RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT

Transkriptio

1 KYMIJOEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT MA-ARKKITEHDIT Kukkiva kallio Hurukselan kylässä.

2

3 KYMIJOEN KOTKAN ALUEEN POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKULTTUURI JA MUINAISMUISTOT JOHDANTO Kotkan mijokivarren osayleiskaavoitus on käynnistynyt vuonna Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuodenvaihteessa Saadun palautteen perusteella päätettiin, että kaava-alueella on tehtävä aiempia selvityksiä tarkempi rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotuksen valmistelu käynnistyi vuonna Tällöin päätettiin käynnistää myös rakennuskulttuurin selvitys. Osayleiskaavaehdotus laadittiin ensin koko kaava-alueen eteläosalle, ja nyt pohjoisosalle. Tässä selvityksessä esitellään pohjoisosan rakennuskulttuuria. SELVITYKSEN RAKENNE Selvitys alkaa lyhyellä katsauksella alueen historiaan ja aiempiin rakennuskulttuurin ja muihin selvityksiin. Sitten esitellään lyhyesti kartoilla ja valokuvin alueen nykypäivän rakennuskulttuuria osa-alueittain sekä kaava-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti merkittävät rakennuskulttuurin alueet. Lopuksi esitellään kaava-alueella sijaitsevat muinaismuistot. Selvityksen ovat laatineet maisema-arkkitehti Kaisu Hynynen ja arkkitehti Antti Karvonen, MA-arkkitehdit oy. Kohdekuvat Antti Karvonen ja Kaisu Hynynen, kuvat vuosilta , ilmakuvat Lentokuva Vallas oy Muutaman kohteen kuva puuttuu, täydennetään. 2

4 HISTORIAN VAIHEITA KUNINKAAN KARTASTO Ruotsin kuninkaan kartastosta löytyy vanhin selkeä karttaesitys mijoen alueesta. Kartasto on laadittu 1700-luvun lopulla. Kotkan seutu kuului vuodesta 1743 Venäjään, Viipurin kuvernementtiin. Vuosien sodassa Ruotsi eteni mijoen itähaaralle asti, mutta rauhassa raja jäi edelleen mijoen länsihaaraan. Sodan aikana ja sen jälkeen mijoen haarojen välistä aluetta kartoitettiin uutta sotaa varten. Kartoitus on tehty sodankäyntiä varten. Siinä on esitetty varsin tarkasti vesistöt, erityisesti ylityspaikat ja kulkukelpoinen tiestö, sekä kyläasutus ja maantievarren krouvit. Sotajoukon liikkumisen kannalta edulliset harjut on esitetty, toisaalta myös hankalat suot, kalliomaastot ja koskipaikat. Maastonmuotoja on korostettu havainnollisella varjostuksella. KARTTALEHTI 94 Viereinen karttalehti ulottuu Koivukoskelta pohjoiseen Vedenjakamaan ja Koivusaarelle. Valtakunnan raja on merkitty katkoviivalla Hirvihaaraan oikeassa yläkulmassa. Joen koskipaikat ovat Värä koski, Pykön koski, Lahjankoski ja Högfors. Jokivarren ryhmäkyliä (punaisella) ovat Perno, Lahjankoski, Jäppilä, Kurittula, Ridala ja Parickala. lien tuntumassa on viivoituksella kuvattuja peltoalueita ja pilkutuksella kuvattuja niittyalueita. Itärannalla kulkee tie Pykinkoskelle asti, länsirannalla Laajakoskelle asti. Pernoonkoskilta pohjoiseen maasto on soista metsää. 3

5 KARTTALEHTI 112 Viereinen karttalehti ulottuu Kultaankoskelta Hurukselaan ja Anjalan koskelle. Ruotsin ja Venäjän raja on merkitty katkoviivalla mijoen pääuomaan. Joen koskipaikat ovat Cultan koski, Koivukoski, Hurskoski, Susikoski ja Anjalan koski. Ruotsin puolen jokivarren ryhmäkyliä ovat Achvis, Muhuniemi, Susikoski ja Anjala. Viipurin kuvernementin puolella asutus on keskittynyt Huruxelan kyläalueelle, johon kuuluu Halkolan, Partilon, Kahrin, Heikkilän, Hurskosken ja Salonsaaren ryhmäkylät. Hurukselan saarilla on laajat niityt (vihreällä) ja myös peltoja (viivoitus valkoisella pohjalla). Etelästä Kultaalta kulkee tie Ahvionkoskille ja Hurukselan kylään, tie päättyy Salonsaarelle. Tie ylittää Hurukselassa joen sivu-uomia kolmessa kohtaa. MITÄ KARTTA KERTOO? 1700-luvun lopulla tehty sotaväen kartta kertoo monia asioita. mijokivarressa on sekä Hurukselassa että Pitkän min varrella ollut runsaasti maaseudun kyläasutusta, maanviljelyä ja karjataloutta. Kalastus on myös ollut tärkeä elinkeino. Karttalehdet ovat julkaisusta: Kuninkaan kartasto Suomesta , julkaisija SKS

6 TOPOGRAFIKARTTA Topografikartta vuodelta 1946 kuvaa huomattavasti kuninkaan kartastoa läheisempää aikaa. Maiseman pääpiirteet ovat säilyneet. Pellot kylien ympärillä ovat laajentuneet, ja tiestö on lähes nykyisellään. Hurukselan läpi vievän valtatien nykyinen linjaus eli tuolloin suunnitellut oikaisut näkyvät katkoviivoilla. Vuodesta 1946 tähän päivään muutoksia on tapahtunut maataloudessa. Peltoviljely on vähentynyt hieman, karjatalous kadonnut lähes kokonaan. Etelässä Jäppilän ja Korkeakosken tienoilla asutus on lisääntynyt. 5

