Vajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö pohjoismaiden kirkonkylissä. Case-kohteena Kangasniemen paloasema

Transkriptio

1 Vajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö pohjoismaiden kirkonkylissä Case-kohteena Kangasniemen paloasema

2

3 Kangasniemi, Snellmanin päivänä 1986 On keskustassa ihmistä monta hyviä kaikki, niinkuin ihmiset, savolaisia tai savolaisia, Otto ja pohjalainen ja joku Aaro, joka vie hauet puuhun ja myyrät tulevat valmiiksi runon pässinlihaksi joka tirkistelee alttarille niinkuin paloaseman torni, kansa vastaan kirkkoa ja sen tornia jonka nimi on korkein valtio ei tästä maailmasta, niinkuin ei tämä kaupunkikaan, pueblo, jossa Puulaveden aavikon keskelle nostetulla pöydällä ja pöytävuorella, virralla ja niemellä elää hiljainen, naurava ja hassuhattuinen kansa toivoa, uskoa ja rakkautta, mutta suurin on kuitenkin paloaseman torni kohta taas kaukana poissa, tuolla, katso on kaupunki, Sucúa, Guayaquil ja Kangasniemi. -Jöns Carlson: Runoja Kangasniemeltä Vajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö pohjoismaiden kirkonkylissä Case-kohteena Kangasniemen paloasema Diplomityö - Oulun Yliopisto - Arkkitehtuurin Yksikkö Pääohjaaja: Anu Soikkeli Tekijä: Pyry Kuismin - Oulussa

4 Abstract Tiivistelma In the first part of my diploma thesis I studied several buildings in the Nordic countries where an adaptive reuse project has been successfully completed in a small parish. We lack tangible examples of successful adaptive reuse projects where the subjects have been modern buildings in rural and lesser populated towns. In my thesis, I have studied altogether four examples in Finland and Sweden of which I examined their starting situations, the buildings current states and the problems the projects faced during their respective adaptive reuse processes. At the end of each example, I composed some thoughts on how to utilize the positive and negative factors of each project into other possible reuse projects in Finland. All the example buildings are built between and are located in parishes with populations of less than 6000 people. I chose to study different types of buildings which have been reused with different budjets and in differing circumstances. In the second part of the diploma thesis I produced an adaptive reuse plan for the Kangasniemi fire station as a case study and to possibly implement some positive aspects of the aforementioned projects. As the fire stations current spaces grow more cramped by each passing day, due to growing equipment and safety demands, the activity has to sooner or later change location and the fire station needs to find a new function for itself. The new proposed function needs to take into consideration the opportunities and restrictions that the building s historic layering offer, the future plans of Kangasniemi and a profitable function that takes into consideration the location and it s demographics. The proposal also needed to take into consideration the surrounding areas around the fire station and provide improvements. I laid the groundwork for my proposal by shortly studying both the history of fire stations in Finland and the history of Kangasniemi. I also studied other fire stations in Finland which now serve a new function after successful reuse adaptations. To support my proposal, I created drawings of the current situation of the Kangasniemi fire station, as well as mapping out the layers of the different building phases which I utilized to create the drawings for the new proposal. I divided the multiple spaced station into different parts, that could provide services for the local people in the form of a multi-purpose event center. That way one or several entrepreneurs could run their own businessess in the same building and benefit from each other s successes. At the same time, the building would work in a symbiotic relationship with the neighbouring square and the other services provided by the town. The proposed functions are all needed in Kangasniemi, and have all been suggested to me by locals through a public social media forum. The solutions take into account the ageing demographic and the fluctuating population between the summer and winter times, but also make a solid attempt to bring some new vitality to the heart of Kangasniemi. The diploma thesis is part of a project by the regional council of Southern Savonia labeled Va lineita taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen. The project has been executed in co-operation with the regional council of Finland Proper and has gained funding from the ministry of environment. Tutkin diplomityöni ensimma isessa vaiheessa esimerkkikohteita pohjoismaisilta kirkonkylilta, joissa modernin rakennuksen käyttötarkoitusta on onnistuneesti muutettu. Meiltä puuttuu käytännön ratkaisuja siita, kuinka modernia rakennuskantaa pienissa kirkonkylissa voisi hyödynta a kannattavasti. Otin diplomityössa ni tutkinnan alle yhteensa nelja kohdetta Suomesta ja Ruotsista, joista selvitin alkutilanteen, nykytilanteen ja ka yttötarkoituksen muutoksen tuomat haasteet. Lopuksi kokosin yhteen pa a telmia siita, kuinka na iden kohteiden onnistumisista ja virheista voidaan oppia ja soveltaa muihin ka yttötarkoituksen muutoksiin Suomessa. Kohteet ovat kaikki luvulta ja sijoittuvat alle 6000 hengen kuntiin. Valitsin tutkinnan kohteiksi erilaisia rakennustyyppeja, joiden ka yttötarkoitusta on muutettu eri budjetein ja erilaisissa olosuhteissa. Diplomityön toisessa vaiheessa tein case- kohteena uusioka yttösuunnitelman Kangasniemen paloasemasta, jonka tulevaisuuden ka yttötarkoitus tullaan ratkaisemaan tulevina vuosina. Tilojen muuttuessa yhä ahtaammaksi uuden kaluston myötä ja palotoiminnan kehittyessä on paloja pelastustoiminnan vaihdettava sijaintia, jolloin rakennukselle tulee etsia uusi ka yttötarkoitus. Ehdotuksessa tuli ottaa huomioon muun muassa historiallisen ja monivaiheisen rakennuksen tuomat mahdollisuudet ja rajoitteet, Kangasniemen kunnan tulevaisuuden tavoitteet seka kannattava liiketoimintamuoto huomioiden kunnan demografian ja sijainnin. Lisa ksi ehdotuksessa tuli huomioida rantatorin ympa ristö ja antaa ympa röiva lle torille kehitysehdotuksia. Pohjustin ehdotustani tutkimalla lyhyesti paloasemien ja Kangasniemen historiaa, seka ka yma lla la pi muita käyttötarkoituksen muutoksen läpikäyneitä paloasemia Suomessa. Laadin muutostöiden avuksi Kangasniemen paloasemasta ajantasapiirustukset seka sa ilyneisyyskartoituksen rakennuksen eri vaiheista, joita hyödynta ma lla toteutin muutospiirustukset rakennukselle. Rajasin suunnitelmassani runsastilaisen rakennuksen osiin, jotka yhdessa pystyva t tarjoamaan muuntautuvia palveluita monitoimirakennuksen muodossa. Joko yksi tai useampi yritta ja voi toimia samanaikaisesti rakennuksessa ja hyötya toisistaan. Samalla rakennus toimisi symbioosissa rantatorin ja kunnan muiden palveluiden kanssa. Ehdotetut palvelut ovat sellaisia, jotka puuttuvat kunnasta, ja joille on kuntalaisille teetetyn kyselyn mukaan myös selkea a tarvetta. Ratkaisut huomioivat kunnan ika a ntyneemma n demografian ja talvikauden hiljaiselon, mutta pyrkiva t myös tuomaan kirkonkyla n syda meen uutta elinvoimaa. Diplomityö on osa Etela -Savon maakuntaliiton Va lineita taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen - hanketta. Hanke on toteutettu yhteistyössä Varsinais-Suomen liiton kanssa ja se on saanut rahoitusta Ympäristöministeriöltä. Avainsanat: käyttötarkoituksen muutos, korjausrakentaminen, kirkonkylä, paloasema, monitoimikeskus Key words: adaptive reuse, renovation, parish, fire station, multi-purpose center 6 7

5 Sisällysluettelo Abstract 6 Tiivistelma 7 Sisa llysluettelo 8 1. Johdanto 11 OSA 1 - Vajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö 2. Suomen Kirkonkylien Nykytilanne Miksi uusiokäyttöä? Tutkittavista kohteista Torsby Finnskogcentrum La htötilanne Muutosprosessi Nykytilanne Päätelmät Pyroll Areena, Pyhta a La htotilanne Muutosprosessi Nykytilanne Päätelmät Wanhat Wehkeet, Karstula La htotilanne Muutosprosessi Nykytilanne Päätelmät Pohjan Vanha Kunnantalo, Raasepori La htötilanne Muutosprosessi Nykytilanne Pa a telma t 77 OSA 2 - Case- kohteena Kangasniemen paloasema 9. Suomalaisten paloasemien historiaa luvulla rakennettujen paloasemien nykytilanne Huittisten Vanha Paloasema Nakkilan vanha paloasema Nummen vanha paloasema Naantalin Vanha Paloasema Kangasniemi - Sodista nykypa iva a n Kangasniemen paloaseman synty Vuosien laajennos Vuosien laajennos Rantatori Kangasniemen paloaseman nykytilanne Kuntoarvio Arvottaminen Uusiokäyttösuunnitelman lähtökohdat Vaihtoehtoja toiminnalle Tapahtumakeskus Hööki Aluesuunnitelma Ensimmäisen kerroksen muutokset Toisen kerroksen muutokset Leikkaukset ja Julkisivut Loppusanat ja Kiitokset La hteet Kuvala hteet

6 1. Johdanto Pohjoismailla on edessa a n perustavanlaatuinen ongelma, jonka ratkaisu tulee löyta a mahdollisimman nopeasti. Vaikka olemme pitka a n ela neet va estönkasvun aikaa, on tilanne heijastunut pa invastaisesti kirkonkylissa mme. Mita kauemmin muuttotappiollinen tilanne jatkuu, sita enemma n kadotamme kansamme arvokasta historiaa rakennuskannan muodossa. Rakennukset ovat aina olleet toimintamme aihioita ja niiden kadotessa katoavat samalla usein ainoat konkreettiset ja a nteet vanhoista ajoista. Kolme nelja sosaa rakennuskannastamme on syntynyt 1960-luvun ja lkeen, ja suuri osa ta sta sijoittuu kaupunkien ulkopuolelle pieniin kirkonkyliin, joiden tilanne on huomattavasti muuttunut vuosikymmenina sotien ja lkeen ja on edelleen muuttumassa muun muassa kuntaliitosten ja mahdollisten uusien sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusten myöta. Va estön keskittyessa yha enemma n kaupunkeihin Suomen kirkonkyla t autioituvat ja na ma rakennukset uhkaavat ja a da tyhjilleen ja lopulta purettavaksi. Olen joutunut seuraamaan vieresta kun sukuni kotikunnat Kaavi ja Kolari ovat vuosien saatossa ka rsineet palveluiden heikentymisesta, va estön ika a ntymisesta ja muuttotappiosta. Isoa itini talon viereinen kyla kauppa Kortteisessa oli yksi na ista rakkaista rakennuksista, joka muistutti minua lapsuuden kesista Pohjois-Savossa. Kyla kauppa jaksoi sinnitella paikallaan vuosikausia, kunnes joutui viimein sulkemaan ovensa vuonna Kyla kauppa oli Kaavilla lajinsa viimeinen. Sotien ja lkeisena aikana kukoistaneiden kirkonkylien kultavuosista muistuttavien rakennuksien ma a ra putoaa vuosi vuodelta. Tarvitsemme ka yta nnön ratkaisuja ja esimerkkeja, joiden avulla toimia na issa tilanteissa ja konteksteissa. Uusioka ytön kannalta esimerkit, joihin on helppo viitata, sijaitsevat usein suurten va estökeskittymien yhteydessa, joten ne eiva t kamppaile samanlaisten ongelmien kanssa kuin esimerkiksi Kortteisen kyläkauppa. Vaikka kyla kauppa on lopettanut, ei itse rakennus ole kadonnut mihinka a n. Rakennus on sa ilynyt erinomaisessa kunnossa pitka n ja aktiivisen ka ytön ja lkeen ja ottaa edelleen paikkansa kyla n keskipisteena. Rakennuksella on kaikki edellytykset sa ilya arvokkaana muistona kyla n historiasta, aivan kuten sadat muut rakennukset ympa ri Suomea, jotka ovat kokeneet saman kohtalon. Mutta kuka uskaltaisi ottaa riskia ta llaisen rakennuksen pelastamisesta, jos meilta ei löydy onnistuneita esimerkkejä siitä miten tämä tehdään? Judossa taitava kamppailija voi ka a nta a suurenkin kokoeron vastustajaan omaksi hyödykseen. Heikkoudet ovat ta lla tavoin judossa mahdollista ka a nta a voimavaraksi luovilla ratkaisuilla ja oikeaoppisella tekniikalla. Voisiko ta llaista ajattelutapaa soveltaa nykyisten kirkonkylien vajaaka yttöiseen rakennuskantaan? Onko kaukainen kyla sijainti toivoton tapaus liiketoiminnan suhteen, vai sittenkin autenttinen ja historiallinen miljöö? Onko ika a ntynyt va estö huonoja kuluttajia, vai ovatko he sittenkin lojaaleja vakioka vijöita, joilla on paljon vapaa-aikaa? Onko arkinen 1960-luvun rakennus metsa n keskella tylsa ja toivoton tapaus, vai pohjaratkaisultaan rationaalinen uusioka yttökohde, jolla olisi potentiaalia voittaa jopa kansainva lisia arkkitehtuuripalkintoja yksinkertaisilla, mutta luovilla muutoksilla? 10 11

