Aidon kehityksen indikaattorin (GPI) ja itäisen Suomen maakuntien kehityksen analyysi
|
|
- Tapani Hämäläinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 idon kehityksen indikaattorin (GPI) ja itäisen Suomen maakuntien kehityksen analyysi Eero Vatanen 1 Keskustelu hyvinvointia ja kehitystä mittaavista indikaattoreista ja niiden sopivuudesta on ollut viime aikoinakin suhteellisen vilkasta. Useimmiten keskustelu liittyy siihen, että bruttokansantuotetta (KT) käytetään hyvinvoinnin mittarina, vaikka ensisijaisesti KT mittaa taloudessa vuoden aikana tuotettujen hyödykkeiden arvon tai toisin sanoen talouden suorituskyvyn. rvostelijoiden mielestä (mm. Hoffrén 2008, Kubiszewski ym. 2013, ostanza ym. 2014) KT yliarvioi hyvinvointia, koska sen arvoa kasvattavat kielteisiksi koetut asiat, esimerkiksi rikollisuuden haittojen korjaaminen, ympäristövahinkojen siivous ja korjaaminen. Lisäksi ympäristöä huonontavat hiilidioksidipäästöt ja luonnonvarojen kuluminen jäävät KT:ssa vaikutuksiaan vähäisemmälle huomiolle. Toisaalta kuitenkin esitetään, että KT soveltuu huomattavasti paremmin hyvinvoinnin mittariksi kuin mitä arvostelijat väittävät (ietz & Neumayer 2006a ja 2006b, Pohjola 2011a ja 2011b). Viimeaikaista keskustelua ovat vauhdittaneet poliittiset päätöksentekijät. Ranskan presidentin toimeksiannosta Stiglitzin johtama komitea esitti hyvinvointia tarkasteltavaksi talouteen, elämänlaatuun sekä kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvien osien kokonaisuutena (Stiglitz ym. 2009). Suomessa valtioneuvoston toimeksiannosta selvitettiin hyvinvointia kehittävän mittarin laatimisen edellytyksiä (Pekkarinen 2011, Valtioneuvoston kanslia 2011). Nykyinen keskustelu ei ole kuitenkaan uutta auringon alla. YK:ssa luotiin jo 1950-luvulla ensimmäiset sosiaali-indikaattorien määritelmät ja kriteerit elintason mittaamiseksi (Sauli 1 Eero Vatanen, YTT, tutkija, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto 46
2 Työpoliittinen ikakauskirja 4/2014 Katsauksia ja keskusteluja & Simpura 2004). Pekkarinen (2011) toteaa Suomessa jo toisen maailmansodan jälkeen pohditun elintason moniulotteisuutta ja Tilastokeskus seurasi 1960-luvulta lähtien sosiaali-indikaattoreiden kehitystyötä maailmalla ja kehitti omaan tilastotuotantoaan niitä huomioon ottavaan suuntaan. Laajalti käytössä oleva inhimillisen kehityksen indeksi (HI) luotiin YK:n 1970-luvulla käynnistämän hyvinvointia laajasti kuvaavien sosiaali-indikaattoreiden kehittämishankkeen pohjalta (Pekkarinen 2011). Kaikkiaan on kehitetty lukuisa määrä erilaisia indikaattoreita ja mittareita (Hagerty ym. 2001, Hoffren ym. 2010) kuvaamaan hyvinvoinnin eri osa-alueita. Hyvinvoinnin mittaamisessa on karkeasti jakaen kaksi eri suuntausta. Erillisten mittareiden laatiminen hyvinvoinnin osa-alueille ja yksittäisen mittarin laatiminen kuvaamaan hyvinvoinnin tasoa yhtä tiivistetysti kuin bruttokansantuote mittaa taloudessa tuotettujen tavaroiden ja palveluiden arvoa. Jälkimmäisissä pyritään tiivistämään taloudellisesta toiminnasta syntyvät hyödyt ja haitat yhdeksi mittaluvuksi. Tavoitteena on, että mittarilla voitaisiin mitata yhteiskunnan ja niiden osa-alueiden kehitystä monipuolisemmin kuin KT:lla. idon kehityksen indikaattori GPI (Genuine Progress Indicator) on yksi varsin paljon esillä ollut vaihtoehtoisen mittarin kehitelmä. GPI:n tausta aly ja obb (1989) kehittivät kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksin (ISEW; Index of Sustainable Economic Welfare) mittaamaan kestävää taloudellista hyvinvointia. ISEW:n pohjalta kehitettiin GPI -indikaattori. Sekä ISEW:n että GPI:n tavoitteena on ottaa huomioon kuluttajien hyvinvointiin vaikuttavat tekijät. Yksityisten kulutusmenojen luomaa hyvinvointia korja- Kuva 1. Suomen KT:n, GPI:n ja ISEW:in kehitys vuosina asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin (1000 euroa) (Hoffrén ja Vatanen 2014) 47