7 AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON RAKENNUSKULTTUURI Kaava-alueen rakennuskulttuuria on selvitetty menlaakson rakennuskulttuuri-teoksessa vuodelta 1992 (menlaakson seutukaavaliitto). Selvitykseen on otettu ensisijaisesti kohteita, joita on pidetty valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävinä. Selvityksessä kohteet ja niiden arvo on luokiteltu järjetelmällisesti ja niiden taustaa on kuvattu lyhyesti. Kohteiden paikallistaminen on kuitenkin joskus vaikeaa, koska sijaintitiedot ja hakemistokartta ovat ylimalkaisia. Suunnittelualueella ovat tämän teoksen kohteet: 111 Jäppilän koulu 142 Huruksela Pohjoisosassa katkoviivalla mijoen maisemakokonaisuus Sekä joen länsirannalle rajattu alue, jolta puuttuu kohdenumero. Tämä rajaus liittynee Pernoontien maisemaan. 6

8 AIEMPIA SELVITYKSIÄ KYMENLAAKSON KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on laatinut vuonna 2005 kokonaisselvityksen menlaakson kulttuuuriympäristöstä. Rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden osalta selvitys perustuu vuoden 1992 selvityksen valikoimaan. Tämän lisäksi selvityksessä esitetään edellisen selvityksen jälkeen tehdyt valtakunnalliset ja maakunnalliset rakennetun kulttuuriympäristön arvoalueiden rajaukset. Selvityksen tavoitteena oli luoda kokonaisvaltainen kuva ja paikkatietokanta ympäristön arvoista. Yksittäisistä kohteista on vain suppeasti tietoa. Osayleiskaavan alueella sijaitsee: mijokilaakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (sininen rajaus) Hurukselan kylän pienmaisema (keltainen rajaus) Perinnemaisemia Hurukselassa Esihistoriallisen ajan muinaisjäännöksiä Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä Taistelukaivantoja Arvokkaita rakennuksia Rauhoitettuja luonnonmuistomerkkejä Muita kohteita menlaakson kulttuuriympäristöselvityksen rakennettuun kulttuuriympäristöön sekä muinasimuistoihin liittyvät kohteet ja alueet sisältyvät tähän selvitykseen. 7

9 AIEMPIA SELVITYKSIÄ RKY 2009 ARKEOLOGISET SELVITYKSET RKY on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Kaava-alueen inventointi on tehty (Katja Vuoristo/Museovirasto). Tällöin on inventoitu alueen esihistorialliset kohteet. Vuonna 2007 on tehty Kotkan manneralueen historiallisten muinaisjäännösten inventointi ja Kotkan sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi. Kulttuuriympäristöjen alueiden käytön suunnittelussa huomioidaan rakennettujen ympäristöjen lisäksi myös valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä muinaisjäännökset. Muinaisjäännösten ensisijainen lähtöaineisto on Museoviraston ylläpitämä muinaisjäännösrekisteri. Kaikki muinaisjäännökset ovat lain nojalla rauhoitettuja, mutta Museovirasto arvioi maakuntakaavakohtaisesti myös yksittäisten muinaisjäännösten merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla. RKY KOHTEET KAAVA-ALUEELLA Kaava-alueella sijaitsee Hurukselan valtakunnallinen rky-alue. Sen kuvaus esitetään edempänä tässä selostuksessa osa-alueen esittelyn yhteydessä. 8

10 RAKENNUSKULTTUURI KO KO UVOLA TK A st/pk rk272 Salonmäki rk252 rk253 rk251 rk273 rk250 rk254 rk256 rk257 rk261 rk301 rk274 rk262 rk258 rk260 rk276 rk278 rk279 rk280 RAKENNUSKULTTUURI TÄNÄÄN rk275 rk rk265 rk266 rk267 rk268 rk286 rk287 rk288 Kahrinmäki 26.4 Koivusaari Heikkilänmäki rk264 rk263 rk300 rk282 rk283 rk255 rk281 Huruksela rk284 st/pk rk285 Heinäsaari rk289 rk277 rk270 Mammulanmäki rk269 rk290 rk271 Hirvenmäki st/pk TEEMAKARTTA 23.0 KOUVOLA KOTKA KO U KO VOL TK A A KOUVOL A KOTKA Keskeinen tavoite on se, että osayleiskaavassa voidaan huomioida rakennetun ympäristön arvot riittävästi. Tämä on erityisen tärkeää siksi, että nykyisessä yleiskaavassa rakennuskulttuurin arvot on huomioitu varsin puutteellisesti. Osayleiskaavan teemakartassa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöalueet kaava-alueella sekä yksittäisten rakennuskulttuurikohteiden sijainti. Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta Korkeakoski Nikeli Huruksela Huruksela, muut kuin rakennukset Huruksela 100-> 150-> 200-> 250-> Kultaanmaa 300-> Kartta kertoo, että mijoen pohjoisosan kaava-alueella on joitakin rakennuskulttuurin arvoalueita sekä runsaasti yksittäisiä arvokohteita. AUVOLA OLKO HTÄÄ UV PY KO HTÄÄ PY K KO OUV TK OL A A mijoen osayleiskaavan rakennuskulttuurin selvityksessä tarkastellaan rakennuskulttuurin arvoja nykytilanteessa. rk208 rk209 rk113 rk207 rk112 Yläkylä A TK KO HTÄÄ PY Pernoo rk114 rk115 SELVITYS rk110 rk206 rk205 rk111 Mikkolansaari rk204 rk203 rk200 Nikeli rk201 rk202 Laajakoski Selvityksessä on käyty läpi aiempien selvitysten kohteet ja lisäksi otettu mukaan joitain uusia kohteita. Kohteille on annettu juoksevat numerot, yksittäisten kohteiden nimi perustuu tässä selvityksessä tilan nimeen. Kohteet on valokuvattu. A TK KO HTÄÄ PY rk109 Yläkylä rk160 rk107 rk108 rk106 rk105 rk104 Vanhat kylien paikat on rajattu teemakartalle Kuninkaan kartaston karttojen perusteella. Jäppilänsaari rk100 rk153 rk154 rk101 Alakylä MERKINNÄT rk103 rk102 Jäppila rk160 Rakennuskulttuurikohde Veikkola rk156 rk155 rk159 rk158 rk152 rk157 Vanha kylän alue rk151 rk150 Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas Kurittula 9 Kotkan mijoen pohjoisosa oyk Teemakartta RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ MA-arkkitehdit oy