7 OSA 1 Vajaakäyttöisen modernin rakennuskannan uusiokäyttö 12 13

8 2. Suomen Kirkonkylien Nykytilanne Vuosien 1990 ja 2018 va lilla Suomen kuntien ma a ra on pudonnut 149:lla 1. Kylien määrä taas on pudonnut jopa tuhannella. 2 Yli kahdessasadassa kunnassa va kiluku on va hentynyt vuodesta , vaikka Suomen va kiluku on ta lla va lilla kasvanutkin puolella miljoonalla 4. Yli kuudenkymmenen kunnan asukkaiden keski-ika ylitta a 50 vuoden; vuonna 1990 ta llaista tilannetta ei ollut yhdessäkään kunnassa 5. Nykyinen globaali kehitys on merkitta va na osasyyna nykyisten kirkonkylien tilanteeseen: muuttorakenteen suuntautuessa suuriin kaupunkeihin muuttuvat kirkonkylien demografiat toisenlaisiksi. Väestön keskimääräinen ikä nousee lapsiperheiden ja työikäisten muuttaessa työn perässä. Ika a ntyneemma t henkilöt vuorostaan ja a va t kotikunnilleen, silla työn pera ssa ei ole tarvetta irrottaa juuriaan. Talouden ja teollisuuden rakennemuutos seka teknologinen kehitys ovat myös olleet viime vuosikymmenina ta rkea na osasyyna kylien muutoksille. Pientilat muuttuivat ajan myöta tarpeettomiksi, vanhat teolliset rakennukset ka yva t liian ahtaiksi eiva tka ta yta nykypa iva n standardeja ja muun muassa uudet turvallisuus- ja hygieniama a ra ykset luovat muuttopainetta yrityksille ja yritta jille vanhoista rakennuksista. Uudet elinkeinot, kuten IT-ala, ovat tulleet ja a da kseen, ja niiden toimipisteet keskittyva t entista enemma n suurempien asutuskeskuksien yhteyteen. Kunnallisten ja sote- uudistuksien myöta pienten kuntien hallinto- ja palvelurakennusten tulevaisuus on yksi merkitta va ongelmakohta, johon tulee kiinnitta a huomiota tulevina vuosina. Mahdolliset tulevat kuntarakenneuudistukset ovat viela pa a tta ma tta, mutta niiden vaikutukset tulevat mita todenna köisimmin vaikuttamaan muun muassa sairaaloihin, virastoihin, kouluihin, ja näin myös osittain kokonaisten kirkonkylien rakenteisiin. % 1 Viitattu Viitattu Viitattu Viitattu Idem

9 3. Miksi uusiokäyttöä? Usein kuulee todettavan seuraavan lauseen, kun keskustellaan vanhasta rakennuksesta ja sen uusioka ytösta : halvemmalla pa a sta isiin, kun vain purettaisiin ja tehta isiin uusi. Monessa tapauksessa ta ma voi olla totta, mutta la hes ainoastaan, jos ajatellaan asioita puhtaasti taloudellisesta na kökulmasta. Usein ta ma lause kuitenkin kiteytyy hyvin lyhytna köiseen ajattelutapaan, jonka seurauksia ei ajatella edes kymmenta vuotta pidemma lle, edes taloudellisesta na kökulmasta. Lokakuun alussa vuonna 2018 hallitustenva linen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi raportin, jonka mukaan maapallon ilmaston la mpeneminen tulisi rajoittaa 1,5 asteeseen, jotta maapallomme va lttyisi merkitta vilta ympa ristöongelmilta. Vuoteen 2050 mennessa hiilidioksidipa a stöjen tulisi olla lähes nollatasolla 1. Rakennuksiin sitoutuu merkitta va ma a ra energiaa ja materiaaleja: 50% kaikesta materiaalista on sitoutunut rakennuksiin, ja 40% kasvihuonepa a stöista Suomessa on rakennusten ja rakentamisen tuottamaa. Se, miten ka yta mme na ita rajallisia luonnonvarojamme rakentamiseen on keskeista nykyisessa tilanteessa. Usein keskustelussa koskien kesta va a kehitysta rakentamisessa, keskityta a n energiatehokkaisiin teknisiin ratkaisuihin, energiaysta va llisiin tai kierra tettyihin materiaaleihin ja passiivienergiataloihin. Enemma n resursseja kuitenkin kuluu vanhan rakennuksen purkamisessa ja sen korvaamisessa uudella passiivitalolla kuin sen sa ilytta misessa, vaikka kaikki rakennusosat onnistuttaisiinkin kierra tta ma a n 2. Rakennettu ympa ristö muodostaa jopa 70% Suomen kansallisvarallisuudesta. 3 Siksi olemassa olevien rakennusten uusioka yttö ja vajaaka yttöisten tilojen va liaikaiska yttö on viisasta resurssien hyödynta mista. Arvoa ei kuitenkaan voida mitata pelka sta a n rahassa. Vanhat rakennuksemme ovat ta rkeiden muistojen syntypaikkoja. Nykya a n arvottomaksi koettu rakennus voi olla parin vuosikymmenen pa a sta a a rimma isen arvokas: ta ta kaavaa on historiankirjat toistaneet useita kertoja. Vanhoja rakennuksia uudistamalla ja vaalimalla voidaan kehitta a omaleimaisia ympa ristöja, joilla on omalaatuinen tarina. Parhaimmillaan ta ma parantaa koko alueen viihtyisyytta ja yhteisöllisyytta seka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta alueen asukkaille ja ka ytta jille. Kaikista kesta vin rakentamisratkaisu on aina rakentamaton talo. Lappeenrannan Teletalo puretaan uuden oikeustalon tielta. Rakennus oli alueen viimeinen ja a nne 1950-luvun ajalta eika rakennuksessa todettu sisa ilmaongelmia. 1 Viitattu Hernberg H. (2014). Tyhja t Tilat, s kunnallinen-ja-kansantaloudellinen-merkitys_nettires.pdf. Viitattu

10 4. Tutkittavista kohteista Kaksi kolmasosaa rakennuskannastamme on suunniteltu 1960-luvun jälkeen. Silti meiltä puuttuu hyvin paljon tietoa siitä, kuinka tämän ajanjakson rakennuksia voitaisiin hyödyntää uudessa käyttötarkoituksessa. Vuoden 2014 Ympäristöministeriön Tyhjät Tilat - julkaisussa todetaan:... modernin rakennuskannan käyttötarkoituksen muutoksista ei vielä ole kovin laajalti esimerkkejä tai hyviä käytäntöjä. Tarve kuitenkin korostuu jo lähitulevaisuudessa. 1 Torsby Finnskogcentrum Modernit rakennukset ovat jo suunnittelulähtökohdiltaan hyvin usein erilaisia verrattuna historiallisempiin rakennuksiin. Ne ovat toteutettu eksponentiaalisen talous- ja väestönkasvun aikaan, jolloin taloudellinen tehokkuus korostui aikaisempia vuosikymmeniä voimakkaammin suunnitteluja rakentamisratkaisuissa. Uusia rakennusmetodeja ja materiaaleja kehitettiin ja käytettiin kovaa vauhtia, luoden sekä arvokkaita säilyttämisen arvoisia ratkaisuja että ongelmallisia rakennusvirheitä. Näiden elementtien säilyttäminen tai purkaminen on usein eettinen pulma, johon tulee paneutua usein kohdekohtaisesti ja jolle ei löydy varsinaisia, ennalta määrättyjä toimintamalleja. Lisäksi useissa tapauksissa myös alkuperäiset suunnittelijat ja rakentajat ovat vielä elossa. Tämä on arvokas voimavara, ja tietoa suunnitteluratkaisuista sekä rakennuksen arvoja huolehtivista korjausmetodeista on mahdollista konsultoida alkuperäisiltä suunnittelijoita. Esimerkiksi Pohjan vanhassa kunnantalossa, jonka esittelen tulevissa kappaleissa, uusiokäyttöratkaisun on suunnitellut rakennuksen alkuperäinen arkkitehti neljäkymmentä vuotta alkuperäisen rakennuksen valmistumisen jälkeen. Pyroll Areena, Pyhtää Suomen lisäksi olen valinnut diplomityöhöni mukaan yhden kohteen Ruotsista: Torsby Finnskogcentrumin. Pienten kirkonkylien nykytilanne on muissakin Pohjoismaissa suhteellisen samanlainen: väestö keskittyy entistä enemmän isojen kaupunkien ympärille ja maaseutu hitaasti näivettyy2. Hankkimalla tietoa myös muiden maiden ratkaisuista, etenkin niiden, jotka jakavat samanlaiset ilmasto- ja demografiset olosuhteet, saadaan käytännössä sovellettavia esimerkkiratkaisuja myös Suomen olosuhteisiin. Kohteita on pyritty valitsemaan laajalta alalta: jokainen rakennus on eri paikkakunnalta, edustaa eri rakennustyyppiä, niiden muutosbudjetit ovat olleet erilaisia ja myös niiden nykyiset funktiot eroavat toisistaan. Esittelen seuraavaksi vanhan koulun, kunnantalon, tehtaan ja varaston, jotka elävät uutta ja onnellista elämää uudessa muodossa. Matkailualue Wanhat Wehkeet, Karstula 1 2 Pohjan vanha kunnantalo 18 Hernberg H. (2014). Tyhjät Tilat, s BE BE0101 BE0101A/Befolk ningny/?rxid= f4c-4dc8-9a8a-e9a060194ae5. Viitattu

11 5. Torsby Finnskogcentrum 20 21

12 5.1. La htötilanne Torsby Finnskogcentrum Sijainti: Lekvattnet, Torsby, Ruotsi Väkiluku: n. 260 asukasta (Lekvattnet) 1 Rakennettu: 1963 Käyttötarkoituksen muutos: 2013 Pinta-ala: 2,000 m² Kustannukset: ~5,9 miljoonaa SEK Tilaaja: Värmlannin museo Arkkitehdit: Bornstein Lyckefors arkitekter Suunnittelijat: Andreas Lyckefors, Johan Olsson, Per Bornstein, Elle-Kari Mannerfelt, Alexandra Lindberg, Monica Warwick Rakentaja: PEAB 1 otherlanguages/english/somefactsabouttorsby. Viitattu Lekvattnet on pieni ruotsalainen kyla Torsbyn kunnassa, Va rmlannin la a nissa. Kyla ssa oli vuonna 2015 vain noin 260 asukasta 1, ja se on osa Torsbyn maakuntaa, joka on pinta-alaltaan suurin kunta Varmla nnin la a nissa. Lekvattnet sijaitsee vain 10 kilometrin pa a ssa Norjan rajasta ja 150 kilometrin pa a ssa Oslosta. La hin ruotsalainen kaupunki on Karlstad, 124 kilometrin pa a ssa. Eta isyytta Torsbyn kirkonkyla a n on 24 kilometria. Lekvattnetin kyla koulu rakennettiin paikalleen vuonna 1963 ja siella opetettiin alakoululaisia luokkava lilla 1-6. Koulutoiminta lopetettiin 10. kesa kuuta vuonna 2009, 46 vuoden ja lkeen avaamisesta. Syyna oli va ha inen oppilasma a ra : viimeisena lukuvuonna oppilaita oli koulussa vain Koululle annettiin mahdollisuus sa ilya viela vuonna 2008, jos oppilasma a ra a onnistuttaisiin nostamaan, mutta tavoite ei totetunut 3. Vuonna 2013 Va rmlandin museo pa a tti haluavansa löyta a omat tilat metsa suomalaisten museolle, joka jakoi tiloja muiden toimijoiden kanssa Torsbyn keskustassa. Entinen sijainti oli ka vija ysta va llinen suhteellisen kiireisen E45- tien varrella, mutta toiveena oli löyta a perinteikka a mpi sijainti, joka jakaisi juuria metsa suomalaisiin. La heisen Lekvattnetin koulu oli va ha n aikaa sitten ja a nyt tyhjilleen ja sijainti koettiin autenttisena, silla se sijaitsi aivan keskella entisten metsa suomalaisten aluetta. 4 Projektin budjetti oli alun perin noin nelja miljoonaa kruunua 5, jonka rahoitti Torsbyn kunta 6. Torsbyn kunnanhallinnossa työskenteleva n Håkan Lackin mukaan satsaus oli tarpeellinen, jotta pienelle kunnalle saataisiin työpaikkoja ja bisnesta. Samalla saataisiin valot takaisin Lekvattnetin tyhjän koulun ikkunoihin. 7 Ajatuksena oli, etta museon siirtyessa aivan keskelle entisten metsa suomalaisten aluetta, toimisi museo metsa suomalaisten keskuksena myös la heisille norjalaisille, entisten metsa suomalaisten kunnille: ihmiset saapuisivat keskukselle tapaamaan la heisten metsien toimijoita, etsima a n arkistoista tietoa ja matkustamaan siita eteenpa in la heisiin metsiin. Kymmenvuotinen yhteistyösuunnitelma kehitettiin norjalaisten kuntien Trysilin, Vålerin, Åsnesin, Gruen and Kongsvingerin kanssa markkinoinnin kannalta, jotta Finnskogcentrum ja la heiset toimijat hyötyisiva t toisistaan. 8 Lekvattnetin koulu entisessa asussaan. 1 Viitattu Viitattu Viitattu rum/?source=categorywinners&mode=gallery&selection=winner. Viitattu Viitattu Björklund M. ( ). Sa hköpostihaastattelu. 7 Viitattu Idem