3 taan ISEW:ssä ja GPI:ssä kuitenkin osittain eri tekijöillä. (Rättö 2010, Hoffrén ja Vatanen 2014). ISEW- ja GPI-indikaattoreiden aikaurat poikkeavat merkittävästi KT:n aikaurasta. Suomen GPI kehitys kääntyi laskuun 1980-luvun lopulla ja vasta viime vuosina se kääntyi hienoiseen nousuun. Tältä osin tulokset olivat samankaltaiset kuin muissakin GPI sovelluksissa ympäri maailmaa. Yhdysvaltojen ja koko maailman GPI nousukulmat taittuivat jo vuosikymmen aiemmin. (Tallberth 2007, Rättö 2010, Kubiszewski ym. 2013, ostanza ym. 2014). Max-Neef (1995) muotoili ISEW:n kehityksen perusteella kynnyshypoteesinsa, jonka mukaan tietyn kynnysarvon jälkeen taloudellinen (KT) kasvu ei tuota samassa määrin enää hyvinvointia kuin ennen. Se jopa alentaa sitä, kuten GPI ja ISEW kuvaavat useimmissa maissa ja maailmassa. Tämä on mainittu Neumayerin (2000 ja 2004) mukaan monissa tutkimuksissa GPI tulosten oikeellisuuden vankaksi todisteeksi. GPI:ssa lasketaan yhteen yhteiskunnassa tuotettuja hyötyjä, joista vähennetään yhteiskunnassa tuotettuja ja syntyneitä haittoja. Hyötyjen lähtökohtana on tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus, johon lisätään muusta toiminnasta (esimerkiksi kotitaloustyö ja vapaaehtoistyö, koulutus ja kestokulutustavaroiden käyttö) tulevat hyödyt. Hyödyistä vähennetään mm. työttömyydestä, rikollisuudesta, liikenneonnettomuuksista, ja sekä luonnonvarojen kulumisesta ja päästöistä aiheutuvat haitat eli kustannukset. Sekä hyödyille että haitoille arvioidaan tilastoista, muista aineistoista keräämällä ja johtamalla määrät, hinnat ja arvot, jotka pyritään muuttamaan reaalihintaisiksi aikasarjoiksi. Suomen maakuntien GPI Suomen maakuntien kehitystä vuosina arvioitiin GPI:n avulla. Itäisen Suomen maakuntien GPI aikasarjat laa- Kuva 2. Hyvin menestyneiden maakuntien GPI asukasta kohti (Hoffrén ja Vatanen 2014) 48
4 Työpoliittinen ikakauskirja 4/2014 Katsauksia ja keskusteluja Kuva 3. Huonosti menestyneiden maakuntien GPI asukasta kohti (Hoffrén ja Vatanen 2014) dittiin Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella. Muut sarjat oli laadittu aiemmin useammassa hankkeessa. Sarjat päivitettiin ja koottiin yhteen ja julkaistiin TEM raportteja sarjassa. (Hoffrén ja Vatanen 2014). Tutkimus on nähtävä kokeiluna, jonka tavoitteena oli testata GPI:n käyttökelpoisuutta alueellisen kehityksen mittarina. Eri maakuntien GPI:t eroavat toisistaan 1990-luvun taitekohdan jälkeen. janjakson lopussa parhaissa GPI maakunnissa mittarin arvot alkoivat nousta jo 1990-luvun puolivälissä. Huonoimmin menestyneillä nousu alkoi myöhemmin, jos alkoi ollenkaan (kuvat 2 ja 3). Itäisen Suomen maakuntien GPI laskennan analyysi Itäisen Suomen maakuntien tulokset ja niiden laskennan analyysi osoittavat, että GPI:n tulokset ovat herkkiä ympäristöhaittojen arvojen muutoksille, joihin vaikuttavat niiden tilastoinnin puutteellisuudet sekä laskentamenetelmien oletuksien ja hinnoittelun ongelmat. Näihin ongelmiin ovat puuttuneet GPI kritiikissään muiden muassa Neumayer (2000, 2004). Ongelmien poistamiseksi on esitetty lähinnä amerikkalaisissa osavaltioita tai niiden osia käsittelevien GPI laskelmien parhaiden puolien yhdistämistä ja menetelmän jatkuvaa kehittämistä eli siirtymistä GPI:n laadinnan vaiheeseen 2.0. (agstad ym. 2014). Kuvassa 4 esitetyt itäisen Suomen maakuntien KT ja GPI asukasta kohti luovat maakuntien kehityksestä käänteiset kuvat vuosina Etelä-Karjalan KT asukasta kohti on ajanjakson lopussa ja miltei koko jakson ajan korkein. Sen sijaan sen GPI asukasta kohti on pienin. Pohjois-Karjalan kohdalla kuvaajien paikat ovat päinvastaiset. 49
5 Kuva 4. Itäisen Suomen maakuntien KT ja GPI asukasta kohden vuoden 2000 hinnoin EK = Etelä-Karjala, KY = Kymenlaakso, PS = Pohjois-Savo, ES = Etelä-Savo, PK = Pohjois-Karjala EKKT KYKT PSKT ESKT PKKT PKGPI ESGPI PSGPI KYGPI EKGPI Syy päinvastaisiin kehityksen kuviin löytyy tarkastelemalla GPI:hin positiivisesti ja negatiivisesti vaikuttavien komponenttien kehitysuria. Kuvassa 5 GPI:n positiiviset komponentit esitetään mustalla ohuella viivalla ( = tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus) ja pisteviivalla ( = mm. kotityö, koulutus, vapaaehtoistyö). Negatiiviset komponentit esitetään katkoviivalla ( = esim. työttömyys, rikollisuus, liikenneonnettomuudet) ja paksulla mustalla viivalla ( = luonnonvarojen kuluminen ja