11 RAKENNUSKULTTUURI TÄNÄÄN OMINAISPIIRTEITÄ MONI-ILMEISYYS mijoen Kotkan alueen pohjoisemman osayleiskaava-alueella on maataloutta ja kyliä ja niiden välillä pitkä, metsäinen erämaajakso. Rakennuskulttuuri painottuu kyläalueille. RYHMÄKYLÄT JA PIHAPIIRIT Hurukselan kylässä asutus on pääosin keskittynyt ryhmiksi. Pihapiirin rakennukset rajaavat pihat selkeiksi tiloiksi, vaikkeivät ne tyypillisiä umpipihoja olekaan. Myös tiemaisemasta muodostuu asutuksen kohdalla pienipiirteistä ja vaihtelevaa, paikoin jopa ahdasta. Monessa rky-listan kohteessa tärkeintä on eri-ikäisten ja eri-ilmeisten rakennusten muodostama kokonaisuus, eivätkä ainoastaan tilan yksittäiset hienoimmat rakennukset. Alueen ilmeen säilymisen kannalta on siis oleellista rakennusten muodostaman kokonaisuuden säilyminen, eikä niinkään yksittäisten rakennusten säilyminen. Kun maatalous muuttuu, muuttuvat myös talousrakennusten käyttötarkoitukset - ja osa rakennuskannasta voi myös jäädä ilman toimivaa käyttöä. Tämä saattaa hankaloittaa rakennusten säilymistä. Uudempi rakentaminen on paikoin tehty osaksi vanhaa pihapiiriä ja muita rakennuksia. Tällöin se liittyy vanhaan perinteeseen. Huolenpito ympäristöstä näkyy sekä rakennusten kunnostamisena, että monissa silmiä hivelevissä yksityiskohdissa. Usein uudisrakentaminen kuitenkin poikkeaa perinteisestä ympäristöstä. Asutusta ja viljelyä joen varrella. Etualalla Jäppilänlahti, takana Pitkä mi ja Laajasuonjärvi. Vasemmalla länsirannalla Jäppilä, oikealla itärannalla Kaivola ja Laajakoski. 10

12 JOKIVARREN MERKITYS Joki on vuosisatoja ollut alueen valtaväylä, jonka varteen maatalous ja kyläasutus ovat asettuneet. Joen merkitys kulkuväylänä on kuitenkin jo kauan sitten hävinnyt. Kaava-alueella ei myöskään sijaitse energiantuotantokäytössä olevia, jokeen liittyviä rakenteita. MUUTOS JA PYSYVYYS Vanhakantaisen maanjaon seurauksena erityisesti Hurukselassa on säilynyt ryhmäkylien piirteitä. Epäkäytännöllinen maanjako on toisaalta heikentänyt maa- ja metsätalouden kannattavuutta merkittävästi. Pienet tilakeskukset ovat muuttuneet asunto- tai loma-asuntotonteiksi. Kapeita peltokaistoja jää pois viljelystä, kapeilla metsäpalstoilla metsätalouden kannattavuus on heikko. Pohjoisosalla jokivarren maankäyttö on pysynyt saman tapaisena pitkään. Kuitenkin muutokset maataloudessa ja rakentamistavoissa ovat muuttaneet joen ja kylien maisemaa. Asutuilla seuduilla rakennuskanta on melko yhtenäistä, ja maisemaa ja pihatiloja muodostavia talousrakennuksia on jäljellä paljon. Vanhasta on paljon tallella, mutta paljon on myös kadonnut tai katoamassa. MAANJAON HISTORIA Alueen maanjaon historia on poikkeuksellinen. Venäjän Suomessa noudatettiin Ruotsin lakeja, mutta tilojen isojako on alueella tehty paljon myöhemmin kuin Ruotsin Suomessa. Kaava-alueen eteläosan peltorannoilla isojako on toteutettu pitemmälle kuin pohjoisosassa Hurukselassa ja erämaa-alueella. Isojaossa on alueella säilytetty paljon aiempaa palstajakoa: tiloilla on erillisiä pelto-, niitty-, metsä-, ranta-, turvesuo-, hiekkaharju yms. palstoja laajalla alueella. lien alueet eivät ole yhtenäisiä, vaan kylillä on alueita toisten kylien sisällä. Ajan mittaan palstoja on pilkottu vielä kapeammiksi perinnönjakojen ja maaseudun asutustoiminnan yhteydessä. Oikealla otteita alueen kiinteistönjakokartasta. Ylimmällä ja keskimmäisellä kartalla näkyy tilarakenteen selvä ero joen länsirannan (Ruotsin Suomi) ja itärannan (Venäjän Suomi) välillä. 11

13 JOEN LÄNSIRANTA KOHTEET rk208 rk209 rk207 rk112 Yläkylä Alueeseen kuuluvat Kurittulan, Jäppilän ja Pernoon kylät. Pernoo rk114 rk115 rk111 rk110 rk206 rk205 Mikkolansaari rk204 rk203 rk200 Nikeli rk201 rk202 Laajakoski rk109 Yläkylä rk107 rk108 Jäppila rk106 rk105 rk104 rk101 Alakylä rk100 rk103 rk102 rk160 Jäppilänsaari rk154 rk155 rk158 rk157 rk150 rk153 Veikkola rk156 rk151 rk152 rk159 MERKINNÄT rk160 Rakennuskulttuurikohde Vanha kylän alue Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas Kurittula 12 Kotkan mijoen pohjoisosa oyk Teemakartta RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ

14 JÄPPILÄ Jäppilän Alakylän koulu vuodelta 1897 (100). Kohde on listattu myös Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Vilkki (101) Vanhala (102) Ranssi (103) Kuusela (104) Mikkola (105) 13

15 Pirjonpalo (106). Pitkäkaski (107) Peräkaski (108) Ylä-Mikkola (109). Mäntyrinne (110) Alamikkola (111) 14

16 Onervala (112). Onervala, aitta (112). Kilpiranta (113) Ojantaus (114) Harjula 2 (115). 15

17 rk201 rk202 Laajakoski KORKEAKOSKELTA POHJOISEEN KOHTEET KOTKA PYHTÄÄ rk109 Yläkylä Alue Korkeakoskenhaaran pohjoispuolella. rk107 rk108 Jäppila rk106 rk105 rk104 rk101 Alakylä rk100 rk103 rk102 rk160 Jäppilänsaari rk154 rk155 rk158 rk157 rk150 rk153 Veikkola rk156 rk151 rk152 rk159 MERKINNÄT rk160 Rakennuskulttuurikohde Vanha kylän alue Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas Kurittula Kotkan mijoen pohjoisosa oyk Teemakartta RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ MA-arkkitehdit oy 16

18 LAAJAKOSKENHARJUN YMPÄRISTÖ Alaritala (150). Ylä-Ritala (151). Seurantalo (152). Laajakosken Kappeli (153). Laajakosken hautausmaa (153). Mättölä (154). 17

19 Ranta-Simola (155). Koulu (156). Sepänmäki (157). Seppälä (158). Ylämattila (159). 18

20 rk201 rk202 Laajakoski NIKELI KOHTEET KOTKA PYHTÄÄ rk109 Yläkylä Alue Laajakosken sairaalalta Myllykoskelle. rk107 rk108 Jäppila rk106 rk105 rk104 rk101 Alakylä rk100 rk103 rk102 rk160 Jäppilänsaari rk154 rk155 rk158 rk157 rk150 rk153 Veikkola rk156 rk151 rk152 rk159 MERKINNÄT rk160 Rakennuskulttuurikohde Vanha kylän alue Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas Kurittula Kotkan mijoen pohjoisosa oyk Teemakartta RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ MA-arkkitehdit oy 19

21 LAAJAKOSKEN SAIRAALA MAAKUNNALLISESTI ARVOKAS ALUE Laajakosken sairaalan alue on arvioitu arvokkaaksi Etelä-menlaakson kulttuuriympäristöselvityksessä vuodelta Arvoluokka on tässä selvityksessä avoin. Kaava-aineistossa se on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi. Alueella toimi pitkään Laajakosken sairaala (entiseltä nimeltään Nikelin sairaala), jossa hoidettiin psyykkisesti sairaita potilaita. Laajakosken sairaalan toiminta loppui vuoden 2006 alussa menlaakson uuden psykiatrisen sairaalan valmistuttua. Viistoilmakuva laajakosken sairaalan alueesta. Taustalla Pitkä mi, vasemmassa yläkulmassa Laajakoskenjärven pohjoisosaa. Sairaalan rakennukset etualalla. 20

22 LAAJAKOSKEN SAIRAALA Sairaalan päärakennus koostuu eri-ikäisistä osista (200). Sairaalan asuntola (201). Sairaalan asuntola, rivitalo (202). Sairaalan asuntola (203). Sairaalan navetta (204). 21

23 MIKKOLANSAAREN YMPÄRISTÖ Näkymä sillalta (205) joelle. Entinen koulu, muutettu asuinkäyttöön (206). Mikkolansaaren silta (205). 22

24 RUHANKOSKEN JA PYKINKOSKEN ITÄPUOLI Raki (207). Lauttaus (208). Melontakeskus ((209). Melontakeskus ((209). Koskinäkymä Pykinkoskelta. 23

25 HURUKSELA KOHTEET , KOUVOLA KOTKA Hurukselan kylän alue. rk113 rk208 rk209 rk207 rk112 Yläkylä Pernoo rk114 rk115 rk111 rk110 rk206 rk205 Mikkolansaari rk204 rk203 rk200 Nikeli rk201 rk202 Laajakoski KOTKA PYHTÄÄ rk109 Yläkylä rk107 rk108 Jäppila rk106 rk105 rk104 rk101 Alakylä rk100 rk103 rk102 rk160 Jäppilänsaari rk154 rk155 rk158 rk157 rk150 rk153 Veikkola rk156 rk151 rk152 rk159 MERKINNÄT rk160 Rakennuskulttuurikohde Vanha kylän alue Valtakunnallisesti arvokas Maakunnallisesti arvokas 24 Kurittula Kotkan mijoen pohjoisosa oyk Teemakartta RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ

26 HURUKSELAN KYLÄ VALTAKUNNALLINEN RKY-ALUE, KUVAUS Hurukselan kylä Kuvaus Hurukselan topografia mijoen muinaisen suistoalueen saarilla on ainutlaatuinen ja kylän historiallinen rakenne on hyvin säilynyt. Hurukselan tiivis kyläasutus on mijoen muinaiseen suistoon muodostuneilla jokien erottamilla saarilla ja kapeikoissa. Asutus on keskittynyt kiinteästi kylän halki kulkevan raitin varrelle. Raitti ja tonttijako ovat säilyneet historiallisessa asussaan. Rakennuskanta on vaihtelevan ikäistä ja sen joukossa on runsaasti kansatieteellisesti arvokkaita rakennuksia. Saarille raivatut pellot muodostavat maisemallisen kehyksen kyläasutuksille. Alue on ikivanhaa hämäläisten ja karjalaisten rajamaastoa, mistä muistona on Kahrinkankaalla rajakivi. Maisemallisesti merkittävä ketoalue kyläraitin varrella on ollut laitumena vielä 1970-luvulla. Huruksela on osa mijoen laakson valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Historia Hurukselassa oli asutusta jo esihistoriallisena aikana. Kivikautisen merenrannan äärelle sijoittunut kylä jäi maan kohoamisen myötä sisämaahan ja Hurukselasta lienee käytetty mijoen Nummenjoen reittiä jokikalastuksen saaliiden saamiseksi merelle. Verotustietojen mukaan Hurukselassa oli 1551 neljätoista taloa luvulla puolet kylän taloista oli Mammulan mäellä ja kolme entisessä lauttarannassa. Kahrinsaarella, Hirvenmäellä ja Heikkilän niemellä oli kussakin yksi talo. Aluerajaus Museoviraston nettisivuilta. 25

