MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 2018 MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

2 Kannen kuva: Jos lehmät puhuisivat -aiheisen valokuvakilpailun 1. sija kuva-ammattilaisten sarjassa Anette Varjonen Also girls are wrestling - tytötkin painii. Julkaisun muut kuvat MTK-Varsinais-Suomen kuva-arkistosta, ellei muuta ole mainittu. Taitto: TM-suunnittelu Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy 2019

3 2018 MTK - Varsinais-Suomi TOIMINTAKERTOMUS

4 MTK-Varsinais-Suomi ry Osoite: Hintsantie RAISIO Puhelin: Kotisivut: varsinais-suomi.mtk.fi Sähköposti: etunimi.sukunimi@mtk.fi varsinais-suomi@mtk.fi RAUMA VT 8 Löydät meidät myös Facebookista: Maaseudun Tulevaisuus -lehden ilmoituskonttori KT 40 Kauppakeskus Mylly NAANTALI TURKU Kodisjoki Laitila Alastaro Metsämaa Kalanti - Uusikaupunki Karjala Yläne Oripää Loimaan seutu Kustavi Pöytyä Mellilä Mynämäki Lokalahti Vehmaa Nousiainen Mietoinen Karinainen Vahto Aura Taivassalo Masku Rusko Raisio Meri-Naantali Paattinen Tarvasjoki Marttila Lieto Paimio Turun seutu Piikkiö Koski Kuusjoki Pertteli Somero Kiikala Somerniemi Rymättylä Kakskerta Salon seutu Sauvo - Karuna Angelniemi Suomusjärvi Parainen - Nauvo Perniö Kisko Särkisalo MTK-Varsinais-Suomen toimialue ja maataloustuottajain yhdistykset Yhdistyksiä 48, jäseniä MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

5 Toimihenkilöt ja yhteystiedot vuonna 2019 Toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki ja Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu ja Aluepäällikkö Terhi Löfstedt ja Toimistosihteeri Marja-Terttu Fagerström ja Hankeasiantuntija Anita Karppinen, Menestyvä maatilayritys -hanke Varsinais-Suomen maataloustuottajain säätiö Asiamies Ville Reunanen Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Osoite: Simonkatu 6, HELSINKI Puhelin: Kotisivut: Sähköposti: Kenttäpäällikkö Lauri Tapio Hankeasiantuntija Ari Heikkilä, Menestyvä maatilayritys -hanke Hankepäällikkö Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke Hanketiedottaja Nora Backlund, Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke Näyttelyn tuottaja Katja Mahal, Jos lehmät puhuisivat -hanke MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

6 Sisältö MTK-Varsinais-Suomi ry... 4 Toiminnanjohtajan tervehdys... 7 Maatalous Varsinais-Suomessa... 8 MTK-Varsinais-Suomi ry. vuonna Johtokunnan toiminta...13 Liiton kokoukset...15 Kevätkokous Lokalahdella...15 Syyskokous Somerolla...16 Toiminta ja tapahtumat...18 Kasvinviljely...18 Sokerijuurikas...19 Varhaisperuna...19 Lypsykarjatalous...20 Lihatalous...20 Luonnonmukainen tuotanto...20 Maaseutuyrittäjyysvaliokunta...21 Ympäristö- ja maankäyttöpolitiikka...21 Maaseutunuoret - vauhtia ja verkostumista...22 Kylvösiunauksia ja sadonkorjuun kiitosjuhlia...22 Järjestövaliokunta...23 Kuluttajatyö...23 Järjestöllistä toimintaa...24 Hyvinvointi ja osaaminen...26 Yhteistoimintaa ja vaikuttamista eri ryhmissä...27 Annetut lausunnot ja kannanotot...28 Jos lehmät puhuisivat -näyttelyhanke...29 Maan vesitalous ja kasvukunto hanke...30 Menestyvä maatilayritys -hanke...31 Varsinais-Suomen maataloustuottajain Säätiön toiminta vuonna Tilinpäätös Tilintarkastuskertomus...35 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton alueen yhdistykset Tuottajayhdistysten yhteystiedot Maaseutunuorten kerhojen puheenjohtajat ja sihteerit Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton johtokunta Edustajat MTK:n valtuuskunnassa...45 Edustaja MTK:n johtokunnassa MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

7 Toiminnanjohtajan tervehdys Vuosi 2018 jää historiaan poikkeuksellisen kuuman ja kuivan kesän vuotena, samantapaiset olosuhteet Varsinais-Suomessa vallitsivat viimeksi vuonna Kasvukauden sademäärät poikkesivat täydellisesti vuotta aiemmasta, ja nyt maakunnan kasvinviljelyä kohtasi erittäin paha kato. Kuivuuden ja kuumuuden yhteisvaikutus oli kohtalokas kaikille kasviryhmille, niin viljoille, nurmille kuin erikoiskasveillekin. Erityisen isot menetykset kohtasivat rannikko- ja saaristoalueita. Vuodesta tuli taloudellisesti hyvin raskas. MTK-Varsinais-Suomi aloittikin poikkeuksellisten sääolosuhteiden takia jo kesäkuussa toimet tappioiden korvaamiseksi tapaamalla ministeri Jari Lepän. Tapaamisessa luovutettiin ensimmäinen kirjelmä, jossa tuotiin esiin tarve järjestelyille, joilla korvataan kuivuuden aiheuttamia vahinkoja tiloilla. Katoa korvaavien järjestelyjen eteen tehtiin töitä koko kesän yhteistyössä naapuriliittojen ja MTK:n kanssa. Julkisuuteen saatiin tiedotusvälineiden kautta hyvin tietoa sääolosuhteiden aiheuttamasta tilanteesta ja sen vaikutuksesta tilojen talouteen. Elokuiset tapaamisen ministereiden Jari Leppä ja Annikka Saarikko, sekä keskusta- ja kokoomuslaisten kansanedustajien tapaamiset vauhdittivat maatalouden kriisipaketin saantia. Lopputulokseksi saatiin 90 miljoonan euron kokonaisuus, joka sinällään on merkittävä summa, mutta ei riittävä suhteessa vahinkoihin. Tilakohtaiset menetykset olivat moninkertaiset korvauksen määrään nähden. Korvaustoimista neuvotellessa kesän ja syksyn aikana tuli selvästi esille lainsäädännössä olevat puutteet koskien korvausjärjestelmien organisoimista. Vanhan satovahinkojärjestelmän loputtua ja uuden puuttuessa oli käytännössä mahdottomuus saada aikaan oikeudenmukaiset ja tarkat korvausmenetelmät. Tähän tulee saada muutos tulevaisuudessa. Suurten vahinkojen riski ei voi olla yksin viljelijöillä. Vuoden 2018 aikana valmisteltiin maakunta- ja soteuudistusta. Suunniteltu uudistus olisi ollut hyvä asia maakuntamme elinkeinotoiminnalle, sen myötä asioista olisi jäänyt suurempi päätäntävalta maakuntaan. Näiden uudistusten siirryttyä nyt tulevaisuuteen, on moni asia aikamoisen levällään. Säätämättä jäi niin maakuntahallintoon yhdistyvä eläinten hyvinvointilaki kuin lomituslakikin. Molemmissa olisi ollut uudistustarpeita, joiden hoitamista jäätiin tässä tilanteessa odottamaan. Liitto painotti menneen vuoden toiminnassa voimakkaasti kehittämistä. Tämä näkyi kehittämishankkeiden toiminnassa maatilojen kehittämiseksi, viljelijöiden osaamisen ja jaksamisen parantamiseksi sekä maan kasvukunnon lisäämiseksi. Näillä kaikilla pyrimme parantamaan jäsenistömme mahdollisuuksia onnistua omassa elinkeinotoiminnassaan. Maatalouselinkeinon luonnollisuuden luonteesta kerroimme aivan uudenlaiselle toiminnalla: Lehmän ja ihmisen suhteen kuvaamisella. Tämä näyttely sai keskeneräisenäkin suurta huomiota tiedotusvälineissä. Kiitän jäsenistöä aktiivisesta osallistumisesta järjestömme toimintaan. Erityinen kiitos kuuluu kaikille luottamushenkilöille toiminnastanne ammattisisarten ja -veljien puolesta. Varsinaissuomalainen järjestökenttä on, haasteetkin huomioiden, ehdotonta maan ykkösluokkaa. Paavo Myllymäki toiminnanjohtaja MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

8 Maatalous Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomessa oli vuonna 2018 Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan 5036 maatilaa, koko maassa tiloja oli yhteensä kpl. Kertomusvuonna vähennystä edellisen vuoden tilamäärään maakunnan osalta oli saman tilaston mukaan 2,7 %. Käytössä olevaa maatalousmaata oli yhteensä hehtaaria, mikä on 12,9 % koko maan käytössä olevasta maatalousmaasta. Tilojen keskikoko oli 58 hehtaaria. Luku on huomattavasti suurempi kuin koko maassa keskimäärin (48 hehtaaria). Varsinais-Suomen peltopinta-alasta oli 33,8,% vuokrattua, koko maassa 35,4 %. (Lähde: ) Tilastotietoja vuodelta 2018 VARSINAIS-SUOMEN TILALUKUMÄÄRÄ VUONNA tilaa Viljanviljely Muu kasvinviljely Kasvihuonetuotanto 860 Avomaantuotanto 1) 1436 Lypsykarjatalous 6262 Naudanlihan tuotanto 2864 Muu nautakarjatalous 2) 516 Sikatalous 573 Siipikarjatalous 441 Muu laidunkarja 3) 2161 Sekamuotoinen tuotanto 1900 maatiloja kpl käytössä olevaa maatalousmaata oli hehtaaria keskimääräinen tilakoko oli 58 hehtaaria 1) Avomaan puutarhatuotanto 2) Yhdistetty lypsykarja ja naudanlihan tuotanto 3) Sisältää lammas-, vuohi- ja hevostalouden. Lähde: PELLONKÄYTTÖ VARSINAIS-SUOMESSA , ,4 37, ,7 53 % osuus viljelyalasta Varsinais- Suomi muu Suomi ha viljelyala Suomessa 10 10,6 5,6 5,3 4,9 4,5 3,4 1, % 30 % 1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja) 2) Sisältää syys- ja kevätrukiin 3) Sisältää ensimmäisen korjuukerran alan ja kaikkien korjuukertojen sadon ha ha Lähde: MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

9 Tilastotietoja vuodelta 2018 VILJELYKASVIEN SATO KG/HA Säilörehu yhteensä Kuivaheinä Herne 3) Sokerijuurikas Peruna yhteensä Varsinais-Suomi koko maa Rypsi ja rapsi yhteensä Kaura 1) Ohra yhteensä 1) Ruis 2) Vehnä yhteensä 1) 1) Ei sisällä tuoreviljaa (kokoviljasäilörehu ja tuoresäilövilja) 2) Sisältää syys- ja kevätrukiin 3) Ei sisällä säilörehua Lähde: VARSINAIS-SUOMEN ELÄINMÄÄRÄT Poimintoja eläimääristä Lampaat yhteensä Kalkkunat Broilerit Munivat kanat Lihasiat yli 3 kk - alle 8 kk Emolehmät Lypsylehmät osuus eläinmäärästä Varsinais- Suomi muu Suomi 3 % 66 % 15 % 23 % 22 % eläinmäärä Suomessa Lähde: MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

10 MTK-Varsinais-Suomi ry. vuonna 2018 JÄSENET Liiton yhteisöjäseninä olivat kertomusvuonna: Maataloustuottajain yhdistyksiä 48 Manttaalikuntia 43 Osuuskunta Länsi-Maito LSO Osuuskunta Itikka Osuuskunta Raisio Oyj LähiTapiola ProAgria Länsi-Suomi ry Varsinais-Suomen Mehiläishoitajat JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Rintala Tapio, Yläne, jäsen v:sta 2012 Varapuheenjohtaja Kirjonen Ari-Pekka, Pertteli, jäsen v:sta 2008 Muut jäsenet Auvinen, Juha, Suomusjärvi, jäsen v:sta 2018 Jalli Heikki, Koski TL. Jäsen, v:sta 2011 Lehtonen Aarne, Mynämäki, jäsen v:sta 2016 Lerkki Stiina, Meri-Naantali, jäsen v:sta 2017 Levomäki Tuomas, Loimaan seutu, jäsen v:sta 2016 Riski Janne, Sauvo-Karuna, jäsen v:sta 2014 Suominen Juha-Matti, Vehmaa, jäsen v:sta 2012 Vapola Katariina, Kalanti-U:ki, v:sta 2016 Wikström Juha, Särkisalo, jäsen v:sta 2013 Vähä-Piikkiö Kalle, Rusko, jäsen v:sta 2004 VALIOKUNNAT V JOHTOKUNNAN TYÖVALIOKUNTA Tapio Rintala, Yläne Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Tuomas Levomäki, Loimaan Seutu Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Paavo Myllymäki, sihteeri JÄRJESTÖVALIOKUNTA Maaret Tukiainen, Lokalahti Stiina Lerkki, Meri-Naantali Jarmo Villman, Suomusjärvi Mikko Sirkiä, Aura Johanna Lassila, Kodisjoki Mika Törne, Rymättylä Terhi Löfstedt, sihteeri VARHAISPERUNATOIMIKUNTA Jukka Sariola, Meri-Naantali Juho Aula, Laitila Jaakko Lehmuskoski, Rymättylä Eero Saarinen, Rymättylä Jussi Launto, Sauvo-Karuna Kristian Mikola, Laitila Lisäksi valiokunnassa oli edustajat MTK-Satakunnan ja SLC-Åbolandin sekä -Nylandin osalta. Terhi Löfstedt, sihteeri MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Ilmari Hunsa, Nousiainen Kalle Murto, Kuusjoki Tiia Kuusela, Mellilä Aki Laaksonen, Karjala Saara Lainio, Mietoinen Henriikka Pensas, Paimio Taneli Takatalo, Karinainen Juho Vainio, Perniö Anna-Maija Tirranen, Metsämaa (MHY-edustaja) Aarne Lehtonen, Mynämäki (liiton johtokunnan edustaja) Heikki Huhtanen, Metsämaa (MTK:n maaseutunuorten valiokunnan edustaja) Terhi Löfstedt, sihteeri 10 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

11 MAASEUTUYRITTÄJÄVALIOKUNTA Leena Erälinna, Paimio (MTK:n elinkeinot- ja yrittäjyysvaliokunnan edustaja) Toni Hokuni, Vehmaa Aarne Lehtonen, Mynämäki Tuija Rainio, Meri-Naantali Juuso Hulmi, Alastaro Janne Eriksson, Särkisalo Terhi Löfstedt, sihteeri SOKERIJUURIKKAAN NEUVOTTELU- KUNNAN JÄSENET Toni Majuri, Pertteli Jari Nevavuori, Kalanti-U:ki Hannu Reiman, Salon Seutu Kari Saaristo, Perniö Tero Sainio, Salon Seutu Mari Suominen, Sauvo-Karuna Oskari Virtanen, Mietoinen LOUNAISTEN MTK-LIITTOJEN YHTEISTYÖELIMET Elinkeinot- ja yrittäjyysvaliokunta Leena Erälinna, Paimio Aarne Lehtonen, Mynämäki Terhi Löfstedt, yhteyshenkilö MAANKÄYTTÖ- JA YMPÄRISTÖVALIOKUNTA Jaakko Halkilahti, Salon Seutu Pekka Myllymäki, Mietoinen Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö HYVINVOINTI- JA OSAAMINENVALIOKUNTA Päivi Vanha-Perttula, Loimaan Seutu Timo Teinilä, Salon Seutu Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö KYLVÖSIEMENVALIOKUNTA Eeva Taneli, Loimaan Seutu Vpj. Aki Riski, Salon Seutu Olli Alikärri, Koski TL. Juhani Hakamäki, Alastaro Jarmo Mäntyharju, Oripää Raimo Nordman, rahastonhoitaja Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi, sihteeri Aino Launto-Tiuttu, asiantuntijajäsen KYLVÖSIEMENSÄÄTIÖN HALLITUS Eeva Taneli, Loimaan seutu PELTOKASVIVALIOKUNTA Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Juha Jokiniemi, Somero Pekka Nieminen, Paattinen Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko Aino Launto-Tiuttu, sihteeri LUOMUVALIOKUNTA Simo Larmo, Suomusjärvi Katariina Vapola, Kalanti-U:ki Aino Launto-Tiuttu, yhteyshenkilö VILJAKAUPAN TARKKAILIJAT Pekka Eskola, Loimaa Tapio Halla, Pertteli Harri Mäkitalo, Vehmaa Heikki Sariola, Somero Risto Vähätalo, Vahto MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

