Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä
|
|
- Pirkko Maija-Leena Laine
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Kai Vilkman Lääkintäkomentajakapteeni Psykiatrian ylilääkäri
2 Semper paratus! -Psykiatrian erikoislääkäri, Last boyscout -KSS Kosovo 2008, Afganistan OTO krihaveteraanien psykiatrinen tuki -OTO 2LOGR lääkäri
3 Varusmiespalveluksen vaatimukset mielenterveydelle 1. Varusmiespalvelusta ei voi suorittaa ilman että joutuu tekemisiin -aseiden, räjähteiden, raskaiden ajoneuvojen ja avotulen kanssa 2. Varusmiespalvelua ei voi suorittaa ilman että kykenee toimimaan - paineen, univajeen,kiireen, stressin ja käskyjen kanssa 3. Varusmiespalveluksessa tulee kyetä toimimaan -Yhdessä ryhmän kanssa, ohjeita noudattaen
4 Varusmiespalveluksessa Sopeudutaan osittaiseen vapaudenriistoon ja joukkomajoituksessa asumiseen Sopeudutaan kotoa pois olemiseen Sopeudutaan joukossa olemiseen ja käsketyksi tulemiseen ja siihen ettei itse ei ole tärkein Sopeudutaan unirytmin muutoksiin ja valvomiseen Sopeudutaan sietämään jonkin verran pettymyksiä Sopeudutaan odottamaan Marssit, raskas taakka, pimeä metsä
5 Stressiä aiheuttavia tekijöitä varusmiespalveluksessa SIVIILIELÄMÄÄN LIITTYVIÄ ero normaalista sosiaalisesta ympäristöstä ero kumppanista ero vanhemmista taloudelliset ongelmat omien asioiden hoidon vaikeutuminen negatiiviset tapahtumat sosiaalisessa ympäristössä palvelusaikana F99.9 Jääkiekkoilija tai lumilautailija
6 Stressiä aiheuttavia tekijöitä varusmiespalveluksessa 2 PALVELUKSEN ALKAMISEEN LIITTYVIÄ ennakkoasenteet ja pelot (tietämättömyys, luulot) joukkomajoitus, yksityisyyden puute standardoitu elämäntilanne, vapaa-ajan rajoitukset muutos totutuissa toimintatavoissa, kiire, melu, yms. fyysisen rasituksen asteittainen lisääntyminen
7 Kutsuntapäätökset 2016 (2015) Palvelukseen määrättyjä 77 % (78 %) Poissa ilman laillista estettä 1,2 % (0,8%) Vapautetut Jako: E-lka: 7,0 % (7,0 %) C-lka: 9,1 % (9,1 %) Siviilipalvelus 1,1% (1.1%) Monikansalaiset 3,4 % (3,5 %) Jehovantodistajat 0,4 % (0,44 %) 7
8 Kutsunnat Z-koodi noussut 10-kärkeen vapautuksen syissä (C+E luokissa 8.sija E-luokissa 4.sija) 8
9 Diagnoosijakauma heinäkuun 2015 saapumiserästä terveyssyin keskeyttäneistä alokkaista yhteensä 1347 kpl (11,1 % saapuneista). K E J S R H L Muut F 1. F = Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 45,4 % (N=611) 2. M = Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 17,2 % (N=232) 3. S = Vammat 11,1 % (N=149) 4. J = Hengityselinten sairaudet 7,3 % (N=98) 5. E = Umpieritys-.ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet 3,3 % (N=45) 6. K = Ruoansulatuselinten sairaudet 2,6 % (N=35) 7. H = Silmän ja apuelinten sairaudet 1,9 % (N=26) 8. R= Muualla luokittamattomat oireet 1,8 % (N=24 ) 9. L = Ihon sairaudet 1,6 % (N=22) 10. MUUT = Muut sekalaiset diagnoosit 7,8 % (N=105) M F M S J E K H R L Muut Heinäkuun saapumiserän kokonaisvahvuus alokasta.
