyksiin ja vastaavista hankkeista muodostuneisiin kokemuksiin siitä, kuinka laajalle alueelle tuulivoimapuiston vaikutukset kohdistuvat, ja miten niiden vaikutus etäisyyden kasvaessa lievenee. Tässä selostuksessa on sovellettu aiemmin esitettyjä näkemyksiä ja suhteutettu ne tämän hankkeen paikallisiin maisemallisiin lähtökohtiin. Selvityksessä on käytetty seuraavaa jakoa viiteen vaikutusvyöhykkeeseen: Etäisyys Vaikutusvyöhykkeen nimi, vaikutuksen luonne Paikallinen sijoittuminen noin 0 1 km Välitön vaikutusalue, tornin lähivyöhyke Voimalarakennelma hallitsee aluetta visuaalisesti. Köörtilän kh-1 alueen itäosat 1 3 km Lähialue, dominanssivyöhyke Voimalat saattavat hallita maisemakuvaa niillä alueilla, joilta avautuu näkymiä kohti voimaloita. 3 5 km Välialue. Voimala näkyy hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa km Ulompi välialue. Voimala näkyy hyvin ympäristöönsä, mutta sen kokoa tai etäisyyttä voi olla vaikea hahmottaa. >12 km Kaukoalue. Voimala näkyy, mutta maiseman muut elementit vähentävät Köörtilä (RKY 09), Köörtilän kh-1 alueen keskiosat, Filppula, Pohjansaha, Salttöö Köörtilän kh-1 alueen länsiosat, Salttöön länsiosat, Peippu Ahlaisten kirkonkylä (RKY 09), Ahlaisten maisema-alue, Alakylä (RKY 09), Kaddin kalamaja (RKY 09) Selkämeri Merikarvian edustalla

14 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 13 dominanssia etäisyyden kasvaessa. Tuulipuiston rakenteet ovat osa kaukomaisemaa. 3.5 Visuaaliset vaikutukset Yksittäinen tuulivoimala erottuu maisemassa maamerkkinä. Usean tuulivoimalan muodostama tuulipuisto muodostaa maamerkkirakennelmien kentän, jonka muoto ja vaikutukset vaihtelevat merkittävästi katselupisteen mukaan. Tämän vuoksi katselupisteen paikalla ja näkymäsektorin suunnalla on suuri merkitys tuulipuiston visuaalisen vaikutuksen merkityksessä. Lähtökohtaisesti voidaan todeta, että laaja-alaisimmin voimaloiden aiheuttamat maisemakuvan muutokset ovat havaittavissa saaristosta sekä mereltä. Mantereella puuston aiheuttamat katvealueet ovat seudun metsävaltaisuudesta johtuen laajoja. Puusto aiheuttaa katvealueita myös rantaviivan tuntumassa, saarten suojissa, pihapiireissä ja avoimien viljelymaisemien voimaloiden puoleisella sivulla. Maastonmuotojen aiheuttama katvevaikutus on seudun tasaisesta topografiasta johtuen todennäköisesti melko vähäistä, minkä vuoksi näkemäalueita arvioidaan muodostuvan avoimille viljelyalueille Köörtilän, Filppulan, Peipun ja Ahlaisten kylien edustalla. Rakennetussa ympäristössä näkemäalueet pirstaloituvat rakennusten, rakenteiden ja pihapuuston vaikutuksesta. Visuaalisiin vaikutuksiin kuuluvat myös lentoestevalot. Korkeimmat valot sijoittuvat tuulivoimalan konehuoneen päälle, torniosan huipulle. Konehuoneen päälle sijoitettavan valon lisäksi torniin sijoitetaan lentoestevaloja noin 50 metrin välein ylhäältä alas laskien. Tuulivoimalat on suunniteltu yhdistettävän jännitetasoltaan 1 kv:n ilmajohdolla Fortumin sähköasemalle, joka sijaitsee Merikarvialla noin km tuulipuistoalueesta pohjoiseen. Ilmajohdon suunnitellulle linjaukselle ei sijoitu maisemallisesti merkittäviä alueita. 4 MAISEMALLISET OSA-ALUEET VAIKUTUKSET MAISEMAKOKONAISUUKSIEN LUONTEESEEN 4.1 Moreenimaat ja metsäselänteet Maisematyypin kuvaus: Pääosin asumaton, karu ja moreenivaltainen metsämaa. Kumpumoreenimuodostumia. Useat laajahkot hakkuuaukot hallitsevat maisemakuvaa voimaloiden lähistöllä ja korostavat alueen luonnetta metsätalousmaana. Avoimia maisematiloja ovat myös viljelykäyttöön ojitetut suot ja soistumat. Metsien ympäröimillä peltokuvioilla ei ole maisemallista yhteyttä Köörtilän, Filppulan tai Lammelan kylien kulttuurimaisemiin. Satakunnan viljellyt kulttuurimaisema-alueet rajautuvat mantereella monin paikoin vedenjakajametsävyöhykkeisiin, jotka samalla toimivat maisematilaa rajaavina elementteinä. Kulttuurimaisemat ja kylät liittyvät toiminnallisesti toisiinsa joko rannikkoa myötäilevän metsäselänteet poikittaissuunnassa ylittävän tiestön avulla tai asuttujen jokilaaksojen välityksellä. Vaikutukset: Hankkeen toteuttamisen suorat maisemalliset vaikutukset kohdistuvat metsäiselle moreeniselänteelle. Vaikka metsäaluekokonaisuuden luonteeseen kohdistuu maisemavaikutuksia, voivat voimaloiden rakennuspaikkojen ja tiestön välialueet säilyä nykyisenkaltaisina. Hakkuuaukeiden ja peltokuvioiden ylitse näkyvät