12 ETELÄ-SUOMEN MTK-LIITTOJEN YHTEISTYÖELIMET MAITOVALIOKUNTA Sanna Mäki, Kuusjoki Juha-Matti Suominen, Vehmaa Sauli Lähteenmäki, asiantuntija, Rusko Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö LIHAVALIOKUNTA Tuomas Levomäki, Loimaan seutu (sika) Jukka Huittinen, Kisko (kananmuna) Paavo Myllymäki, yhteyshenkilö MTK:N VERKOSTOT Tapio Rintala, Yläne (pj. lammas) Taru Antikainen, Aura (pj. sika) Jukka Huittinen, Kisko (pj. kananmuna) Eeva Korimäki, Marttila (vpj. siipikarjaliha) Jaana Elo, Sauvo-Karuna (pj. luomu) Kalle Vähä-Piikkiö, Rusko (vpj. öljy- ja valkuaiskasvit) Pekka Myllymäki, Mietoinen (pj. sokerijuurikasverkosto) Jukka Sariola, Naantali (vpj. puutarha) MTK:N VALIOKUNNAT PELTOKASVIVALIOKUNTA Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli ERIKOISKASVIVALIOKUNTA Jaana Elo, Sauvo-Karuna EDUSTAJAT MTK:N VALTUUSKUNNASSA Jarno Tuominen, Paimio Kaisa Riiko, Angelniemi Tapio Rintala, Yläne Anna Setälä, Laitila Jouni Tuomola, Loimaa varaedustajat Elina Heino, Vehmaa Juha Jokiniemi, Somero Ari-Pekka Kirjonen, Pertteli Tero Mahkonen, Vahto Matti Tilkanen, Karinainen MTK-VARSINAIS-SUOMEN TILINTARKASTAJAT Liiton tilintarkastajina ovat toimineet KHT Matti Huhtala Ruskolta, pankinjohtaja Eero Koskinen, Pöytyältä ja maaseutuyrittäjä Matti Karppinen Karjalasta. Varajäseninä toimivat HT Simo Laaksonen Loimaalta, Jari Tahila, Kaarinasta sekä Jouko Siivo Perttelistä. TOIMIHENKILÖT Myllymäki Paavo, toiminnanjohtaja Launto-Tiuttu Aino, aluepäällikkö Löfstedt Terhi, aluepäällikkö Fagerström Marja-Terttu, toimistosihteeri Poso Lauri, hankeasiantuntija, Menestyvä maatilayritys -hanke ( asti) Tamminen Eila, hankeasiantuntija, Menestyvä maatilayritys -hanke ( asti) Anita Karppinen, hankeasiantuntija, Menestyvä maatilayritys -hanke (alkaen ) Sami Talola, hankeasiantuntija, Maan vesitalous- ja kasvukunto -hanke (alkaen ) Nora Backlund, tiedottaja, Maan vesitalous- ja kasvukunto -hanke (alkaen ) Katja Mahal, näyttelyn tuottaja, Jos lehmät puhuisivat -hanke (alkaen ) ELINVOIMA- JA YRITTÄJYYSVALIOKUNTA Leena Erälinna, Paimio MAASEUTUNUORTEN VALIOKUNTA Heikki Huhtanen, Metsämaa (MHY edustaja) 12 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

13 Johtokunnan toiminta Johtokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kertaa. Johtokunnan kokouksiin ovat osallistuneet myös MTK:n valtuuskunnan varsinaissuomalaiset jäsenet ja MTK:n johtokunnan jäsen Jaakko Halkilahti. Seuraavassa on luettelonomaisesti kerrottu kokouksissa käsiteltyjä asioita: 15. tammikuuta Järjestäytyminen Valiokuntien ja edustajien valinta Maatalouspoliittiset kysymykset Yhdistysten yhdistyminen, Kalanti-Uki ja Pyhäranta 5. helmikuuta Ajankohtaisraportit Hankeasiat Maatalouspolitiikka ja markkina-asiat Varsinais-Suomen tiestön kunto 20. maaliskuuta Liiton tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja esittäminen kevätkokoukselle Hirvieläintilanne ja toimenpiteet Kevätkokouksen asiat Hankeasiat 12. huhtikuuta Maaseutunuorten ajankohtaiset kysymykset MTK:n valtuuskunnan asiat Sijoitustoiminta Raportit 13. kesäkuuta Satotilanne ja kuivuuden aiheuttamat toimenpiteet Maatalouspolitiikan uudistukset arviointi Raportit Kokouksen jälkeen vierailu HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvasen luona 24. syyskuuta Kriisipaketti Suositus yhdistyksille jäsenmaksuista Ehdotukset MTK:n valiokuntiin Järjestöuudistus Grüne Woche -näyttely Maakuntauudistus 8. lokakuuta Yhteiskokous MTK-Uudenmaan kanssa katoasioista MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan kanssa 23. lokakuuta Maatalouspoliittiset kysymykset Toimintasuunnitelma työpaja Talousarvion 2019 perusteet Järjestöuudistus Raportit 13. marraskuuta Toimintasuunnitelman 2019 hyväksyminen esitettäväksi syyskokoukselle Talousarvion ja jäsenmaksujen 2019 hyväksyminen esitettäväksi syyskokoukselle Grüne Woche MTK:n valtuuskunnan kokousasiat Maatalouspoliittiset kysymykset 13. elokuuta Toimintasuunnitelman 1-7/18 toteuman seuranta Katotilanne Toimintaympäristön arviointi lähivuosiksi Lopuksi yhteiskokous MTK-Satakunnan kanssa Sucroksen vieraana Sucroksen kuulumiset ja sokerijuurikkaan viljelyn näköala Maakuntauudistus MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

14 Miten haluat opiskella maatalousyrittäjäksi? Vaihtoehdot ovat: 1. Päiväopiskeluna 2. Ilta/monimuotokoulutuksena 3. Oppisopimuksella, opiskelu tapahtuu pääosin työssä Voit myös opiskella tilanpidonjatkajaksi suorittamalla viranomaisten vaatimat 2 pakollista tutkinnonosaa. Kysy lisää! Pirkko Teräntö, s-posti: pirkko.teranto@novida.fi tai puh Vuoden 2019 Traktorikynnön Suomenmestaruuskilpailut järjestetään Loimaan ammattiopiston ja lukion koulutilalla. Kilpailun yhteydessä järjestetään perinteinen maatalouskonenäyttely työnäytöksineen. Tapahtuman järjestävät Maatalouden ammattitapahtumat, Novida ammattiopisto ja lukio sekä SM-Kyntö ry. Lisätietoja: Tuomas Levomäki p Erkki Mäkelä p MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

15 Liiton kokoukset Kevätkokous Lokalahdella MTK-Varsinais-Suomen virallinen kevätkokous pidettiin Uuteenkaupunkiin kuuluvan Lokalahden seurakuntakoti Paanulassa torstaina Paikalla oli 93 virallista kokousedustajaa ja yhteensä osallistujia oli 133. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Lokalahden puheenjohtaja Tiina Ketola ja sihteeriksi aluepäällikkö Terhi Löfstedt liiton toimistosta. Kokouksen aluksi Uudenkaupungin 1. varapuheenjohtaja toi kaupungin tervehdyksen. Tämän jälkeen palkittiin Vuoden varsinaissuomalainen työssäoppimistila, jonka valitsi Livia. Palkinto myönnettiin Mikolan luomutilan Tita-Marjut ja Osmo Saloselle. Kevätkokous hyväksyi liiton talouden ja tilit sekä toiminnan myöntäen tili- ja vastuuvapauden vuoden 2017 toiminnasta yksimielisesti. Kokous antoi kannanoton, jota valmistelevaan toimikuntaan valittiin: Anne Onnela, MTK-Alastaro (Loimaan seutu); Aki Laaksonen, MTK-Karjala (Vakka-Suomi); Lotta Lausti, MTK-Särkisalo (Salon seutu) ja Marko Urpolahti, MTK-Rymättylä (Turun seutu). Sihteerinä toimi aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu liiton toimistolta. Kannanotossaan kokous korosti kotimaisen tuotannon ympäristöystävällisyyttä samalla peräänkuuluttaen markkinoilta tuotteille oikeaa hintatasoa. Tukijärjestelmien jatko nousi toisena esiin kannanotossa. Kokouksen lopussa MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila piti maatalouspoliittisen alustuksen. Marttila käsitteli puheessaan maatalouspoliittisen uudistuksen lisäksi MTK:n jäsenmaksu- ja järjestöuudistusta. Alustuksen jälkeen käydyssä yleiskeskustelussa käytettiin lukuisia puheenvuoroja koskien tilojen taloustilannetta, maatalouspolitiikan jatkumoa sekä huolta peltojen kasvukunnon säilyttämisestä. Keskustelua syntyi pelloille tehtävistä sähkö- ja valokuitukaapeloinneista maanomistajan oikeuksien kannalta. Maatalouspolitiikassa Iso-Britannian brexit-uhka nostettiin kysymyksenä esiin, sen vaikutukset. Tilojen sukupolvenvaihdosten vähäisyys maakunnassa nousi esille, oli huoli maatalouden jatkumisesta. Yhtenä esteenä nähtiin vaadittava liikevaihtotaso tuettavien sukupolvenvaihdosten osalta. Kuluttajiin kohdennettava toiminta koettiin tärkeäksi ja järjestön panosta kiitettiin. MTK-yhdistysten toimintakisassa palkittujen yhdistysten edustajia. Kokous palkitsi vuoden 2017 toimintakilpailussa menestyneitä yhdistyksiä seuraavasti: Maaseutunuorten sarjan palkinto meni Vehmaan maaseutunuorten kerholle. yhdistykset yli 100 tilaa 1. Vehmaa 2. Loimaa 3. Laitila yhdistykset alle 100 tilaa 1. Lokalahti 2. Kodisjoki 3. Vahto MTK:n Vuoden Helmi-kisan finalisti Lokalahti palkittiin samassa yhteydessä. Kaikkien palkittujen yhdistysten vuoden 2017 luottamushenkilöt kutsuttiin kesäkuiseen iltaan Raisioon (kohdassa Järjestötoiminta). MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

16 Syyskokouksen hyväksymä MTK-Varsinais-Suomi toimintasuunnitelma 2019 Olemme maakuntamme vaikutusvaltainen maaseutuelinkeinonharjoittajien etujärjestö. Toimintamme perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja asiantuntemukseen. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä muiden maaseudun ja sen elinkeinojen eteen työskentelevien tahojen ja ihmisten kanssa. Toimintamme tavoite Tavoitteemme on maatilojen ja maaseutuyritysten kannattavuuden parantaminen, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja jatkuvuuden turvaaminen parantaen samalla maataloustuottajien taloudellista asemaa ja elämänlaatua. Edistämme elinkeinojen kilpailukykyä, viljelijöiden ja maaseutuyrittäjien toimeentuloa sekä hyvinvointia. Puolustamme yksityistä omistusoikeutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistamme jäsenistön yhteenkuuluvuutta Järjestötyö Järjestötyön painopisteenä ovat alueen tuottajayhdistykset. Aktivoimme jäsenkuntaa mukaan toimintaamme sekä tuotamme tietoa ja toimintamalleja yhdistystoiminnan tueksi, tuemme yhdistysten johtokuntien työtä. Edistämme tuottajayhdistysten yhteistoimintaa. Olemme MTK:n jäsen ja toteutamme osaltamme MTK:n toimintasuunnitelmaa. Olemme mukana valmistelemassa MTK:n järjestöuudistusta. Teemme toiminnallista yhteistyötä MTK-liittojen, alueemme metsänhoitoyhdistysten, SLC Åbolandin sekä alueemme maaseutuneuvonnan kanssa. Markkinaedunvalvonta ja kuluttajatyö Lisäämme kuluttajien, erityisesti koululaisten ja opettajien, tietoisuutta kotimaisesta ruoantuotannosta. Toimimme maatalouden tuotantokustannusten alentamiseksi ja lisäämme tietoa kustannustehokkaasta toiminnasta sekä riskienhallinnasta. Vaikutamme maataloustuotteiden markkinoihin päämääränämme kannattavan tuotannon turvaavat tuottajahinnat. Tuottajajärjestö vaikuttaa vastuullisesti tuotteitamme jalostaviin yrityksiin. Viljelijöiden osaaminen ja työssä jaksaminen Edistämme viljelijöiden osaamista, johtamistaitoja, yhteistyötä, työssä jaksamista sekä yhteisöllisyyttä. Tässä työssä tukena on Menestyvä maatilayritys -hanke. Maatilojen kehittämiseksi kannustamme viljelijöitä kannattaviin investointeihin sekä sukupolvenvaihdoksiin. Tiedotamme tukijärjestelmistä ja niiden perusteista sekä muutoksista jäsenistölle. Vastuullinen tulevaisuus Laadimme Varsinais-Suomen maaseutu tulevaisuusasiakirjan, jossa kuvataan maaseutuelinkeinojen tavoiteltava tila vuonna Asiakirja on pitkän ajan strategiasuunnitelma. Edistämme uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvaa biotaloutta ja kannustamme jäsenistöämme alueelliseen, paikalliseen sekä tilakohtaiseen ratkaisujen kehittämiseen. Edistämme elinkeinomme kustannustehokasta ympäristöystävällisyyttä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Toteutamme ympäristöosaamisen hanketta ja osallistumme biotalouden, kestävän kehityksen ja ympäristöasioiden valmisteluun ja edistämiseen maakunnassamme. Seuranta Liiton johtokunta valvoo toimintasuunnitelman toteuttamista ja reagoi tarvittaessa muuttuviin tilanteisiin. Johtokunta raportoi toimintasuunnitelman toteutumisesta yhdistysten puheenjohtajien ja sihteereiden neuvottelupäivillä. 16 Syyskokous Somerolla MTK-Varsinais-Suomen virallinen syyskokous pidettiin lauantaina Someron Teeriharjulla. Paikalla oli 99 virallista kokousedustajaa ja yhteensä osallistujia oli 132. Syyskokouksen puheenjohtajaksi valittiin MTK-Someron varapuheenjohtaja Lasse Näykki ja sihteeriksi aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu liiton toimistosta. Kokouksen alussa Someron kaupunginjohtaja Sami Suikkanen esitteli Someroa ja Someron maataloutta. Syyskokous hyväksyi johtokunnan esittämän toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2019 yksimielisesti. Liiton johtokunnan erovuoroisista valittiin kaudelle uudelleen Tuomas Levomäki Loimaalta ja Juha Wikström Särkisalosta. Kalle Vähä-Piikkiön tilalle valittiin Riitta Metsola Ruskolta ja Katariina Vapolan tilalle Henriikka Aapola Kustavista. Vähä-Piikkiö ja Vapola eivät asettuneet enää ehdolle johtokuntaan. Kaikki valinnat olivat yksimielisiä. MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi valittiin yksimielisesti edelleen Kaisa Riiko Angelniemeltä ja uutena Pekka Ahokas Loimaalta Jouni Tuomolan tilalle. Varaedustajiksi MTK:n valtuuskuntaan vuosiksi valittiin edelleen Elina Heino Vehmaalta ja uutena Henrik Jensen Perttelistä Matti Tilkasen tilalle. Liiton ja säätiön toiminnantarkastajiksi vuodeksi 2019 valittiin yksimielisesti Jari Nevavuori Kalanti-Uudestakaupungista, Kalle Laaksonen (KHT) tilintarkastusyhteisö PwC:stä ja Eero Koskinen Pöytyältä. Varatoiminnantarkastajiksi valittiin tilintarkastusyhteisö PwC, Jari Tahila Kaarinasta ja Matti Tilkanen Karinaisista. Varsinaiseksi jäseneksi Varsinais- Suomen Maataloustuottajain Säätiön Säätiön hallituksen valittiin äänestyksen tuloksena Kalle Vähä-Piikkiö vuosiksi Varajäseneksi säätiön hallitukseen valittiin yksimielisesti Päivi Ahala vuosiksi Yleiskeskustelussa esiin nousivat huoli viljelijöiden toimeentulosta, maataloustulo jää todella alhaiseksi kustannusten noustessa ja markkinoilta saatavan tulon pie- MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