10 3. Varusmiespalveluksen keskeyttämisten määrän kehittyminen palveluksen aikana, esimerkkinä saapumiserä 1/17 - Koko varusmiespalveluksen aikaisesta poistumasta lähes 75 prosenttia tapahtuu peruskoulutuskauden (ensimmäiset 8 viikkoa) aikana - Peruskoulutuskauden poistumasta noin % ja koko palvelusajan (165 pv) poistumasta noin % tapahtuu kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana, jolloin on alokkaiden tulo- ja terveystarkastukset Peruskoulutuskausi Erikois- ja joukkokoulutuskausi 35-45% 70-75% 100% Naiset E -luokka C -luokka SIPA 10
11 H E J S K R 9. Diagnoosijakauma 1/19-saapumiserän peruskoulutuskaudella (0-56 vrk) palveluksen terveyssyin (C+E) keskeyttäneistä alokkaista Muut M F40-F42 F10-F19 Muut F F32-F33 F43 Syyt yleisyysjärjestyksessä: F40-F42 = Ahdistuneisuushäiriöt 16,6 % N=184 (2/18:15,5%/138, 1/18: 11,9%/118) F32-F33 = Masennus 11,9 % N=132 (2/18:10,7%/95, 1/18:10,1%/100) F43 = Sopeutumishäiriöt 7,7 % N=86 (2/18:11,0%/98, 1/18: 11,4%/113) F10-F19 = Huumeet, Alkoholi ja muut päihteet 6,7 % N=74 (2/18:8,8%/78, 1/18:10,1%/100) Muut F = Muut F-ryhmän diagnoosit 4,3 % N=48 (2/18:4,9%/44, 1/18:4,6%/45) M = Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudosten sairaudet 17,7 % N=197 (2/18:15,1%/134, 1/18:15,9%/157) S = Vammat 7,1 % N=79 (2/18:5,8%/52, 1/18: 8,6%/85) J = Hengityselinten sairaudet 6,3 % N=70 (2/18:6,1%/54, 1/18: 5,3%/52) E = Umpieritys-, ravitsemus- ja aineenvaihduntasairaudet 4,1 % N=46 (2/18:3,7%/33, 1/18: 4,8%/47) H = Silmän ja apuelinten sairaudet 4,0 % N=44 (2/18;4,0%/36, 1/18: 3,2%/32) R = Muualla luokittamattomat oireet 2,3 % N=25 (2/18: 2,1%/19, 1/18: 2,3%/23) K = Ruoansulatuselinten sairaudet 2,4 % N=27 (2/18:2,0%/18, 1/18: 1,9%/19) MUUT = Muut sekalaiset diagnoosit 8,8 % N=98 (2/18: 10,2%/91, 1/18: 9,9%/98) 1/19-saapumiserässä palveluksen aloitti alokasta (2/18: 12059, 1/18: 12037) 11
12 10. NELJÄ SUURINTA DIAGNOOSIRYHMÄÄ KAHDEN ENSIMMÄISEN VIIKON TERVEYDELLISISSÄ POISTUMISSA (1/19) Suluissa vertailu kahteen edelliseen saapumiserään (1/18;2/18) 1. Mielenterveyden häiriöt (F-ryhmä) 54,5 % (52,7 %; 55,2 %) 2. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet 13,5 % (13,5 %;12,5 %) 3. Ylipaino ja muut saman ryhmän sairaudet 5,8 % (5,3 %; 4,0 %) 3. Vammat 5,3 % (7,5 %; 4,4 %) 12
13 Mistä löydän ohjeistusta? Puolustusvoimien nettisivuilta löytyy hyvä ohje psykiatristen sairauksien palveluskelpoisuusluokittelusta. Se on ensisijaisesti tarkoitettu ennakkoterveystarkastuksia tekeville siviilipuolen lääkäreille ja hoitajille, mutta se antaa myös varuskuntien terveysasemien henkilöstölle hyvät raamit (varusmies)mielenterveyspotilaiden palveluskelpoisuuden pohdintaan. stietojen+toimittaminen+puolustusvoimille+kutsuntaik%c3%a4isist%c3%a 4+asevelvollisista/92c7826d-2bb6-46f0-85ec-67bd2d45f5de
14 Esitiedot (1) Aluetoimistot lähettävät psykiatrisille hoitotahoille vuosittain tiedot kutsuntaan määrätyistä Jos on Puolustusvoimien kannalta merkityksellisiä tietoja, tulee toimittaa lääkärinlausunto asiasta STM:n ohje psykiatristen terveystietojen luovuttamisesta puolustusvoimille kutsuntaikäisistä asevelvollisista (perustuu asevelvollisuuslakiin): Kun asevelvollista hoitaneella terveydenhuollon toimintayksiköllä tai lääkärillä on puolustusvoimien kannalta merkityksellisiä tietoja asevelvollisesta, laatii lääkäri lyhyen lausunnon puolustusvoimien pyynnöstä. Lausunto sisältää tiedot asevelvollisen terveydentilasta, kuten todetun sairauden ja sen vaatiman hoidon. Lääkäri esittää lausunnossaan asevelvollisen palveluskelpoisuusluokkaa. Lausunnon laatimisesta on informoitava potilasta ja se pyritään laatimaan yhteisymmärryksessä potilaan kanssa.