15 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 14 voimalarakenteet, melu ja varjostus vaikuttavat kuitenkin metsämaiseman kokemiseen. Tuulipuiston rakentaminen muuttaa aluekokonaisuuden luonnetta metsätalousalueesta suurimittakaavaiseksi energiantuotantoalueeksi. Rakenteita, toimintoja ja työvaiheita sisältävä ympäristö laajenee luontoalueille, jolloin nykyisten rakennettujen ympäristöjen ja viljelymaisemien sekä niihin liittyvien toimintojen kontrasti metsäalueisiin verrattuna vähenee ja merkitys hierarkiassa heikkenee. Tuulivoimalat sijoittuvat maisemarakenteen kannalta johdonmukaisesti yhtenäiselle selännealueelle, mikä on lähtökohtaisesti maisemavaikutusta lieventävä seikka. Kuva 4-1. Moreeniselänteitä kaava-alueella Kuva 4-2 Peltokuvioita kaava-alueen länsireunalla. 4.2 Saaristo ja merialueet Maisematyypin kuvaus: Saaristoluonto ja kulttuuriympäristö. Maiseman mittakaava: saariston, luotojen, karikoiden, lahtien ja niemien osalta maisemakuva on pienipiirteistä, mutta avoimien merialueiden mittakaava on suuripiirteistä. Keskeisimmät arvot: perinteisiin kalastuselinkeinoihin liittyvä rakennettu kulttuuriympäristö, luontoarvot, virkistysarvot, saaristovyöhykkeen sisäiset näkymät, näkymät kohti vanhoja rannikkokyliä ja kalasatamia. Satakunnan saariston pienipiirteiset kokonaisuudet muodostuvat Rauman, Eurajoen, Luvian, Ahlaisten ja Merikarvian saaristoista, jotka kaikki ovat arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Suunnittelualueen rajalta on etäisyyttä Köörtilän kalasatamaan noin kilometri ja Salttöön ulkomeren puoleiselle rannalle noin kaksi kilometriä. Rantaviiva on rikkonaista ja karikkoista. Niemet jättävät taakseen suojaisia ja vähitellen maankohoamisen madalluttamia lahdenpohjia. Monet perinteisistä elinkeinoista ovat liittyneet suoraan tai välillisesti mereen, minkä vuoksi maisemallinen yhteys meren suuntaan on seudun historian kannalta merkittävä. Vanha tiestö on seurannut samoin rannikkoa. Ranta- ja vesistöalueilla on tärkeä merkitys virkistyskäytölle. Vaikutukset: Tuulivoimapuisto sijoittuu lähimmillään vajaan kahden kilometrin päähän merenrannasta. Ouran saaristo sijoittuu ulommalle välialueelle ja kaukoalueelle. Tuulivoimalat näkyvät laajalti Merikarvian edustan saaristoon ja merialueille. Tuulivoimapuisto ei itsessään riko saariston tai siihen liittyvien kulttuurimaisemien muodostamaa kokonaisuutta tai näiden sijoittumista maisemarakenteeseen. Hankealue sijoittuu mereltä ja saaristosta kohti rannikkoa avautuvien näkymien taustalle, muodostuen uusiksi mantereelle sijoittuviksi maamerkeiksi. Hankkeella ei ole kokonaisuutta merkittävästi heikentävää vaikutusta.

16 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 15 Kuva 4-3 Näkymä Salttöön niemeltä kaakkoon. Kuva 4-4. Köörtilän kalasatama. 5 MAISEMAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN ARVOKOHTEET JA NIIHIN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET 5.1 Maakuntakaavan kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeät alueet Satakunnan maakuntakaavassa on osoitettu kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeät alueet seuraavin merkinnöin: kh 1. Satakunnan maakuntakaavassa kh1 merkinnällä osoitetut alueet pohjautuvat vuoden 1993 inventointiin valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista ympäristöistä. kh 2, kh maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt kh 3, perinnemaisemat kh, kohde ge 3, arvokas geologinen muodostuma, -3 merkinnällä osoitetaan maiseman ja luonnonarvojen kannalta arvokkaat moreenialueet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (00) mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. (Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992) Satakunnassa on runsaasti valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisema-alueita. Hankkeen sijoittuminen suhteessa tähän kulttuuriperinnöltään rikkaaseen ympäristöön on osoitettu noin 12 kilometrin säteelle ulottuvan karttatarkastelun avulla. Tarkastelun pääpaino on valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaissa kohteissa, jotka selvityksessä luetteloitu ja kuvattu 12 kilometrin säteellä hankealueesta. 5.2 Muinaisjäännöskohteet Hankealueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä (Museovirasto /13). Osayleiskaavaalueella on suoritettu arkeologinen inventointi alkukesällä 12. (Mikroliitti Oy) Inventoinnissa löytyi yksi varhaismetallikautinen röykkiö suunnitellun voimajohdon liepeiltä. Lisäksi havaittiin neljä vanhaa tilusrajamerkkiä ja todettiin yksi käytössä oleva. Kaava-alueen rajauksen sisältä ei havaittu muinaisjäännöksiä. (Mikroliitti 12)