27 Hurukselan kylää ilmasta kuvattuna. Etualalla Hirvikoski, vasemmalla Leppäjoki. län poikki kulkee maantie 357 Karhulasta Anjalaan. Hirvikosken rannalla maantien lähellä näkyy vanha, harmaa mylly. 26

28 HURUKSELA, SALONMÄKI KOHTEET , Piharakennuksia (250). Vanhatalo (251). kuva puuttuu (252). Koho (253). Susikoski (272). Einola (273). 27

29 HURUKSELA, KAHRINMÄKI KOHTEET , Einola (254). Rantala (255). Peltopala (256). minlaakso (257). Hurukselan hautausmaa (258). Jaakkola (259). 28

30 Kokkola (260). Jaakkola (274). Ristola (275). Jaakkola (276). Vanhatalo (277). Jokela (278). 29

31 Vanhala (279). Vanhala, piharakennuksia tien varrella (279). Kuoppala (280). Kotipalsta, näkymä Hirvenjoen uoman ylitse. (281). 30

32 Tiiviiden taloryhmien välillä avautuu avaria näkymiä pelloille. Peltomaisema Kahrinmäentieltä Hirvenjoelle päin. Maisemaa Kahrinmäentien loppupäästä. 31

33 HURUKSELAN HEIKKILÄNMÄKI KOHTEET JA Hurukselan koulu 1908 (261). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Hurukselan seurantalo 1900-luvun alusta (262). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Mylly 1800-luvun alusta, museona (263). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Kauppa 1930-luvulta (264). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Vanha K-kauppa (282). Paloasema (283). 32

34 HURUKSELAN LEHTOLA JA MAMMULANMÄKI KOHTEET , 271, Aimola (265). Kallioaho (266). minlaakso (267). Kalliomäki (268). Mäkimaa (271). Vanhamattila (284). 33

35 Matinkallio (285). Alatalo (286). Mäkelä (287). Uutela (288). Väinölä (289). Maantienhaara (290). 34

36 HURUKSELAN HIRVENMÄKI KOHTEET HURUKSELAN MUUT KOHTEET Marttila (269). Tyllikivi (300). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. Puistopelto (270). Yksiaukkoinen kivisilta Leppäjoella (301). Kohde on mainittu Rakennettu Kulttuuriympäristö -teoksessa. 35

37 RAKENNUSKULTTUURIN KOHDELUETTELO KYMIJOKI POHJOISOSA RYK LISTA rk- numero KOHDE- NUMERO LÄNSIRANTA NIMI, TILAN NIMI TILANUMERO OSOITE * TYYPPI Jäppilän Alakylän koulu, Koulumaa Alakyläntie 71 Kou Asu Ist 101 Vilkki, Uuskujala Kujalantie Vanhala Jäppilän rantatie Ranssi Jäppilän rantatie Kuusela Jäppilän rantatie 105 Mikkola Jäppilän rantatie 106 Pirjonpalo Jäppilän rantatie 107 Pitkäkaski Jäppilän rantatie 108 Peräkaski Pernoontie Ylä- Mikkola Pernoontie Mäntyrinne Saarensillantie Alamikkola Pernoontie Onervala Kilpirannantie Kilpiranta Kilpirannantie Ojantaus Heinäkorvenkuja 115 Harjula Heinäkorvenkuja 66 ITÄRANTA KORKEAKOSKI 150 Alaritala Ritalantie Ylä- Ritala Ritalantie Seurantalo, Alaritala ja Ritala ja Honkalantie 12 mk 153 Kappeli, Lepokangas 5 ja ja Laajakoskentie 221 mk 154 Mättölä Maitotie Ranta- Simola Maitotie Koulu, Santala Laajakoskentie 219 mk 157 Sepänmäki Maitotie Seppälä Maitotie 2 Kotka, mijoen 159 pohjoisosan Ylämattila osayleiskaava, rakennuskulttuurin selvitys Laajakoskentie Eerola Eerolankuja 16 Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta 100-> Korkeakoski 150-> Nikeli 200-> Huruksela 250-> Huruksela, muut kuin rakennukset 300-> Luokitus menlaakson rakennuskulttuuri-selvityksessä: Asu Asuinrakennus Kou Koulu Ist Istutukset l läympäristö Kan Kansanomaiset rakennukset Kii Kiinteä muinaisjäänne Per Perimätieto Lii Liikenne Pel Peltoviljelyalue His Historiallinen tapahtuma / henkilö Luo Luonnonmuodostelma