17 netessä. Myös ns. kuivuustuen jako herätti keskustelua, kun tukea maksetaan vain kevätvehnälle, rehuohralle ja kotieläintilojen viljellylle nurmelle, vaikka kuivuudesta ovat kärsineet kaikki viljelykasvit. Jokamiehenoikeuksia on esitetty Unescon maailmanperintölistalle, mikä on herättänyt huolta maanomistajissa laajemmin. Kokouksessa toivottiin myös ympäristökorvauksen tulevien leikkausten perumista ja ns. Itämerirahalla tehtäviin ympäristötoimiin muitakin toimia kuin vain kipsin levittämistä pelloille. MTK-Varsinais-Suomen syyskokous edellytti kannanotossaan, että valtio tekee kaikkensa jatkorahoituksen turvaamiseksi. Suomalainen ruoantuotanto on ympäristöystävällistä, ylläpitää luonnon monimuotoisuutta sekä tuottaa elämyksiä ja työtä koko yhteiskunnalle. Tuotannon jatkuminen nykyisin menetelmin edellyttää riittävää korvausta tuottajille. Ympäristökorvausohjelman jatkuminen nykyisellä tasolla on koko yhteiskunnan etu, totesi kokous. Kannanottoa valmistelivat Anna Setälä Vakka-Suomen alueelta, Janne Salminen Salon alueelta, Hannele Mäkitalo Loimaan alueelta ja Tapio Ylitalo Turun alueelta. Toimikunnan sihteerinä toimi Terhi Löfstedt liiton toimistosta. Kokousalustuksen piti maatalousjohtaja Johan Åberg MTK:sta. Valmistelussa on nyt paljon asioita. Viljelijöiden tulokehitys on heikko, ennusteen mukaan tulos on edelleen laskussa. Pahin tilanne on, jos jatketaan nykymenolla ilman muutoksia. Ulkoiset katastrofit voivat hetkellisesti nostaa hintoja, mutta tilojen tuloksenteon suunta pitäisi olla pysyvästi parempi. CAP-uudistusta valmistellaan. Suomen tavoitteita on tuotu eri tahoille EU:ssa ahkerasti esille. MTK ei kannata hallituksen ajamaa EU-jäsenmaksun alennusta, koska se alentaa myös maaseuturahoja, mitä Suomi saa takaisin EU:lta. Rahoitussääntöihin tulee saada maataloudelle selvä asema, jotta maataloustukea voidaan jatkossakin maksaa täällä. Åberg kertoi MTK:n panostavan uudella tavalla myös markkinaedunvalvontaan. Myös tuotantokustannuksia on saatava kuriin. Lisäksi LSO osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Murto Kuusjoelta kertoi LSO Osuuskunnan tilanteen olevan vakaa, omavaraisuusaste on 70 %. Osuuskunta on kehittämässä alkutuotantoa. Porsaanlihan vientiä edistetään Kiinaan ja kananpojanlihan vientiä Ruotsiin. Naudanlihantuotanto on säilynyt vakaalla tasolla, samoin sianlihan osalta. Yhtiön hankintaosuus on siis säilynyt hyvin tästä tilanteesta huolimatta. Suurin haaste HK:lle on ollut Rauman siipikarjateurastamon toiminta. Lihatasapaino on hyvä, sian ja broilerin omavaraisuus on noin 100 %, nau- dassa 80 %. Tämän vuoksi asema markkinoilla pitäisi olla myös vakaa, mutta hintakilpailu on kova. Sianlihan osalta hintatasomme on korkeampi kuin yleisesti Euroopassa. Tavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan painopisteet ovat: Järjestötyö Toimivat tuottajayhdistykset Järjestöuudistuksen valmisteluun osallistuminen Luottamushenkilöiden koulutus Parhaiden käytäntöjen jakaminen yhdistysten kesken ja vastavuoroisuusretket Toiminta- ja tapahtumakokonaisuuksien mallipakettien kokoaminen yhdistyksille Tehokas tiedonvälitys Nuorten toiminnan kehittäminen, yhdistysten nuorten johtokuntien jäsenten saaminen mukaan maakunnalliseen toimintaan Markkinat ja kuluttajatyö Oman tuotannon arvon ja arvostuksen lisääminen Viljelijöiden markkinaosaamisen ja riskienhallinnan parantaminen koulutuksella Tuottajaorganisaatioiden perustaminen ja markkinointiyhteistyön edistäminen Koko ruokaketju mukaan ruuan tuottamisen ja vastuullisen tuotantotavan tunnetuksi tekemisessä Ruuan alkuperän tunnistaminen kaupoissa, ravintoloissa ja julkisissa ruokaloissa Hankintaosaamisen lisääminen kuntapäättäjille Koululaisille ja opettajille tietoa ruuan tuottamisesta ja alkuperästä Avoimet ovet maatiloilla -tilaisuudet Maatalous- ja ympäristöpolitiikka CAP maatalousuudistukseen sekä kansallisiin tukiin vaikuttaminen Varsinais-Suomen näkökulmasta: elinkeinoa ja kannattavuutta tukeva maatalouspolitiikka Tukiasioista ja maatalouspolitiikasta tiedottaminen ja kouluttaminen Maataloustutkimukseen vaikuttaminen. Tutkimustavoitteiden asettaminen viljelijöiden lähtökohdista. Maan vesitalous ja kasvukunto -hankkeen toteutus ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen valmistautuminen ja uusien toimintatapojen kehittäminen Hyvinvointi ja osaaminen Yleisen ilmapiirin saaminen myönteiseksi tavallisille maaseutuyrittäjille Johtamis- ja talouskoulutuksen järjestäminen Lomituspalveluiden kehittäminen ja lomituksen arvostuksen nosto Hyvinvointia ja yrittäjyyttä tukevan hankkeen jatkaminen Jäsenistön hyvinvointia parantavien tapahtumien ja tilaisuuksien järjestäminen Jäsenistön auttaminen Maakuntauudistus ja vaalit Eduskunta-, maakunta- ja EU-vaalit, jäsenistön aktivointi vaaleissa Maaseutu- ja lomahallinnon sekä ympäristöterveydenhoidon toiminnan kehittäminen maakuntauudistuksessa ja maaseudun palveluiden turvaaminen uudistuksessa Aluetalouden ja monipuolisen tuotannon merkityksen kertominen kunnan, maakunnan ja valtakunnan päättäjille Maaseutuyrittäjyys Tilojen elinkeinotoiminnan kehittäminen Yrittäjien yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen Tilojen energiaomavaraisuuden parantaminen ja monipuolistaminen Bioraaka-aineiden käytön lisääminen energiantuotannossa, lannoitteena ja maanparannuksessa MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

18 Toiminta ja tapahtumat Kasvinviljely Kasvukausi 2018 oli kuiva ja lämmin. Sato jäi pieneksi koko maassa, Luonnonvarakeskuksen mukaan pienin sitten vuoden 1992 alhaisista hehtaarisadoista johtuen. Viljasadot olivat 1960-luvun lopulla samaa kokoluokkaa kuin kertomusvuoden viljasato. Koko maan viljasadon arvioidaan jääneen 2,7 miljardiin kiloon. Viljasadon jyväkoko jäi pieneksi ja hehtolitrapainot alhaisiksi. Mallasohran ja kevätvehnän valkuainen olivat pääsääntöisesti korkeita. Varsinais-Suomessa mm. vehnän, ohran, sokerijuurikkaan ja öljykasvien hehtaarisadot jäivät selvästi alle koko maan satojen, vaikka sato oli alhainen koko maassa. Osa kasvustoista lähti jo keväällä epätasaisesti kasvuun, kun aurinko ja tuuli kuivattivat maat nopeasti heti äitienpäivästä alkaen. Aurinkoa ja lämpöä riitti koko alkukesän ja ensimmäiset runsaammat sateet saatiin vasta juhannuksen tienoilla, jolloin osa kasvustoista vasta iti. Kasvustoista tuli näin epätasaisia, mikä vaikutti sadon määrään ja laatuun sekä myöhästytti puinteja. Tuuli toi runsaasti gammayökkösiä ristikukkaiskasvustoihin aiheuttaen suurta tuhoa mm. öljykasveille ja kaaleille, jos torjuntaa ei tehty ajoissa. Nurmisadosta korjattiin sangen heikko sato, edes kolmannen niiton sadosta ei kertynyt suurta määrää rehua. Karkeasta rehusta on pulaa talven aikana ja eläimiä joudutaan teurastamaan sen vuoksi. Myös olkisato jäi heikoksi viljakasvustojen oltua kitukasvuisia. Osa viljakasvustoista korjattiin tuorerehuksi karjalle. Myös ekologiselta alalta sai poikkeuksellisen kuivuuden vuoksi korjata rehua karjalle. Sadoista löytyy tarkempaa Luken tilastotietoa sivulta 9 Maatalous Varsinais-Suomessa otsikon alta. Viljatori ja sen käyttöönotto ja toimet markkinoilla viennin edistämiseksi. Lounaisten liittojen toinen peltokasvivaliokunnan kokous pidettiin juhannuksen jälkeen Yläneellä. Kasvustot kärsivät varsinkin maakunnassamme jo kuivuudesta. Vaikka satoennuste näytti alhaiselta, todettiin, että viljan vientiä tarvitaan ja vientiä ajatellen tulisi lajikekirjoa saada supistettua viljelyssä. Sen lisäksi vientiin menevä vilja on oltava sitä laatua, mitä luvataan. Yhtään epäkelpoa erää ei ole varaa lähettää vientiin. Peltokasvivaliokunta teki kannanoton Maaseudun Tulevaisuus -lehteen, missä esitettiin edellisvuonna luvatun energiaveron palautusta välittömästi viljelijöille. Lisäksi vaadittiin, että maataloushallinnon tulee kertoa viljelijöille pian ja selvästi, mitä huonoille kasvustoille saa tehdä, jotta ei enää tule tukimenetyksiä sadonmenetyksen lisäksi. Valiokunnan kolmas kokous pidettiin syyskuussa Huittisissa, missä sadon todettiin jääneen maakunnassamme jopa puoleen normaalisadosta. Valiokunta antoi Maaseudun Tulevaisuuteen tiedotteen, missä suositeltiin tilavarastojen pienentämistä heikosta sadosta huolimatta viljan hintojen noustua ja ainakin kauran myyntiin vientiin. Keski-Euroopassa on kysyntää kauralle ja jos ostajat eivät saa kauraa Pohjoismaista, komissiolle tulee paineita alentaa tulleja mm. tuonnille Kanadasta. Valiokunta suositteli viljelijöille myös Viljatorin käyttöä viljakaupassa. Liitto oli yhteistyökumppanina järjestämässä maaliskuussa viljelijätilaisuutta Viking Malt Oy:n kanssa. Lokakuussa liitto järjesti viljan vientiin keskittyvän tilaisuuden MTK:n Farmers grain export ja Menestyvä maatilayritys -hankkeiden kanssa. Varsinais-Suomen Kylvösiemenyhdistyksen hallitus on toiminut liiton kylvösiemen valiokuntana. Kylvösiemenyhdistys tekee oman toimintakertomuksensa, joka löytyy yhdistyksen nettisivuilta Syksyllä kylvettiin suhteellisen suuri ala syysviljoja. Syyskylvöt eivät ensin itäneet syyskuun alkupuolella kuivuuden vuoksi, mutta syyskuun puolivälin sateet auttoivat vähitellen syysviljoja alkuun. Lämmin syksy suosi kahukärpäsiä, ja niitä jouduttiin torjumaan syysviljakasvustoilta. Ruista kylvettiin koko maassa hehtaaria, Varsinais-Suomessa hehtaaria, josta 13 % suorakylvöllä. Syysvehnää kylvettiin syksyllä koko maassa hehtaarin alalle, Varsinais-Suomessa hehtaaria, josta 20 % suorakylvöllä. Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen peltokasvivaliokunta kokoontui Raisiossa, jolloin Raisio Oyj:n uusi toimitusjohtaja Pekka Kuusniemi esittäytyi. Valiokuntamme järjestäytyi ja puheenjohtajaksi valittiin Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta ja varapuheenjohtajaksi Jarkko Laitila Pomarkusta. Kokouksen aiheina olivat viljan markkinatilanne, viljan sähköinen kauppapaikka 18 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