17 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 16 Kuva 5-1 Ote Satakunnan maakuntakaavasta. Kuva 5-2 Köörtilän raitilta.

18 Kuva 5-3 Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet. Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 17

19 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK Etäisyysvyöhyke 0 1 km, välitön vaikutusalue Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: Köörtilä ja Pooskeri, kh1, Kaava-alueen Köörtilän puoleiselle reunalle sijoittuu maakuntakaavassa kh 1 -merkinnällä osoitetun Köörtilän ja Pooskerin alueen (484051) kaakkoisimmat osat. Nämä osat sisältävät kylärakenteesta maisematilallisesti erilleen sijoittuvia pieniä peltokuvioita ja metsäalueita. Vaikutukset: Vähäisen etäisyyden vuoksi avoimille peltoalueille näkyvien lähimpien voimaloiden vaikutus on hallitseva. Kyseisen vaikutusvyöhykkeen peltokuviot eivät muodosta maisematilallista kokonaisuutta Köörtilän keskeisten viljelyalojen kanssa, eikä niiden laidoille sijoitu kylärakenteeseen kiinteästi liittyvää perinteistä rakennuskantaa, minkä vuoksi hallitseva vaikutus ei kohdistu Köörtilä Pooskeri alueen varsinaisiin maisemallisiin arvoihin. 5.4 Etäisyysvyöhyke 1 3 km, lähialue Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet: Köörtilä kylä. (RKY 09). Köörtilän kyläalueen keskeisimmät osat ovat valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (RKY 09). Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: Köörtilä ja Pooskeri, kh1, Salttöö, kh 2 Maiseman mittakaava: pienipiirteinen. Arvot: Köörtilä on valtakunnallisesti merkittävä maataloudesta ja kalastuksesta elantonsa saanut kylä, jossa on runsaasti 1800-luvun perinteistä rakennuskantaa. Perinteinen ja runsas rakennuskanta, tiivis kylärakenne, kylärakenteesta välittyvä kylän entinen sosiaalinen hierarkia ja elinkeinorakenne. Edelleen satamakäytössä toimiva vanha kalasatama. Alueen lounaisreunalle sijoittuu Salttöö, kh 2. Vaikutukset: Tuulivoimalat eivät aiheuta suoraa vaikutusta kylän rakennuskantaan, kylärakenteeseen tai sen hierarkkisuuteen. Voimalat sijaitsevat kylän itä- eli mantereen puoleisilla metsäalueilla, jolloin niillä ei ole vaikutusta kylärakenteen ja meren väliseen maisemalliseen yhteyteen tai perinteisten elinkeinojen sijoittumiseen maisemassa. Tuulivoimaloiden aiheuttamat Köörtilän kylän arvoihin kohdistuvat maisemalliset vaikutukset vaihtelevat välillä kohtalainen, lievä tai ei vaikutusta. Vaikutuksen määrään vaikuttavat tarkastelupiste, näkymäsuunnat, teiden linjaussuunnat, puuston, rakennuskannan ja maastonmuotojen aiheuttama peitteisyys sekä etäisyys. Voimaloiden vaikutus on suurimmillaan Köörtilän kyläraitilta tuulipuistoa kohti suuntautuvissa näkymissä, mutta valtaosalla Köörtilän alueesta, kuten Kalasatamassa, Pohjanmaan rantatiellä ja Katavakaupungissa vaikutus jää lieväksi tai vaikutusta ei ole. Filppulan kylä, kh 2, Maiseman mittakaava: pienipiirteinen. Arvot: Pieni kylä, jossa on säilynyt vanhaa talonpoikaista arkkitehtuuria. Isopellon kohdalla avautuu pienehkö viljelymaisema. Vaikutukset: Filppulan kylä sijoittuu vaikutusvyöhykkeelle lähialue, jonka etäisyys voimaloihin on 1 3 km. Tuulivoimalat eivät aiheuta suoraa vaikutusta kylän rakennuskantaan tai kylärakenteeseen. Kyläraittiin ja suoraan tiehen liittyviin arvokkaiksi määriteltyihin pihapiireihin ei kohdistu vaikutuksia. Tieraitin päänäkymäsuunnat eivät