38 108 Peräkaski Pernoontie Ylä- Mikkola Pernoontie Mäntyrinne Saarensillantie Alamikkola Pernoontie 885 KYMIJOKI POHJOISOSA 112 Onervala RYK LISTA Kilpirannantie Kilpiranta Kilpirannantie 48 rk- KOHDE- 114 Ojantaus NIMI, TILAN NIMI TILANUMERO Heinäkorvenkuja OSOITE * numero NUMERO 115 Harjula Heinäkorvenkuja 66 TYYPPI LÄNSIRANTA ITÄRANTA KORKEAKOSKI Jäppilän Alaritala Alakylän koulu, Koulumaa Alakyläntie Ritalantie Kou Asu Ist Vilkki, Ylä- Ritala Uuskujala Kujalantie Ritalantie Vanhala Seurantalo, Alaritala ja Ritala ja Jäppilän Honkalantie rantatie mk Ranssi Kappeli, Lepokangas 5 ja ja Jäppilän Laajakoskentie rantatie mk Kuusela Mättölä Jäppilän Maitotie rantatie Mikkola Ranta- Simola Jäppilän Maitotie rantatie Pirjonpalo Koulu, Santala Jäppilän Laajakoskentie rantatie 219 mk Pitkäkaski Sepänmäki Jäppilän Maitotie rantatie Peräkaski Seppälä Pernoontie Maitotie Ylä- Mikkola Ylämattila Pernoontie Laajakoskentie Mäntyrinne Eerola Saarensillantie Eerolankuja Alamikkola Pernoontie Onervala NIKELI Kilpirannantie Kilpiranta Laajakosken sairaalan päärakennus, Nikeli Kilpirannantie Laajakoskentie Ojantaus Sairaalan asuntola, Nikelin maa n:o Heinäkorvenkuja Laajakoskentie Harjula Sairaalan 2 asuntola, rivitalo, Nikelin maa n:o Heinäkorvenkuja Laajakoskentie Sairaalan asuntola ITÄRANTA Sairaalan navetta (itäranta) Mikkolansaaren silta, Riippusilta 2 ja 205 KORKEAKOSKI Riippusilta 150 Alaritala (länsiranta) Ritalantie Ylä- Ritala entinen koulu, Koulumaa Ritalantie Riippusillantie Seurantalo, Raki Alaritala ja Ritala ja Honkalantie Laajakoskentie mk Kappeli, Lauttaus Lepokangas 5 ja ja Laajakoskentie 221 mk Mättölä Melontakeskus, Koste Maitotie Ranta- Simola Maitotie Koulu, Santala Laajakoskentie 219 mk l Kan Kii Per HURUKSELA 157 Sepänmäki Maitotie 4 Kou Lii Pel Rautava Seppälä Hurukselantie Maitotie Ylämattila Vanhatalo Laajakoskentie Salonmäentie / Eerola Kallio Eerolankuja Salonmäentie Koho Salonmäentie NIKELI Einola Karhinmäentie Laajakosken Rantala sairaalan päärakennus, Nikeli Laajakoskentie Karhinmäentie Sairaalan Peltopala asuntola, Nikelin maa n:o Karhinmäentie Laajakoskentie Kotka, mijoen pohjoisosan Sairaalan Ristolaosayleiskaava, asuntola, rakennuskulttuurin rivitalo, Nikelin maa selvitys n:o Karhinmäentie Laajakoskentie Sairaalan Hurukselan asuntola hautausmaa Karhinmäentie Sairaalan Jaakkola navetta Karhinmäentie 201 Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta 100-> Korkeakoski 150-> Nikeli 200-> Huruksela 250-> Huruksela, muut kuin rakennukset 300->

39 204 Sairaalan navetta (itäranta) Mikkolansaaren silta, Riippusilta 2 ja Riippusilta (länsiranta) KYMIJOKI POHJOISOSA 206 entinen RYK koulu, LISTA Koulumaa Riippusillantie 18 rk- KOHDE- 207 Raki Laajakoskentie 772 NIMI, TILAN NIMI TILANUMERO OSOITE * numero NUMERO 208 Lauttaus Melontakeskus, Koste TYYPPI LÄNSIRANTA 142 HURUKSELA l Kan Kii Per Kou Lii Pel 250 Rautava Hurukselantie Vanhatalo Jäppilän Alakylän koulu, Koulumaa Salonmäentie Alakyläntie / 81 Kou Asu Ist Kallio Vilkki, Uuskujala Salonmäentie Kujalantie Koho Vanhala Salonmäentie Jäppilän rantatie Einola Ranssi Karhinmäentie Jäppilän rantatie Rantala Kuusela Karhinmäentie Jäppilän rantatie Peltopala Mikkola Karhinmäentie Jäppilän rantatie Ristola Pirjonpalo Karhinmäentie Jäppilän rantatie Hurukselan Pitkäkaski hautausmaa Karhinmäentie Jäppilän rantatie Jaakkola Peräkaski Karhinmäentie Pernoontie Kokkola Ylä- Mikkola Karhinmäentie Pernoontie Hurukselan Mäntyrinne kansakoulutontti Ehdatoksentie Saarensillantie Hurukselan Alamikkola seurantalo, Soihtula Hurukselantie Pernoontie mylly, Onervala menranta Hurukselantie Kilpirannantie kauppa, Kilpiranta menranta Hurukselantie Kilpirannantie Aimola Ojantaus Aholehdontie Heinäkorvenkuja Kallioaho Harjula Mammulanmäentie Heinäkorvenkuja vieressä 267 minlaakso Mammulanmäentie Kalliomäki ITÄRANTA Alasranta Marttila Hirvenmäentie Puistopelto KORKEAKOSKI Hirvenmäentie Alaritala Mäkimaa Ritalantie Mammulanmäentie Ylä- Ritala Susikoski Ritalantie Hurukselantie Seurantalo, Einola Alaritala ja Ritala ja Honkalantie Hurukselantie mk Kappeli, Jaakkola Lepokangas 5 ja ja Laajakoskentie Kahrinmäentie mk Mättölä Ristola Maitotie Kahrinmäentie Ranta- Simola Jaakkola Maitotie Kahrinmäentie Koulu, Vanhatalo Santala Laajakoskentie Kahrinmäentie mk Sepänmäki Jokela Maitotie Kahrinmäentie Seppälä Vanhala Maitotie Kahrinmäentie Ylämattila Kuoppala Laajakoskentie Kahrinmäentie Eerola Kotipalsta Eerolankuja Kahrinmäentie Rantakallio, entinen K- kauppa Hurukselantie 283 NIKELI Palokallio, paloasema Hurukselantie Laajakosken Vanhamattila sairaalan päärakennus, Nikeli Laajakoskentie Sairaalan Matinkallio asuntola, Nikelin maa n:o Alasranta Laajakoskentie 512 Kotka, mijoen 202 pohjoisosan Sairaalan osayleiskaava, asuntola, rakennuskulttuurin rivitalo, Nikelin maa selvitys n:o Laajakoskentie Alatalo Alasranta Sairaalan Mäkelä asuntola Mammulanmäentie Sairaalan Uutela navetta Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta 100-> Korkeakoski 150-> Nikeli 200-> Huruksela 250-> Huruksela, muut kuin rakennukset 300-> Luokitus menlaakson rakennuskulttuuri-selvityksessä: Asu Asuinrakennus Kou Koulu Ist Istutukset l läympäristö Kan Kansanomaiset rakennukset Kii Kiinteä muinaisjäänne Per Perimätieto Lii Liikenne Pel Peltoviljelyalue His Historiallinen tapahtuma / henkilö Luo Luonnonmuodostelma