15 Esitiedot (2) Riittävän aikaisessa vaiheessa tehty oikea päätös palveluskelpoisuudesta on kaikkien parhaaksi Edistää palvelusturvallisuutta Vähentää turhaa työtä, palveluksen keskeytymisiä ja pettymyksiä Vähentää syrjäytymisriskiä
16 Haastatellessa Suora kysymys mielialasta Suora kysymys itsetuhoisuudesta Suora kysymys ahdistuksesta Kysymys nukkumisesta, keskittymisen vaikeudesta, toimintakyvyn laskusta
17 Palveluskelpoisuuden arvio (1) Erityishuomio ominaisuuksiin, jotka voivat vaarantaa henkilön itsensä, muiden henkilöiden tai ympäristön turvallisuutta Sairauksien ja häiriöiden kokonaisvaikutus yksittäiset vähäisetkin rajoitukset ja sairaudet voivat yhdessä muodostaa vakavan kokonaishaitan Myös palvelusmotivaatiolla (vain? ) merkitystä Huono motivaatio lisää todetun häiriön palveluskelpoisuutta alentavaa vaikutusta Oma halu suorittaa palvelus ei saa ratkaista, jos on todettavissa estävä häiriö! Yleisenä ratkaisuperusteena voidaan pitää yksilön ja toimintaympäristön kannalta turvallisinta vaihtoehtoa Luota omaan kokemukseen, ammattitaitoon ja intuitioon! Antaisinko tälle kaverille ladatun rynnäkkökiväärin ja lähtisin hänen kanssaan pimeään metsään keskellä yötä?
18 Palveluskelpoisuuden arvio (2) Yleisiä periaatteita Vakavat, pitkäaikaiset ja toistuvat häiriöt C-luokka Lyhytaikaiset, hyväennusteiset ja kertaluonteiset häiriöt E-luokka 1-2 v. Palvelukseen vain, jos täysin toipunut ja kestää hyvin stressiä A-luokka B-luokka ei ole oikea ratkaisu juuri koskaan mielenterveyden häiriöissä Varusmiespalvelukseen ei tulla kuntoutumaan Varusmiespalvelusta ei kannata lähteä kokeilemaan E-luokkaa ei pidä suositella kahta kertaa
19 Palveluskelpoisuuden arvio (3) Lääkityksen merkitys Lääkehoidon keskeytyminen ei saa johtaa palvelusturvallisuuden tai toimintakyvyn merkittävään heikkenemiseen seuraavien viikkojen aikana Lääkehoito EI saa vaikuttaa; Kognitioon, oppimiseen, muistiin, toiminnan ohjaukseen, vireystilaan yms. poikkeuksena Concerta Huomoi myös sivuvaikutukset, vieroitusoireet ja lopetusoireet. EI : bentsot, antipsykootit, unilääkkeet, tasaavat lääkkeet, antabus SSRI mahdollinen, jos ollaan toipumisvaiheessa
20 Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen Psykoosit Käytännössä aina C-luokka Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt Aina C-luokka Jos diagnoosi epävarma, E-luokka jatkotutkimuksia varten Masennus Toistuvat/pitkäaikaiset vakavat ja kaikki psykoottiset masennukset: C- luokka Lievemmätkin, jos itsetuhoisuutta: C-luokka Diagnostisesti epäselvät: E-luokka 1-2 v. Vain täysin toivuttuaan palvelukseen