20 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 19 kohdistu tuulivoimaloiden suuntaan. Suhteellisen pienialaisten avoimien viljelyalueiden ylitse avautuviin näkymiin tuulivoimaloilla on lievä vaikutus, kun kyläaluetta rajaavan metsäalueen luontovaltaisuus vähenee. Peipun kylä ja kulttuurimaisema, kh 2, (4840). Maiseman mittakaava: pienipiirteinen, peltoaukeiden mittasuhteet suhteellisen selväpiirteinen. Arvot: Vanhaa seudulle tyypillistä rakennuskantaa on mm. Vanhatalon tilalla ja rantaan johtavan tien varrella. Kylämaisema, jossa Merikarvialle tyypillisä 1800-luvun talonpoikaistaloja. Vaikutukset: Peipun kylä sijoittuu vaikutusvyöhykkeiden lähialue ja välialue rajalle noin 2 3 kilometrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Peipun kylän eteläpuoleisten viljelyalueiden ylitse avautuvissa näkymissä voimaloilla on lievä vaikutus kun avointa maisematilaa rajaavan metsäalueen luontovaltaisuus vähenee. Vaikutusta lieventää, se että avoin maisematila on suhteellisen laaja ja selkeäpiirteinen. Voimalat sijaitsevat kylän mantereen puoleisilla metsäalueilla, jolloin voimaloilla ei ole vaikutusta kylärakenteen ja meren väliseen maisemalliseen yhteyteen tai perinteisten elinkeinojen sijoittumiseen maisemassa. Pohjansaha, kh 2, ( ja kh ). Historiallinen saha-alue, jonka ympäristössssä on säilynyt joitakin entisiä sahatyöläisten asuntoja. Vaikutukset: Pohjansaha sijoittuu vaikutusvyöhykkeelle lähialue, jonka etäisyys voimaloihin on 1 3 km. Puuston todennäköisesti aiheuttaman laajan katvevaikutuksen vuoksi tuulivoimaloilla ei ole vaikutusta Pohjansahan mantereella sijaitsevaan rakennuskantaan, kylärakenteeseen, tiemaisemaan tai rakennuskohteisiin. Tuulivoimalat sijoittuvat Pohjansahan edustan saarilta ja vesialueilta mantereelle katsottuna päänäkymäsuuntaan nähden viistosti sivuun ja niillä ei ole vaikutusta merialuetta kohti suuntautuviin näkymiin. Maisemalliset vaikutukset vaihtelevat välillä lievä tai ei vaikutusta. Historiallinen tie: Pohjanmaan rantatie, Ulvilan-Korsholman postitie, ht, Maiseman mittakaava: Pienipiirteisesti maiseman muotoja seuraava vanha tielinja. Tieyhteys ulottuu Turusta Pohjanlahden ympäri Tukholmaan, joten koko kohteen mittakaava itsessään on suuri. Arvot: Vanha tielinjaus, joka yhdistää rannikon vanhat kylät toisiinsa. Tienäkymät, joista merkityksellisimpiä ovat kohti merta ja kyläalueita avautuvat näkymät. Vaikutukset: Rannikkoa myötäilee historiallisesti merkittävä Pohjanmaan rantatie, joka on maakuntakaavassa osoitettu merkinnällä ht, historiallinen tie. Lähimmillään tuulivoimaloita tielinjaus on Köörtilän kylää sivuuttaessaan. Tiemaiseman päänäkymäsuunnat kohdistuvat Köörtilässä pääasiallisesti tuulivoimaloista sivuun tai poispäin. Tuulivoimaloilla ei ole rantatien kokonaisarvoa heikentävää vaikutusta. Rakennettu ympäristö kohde Vanhatalo, Lammela, kh Merikarvialle tyypillinen rikkaasti jäsennöity luvun talonpoikaistalo. Komea päärakennus ja suuri luonnonkivestä muurattu karjarakennus. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Perinnemaisemat, kh 3: Köörtilän kyläkalliot. Maakunnallisesti arvokas kallioketo, joka on seudulle harvinainen perinnemaisematyyppi.