13 Torsbyn kunta oli aikaisemmin tehnyt virheita norjalaisen yhteistön kannalta, yritta essa a n kehitta a metsa suomalaisten bra ndia. Metsa suomalaisten keskus oli aikaisemmin yritetty sijoittaa Röjdåforsiin luvun alussa 1, 28 kilometrin pa a ha n Lekvattnetista, mutta toiminta loppujen lopuksi pa a tyikin vararikkoon jo viiden vuoden ja lkeen. Toimintaa pyrittiin rakennukselle keksia ta ma n ja lkeen useaan otteeseen, mutta loppujen lopuksi vararikkoja tuli yhteensa kolme. Rakennuksen budjettiin varattiin 10 miljoonaa kruunua, josta EU rahoitti osan. Ka vija ma a ra ksi laskettiin ihmista, ja palkalliseksi 13 työntekija a, joka ja ikin vain kaukaiseksi haaveeksi. Kunnalle projekti tuli loppujen lopuksi maksamaan noin 13 miljoonaa kruunua, ja rakennus pa a dyttiin myyma a n vain pienellä osalla tästä hinnasta. 2 Håkan Lackin mukaan la htökohdat olisivat ta lla kertaa kuitenkin ta ysin erilaiset, silla projektiin la hdetta isiin toiminta edella rakennuksen sijaan, mika koitui edellisen projektin kohtaloksi. 3 Lisa ksi taloudellinen satsaus olisi ta lla kertaa selva sti vaatimattomampi. Projektin arkkitehdeiksi valittiin Bornstein Lyckefors Arkitekter, ja heida n tehta va na a n oli sijoittaa rakennukseen tilat pysyville ja muuttuville na yttelyille, kirjastolle ja arkistoille. Lisa ksi rakennuksen tuli viestia ulospa in sen funktiota eli metsa suomalaisten museota. Rakennuksella ei ollut museotoiminnan kannalta kovin optimi la htötilanne ulkona ölta a n tai pohjaltaan, mutta nimenomaan na ma haasteet loivat syyt sille, miksi rakennuksen ka yttötarkoituksen muutos onnistui niin hyvin. Kuvia koulusta ennen ka yttötarkoituksen muutosta. Vasemmassa alakulmassa na kyva kiviteos, joka kuvastaa kaskenpolttoa, on sa ilytetty julkisivussa. 1 l%c3%a5tande%20granskning.pdf. Viitattu Viitattu Viitattu

14 5.2. Muutosprosessi Arkkitehtien ensimma isena ajatuksena oli purkaa vanha rakennus: ulkona ölta a n ja pohjaltaan ta ytta 1960-lukua viestiva peruskoulu ei tulisi ensimma isena mieleen suunnitellessa modernia museota. Rakennus ei ollut lisa ksi mitenka a n suojeltu. Tutkiessaan koulun sisa ista logiikkaa he kuitenkin huomasivat, etta rakennus on hyvin rationaalisesti suunniteltu, ja etta museotilat saataisiin istumaan luokkatiloihin hyvin: kiertokulun kannalta luokkahuoneet ja museotilat eiva t loppujen lopuksi eroa kovinkaan paljoa. Rakennuksen tarina koettiin mielenkiintoiseksi, ja rakennus seuraisi samalla kesta va n kehityksen periaatteita, jos se sa ilytetta isiin parhaan mukaan. Pohjana ka ytettiin piirustuksia vuodelta 1995, jolloin kouluun oli tehty viimeisin peruskorjaus 1. Jonkin verran tiloja tuli kuitenkin muuttaa: joitain va liseinia on siirretty, ovia paikattu umpeen ja uusia ovia avattu sopeuttamaan vanhan koulun uutta toimintaa. Rakennuksesta tuli tehda ta ysin esteetön, joten rakennukseen lisa ttiin pyöra tuolirampit jokaisen sisa a nka ynnin yhteyteen ja osa vanhoista koululaisten wc-tiloista muutettiin esteettömiksi. Lisa ksi kuulovammaiset huomioitiin näyttelytilojen suunnittelussa. 2 Sa ilytta ma lla rakennuksen interventiot pohjan kannalta mahdollisimman va ha isina, oli mahdollista sijoittaa enemma n resursseja julkisivuihin. Arkkitehtien mukaan materiaaleja tai va reja muuttamalla oli kuitenkin mahdotonta muuttaa rakennuksen arkista ja koulumaista ilmettä. 3 Lopulta rakennuksen sisa inen funktio pa a tettiin ottaa omintakeisella tavallaan julkisivujen pa a teemaksi. Rakennusta kierta a tera srakenteella tuettu, kolmestasadasta pölkysta koostuva rakenne, joka toimii tuplajulkisivuna. Puuta ei ole ka sitelty, jotta se kuluisi sa a n myöta ja patinoituisi luonnollisesti. Ta ha n rakenteeseen on paikoin tehty molempien julkisivujen la pi kulkevia putkia, jotka pita va t sisa lla a n muun muassa ikkunoita, sisa a nka ynnin ja penkkeja. Yhdessa na issa putkista on vanhan koulun pa a tyseina ssa sijaitseva historiallinen kiviteos, joka kuvaa kaskenpolttoa. Vanhan pa iva kodin julkisivut on maalattu mustaksi tuoden enemma n efektia edessa olevalle rakenteelle ja ha ivytta ma lla vanhat seina t uuden julkisivun taustalta, mutta muuten vanhojen julkisivujen rakenne on sa ilytetty ta ysin. Ta ma muutos julkisivuun vaati kuitenkin erillista lupaa rakennusvalvonnalta, silla se muutti vanhan koulun ulkoista ilmetta radikaalisti 4. Ilmastointijärjestelmät tuli rakennuksessa uusia käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä kokonaan. Lisa ksi muutosten yhteydessa tuli asentaa uudet paloha lytysja rjestelma t ja murtovarkausja rjestelma t. Myös internet-kaapelointi vedettiin rakennukseen. La mmityksena ka ytettiin vanhaa öljyla mmitysta aina vuoteen 2018 asti, kunnes kiinteistönomistaja asensi rakennukseen uudet ilmalämpöpumput. 5 Uuden museon pienoismalli ja suunnitelmat toteutuksessa. 1 Björklund M. ( ). Sa hköpostihaastattelu. 2 Idem. 3 Viitattu Björklund M. ( ). Sa hköpostihaastattelu. 5 Idem

15 Sisa lta rakennuksen seinia na yttelytilojen ulkopuolella on vuorattu puulla vanhojen rakenteiden pa a lle. Na iden puupaneeleiden yla osat on liukuvasti tummennettu, luoden savusaunamaista ilmetta ja tunnelmaa sisa tiloihin. Vuorostaan na yttelytiloissa, pienten tilojen kasvattamiseen on tehokeinona hyödynnetty peileja, joita on asennettu kokonaisten seinien kokoisiksi. Na yttelytiloissa vanhan lattian pa a lle on asennettu musta matto, joka tekstuuriltaan ja va reilta a n mukailee poltettua maata. Vihrea t pilarit ja na yttelyrakenteet vuorostaan symboloivat uusia, kasvavia puita ja kasveja. 1 Vanhan koulun kiertokulkua ei ole muutettu kovinkaan paljoa, vaan na yttelyt on pyritty istuttamaan olemassa oleviin tiloihin. Na yttelytiloissa alkupera iset sisa pinnat on sa ilytetty ja ne sijaitsevat uusien pintojen taustalla. 2 Uusi kulttuuritoiminta istuu luonnollisesti vanhaan kouluun: vanhoja ruokailu-, työskentely-, kirjasto-, auditorio- ja wc-tiloja on voitu hyödynta a la hes ta ysin vanhassa funktiossaan, kuitenkin pienilla kasvonkohotuksilla ja korjauksilla. Projektin budjetti nousi hieman alustavasta 4 miljoonasta 5,9 miljoonaan ruotsin kruunuun 3. Euroina ta ma nousu olisi eurosta noin euroon. Summat ovat suhteellisen vaatimattomia kun huomioi muutoksien laajuuden ja arkkitehtonisen laadun. Uuden museon pohjapiirustus ja aksonometria. 1 Viitattu Björklund M. ( ). Sa hköpostihaastattelu. 3 Viitattu

16 5.3. Nykytilanne Museon siirto Lekvattnetiin E45- tien varrelta on ollut suhteellinen menestys: rakennuksen edunvalvoja Monica Björklundin mukaan vuosittaiset ihmisma a ra t ovat nousseet 5000 ka vija sta 7000 ka vija a n 1. Avajaisvuonna Finnskog Centerissa ka vi jopa 8,481 ka vija a. Na ma ovat merkitta via ma a ria, kun huomioi etta keskus on auki vain kolme kuukautta vuodesta. Toiminnanjohtaja Kersti Berggrennin mukaan ka vijöita on ollut ympa ri maailmaa muun muassa Saksasta, Hollannista, Tanskasta, Ahvenanmaalta ja Helsingista. Monet Ruotsissa asuvat suomalaiset ovat löyta neet rakennuksen. 2 Turistien lisäksi keskuksessa käy paljon koululuokkia. Rakennuksen kaukainen sijainti suurista kaupungeista on tietylla tavalla hyödyksi museolle: ka vija t saavat autenttisen kokemuksen saapuessaan keskelle entisia metsa suomalaisten alueita. Vaikka museotoiminta on siirretty kauemmas asutuksesta, ovat ka vija ma a ra t silti kasvaneet, mika ilmiselva sti viittaa siihen, etta ka yttötarkoituksen muutos itsessa a n houkuttelee ihmisia autenttisemman kokemuksen luokse. Monica Björklundin mukaan ihmiset ovat olleet ihmeissa a n siita, etta rakennus on alun perin 1960-luvulta. Ha nen mukaansa oli nerokasta yhdista a rakennuksen ilme sekä ulkoa että sisältä samaan teemaan näyttelyiden sisällön kanssa. 3 Muutoksia on museon valmistumisen ja lkeen jatkettu. Rakennuksen vanhaan voimistelusaliin kunnostettiin valmistumisen ja lkeen luentosali ja na yttelyhalli. Vuonna 2019 rakennus liiteta a n lasikuituoptiikka- verkkoon. Tulevaisuudessa on suunnitteilla museon kolmas vaihe, jossa koulun vanha piha otetaan mukaan museokokemukseen. 4 Lisa ksi pienia muutoksia esteettömyyden parantamiseksi on ja lkika teen jouduttu tekema a n, kuten oven avauspainikkeen lisa a minen ulko-oville ja wc-tilojen ovikahvojen, saippua-annostelijoiden ja kuivaustelineiden sa a ta minen paremmin soveltuvaksi liikuntarajoitteisille. 5 Vuonna 2016 rakennus voitti WAN-palkinnon (World Architecture News) kategoriassa adaptive re-use, eli ka yttötarkoituksen muutos. Raatiin kuuluivat Nina Rappaport, Michael Booth, Mat Cash ja David Jennings. Raadin valinta oli yksimielinen ja he kehuivat rakennuksen tarinaa: kuinka rakennus voi muuttua kuitenkin sa ilytta en sen pohjimmaisen luonteen. Rakennus on tuomariston mielesta vahvasti ankkuroitu sijaintiinsa. 6 Rakennus on myös voittanut Wermla ndska- yhteisön palkinnon vuonna Torsby Finnskogcentrumin julkisivua ja sen rakenteita. 1 nu=open. Viitattu Viitattu Björklund M. ( ). Sa hköpostihaastattelu. 4 Idem. 5 rum-lekvattnet/. Viitattu Viitattu Viitattu

