Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus

Transkriptio

1 Suomen alueellisten GPI -aikasarjojen laskennan tilannekatsaus TEM Jukka Hoffrén Tutkimuspäällikkö, Dosentti

2 Tausta Teollisuusyhteiskunnassa kaiken tuotannon lisäyksen oletettiin lisäävän kulutusta ja kulutuksen väistämättä lisäävän ihmisten onnellisuutta, joten talouskasvu (=BKT:n kasvu) oli tavoiteltava yhteiskunnallinen päämäärä. Taloutta onkin kasvatettu lisäämällä tuotantoa maksimaalisesti kustannuksista (mm. luonnonvarojen kulumisesta, ympäristön pilaantumisesta, sosiaalisesta pahoinvoinnista) piittaamatta. käytännössä entistä suurempi osa taloudellisen aktiviteetin kasvusta aiheutuu haittojen ja epäkohtien korjaamisesta. BKT on leimallisesti teollisen ajan ja yhteiskunnan väline BKT on huono mittari jälkiteollisissa yhteiskunnissa, sillä käytännössä suora yhteys talouskasvun (BKT:n kasvun) ja ihmisten hyvinvoinnin välillä on katkennut

3 BKT:n ongelmia BKT on talouden liikevaihdon mittari, se ei kerro mitään toiminnan järkevyydestä. BKT ei ole hyvinvoinnin mittari. Meillä ei ole käytössä yleisesti hyväksyttyä hyvinvoinnin mittaria. BKT ei sovi kehitysmaiden edistymisen ja hyvinvoinnin seurantaan. YK:n Inhimillisen kehityksen indikaattori (HDI). BKT ei sovi jälkiteollisten yhteiskuntien kehittymisen seurantaan. Asiassa ovat aktiivisia olleet EU, Ranska, Saksa ja Britannia. Stiglitzin komission ehdotukset 2009; Perinteisen BKT:n lisäksi meidän tulee seurata kotitalouksien taloudellista hyvinvointia, muita elämänlaatuun liittyviä seikkoja ja kestävän kehityksen toteutumista. EU:n komission tilastoviraston Eurostatin ja OECD:n uusien mittareiden kehitystyö on parhaillaan käynnissä johdolla: Beyond GDP projekti

4 Aidon kehityksen indikaattori GPI Vaihtoehto BKT:lle voidaan kehittää parantamalla ja kehittämällä Aidon kehityksen indikaattorista (Genuine Progress Indicator, GPI). BKT olettaa kaiken tuotannon (myös haitallisen) johtavan aina myös kuluttajien hyvinvoinnin paranemiseen, vaikka koko yhteys on kiistanalainen. Sen sijaan GPI mittaa hyvinvointia kuluttajasta käsin. GPI on talousteorian mukainen mittari BKT:ta parempi hyvinvoinnin ja todellisen edistymisen mittari. GPI laajentaa hyvinvoinnin kuvausaluetta ottamaan huomioon tärkeimmät ihmisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät sekä huomioimaan kestävän kehityksen vaatimukset. GPI:llä kuvaa tapahtunutta aitoa ja todellista kehitystä. Se on tarkoitettu talouden ja ympäristön kestävyyden ja erityisesti pidemmän aikavälin kehitystrendien kuvaamiseen

5 GPI:n etuja Resurssien allokaatio on nykyisellään tehotonta: GPI auttaa näkemään ja parantamaan sosiaalisten ongelmien ja ympäristöongelmien ratkaisemista sekä tarttumaan luonnonvarojen riittävyyden haasteisiin. Hyvinvointia on mahdotonta parantaa tehokkaasti pelkästään taloudellista aktiviteettia kasvattamalla ja korjaamalla jälkikäteen aiheutuneita ympäristöhaittoja ja sosiaalista pahoinvointia. GPI laskenta mahdollistaa osaltaan sen että hyvinvointia luodaan niin, että samalla synnytetään mahdollisimman vähän pahoinvointia. GPI auttaa meitä osaltaan ymmärtämään ja näkemään kuinka luoda enemmän hyvinvointia pienemmin panoksin ja näin vauhdittaa yhteiskunnan kehitystä