21 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK Vaikutukset: Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kohteen arvoihin. Voimalat kuitenkin näkyvät kallion laelle, jolloin niistä muodostuu uusi elementti kyläkallion näkymissä. Fidiholma. Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jonka arvoon vaikuttavia tekijöitä ovat edustavuus, monipuolisuus, koko, huomionarvoinen kasvillisuus ja kulttuurihistoriallinen arvo. Kivikosken haat. Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jonka arvoon vaikuttavia tekijöitä ovat harvinaisuus, koko, perinteisten maankäyttötapojen jatkuminen sekä alueen kulttuurihistoriallinen arvo. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Muinaisjäännökset: 2 kpl Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. 5.5 Etäisyysvyöhyke 3 5 km, välialue Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet: Ahlaisten vma 95. Valtakunnallinen maisema-alue. Maisema-alueen pohjoinen reuna sijoittuu noin neljän - viiden kilometrin etäisyydelle voimaloista. Vaikutukset: Laaja Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu vaikutusvyöhykkeiden välialue ja kaukoalue välille. Pienimmillään etäisyyttä on Lanskatan niemellä, jossa etäisyyttä voimaloihin on noin viisi kilometriä. Päänäkymäsuunnat suuntautuvat tuulipuistosta poispäin Ahlaisten saariston suuntaan, jolloin voimaloilla ei ole vaikutusta maisema-alueen keskeisiin arvoihin. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet: Köörtilä ja Pooskeri, kh1, Kh-1 aluekokonaisuuteen liittyy luoteessa Pooskeri, joka on vanha saaristotila kulttuurimaiseman keskellä. Puiston ympäröimä päärakennus on vuodelta Lisäksi pihapiiriin kuuluvat työväen asuntoja, aittoja, luhti ja tuulimylly. Alueen laidalla sijaitsee myös kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kohde Pooskerin Veikkola. Kallio ja Uusitalo, Harvala, kh, Keskeisimmät arvot liittyvät Pooskerin saaristotilaan sekä perinteisen maatalouden ja merellisten elinkeinojen synnyttämään saaristomaiseen kulttuurimaisemaan sekä Köörtilän ja Pooskerin väliseen tieyhteyteen. Vaikutukset: Köörtilä- Pooskerin kh 1 alueen luoteisosat sijoittuvat vaikutusvyöhykkeelle välialue, jonka etäisyys voimaloista on 3 5 km. Pooskerissa vaikutus jää lieväksi tai vaikutusta ei ole. Rakennettu ympäristö kohde Kangasniemi, Filppula, kh, Perinteisen 1800-luvun asunsa säilyttänyt talonpoikaistilan pihapiiri. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Leppäkarin kalastussatama, kh, Ylä-Satakunnan rannikolle tyypillinen kalasatama. Merimaa, Peipun Kuuskeri, kh, Merikarvialle tyypillinen talonpoikainen rakennusryhmä. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin.

22 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 21 Historiallinen tie: Pohjanmaan rantatie, Ulvilan-Korsholman postitie, ht, Vaikutukset: Vaikutusvyöhykkeellä lähimmillään tuulivoimaloita tielinjaus on Peipun kylää lähestyttäessä. Tuulivoimaloilla ei ole rantatien kokonaisarvoa heikentävää vaikutusta. Perinnemaisemat kh3: Pooskerin kartanon laitumet (Peippu). Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema, jonka arvoon vaikuttavia tekijöitä ovat erikoisuus, koko, harvinaisuus, kasvillisuustyypit sekä alueen maisemallinen ja kulttuurihistoriallinen arvo. Kantolan laitumet. Valtakunnallisesti merkittävä perinnemaisema, jonka arvoon vaikuttavia tekijöitä ovat edustavuus, monipuolisuus, koko ja perinteisen maankäytön jatkuminen. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Muinaisjäännökset: Kuusi (6) kpl. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. 5.6 Etäisyysvyöhyke 5 12 km, ulompi välialue Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet: Ahlainen vma 95. Valtakunnallinen maisema-alue. Maiseman mittakaava: Pienipiirteinen, mosaiikkimainen kulttuurimaisema. Myös Ahlaisten edustan pirstaleinen saaristo on pienimittakaavaista. Ahlaisten kylän keskustaan matkaa on kymmenkunta kilometriä. Arvot: Ahlaisten kylä edustaa Satakunnan rannikkoseudulle tyypillistä pienipiirteistä ja vaihtelevaa viljely- ja kylämaisemaa ja se on yksi Satakunnan parhaiten säilyneistä kylistä. Alueen arvoja ovat kulttuurimaisema, harjun lakea seuraava tiivis ja eheä kirkonkylä, kyläraitti ja yksittäiset arvokohteet. Näkymissä merkittäviä ovat harjulta erityisesti eteläisille viljelyalueille avautuvat näkymät, kirkon näkyvyys kauas eri suuntiin. Pienipiirteisyyttä luovat lisäksi joet, niiden pikkukosket, rantaviivan rikkonaisuus ja lahdenpohjat.lähde: Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Ympäristöministeriö ja hoito>kansallismaisemat Ahlaisten kirkonkylä (RKY 09) - Ahlaisten kirkonkylä ja Ylikylän kulttuurimaisema, kh1, Ahlaisten kirkonkylän maisema, kh 2, Ahlaisten kirkko ja tapuli, Vaikutukset: Laaja Ahlaisten valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijoittuu vaikutusvyöhykkeiden välialue ja kaukoalue välille. Pienimmillään etäisyyttä on noin viisi kilometriä, suurimmillaan yli 12 kilometriä. Ahlaisten kylän merkittävimmät näkymät avautuvat harjulta etelään, kun voimalat puolestaan sijaitsevat kylän pohjoispuolella. Maisema- ja kylärakenteen suuntautuneisuus on kaakko luoteissuuntaista, mikä osaltaan vähentää hankkeen maisemallisia vaikutuksia. Kyläraitin osalla rakennukset, maastonmuodot ja puusto muodostavat todennäköisesti suhteellisen runsaasti katvealueita, jolloin vaikutuksia ei ole tai ne jäävät melko vähäisiksi. Tuulivoimaloilla ei ole merkittävää vaikutusta Ahlaisten maisemallisiin tai rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin, eivätkä voimalat muodostu maisematilaa tai kuvaa hallitseviksi tekijöiksi.