17 Potentiaalia, tai ainakin toiveita olisi kuitenkin kasvattaa toimintaa jonkin verran. Torsbyn kunnan raportin mukaan ( ) nettotuotto keskuksessa on vuodessa noin kruunua, huomioiden kahvilatoiminnan ja 40 kruunun sisa a npa a symaksun yli 25- vuotiailta. Museo on vuodessa auki vain kolmen kuukauden verran, joten kolmen työntekija n panos vastaa vain yhden vuoden työvoimaa. 1 Varmla nnin la a ni pyrkii saamaan metsa suomalaisten alueet UNESCO:n maailmanperintökohteeksi. Optimitilanteessa ta ssa kuitenkin kesta isi va hinta a n kuusi vuotta, mutta eri tahot, kuten Karlstadin yliopisto, Varmla nnin la a ni, Varmla nnin museo ja Torsbyn kunta pyrkiva t aktiivisesti lobbaamaan ta ta ajatusta eteenpa in. 2,3 Jos alueet saataisiin UNESCO:n maailmanperintökohteeksi, lisa isi se enemma n kiinnostusta alueelle ja ta ten myös Finnskogcentrumille. Torsbyn kunnan raportin mukaan ta ma kuitenkaan ei yksina a n riita kasvattamaan kiinnostusta alueelle vaan muita hankkeita jouduttaisiin tekema a n, jos tuottoa haluttaisiin nostaa 4. Andreas Lyckeforsin mukaan hyvin ta rkea na seikkana rakennuksen onnistumiselle oli tilaajan rohkeus heitta ytya ta ysilla mukaan arkkitehdin kanssa ja investoida uuden kokeiluun 5. Lopputuloksena on pienelle ja syrja iselle kyla lle saatu aikaan kansainva lisesti palkittu ja menestyva museo, joka samalla ylla pita a 1960-luvun ruotsalaista rakennusperintöa. Torsby Finnskogcentrumin sisustusta. 1 l%c3%a5tande%20granskning.pdf. Viitattu Viitattu Viitattu Idem. 5 kogscentrum-i-lekvattnet-invigt Viitattu

18 5.4. Päätelmät Suhteellisen vaatimaton, purku-uhan alla oleva rakennus ilman minka a nlaista suojelua on innovatiivisella ratkaisulla pystytty sa ilytta ma a n la hes ta ysin. Ratkaisut ovat lisa ksi olleet suhteellisen huokeita ja helppoja toteuttaa, mista muun muassa WAN-palkinnon raati myös projektia kehui. Hyödynta ma lla jo olemassa olevia rakenteita, tiloja ja pintoja, on pystytty sijoittamaan varoja vaikuttavaan ulkokuoreen, joka samalla heijastaa rakennuksen sisa ista narratiivia ilman nuolia ja info-tauluja. Kyseisen esimerkin onnistuneita elementteja on mahdollista soveltaa Suomeen: kaukainen kyla sijainti ja 1960-luvun koulu kuulostavat hyvin todenna köiselta purkutuomiolta jo itsessa a n. Suomessa on tietynlaiset markkinat maakuntamatkailulle kulttuurin nimissa, mutta sijainnit na illa ovat useimmiten joko perinteikka a mmissa pihapiireissa, trendikka a mmissa teollisuusmiljöissa tai ta ysin moderneissa rakennuksissa. Esimerkki osoittaa, etta arkisen oloista modernia rakennuskantaa on mahdollista ta ssa ka yttötarkoituksessa hyödynta a uudelleen mielikuvituksellisella ja kokonaisvaltaisella suunnittelulla. Entisessa keskuksessa huomattiin, etta uuden rakentaminen ilman selkeita suunnitelmia keskelle ei mita a n oli taloudellisesti ta ysin vastuutonta. Sen sijaan olemassa olevan rakennuksen löyta minen, olemassaolevan pohjaratkaisun ja rkeva uusioka yttö ja ta ysin uuden ilmeen luominen, kuitenkin purkamatta mita a n merkitta va a, tuotti taloudellisesti kannattavan ratkaisun joka ei va ltta ma tta vaadi laajaa ympa rivuotista buumia. Vaikka rakennus ei itsessa a n tuota valtavasti työpaikkoja tai rahavirtaa, on sen tarkoitus oikeastaan ohjata ihmisia la heisille norjalaisille pikkukylille tutustumaan juuriinsa. Kyseisessa ka yttötarkoituksen muutoksessa ka ytettyja ratkaisuja olisi helppo soveltaa muihin modernimman aikakauden rakennuksiin, joiden ulkoinen ilme ei va ltta ma tta ta yta uuden ka yttötarkoituksen vaatimia kriteereita, mutta joiden sisa tilat olisivat ta ysin ka yttökelpoisia luvulla tehdyt pohjaratkaisut ovat pa a osin rationaalisesti toteutettuja, ja vaikka ne eiva t a kkiselta a n soveltuisikaan uuteen ka yttötarkoitukseen, ovat ne useimmiten moduulijaoltaan helposti muunneltavia. Kaukainen sijainti suhteessa kaupunkeihin, joka toimii usein samantyyppisten hankkeiden purkutuomiona, on ta ssa projektissa ka a nnetty myyntivaltiksi yhdessa huipputason arkkitehtisuunnittelun kanssa

19 6. Pyroll Areena, Pyhtää 36 37

20 6.1. La htotilanne Pyroll Areena Sijainti: Huutja rvi, Pyhta a, Kymenlaakso Väkiluku: 5384 ( ) 1 Rakennusvuosi: 1961 Käyttötarkoituksen muutos: 2014 Tilaaja: Reino Uusitalo Arkkitehtisuunnittelu: Olli Karttunen Rakennesuunnittelu: Kalevi Kottila LVI-suunnittelu: Pertti Meriö Sähkösuunnittelu: Sami Majander 1 Pyhta a on noin viidentuhannen asukkaan kunta, joka sijaitsee Kymenlaaksossa. 1 Etäisyyttä kirkonkyla lta Kotkaan on noin 28 kilometria, Porvooseen 56 kilometria ja Kouvolaan 70 kilometria. Noin 50 vuotta sitten sokerijuurikkaan jalostustoimintaa, rehuperunan kuivausta ja ruokaperunan pakkausta harjoittava Ita -Suomen Raakasokeri Oy (IRO) rakennutti Pyhta a n Huutja rvelle suurikokoisen perunavaraston, jonka pohjamitat olivat 25x80 metria. 2 Rakennus sijoitettiin Huutja rventien varrelle, pienen matkan pa a ha n nykyisesta E18- moottoritiesta ja vain 17 kilometrin pa a ha n Kotkasta. Sokerituotannon loputtua Kotkassa varastohalli siirtyi kehitysyhtiön Cursor Oy:n omistukseen, joka vuokrasi hallin Pyhta a n ratsastajat ry:n maneesika yttöön ja myi maapohjan Pyhta a n kunnalle. 3 Ta ssa yhteydessa rakennuksen alapohjan pa a lle asennettiin 30cm hiekkaa vanerikaukaloon maneesika yttöa varten, mutta muuten rakennus sa ilytettiin la hes entisella a n. 4 Rakennuksessa ja rjestettiin myös aika ajoin muita tapahtumia, kuten esimerkiksi koirana yttelyita luvun puoliva lissa Huutja rvella alkoi omakotitalorakentamisen buumi, jolloin kunta suunnitteli hallin purkamista ja rivitalojen rakentamista sen tilalle 6. Maneesika yttö ei ollut soveltuva ka yttötarkoitus aivan uuden asuinalueen vieressa, silla hevoset vaativat oman alueensa ja ja ttiva t ja lkeensa paljon lantaa 7. Lisa ksi tontti oli sijainnillaan suhteellisen hyva Huutja rventien varrella huomioiden uudet asuinalueet. Teollisuusneuvos ja Pyroll-yhtiön perustaja Reino Uusitalo pa a tti tutkia hallin uusioka yttömahdollisuuksia haluten pelastaa sen urheilun ja yleisötapahtumien toimintatilaksi. 8 Uusitalo on kunnostautunut pyhta a la isena mesenaattina ja oli ennen perunavaraston pelastamista palkittu Kymenlaakson kulttuuriympa ristöpalkinnolla ostettuaan Stockforsin vanhan puuhiomon. Rakennus toimii nykya a n erilaisten pienyritysten toimitilana seka vuotuisen Stockfors Art Fairin- ja rjesta mistiloina. Ta ma n lisa ksi Uusitalo osti vuonna 2018 vanhan Pantsun talon, jossa paikallisten nuorten mopotallitoiminta oli uhkana loppua Viitattu html. Viitattu Idem. 4 Kottila K. ( ). Haastattelu. 5 Kiintola J. ( ). Haastattelu. 6 html. Viitattu Kottila K. ( ). Haastattelu. 8 html. Viitattu Viitattu

21 Rakennuksen alkupera iset piirustukset on toteuttanut diplomi-insinööri Lasse Ristola tammikuussa Alkupera inen rakennus on suunniteltu ja toteutettu hyvin pragmaattiseen teolliseen tyyliin perunan varastointi- ja lajittelutoimintaa varten. Julkisivut ovat pa a asiassa harmaata galvanisoitua aaltopeltia ja ikkunat ovat nauhaikkunoita sijoitettuna ylös antamaan yla valoa. Kantava rakenne on kuitenkin kiehtova ja varasto perustettiin suurien kerrosliimattujen puukehien varaan puolen metrin jaolla, jotka dominoivat rakennusta sisa lta ja sallivat korkean ja levea n tilan perunoiden varastointiin. Rakennukseen ei ollut tarvetta sijoittaa minka a nlaisia aputiloja, ja rakennus jaettiin sisa lta puhtaasti kahteen: varastoon ja lajittelutilaan. Lajittelutilaan sijoitettiin siilot ja rakennuksen ulkopuolelle kuljetin, joka laskeutui rakennuksen takana olevalle korotetulle pihatasanteelle. Seina t eristettiin mineraalivillalla ja suojattiin lujalevylla. Lattia tehtiin maavaraisena ja erista ma ttöma na asfalttibetonista. Perunavaraston alkupera iset piirustukset