19 Sokerijuurikas Vuosi 2018 oli kuivuudesta johtuen erittäin huono varsinaissuomalaisille sokerijuurikkaan viljelijöille. Kuivuuden vaikutus oli erityisen suuri Vakka-Suomen alueella. Keskisato Vakka-Suomessa oli 29,0 tn/ha ja sokerisato 4,83 tn/ha sekä Salon alueella 34,7 tn/ha ja 5,66 tn/ha. Vertailun vuoksi todettakoon, että Hämeen keskisato oli 39,8 tn/ha ja sokerisato 6,39 tn/ha. Varsinais-Suomessa jouduttiin poikkeuksellisesti jopa kyntämään ylös taimettumattomia juurikasmaita. Sokerijuurikkaan viljelijöiden neuvottelukunta toimii kuudettatoista vuotta. Neuvottelukunta on viljelijöiden ja Sucroksen välinen yhdyselin. Neuvottelukunta toimii myös liittojen valiokuntana ja yhdyselimenä MTK:n sokerija esikoiskasviverkoston suuntaan. Neuvottelukunta vastaa myös juurikkaan vastaanoton tarkkailusta. Neuvottelukunta kokoontui kertomusvuoden aikana kahdesti, keväällä ja syksyllä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Jari Ruski ja sihteerinä Elina Liinaharja Liiton johtokunta vieraili elokuussa Sucroksen Säkylän tehtaalla. Tilaisuudessa keskusteltiin mm uusien sokerijuurikkaan viljelijöiden hankkimisesta ja juurikasalan kasvattamisesta. Varhaisperuna Liiton varhaisperunatoimikunnassa oli edustettuna koko lounais- ja etelärannikon tuotanto-alue (Houtskarista Laitilaan, Harjavaltaan, Tenholaan ja Merimaskuun sekä Rymättylään) niin suomen- kuin ruotsinkielistenkin tuottajien toimesta. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Jukka Sariola, sihteerinä liitosta Terhi Löfstedt. markkinoille päivää istutuksesta, kun normaalisti tarvitaan päivää. Kasvua nopeutti kuumuus, kuivuutta onnistuttiin alkukaudesta torjumaan sadetuksin. Kuivan ja lämpimän, jopa kuuman, kesän ansioista perunan laatuun kohdistunut kritiikki ei johtunut märkyydestä tai kuraisuudesta, vaan pikemminkin tummista ja halkeilleista perunoista. Perunan laatuun kiinnitettiin tiloilla huomioita, samaa toivottiin kaupaltakin. Tuottajien kanssa keskustellessa todettiin, että kaupan tehtävä on huolehtia laadusta kaupassa, mutta tuottajien tulee toimittaa kaupoille ensiluokkaista perunaa. Laatu on kotimaisen varhaisperunan ehdoton (ja liki ainoa) markkinavaltti. Kauden aikana menekinedistämistä tehtiin paitsi perinteikkään radiomainoksen, niin myös Facebook-mainonnan, avulla. Sosiaalista mediaa hyödynnettiin jo istutusten aikaan sihteerin toimesta Twitter-palvelussa, jota seuraavat keskusliikkeiden edustajat. Nimisuojaus Kotimaisen varhaisperunan osalta aloitettiin nimisuojakeskustelut. Tavoite oli eriyttää selkeästi kotimainen varhaisperuna tänne jo talvella tuotavasta uuden sadon perunasta, jota myydään nimellä varhaisperuna. Nimisuojan osalta toimikunnan sisällä perustettiin työryhmä (Aula, Fanzen, Sariola ja Lavonen sekä Löfstedt). Asiantuntijoina kuultiin MTK:n Anni-Mari Syväniemeä sekä Turun Yliopiston Brahea-keskuksen asiantuntija Mervi Louhivaaraa, jolla on paljon kokemusta nimisuojan hakemiseen liittyen. Kävi ilmi, että nimitys varhaisperuna ei ole niin vakiintunut, kuin on oletettu. Samasta perunasta puhutaan varhaisperunana sekä uutena perunana. Nimen vakiintuminen sekä tuotannon rajautuminen tietylle, määriteltävälle alueelle, ovat nimisuojan edellytyksiä. Päätettiin selvittää alueittaisten nimisuojausten mahdollisuutta, koko maan kattavaan nimisuojaukseen ei ole mahdollisuuksia. Sertifikaatit ja sato Kausi alkoi varhaisperunatuottajaseminaarilla tammikuussa, jossa keskusteltiin nimisuoja- sekä laatuasioista. Tuotannon sertifiointivaatimukset ovat kasvaneet vuosi vuodelta (kauppa edellyttää toimittajilta, toimittajat tuottajilta), ja talvella moni tuottaja tekikin sertifioinnin tilalleen. Liitto järjesti mahdollisuuden osallistua yhteiseen teoriapäivään Puutarhaliiton Laatutarha-sertifikaatin osalta, näin kulut saatiin hieman alhaisemmiksi tilaa kohden. Tätä mahdollisuutta käyttikin yli 20 viljelijää. Kevään aikana toimikunnan kokouksissa pääasiallinen aihe oli istutusaikataulu, sillä kaupalle haluttiin antaa luotettava viesti kotimaisen perunasadon markkinoille tuloajankohdasta. Tässä onnistuttiin melko hyvin, vaikka pieni yllätys oli kasvunopeus: joiltakin lohkoilta satoa korjattiin vain 49 kasvupäivän jälkeen. Valtaosa perunasta tuli MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

20 Lypsykarjatalous Luonnonmukainen tuotanto Kertomusvuonna maakunnan (ELY-keskusalue) maidontuotanto laski 2,5% (koko maa -0,5%). Maidon kokonaistuotanto oli 67,9 miljoonaa litraa. Maidontuottajia Varsinais-Suomessa oli 160 kappaletta. Tuottajien määrä aleni peräti 9,1%, kun maan keskiarvo oli -8,4%. Tuotannon laskussa ja lopettaneiden tilojen määrässä näkyi varmasti vuosien 2017 ja 2018 rehuntuotannon huonot olosuhteet. Kesän 2018 kuumuus ja kuivuus vaikutti suoraan myös maitomäärään. Eteläisillä tuottajaliitoilla on yhteinen maitovaliokunta, joka kokoontui kertomusvuoden aikana kerran. Kokouksessa käsiteltiin tulevaa CAP-uudistusta ja maitoalan tilannetta. Lihatalous Eteläisten liittojen yhteinen lihavaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Lihavaliokunnassa ovat mukana myös MTK:n kotieläinverkostojen eteläsuomalalaiset jäsenet. Näin valiokunnassa on edustettuna kattavasti lihan- ja kananmunantuotannon osaaminen ja tieto. Maaliskuun kokouksessa käsiteltiin CAP-uudistuksen vaikutuksia lihantuotantoon, ajankohtaisia markkina-asioita, eläinten hyvinvointi lainsäädännön valmistelua ja etenemistä. Joulukuun kokous käsitteli MTK:n verkostojen toimintaa ja toiminnan kehittämistarpeita, sika- ja siipikarjatalouden tilannetta sekä EU:n maatalousuudistusta. Lihavaliokunnan puheenjohtajana toimi Hannu Karppila ja sihteerinä Eeva Saarikoski Luomupeltoala siirtymävaiheen pellon kanssa kasvoi Varsinais-Suomessa edellisestä vuodesta 20 %. Varsinais- Suomessa oli luomu- ja siirtymävaiheen peltoa kertomusvuonna hehtaaria 470 maatilalla. Pellosta luomuun siirtynyttä alaa on 10,1 % Varsinais-Suomessa, koko maassa 13,1 %. Luomutiloilla on keskimäärin 63,2 ha peltoa Varsinais-Suomessa, koko maassa 58,9 hehtaaria ( ). Luomusyysvehnää kylvettiin Varsinais-Suomessa kertomusvuoden syksyllä 1000 hehtaaria ja luomuruista 1200 hehtaaria ( ). Lounaisten liittojen yhteinen luomuvaliokunta kokoontui kertomusvuoden aikana lokakuussa. Valiokunta toivoi parempaa yhteistyötä MTK:n luomuverkoston kanssa, keskusteli uudesta luomuasetuksesta ja luomun lisäysaineiston riittävyydestä. Vielä on mahdollista saada poikkeuslupa tavanomaisen siemenen käytölle, jos luomusiementä ei ole saatavilla, mutta EU-lainsäädäntö tulee muuttumaan ja sen jälkeen on mahdollista käyttää vain luomusiementä. Kuivuus aiheutti kertomusvuonna pulaa luomurehun riittävyyteen, varsinkin Varsinais-Suomessa nurmet kärsivät pahasti kuivuudesta ja rehusato jäi murto-osaan normaalisadosta. Rehua on hankittu ympäri Suomea ja luomurehun hinta on noussut huomattavasti. Valiokunta päätti tiivistää yhteydenpitoa perustamalla whatsapp-ryhmän, jolloin kysymyksiin on mahdollista saada kommentteja nopeasti. Valiokunnan puheenjohtajana on toiminut Jaana Elo. Elo toimi myös MTK:n luomuverkoston puheenjohtajana. Maakunnan luomutoimijoista koostuva luomutyöryhmä on suunnitellut luomutuotantoon liittyvää tukikoulutusta yhdessä Menestyvä maatilayritys -hankkeen kanssa. Ryhmä on toiminut tiedonvälityskanavana mm. luomusektorin koulutusasioissa, seurannut Luomumpi Varsinais- Suomi -hankkeen toteutusta ja keskustellut luomurehun riittävyydestä kuivuuden vuoksi ja miten tilanteessa pitää edetä sekä luomutilojen tuotanto- ja tukivalvonnasta. 20 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

21 Maaseutuyrittäjyysvaliokunta Kertomusvuoden aikana valiokunta jatkoi jo aiemmin päätetyn mukaista tutustumista valiokuntalaisten yrityksiin. Valiokunnan toiminnan tavoitteena on madaltaa yrittämisen esteitä maakunnassa ja erityisesti maaseudulla sekä pitää yllä yhteyttä keskusliiton elinkeino- ja yrittäjyysvaliokuntaan ja sitä kautta edistää yrittämistä maakunnassa. Yhteydenpito keskusliiton suuntaan oli mutkatonta, sillä MTK:n valiokunnan varapuheenjohtaja Leena Erälinna oli liiton valiokunnan asiantuntijajäsen. Edunvalvonnan lähtökohta on tarpeiden tunnistaminen ja tietoisuus eri tuotannonaloista, näitä pyrittiin edistämään eri yrityksiin tutustumalla. Vuoden aikana esille nousi edunvalvonnan tarve niin byrokratian helpottamiseksi (mm. palkkaus, vierastyövoima, terveysvalvonta) kuin maanomistuksellisten oikeuksien turvaamiseksi. Asiantuntija-apu moninaisissa juridisissa asioissa, kuten sopimusoikeudessa, todettiin ehdottoman tarpeelliseksi. Valmiiden sopimuspohjien tarvetta korostettiin MTK:oon menneissä terveisissä. MTK-Varsinais-Suomen Menestyvä maatilayrityshankkeen asiantuntija Eila Tamminen oli asiantuntijana syksyn kokouksessa kertoen havainnoistaan maatila- ja maaseutuyrittäjänä menestymiseen. Hankkeen yksi osaalue on ollut auttaa tiloja erilaissa haasteissa (jaksaminen, talous), valiokunta halusi tietää, onko vaikeuksiin joutuneilla tiloilla yhdistäviä tekijöitä. Keskustelun tavoitteena oli selvittää, mitä ominaisuuksia koulutuksessa tulisi korostaa, mitä pyrkiä hälventämään. Tamminen totesi suurimmat haasteet tiloilla olevan johtamistaidoissa, olennaisen tekemiseen keskittymisessä sekä erityisesti ajankäytön hallinnassa. Ongelmat tulevat esiin laajentamisen myötä, kun omaa toimintaa tulisi muuttaa. Valiokunnan puheenjohtajana toimi Aarne Lehtonen ja sihteerinä liitosta Terhi Löfstedt. Kokouksia yrityksissä Talven ensimmäinen kokous pidettiin Juuso Hulmin/ Agrikumppanit luona Loimaalla. Yrityksen toiminta on moninaista työvoiman vuokrauksesta, lomituspalveluiden tuottamisesta rakennustoimintaan. Maatalous ja luomukananmunan tuotanto ovat yhä merkittävässä roolissa Hulmin yritystoimintaa. Kesällä valiokunta piti kokouksensa tutustuen samalla Vehmaalla toimivaan Toni ja Tiina Hokunin Vallan maukas-tilateurastamoon. Maatilalla teurastetaan tilan omien eläinten lisäksi rahtina muitakin eläimiä ja eläinlajeja. Omien eläinten liha myydään sekä suoraan kuluttajille oman tilapuodin ja suoramyyntirenkaiden kautta, osa lihasta myydään vähittäiskaupalle. Teurastustoiminnan käynnistämiseen liittyvän byrokratian (luvat, määräykset, lait) osalta oli yhtenä haasteena ollut viranomaistenkin tietämättömyys asioista. Erilaisten selvitysten hankkiminen ja sääntöjen varmistaminen koettiin toiminnan alkua hidastaneiksi tekijöiksi. Tilalla oli teuras- tamossa ulkopuolinen palkattu työntekijä, palkkaus ja rekrytointihaasteet olivat esillä keskustelussa. Näidenkin teemojen osalta terveiset menivät MTK:n valiokuntaan. Syksyllä valiokunta pääsi tutustumaan Salossa olevaan Hästön tilaan, joka on tunnettu erityisesti laadukkaista vihanneksista ja marjoista. Tilalla työllistyy vuoden aikana pitkälti yli 100 vierastyöntekijää, mikä korostaa johtamistaitojen merkitystä. Kokouksessa oli läsnä paitsi Eila Tamminen/MeMa-hanke, niin maaseutunuorten valiokunnan jäsen Juho Vainio, jolla on itsellään kurkunviljelyä ja jatkojalostusta nimellä Veljesten kurkut. Ympäristö- ja maankäyttöpolitiikka Kolmen lounaisen liiton ympäristö- ja maankäyttöpoliittiseen valiokuntaan kuuluvat Jaakko Halkilahti ja Pekka Myllymäki. Toimihenkilöistä vastuussa ovat Aino Launto-Tiuttu (maatalouden ympäristöasiat) ja Paavo Myllymäki. Myllymäki kuuluu lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen logistiikkatyöryhmään. Ryhmä toimii Satakunnan ja Varsinais- Suomen maakuntien alueen asiantuntijaelimenä maaseudun liikennekysymyksissä. Riista- ja petoasioissa liittoa edustavat Ville Kalluinen, Tapio Rintala ja Paavo Myllymäki. Toiminta käsittää mm hirvieläinkantojen hoito- ja verotussuunnittelua sekä petoeläinkantojen säätelyä. Riistanhoitoyhdistysten hallitusten maanomistajajäsenille järjestettiin maaliskuun alussa koulutuspäivä Raisiossa yhdessä MTK:n metsäryhmän kanssa. Hirvieläinten kannanhoidon tehostamiseksi liiton ja alueen metsänhoitoyhdisten lähetystä tapasi ministeri Jari Lepän huhtikuussa. Ministerille luovutettiin kirjelmä, jossa edellytettiin kantojen voimakkaampaa verottamista ja maanomistajien mielipiteen huomioimista metsästyksessä. Yhdistysten maa- ja ympäristöasiamiehille pidettiin yhteinen koulutuspäivä Satakunnan ja Pirkanmaan kanssa tammikuun lopulla maatalousmuseo Sarassa. Koulutuspäivässä käsiteltiin ajankohtaisia ympäristöpoliittisia asioita. Liitto antoi lausunnon Varsinais-Suomen maakunnan luonnonarvojen ja -varojen vaiheseutukaavasta. Lisäksi tj Myllymäki osallistui kolmeen em. kaavan valmisteluun liittyneeseen työpajaan. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