21 Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen(2) Päihteet Huumausaineet ja ongelmakäyttö ovat este palvelukselle Riippuvuusoireyhtymä (F ): aina C-luokka Haitallinen käyttö (F ): vähintään E-luokka 2v., jos toistuvat tai jos liittyy muita häiriöitä: C-luokka Palveleminen edellyttää riittävän pitkää DOKUMENTOITUA Käyttämättömyyttä Ahdistuneisuushäiriöt Alentunut toimintakyky arkipäiväisissä tilanteissa, mahd. monihäiriöisyys, palvelusturvallisuutta alentavia oireita: C-luokka Jos hoidolla odotettavissa tuloksia, voidaan käyttää E-luokkaa 1-2 v. lopullisen tilanteen arvioimiseksi Sopeutumishäiriön taustalla usein sosiaalinen fobia (Liebowitz SAS)
22 Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen (3) Sopeutumishäiriöt Yleensä työdiagnooseja tai muuten lyhytaikaisia, E-luokka perusteltu jatkotutkimuksia varten PTSD ja muut pitkäaikaisesti toimintakykyä alentavat: C-luokka Unihäiriöt Lyhytaikainen hoitoa tai jatkoselvittelyjä varten: E-luokka Pitkäaikainen/hoitoresistentti tai jos liittyy monihäiriöisyyttä: C-luokka Persoonallisuushäiriöt Käytännössä aina C-luokka ADHD Jos vaikuttaa selkeästi toimintakykyyn: C-luokka Stimulanttihoito: jos toimintakyky on niiden varassa; C-luokka Jos selviää normaalisti koulussa/työelämässä, voi selvitä myös intissä
23 Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen (4) Oppimishäiriöt, lukihäiriöt Jos selviää normaaleista kirjallisista kokeista ja ymmärtää suullisesti annetut ohjeet vaikeuksitta, voi palvelus onnistua Lievä älyllinen kehitysvammaisuus (F70) Käytännössä usein C-luokka (Huom! Koulussa selviäminen on hyvä mittari. Mukautettu opetus, erityisluokka, pienryhmäopetus heikentävät merkittävästi ennustetta selviytyä palveluksessa) TIC-oireet Useimmiten aiheuttavat huomattavia hankaluuksia Pitää pystyä olemaan liikkumatta paikallaan pakkoliikkeet voivat aiheuttaa vaaratilanteita
24 Eri häiriöiden vaikutus Palveluskelpoisuuteen (6) Sukupuoli-identiteetin ja sukupuolisen suuntautumisen häiriöt Nuoren oma kanta ratkaisee paljon Riittää perusteluksi C-luokkaan Merkittävästi lisääntymässä??? Ei-elimellinen kastelu Palveluksessa usein vaikea/vaikeutuva häiriö Toistuva tai pitkäaikainen tai vaatii jatkuvaa lääkehoitoa -> C-luokka Änkytys ja muut puhehäiriöt Lieväoireiset, ei pahentavia tekijöitä -> A-luokka Lieviä liitännäisoireita tai muuten rajoittaa lievästi -> voidaan harkita B- luokkaa Tarvittaessa tutkimuksia tai hoitoa varten -> E-luokka Selkeä haitta arkielämässä, stressi ym. pahentaa oiretta -> C-luokka
25 Lopuksi Kaikilla asevelvollisilla on oikeus suorittaa palveluksensa turvallisesti "safety first" periaate, jos epävarma-> E/C Konsultoida kannattaa herkästi, joko alueellista erikoissairaanhoitoa tai PV:a Vilkman KIITOS
Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä
Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Antti-Jussi Ämmälä Psykiatriylilääkäri Sotilaslääketieteen keskus antti-jussi.ammala@mil.fi Varusmiespalveluksen vaatimukset mielenterveydelle 1.
LisätiedotPalveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä
Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Antti-Jussi Ämmälä Psykiatriylilääkäri Sotilaslääketieteen keskus antti-jussi.ammala@mil.fi Varusmiespalveluksen vaatimukset mielenterveydelle 1.
LisätiedotPalveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä
Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, SOTLK KLP-johto Tuusula 19.1.2017 Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä Esitys perustuu:
LisätiedotMielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus
Mielenterveys 9.2.10 Lahden varuskunta Tanja Laukkala Psykiatrian ylilääkäri PTHY/ Sotilaslääketieteen Keskus Asevelvollisuuslaista Asevelvollisuuslaki (1438/2007)96 www.finlex.fi Asevelvollisen terveydentilaa
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotTERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05.2012, verkkoesitys
TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO ) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN ENNAKKOTERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Lahti 23.05., verkkoesitys Merivoimien ylilääkäri, lääkintäkommodori, LT, dos Kai Parkkola Merivoimien esikunta,
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotMiten lapset ja nuoret voivat?
Miten lapset ja nuoret voivat? Ylijohtaja Marina Erhola TERVE-SOS 2013 83,5 v. 76,9 v. Elämän tarkoitus on että hyvä voittaa pahan 6-0 Raija 9 v. Noin 20 % suomalaislapsista altistuu perheväkivallalle
LisätiedotTERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ
TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Kai Parkkola Tuusula 19.1. Sotilaslääketieteen prof, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotVanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala
Vanhuksen monilääkityksen väylät ja karikot 15.3.2017 Paula Viikari LT, Geriatrian erikoislääkäri Turun kaupunginsairaala Lääkityksen tavoite (Koti ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) Hoitopäätösten
LisätiedotKYLLÄ KRUUNU NUORISTAAN HUOLEN PITÄÄ. Ilmavoimien Esikunta Johtava sosiaalipäällikkö Kari Karjalainen
KYLLÄ KRUUNU NUORISTAAN HUOLEN PITÄÄ 0 Varusmiespalvelus vaatii perinteisesti paineensietokykyä (hengenvaarassakin) vastuuta itsestä ja ryhmästä sos. sietokykyä ryhmänormit omien edelle auktoritettien
LisätiedotHuomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto
Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat Nimi Työ Osasto Esitettävät asiat Yleistä asevelvollisuudesta Yleistä kutsunnoista Kutsuntaviranomaisten havaintoja Tilastotietoa kutsunnoista Keskustelua Lainsäädäntöä
LisätiedotNuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus
Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoret pohjoisessa, Oulu 29.9. Kai Parkkola Sotilaslääketieteen professori, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen
LisätiedotAsunnottomana työelämässä. Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? Mariitta vaara
Asunnottomana työelämässä Miten asunnottomuus liittyy työ- ja toimintakykyyn? 15.12.2017 Mariitta Vaara 20.12.2017 Mariitta vaara 1 Vankeusaika mahdollisuutena! - Yhteisasiakkuus osallisuutta ja työllistymistä
LisätiedotAjankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus
Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotPsykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat
Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotKEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK
KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotPuolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet
Puolustusvoimien palveluskelpoisuus ja KNK sairaudet Tuomo Leino LT, knk erikoislääkäri, sotilaslääketieteen erityispätevyys, ilmailulääkärin valtuutus AME 1 JOHDANTO Palveluskelpoisuus: kykenee terveydellisten
LisätiedotSairaanhoitaja kutsuntalääkärin työparina. Iiri Aalto Sairaanhoitaja Sotilaslääketieteen keskus
kutsuntalääkärin työparina 2019 Tehtävän tarkoitus Todennäköisten varusmiespalveluksen keskeyttäjien arviointi ennen palveluksen alkua. Helpompaa sekä järjestelmälle, että asianomaiselle henkilölle selvittää
LisätiedotAlkoholidementia hoitotyön näkökulmasta
Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta PÄIHDELÄÄKETIETEEN PÄIVÄT 8.3.2019 SH KATJA ORANEN HELSINGIN SAIRAALA / SUURSUON SAIRAALA, AKUUTTI PÄIHDEKUNTOUTUSOSASTO 12 Suursuon sairaala os. 12 Akuutti päihdekuntoutusosasto