6 GPI:n laskentakaava GPI = A + B - F - H + I Missä A on tulonjaolla painotettu yksityinen kulutus B on hyvinvointia tuottavat markkinoiden ulkopuoliset palvelut F ovat yhteiskunnan ihmisille aiheuttamia kustannuksia H on ympäristön ja luonnonvarojen heikentymisestä aiheutuvat kustannukset I on pääoman ja kaupan vaihtotaseen vaikutukset

7 ISEW:n ja GPI:n osaindikaattorit Index of Sustainable Economic Welfare (ISEW) Genuine Progress Indicator (GPI) + Painotettu yksityinen kulutus + Painotettu yksityinen kulutus + Kotitaloustyön arvo + Kotitaloustyön ja vanhemmuuden arvo + Kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut + Korkeakoulutuksen arvo + Katujen ja maanteiden tuottama hyöty +/- Vapaaehtoistyön arvo + Julkiset kulutusmenot terveyteen ja koulutukseen + Kestokulutushyödykkeiden tuottamat palvelut - Kestokulutushyödykkeiden hankinta + Maanteiden tuottama hyöty - Yksityiset terveys- ja koulutusmenot - Rikollisuuden aiheuttamat kustannukset - Mainonnan kustannukset - Vapaa-ajan menettämisen arvo - Työmatka pendelöinnin kustannukset - Vajaatyöllisyyden kustannukset - Kaupungistumisen aiheuttamat kustannukset - Kestokulutushyödykkeiden hankinta - Liikenneonnettomuuksien kustannukset - Työmatka pendelöinnin kustannukset - Veden pilaantumisen kustannukset - Kotitalouksien saasteiden torjunta - Ilmansaastumisen kustannukset - Liikenneonnettomuuksien kustannukset - Meluhaittojen kustannukset - Vesistöjen pilaantumisen kustannukset - Soiden häviäminen - Ilmansaasteiden kustannukset - Maatalousmaan häviäminen - Meluhaittojen kustannukset - Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö - Soiden ja kosteikkojen häviäminen - Aiheutuneiden pitkä-aikaisten ympäristövaurioden arvo - Maatalousmaan häviäminen - Pääoman nettokasvu - Luonnontilaisten metsien häviäminen + Muutokset maan kansainvälisessä asemassa + Luonnonvarojen käyttö =ISEW - Hiilidioksidipäästöjen aiheuttamat vahingot - Otsonikerroksen ohentumisen kustannukset +/- Pääoman nettokasvu +/- Nettolainananto = GPI

8 Suomen BKT, ISEW ja GPI indikaattoreiden kehitys (per capita reaalisin hinnoin)

9 Suomen GPI:n pääkomponenttien kehitys (1000 euroa per capita, rp)

10 Alueellisten GPI -mittareiden laskenta Vaikka Suomen GPI on kääntynyt laskuun vuoden 1990 jälkeen niin onko tilanne kaikkialla Suomessa sama? Monellahan on hyvinvointi oman kokemuksensa mukaan parantunut? Laskennan haasteita: Hallinnollisten rajojen muuttuminen, heikkotasoiset ja puuttuvat tilastotiedot

11 Alueellisten GPI -mittareiden laskenta 2010: Etelä-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen ja Kainuun GPI -aikasarjat (Hannakaisa Andersson) : Päijät-Hämeen, Kainuun ja Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen alueen GPI -aikasarjat (Päijät-Hämeen liitto, Inka Lemmetyinen). 2011: Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin GPI -aikasarjat (Keski-Pohjanmaan liitto, Hannakaisa Andersson). 2012: Uusimaa (Tilastokeskus, Aurora Aranko). 2013: Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Ahvenanmaa, Keski-Suomi (Tilastokeskus, Alina Tuomisto ja Linda Löfbacka)

12 GPI:n kehitys Suomessa ja lasketuissa maakunnissa (per capita)

13 Parhaiten menestyneet maakunnat (per capita)

14 Huonoiten menestyneet maakunnat (per capita)

15 GPI per capita vertailu vuonna 2012 (euroa v hinnoin) Keski-Suomi Kanta-Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi Ahvenanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa 8731 Pohjanmaa 6812 Pohjois-Pohjanmaa 4508 Kainuu 4431 Keski-Pohjanmaa 4126 Lappi 2928 Satakunta