22 Maaseutunuoret - vauhtia ja verkostumista Maaseutunuorten toiminnan lähtökohta on olla kontaktina maaseudun nuorten ja eri toimijoiden välillä tuoden esiin nimenomaan nuorten maaseutuyrittäjien tarpeita. Edunvalvonnallisesti asiat ovat yhteisiä, mutta elämäntilanteesta johtuen moni asia (tilan kehittäminen, perhe-elämä, terveys) on nuoren yrittäjän silmin erilainen. Nimenomaan nuorille tärkeitä asioita edistetään valiokunnassa. Toinen, aivan yhtä merkittävä tehtävä, on luoda maakunnan maaseutunuorille mahdollisuuksia verkostoitua ja tuoda kentän ääntä kuuluviin. Kertomusvuonna valiokunta järjesti Mynämäessä kaikille maakunnan maaseutunuorille avoimen maatalouspolitiikkaa ja saunomista sisältävän illan keväällä. Puheenvuoroja käyttivät niin MTK-Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki kuin illan tarjoiluista vastanneen Soilfoodin edutaja Aki Laaksonen. Aki on myös valiokunnan jäsen, joten viesti kulki molempiin suuntiin. Kesällä järjestetty Maaseutunuorten Okra-ilta Pöytyän Kyntäjäntuvalla keräsi jälleen liki 400 osallistujaa. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä MTK-Pirkanmaan ja -Satakunnan kanssa, keskusliitto MTK vastasi osasta kuluista ja toiminnasta. Okra-maatalousnäyttelyn yhteydessä oleva tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa jopa valtakunnallisena tapahtumana. Perinnettä päätettiinkin ylläpitää myös vuoden 2019 väli-okran osalta, joten tapahtuman jälkeisenä maanantaina Kyntäjäntupa varattiin uudelleen. Syksyllä maakunnan maaseutunuoret pääsivät tutustumaan eduskuntaan sekä MTK:oon. Eduskunnassa kansanedustaja Ala-Nissilä toimi kutsujana, ja hänen avustajansa Anna Sirkiä esitteli taloa. Eduskunnan jälkeen siirryttiin MTK:n tiloihin lounaalle, jonka jälkeen MTK:n Meri Remes, maaseutunuorten asiamies, sekä Marko Mäki-Hakola, elinvoimajohtaja, esittelivät järjestön toimintaa ja kertoivat edunvalvonnan saavutuksista. Uskalsivatpa muutaman tappionkin tuoda esille! Johtokunnan jäsen Pertti Hakanen kertoi vieraille edunvalvontakokemuksiaan eri sektoreilla maatalouden etuja voi valvoa monissa eri tahoissa ja monin eri tavoin. Paluumatkalla bussissa liiton toiminnanjohtaja Myllymäki kertoi terveiset MTK:n valtuuskunnan kokouksesta ja uusimmat maatalouspoliittiset kuulumiset. Liitto maksoi päivän osalta niin lounaan kuin bussikulut, matka oli jäsenille maksuton. Maaseutunuorten vuosi huipentui jälleen Itsenäisyyspäivän aaton gaala-iltaan, jossa yhteistyötahona oli Sucros. Tero Tanner piti illan juhlapuheen korostaen yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen merkitystä. Illalliskortteja myytiin lähes 120 kappaletta, joten tapahtuman todettiin olevan tarpeellisen tulevanakin vuonna. Keskusliitto ja liiton valiokunta Liiton valiokunnan edustajat osallistuivat vuoden aikana keskusliiton valtakunnallisiin tilaisuuksiin, kuten Kevät- ja Syysparlamenttiin. Liitto vastasi kuluista Syysparlamenttiin osallistujien osalta, ja väkeä lähtikin sankoin joukoin Ouluun asti. Keskusliiton valiokunnassa oli Heikki Huhtanen MTK- Metsämaalta, hän edusti valiokunnassa metsäsektoria. Kylvösiunauksia ja sadonkorjuun kiitosjuhlia Kuusjoen kylvöjen siunauksessa Mäen tilalla Marika Huhtasalo siunasi kylvöt, vakan kanssa Simo Mäki. Maakunnassa kylvöt siunattiin yli 20 yhdistyksen alueella keväällä. Sadonkorjuun kiitosjuhlia vietettiin pitkälle loppusyksyyn myös monessa sellaisessa yhdistyksessä, joissa ei kylvöjä keväällä siunattu. 22 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

23 Järjestövaliokunta Kuluttajatyö Maakunnallinen järjestövaliokunta kokoontui kertomusvuonna kerran, sen lisäksi sen edustajilla oli mahdollisuus etäosallistua MTK:n jäsenpalveluvaliokunnan muutamaan kokoukseen vuoden aikana. Valiokunnan rooliksi koettiin viestin viejän asema niin keskusliiton kuin jäsentenkin sekä tuottajayhdistysten suuntaan. Valiokunnan jäsenet ovat yhdistysten edustajia ja näin ollen paras taho kertomaan toiveista järjestön seuraaville tasoille. Valiokunta keskusteli kokouksessaan MTK:n tulevasta kotisivu-uudistuksesta ja antoi terveiset vietäväksi kotisivuuudistuksesta vastaavalla viestintä- ja järjestöosastolle. Valiokunta kirjautti järjestöryhmälle terveiset jäsenmaksulaskun personoinnin osalta (yhdistyksen tervehdys laskuun?). Näiden lisäksi valiokunta esitti tarpeen saada yhdistysten käyttöön selkeän MTK-oppaan, joka voitaisiin ojentaa uusille MTY-johtokunnan jäsenille. Suomalaisesta ruoasta kertominen on osaltaan vaikuttamista ja markkinaedistämistä, ovat kohteena sitten suoraan kuluttajat tai ruoan valmistajat. Entistä isompi osa ruoasta syödään annoksina, joten vaikuttamista kotimaisen ruoan puolesta pitää tehdä ruokapalveluista päättäviin tahoihin. Kuluttajat ovat poliitikkoja ja poliittiseen päätöksentekoon vaikuttajia, joten kotimaisen ruokatuotannon puolesta puhuminen näkyy paitsi hinnoissa ja raaka-aineiden kotimaisuudessa, kuin myös tukipoliittisissa päätöksissä. Kertomusvuoden aikana edistettiin julkisruokailujen raaka-aineiden kotimaisuusasteen nousua tiedotuksen ja koulutuksen keinoin TaRu-hankkeen kanssa yhteistyössä. Kyseinen hanke sai maakunnallisessa mediassa hyvin näkyvyyttä, mikä aina parantaa tietoisuutta alasta. Kuluttajakontakteja luotiin ja julkisuutta saatiin myös kahdessa Laitumellelasku-tapahtumassa yhteistyössä Länsi- Maidon kanssa. Sadonkorjuumarkkinoiden osalta Raisiossa saavutettiin mediajulkisuutta, ja myyjätkin olivat tyytyväisiä tuotteiden hyvään menekkiin. Liitto oli mukana järjestämässä valtakunnallisen Osta tilalta-päivän koulutusta tiloille. Maakunnassa tapahtuman osallistumisprosentit ovat olleet isoja koko maahan verraten, ja kertomusvuonna lyötiin edelliset ennätykset: liki 1/3 kaikista tapahtumaan osallistuneista tiloista oli Varsinais-Suomesta. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

24 Järjestöllistä toimintaa Kuvassa toimintakilpailussa menestyneet yhteisessä illanvietossa Raision Krookilassa. Viestintä MTK-Varsinais-Suomi viesti toiminnastaan monin eri tavoin. Jäsenviestit lähetettiin sähköpostitse jopa useamman kerran viikossa, niiden pääasiallinen sisältö oli kertoa lähiajan tulevista tapahtumista. Laajemmin toiminnasta kerrottiin MTK-yhdistysten johtokunnille lähetetyillä yhdistyskirjeillä, jotka olivat etupäässä yhdistyksen ja liiton välistä toimintaa luotaavia. MTK:n Mainio-jäsenlehden välissä ilmestyi kertomusvuonna kaksi erillistä liittoliitettä MTK-Varsinais-Suomen jäsenille. Liitteissä kerrottiin tarkemmin liiton toiminnasta ja esiteltiin luottamushenkilöt. Uutena otettiin käyttöön loppukesästä noin joka toinen kuukausi lähetetty Poimintoja ja tulevaa -kirje, joka lähetettiin suoraan jäsenille linkkinä. Kirjeet ovat sen lisäksi liiton kotisivuilla. Tässä viestissä kerrottiin tarkemmin jo olleista tapahtumista sekä tehdyistä toimista, lähtökohta oli jäsensuhteen ylläpito toiminnasta viestien. Toimiston toiminnasta viestittiin luottamusjohdolle sekä keskusliiton järjestöosastolle toimiston ajankohtaiskokousten pöytäkirjojen avulla. Yhteisöllisyyttä monin eri tavoin Ellivuori helmikuussa, sählyä maaliskuussa Järjestön voimin lasketeltiin jälleen helmikuussa. Tapahtuma on yhteinen Lounais-Suomen MTK-liittojen kesken ja se keräsi kertomusvuonna jälleen liki 1000 jäsentä ja heidän perheenjäseniään rinteeseen. Yhteistyökumppanien mukanaolo on mahdollistanut mehun ja makkarat, liitot tarjoavat rinteen. Järjestön sisäisen vahvistaminen lähtee henkilösuhteista. Yksi tapa luoda uusia verkostoja eri alueiden yhdistysten ja jäsenten kesken on vapaa-aika aktiviteetteineen. Liikunnallisissa merkeissä vietetty lauantai tuo uusia tutta- vuussuhteita maakunnan eri laidoilta. Varsinais-Suomen MTK-yhdistyksillä tätä toimintaa edustaa sähly, joka pelattiin kertomusvuonna Oripäässä. Paikalla oli kannustusjoukkoineen liki 100 MTK:n jäsentä. Koulutusta helmikuussa Viestintä- ja kokoustekniikkakoulusta järjestettiin helmikuussa liiton toimistolla. Kahden päivän kurssista pystyi valitsemaan vain toisen päivän, väkeä oli molempina päivinä toista kymmentä, yli 20 henkeä kaikkiaan kurssitautui. Kouluttajina toimivat Eeva Kaarne ja MTK:n Sakari Ala-Suutari. MTK-yhdistysten toimintaa edistämässä Liitto tukee paikallisten yhdistysten luottamushenkilötyötä eri tavoin. Erilaiset järjestölliset palvelut ovat oleellinen osa toiminnan ylläpitoa. Varsinaista yhdistystoimintaa tuetaan maakunnallisilla puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivillä kaksi kertaa vuodessa. Tällöin käydään läpi paitsi ajankohtaisia yhdistys- ja järjestöasioita, niin myös maatalouspolitiikkaa, markkinavaikuttamista, hallinnollisia uudistuksia ja monen montaa muuta. Pääasia taitaa kuitenkin olla yhdistysten luottamusjohdon kokoontuminen yhteen kokoontuminen, ryhmähengen syntyminen ja verkostojen rakentuminen! Kertomusvuonna yhdistysten sihteerit ja/tai jäsenrekisteristä vastaavat henkilöt koottiin vielä erikseen yhteen kuulemaan keväällä voimaan tulleen tietosuoja-asetuksen vaatimuksista jäsentietoja käsiteltäessä. Yhdelle tai useammalle yhdistykselle suunnatut johtokunnan kehittämisillat ovat yksi tapa keskittyä muutaman yhdistyksen toimintaan kerrallaan. Lähtökohta on, että johtokunta/johtokunnat pohtivat itse illan aikana toimintatapojaan ja toiminnan tavoitteitaan. Toi- 24 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

25 minnan edellytys on tavoitteiden ja olemassa olevien resurssien tiedostus. Kertomusvuonna oli yksi kehittämisilta, johon osallistuivat Kiikalan, Kiskon ja Suomusjärven yhdistysten johtokunnat. Yhdistystoiminnan merkitystä haluttiin korostaa perinteisen Toimintakilpailun avulla. Liiton kevätkokouksessa palkittiin sarjojen (isot MTY:t, pienet MTY:t ja Maaseutunuorten kerhot) voittajat sekä sijoittuneet. Jälleen kerran palkintona oli yhteinen ilta, tällä kertaa Raisiossa. Illan aluksi tutustuttiin Kirkastuksen kappeliin, ja ennen ruokailua kisattiin ankarasti mm. tikanheitossa. Illan päätti yhteinen ruokailu Krookilassa. Varsinais-Suomen Emäntäkoulutuksen kannatusyhdistyksen tuki on mahdollistanut muutamana vuonna erikseen naisille suunnatun tapahtuman, kertomusvuonna oli jo kolmas Naistenilta. Illan aikana äänessä olivat Taru Antikainen, joka kertoi omasta roolistaan järjestössä vaikuttajana elinkeinon puolesta. Menestyvä maatilayritys-hanke toi esille mahdollisuuksia erilaisiin palveluihin mm. Välitä viljelijästä -projektin osalta. Emäntäkoulutuksen kanssa yhteistyössä jaettiin keväällä kansainvälisenä naistenpäivänä erillinen Maaseututeko-stipendi. Ehdokkaita olivat esittäneet seutukunnittain MTK-yhdistykset ja valinnan stipendin saajista teki luottamushenkilöistä koostunut raati. Kertomusvuonna palkittiin Eeva Korimäki, Marttilasta sekä Henriikka Aapola Kustavin MTK:sta. Okra-näyttely heinäkuussa Liitto oli MTK:n osastolla mukana Oripään lentokentällä pidetyssä Okra-maatalousnäyttelyssä heinäkuussa. Järjestön yhteisosastolla oli jokaisena näyttelypäivänä liiton edustajia kaksi tai kolme. Yksi teema osastolla oli MTK:n uusi Viljatori-palvelu, jota olikin hyvä ns. viljamaakunnassa tuoda esille. Maatalousnäyttelyssä tavoitetaan aina jäsenien lisäksi kuluttajia, joten tapahtuma tukee järjestön sisäistä sekä ulkoista viestintää. Kuva oikealla. Uusi tietoturva-asetus toi erilaiset kouluttautumisvaatimukset myös yhdistysten jäsenrekisterin hoitajille. Liitto aloitti koulutukset yhteisellä palaverilla huhtikuussa. Kuva alla. MTK-Varsinais-Suomen tj. Paavo Myllymäki, Maaseututeko-stipendiaatit Mikaela Wiklund-Boijer ja Johanna Kylä-Mattila sekä Emäntäkoulutuksen ky:n hallituksen pj. Mikko Lindberg. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

26 Hyvinvointi ja osaaminen Liitto haki Kelalta rahoitusta ammatilliseen Kiila-kuntoutukseen viljelijöille ja rahoitus myönnettiin. Viljelijöille suunnattu Kiila-kuntoutuskurssi alkoi syksyllä ja se jatkuu vielä vuoden 2019 ajan. Kurssin toteuttaa Kuntoutuskeskus Petrea Turussa kylpylähotelli Caribian tiloissa. Samanlainen kurssi alkoi jo vuonna 2017 Petreassa ja se jatkui koko kertomusvuoden ajan. Liitto teki myös yhteistyötä MTK-Satakunnan kanssa Kiila-kuntoutuksen järjestämisessä ja varsinaissuomalaiset voivat osallistua Kankaanpäässä järjestettävään kuntoutukseen ja satakuntalaiset Petrean järjestämään kuntoutukseen Turussa. Viljelijöiden työssäjaksamiseen, tilojen taloudenhallintaan ja tukijärjestelmien osaamiseen keskittyvä Menestyvä maatilayritys -hanke jatkui kertomusvuoden aikana täydellä teholla. Liitto sai rahoitusta tähän hankkeeseen vuoden 2018 loppuun asti, mutta hankeaikaa on jatkettu vielä kevään 2019 ajaksi. Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen yhteinen hyvinvointi ja osaaminen valiokunta kokoontui kertomusvuoden aikana kesäkuussa. Valiokunnan puheenjohtajaksi valittiin Anne Kangasvuori-Hosike Satakunnasta ja varapuheenjohtajaksi Timo Teinilä Varsinais-Suomesta. Kokouksessa todettiin, että ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Laki ammatillisesta koulutuksesta astui voimaan Uudistus koskee ammatillisen koulutuksen rahoitusta, ohjausta, toimintaprosesseja, tutkintojärjestelmää ja järjestäjärakenteita. Ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus yhdistetään ja keskeistä on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Työpaikoilla tapahtuvaa oppimista lisätään ja siksi oppilaitosten tiivis yhteistyö maatilojen kanssa on tärkeää. Rahoituksen uudistamisessa on huolestuttavaa, että rahat eivät ole mitenkään korvamerkittyjä. Paikallisesti on panostettava edunvalvontaan maatalouskoulutuksen ja opetusmaatilojen säilyttämiseksi. Koulujen hallinto päättää viime kädessä, mihin rahat ohjataan. Myös maatalouden perustutkimusta tarvitaan ja täsmäviljelyn pitäisi olla yksi painopistealue. Valiokunnassa todettiin, luopumistukijärjestelmä päättyy tähän vuoteen ja että jatkoa on lobattu, mutta tuloksia ei ainakaan vielä ole näkyvissä. Valiokunta odotti uuden lomituspalvelulain tuloa lausuntokierrokselle, mutta uudistus on kytköksissä maakuntauudistukseen. Liittojen ns. jaksamishankkeille haetaan jatkoa sekä Satakunnassa että Varsinais-Suomessa. Salon alueen lomituspalveluyksikön toiminta ei ole vastannut yrittäjien tarpeita ja asiaan on yritetty saada parannusta yhdessä MTK-Uudenmaan, SLC-Nylandin ja SLC-Åbolandin kanssa. Yhteinen tapaaminen lomitusyksikön ja Salon kaupungin edustajien kanssa asiasta oli kesäkuussa. Liiton edustaja on osallistunut työterveyshuollon ja lomitusyksiköiden järjestämiin yhteistyöryhmän kokouksiin. Marraskuussa liiton Menestyvä maatilayritys -hanke oli mukana Melan viljelijöiden hyvinvointipäivässä Turussa. 26 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