22 6.2. Muutosprosessi Pitka n kaavoitusprosessin seka rakennuksen ja tontin oston ja lkeen kiinteistössa aloitettiin kunnostus- ja saneeraustyöt. Rakennuksen kuntoa tutkittaessa huomattiin, etta pintoja lukuun ottamatta rakennus on ta ysin kelvollinen uusioka yttöön. Haitallisia mikrobeja ei löydetty mista a n eika puurakenteissa ollut yhta a n lahoa. Ulkoseinia ka a n ei tarvittu sen kummemmin uusia, silla mineraalivillaeristys seka rakenteet olivat ta ysin kunnossa ja kelpoisia uuteen ka yttötarkoitukseen. 1 Rakennuksen jako kahteen toimi luonnollisesti myös urheiluka ytössa : suurempi varasto-osio otettaisiin suuren kenta n ja katsomon ka yttöön ja pienempi osio luonnollisesti pienempien kenttien, kuntosalin ja aputilojen käyttöön. Palo-osastointia ei rakennukseen tarvittu lisa ta ja puurakenteet la pa isiva t vaadittavat paloma a ra ykset. Poistumisteita tuli kuitenkin lisa ta toiseen kerrokseen kuntosalin puolelle, jotta rakennus täyttäisi palomääräykset. 2 Esteettömyyden kannalta ei tarvinnut tehda muutoksia muuten kuin rakentaa inva-wc, joka toteutettiin muiden aputilojen yhteyteen. Hallin ulkoasu sa ilytettiin pa a osin entisen kaltaisena. La hes kaikki vanhat peltiset ulkopinnat sa ilytettiin, lukuun ottamatta sisa a ntulopa a dyn ikkunoita, jotka poistettiin, ja joiden pa a lle asennettiin vihrea a peltia. Lisa ksi pa a sisa a nka ynnin alue uusittiin ja sille tehtiin uusi katos. 3 Sisäänkäynnin ympa ristössa ulkoseina t paneloitiin uudelleen tummanruskeilla COR-TEN- tera s kaseteilla. Sisa tiloja pa ivitettiin reippaasti uutta ka yttötarkoitusta varten. Vanhat seina pinnat poistettiin ja korvattiin uusilla. Lattia ta ytyi uusia ja maneesin vaatima hiekkapohja seka vanerikaukalo poistettiin. 4 Rakennuksen komeat puiset tukirakenteet luovat uudessa ka ytössa olevalle tilalle omaleimaisen ilmeen. Rakennukseen tehtiin yhteensa 2000 neliöta uutta kentta tilaa, kuntosali, tekoja a rata ja Suomen ensimma isen sisa tiloihin rakennettu Padel- kentta, jonka ajateltiin olevan yksi areenan kantavista houkuttimista 5. Rakennuksen aputilat jouduttiin rakentamaan uusina, silla alkupera inen rakennus koostui vain kahdesta korkeasta hallitilasta. Vanhaan lajittelupa a tyyn rakennettiin WC-tilat, pukuhuoneet ja peseytymistilat seka toimisto. Uudet aputilat vaativat tehostettua ilmanvaihtoa, jotta ilma vaihtuisi niissä tehokkaammin 6, mutta muuten rakennuksessa ka yteta a n puhtaasti painovoimaista ilmanvaihtoa 7. Kuntosali ja katsomoparvi sijoitettiin aputilojen pa a lle toiseen kerrokseen. Lisa ksi yla kerrokseen sijoitettiin tekninen tila ja varasto. Muutostöiden piirustukset. 1 Kottila K. ( ). Haastattelu. 2 Idem. 3 Idem. 4 Idem. 5 Viitattu Kottila K. ( ). Haastattelu. 7 Kiintola J. ( ). Haastattelu

23 Varaston vanha öljykattilala mmitys poistettiin ja rakennuksessa pa a tettiin panostaa uusiutuvaan energiaan. Ratkaisuksi valittiin maala mpö ja rakennuksen koillispa a tyyn rakennettiin kokonaan uudet tilat la mpökeskusta ja varastoja varten. Tontille porattiin kahdeksan 200 metrin syvyista la mpökaivoa. 1 Rakennukseen on ja tetty tiettyja teollisia elementteja na kyviin: vanhat savunpoistoluukut on sa ilytetty ja kenta n molempiin pa a tyihin on ja tetty seinista työntyva t I-palkit na kyville, joiden funktiosta ei ollut tarkempaa tietoa. Na ita rakenteita ei purettu, koska syyta purkaa ei ollut 2. Kehitta misyhtiö Sepra ry:n ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa toteutetun EU-rahoitteisen projektin myötä kunnostus- ja muutostöihin saatiin EU-tukea. 3 Rakennuksen piirustukset teki Olli Karttunen, rakennesuunnittelun ja rakennustyöt toteutti Kalevi Kottila, LVI-työt Pertti Meriö ja sa hkötyöt Sami Majander. 4 Pyroll- areenan avajaistilaisuus. Kenta n pa a dyssa on na hta villa sa ilytetyt I-palkit. Areenan pääkenttä ja toisen kerroksen kuntosali remontin aikana ja jälkeen. 1 Kottila K. ( ). Haastattelu. 2 Idem. 3 html. Viitattu Kottila K. ( ). Haastattelu

24 6.3. Nykytilanne Omakotitalobuumin aikana rakennuksen viereen nousi paljon uusia asuintaloja, josta rakennus hyötyi erinomaisesti, ja nykya a n rakennus on aktiivisessa ka ytössa. Se toimii la hiliikuntapaikkana paikallisille asukkaille, kouluille ja pa iva kodeille seka alueella työssa ka yville. Kuntosali houkuttelee la heisia asukkaita rakennuksen aktiiviseen ka yttöön. Halli on myös palloilu-urheilun tukikohta, johon tullaan linja-autoilla kauempaakin. Tutumpien lajien lisäksi areenassa on mahdollista pelata esimerkiksi Padelia Suomen ensimma isella lajin sisa kenta lla. Vastaavanlaisia Padel- sisa kenttia löytyy Suomesta vain Helsingista ja Jyva skyla sta. Hallissa ka y toimitusjohtaja Jarno Kiintolan mukaan keskima a rin noin asiakasta vuodessa. Pa a osa asiakkaista ovat paikallisia eli tulevat asioimaan Kotkasta ja Pyhta a lta kuntosalin, treenivuorojen ja otteluiden parissa. Lisa ksi usein asiakkaita tulee myös Haminasta ja Porvoosta. Kouvolasta ei tule asiakkaita la hes ollenkaan, vaikka sijainti olisi suhteellisen la heinen. Turnauksia ja rjesteta a n hallissa vuosittain noin Rakennukseen ei ole suunniteltu korjauksia tai laajennoksia ja se on ta ha n asti palvellut ka yttötarkoitustaan erinomaisesti. Ainoana muutoksena on synteettisen minijääradan käytöstä poistaminen, silla se ei houkutellut asiakkaita kuten alustavasti oletettiin. Ja a rata peitettiin ja kuntosalitoimintaa laajennettiin tilavarauksen pa a lle kyseisen ka yttötarkoituksen kysynna n kasvaessa. Ja a rata on kuitenkin sa ilytetty ka yttövalmiina maton alla. 2 Painovoimainen ilmanvaihto ka y suurien turnauksien aikaan joskus riitta ma ttöma ksi 3. Koneellisen ilmanvaihdon lisa a minen tiloihin ei kuitenkaan ole va ltta ma tönta, ja hallista löytyy myös muita tapoja tuulettaa tiloja kuten ovien kautta silloin, kun kapasiteetti la hestyy maksimia. Julkisivumateriaalikaavio toteutettuna ka yta nnössa. 1 Kiintola J. ( ). Haastattelu. 2 Kiintola J. ( ). Haastattelu. 3 Kiintola J. ( ). Haastattelu

25 6.4. Päätelmät Rakennus on erinomainen esimerkki siita, kuinka vaatimaton teollinen rakennus, alustavasti hieman syrja isemma lla sijainnilla, voidaan hyödynta a tulevaisuutta silma lla pita en. Rakennuksen tilalle oltiin kaavailemassa rivitaloasumista, mutta purkamisen sijaan rakennus pa a tettiin uusioka ytta a ja rkeva lla tavalla, ja na in ollen se palvelee nykya a n ympa röiva a uutta asuinaluetta aktiivisesti. Jarno Kiintolan mukaan osa areenan asiakkaista ovat muuttaneet Pyhta a lle puhtaasti sen takia, etta harrastushalli ja koulu sijoittuivat todella ka teva sti la helle omaa kotia 1. Sekä asuinalue etta halli ovat hyötyneet toisistaan siis erinomaisesti. Interventiot ovat pa a asiassa olleet minimaalisia ja toiminta on saatu istutettua rakennukseen niin kuin se olisi tarkoitettu siihen ka yttöön. Urheiluka yttö soveltuu hyvin teollisuushalleihin, silla ne vaativat suuren pohjapinta-alan, mutta samalla myös korkeat tilat. Usein talotekniikka, valaistus, alakatot ja rakenteet ovat suunniteltu kesta ma a n varastohalleissa raskaampaa ka yttöa, joten ne sieta va t jo valmiiksi urheilutoiminnan seurauksena syntyva t iskut ja kolhut. Lisa ksi palokuormat ovat varastohalleissa usein suuret, joten rakennus saattaa ta ytta a jo valmiiksi suurten ihmisma a rien vaatimat paloma a ra ykset ja voi joskus olla jopa valmiiksi sprinklereilla varustetut. Kyseisessa projektissa ei ollut tarpeen tehda sen suurempia muutoksia palosuojauksen kannalta, muuten kuin poistumisteiden lisäämisen muodossa. Kaukaisempi kyla sijainti soveltuu urheiluhallika yttöön suhteellisen hyvin. Urheiluseuroille on pitkien matkojen sijaan usein parempi matkustaa puoleenva liin pienemmille paikkakunnille kuin matkustaa ta ydet matkat kaupungista kaupunkiin joka viikonloppu vieraspeleihin tai turnauksiin. Suhteellisen va kirikkaat kaupungit kuten Kotka, Hamina, ja Porvoo sijaitsevat kaikki alle 60 kilometrin pa a ssa areenasta, ja monipuoliset ja laajat tilat palvelevat na in kymmenia eri urheiluseuroja. Ta ma korostuu varsinkin talvika ytössa, jolloin ulkokenta t eiva t va ltta ma tta ena a palvele kaupungeissa. Liikuntapalveluiden parantaminen on myös erinomainen tapa ottaa huomioon kirkonkylien ika a ntyva va estökanta. UKK-instituutin mukaan sa a nnöllinen liikunta auttaa vanhuksia pysyma a n toimeliaina ja terveina mahdollisimman pitka a n, auttaa vanhuksia selviytyma a n jokapa iva isista askareista ja va ltta ma a n ylipainon tuomia kansansairauksia 2. Samalla harrastusmahdollisuuksien parantaminen saattaa houkutella nuorten perheiden muuttamista pienempiin kirkonkyliin, kuten ta ssa projektissa ka vi ilmi. Uudet la mpöilmapumput, pa a kenta n suuret ovet ja sa ilyneita varastorakenteita. 1 Kiintola J. ( ). Haastattelu. 2 ikaantyminen_ja_liikunta. Viitattu

26 7. Wanhat Wehkeet, Karstula 50 51

27 7.1. La htötilanne Matkailualue Wanhat Wehkeet Sijainti: Karstula, Keski-Suomi Kunnan väkiluku: 4343 ( ) 1 Rakennusvuosi: 1960 Muutosvuodet: 1963, 1978, 2004, 2009, 2011 Pinta-ala: 1545 m² (ennen v muutoksia) Rakennesuunnittelu: Erkki Parantainen (2011) Toteutus: Jari Lasonen, Merja Va lilehto (2004-) 1 Viitattu Karstula on noin nelja ntuhannen hengen kunta Keski-Suomessa. Se sijaitsee Pa a ja rven rannalla noin 100 kilometrin pa a ssa seka Jyva skyla sta etta Seina joesta. Osoitteeseen Era ma entie 368, noin viisi kilometria pohjoiseen kirkonkyla sta, Myllyjoen varrelle Myllypera lle, perustettiin vuonna 1960 punatiilinen, na ytta va perunajauhotehdas. Ta ha n teolliseen miljööseen kuuluivat myös mylly, kauppa seka muutamia asuinrakennuksia. Alue edustaa nykya a n ha via ma ssa olevaa teollista rakennuskantaa, joka alun perin perustui vesivoimaan. 1 Tehdastoimintaa laajennettiin vuonna 1963, kun rakennuksen etela pa a tyyn tehtiin uusi siipi. Ta ma n laajennoksen piirustukset laati Kalle Laitinen. Tehdas jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1971 saakka, jonka ja lkeen se sai vuosien saatossa lukuisia uusia omistajia ja koki toiminnan myöta monia pieniä muutoksia ja lisäyksiä tiloihin 2. Vanhan tehtaan suuret tilat ja useat erikokoiset siivet mahdollistivat usean samanaikaisen toiminnan erilaiselle tuotannolle. Rakennus koki na iden yritysten alla useita sisa isia ja ulkoisia muutoksia, joista kaikista ei ole tarjolla dokumentointia: rakennusta tiedetysti ja lleen laajennettin vuonna Karstulan kunnan rakennusvalvonnan mukaan, mutta piirustuksia ta sta ei ollut löydetta vissa. Rakennuksen korkeassa hallitilassa toimivat vuosien saatossa muun muassa lasikuituvenevalmistaja Neon Marin, Karstulan metalli seka Vip-rengas, joka teki pinnoitettuja renkaita kuorma-autoihin. Vanhan tehtaan puolella toimi muun muassa Sari-kaluste, joka teki rakennuksessa puutarhakalusteita seka Honka-taloille alihankintana muun muassa portaita. Na issa tiloissa on myös toiminut Karstu-Karmi, joka teki tiloissa navettaelementteja seka ovia ja ikkunoita. Rakennuksen etela isessa laajennoksessa toimi perunajauhotehtaan ja lkeen KNH tuote, joka tuotti muovi- ja metallituotteita yrityksille. Kyseisessa siivessa sijaitsi silloin lasittamo, toimisto ja myyma la. Na issa tiloissa on myös toiminut Lasikuituvalmiste Veikko Viiru. 4 Rakennuksen pohjoisimmassa kaksikerroksisessa tilassa toimivat yhteiset sosiaalitilat, joita kunnostettiin vuonna Ta ha n aikaan muualla rakennuksessa suoritettiin myös muun muassa sa hkökeskusremontti, kattojen korjausta, huoneiden lisa la mmönerista mista ja piha-alueen kunnostamista. 5 Perunajauhovaraston tontille rakennettiin veneveista mö vuonna 1986 veneyritys Esa Viirulle. 6 Vuonna 1996 Sari-Kaluste teki perusparannuksia teollisuushalliin, jonka suunnittelun hoiti kunnaninsinööri Erkki Parantainen Sivu 140. Viitattu Lasonen J. ( ). Haastattelu. 3 Karstulan rakennusvalvonnan virkailija ( ), haastattelu. 4 Idem. 5 Karstulan kunnan tekninen toimisto ( ). 6 Saarija rven-karstulan kansanterveystyön kunnan liikelaitos ( ). 7 Karstulan kunnanhallitus ( ). Valtionapuhakemus. Wanhojen Wehkeiden arkisto