40 Sairaalan Jaakkola navetta Karhinmäentie Kokkola Mikkolansaaren silta, Riippusilta 2 ja (itäranta) Karhinmäentie Hurukselan Riippusilta kansakoulutontti Ehdatoksentie 8 (länsiranta) 262 Hurukselan seurantalo, Soihtula Hurukselantie 1953 KYMIJOKI POHJOISOSA 206 entinen RYK koulu, LISTA Koulumaa Riippusillantie mylly, menranta Hurukselantie 1948 rk- KOHDE- 207 Raki Laajakoskentie kauppa, menranta Hurukselantie 1948 NIMI, TILAN NIMI TILANUMERO OSOITE * TYYPPI numero NUMERO 208 Lauttaus Aimola Aholehdontie Melontakeskus, Koste Kallioaho Mammulanmäentie 120 vieressä 267 minlaakso Mammulanmäentie 120 LÄNSIRANTA HURUKSELA Kalliomäki Alasranta 12 l Kan Kii Per 269 Marttila Hirvenmäentie 74 Kou Lii Pel Rautava Puistopelto Hurukselantie Hirvenmäentie Jäppilän Alakylän koulu, Koulumaa Alakyläntie 71 Kou Asu Ist 271 Vanhatalo Mäkimaa Salonmäentie Mammulanmäentie 79 / Vilkki, Uuskujala Kujalantie Kallio Susikoski Salonmäentie Hurukselantie Vanhala Jäppilän rantatie Koho Einola Salonmäentie Hurukselantie Ranssi Jäppilän rantatie Einola Jaakkola Karhinmäentie Kahrinmäentie Kuusela Jäppilän rantatie 275 Rantala Ristola Karhinmäentie Kahrinmäentie Mikkola Jäppilän rantatie 276 Peltopala Jaakkola Karhinmäentie Kahrinmäentie Pirjonpalo Jäppilän rantatie 277 Ristola Vanhatalo Karhinmäentie Kahrinmäentie Pitkäkaski Jäppilän rantatie 278 Hurukselan Jokela hautausmaa Karhinmäentie Kahrinmäentie Peräkaski Pernoontie Jaakkola Vanhala Karhinmäentie Kahrinmäentie Ylä- Mikkola Pernoontie Kokkola Kuoppala Karhinmäentie Kahrinmäentie Mäntyrinne Saarensillantie Hurukselan Kotipalsta kansakoulutontti Ehdatoksentie Kahrinmäentie Alamikkola Pernoontie Hurukselan Rantakallio, seurantalo, entinen K- kauppa Soihtula Hurukselantie Onervala Kilpirannantie mylly, Palokallio, menranta paloasema Hurukselantie Kilpiranta Kilpirannantie kauppa, Vanhamattila menranta Hurukselantie Ojantaus Aimola Heinäkorvenkuja Aholehdontie Matinkallio Alasranta Harjula Kallioaho Heinäkorvenkuja Mammulanmäentie vieressä 286 Alatalo Alasranta minlaakso Mäkelä Mammulanmäentie ITÄRANTA 288 Kalliomäki Uutela Alasranta Marttila Väinölä Hirvenmäentie Mammulanmäentie KORKEAKOSKI 290 Puistopelto Maantienhaara Hirvenmäentie Mammulanmäentie Alaritala Mäkimaa Ritalantie Mammulanmäentie Ylä- Ritala Susikoski Ritalantie Hurukselantie Tyllikivi Per His Luo Kii Seurantalo, Einola Alaritala ja Ritala ja Honkalantie Hurukselantie mk 301 Yksiaukkoinen kiviholvisilta Leppäjoki Lii Kappeli, Jaakkola Lepokangas 5 ja ja Laajakoskentie Kahrinmäentie mk Mättölä Ristola Maitotie Kahrinmäentie Ranta- Simola Jaakkola Maitotie Kahrinmäentie * = kohde valtakunnallisesti arvokkaalla alueella Koulu, Vanhatalo Santala Laajakoskentie Kahrinmäentie mk mk = kohde maakunnallisesti arvokkaalla alueella Sepänmäki Jokela Maitotie Kahrinmäentie Seppälä Vanhala Maitotie Kahrinmäentie Ylämattila Kuoppala Laajakoskentie Kahrinmäentie Eerola Kotipalsta Eerolankuja Kahrinmäentie Rantakallio, entinen K- kauppa Hurukselantie 283 NIKELI Palokallio, paloasema Hurukselantie Laajakosken Vanhamattila sairaalan päärakennus, Nikeli Laajakoskentie Sairaalan Matinkallio asuntola, Nikelin maa n:o Alasranta Laajakoskentie 512 Kotka, mijoen 202 pohjoisosan Sairaalan osayleiskaava, asuntola, rakennuskulttuurin rivitalo, Nikelin maa selvitys n:o Laajakoskentie Alatalo Alasranta Sairaalan Mäkelä asuntola Mammulanmäentie Sairaalan Uutela navetta Kohteet on numeroitu alueittain alkaen aina seuraavasta tasaviidestäkymmenestä. Länsiranta 100-> Korkeakoski 150-> Nikeli 200-> Huruksela 250-> Huruksela, muut kuin rakennukset 300-> Luokitus menlaakson rakennuskulttuuri-selvityksessä: Asu Asuinrakennus Kou Koulu Ist Istutukset l läympäristö Kan Kansanomaiset rakennukset Kii Kiinteä muinaisjäänne Per Perimätieto Lii Liikenne Pel Peltoviljelyalue His Historiallinen tapahtuma / henkilö Luo Luonnonmuodostelma