27 Yhteistoimintaa ja vaikuttamista eri ryhmissä Liitto on edustettuna ainakin seuraavissa ryhmissä: Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) Jäsenenä Paavo Myllymäki MYR:n nimittämä elinkeinojaos Jäsenenä Paavo Myllymäki MYR:n nimittämä maaseutujaos Jäsenenä Aino Launto-Tiuttu Työterveyslaitoksen alueellinen neuvottelukunta Aino Launto-Tiuttu YES-tiimi - yrittäjyyskasvatus Terhi Löfstedt Aurajoki-säätiön hallitus Paavo Myllymäki Maatalousmuseo Saran hallitus Paavo Myllymäki Kodinpuolustussäätiön hallitus Paavo Myllymäki Työelämä työryhmä Aino Launto-Tiuttu ELY-keskuksen biotalouden logistiikkaryhmä Paavo Myllymäki Maakuntauudistuksen maaseuturyhmä Paavo Myllymäki Liitolla edustus eri hankkeiden ohjausryhmässä Johtamalla aikaa, ProAgria Länsi-Suomi Paavo Myllymäki Aikaa on, ProAgria Länsi-Suomi Aino Launto-Tiuttu Yhteisillä eväillä lähiruoka nousuun, Turun Yliopisto, Brahea -keskus Terhi Löfstedt (päättyi 2018) Kuluttajat ruokatalouden keskiössä, Turun Yliopisto, Brahea -keskus Terhi Löfstedt Haloo maaseutu, Leader-ryhmät Terhi Löfstedt Tarjousosaamista ruoantuottajille, Varsinais- Suomen liitto, Valonia -ympäristötoimisto Terhi Löfstedt KOTOMA - Maatalouden vesiensuojelun kohdentaminen Aino Launto-Tiuttu Future Crop, Luke Aino Launto-Tiuttu SustainBaltic, Turun yliopisto Aino Launto-Tiuttu Freshabit, Metsähallitus/Luontopalvelut Paavo Myllymäki Johtokunnan jäsen Kalle Vähä-Piikkiö ja lietolainen Juha Raininko esittelivät Rainingon kvinoa-viljelyksiä Kokoomuksen Saara-Sofia Sirenille. Kolmen maatilan kierroksella konkretisoitiin kansanedustajalle viljelijöiden tekemään ympäristönhoitotyötä. Muut tilat olivat Salossa: Kuusjoella käytiin Anna-Leena ja Matti Yli-Jaman broilertuotanto ja kasvinviljelytilalla sekä Särkisalossa Juha Wikströmin sianliha- ja kasvintuotantotilalla. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

28 Annetut lausunnot ja kannanotot LAUSUNNOT Lausunto Merenhoitosuunnitelman kuulemisasiakirjasta Suomen meriympäristön tila Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto Luonnontieteisiin painottuvan lukion alueellisesta ja valtakunnallisesta vaikuttavuudesta Lausunto Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava Lausunto Vaikuta vesiin vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma sekä ympäristövaikutusten arviointi (Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue) Lausunto eläinsuojien ilmoitusmenettelystä (ympäristö) Lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta vuodelta 2018 maksettavasta Etelä-Suomen rehunurmen, rehuohran ja kevätvehnän väliaikaisesta kansallisesta erityistuesta KANNANOTOT Kannanotto Varsinais-Suomen hirvieläinkantojen hoitamiseksi, hirvitiheyden tavoitteeksi kaikilla hirvitalousalueilla 2,5 hirveä/1000 ha Varhaisen välittämisen aloite ja Esitykset hallituksen lisätalousarvioon kuivuuden aiheuttamien menetysten korvaamiseksi Kannanotto maatalouspolitiikan valmisteluun Mielipide MTK:n ilmasto-ohjelmaan MTK-Varsinais-Suomen lausunto maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle Arvoisa herra ministeri Koko kesän on Suomea vaivannut poikkeuksellinen kuivuus ja korkeat lämpötilat. Erityisesti Lounais-Suomessa sääolosuhteet ovat olleet erittäin vaikeat ja kehnot. Tämän hetkisten tietojen pohjalta sadot ovat jäämässä ennätyksellisen huonoiksi. Suhteellisesti ottaen tuhot ovat suuremmat kuin edellisen huippukuivan vuoden, vuoden 1959, satovahingot. Kaikilla viljelykasveilla sadot tulevat jäämään keskimäärin prosenttiin alueen normaaleista sadoista. Menetykset ovat samanlaisia viljoilla, nurmilla, erikoiskasveilla sekä vihannes- ja puutarhakasveilla. Maatalouden taloudellinen tulos kasvukaudelta 2018 tulee olemaan katastrofaalisen huono. Maatalous on ollut kuluneena kesänä voimakkaasti syyllistettynä Itämeren tilasta. Maanviljelijät tekevät voitavansa ympäristön tilan parantamiseksi. On äärimmäisen tärkeää, että tässä tilanteessa maatalouden ympäristöohjelman rahoitus tuleville vuosille turvataan vähintään nykyisen suuruisena. Kotieläintuotannossa on uhkaamassa rehun riittävyyden lisäksi erittäin paha myyntituottojen ja kustannusten kehityksen epäsuhta. Rehujen hinnan nousu on johtamassa erityisesti yksimahaisilla eläimillä muuttuvien kustannusten nousuun ohi markkinahintojen. Tässä tilanteessa on ehdottoman välttämätöntä saada tuottajahinnat nousuun. MTK-Varsinais-Suomen johtokunta pitää hyvinä niitä toimenpiteitä joita te, herra ministeri, olette jo saaneet aikaan. Toimenpiteet auttavat vaikeuksissa olevia viljelijäitä. Mutta ne eivät riitä tässä tilanteessa. Esitämme, että maan hallituksen tulisi mahdollisimman pikaisesti ottaa käyttöön toimia jo vuoden 2018 lisätalousarviossa. Ja toimia tulee jatkaa vuoden 2019 budjetissa. Esitämme seuraavia toimenpiteitä: Yleiskorvausten kohdistaminen katoalueiden peltoalalle. Käyttöpääoman saannin helpottaminen maatilojen maksuvalmiuden tukemiseksi. Luototuksella olla valtion takaus, korkosubventio ja pitkä takaisinmaksuaika. Ympäristötuen rahoituksen turvaaminen vuoden 2018 tasaisena Kotieläintalouden kannattavuuden turvaaminen. Eläinten rehuhuolto on kyettävä turvaamaan. Kotieläintalous on suuren kustannus/tuottokriisin edessä. Erityisen dramaattisesti kannattavuuskriisi voi horjuttaa sika- ja siipikarjataloutta. Energia- ja kiinteistöverotuksen alentaminen maataloudelle Satovahinkovakuutusjärjestelmän luonti. On mahdotonta, että EU:n säädellyillä maatalousmarkkinoilla sääriskit on kokonaan sälytetty viljelijöiden kannettavaksi. Toivomme, että te, herra ministeri, viette näitä asioita määrätietoisesti eteenpäin. MTK-Varsinais-Suomen puolesta, Ari-Pekka Kirjonen varapuheenjohtaja Tuomas Levomäki työvaliokunnan jäsen Paavo Myllymäki toiminnanjohtaja Kalle Vähä-Piikkiö työvaliokunnan jäsen Toiminnanjohtajat tapasivat pääministeri Sipilän syksyllä. Keskustelua käytiin myös kuivuuden aiheuttamista tuhoista. Kuvassa kättelemässä Jouni Jyrinki, pääministerin vieressä Paavo Myllymäki. 28 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

29 Jos lehmät puhuisivat -näyttelyhanke Mitä koemme lehmien parissa? Mitä lehmät kertovat meille? Näihin kysymyksiin sekä lapset että aikuiset, ammattilaiset ja maallikkot voivat hakea omaa näkökulmaa Jos lehmät puhuisivat -näyttelyhankkeessa. Hankkeessa toteutetaan yhteisötaideprojekti ja kootaan yhteisvoimin näyttely, jossa navetan ulkopuolella elävät ihmiset saavat kokea elämää lehmien parissa. Hanke alkoi ja se kestää vuoden 2019 loppuun aikana koottiin näyttelyn runko-osa. Näyttely avattiin Berliinissä Grüne Woche -elintarvikemessuilla. Hankkeen tuottajaksi palkattiin toukokuussa Katja Mahal. Käsityöohjaus- ja näyttelykokemusta hankkeseen toi syyskuusta joulukuuhun Marika Sarha. Muutaman viikotunnin työpanoksella mukana oli myös ylioppilas Sara Nyman. Suuri osa hankkeen rahoituksesta saatiin Maaseuturahastolta Varsinais-Suomen Leader-ryhmien kautta. MTK-säätiö avusti 9000 eurolla. Valokuvakilpailun palkintoihin haettiin yrityssponsoreita. Palkintoja sponsoroivat Ruokatieto-yhdistys, Pellervo-lehdet, DeLaval, KMVet-lehti, K-Mylen Oy, Vilomix Finland Oy, Osuuskunta Länsimaito, Turun Konekeskus, Eurofins Agro, Suomen Yrittäjäopisto ja BioI. Hankkeen tavoitteena on lähentää kaupunkia ja maaseutua ja antaa mahdollisemman monelle ihmiselle ja maatilalle tilaisuus osallistua ja näkyä. Siksi Jos lehmät puhuisivat -näyttelyn teokset syntyvät sekä ITE-lehmähaasteella että kuva- ja tarinakilpailuilla. Kuvakilpailu alkoi ja päättyi Siihen lähetettiin yli 564 kaunista ja puhuttelevaa lehmäaiheista kuvaa. ITE-lehmähaaste alkoi Haasteeseen saa osallistua yksin tai ryhmässä lähettämällä lehmäaiheisen valokuvan, runon, tekstin, videon tai veistoksen. Haaste heitettiin myös kouluille, kansalaisopistoryhmille ja ikäihmisten kerhoille. Opettajien ja ohjaajien työn helpottamiseksi luotiin käsityöohjemateriaalit ja järjestettiin pilottikurssi. Haaste jatkuu vuonna Valokuvakilpailun vastaanotto oli hyvin myönteinen niin valokuva-ammattilaisten kuin karja-ammattilaisten joukossa ja sille toivottiin jatkoa. Kesällä ja syksyllä valokuvakilpailu ja siihen liittyvät kuvat näkyivät niin perinteisessä mediassa kuin sosiaalisessa mediassa. Valokuvakilpailusta, hankkeesta ja valokuvakilpailun tuloksista kirjoitettiin toistakymmentä artikkelia. Yleisöäänestyksiä järjestettiin netissä, KoneAgriassa, Länsimaidon syysmarkkinoilla ja Yläneen yhtenäiskoulun syyslounaalla. Äänestyksiin osallistui toista tuhatta henkilöä. Näyttelytoiminnan ohessa hanke käynnisti Lounais- Suomen yhteisosaston Grüne Woche -elintarvikemessuille ja tuki yhteisosaston toteutumista. Valokuvakilpailun 1. sija kuva-ammattilaisten sarjassa Anette Varjonen Also girls are wrestling-tyttötkin painii MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

30 Maan vesitalous ja kasvukunto hanke Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke on MTK-Varsinais- Suomen toteuttama kolmivuotinen tiedonvälityshanke ( ), jonka tavoitteena on välittää tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia pellon vesitalouden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja lannan sekä kierrätysravinteiden tehokkaasta hyödyntämisestä. Hankkeen kohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset viljelijät ja vesitalouden hallinta -osiossa kohderyhminä ovat lisäksi suunnittelijat ja ojitusyhteisöt. Hankkeen osatoteuttajana toimii ProAgria Länsi-Suomi. Hanke aloitti toimintansa toukokuussa 2018 kun hankevetäjänä aloitti Sami Talola. Kesäkuusta lähtien hanke on kuukausittain julkaissut uutiskirjeen, joka toimitetaan sähköisesti kaikille MTK-Varsinais-Suomen jäsenille. MAVEKA järjesti viljelijäretken Jokioisiin. Retkikohteina olivat LUKE:n Jokioisten yksikkö, sen viljelykoeruudut ja Borealis. Hankkeen viljelijäryhmät aloittivat toimintansa syksyn aikana, ja ryhmiä on yhteensä neljä; lanta ja kierrätysravinteet, pellon kuivatuksen ja kastelun mahdollisuudet sekä pellon kasvukunto suomeksi ja ruotsiksi. Maan vesitalous ja kasvukuntoasioita on nostettu esiin myös monien yhteistyötahojen järjestämissä tilaisuuksissa esimerkiksi tuottajayhdistysten syyskokouksissa. Kesäkuun 28. päivä järjestettiin kiinnostusta herättävä pellonpiennartilaisuus Nousiaisissa, joka toimi hankeen starttitilaisuutena. Kesän ja syksyn aikana hankkeen toiminta jatkui tilaisuuksilla ja tiedonvälityksellä. Elokuussa Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke on mukana Loimaan koulutilalle syksyllä 2018 perustetussa Maanparannekokeessa. Kuvassa kokeen perustamisen yhteydessä järjestetyn Peltopäivän tunnelmia. 30 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