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotTYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen 8.5.2015
TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA Seppo Kettunen 8.5.2015 MITÄ ON TYÖKYKY? Työ ja työympäristö Ammattitaito Terveydentila Sosiaaliset suhteet Ihminen Eläkelainsäädäntö Henkilöstöpolitiikka Työyhteisö TYÖKYKY
LisätiedotHuomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto
Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat Nimi Työ Osasto Esitettävät asiat Yleistä asevelvollisuudesta Yleistä kutsunnoista Kutsuntaviranomaisten havaintoja Tilastotietoa kutsunnoista Keskustelua Lainsäädäntöä
LisätiedotAsiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma
1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5
LisätiedotLääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla
Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla Ikäihmisten lääkkeidenkäytön järkeistämisverkosto 6.2.2014 Matti Mäkelä 6.2.2014 Järkeistystarpeita / Matti Mäkelä 1
LisätiedotVankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa
Vankeusajan hyödyntäminen työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Mariitta Vaara 3.12.2018 3.12.2018 Mariitta Vaara 1 Työkyvyn määrittäminen Työkyky muodostuu ihmisen fyysisten ja psyykkisten voimavarojen ja
LisätiedotHyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti
Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen
Lisätiedot11.3 Alle 16-vuotiaan vammaistuen saajat sairauden mukaan ( )
Lisätietoja Kuviot-sarjasta: tilastot@kela.fi Kelan vammaisetuudet 11.1 Maksetut vammaisetuudet 1990 2016 (24.3.2017) Kuvio Aineisto 11.2 Vammaisetuuksien saajat 1990 2016 (24.3.2017) Kuvio Aineisto 11.3
LisätiedotIkääntyneen mielenterveys kotihoidossa
Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus
LisätiedotTyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen
Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat
LisätiedotALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI
ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI apulaisylilääkäri Sari Leinonen P-KSSK, riippuvuuspoliklinikka 25.4.2013 1 Alkoholi ja mielialan säätely yleisesti käytössä iloisen mielialan saavuttaminen harmituksen
LisätiedotUni- ja vireystilapotilaan hoitopolku
Uni- ja vireystilapotilaan hoitopolku 5.2.2019 klo 9:05-9:15 Juha Markkula, LT Psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutti, unilääketieteen erityispätevyys Apulaisylilääkäri, TYKS Uni- ja hengityskeskus/
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S
MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen
LisätiedotTarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla
Tarkkailuaika nuorisopsykiatrian osastolla Arvio tarkkailun aloittamisesta Nuori ja vanhemmat Huolen herääminen ja yhteydenotto Ei Kyllä Lähettävä lääkäri Välitön hoidon tarpeen arviointi Haluaako nuori
LisätiedotSuomen työeläkkeensaajat 2018
Suomen työeläkkeensaajat 2018 Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen työeläkkeensaajat [verkkojulkaisu]. ISSN 2343-1342. Helsinki: Eläketurvakeskus 2019 Työeläkkeensaajat Kaikki työeläkkeensaajat vuosina
LisätiedotFyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria
Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu
LisätiedotSuomen työeläkkeensaajat 2017
Suomen työeläkkeensaajat 201 Suomen virallinen tilasto (SVT): Suomen työeläkkeensaajat [verkkojulkaisu]. ISSN 2343-1342. Helsinki: Eläketurvakeskus 2018 Työeläkkeensaajat Kaikki työeläkkeensaajat vuosina
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotTyössä muistaminen -kysymyssarja
Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen
LisätiedotIntistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi
Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotEsitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa
Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotPsykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö
Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Puolustusvoimat Hankkeelle myönnetty
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
LisätiedotMiten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
Lisätiedot1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala Asumispalvelujen toimintayksikkö HAKEMUS / SELVITYS ASUMISPALVELUN TARPEESTA 1 Asiakkaan tiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Ammatti Virallinen edunvalvoja /
LisätiedotAJOTERVEYSOHJEET JA AJOKORTTI- TARKASTUKSET