41 MUINAISMUISTOT JA MUUT ARKEOLOGISET KOHTEET Muinaismuistot ovat automaattisesti suojeltuja muinaismuistolain perusteella. Tutkittujen muinaismuistojen ja muiden arkeologisten kohteiden tiedot ovat Museoviraston ylläpitämässä rekisterissä. Teemakartalla ja seuraavan sivun listalla on esitetty kaikki rekisteristä löytyvät kohteet. Kaavassa sm-merkinnällä on esitetty ainoastaan kiinteät muinaisjäännökset. Linnoituslaitteet on esitetty s-merkinnällä. Tuhoutuneita kohteita, irtolöytöjä ja epävarmoja kohteita ei ole esitetty kaavakartalla. Listassa on harmaalla merkitty ne syyt, joiden takia ko. kohteet eivät ole kaavan sm -kohteita. mijoen Kotkan pohjoisen osan osayleiskaavan rekisterin kohteet näkyvät ohessa yleissilmäyskartalla. Seuraavilla sivuilla ovat kaava-alueen tarkemmat kohdekartat ja kohteiden luettelo. Kohteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Museoviraston verkkosivuilta: portti/default.aspx 40

42 MUINAISJÄÄNNÖSTEN JA MUIDEN KOHTEIDEN KOHDELUETTELO KOHDELUETTELO, tiedot Museovirasto Museovirasto No. Nimi Laji Muinaisj. tyyppi Tarkenne Tyypin tarkenne Rekisterinumero Muuta tietoa 40 Niemenpalontie kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Kurittula Tommila muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Laajakoskenharju kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Jäppilä muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset tulipesäkkeet Porkka kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet Heijari kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty , muinaisjäännösrekisterissä kahteen kertaan 46 Nikeli kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 47 Saviojanmäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 48 Turveaho kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Eerolan metsä kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Eerolan mäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 51 Kukkurmäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 52 Pernoo Mikkola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Mäntymäki kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 54 Pykinkoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet Pernoo Yläkylä muu kulttuuriperintökohde puolustusvarustukset 2. maailmansodan varustukset taistelukaivannot tkinasema kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 57 Kultaan tienhaara kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 58 Ruhankoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Myllykoski kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet Katitniemi irtolöytö löytöpaikat - irtolöytöpaikat Niskasuo kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - asumuspainanteet Iisakkala kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Ahvionkoski mahdollinen muinaisjäännös taide, muistomerkit maalaus kalliomaalaukset Huruksela Hirvi kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Tervaniemi kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Huruksela Jaakkola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Huruksela Kahri kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Heposuonpelto kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty Heposuonpelto irtolöytö löytöpaikat - irtolöytöpaikat Tyllikivi mahdollinen muinaisjäännös kivirakenteet - rajamerkit Einola kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 72 Huruksela Vanha-Mattila kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Huruksela Purtilo kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - kylänpaikat Huruksela Heposuonpolku kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat 1700-luvun sotilasleiri sotilasleirit Töyrylä kiinteä muinaisjäännös asuinpaikat - ei määritelty tuhoutunut 76 Huruksela Koivumäki kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot Huruksela Salonmäki kiinteä muinaisjäännös puolustusvarustukset 1. maailmansodan varustukset taistelukaivannot

43 JÄPPILÄ, KURITTULA, KORKEAKOSKI JA LAAJAKOSKI MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI Merkintöjen selitys 42

44 Museovirasto Museovirasto LAAJAKOSKENJÄRVEN KOILLISPUOLI PERNOO JA MIKKOLANSAAREN YMPÄRISTÖ MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08 Kunta: Kotka Nimi: Ahvionkoski Muinaisjäännöstyyppi: taide, muistomerkit Tyypin tarkenne: kalliomaalaukset Ajoitus: moderni pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08 43 Kunta: Kotka Nimi: Ahvionkoski

45 RUHANKOSKELTA YLÖSPÄIN, AHVIONKOSKI MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY Kunta: Kotka Nimi: Ahvionkoski Muinaisjäännöstyyppi: taide, muistomerkit Tyypin tarkenne: kalliomaalaukset Kotka, mijoen pohjoisosan Ajoitus: moderni osayleiskaava, rakennuskulttuurin selvitys Kunta: Kotka Nimi: Ahvionkoski pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08 44 Muinaisjäännöstyyppi: taide, muistomerkit Tyypin tarkenne: kalliomaalaukset Ajoitus: moderni pohjakartta Maanmittauslaitos MA-ARKKITEHDIT lupanro MML/VIR/MYY/258/0 oy Kunta: Kotka

46 INAISJÄÄNNÖSREKISTERI Museovirasto Museovirasto HURUKSELAN KYLÄ MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI MUINAISJÄÄNNÖSREKISTERI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08 nta: Kotka i: Ahvionkoski inaisjäännöstyyppi: taide, muistomerkit pin tarkenne: kalliomaalaukset itus: moderni pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro MML/VIR/MYY/258/08

47

48