31 Menestyvä maatilayritys -hanke Menestyvä maatilayritys -hankkeen tavoite on edistää Varsinais-Suomen maatilayritysten taloudellista menestystä vahvistamalla yritysten kokonaisvaltaista johtamista, talouden hallintaa ja yrittäjien henkistä työkykyä. Tavoitteena on ennaltaehkäistä talouteen ja työkykyyn liittyviä kriisejä ja aktiivisesti tavoittaa ja tukea jo ongelmissa olevia yrityksiä hallittujen ratkaisujen löytymiseen. Tavoitteen saavuttamiseksi yrityksille tarjotaan tilatason asiantuntijapalveluita sekä järjestetään hankkeen teemoihin liittyviä tiedonvälitystilaisuuksia. Hankkeessa järjestettiin vuoden 2018 aikana 54 tiedonvälitystilaisuutta, joihin osallistui yhteensä 987 henkilöä. Tilaisuuksien aiheet liittyivät johtamiseen, taloudenhallintaan, riskienhallintaan, sukupolvenvaihdoksiin, tukijärjestelmiin, verotukseen ja tilan kehittämiseen. Lisäksi kuntien maaseutuhallinnon kanssa järjestettiin 22 tukiinfoa, joihin osallistui 1089 henkilöä. Hankkeen järjestämien tilaisuuksien lisäksi hanketyöntekijät kävivät kertomassa hankkeesta ja sen tarjoamista palveluista sekä maatilayritysten talouteen tai hyvinvointiin liittyvistä asioista muiden tahojen järjestämissä tilaisuuksissa. Lisäksi järjestettiin verkostotilaisuuksia maatalousyrittäjiä lähellä oleville sidosryhmille. Tilaisuudet pidettiin lomituksen, työterveydenhuollon, pankkien sekä maataloushallinnon edustajille. Tilaisuuksien tavoitteena oli kertoa maatalousyrittäjien tilanteesta ja hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista sekä pohtia ja kehittää yhteistyössä yrittäjiä palvelevia toimintatapoja. Kertomusvuonna hankkeen työntekijät tekivät maatilayrittäjien pyynnöstä yhteensä 102 asiakaskäyntiä. Yleisimmät syyt yhteydenottoihin olivat talousongelmat, ihmissuhdeongelmat, jaksamiseen liittyvät vaikeudet tai pohdinta tilan tulevaisuudesta. Hanketyöntekijät kartoittivat tilakäynnillä yrityksen ja yrittäjäperheen kokonaistilanteen. Yhteistyössä yrittäjän kanssa haettiin ongelmiin tai tilan tulevaisuuteen liittyviä ratkaisumahdollisuuksia ja tehtiin toimenpidesuunnitelma. Hanketyöntekijöiden suosituksesta myönnettiin Melan Välitä viljelijästä -projektin varoista yrittäjille yhteensä 124 ostopalvelusitoumusta. Suurin osa ostopalvelusitoumuksista käytettiin keskusteluapuun, joko yksilö- tai pariterapiaan. Muutamia sitoumuksia myönnettiin juridiseen neuvontaan. Hankkeen asiantuntijoina ovat työskennelleet kevääseen 2018 asti Lauri Poso ja vuoden 2018 loppuun Eila Tamminen. Kesäkuun alussa hanketyöntekijänä aloitti Anita Karppinen. Varsinais-Suomen maataloustuottajain Säätiön toiminta vuonna 2018 Varsinais-Suomen Maataloustuottajain Säätiö perustettiin v Peruspääoman säätiölle antoi Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liitto. Säätiön on tehtävänä on edistää maatalouspoliittista yhteistoimintaa Varsinais-Suomessa. Saamansa peruspääoman säätiö sijoitti metsäomaisuuteen. Myöhemmin säätiö on kasvattanut metsäomistustaan ja lisäksi laajentanut omistuksiaan myös maa- ja metsätalouteen liittyviin yhtiöihin. Metsätilat sijaitsevat Yläneellä, Vahdolla ja Maskussa. Kertomusvuoden aikana uusia sijoituksia ei ole tehty. Metsänhoitoa jatkettiin päivitettyjen metsänhoitosuunnitelmien mukaan yhteistyössä paikallisten metsänhoitoyhdistysten kanssa. Ruskolla ja Maskussa sijaitsevat matsäpalstat käytiin läpi suurelta osin ja näillä palstoilla ei ns. hoitorästejä ole. Myöskin Yläneellä sijaitsevien metsien hoitoa tullaan jatkamaan uusittujen hoitosuunnitelmien mukaan. Säätiön saamat tulot muodostuivat pääosin metsätalouden tuotoista ja osin myös osakesijoitusten tuotoista. Säätiön hallitukseen kuuluivat varsinaisina jäseninä Kalle Vähä-Piikkiö Ruskolta (puh.joht.), Mervi Puonti Pyhärannasta (varapuh.joht.), Heikki Jalli Koskelta ja Jarmo Villman Suomusjärveltä. Henkilökohtaisina varajäseninä olivat samassa järjestyksessä Juha-Matti Suominen Vehmaalta, Päivi Ahala Vehmaalta, Janne Riski Sauvosta ja Mikko Hurme Kodisjoelta. Säätiön tilin- ja toiminnantarkastajina toimivat KHT Matti Huhtala Ruskolta ja KHT Kalle Laaksonen Turusta. Säätiön asiamiehenä ja hallituksen sihteerinä toimi Ville Reunanen Pöytyältä. MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

32 Tilinpäätös 2018 Tuloslaskelma Rahayksikkö euro VARSINAINEN TOIMINTA TUOTOT Koulutus- ja kurssitoiminta 2682, ,00 Henkilövakuutustuotot 8078, ,42 Tilaus- ja ilmoitustuotot 3815, ,20 Saadut korvaukset 16618, ,07 Muut yleistuotot , ,44 TUOTOT YHTEENSÄ , ,13 HENKILÖSTÖKULUT Työntekijöiden palkat ja palkkiot , ,98 Luottamusjohdon palkat ja palkkiot , ,00 Palkat ja palkkiot yhteensä , ,98 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,09 Pakolliset henkilösivukulut -9898, ,21 Muut henkilösivukulut , ,60 Henkilösivukulut yhteensä , ,90 Henkilöstökulut yhteensä , ,88 POISTOT JA ARVONALENTUMISET -2165, ,88 MUUT KULUT Toimitilakulut , ,79 Koulutus- ja kurssitoiminta , ,65 Matkakulut , ,83 Kokoukset , ,20 Painatuskulut -3697, ,64 Johtokunta, valiokunnat -5584, ,25 Toimistokulut , ,14 Huoneistokulut -798, ,13 Suhdetoiminta , ,61 Jäsenmaksut , ,00 Vakuutukset , ,91 Muut yleiskulut , ,42 Muut kulut yhteensä , ,57 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,20 32 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

33 Rahayksikkö euro VARAINHANKINTA Tuotot Jäsen- ja kannatusmaksut , ,62 Muut varainhankinnan tuotot 16481, ,28 Varainhankinnan tuotot ja kulut yhteensä , ,90 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ , ,30 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Muut korko- ja rahoitustuotot , ,71 Rahoituskulut 50,40-46,93 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,78 YLEISAVUSTUKSET Yhteensä 38317, ,00 Yleisavustukset yhteensä 38317, ,00 TILIKAUDEN TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 33920, ,52 TILINPÄÄTÖSSIIRROT Siirto rahastoon/rahastosta Yhteensä 0, ,00 Tilinpäätössiirrot yhteensä 0, ,00 TULOVERO Tilikauden verot yhteensä -1405, ,75 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 32514, ,73 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

34 Tilinpäätös 2018 Tase Rahayksikkö euro VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 6495, ,63 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 6495, ,63 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,76 Muut saamiset , ,77 Sijoitukset yhteensä , ,53 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,16 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset 6348, ,72 Muut saamiset 3000, ,00 Siirtosaamiset , ,00 Saamiset yhteensä , ,72 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,05 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,21 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Sidotut rahastot , ,48 Muut rahastot , ,62 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,80 Tilikauden yli-/alijäämä Kirjanpidon tulos 32514, ,73 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,63 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 40942, ,48 Pitkäaikaiset velat yhteensä 40942, ,48 Lyhytaikainen Ostovelat 51249, ,61 Muut velat 15145, ,56 Siirtovelat 8221, ,93 Lyhytaikaiset velat yhteensä 74616, ,10 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ , ,58 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,21 34 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

35 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

36 36 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

37 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

38 Ilmestyy 3 kertaa viikossa. Verkossa joka päivä. Ajankohtaista ja ammatillista tietoa sekä monipuolista sisältöä elämänmenoonmenoon Lisäksi kuukausittain ilmestyvät liitelehdet Kantri, MT Metsä sekä Suomalainen Maaseutu Käy tutustumassa kestotilaajan etuihin ja tilaa oma lehti: MT.FI Tavataan joka päivä. MT.FI MT.FI printti- ja näköislehden lukijaa (KMT 2018)

39 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton alueen yhdistykset Yhdistys Tilakoko 1-9, , , , yli 150 Metsätila Tiloja yhteensä Jäseniä kaikkiaan 2017 Jäsenmäärän +/- v:sta 2017 Jäseniä kaikkiaan 2018 Alastaro Angelniemi Aura Kakskerta Kalanti-U:ki Karinainen Karjala Kiikala Kisko Kodisjoki Koski Tl Kustavi Kuusjoki Laitila Lieto Loimaan Seutu Lokalahti Marttila Masku Mellilä Meri-Naantali Metsämaa Mietoinen Mynämäki Nousiainen Oripää Paattinen Paimio Parainen- Nauvo Perniö Pertteli Piikkiö Pöytyä Raisio Rusko Rymättylä Salon Seutu Sauvo-Karuna Somerniemi Somero Suomusjärvi Särkisalo Taivassalo Tarvasjoki Turun Seutu Vahto Vehmaa Yläne Liitto yhteensä MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

40 Tuottajayhdistysten yhteystiedot 2019 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti AURA KAARINA KOSKI TL KUSTAVI LAITILA LIETO LOIMAA MARTTILA Aura Piikkiö Koski Kustavi Laitila Lieto Tarvasjoki Alastaro Loimaan seutu Mellilä Metsämaa Marttila Puheenjohtaja Antikainen Taru Sihteeri Laaksonen Markku Sosiaalivastaava Kipinoinen Jarmo Yrittäjävastaava Isotalo Antti Ympäristövastaava Laaksonen Markku Puheenjohtaja Yrjövuori Janne Sihteeri Korsimo Jarkko Sosiaalivastaava Lenkkeri Aila Yrittäjävastaava Kavalto Antti Ympäristövastaava Mattila Antti Puheenjohtaja Mäkitalo Martti Sihteeri Uusitalo Tiina Sosiaalivastaava Laine Riikka Yrittäjävastaava Noki Jussi Ympäristövastaava Mattila Marja Puheenjohtaja Kulmala Petteri Sihteeri Aapola Henriikka Sosiaalivastaava Valtonen Launo Yrittäjävastaava Kulmala Petteri Ympäristövastaava Jalonen Maritta Puheenjohtaja Aula Juho Sihteeri Tapani Maria Sosiaalivastaava Kerttula Hanna Yrittäjävastaava Uotila Juha Ympäristövastaava Setälä Anna Puheenjohtaja Sipilä Kalle Sihteeri Kauppi Minna Sosiaalivastaava Kallonen Laila Yrittäjävastaava Riikonen Petri Ympäristövastaava Vähätalo Jouni Puheenjohtaja Mäkitalo Matti Sihteeri Saarnivaara Tomi Sosiaalivastaava Jalonen Anni Yrittäjävastaava Aaltonen Ari Ympäristövastaava Kulta Antti Puheenjohtaja Pietilä Tuomas Sihteeri Onnela Anne Sosiaalivastaava Rantala Elisa Yrittäjävastaava Pietilä Tuomas Ympäristövastaava Kivistö Sami Puheenjohtaja Ahokas Pekka Sihteeri Taneli Eeva Sosiaalivastaava Poso Lauri Yrittäjävastaava Vanha-Perttula Kalle Ympäristövastaava Ketola Vesa Puheenjohtaja Tammelin Tuomas Sihteeri Taneli Eeva Sosiaalivastaava Nummela Marja-Riitta Yrittäjävastaava Kuusela Kalevi Puheenjohtaja Huhtanen Heikki Sihteeri Yli-Tuomola Eero Puheenjohtaja Aalto Olli-Pekka Sihteeri Savonen Kimmo Sosiaalivastaava Kankare Johanna Yrittäjävastaava Kankare Johanna Ympäristövastaava Talola Viljo MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

41 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti MASKU MYNÄMÄKI NAANTALI NOUSI- AINEN ORIPÄÄ PAIMIO PARAINEN PÖYTYÄ RAISIO Masku Karjala Mietoinen Mynämäki Meri- Naantali Rymättylä Nousiainen Oripää Paimio Parainen- Nauvo Pöytyä Yläne Raisio Puheenjohtaja Syväsalo Lauri Sihteeri Heimo Mika Sosiaalivastaava Kairinen Seija Yrittäjävastaava Koskinen Aarre Ympäristövastaava Syväsalo Lauri Puheenjohtaja Karppinen Matti Sihteeri Hämölä Mari Sosiaalivastaava Kylänpää Sanna Yrittäjävastaava Lehtonen Aarne Ympäristövastaava Kulmala Voitto Puheenjohtaja Pohjola Veli-Tuomas Sihteeri Kivivuori Tuomo Sosiaalivastaava Kuusisto Kyösti Yrittäjävastaava Lassila Arttu Ympäristövastaava Ristimäki Jukka Puheenjohtaja Lehtonen Aarne Sihteeri Puustinen Petri Puheenjohtaja Hiltunen Heikki Sihteeri Lehtonen Esko Ympäristövastaava Valtonen Juha Puheenjohtaja Urpolahti Marko Sihteeri Törne Mika Sosiaalivastaava Törne Mika Yrittäjävastaava Hämölä Kari Ympäristövastaava Vainio Heikki Puheenjohtaja Lahtonen Jarkko Sihteeri Saarinen Juha Sosiaalivastaava Kaartinen- Kirvelä Pirjo Yrittäjävastaava Anttila Matti Ympäristövastaava Anttila Matti Puheenjohtaja Nieminen Mika Sihteeri Matintalo Petri Puheenjohtaja Lindberg Mikko Sihteeri Heurlin Martti Sosiaalivastaava Pensas Henriikka Yrittäjävastaava Kuusvuori Jaakko Ympäristövastaava Kuusvuori Jaakko Puheenjohtaja Köpilä Arto Sihteeri Heliander Elina Sosiaalivastaava Köpilä Arto Ympäristövastaava Saarinen Ann-Helen Puheenjohtaja Lahtinen Marika Sihteeri Lahti Marja Sosiaalivastaava Simola Elina Yrittäjävastaava Lahti Marja Ympäristövastaava Haapanen Outi Puheenjohtaja Ekman Aapo Sihteeri Pohjanpalo Nina Sosiaalivastaava Pohjanpalo Nina Puheenjohtaja Haavisto Erkki Sihteeri Mustajärvi Matti Sosiaalivastaava Vuorela Samu Yrittäjävastaava Rekola Markku Ympäristövastaava Haavisto Erkki MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