AJOTERVEYSOHJEET JA AJOKORTTI- TARKASTUKSET Jukka Terttunen Työterveyshuollon erikoislääkäri Liikenneterveyden asiantuntija 5.11.2018 TYKS Tavoitteena turvallinen toimintakyky liikenteessä https://www.trafi.fi/liikennejarjestelma/liikenne_ja_terveys
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotPÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011
PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotSairaanhoitajana kutsunnoissa
na kutsunnoissa 2017 Marco-Juhan Kainulainen Terveydenhuollon suunnittelija, MNSc RN KLP johto Tehtävän tarkoitus Todennäköisten varusmiespalveluksen keskeyttäjien arviointi ennen palveluksen alkua. Helpompaa
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotTerveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti
Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon Satu Brinkmann, lääkäri Lahti 29.1.19 Sidonnaisuudet Terveyskeskuslääkäri, Heinolan kaupunki PHhyky, tehy, asiantuntijalääkäri (20%) Luentopalkkiot:
LisätiedotKELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu
KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin
LisätiedotHoitojaksot ja päiväkirurgia - Vårdperioder och dagkirurgi. Hoitojaksot Muutos-% Päivystyksen osuus % Vårdperioder Ändring % Jourens andel %
Liitetaulukko 1. Somaattisen erikoissairaanhoidon potilaat, hoitojaksot, hoitopäivät sekä avohoitokäynnit sairaanhoitopiirin, sairaalatyypin sekä iän mukaan 2015 Bilagetabell 1. Specialiserad somatisk
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina
ADHD:n Käypä hoito suositus Hoitopolku eri ikäkausina 12.10.2017 Jaakko Pitkänen Yleislääketieteen erikoislääkäri Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Koululääkäri, vt erikoislääkäri,
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotNuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela
Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta
LisätiedotAdoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA
Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 6.2.2014 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen 12 :ään, jossa on säädetty lautakunnan
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotNuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen
Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Tuula Hurtig, dosentti, FT Psykiatria, Kliinisen neurotieteen tutkimusyksikkö,
LisätiedotHyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden
LisätiedotVAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA
VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA Vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen
LisätiedotKOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa
KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus
ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien supistumisherkkyys on lisääntynyt Oireina ovat yskä, limaneritys,
Lisätiedotterveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa
Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset lääkealan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 7.12.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
Lisätiedot2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?
Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotAseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta
Aseluvan hakijan arviointi poliisin näkökulmasta Päihdelääketieteen päivät 2013 Mika Lehtonen projektipäällikkö, SM, poliisiosasto 12.3.2013 Ampuma-aseet Suomessa noin 1,6 miljoonaa ampuma-asetta noin
LisätiedotASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI
Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan
LisätiedotPÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA
PÄIHTEILLÄ OIREILEVA KOGNITIIVISESSA PSYKOTERAPIASSA PÄIHDELÄÄKETIETEENPÄIVÄT PSYKOTERAPEUTTI KAISLA JOUTSELA KOGNITIIVINEN PSYKOTERAPIA Lyhyt- tai pitkäkestoista, muutamasta kerrasta useaan vuoteen. Tapaamiset
LisätiedotMasennustalkoot II-tutkimus
PODE Pohjalaiset masennustalkoot Masennustalkoot II-tutkimus Tutkimuslomakkeet Tutkimuksen eteneminen 08.11.2012 Mikä on Masennustalkoot II? Depression hoidon kehittämishanke psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi asevelvollisuuslain sekä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä
LisätiedotADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä
ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä 12.10.2017 Maria Sumia Lastentautien ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Tays EVA-yksikkö Pirkkalan terveyskeskus Nuoruuden
Lisätiedot