23 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 22 Lankosken kylä (RKY 09). Vanhan ja edustavan rakennuskantansa hyvin säilyttänyt pieni kylä. Sahalaitos perustettu 1700-luvun puolivälissä. Lankoski on teollisuushistoriallisesti arvokas paikka, jossa vanha kivisilta. - Lankosken kylä ja kulttuurimaisema, kh 1, RKY 09 rajausta laajempi alue. - Lankosken kylä, ja Lankosken silta ja kulttuurimaisema Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Alakylä. (RKY 09). Maisema mittakaava: Pienipiirteinen. Arvot: Tyypillinen rannikon satakuntalaiskylä ja poikkeuksellisen hyvin säilynyt tiivis kyläympäristö. Merikarvianjoen alajuoksulle rakentunut Alakylä on sijainniltaan ja elinkeinoiltaan tyypillinen rannikon satakuntalaiskylä. Perinteinen ja runsas rakennuskanta, joka sijaitsee nauhamaisesti Merikarvianjoen ja rantatien varressa. Rakennuksissa monimuotoista talonpoikaisarkkitehtuuria. Keskiajalla merenrannalle perustettu kylä on jäänyt maankohoamisen seurauksena kauaksi nykyisestä rantaviivasta. - Alakylä, kh 1, Alakylän kultuurimaisema, Alakylän kalastus- ja pientilat Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Siikaisten talonpoikaisarkitehtuuri (RKY 09). Satakuntalaisen talonpoikaisarkkitehtuurin erittäin edustavia yksittäisiä esimerkkejä on säilynyt Siikaisten Otamon, Vuorijärven ja Leppijärven kylissä. Pihapiireille on leimallista rakennuskannan umpipihainen hahmo. - Siikaisten talonpoikaisarkitehtuuri Otamon kylässä, 7470 Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Kaddin kalastusmajat (RKY 09). Merikarvian merialueen Ouran saariryhmän pienillä eteläisillä Kaddin saarilla sijaitsevat Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia, jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi käynyttä elinkeinomuotoa. Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. Hankkeella ei ole vaikutusta seuraaviin kohteisiin: Maakunnallisesti arvokkaat kohteet (muut): Pirttijärjven kulttuurimaisema, kh 2, (6091) Historiallinen tie: Ulvilan-Korsholman postitie, ht, Perinnemaisemat: Lankosken laitumet. Maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Muinaisjäännökset: yli kpl Vaikutukset: Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. 5.7 Etäisyysvyöhyke >12 km, kaukoalue Hankkeella ei ole vaikutusta seuraaviin kohteisiin: Porin Yyterin maisema-alue. Sijaitsee yli km kilometrin etäisyydellä voimaloista. Köyliön kansallismaisema. Sijaitsee yli 70 km kilometrin etäisyydellä voimaloista.

24 Trolssin kylä ja kiviaidat sijaitsevat noin km etäisyydellä Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 23 6 YHTEISVAIKUTUKSET Yhteisvaikutuksissa on oleellista tuulivoimapuistojen muodostaman vaikutusvyöhykeverkoston laajuus ja se minkälaisia maisemallisia osa-alueita tai arvokohteita vaikutusvyöhykkeille sijoittuu. Karttatarkastelu osoittaa, että kaikki yhteisvaikutustarkasteluun mukaan otetut tuulivoimahankkeet muodostavat ympärilleen noin 40 kilomeriä pitkän ja kapeimmillaan noin kilometriä leveän yhtenäisen vyöhykkeen, jossa lähimmät tuulivoimalat sijoittuvat aina enintään viiden kilometrin etäisyydelle tarkastelupisteestä, eli etäisyysvyöhykkeelle 3 5 km, välivyöhyke. Karttatarkastelussa, jossa Köörtilän tuulivoimapuisto ei ole mukana, välivyöhyke jakautuu kahdeksi erilliseksi alueeksi; Köörtilän pohjoispuolella Korpimatin, Korvennevan ja Jäneskeitaan vaikutusalueeksi ja eteläpuolella Ahlaisten, Peittoon ja Tahkoluodon vaikutusalueeksi. Köörtilän tuulipuiston vaikutus etäisyys- ja vaikutusvyöhykkeiden muodostumiseen ja laajuuteen kohdistuu siten erityisesti rantavyöhykkeeseen Pohjansahan ja Merikarvian Alakylän välillä, joka ilman Köörtilää tehdyssä karttatarkastelussa sijoittuu vaikutusvyöhykkeelle 5 12 km, ulompi välialue. Merkittävimmät maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet kyseisellä alueella ovat Köörtilän maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet. Merialueille, saaristoon ja rannikkovyöhykkeelle kohdistuu Köörtilän tuulipuiston myötä lieviä yhteisvaikutuksia vaikutusvyöhykkeen muuttuessa intensiivisemmäksi. Kyseiset visuaaliset vaikutukset jäävät merialueelta ja rannikolta käsin kuitenkin verraten lieviksi, sillä karttatarkastelun perusteella tuulivoimalat tulevat myös ilman Köörtilän tuulivoimapuistoa muodostamaan mereltä käsin tarkasteltuna erillisten tuulipuistokokonaisuuksien muodostaman ketjun.