28 Vuonna 2004 Jari Lasonen ja Merja Va lilehto ostivat rakennukset kunnalta. Lasonen oli vanha autoharrastaja ja entisöinyt useita vanhoja autoja, kun taas vaimoa Merja Va lilehtoa kiinnosti vanha esineistö ja kirjallisuus. Ta sta syntyi ideana perustaa museo, joka soveltuisi rosoiseen tehdasmiljööseen luonnollisesti. Pariskunnalla oli jo valmiiksi yrityskokemusta Karstulassa, ja toive laajentaa toimintaa omien kiinnostusten kautta sopi erinomaisesti. Rakennuksen kunto oli pienta patinaa lukuun ottamatta täysin käyttökelpoinen uudelle toiminnalle. 1 Vanhan perunajauhotehtaan tilajakoa luvulta. Vuoden 1963 eteläpäädyn laajennoksen pohjapiirustus. Ilmakuva matkailualueesta ja vuoden 1987 sosiaalitilojen remontin pohjapiirustukset. 1 Lasonen J. ( ). Haastattelu

29 7.2. Muutosprosessi Vanhaan jauhovarasto-osaan rakennettiin vuonna 2005 automuseo Wanhat Wehkeet. Korjaukset suunnitteli ja toteutti omistajapariskunta itse. Museotoimintaa varten vanha varasto-osa vaati la mmöneristyksen parantamista ja kattojen oikaisua. Myös uusia ikkuna- ja oviaukkoja jouduttiin tekema a n toiminnan sopeuttamiseksi. Museon yhteyteen tehtiin ravintola, joka vaati keittiötilojen kunnostamista tiloihin. 1 Halliosassa toimi rekka-autokorjaamo vuokraka ytössa vuoteen 2004 asti, jonka ja ljilta on myös tilassa sijaitseva 4,5m korkea nosto-ovi. Kunnalta puuttuivat tilat tapahtumien ja rjesta miseen ja korkeat hallitilat soveltuivat erinomaisesti ta ha n toimintaan. Pariskunta osti tilat itselleen ja muutti ne juhlaka yttöön sopiviksi. Tilat pita va t sisa lla a n noin 200 ihmista kerrallaan. Yla tasanteen parvi kunnostettiin juhlakäyttöön. Vaikka tiloissa toimi ennen rekka-autokorjaamo ja tiloissa sai ihan vapaasti esimerkiksi hitsata, juhlatoimintaa varten paloma a ra ykset kuitenkin vaativat palosuojauksen parantamista. Yla pohjaan tuli saada 15 minuuttia lisa a palokatkoa, joka tehtiin muiden korjaustöiden yhteydessä. Tilojen pohjapinta-alana sai palomääräysten mukaan olla maksimima a ra na 400 neliöta, joten hallin pinta-alaa tuli jonkin verran pienenta a, ettei rakennukselle tulisi uutta paloluokkaa, joka lisa isi rakennustöita ja kustannuksia entisesta a n. Tapahtumatilojen kunnostustöiden yhteydessä rakennukseen tehtiin sauna- ja allastilat. 2 Kunta toivoi saavansa keilaradan, joten pariskunta otti asiakseen sellaisen tehda. Niinpa vuonna kunnan kanssa yhteistyössa vuonna 1963 rakennetun tehdaslaajennoksen pera lle rakennettiin keilarata. Kunta vuokrasi omistajille ratakoneet ja omistajat toteuttivat tilojen muutostyöt. 3 Keilahalli soveltui vanhan tehdaslaajennoksen tiloihin hyvin, ja kauniit alkupera iset pilarirakenteet onnistuttiin saamaan ratojen va lille luonnollisesti istutettuna. Vuoden 2011 hotelliremontin ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus. Omistajat pa a ttiva t viela laajentaa toimintaa, ja majoitustilat tehtiin rakennuksen vanhoihin la mpökeskustiloihin ja purusiiloon vuonna 2011, jolloin tiloihin kunnostettiin yhteensa 13 uutta hotellihuonetta. Ta ssa muutostyössa tuli huomioida palotekniset asiat tarkkaan. Rakennuksen tilat toteutettiin P2- paloluokkaan, mutta se tuli erottaa muusta rakennuksesta P3- luokan palomuurilla. Eri kerrokset tuli osastoida ja jokaiseen osastoon tuli tehda kaksi poistumistieta, jotka eiva t kulkisi palomuurin la pi. Muutokset suunnitteli ja toteutti omistajat itse. Pa a suunnittelijana ja rakennesuunnittelijana projektissa on toiminut Rakennussuunnittelu Erkki Parantainen. Entiseen hakesiiloon rakennettiin omintakeinen sviitti. 4 Alustavia suunnitelmia matkailualueesta seka vuonna 2009 valmistunut asemaakaava. 1 Lasonen J. ( ). Haastattelu. 2 Idem. 3 Lasonen J. ( ). Haastattelu. 4 Karstulan kunta ( ). Ennakkolausunto. Wanhat Wehkeet Oy, ka yttötarkoituksen muutos

30 Vuonna 2007 omistajat hakivat matkailualueelle uutta ranta-asemakaavaa, joka valmistui vuonna Asemakaavan tavoitteena oli kehitta a alueen matkailutoimintaa ja mahdollistaa muiden matkailuun liittyvien rakennusten rakentamisen matkailualueen tontille. 1 Rakennuksen tontille on tehty seitsema n erillista mökkia majoitustarkoitukseen. Kesa teatteri tehtiin tontille vuonna 2007 vanhan venevajan yhteyteen: katetussa katsomossa on paikkoja 370 hengelle ja teatteri toimii merkitta va na vetonaulana matkailualueelle. Vuonna 2015 tontille avattiin karavaani-alue, johon mahtuu jopa 110 ajoneuvoa sa hköistetyilla paikoilla. 2 Erilaiset toiminnalliset ratkaisut on saatu sovitettua perunajauhotehtaan tiloihin ilman sen suurempia teknillisia ongelmia. Museotoimintaa varten tehtaan vanha varasto-osio vaati la mmöneristyksen parantamista ja kattojen oikaisua. Myös uusia ikkuna- ja oviaukkoja jouduttiin tekema a n toiminnan edellytyksiksi. Vanhan teollisuusrakennuksen eri vaiheista kertovia rakenteita on kuitenkin pyritty paikoin ja tta ma a n na kyville, kuten esimerkiksi kelahallin pilarirakenteissa. Kaikki kantavat rakenteet on tehtaassa sa ilytetty ja alkupera isen punatiilisen tehtaan ulkoasu on uusia lisäosia lukuun ottamatta suhteellisen alkuperäinen. 3 Ilmastointia tuli jonkin verran tiloissa parantaa ka yttötarkoituksen muutoksen myöta, silla tiloissa pyöriva t ihmisma a ra t ovat maksimikapasiteetissaan kasvanut. Esteettömyyden kannalta ei ollut tarvittavaa tehda suurempia muutoksia ja tiloissa on mahdollista kulkea pyöra tuolillakin. Kaikki sisa pinnat on uusittu vuosien saatossa ja uusien muutosten myöta. Sa hkö- ja vesivedot on myöskin uusittu muutostöiden yhteydessa palvelemaan tilojen uusia funktioita. Vanhan tehtaan la mmitysja rjestelma jouduttiin uusimaan, jolloin se muutettiin hakela mmitykseksi. Osaa vesikatoista on Jari Lasonen mukaan jouduttu uusimaan, jonka yhteydessa kattoon ja ulkoseiniin on myös asennettu lisälämmöneristystä. 4 Vaadittavia muutostöita ja korjauksia varten saatu taloudellinen tuki on tullut ELY-keskukselta ja Viisari-Leaderilta. Leader-rahoitusta on saatu museotilan laajennokseen, kaluston kunnostus- ja na yttelytilojen rakentamiseen, ka velysillan rakentamiseen, sauna- ja sosiaalitilojen rakentamiseen, karavaanarialueen laajentamiseen ja na yttelykatoksen la mmönerista miseen. 5 1 Karstulan Kunnan Kaavioituskatsaus (2010). 2 Lasonen J. ( ). Haastattelu. 3 Idem. 4 Idem. 5 Viitattu Vuoden 2011 hotelliremontin julkisivupiirustukset ja toteutunut julkisivu

31 7.3. Nykytilanne Matkailualueella ka y omistaja Jari Lasosen mukaan vuosittain arviolta ihmista alueen laajan toimintakirjon vuoksi. Vuonna 2018 pelka sta a n matkailuajoneuvoja ka vi alueella 3300 eli noin ihmista ka vi jo ainoastaan leirinta alueella. Kesa teatterissa vuorostaan ka vi vuonna 2018 noin 3,500 ihmista ja museossa kymmenia ihmisia pa ivitta in. Toimintaa on jouduttu laajentamaan runsaasti vuosien saatossa alueen suuren kysynna n vuoksi. 1 Karavaanarit valitsivat vuonna 2016 Wanhojen Wehkeiden matkailualueen vuoden Caravan-alueeksi. Valintaa perusteltiin matkailualueen monipuolisella ja omintakeisella palvelutarjonnalla. 2 Työntekijöita joulukuussa vuonna 2018 oli palkattuna 10 henkilöa osa-aikaisesti, töiden painottuessa viikonloppuihin. Kesa aikaan työntekijöita oli taas noin 20. Vuoden aikana matkailualueesta palkansaajia kertyi noin neljäkymmentä. 3 Toistaiseksi laajennoksia tai uutta toimintaa ei ole alueelle tulossa. Toimintaa on sen verran kovaa tahtia laajennettu lyhyen ajan sisa lla, etta va ha a n aikaan ei ole tarve laajentaa tai muuttaa matkailualueen valmiiksi monipuolista toimintakirjoa. Ta lla hetkella on ka ynnissa vain pienia korjaus- ja ylla pitotöita, mutta muuten vanhan perunajauhotehtaan yleinen kunto on hyva. 4 1 Lasonen J. ( ). Haastattelu. 2 ping-karstulasta-ja-sfc-kuninkaanlahde-kankaanpaasta-vuoden-2016-caravan-alueiksi/ Viitattu Lasonen J. ( ). Haastattelu. 4 Idem. Keilahalli, ravintola, tapahtumatila ja museona yttely