hiilidioksidipäästöt). Tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus on 90-luvun laman aiheuttamaa notkahdusta lukuun ottamatta nouseva ja eri maakuntien aikasarjat ovat muodoltaan samanlaisia. Muut positiivista hyötyä tuottavien tekijöiden sarjat kaikilla maakunnilla kulkevat ylöspäin kuin yhtä viivaa. Samoin yhteiskunnallisten muiden haittojen kehityksestä ei löydy juurikaan eroja maakuntien välille. Esimerkiksi näiden maakuntien työttömyysasteiden erot ovat sen verran pienet, etteivät niistä aiheutuvien haittojen erot henkeä kohti muodostu kovin suuriksi. Syynä tähän on myös se, että haitan laskennassa kaikissa maakunnissa käytetään koko maan vuosityöaikaa ja keskituntipalkkaa. Vuonna 2012 ero suurimman (Pohjois-Karjala) ja pienimmän (Pohjois-Savon) työttömyyden haitan välillä henkeä kohti oli 377 euroa. Sen sijaan luonnonvarojen kulumista ja pitkäkestoisten päästöjen (hiilidioksidi) aiheuttamien haittojen laskennallinen kehitys tuo eroja eri maakuntien GPI arvoihin. 50
6 Työpoliittinen ikakauskirja 4/2014 Katsauksia ja keskusteluja Kuva 5. GPI:n hyötyjen (yksityinen kulutus ja muut hyötyä tuottavat suureet) ja haittojen (luonnonvarojen kuluminen ja kumuloituvat ilmastohaitat) muutokset ja eroavaisuudet itäisen Suomen maakunnissa asukasta kohti (euroa) Etelä-Karjalassa tämän komponentin arvo on heikentynyt henkeä kohti euroa enemmän kuin Pohjois-Karjalassa. Sen sijaan muiden komponenttien kuvaamat asiat olivat hieman paremmin Etelä-Karjalassa kuin Pohjois-Karjalassa, jossa henkeä kohti laskettu GPI oli euroa suurempi kuin Etelä-Karjalassa vuonna Henkeä kohden lasketut hiilidioksidipäästöjen haitat vaihtelivat enemmän kuin uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vaikutukset. Hiilidioksidihaitat olivat Etelä- Karjalassa 2,3 -kertaiset ja uusiutumattomien luonnonvarojen kulumisen haitat 1,3 -kertaiset Pohjois-Karjalaan ja myös Etelä- Savoon nähden. Etelä-Karjala on Suomen keskeisiä metsäteollisuusalueita. Metsäteollisuus on ener- giaintensiivinen tuotannonala, joka tosin varsinkin Etelä-Karjalassa saa suuren osan tarvitsemastaan primaarienergiasta puun kuoresta ja selluloosan valmistuksessa ylijäävistä puun ainesosista. Etelä-Karjalassa on myös ensisijaisesti fossiilista energiaa käyttävää kalkki-, sementti- ja terästeollisuutta. Kun lisäksi maakunnassa on suhteellisen vähän väestöä, ovat hiilidioksidipäästöjen luontoa heikentävät vaikutukset asukasta kohti suuret vähemmän teollistuneeseen Pohjois-Karjalaan verrattuna. Pulmat juontuvat suoraviivaisesta amerikkalaisen menetelmän (Talberth ym. 2007) soveltamisesta. Vuoden 1989 jälkeen fossiilisten hiilidioksidipäästöjen lähes kaikki hiili lasketaan haitaksi, jonka hinnan oletetaan nousevan joka vuosi. Kun vielä hiilihaitat 51
7 oletetaan kumuloituvaksi eli edellisten vuosien haitat ovat mukana nousevin hinnoin joka vuosi, hiilihaitta pienentää hyvinvointia teollistuneilla ja suhteellisen vähäväkisillä alueilla varsin paljon. Tämä näkyy Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson tuloksissa. Sen sijaan uusiutumattomien luonnonvarojen käytön aiheuttamat haitat käyttäytyvät laskennassa kaikilla maakunnilla samansuuntaisesti, koska maakunnan taloudellisen toiminnan vaikutus luonnonvarojen kulumiseen on sen bkt-osuuden mukainen koko maan luonnonvarojen laskennallisesta kulumisen määrästä. Hiilidioksidipäästöjen ja myös uusiutumattomien luonnonvarojen käytön arvottamisen laskentatavat ovat keskeisen kritiikin kohteita sekä GPI että ISEW -indekseissä. Esimerkiksi Neumayer (2000) toteaa, että uusiutumattoman energian käytön korvaavan uusiutuvan energian arvottamisen oletuksessa (tuotantokustannukset kohoavat 3 prosenttia vuodessa) ei oteta huomioon teknistä kehitystä. Teknisen kehityksen huomioon ottamisen puuttumista kritisoi myös Pohjola (2011a ja 2011b). Neumayerin kritiikin hiilidioksidipäästöjen mukaan lukemisesta kumuloituvasti hyväksyvät mm. agstad ja Shamming (2012). Tähän ongelmaan kiinnittivät huomiota myös larke ja Lawn (2008), kun he totesivat, että esimerkiksi Thaimaan GPI:ssä ympäristöarvojen kustannukset ovat kaksi kertaa merkittävämmät kuin muiden osatekijöiden