42 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti RAUMA RUSKO SALO Kodisjoki Rusko Vahto Angelniemi Kiikala Kisko Kuusjoki Perniö Pertteli Salon seutu Suomusjärvi Särkisalo Puheenjohtaja Heikola Samuel Sihteeri Lassila Johanna Sosiaalivastaava Heikola Leila Ympäristövastaava Yli-Antola Kari Puheenjohtaja Metsola Riitta Sihteeri Ali-Keskikylä Raimo Sosiaalivastaava Mattila Kirsi Yrittäjävastaava Heininen Pekka Ympäristövastaava Mattila Antti Puheenjohtaja Mahkonen Tero Sihteeri Koivisto Janne Sosiaalivastaava Laine-Villa Erja Yrittäjävastaava Osala Kari Ympäristövastaava Kasula Päivö Puheenjohtaja Virtanen Heikki Sihteeri Virtanen Jaakko Sosiaalivastaava Wiklund-Böjer Mikaela Ympäristövastaava Riiko Kaisa Puheenjohtaja Nieminen Jukka Sihteeri Eskola Jouni Sosiaalivastaava Kauranen Kaisa Yrittäjävastaava Koivisto Riitta Ympäristövastaava Nieminen Jukka Puheenjohtaja Huittinen Jukka Sihteeri Kymäläinen Kristiina Yrittäjävastaava Mikkola Tero Puheenjohtaja Lehtinen Jari Sihteeri Mäki Sanna Sosiaalivastaava Nummiluikki Hannele Yrittäjävastaava Yli-Jama Anna-Leena salonseutu.fi Ympäristövastaava Murto Matti Puheenjohtaja Salminen Janne Sihteeri Saaristo Olli Sosiaalivastaava Saaristo Olli Yrittäjävastaava Saaristo Olli Ympäristövastaava Mynttinen Kari Puheenjohtaja Jensén Henrik Sihteeri Siivo Jouko Yrittäjävastaava Viima Olli Puheenjohtaja Riski Aki Sihteeri Rannikko Sari Sosiaalivastaava Frey Pirkko Yrittäjävastaava Lehmussaari Janne Ympäristövastaava Laine Peppi Puheenjohtaja Villman Jarmo Sihteeri Auvinen Juha Sosiaalivastaava Mielikäinen Terttu Ympäristövastaava Auvinen Juha Puheenjohtaja Wikström Juha Sihteeri Lausti Lotta Sosiaalivastaava Bastman Marja Yrittäjävastaava Saari Marja Ympäristövastaava Lehtola Teijo MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

43 Kunta Yhdistys Toimi Nimi Puhelin Sähköposti SAUVO SOMERO TAIVAS- SALO TURKU UUSIKAU- PUNKI VEHMAA Sauvo- Karuna Somerniemi Somero Taivassalo Kakskerta Paattinen Turun seutu Kalanti-Uusikaupunki Lokalahti Vehmaa Puheenjohtaja Riski Janne Sihteeri Tammisto Riikka Sosiaalivastaava Söderholm Johan Ympäristövastaava Suominen Jouni Puheenjohtaja Paija Timo Sihteeri Mansner Siiri Ympäristövastaava Toivonen Jukka Puheenjohtaja Näykki Lasse Sihteeri Ingerman-Laine Sanni Sosiaalivastaava Pirttilä Kai Ympäristövastaava Näykki Lasse Puheenjohtaja Heinonen Hannu Sihteeri Laine Arja Sosiaalivastaava Laine Arja Yrittäjävastaava Salminen Maarit Ympäristövastaava Vuorisalo Henrik Puheenjohtaja Muurinen Seppo Sihteeri Muurinen Tarja Puheenjohtaja Ylitalo Tapio Sihteeri Nieminen Pekka Sosiaalivastaava Suominen Pirkko Ympäristövastaava Nieminen Pekka Puheenjohtaja Oristo Uolevi Sihteeri Fagerström Marja-Terttu Puheenjohtaja Virtanen Elias Sihteeri Kontu Michaela Sosiaalivastaava Pirilä Leena Yrittäjävastaava Nummi Tarja Puheenjohtaja Ketola Tiina Sihteeri Aulanen Veera Sosiaalivastaava Penkkala Juha Yrittäjävastaava Maula Marko Ympäristövastaava Viljanen Mika Puheenjohtaja Suominen Juha-Matti Sihteeri Jalovaara Vilhelmiina Sosiaalivastaava Heino Elina Yrittäjävastaava Lehtonen Reijo Ympäristövastaava Luotonen Jussi-Pekka MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

44 Maaseutunuorten kerhojen puheenjohtajat ja sihteerit 2019 Kerho Toimi Nimi Puhelin Sähköposti Kuusjoki Puheenjohtaja Murto Kalle Kuusjoki Sihteeri Mäki Janne Loimaan Seutu Puheenjohtaja Hollo Eeli Peimarin nuoret tuottajat Puheenjohtaja Lintula Iiro Peimarin nuoret tuottajat Sihteeri Leino Noora Perniön ja Särkisalon nuoret tuottajat Puheenjohtaja Isotupa Kalle Perniön ja Särkisalon nuoret tuottajat Sihteeri Wikström Ulrika Someron nuoret tuottajat Puheenjohtaja Ryhtä Mikko Someron nuoret tuottajat Sihteeri Virtanen Mikko Uranuurtajatyötä varhaisperunan viljelijöiden hyväksi Osuuskunta Rymättylän Varhane Puhdas herkku saaristosta Osuuskunta Merimaskun peruna VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI VERKKOKAUPPA.TURUNKONEKESKUS.FI 44 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

45 Maataloustuottajain Varsinais-Suomen Liiton johtokunta 2019 Nimi Sähköposti Yhdistys Erovuorossa Puhelin Pj. Ari-Pekka Kirjonen Pertteli Vpj. Aarne Lehtonen Mynämäki Henriikka Aapola Kustavi Juha Auvinen Suomusjärvi Heikki Jalli Koski TL Stiina Lerkki Meri-Naantali Tuomas Levomäki Loimaan Seutu Riitta Metsola Rusko Tapio Rintala Yläne Janne Riski Sauvo-Karuna Juha-Matti Suominen Vehmaa Juha Wikström Särkisalo Edustajat MTK:n valtuuskunnassa Nimi Sähköposti Paikkakunta Erovuorossa Puhelin Pekka Ahokas Loimaan Seutu Ari Kirjonen Kaisa Riiko Angelniemi Anna Setälä Laitila Jarno Tuominen Paimio Edustaja MTK:n johtokunnassa Nimi Sähköposti Paikkakunta Puhelin Jaakko Halkilahti Salo MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

46 Atrialaisten yhtiöiden vuosi 2018 Atrian viime vuoden toiminnan keskiössä oli kaikkien liiketoiminta-alueiden liikevaihtojen ja tulosten kohentaminen. Se tuotti tulosta kotimaassa ja Viro/Tanska liiketoiminta-alueella. Atrian konsernin liikevaihto nousi viime vuonna ollen 1.438,5 M (1.436,2) ja liikevoitto oli ilman kertaeriä 28,2 M (40,9). Tunnusluvut liiketoiminta-alueittain ja ilman kertaeriä olivat seuraavat: Atria Suomen liikevaihto oli 1.019,2 M (986,4), Ruotsi 287,4 M (307,2), Venäjän 75,1 M (85,7) ja Viro/ Tanska M 97,4 M (98,9). Atria Suomen liikevoitto oli 36,7 M (36,3), Ruotsi -7,1 M (2,4), Venäjän -4,0 M (0,8) ja Viro/ Tanska 5,3 M (5,2). Tuloksellisesti kotimaa sekä Viro/Tanska olivat ilonaiheita ja Ruotsi ja Venäjä suuria pettymyksiä. Atrian jatkoi sianlihan vientiä Kiinaan ja vienti nousi noin 4,0 (3,5) miljoonaan kiloon. Atrialla on siellä monia hankkeita menossa ja niiden uskotaan tuovan lisäkauppoja kuluvalle vuodelle. Lisäksi yhtiö jatkoi menestyvää naudanlihan vientiä Tanskaan. Tanskalainen ravintolayrittäjä voitti Atrialaisella naudalla peräti neljä maailmanmestaruutta jaossa olleesta kuudesta eri sarjasta. A-Tuottajat Oy ja A-Rehu Oy A-Rehu kykeni edelleen kasvattamaan markkinaosuuttaan ja sen liikevaihto kipusi jälleen uuteen ennätykseen ollen 129,8 (120,5) miljoonaa euroa. Yhtiö toimitti tiloille viime vuonna peräti 633 (615) miljoonaa kiloa rehua. Molemmat rehutehtaat (Varkaus ja Koskenkorva) kävivät keskeytymättömässä kolmivuorossa ja tehtaiden kapasiteetti oli lähes täyskäytössä. Jatkuvan kasvun innoittamana A-Rehu jatkaa liiketoiminnan laajentamista. Kertomusvuonna tehtiin päätökset kolmannen valmistuslinjan rakentamisesta Koskenkorvan broilerinrehu tehtaaseen. Investoinnilla saadaan turvattua jatkuvasti kasvavan broilerinrehujen valmistuskapasiteetin riittävyys. Lisäksi päätettiin merkittävästä siilo kapasiteetin nostosta Koskenkorvalle nautarehujen käyttöön. Sillä varmistetaan lypsykarjarehujen monipuolinen kehittäminen. Varkauden tehtaalle investoitiin kaurankuorintalinja ja se valmistui vuoden 2018 lopussa ja se otettiin käyttöön vuoden 2019 alussa. A-Tuottajilla viime vuosi oli varsin tasaista tekemistä. Sian hankintaosuus laski ison salmonella tapauksen vuoksi ja naudan hankintaosuus pysyi ennallaan. Atrian hankkima broilerin markkinaosuus kasvoi vahvasti. Kotimainen lihankulutus kasvoi edelleen 1 %. Suomalaiset söivät lihaa 38,1 (34,5) miljoonaa kiloa enemmän kuin sitä tuotettiin. Sianlihan tuotanto oli 168,4 (181,2) Mkg (-7 %) ja kulutus 177,4 (183,8) Mkg (-4 %), naudanlihan tuotanto 86,4 (85,4) Mkg (+1 %) ja kulutus 107,0 (106,0) (+1 %) Mkg, siipikarjan tuotanto 136,5 (130,0) Mkg (+5 %) ja kulutus 141,3 (137,3) Mkg (+4 %) ja karitsan tuotanto 1,0 (0,9) Mkg (+4 %) ja kulutus 2,0 (2,0) Mkg (+3 %). Atrian hankintaosuudet vuonna 2018 olivat seuraavat: sika 39,3 (42,6) %, nauta 48,4 (48,4) %, siipikarja 49,1 (43,7) % ja yhteensä kaikki lihalajit 44,6 (44,0) %. Atrian porsasvälityksen osuus oli 46,2 (48,4) %, mikä tarkoitti ( ) välitettyä porsasta. Vasikoita välitettiin ( ) kpl ja välitysosuudet olivat seuraavat: ternivasikka 59,7 (60,1) %, pihvivasikka 57,1 (57,7) % ja normaali välitysvasikka 36,6 (36,6) %. Vasikkavälitys nousi edelleen edellisvuodesta kappaleina, mutta välitysosuus hieman laski. A-Tuottajien maksamat tuottajahinnat nousivat vuoden aikana 4,2 (4,2) %. Kaikkien lihalajien hinnat nousivat melkein saman verran. Hinnan nosto tarvetta lisäsi syksyllä voimakkaasti kallistunut rehustus. Lihantuotannon suurin tulevaisuuden uhka on yksinkertaisesti liian alhainen tulonmuodostus lihantuotantotiloille ja myöskin teollisuudelle. Atria on kovasti tehnyt ponnisteluja vaihtoehtoisten vientikanavien löytämiseen laadukkaalle kotimaiselle lihalle. Osuuskunnat Itikka osuuskunnan jäsenmäärä laski vähemmän kuin edellisenä vuonna. Jäseniä oli yhteensä (1.394) kpl, vähennystä edellisvuodesta - 40 (-2,9 %) jäsentä. Lihakunnan jäsenmäärä laski reilusti enemmän kuin Itikan. Se johtuu siitä, että jäsenten erottamisprosessia kiristettiin vuodella. Nyt toimimattomana voi vain 1,5 vuotta, kun se aiemmin oli 2,5 vuotta. Sama käytäntö on ollut voimassa Itikassa jo aiemmin. Erotettavissa on siis yksi ylimääräinen vuosikerta. Jäseniä oli yhteensä (2.592) kpl, vähennystä edellisvuodesta (-8,0 %) kpl. Itikan omistusosuus Atriasta oli vuoden vaihteessa 29,90 % ja Lihakunnan omistusosuus 27,8 3%. Osuuskuntien äänivalta on sen sijaan merkittävästi suurempi. Itikka osuuskunnan ääniosuus on 47,42 % ja Lihakunnan 39,55 %. Molemmat osuuskunnat tekivät vuonna 2018 hyvän tuloksen. Itikka osuuskunnan tulos oli euroa ja Lihakunnan euroa. Molemmat osuuskunnat maksoivat osuuspääomalle korkoa 20 %. Lihakunta jatkoi Kuopion Kelloniemen tontin kaavoitusprosessia yhdessä Kuopion kaupungin kanssa. Kiitämme kaikki tuottajiamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivomme menestystä vuodelle Reijo Flink toimitusjohtaja Itikka osuuskunta/lihakunta A-Tuottajat Oy/A-Rehu Oy

47 Ilman teitä monella olisi tyhjä olo. lihakunta kiittää mtk-varsinais-suomen tuottajia maailman parhaan lihan tuottamisesta. kiitokseksi tarjoamme maan parhaan osuuspääoman koron ja tuotteiden markkinointikanavan. kun on juhlan aika, herkutellaan atrialaisilla makuelämyksillä! MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

48 48 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2017

49 Yhteistyössä maaseudun hyväksi! Maatalousalan perustutkinto maatilatalouden ja eläintenhoidon osaamisalat Metsäalan perustutkinto metsuri-metsäpalvelujen tuottajan ja metsäenergian tuottajan osaamisalat Puutarha-alan perustutkinto kukka- ja puutarhakaupan, puutarhatuotannon ja viheralan osaamisalat Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto luonto- ja ympäristöneuvojan ja luonnonvaratuottajan osaamisalat Ammattiopisto Livia, Maaseutuopisto Peimarin kky, Tuorlantie 1, Piikkiö Luonnollista oppia aikuisille ja nuorille MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

50 50 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

51 Miten haluat opiskella maatalousyrittäjäksi? Vaihtoehdot ovat: 1. Päiväopiskeluna 2. Ilta/monimuotokoulutuksena 3. Oppisopimuksella, opiskelu tapahtuu pääosin työssä Voit myös opiskella tilanpidonjatkajaksi suorittamalla viranomaisten vaatimat 2 pakollista tutkinnonosaa. Kysy lisää! Pirkko Teräntö, s-posti: pirkko.teranto@novida.fi tai puh

52 Ostamme viljaa elintarvike- ja rehukäyttöön Raision myllyissä käytämme kauraa, vehnää, ruista ja ohraa elintarvikekäyttöön. Välitämme mallasohraa, öljykasveja, mylly- ja rehuviljoja kotimaahan ja vientiin. Tee viljelysopimus Raision kanssa. Tutustu sopimusmalleihimme ja viljan ostohintoihin Vesa Kaitanen puh Päivi Jaako puh Marianne Leskinen puh Sähköpostit viljakaupalle: Ota kumppaniksesi asiantuntija MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

53 Vahvasti paikallinen maatalouskauppa K. Mylen Oy Loimaa Lopotintie 2 Puh. (02) Turku Orikedonkatu 12 Puh Palvelemme ma-pe MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

54 Muistiinpanoja 54 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus 2018

55 MTK Varsinais-Suomi Toimintakertomus

56 99 % suomalaisista haluaa, että apu on aina saatavilla. TERVE! on uudenlainen tapa vakuuttaa terveyttä kaikille suomalaisille, ikään tai sairaushistoriaan katsomatta. Terveysvakuutus tuo mielenrauhaa ja avun kätesi ulottuville. Asiakkaanamme saat TerveysHelppi-palvelusta heti yhteyden terveydenhoidon ammattilaisiin suoraan puhelimellasi. Lisätietoja TERVE! vakuutuksesta ja TerveysHelpistä löydät: lahitapiola.fi/maatilanterveysvakuutus Palveluntarjoajat: TerveysHelppi: Mehiläinen Oy ja Terveysvakuutus: LähiTapiola alueyhtiöt.