25 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 24 Kuva 6-1 Yhteisvaikutuskartta: kartassa esitetty vaikutusvyöhykkeineen kaikki tarkasteluun otetut hankkeet

26 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 25 Kuva 6-2 Hankkeet vaikutusvyöhykkeineen, tarkastelu ilman Köörtilän tuulivoimapuistoa.

27 Merikarvian Köörtilän tuulivoimapuiston OYK 26 7 LÄHTEET GTK 12. Geologian tutkimuskeskus, Kallioperä 1:0 000 digitaalinen kartoitusaineisto WWW jakelu. Lupa Lehto, Mervi. 11. Merikarvian kulttuuriympäristöohjelma Lounais-Suomen ympäristökeskus. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen valtakunnalliset arvokkaat moreenimuodostumat Museovirasto 09. Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 09. Suomen Ilmatieteenlaitos, Raportteja 09:8, Suomen maakuntien ilmasto Ympäristöministeriö Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö 11. Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/11 Ympäristöministeriö 11. Valtakunnallisesti merkittävät moreenimuodostumat. Suomen ympäristö /11 Kartta-aineisto: GTK 12. Maaperä 1: 000 digitaalinen kartoitusaineisto WWW jakelu, lupa Suomen kallioperäkartta 1: , GTK, Geologiset aineistot sivusto geomaps2.gtk.fi Sjöblom, B. GTK 1984 Valokuvat: Pöyry Finland Oy, Rantee 8 LIITTEET Liite 1, Maisemarakenne 1: , vaaka A3, Liite 2, Köörtilän Filppulan kylien maisemakuva-analyysi. Kartta 1:15 000, vaaka A3, Liite 3, Etäisyyksiä. 1:15 000, vaaka A3, Liite 4, Havainnekuvat 1-5,