arvot. Pelkästään ne saavat aikaan GPI:n ja KT:n arvojen eriytyneen kehityksen. Samaan johtopäätökseen voi tulla useimmissa maissa, missä ISEW ja GPI on laskettu edellä mainittujen laskentaperiaatteiden mukaisesti. Itäisen Suomen maakuntien GPI laskennan analyysi on myös todiste tämän kritiikin puolesta. Luonnonvarojen käytön ja hiilidioksidipäästöjen arvottamisen lisäksi GPI laskennassa on monia ratkaistavia ongelmia ennen kuin sitä voidaan pitää varteen otettavana mittarina. Jo indikaattorin lähtökohta, että eri kategorioiden asioita voidaan lisätä ja vähentää keskenään, on asetettu kyseenalaiseksi sekä niiden valinnan että hinnoittelun näkökulmasta. Mitkä arvot ohjaavat indikaattoriin valittavia hyöty- ja haittamuuttujia, ja miten voidaan yhteismitallisesti hinnoitella markkinahintaisia ja markkinattomia hyödykkeitä ja haitakkeita (Savela 2009, Valtioneuvoston kanslia 2011, Stiglitz ym. 2009). Toisaalta GPI:n puolustajat vastaavat, että KT:n laadinnassa on jouduttu ja joudutaan ratkaisemaan samankaltaisia ongelmia. Pitkäjänteinen kehitystyö mahdollistaisi myös GPI menetelmän ongelmien poistamisen ja laskentamenetelmien yhdenmukaistamisen. (Posner & ostanza 2011). lueellisten GPI indikaattoreiden laskennassa edellä kuvattujen ongelmien lisäksi tulee ratkaistavaksi haittojen ja hyötyjen kohdistamisen sekä puutteellisten aineistojen ongelmat. Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson hiilidioksidipäästöt selittyvät näiden maakuntien asemalla Itäisen Suomen metsäsektorin työnjaossa. iheellista on kysyä, pitäisikö GPI -indikaattorin laskennassa ottaa huomioon alueiden erikoistuminen tuottamaan hiilidioksidi-intensiivisiä hyödykkeitä muille alueille ja kuinka tämä pitäisi tehdä. Hiilidioksidin kumuloituminen ilmakehään vähentää GPI:n arvoja Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Kun niitä verrataan lähimaakuntien huomattavasti korkeimpiin GPI arvoihin, alueilla asuville eittämättä tulee mieleen, etteivät hyvinvointierot ole näin suuret. Toisaalta erot alueellisissa KT luvuissa henkeä kohti ovat myös suuret mutta päinvastaisessa järjestyksessä. lueellisten indikaattoreiden laskennassa korostuvat myös kansallista laskentaa enemmän puutteellisten aineistojen ongelmat. Mitä pidempiä aikasarjoja tuotetaan sitä enemmän 52
8 Työpoliittinen ikakauskirja 4/2014 Katsauksia ja keskusteluja joudutaan alueellisia lukuja johtamaan jo johdetuista kansallisista sarjoista. Oma näkemykseni on, että maakuntien kehityksen arviointi GPI mittarilla oli koe, jonka tuloksista ei voida tehdä perusteltuja johtopäätöksiä eri maakuntien kehitys- tai hyvinvointieroista. Sinällään GPI ja vastaavat yhdistelmämittarit ovat mielenkiintoisia ajatusrakennelmia. Tosin niiden toteuttaminen edes teoriassa on kiistanalaista, erityisesti jos otetaan huomioon myös GPI:hin hyvinvoinnin mittaamiseen yhdistetty kestävyyden määre. Wilson & Tyedmers (2013) toteavat, ettei nykyisen kaltaisen GPI:n käyttöön otto muuttaisi nykyisen taloudellisen päätöksen tekemisen ajattelua, koska GPI on kehitetty yhtä lailla taloudellisen kasvun ja sen mittaamisen paradigmassa kuin KT. Kestävyyttä ei heidän mielestään voida mitata hinnoittelemalla luonnon kantokykyyn ja kulumiseen liittyvät muuttujat, vaan luonnon käyttöä olisi mitattava fyysisiin virtoihin perustuvilla muuttujilla. Myös Fleurbaey (2009) toteaa Neumayeria (2004) mukaillen illuusioksi tavoitteen mitata yhdellä mittarilla yhteiskunnallista hyvinvointia ja kestävyyttä. Lähteet agstad, K. & Shammin, M. (2012). an the Genuine Progress Indicator better inform sustainable regional progress? case study for Northeast Ohio. Ecological Indicators 18, agstad, K., erik, G. & rown Gaddis, E. (2014). Methodological developments in US state-level Genuine Progress Indicators: Toward GPI 2.0. Ecological Indicators 45, larke, M. & Lawn, P. (2008). Is measuring genuine progress at the sub-national level useful? Ecological Indicators 8, ostanza, R., Kubiszewski, I. Giovannini, E., Lovins, H., McGlade, J., Pickett, K.E., Ragnarsdóttir, K.V., Roberts,., Vogli de R. & Wilkinson, R. (2014). Time to Leave GP behind. Nature 15 January Saatavissa: news/development-time-to-leave-gdp-behind aly, H. & obb, J., (1989). For the ommon Good: Redirecting the Economy Towards ommunity, the Environment, and a Sustainable Future. eacon Press, oston. ietz, S. & Neumaeyer, E. (2006a). critical appraisal of genuine savings as an indicator of sustainability. Teoksessa Lawn, P. (Ed.). Sustainable evelopment Indicators in Ecological Economics. Edward Elgar, chapter 6, ietz, S. & Neumaeyer, E. (2006b). Some constructive criticisms of the Index of Sustainable Economic Welfare. Teoksessa Lawn, P. (Ed.). Sustainable evelopment Indicators in Ecological Economics. Edward Elgar, chapter 6, Fleurbaey, M. (2009), eyond GP? The quest for a measure of social welfare, Journal of Economic Literature 47: Hagerty, M., ummins, R., Ferriss,., Land, K., Michalos,., Peterson, M., Sharpe,., Sirgy, J. & Vogel, J., (2001). Quality of life indexes for national policy: review and agenda for research. Social Indicator Research 55, Hoffrén, J. (2008). Hyvinvoinnin seuranta vaatii uusia mittareita. Tieto&Trendit 7/2008. Tilastokeskus. Hoffrén J. Lemmetyinen, I. Pitkä, L. (2010). Esiselvitys hyvinvointi-indikaattoreista. Mittareiden vertailu ja kehittämiskohteet. Sitra. Selvityksiä 32. Helsinki. Saatavissa: Hoffren 53
9 Hoffrén J. & Vatanen, E. (2014). Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seuranta : idon kehityksen indikaattori (GPI). TEM raportteja 17/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö. Saatavissa: Kubiszewski,I., ostanza,r., Franco,., Lawn, P., Talberth, J., Jackson, J. & ylmer,. (2013). eyond GP: Measuring and achieving global genuine progress. Ecological Economics 93, Max-Neef, M., (1995). Economic growth and quality of life: a threshold hypothesis. Ecological Economics 15, Neumayer, E., (2000). On the Methodology of ISEW, GPI and Related Measures: Some onstructive Suggestions and Some oubt on the Threshold Hypothesis. Ecological Economics 34: Neumayer, E Sustainability and wellbeing indicators, UNU -Wider Research Paper 2004/23. Pekkarinen, J. (2011). Kansakunnan hyvinvoinnin arviointi HYMY-työrymän tulokset. Talous & Yhteiskunta 4/2011, s Pohjola, M. (2011a). KT ja hyvinvointi. Talous & Yhteiskunta 1/2011., Pohjola, M. (2011b). Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys. Kansantaloudellinen aikakauskirja 1/2011, Posner, M. & ostanza, R. (2011). summary of ISEW and GPI studies at multiple scales and new estimates for altimore ity, altimore ounty, and the State of Maryland. Ecological Economics 70, Rättö, H-K. (2010). Hyvinvointi ja hyvinvoinnin mittaamisen kehittäminen. Tilastokeskus. Tutkimuksia. 2. painos, Helsinki. Sauli, H. & Simpura, J. (2004). uttaako indikaattoriaalto tietotulvassa? Hyvinvointikatsaus 1/2004, 2 5. Savela. O.(2009). Hyvinvointia ei voi mitata yhdellä luvulla. Tieto&Trendit 1/2009. Stiglitz, J.E., Sen,. ja Fitoussi, J.-P.(2009). Report by the ommission on the Measurement of Economic Performance et Social Progress, Talberth,. J.,. obb, and N.Slattery. (2007). The Genuine Progress Indicator 2006: Tool for Sustainable evelopment. Redefining Progress. Oakland, alifornia. Wilson, J. & Tyedmers, P. (2013). Rethinking What ounts. Perspectives on Wellbeing and Genuine Progress Indicator Metrics from a anadian Viewpoint. Sustainability 2013, 5, journal/sustainability. Valtioneuvoston kanslia. (2011). kt ja kestävä hyvinvointi. Yksi luku ei riitä suomalaisen yhteiskunnan tilan kuvaamiseen. Valtioneuvoston kanslian raporttisarja. 12/
Kestävän hyvinvoinnin seuranta
Lausunto: Miten voidaan edistää kestävää hyvinvointia? Kestävän hyvinvoinnin seuranta Jukka Hoffrén HTT, Dosentti (Soveltava tilastotiede) Helsingin yliopisto Jukka Hoffrén 1 Kestävän hyvinvoinnin mittaaminen
LisätiedotETELÄ-SAVON GPI ETELÄ-SAVON GPI (GENUINE PROGRESS INDICATOR) SISÄLTÖ. Mikä on maakuntien GPIvertailun. järjestys?
1 TRENDIKATSAUS 1/2017 ETELÄ-SAVON GPI ETELÄ-SAVON GPI (GENUINE PROGRESS INDICATOR) Tässä katsauksessa tarkastellaan Etelä-Savon GPI-indeksin kehitystä vertailtuna muihin Suomen maakuntiin. GPI:llä tarkoitetaan
LisätiedotMiten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.