32 7.4. Päätelmät Alueen kunnostaminen matkailu- ja viihdeka yttöön on selva sti pirista nyt la hialueen kehitysta. Kymmenet tuhannet ihmiset vierailevat alueella vuosittain ja alue työllista a osa-aikaisesti jopa 40 henkilöa vuodessa. Matkailualueet ovat sika li poikkeuksellisia tapauksia, etta ne oikeastaan vaativat hieman syrja isempa a sijaintia ollakseen houkuttelevia maakuntamatkailun kohteita, varsinkin karavaanareiden keskuudessa. Karavaanarit ovat iso osa kyseisen alueen ka vija kuntaa ja saapuessaan alueelle hyödynta va t myös vanhan tehtaan muita palveluita kuten ravintolaa, museota, kesa teatteria ja keilahallia. Yhteistyö kunnan kanssa on ollut hedelma llinen: kunnalla on ollut tietynlaisia tarpeita, ja pariskunta on onnistunut laajoihin ja muuntautuviin tiloihin sijoittamaan na ita tarpeita, joista molemmat osapuolet ovat hyötyneet. Vanha tehdasrakennus on mahdollistanut paljon eri tyyppista toimintaa, jolle on ollut kunnalla kysynta a. Arkkitehtonisesta na kökulmasta lisa osat ja muutokset ovat tietylla tasolla ristiriidassa alkupera isen rakennuksen kanssa. Vuonna 2017 Karstulan kunnan teetta ma ssa ta ydennysinventoinnissa todetaan, etta ka yttötarkoituksen muutokset ovat heikenta neet alueen edustavuutta ja alkupera isyytta. Muutokset eiva t ilmenna alkupera isen rakennustavan ja arkkitehtonisen tyylin jatkuvuutta. Alkupera ista kokonaisuutta ja yhteytta vanhaan myllyyn on vaikea hahmottaa. 1 Vaikka muutokset ovat ristiriidassa alkupera isen kokonaisuuden kanssa, ovat laajennokset ja muutokset kuitenkin toteutettu pa a osin omina kerroksinaan alkupera isen rakennuksen pa a lle ja yhteyteen, ja ilmenta va t omaa aikaansa seka erottautuvat selkea sti alkupera isesta tehtaasta. Rakennus olisi kuitenkin selva sti hyötynyt ammattimaisemmasta suunnittelusta, silla se olisi ka sitellyt ta ta katoavaa rakennustyyppia hieman arvokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Kustannukset olisivat varmasti yksityisyritta jilla nousseet, mutta rakennuksen ja alueen historiallinen autenttisuus olisi saanut ta sta konsultaatiosta selva a nostetta. Ka yttötarkoituksen muutos on ta ssa tapauksessa ollut kuitenkin onnistunut, lukuun ottamatta alkupera isen arkkitehtuurin yhteneva isyytta suhteessa vanhaan. Koska rakennus on aktiivisessa ka ytössa, on sen kunto erinomainen ja alkupera isen rakennuksen sa ilymisedellytykset tulevaisuuden kannalta ovat hyva t. Rakennus toimii erinomaisena kannustimena yksityisyritta jille, jotka pohtivat vanhan teollisen rakennuksen käyttöönottoa uudessa käyttötarkoituksessa syrjäisellä paikkakunnalla. Edellytyksenä kuitenkin on, etta omistajilta löytyy tahtotilaa ja valmiudet tekema a n paljon töita menestyksensa eteen. Karavaanareita löytyy Suomesta noin , ja vain pienen osan houkutteleminen ta sta demografiasta takaisi kesa sesonkeina laajan asiakaskirjon muuten harvaan asutuille alueille. Vanhan tehtaan hotelli-, kylpyla - ja neuvottelutiloja. 1 Kervinen M. ( ). Karstulan kunnan ta ydennysinventointi. 2 Viitattu

33 8. Pohjan Vanha Kunnantalo, Raasepori 64 65

34 8.1. La htötilanne Pohjan Vanha Kunnantalo Sijainti: Pohja, Raasepori, Uusimaa Väkiluku: ~5000 (v.2008) 1 Rakennusvuosi: 1979 Korjattu: 2011 Muutosvuosi: 2016 Tilaaja: Oy SunPark Invest Ab Rakennuttaja: Oy SunPark Invest Ab Rakentaja: Ak Byggteam Ab Arkkitehti: Lasse Heikkinen 1 vaerak_2008_ _fi.pdf Pohjan kunnantalo syntyi aikana, jolloin Pohjan kunnan keskusta kehittyi kovaa vauhtia. Uusi kaava koskien kyla n keskustaa oli valmis ja sita ruvettiin vihdoin toteuttamaan. Tavoitteena oli kasvattaa kirkonkyla n elinvoimaa ja tuoda palveluita keskeisesti yhteen paikkaan. Alustava kustannusarvio kunnantalolle oli noin 14 miljoonaa markkaa, mutta se pa a tettiin myöhemmin puolittaa noin 7 miljoonaan: kunnanjohtaja toivoi rakennuksen toteutuvan sen aikaiseen Arava-hintaan, joka oli noin 2000 markkaa neliölta. Muu keskusta toteutettaisiin myös kustannustehokkaasti elementtirakentamalla, joka oli tyypillista ta ha n aikaan. 1,2 Pohjan kunnantalon rakennusprosessi aloitettiin vuonna 1975, mutta se koki alkutaipaleellaan jonkin verran ongelmia. Kunnanvaltuusto vastusti sijoituspaikkaa la hella Pohjan historiallista kivikirkkoa ja he vetosivat museoviraston lausuntoon, jossa todettiin kunnantalon arkkitehtuurin luovan heida n mielesta a n turhan suuren kontrastin vanhalle kulttuurihistorialliselle kokonaisuudelle. Rakennustyöt kuitenkin aloitettiin vuonna 1977, mutta valitusten takia rakennuksen pohjiin jouduttiin tekema a n tiettyja muutoksia. Rakennus valmistui kuitenkin vuonna 1979 budjetin sisa lla. 3 Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Lasse Heikkinen. Pa a osa kunnantalosta toteutettiin tiukkaan moduulimittaan elementtirakentamalla, mutta valtuustosali tehtiin moduulista poikkeavasti ja paikallavalamalla. Rakennus otti ulkomuodollaan va litta va n roolin uuden keskustan ja kirkonkyla n vanhojen rakennusten kanssa. Julkisivusta haluttiin pitka aikainen ja kesta va kivijulkisivu, jonka tulisi olla kuitenkin kotimaista kivea. Turussa oli va ha n aikaa sitten rakennettu työva en sa a stöpankin rakennus, jossa oli julkisivussa ka ytetty Lapin marmoria, mista arkkitehti otti inspiraatiota. Pitkien keskustelujen ja lkeen materiaaliksi valikoitui marmori Tervolasta. Tehokkaan tilasuunnittelun ansiosta julkisivumateriaaliin oli mahdollista satsata kuitenkin pita essa kunnantalon kustannukset Arava-hinnoissa. Kiinnikkeet tehtiin jo alunpita en haponkesta va sta tera ksesta, joka takaisi pitka n ia n julkisivulevyille. 4 Kunnantalo oli uuden keskustan toinen rakennus liikekeskuksen ja lkeen, jota seurasi muun muassa pankki, kirjasto ja kauppa, jotka suunnitteli myös arkkitehti Lasse Heikkinen. Keskustan nousua seurasi kuitenkin 80-luvulla kasvava poismuutto ja kunnan elinvoimaisuuden heikentyminen johtuen osaltaan öljykriisista, joka koetteli Fiskarsin ruukkia. 5 Pohjan kunnantalo vuonna Heino S. ( ). Radiohaastattelu: Arkkitehti Lasse Heikkinen ja Sunpark. 2 Heikkinen L. ( ). Haastattelu. 3 set_48868=15&categories_48868=3967. Viitattu Heino S. ( ). Radiohaastattelu: Arkkitehti Lasse Heikkinen ja Sunpark. 5 Idem

35 Uudenmaan maakunnassa sijaitseva Pohja liitettiin osaksi Raaseporin kuntaa yhdessa Tammisaaren ja Karjaan kanssa vuonna Kuntaliitoksen myöta Pohjan entinen kunnantalo yhdessa monen muun rakennuksen kanssa ja i vaille ka yttöa, kun hallinto siirtyi Tammisaareen. 1 Pohjan kunnantalosta tehtiin tulevan ka ytön suunnitelmat vuonna 2009 arkkitehtiryhma Pitka ranta Oy:n puolelta. Raaseporin tekninen- ja ympa ristötiimi pa a tettiin sijoittaa tyhjille ja a neeseen kunnantaloon. Rakennuksessa kuitenkin todettiin home- ja vesikattovaurioita, joten rakennus tuli ja lleen tyhjenta a remonttia varten. 2 Korjaustyöt vuosina olivat mittavat, ja niiden yhteydessa uusittiin muun muassa rakennuksen vesikatot ja vuotokohdat, kellarin vesieristysta parannettiin ja rakennukselle tehtiin salaojitus. Tekninen- ja ympäristötiimi kuitenkin lopulta päätettiin sijoittaa Karjaalle ja osin Tammisaareen, ja na in rakennus ja i taas tyhjilleen. 3 Ja lleen tyhjilleen ja a neen rakennuksen ka yttötarkoitukseksi ehdotettiin muun muassa koulua, musiikkitaloa ja kulttuuritaloa. Kaikki na ma kuitenkin vaativat kunnan rahoitusta, joka ei va estölta a n hupenevassa kunnassa, jolla oli muutenkin kasapa in ylla pidetta via kiinteistöja, ollut suotavaa. Lisa ksi mika a n na ista ehdotuksista ei soveltunut kovinkaan luonnollisesti rakennuksen sisa iseen logiikkaan, ja olisivat mahdollisesti vaatineet kantavien linjojen muuttamista tai lisa osien rakentamista. 4 Ehdotukset alkoivat ta ma n ja lkeen pyöria tilapa iska ytön ja vuokrattavien toimistotilojen ympa rilla, joka Lasse Heikkisen mukaan alkoi hyvin vahvasti viittaamaan siihen, etta rakennus tulisi olemaan paikoin tyhjillään. Tilojen tyhjeneminen taas johtaisi rakennuksen hiljaiseen rapistumiseen. Vanhassa kunnantalossa alkoi jo esiintyä pikkuhiljaa ajan tuomaa patinaa ja graffiteja. 5 Pohjan kunnantalo vuonna 1979 ja 1980-luvulla. Asumiska yttö tuli ideaksi Lasse Heikkisen mukaan la hialueen golfkenttien ka ytta jilta ja viereisen Fiskarsin ruukin vierailijoilta, jotka toivoivat la hialueelle korkeatasoisempaa asumista, johon kuuluisi jonkin verran palveluita kuten hotelleissa. Pohjaa ympa röiva t kaksi suurta golf-kentta a seka Bilna sin ja Fiskarsin ruukit, joten alue kera a itselleen kesa isin suuren ja varakkaan joukon ihmisia, jotka kaipaisivat tasokasta asumista la hialueelta. Rakennuksen pohjaa tuli kuitenkin tutkia soveltuisiko se ta ha n ka yttöön: kunnantalon mitoitus perustui 1970-luvulla yleisesti ka ytettyyn toimistomitoitukseen, jossa yksiköt koostuivat 7,2 x 7,2 metrin ruuduista. Ta ma oli alun perin suunniteltu olemaan helposti jaettavissa joko kahteen 3,6 metrin toimistoon tai kolmeen 2,4 metrin huoneeseen. Jos kantavia linjoja ei purettaisi, olisivat asunnot yksitta isessa moduulissa noin m² yksiköita molemmin puolin keskika yta va a, joka soveltuisi oikein hyvin asumiska yttöön. Ikkunajakoja ei myöska a n na in tarvitsisi siirrella. Lasse Heikkisen mukaan ta ma rationaalinen jako oli aikoinaan perusteltu myös silla, etta ka yttötarkoitus voisi tulevaisuudessa muuttua. 6 Lisa ksi rakennuksessa oli jo valmiiksi suuria edustustiloja, joita pystyisi hyödynta ma a n yhteistiloina hotellitason palveluita haettaessa. Sunparkin sijoittuminen Pohjan kirkonkylällä. 1 Heino S. ( ). Radiohaastattelu: Arkkitehti Lasse Heikkinen ja Sunpark. 2 Viitattu Heino S. ( ). Radiohaastattelu: Arkkitehti Lasse Heikkinen ja Sunpark. 4 Heikkinen L. ( ). Haastattelu. 5 Heino S. ( ). Radiohaastattelu: Arkkitehti Lasse Heikkinen ja Sunpark. 6 Heikkinen L. ( ). Haastattelu