28 Pyöreäkari Ylitalo Matalakari Mansikkakarit Väinölä Leppäluoto Peipun kylä Järvinen Haanpää Uusikorpi Eloranta Santikko Ls.alue Seiväskorpi Viipuri Tuomimäki Aaponkorpi Karhuvaara Koipi 15 Koiraviiki Koivenkallio Lotokallio Saha Koosviikinnokka Hylkikallio Kurmuuri Vuorenpäänkallio S Vähäneva Kortesneva Koivuniemi e eti 131 ffe Pohjajärvi pu no Plakkarikorpi ja Suutarinperä 63 0 Väinölä Jääksänkallio Pikku-Viimosa Iso-Viimosa Krouvikorpi Salmenranta Veneranta Köörtilä Hevoskari Kaksoskari Surmakari Taikinamarjakivi Madekallio Trumffurikari Leppäluoto Laavu Leppäluodonsunti Ls.alue Eemelinkari Nälkäkorpi Moberg Latvala Myllypelto Isokorpi Humpelenki Mahlamäki no jär Killinkouri Eteläjärvi Mattila ve no Kurkimaari Juotava Seppämäki ja Paulalammi Saivarneva Isokytö Hakasalo Munkholma Isohuhta Kreenikholma Viikilä Isokirkko Elomaa Näätäjärvi Kiviniittu Soini Kuusiluoto 80 Pitkäkari Välimaa Kappeli Rimpiviiki Harankari Pohjansaha Päriholma Sikaviiki Sikanokka Keskusuntinkari g Fa in er n su ti Sahaviiki Mäkisalo Loukasviita Lehtola 131 Niemelä 61 Prinsjärvi korv enoj Santala a Pihlavalakso Konkari Pajukorpi Lytspakka Housuniittu Pihlavalaksonkallio Ristikallio Hohkakydönkallio Rintala U Pohjansaha Salmela ks Isoniittu 5 jo ki Juhola Viitaniemi Prinssilänniemi Hamnholmen Villanmäki Satamaluoto Vääräkorpi Paju Hohkakytö Kaksoskari Leppäkari Grönbacka Mellilä L a t v a Peltola 5 Viinaviita Uusitalo Vastamäki Havula Mellininkari Havula P e l t o n i i t t u898 Sikakorpi 26 Koivukari Mansikkakari Isopelto Koivusalo Sointula Nurkkakari Pukkikarit Vanhatalo Silmunneva Rajamäki Erkkilä Kalliokari Lammela Koppelolakso Liiviniittu Laine Tupakkikari Heikkilä Haarakorpi Rääperi Aspuskeri Viertomaa Formuniittu Uusikorpi Siikalaakso Lehtinen Apajakarit Haanpää Ylinenniittu Souskeri 5 Lammelan kylä Mikkola Rapilä Sudenkurkunneva Isoneva 30 Inakarit 25 Huhkajanniittu Akunkari Ylinenpää Myllykorpi Kaanaa Isojärvenkytö Santaviiki Muinaishauta Kukkulakallio M a r t t i l a Koulu Kytövainio Puontinkalliot Rouniokari Alinenniittu Isojärvi Haanpäänlahti Korpi Korpela Lahtinen Fidiholma Raittiuskalliot Saarela Sillanpää Leppäkari Kalliokari Nokiala Kuusannokka Fallenki Lampuodinkytö Lehtola Kuusinen Koirijärvi Hakapelto Vainionpää Haapalakso Konkari Leppäkari Kuusiluoto Ketunpesäaho Vehkaniittu Vuorikoski 15 Ruskankorpi Aaponkari Tamminen Tornikoski Riitakorpi Hiidenkallio Kullatholma Vähänniitunkari Sikakallio Mäntylä Kangasniemi Kivikoski Iso ja Roomi Valtala Ruohokari Luotonen Pikkuniittu ki Kotolahti Tuomela Iso-Viikilä 30 Haanpää Mäenpää äs Vähä-Sälttöö Köörtilä 1 Hirvikoski Tr Peltomäki 16 Lotokallio Nevala Korkeakallio Sälttöö 13 Huhtala Santakari Etelä-Aho Ala-Mikkola Uusi-Juhola Karhupelto Isopelto Ls.alue Kivijärvenkytö Honkala Tommila Kreenikholma Knappiniittu Vanhatalo Kalasatama Ellinkytö Räbbi Linskeri Vantuskari Mäntymäki Filppula Juhantalo Peltola Ls.alue Koskioja Länsitalo Tammela Kivijärvi Korsmanninkallio Katavakaupunki Kirrikari Peltokari Torpparinkorpi Gran Riihivaara Pitkäkallio Alinentalo Peräkytö 15 Vehkapelto Takala Vanhatalo Susikytö Viitala Filppulan kylä Träskinjärvi Koivula 9 Karhulahti Leppäkari Viisarinmäki Anna-Kreetan neva Erkkilä 5 Ristijärvi Susikallio Mäkelä Kortesmäki Hohkakytö Mickelsson Siltala Luntinkytö Mäkitalo Koirakytö Halkokorvenkalliot Vasikkakari Pajukorpi Lotokallio Karhukorpi Tuffankytö Isokorpi Umpiaita Hynskeri Rajasalo Muinaishauta Isoniittu Pohjajärvenneva 35 Luntinjärvi Hännänperä Piimäkallionpelto Iso-Heikinpelto Takalahti Muinaishauta Rajajärvi Larvi Haanpää 5 Riihimäki Niittukorpi Pumpulikorpi Kallio Länsipohja Korvapuunneva Kassikari Aitaneva Myllyniittu Harakkakorpi Hirsimäki 268 Pooskerinlahti Mäntysalo Villilä Rajajärvi Kuusikko Uusihaka a Peippelto Romppasenneva Höpringinkallio Kärppälänviiki Ls.alue oj Ka Makaluoto un Varsakari Huhtakari eeninnokka ei 15 Pukkikari iit P Mörömaha Pitkäkallio än Naattiniittu Uusiniittu Kukkoluoto ilm Alitalo Pohjajärvenkallio Olutkannu Järvipelto Peipunjärvi Tätilahti Korvapuunnokka 13 Sakarinkytö 5 16 Hettukaija Patakallio Ristikari Tervakorpi Tammila Kallio Lemmenranta Ahola Seiväskorpi Silmäniitunaukee Liisankytö Rysäkari Pikkukallio Veikkola Seiväskorpi Kusiainen Aitalammi Santavuori Aholanjärvi Kallio Pohjola Kotkanrinne 5 Kontu Ruoholuoto Humalakoski Uusikorpi Särkiapajanluoto Ls.alue Isopelto Saunapelto Lehtoranta Koosviikinlahti Pooskeri Vaihtomaa Korpisalo Takalahti Ryssäkytö Ruohomäki Vuorisalo Teerikallio Isoneva Kalliopelto 5 Särkiapaja Vihuneva Pikkukytö Juhola Lyntyrinnokka Jussinkorpi Kirkkokallionpellot Vanhatalo Heikkilä Kirkkokalliot Fressankorpi Norpakanpelto Kuusinen Urh. Vääräpää Pohjamäki Aittamäki Härkkeli Kantola Viinamäki Tuomikari Siikakari Matokallio Uusitalo Peippu Kuoppakari Leppäluodonnokka 25 Plassi Rinne Peräkytö 0 Makasiinikorpi Tukkineva Mäntyniemi Tukkikoski MERKINTÖJEN SELITYS Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava, ehdotus, maisemaselvitys Yhtenäinen selännealue, jolla runsaasti kumpumoreenimuodostumia LIITE 1, MAISEMARAKENNE 1: Ympäristöstään erottuva selänteen reuna Harjualue (heikosti lajittunutta hiekkamaata) Rakennettua kulttuuriympäristöä Pelto Kyläalue Pienvesistöalueen pääuoma 00 V ik ah de l s ak oj Kahlukytö a 00 on Pienvesistöalueen pääuoma Maastopainanteeseen syntynyt soistuma tai viljely tai metsätalouskäyttöön kuivattu suo tai järvikuivattu järvi Pohjanmaan rantatie Muu maisemallisesti merkittävä tieosuus Maisemalisesti merkittävä näkymäsuunta Muinaismuistokohde tai alue 3000m Jukkala Alinenkorpi