Miten kuvata taloudellista hyvinvointia? Olli Savela, yliaktuaari, kansantalouden tilinpito Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin seminaari 7.3.2011 Kansantalouden tilinpito Kansainvälinen talouden kuvaus-
LisätiedotGPI Suomessa ja Pirkanmaalla
GPI Suomessa ja Pirkanmaalla Pirkanmaan ympäristöohjelman 3. seurantaseminaari sekä Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari Pirkanmaan ELY-keskus 24.9.2014 Jukka Hoffrén
LisätiedotALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN SATAKUNNAN LAPSI- JA NUORISOPOLIITTINEN FOORUMI 16.9.2014 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2 Koulukiusaaminen Satakunnan kunnissa 2013 3 Onko koulukiusauskokemuksella
LisätiedotVaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin
Vaihtoehtoisia mittareita hyvinvoinnin mittaamiselle Onnellisuustalousseminaari Jukka Hoffrén Tilastokeskus Sisältö Talouskasvu, BKT ja kansantalouden tilinpito Kestävän tulon käsite Vaihtoehtoiset hyvinvoinnin
LisätiedotKestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot
Kestävän kehityksen tavoite ja sen kuvaamisen vaihtoehdot Näkökulmia talouteen ja hyvinvointiin -seminaari 7.3.2011 Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö Taloustieteen näkökulma Nykyiseltä taloustieteen valtavirtaukselta
LisätiedotGPI Suomessa ja Uudellamaalla
GPI Suomessa ja Uudellamaalla Uudenmaan ELY-keskus Jukka Hoffrén Dosentti Helsingin yliopisto (Tilastotiede) Jukka Hoffrén 1 Teollisen ajan taloustiede ja hyvinvointi Teollisuusyhteiskunnassa kaiken tuotannon
LisätiedotTEM raportteja 17/2014
TEM raportteja 17/214 Suomen maakuntien taloudellisen kehityksen seuranta 196-212: Aidon kehityksen indikaattori (GPI) Jukka Hoffrén Eero Vatanen Alueosasto 9..214 Sisällysluettelo Esipuhe 1 Keskeiset
LisätiedotSuomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus
Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus TEM 3.9.2013 Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö, Dosentti Tausta Teollisuusyhteiskunnassa kaiken tuotannon lisäyksen oletettiin lisäävän kulutusta
LisätiedotSata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen
Sata-hanke ALUEELLISEN HYVINVOINTIMITTARISTON KEHITTÄMINEN Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 27.5.2014 2 SATA-HANKE SATA-HANKKEEN TAUSTAA RAHOITUS 2011-2013/2014 Satakuntaliiton myöntämä EAKR-avustus ja
LisätiedotTalouskasvu ja hyvinvointi * Hyvinvoinnin osatekijät. Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Kansantaloudellinen aikakauskirja 109. vsk. 1/2013 Talouskasvu ja hyvinvointi * Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Pari viime vuosikymmentä ovat Suomessa olleet kansainvälisesti
LisätiedotOsa 15 Talouskasvu ja tuottavuus
Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw
LisätiedotMikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne
Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi
LisätiedotHyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet. Tilastokeskuspäivä Jukka Pekkarinen
Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet ja mahdollisuudet Tilastokeskuspäivä 26.1.2011 BKT ja hyvinvointi: vanha debatti 1970-luku: sosiaali-indikaattorit YK: inhimillisen kehityksen indeksi Ekonomistien herännäiset
LisätiedotHyvinvoinnin mittarit
Lausunto: Hyvinvoinnin mittarit Jukka Hoffrén HTT, Dosentti (Soveltava tilastotiede) Helsingin yliopisto 17.10.2018 Jukka Hoffrén 1 IPCC ja Taloustieteen Nobel-palkinto 2018 IPCC 8.10.2018: Ilmaston lämpeneminen
LisätiedotUUDENMAAN ALUEELLINEN HYVINVOINTIKEHITYS, GPI-SEURANTA 1960 2012
UUDENMAAN ALUEELLINEN HYVINVOINTIKEHITYS, GPI-SEURANTA 1960 2012 Uudenmaan liiton julkaisuja E 128-2013 Uudenmaan liiton julkaisuja E 128 2013 ISBN 978-952-448-381-0 ISSN 2341-8885 Ulkoasu: Milla Aalto
LisätiedotKatsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet
Katsauksia hyvinvointiin: tietämisen rajat ja mahdollisuudet Juhlaesitelmä Hyvinvointikatsauksen 15-vuotisjuhlaseminaarissa Jussi Simpura Tilastojohtaja Katsaus Kokoaa tiiviiseen muotoon yhteen tietoja,
LisätiedotALUEELLISEN KESTÄVÄN HYVINVOINNIN KEHITYKSEN SEURANTA GPI-INDIKAATTORILLA:
ALUEELLISEN KESTÄVÄN HYVINVOINNIN KEHITYKSEN SEURANTA GPI-INDIKAATTORILLA: Päijät-Häme, Kainuu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue 1960 2009 B65*2011 Päijät-Hämeen liitto Päijät-hämeen liitto B65 *
LisätiedotYLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI
YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI Tiia Kekäläinen Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos DIGI 50+ -hankkeen tulosten julkistusseminaari 10.5.2016 Suomalaisten
LisätiedotTalouskasvu ja hyvinvointi Suomessa. Matti Pohjola
Talouskasvu ja hyvinvointi Suomessa Matti Pohjola Suomi on vihdoin saavuttanut eurooppalaisen elintason (bkt/asukas) Bkt/asukas, US dollaria ostovoimapariteetein mutta hyvinvoinnin kasvusta on erilaisia
LisätiedotAlueellisen kestävän hyvinvoinnin kehityksen seuranta GPI -indikaattorilla: Päijät-Häme, Kainuu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue
Alueellisen kestävän hyvinvoinnin kehityksen seuranta GPI -indikaattorilla: Päijät-Häme, Kainuu ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alue 1960 2009 Projektiraportti 21.2.2011 Lahden tiede- ja yrityspuisto
LisätiedotMiten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta
Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta Matti Melanen Suomen ympäristökeskus Ekotehokkuus teollisuudessa Suomen teollisen ekologian foorumin seminaari Oulun yliopisto,
LisätiedotResurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?
Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa
LisätiedotMetsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos?