16 Keski-Suomen GPI:n kehitys vuosina

17 Uudenmaan GPI:n kehitys vuosina

18 Lapin GPI:n kehitys vuosina

19 Satakunnan GPI:n kehitys vuosina

20 Pohjanmaan eri alueitten GPI:n kehitys vuosina

21 Keski-Suomen GPI:n jakautuminen (euroa per capita, reaalisin hinnoin)

22 Satakunnan GPI:n jakautuminen (euroa per capita, reaalisin hinnoin)

23 Havaintoja Monet lasketut GPI -mittarit kääntyivät laskuun 1990-luvun alussa. Eräissä maakunnissa lasku jäi lyhyeksi ja käänne ylöspäin tapahtui nopeasti. Toisissa taas negatiivinen kehitys näyttää jääneen päälle. Tärkeimmät hyvinvointia vähentävät tekijät olivat kumulatiiviset CO2 päästöt luontoon ja menneet soiden ojitukset (etenkin Pohjamaan alueilla, Kainuussa ja Lapissa). Useat alueet ovat ottaneet yhä enemmän velkaa luonnolta. Hyvinvointia lisäävien markkinattomien palveluiden arvo on kasvanut huomattavasti (mm. Kotityö, vanhemmuus, vapaa-ajanarvo). Tarkemmat syyt ja taustatekijät kehitykseen ovat vielä analysoimatta

24 Maakunnallisten GPI -mittaritarkasteluiden syventäminen Uudenmaan GPI:n jaottelu 4 suuralueeseen on parhaillaan käynnissä Uudenmaan liitossa (tutkija Annika Kuusela). 1. Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen 2. Keski-Uusimaa: Tuusula, Kerava, Järvenpää, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, Pornainen, Sipoo 3. Länsi-Uusimaa: Hanko, Inkoo, Raasepori, Lohja, Nummi-Pusula, Siuntio, Karjalohja, Karkkila 4. Itä-Uusimaa: Porvoo, Askola, Pukkila, Myrskylä, Loviisa, Lapinjärvi Aikataulu: Kesäkuu Lokakuu

25 Hankkeen suunnittelu ja valmistelu Kesäkuu Elokuu 2013 / Jukka Hoffrén. Tiedot on hankittu Keski-Suomen ja Ahvenanmaan osalta sekä Etelä- ja Pohjois-Savon, Etelä- ja Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson osalta seuraavista GPI -laskentataulukon sarakkeista: C. Yksityinen kulutus, D. tulonjako, Lähde: Tilastokeskus, aluetaloustilastot. E. Kotityö, Tilastokeskuksen väestötiedot F. Korkeakoulutus, Tilastokeskus, koulutustiedot G. Vapaaehtoistyö, Tilastokeskus, ajankäyttötiedot AD. Alueellinen BKT per capita ja AF. Väestö, Tilastokeskus Z. ja AA, Tilastokeskus alueelliset BKT luvut Aiemmin lasketut GPI aikasarjat on jatkettu ja päivitetty vuosille (Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi sekä Uusimaa), kaikki laskentataulukkojen sarakkeet

26 Itä-Suomen Aidon kehityksen eli GPI:n laskenta koko maahan Projektitutkija Eero Vatanen (Itä-Suomen yliopisto); Syyskuu 2013 Tammikuu Syyskuu, loka- ja marraskuu Kymenlaakson, Pohjois- ja Etelä- Savon sekä Pohjois-Karjalan aikasarjojen laskenta vuosille : Marraskuu 2013 Tammikuu 2014: Tarkistaminen, syventävät analyysit, graafinen esittäminen, tutkimusraportin laatiminen jne (Jukka Hoffren ja Eero Vatanen) Tammikuu 2014: Raportti Suomen alueellisten GPI -mittareiden kehityksestä

27 Jatkotyön kohteet ENCORE (Environmental Conference of Regions): GPI Allianssi perustettiin kehittämään alueellisen GPI:n laskentaa EUalueille. Timo Hokkanen Pohjois-Karjalan ELY-keskus vetää GPI Allianssia. Elokuussa 2013 Timo Hokkanen on aikonut keskustella GPI:n laskemisesta Karjalan tasavallalle

28 Kiitos!