36 8.2. Muutosprosessi Ka yttötarkoituksen muutokseen saatiin paikallinen investoija, jonka ja lkeen perustettiin Oy Sunpark Invest Ab. Ta ta toimenpidetta seurasi kaavoitusvaihe. Kaupunki omisti maapohjan ja rakennus oli kaavassa merkittyna yleisten rakennusten piiriin. Ka yttötarkoituksen muutosta haettiin poikkeusluvalla kaavamuutoksen sijaan, viitaten tulevaan keskustakaavaan, joka oli kunnalla työn alla. Kaupunki myi SunPark Investille seka kiinteistön etta tontin samassa paketissa ja irtaantui vanhasta kunnantalosta. 1 Rakennuksesta purettiin sisa lta la hes kaikki lukuun ottamatta kantavaa betonirunkoa, ikkunoita seka sisa - ja ulkokattoja. Aulaan kuitenkin ja tettiin vanhat marmorilaatat, ja ne ovat sa ilyneet koskemattomina luvulta asti. Asunnoille tehtiin suuret, lasitetut parvekkeet, jotka ovat suurin visuaalinen muutostoimenpide julkisivuille. Ta ta vaadittiin myös kaavassa. Taustalla pystyttiin kuitenkin sa ilytta ma a n kunnantalon alkupera inen julkisivu- ja ikkunajako. 2 Esteettömyyttä parannettiin rakentamalla hissi kaikkiin kerroksiin: tämä saatiin mahtumaan pääportaan keskelle, joka oli jo alun perin suunniteltu tilavaksi. Asuntojen uudet wc-tilat haluttiin muutenkin tehda suuriksi tavoitellessa hotellimaista kokonaisuutta, joten ne ta yttiva t erinomaisesti esteettömyysmääräykset. 3 Palotekniselta na kökulmalta muutostoimenpiteita ei tarvinnut kovinkaan paljoa huomioida, muuten kuin va liseinien materiaaleja valittaessa. Rakennuksen molemmissa pa issa sijaitsivat jo valmiiksi varapoistumistiet, ja kulkukaistat olivat vanhassa julkisessa rakennuksessa myös valmiiksi erittäin suuret. 4 Kaikki LVI- tekniikka jouduttiin tekema a n uudestaan, silla toimistoissa ei luonnollisesti ollut putkia vesipisteille ja viema röinneille. Lisa ksi ilmanvaihtoputkisto oli vuosien saatossa ka rsinyt muutenkin jatkuvan tupakoinnin aiheuttamista saasteista. Sa hkötekniikka uusittiin sen tullessa ka yttöika nsa pa a ha n ja rakennus liitettiin korjausten yhteydessa myös kaukola mpöverkkoon. 5 La htökohtina suunnitteluun oli tavoitella hotellitason asumista. Arkkitehti Lasse Heikkisella oli paljon kokemusta laivojen, hotellien ja kylpylöiden suunnittelusta, joten ne ohjasivat suunnittelua ja materiaalivalintoja vahvasti. Työtasot tehtiin graniitista, huoneisiin asennettiin jenkkija a kaapit ja huoneistojen makuuhuoneet toteutettiin va lja sti, jotta niihin mahtuisi myös työpöyta parisa ngyn lisa ksi. Myös WC- ja kylpyhuoneyksiköt juontuvat ta sta hotelliajattelusta niin kooltaan kuin materiaaleiltaan, ja Lasse Heikkinen koki yhtena inspiraationaan Dubai-matkalla na kema nsa hotellin kylpyhuonetilat 6. Vanhan kunnantalon pohjapiirustukset käyttötarkoituksen muutoksen jälkeen. 1 Heikkinen L. ( ). Haastattelu. 2 Idem. 3 Idem. 4 Idem. 5 Idem. 6 Heino S. ( ). Radiohaastattelu: Arkkitehti Lasse Heikkinen ja Sunpark

37 Asuntoja on vain kahdessa kerroksessa, joten erista ma lla va lipohja saatiin aikaan hyvin hiljaiset asunnot, jossa a a ni ei kantaudu asunnosta toiseen. Aulatilat on ka sitelty kuten hotelleissa eli antibakteerisella ja palosuojatulla palamatolla. Asunnon pitka t keskika yta va t luovat hotellimaista tunnelmaa. Rakennus on kuitenkin ihan tavallinen asunto-osakeyhtiötalo. 1 Hotellimaista teemaa jatkavat poikkeuksellisen suuret yhteistilat. Kunnantaloon tehtiin alkupera isissa suunnitelmissa varaus 12,5 metrin uima-altaalle ja betonit sita varten valettiin valmiiksi, mutta sita ei koskaan toteutettu valmiiksi poliittisista syista : kunnan johto ei halunnut asukkaiden kuvittelevan etta rahaa olisi liikaa 2. Uuden ka yttötarkoituksen yhteydessa allasosasto vihdoin kuitenkin viimeisteltiin. Henkilökunnan sosiaalitiloista tehtiin 100m² kuntosali. Miesten ja naisten saunaosastot on molemmat uusittu hankkeen yhteydessä. 3 Ensimma iseen kerrokseen tehtiin varaus pienelle kahvila-ravintolalle, jota asukkaat voisivat ka ytta a halutessaan. Tiloihin tuli ThaiFinE ravintola, jossa toimii noin 3 työntekija a. Kyseisesta ravintolasta on mahdollista tilata esimerkiksi aamupalaa suoraan asuntoon. Jos asukas haluaa vaikkapa siivousta tai pesulapalveluja, niin ne ja rjesteta a n rakennuksen sisa isesti paikkakunnan hintaan. Palvelut ovat kuitenkin ta ysin erillisia ja niita voi hankkia sen mukaan kuin itse niita tarvitsee ja haluaa maksaa, eli tavallinen asukas ei maksa muiden asukkaiden palveluista. 4 Marmorijulkisivu ennen pesutoimenpiteita ja niiden ja lkeen. Velaton hinta yksitta iselle asunnolle Sunparkista on noin e ja yhtiövastike velattomana on alle 200e. Ilman olemassa olevaa runkoa pohjana, asunnot maksaisivat kaksi kertaa enemma n arkkitehdin mukaan. Koska yleistilat olivat pa a asiassa valmiina, ei niihin tarvinnut uhrata kovinkaan paljon kustannuksia rakennusvaiheessa. 5 Visualisointeja vanhan kunnantalon pa a julkisivusta. Vanha kunnantalo ennen käyttötarkoituksen muutosta ja sen jälkeen. 1 Heikkinen L. ( ). Haastattelu. 2 Idem. 3 Idem. 4 Idem. 5 Idem

38 8.3. Nykytilanne Rakennus valmistui kesa lla vuonna Vanhassa kunnantalossa sijaitsee nykya a n 27 huoneistoa, jotka sijoittuvat kahteen eri kerrokseen. Na ista kuitenkin vain 10 ovat asuttuja ta lla hetkella. Odotettua suurta rynta ysta ei va littöma sti tullut, ja se on Lasse Heikkisen mukaan osittain nykyisen asuntotilanteen mukainen: vaikka halukkaita muuttajia la hialueelta rakennukseen olisikin, eiva t he saa myytya vanhaa taloaan pois, joka kattaisi euron hinnan, jota SunParkin asunnosta pyydetään. 1 Investoijat ja arkkitehti pohtivat nyt vaihtoehtoja, joilla loput tyhja t tilat saataisiin ka yttöön. Luonnollinen vaihtoehto olisi yksinkertaisesti vain markkinoida rakennusta aggressiivisemmin: asunnot ovat olleet valmiina vain alle kaksi vuotta ja potentiaalisia ostajia kuitenkin jonkin verran löytyy. Rakennukseen pohditaan kuitenkin myös muita ka yttötarkoituksia, joilla voitaisiin hyödynta a jo rakennetut tilat tehokkaammin. Tilat soveltuvat Lasse Heikkisen mukaan esimerkiksi palveluasunnoille, silla tilat ovat ta ysin esteettöma t ja rakennuksessa on valmiiksi erinomaiset kuntoutustilat. Toinen ka ypa vaihtoehto on Heikkisen mukaan huoneistohotellitoiminta: viereisella Fiskarsin ruukin alueella on jo hotellitoimintaa, mutta kapasiteettia tarvittaisiin mahdollisesti lisa a, varsinkin kesa isin. Tilat ovat jo valmiiksi hotellitasoisia yhteistiloja myöten, silla ne ovat aikaisemminkin toimineet edustustiloina. Ajastuksena olisi mahdollisesti pitää yksi rakennuksen siipi edelleen normaalissa asuntoka ytössa, ja sijoittaa joko palveluasuminen tai hotellitoiminta rakennuksen toiseen siipeen. 2 Kunnantalon uusi käyttötarkoitus on kuitenkin luonut pientä piristystä kirkonkylän sydämeen: Village Cafe on syntynyt kirkonkyla lle SunParkin tulon ja lkeen, Delitukussa on nykya a n uusi yritta ja ja SunParkin oma ThaiFinE- ravintola seka asunnon muut palvelut työllista va t jonkin verran ihmisiä. 3 Koska rakennus on vastavalmistunut, ei minka a nlaisia korjaus- tai ylla pitotoimenpiteita ole la hiaikoina tiedossa. Rakennuksen kellaritiloissa sijaitsee edelleen kirkonkyla n arkisto. Allastilat, kuntosali ja asuinhuoneistoja ka yttötarkoituksen muutoksen ja lkeen. 1 Heikkinen L. ( ). Haastattelu. 2 Heikkinen L. ( ). Haastattelu. 3 Heino S. ( ). Radiohaastattelu: Arkkitehti Lasse Heikkinen ja Sunpark

39 8.4. Pa a telma t Vajaaka yttöisia ja huonokuntoisia, sodanajanja lkeisia kunnantaloja ja virastoja on Suomessa useita ja kyseinen ka yttötarkoituksen muutos antaa sovellettavan esimerkin siita, kuinka luvulla rakennettua kunnantaloa voisi uusioka ytta a huomioiden mahdollisimman hyvin alkupera isen pohjan, ja sen tuomat mahdollisuudet ja rajoitteet. Asumis-, hotelli- ja palvelutaloka yttö istuu rationaalisesti toteutettuihin toimistopohjiin hyvin, ja na ista usein löytyy jo valmiiksi asukkaille yhteistiloja. Eettiselta na kökulmalta ratkaisu muuttaa toimistot asunnoiksi oli toimiva: kantavia linjoja ja massoja ei tarvinnut muuttaa ja asunnot istuivat hyvin rakennuksen alkupera isessa muodossa. Yhteistilat pa a siva t tehokkaaseen ka yttöön ja uima-allas oli mahdollista myös vihdoin vihkia asukkaita varten. Vanhojen sisäpintojen purkaminen oli tarpeellista uuden käyttötarkoituksen takia: koska rakennuksessa todettiin jonkin verran sisa ilmaongelmia ja pintojen kellastumista, oli purkamistoimenpiteet tarpeellisia terveellisen asumisympa ristön luomiseksi. Lisa ksi annettiin niin sanottu tyhja taulu huoneiston va liseinien suunnittelulle. Rakennuksen merkitta vimma t elementit on kuitenkin sa ilytetty, ja varsinkin marmorilevyjen pesu ja sa ilytta minen oli merkitta va teko rakennuksen historiallisen arvon sa ilymiselle. Marmorilaattojen sa ilytta minen myös sisa tiloissa luo asukkaille mukavaa mielikuvaa vanhoista ajoista. Virastotalona tai toimistona rakennus olisi jatkanut toimintaansa kaikista luonnollisimmin. Kuitenkin kunnan toimistojen vakiintuessa muualle, oli laajalle pinta-alalle keksitta va ka yttöa, joka ei rapistuttaisi rakennusta osien tiloista seistessa tyhjilla a n. Kunnan pa a tavoitteena oli irtaantua rakennuksesta, jotta sen ei tarvitsisi ylla pita a kalliita neliöta kirkonkyla n keskuksessa. Lisa ksi na in pienella ja kaukaisella kirkonkyla lla ei löydetty sopivaa ostajaa tai vuokralaista ta llaiseen ka yttötarkoitukseen. Suurta yleisörynta ysta ei tullut uusiin huoneistoihin kuten odotettiin, joka selva sti viittaa siihen, että ehkä ihmisten muuttaessa kaupungista poispäin tai etsiessään asuntoa pienemmältä kylälta kaivataan kuitenkin omaa rauhaa. Rakennukset ovat palveluiltaan ja pohjiltaan erinomaisia hinta/laatu- suhteeltaan, mutta samoilla hinnoilla on mahdollista saada myös omakotitaloja hakiessaan rauhaa suurista kaupungeista. Vaikka potentiaalisia ostajia oli jonkin verran valmiiksi, olisi ollut kannattavampaa tietylla tasolla varmistaa la hes kaikkien huoneistojen menekki ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymista. Jo alkuvaiheessa rakennuksen jakaminen kahteen eri toimintoon olisi ollut suotavampaa. Tulevaisuus on kuitenkin rakennukselle viela avoin ja rakennus on ollut valmiina vasta va ha n aikaa. Vaikka rakennuksen ka yttötarkoituksen muutos ei ollut ta ysin onnistunut ka ytta ja ma a rien takia, on korjaus- ja muutostoimenpiteet luoneet rakennukselle paljon paremman la htötilanteen muunlaisen ka ytön sijoittamiseen. Ta ma n lisa ksi muutokset ovat parantaneet rakennuksen kuntoa huomattavasti