Metsien kestävä käyttö Suomessa laskennan vai äänestyksen tulos? Riittävätkö tiedot metsien kestävän käytön määrittämiseen? Metsätieteen päivä 2015, Taksaattoriklubi Tuula Packalen, Luonnonvarakeskus 1
LisätiedotHyvinvoinnin mittaamisen haasteet. Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen
Hyvinvoinnin mittaamisen haasteet Syyskuu 2012 Hilkka Vihavainen Esityksen rakenne Taustaa mistä on puhe kun puhutaan hyvinvoinnin mittaamisesta? Hyvinvointi on moniulotteista mitä meillä nyt on? Tilastojen
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotKESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS
KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa
LisätiedotYmpäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa. Ympäristötilinpitoseminaari Leo Kolttola
Ympäristötilinpito YK:n ja EU:n linjaukset ja toteutus Suomessa Ympäristötilinpitoseminaari 4.12.2012 Sisältö YK:n ympäristötilinpitosuositus (SEEA) EU:n ympäristötilinpitoasetus EU:n asetuksen toimeenpano
LisätiedotAlueellisen kestävän hyvinvoinnin kehitys ja seuranta GPI -indikaattorilla:
Alueellisen kestävän hyvinvoinnin kehitys ja seuranta GPI -indikaattorilla: Päijät-Häme, Kainuu ja Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alue 1960 2009 Inka Lemmetyinen Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy raportin
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotSuomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous Säätytalo, Helsinki. Hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mittaaminen
TAUSTAMUISTIO Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 16.2.2011 Säätytalo, Helsinki Hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen mittaaminen Kokouksen taustaa Pääministeri Mari Kiviniemen hallituksen ohjelmassa
LisätiedotAgenda2030. tiedolla toimeenpanoon. YM RYMO Eeva Furman/SYKE
Agenda2030 tiedolla toimeenpanoon YM RYMO 5.2.2018 Eeva Furman/SYKE YK:n Agenda 2030 Agenda2030:n ytimen muodostavat 17 toisiinsa kytkeytyvää tavoitetta (SDGt) Agenda 2030 Poverty eradication, health,
LisätiedotHarjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä
Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun
LisätiedotHyvinvoinnin mittaaminen vaatii uusia työkaluja
Hyvinvoinnin mittaaminen vaatii uusia työkaluja Jukka Hoffrén Kansantalouden tilinpito ja bruttokansantuote eivät enää anna oikeaa kuvaa hyvinvoinnin kehityksestä. Ne olisikin tarpeen korvata hyvinvointia
LisätiedotTeknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola
Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotYK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen KUNTIEN JA MAAKUNTIEN TASA-ARVO- JA 10.4.2019 YHDENVERTAISUUSVERKOSTON
LisätiedotOnko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?
Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä
LisätiedotTU Läsnäoloharjoitukset 2 KILPAILUKYKY, TALOUDELLINEN KASVU JA HYVINVOINTI
TU-91.1001 Läsnäoloharjoitukset 2 KILPAILUKYKY, TALOUDELLINEN KASVU JA HYVINVOINTI 1. Millaisia asioita kilpailukykyä mittaavissa tutkimuksissa mitataan? Miten WEF analysoin Suomen kilpailukykyä? Kaksi
LisätiedotPalvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?
Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus
LisätiedotJulkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta
LisätiedotAsumisen ajankohtaiset ilmiöt
Jäsenkuntiemme edunvalvojana Suunnittelemme tulevaisuutta Luomme mahdollisuuksia Ohjaamme kehitystä Tuemme kansainvälisyyttä Asumisen ajankohtaiset ilmiöt Asumisen HämePro 17.9.2009 Rakenne Talous Volyymit
LisätiedotKohti hyvinvointitaloutta. Johtaja Riitta Särkelä Helsinki
Kohti hyvinvointitaloutta Johtaja Riitta Särkelä 6.11.2013 Helsinki Seminaarin tavoitteet Käydä keskustelua hyvinvoinnin ja talouden suhteesta ja niiden keskinäisestä riippuvuudesta Mahdollisuuksista rakentaa
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotToiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa
Toiminnan tehokkuuden mittaaminen ja arviointi yhteiskunnallisten yritysten kontekstissa 17.11.2011 FinSERN1 Hannele Mäkelä Laskentatoimen tohtoriopiskelija Tampereen yliopisto hannele.makela@uta.fi Accounting
LisätiedotKansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon
Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-
LisätiedotMetsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL
Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys
LisätiedotHyvinvoinnin uudet mittarit
Hyvinvoinnin uudet mittarit Kepan taustamuistio, lokakuu 2010 Pääministeri Mari Kiviniemen hallitus päätti ohjelmassaan kesäkuussa 2010, että hyvinvoinnin mittaamista on parannettava. Hallitus käynnistää
LisätiedotEsityksen rakenne. Työn tuottavuudesta tukea kasvuun. Tuottavuuden mennyt kehitys. Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka. Tuottavuuden tekijät
Työn tuottavuudesta tukea kasvuun Mika Maliranta (ETLA) Yrittäminen ja työelämä -seminaari, Helsinki, 21.8.2008 Esityksen rakenne Tuottavuuden mennyt kehitys Tuottavuuskasvun mikrodynamiikka Tuottavuuden
LisätiedotTyönteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä
LisätiedotMetsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset
Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi - Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi - Aki Kauranen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Asema
LisätiedotKansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys*
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a 1 0 7. v s k. 1 / 2 0 1 1 Kansantuote, hyvinvointi ja kestävä kehitys* Matti Pohjola Professori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 1. Johdanto
LisätiedotEnergiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino
Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta
LisätiedotKanta-Hämeen kestävän energian ohjelma
en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut
LisätiedotKöyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa
Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa
LisätiedotTutkimuksen näkökulma SISUun
Tutkimuksen näkökulma SISUun Seija Ilmakunnas Johtaja, Palkansaajien tutkimuslaitos Puheenvuoro Tilastokeskuksen seminaarissa 23.4.2013 Tässä esityksessä Mikrosimulointimallien merkityksestä sosiaaliturvan
LisätiedotLABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen
LABORAATIOSELOSTUSTEN OHJE H. Honkanen Tämä ohje täydentää ja täsmentää osaltaan selostuskäytäntöä laboraatioiden osalta. Yleinen ohje työselostuksista löytyy intranetista, ohjeen on laatinut Eero Soininen
LisätiedotKUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA
KUSTANNUSKILPAILUKYKY KASVUMENESTYKSEN EHTONA Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Kirjoittaja kiittää Antti Kauhasta ja Vesa Vihriälää hyvistä kommenteista,
LisätiedotMikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?
Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60
LisätiedotJOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON:
JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON: Sosiaalinen tilinpito on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Käytännössä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa
LisätiedotMITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016
MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n
Lisätiedot2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana
1.':. íöi/' \~~""'!!~~ ~,..,~ ::~ t,.,...~..-_.~ si,r.; '.'Y't..i: 'j,7t:''--:~?~:r~ ~fl~:~~l',,!r: j;_ar~;r'lu'!n(is--;j\"::~~~'~'~tt.:~"t:t.~~rß'ti~~!,.; ~lt~~ TYÖ- JR E:LINHE:INOMINISTERIÖ RI~BETS-
LisätiedotKuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA
Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja
LisätiedotPakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä
Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta
LisätiedotSuomalaisen hyvinvoinnin tarina
Suomalaisen hyvinvoinnin tarina Jukka Hoffrén Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa pidettiin pitkään koko kansakuntaa yhdistävänä menestystarinana. Hyvinvoinnin huippukohta saavutettiin 1990-luvun alussa,
LisätiedotOnko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi
LisätiedotLausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin
LisätiedotKannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti
2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotSmart City -ratkaisut
Smart City ratkaisut Kaupungin rakennuskannan energialaskenta Pekka Tuominen Senior Scientist Pekka.Tuominen@vtt.fi +358407345580 06/10/2017 1 KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MUUT PÄÄSTÖT ENERGIA EKOSYSTEEMIVAIKUTUKSET
LisätiedotASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta
ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014
LisätiedotTaloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
LisätiedotIkääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin
Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa
LisätiedotTyöllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma
Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden
LisätiedotOnko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL
Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL METSÄALAN TULEVAISUUSSEMINAARI 17.2.2010 Rakennusmateriaalien ympäristökilpailukyky - pärjääkö puu? 2 On sillä! Rakentamisen ekologinen
LisätiedotMiten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki
Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45
Lisätiedot23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa
23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
Lisätiedoteduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2018 hyvinvointitalouden mittareiden käyttökelpoisuus päätöksenteossa
eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 8/2018 hyvinvointitalouden mittareiden käyttökelpoisuus päätöksenteossa hyvinvointitalouden mittareiden käyttökelpoisuus päätöksenteossa Jukka Hoffrén Eduskunnan
LisätiedotMiten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia
Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa
LisätiedotSosiaalityön vaikuttavuus
Sosiaalityön vaikuttavuus 13.3.2018 Minna Kivipelto, THL 1 Sosiaalityön vaikuttavuuden vaade uusi ja vanha asia Sosiaalityötä kohtaan suunnatut syytökset sen tehottomuudesta Sosiaalityö ja sosiaaliset
LisätiedotSata vuotta taloutta mitä seuraavaksi?
Sata vuotta taloutta mitä seuraavaksi? Riihimäen Hyvinkään kauppakamari Syyskokous 5.12.2017 Jussi Mustonen 2 Suomi maailman väestökartalla - näkyy juuri ja juuri Väestön jakautuminen nyt Väestön jakautuminen
LisätiedotKoetun hyvinvoinnin mittaaminen
Koetun hyvinvoinnin mittaaminen MITTARIN ULOTTUVUUDET, RELIABILITEETTI JA VALIDITEETTI 22.6.2017 REETA KANKAANPÄÄ --- ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO 1 Tausta Onnellisuusraportti: Suomi maailman onnellisimpia maita
LisätiedotTalouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus
Talouskasvu ja hyvinvointivaltion rahoitus Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Esityksen rakenne Kestävän kehityksen yhteiskuntapolitiikan
LisätiedotYK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa. Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
YK:n Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen alkaa Taina Kaivola Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Yk:n kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmen 2005 2014 VISIO: Maailma, jossa
Lisätiedot2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,
Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,
LisätiedotKaavojen metsätalousvaikutusten
Kaavojen metsätalousvaikutusten arviointi Leena Kärkkäinen, Helena Haakana, Hannu Hirvelä, Reetta Lempinen & Tuula Packalen Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan
LisätiedotEkotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista
Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources
LisätiedotLiiketoimintana luonnonvarojen säästäminen
Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa
LisätiedotTänä vuonna tulee kuluneeksi 40
Haastaako talouskriisi kestävän kehityksen? Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari Palkansaajien tutkimuslaitoksen 40-vuotisjuhlaseminaari tarjosi korkeatasoisia esityksiä talouskriisistä
LisätiedotItämeri -seminaari 3.12.2008
Itämeri -seminaari 3.12.2008 HAAGA-HELIA amk Liisa Rohweder KTT, yliopettaja Kestävä kehitys ja vastuullinen liiketoiminta 1 Miksi HAAGA-HELIA otti Itämerihaasteen vastaan? Yhteiskuntavastuullista toimintaa
LisätiedotMATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain
MATKAILUALAN TIETEELLISIÄ LEHTIÄ julkaisufoorumin tasoluokittain 11042014 Julkaisufoorumin päivitysten vuoksi tasoluokka kannattaa aina tarkistaa julkaisufoorumin julkaisukanavan haku -sivulta: http://www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku.php?lang
LisätiedotIkärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet
Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:
LisätiedotVantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa
Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476
LisätiedotPerustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi
Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja
Lisätiedot