T E E M A Y h d e s s ä a d o p t i o p o l u l l a
|
|
- Hilkka Haapasalo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEE MA J U U R E T 8 Yhdessä adoptiopolulla
2 TEKSTI Lotta Ventelä KUVAT Thinkstock Kun tausta askarruttaa 6 kysymystä jälki palvelusta Jossain vaiheessa adoptoitu voi haluta tietää lisää. Silloin kannattaa olla yhteydessä palvelunantajaan ja pyytää jälkipalvelua. OMIEN JUURIEN POHTIMINEN vaatii aikaa, sillä asiaan liittyy monia näkökulmia ja isoja pohdittavia asioita. Siksi siinä ei kannata kiirehtiä. Kysyimme kaikilta kolmelta palvelunantajalta, Pelastakaa Lapset ry:ltä, Helsingin kaupungilta sekä Interpedialta, jälkipalveluista ja kokosimme vastaukset tiiviiksi paketiksi. 1 Minkä ikäisenä tai missä vaiheessa jälkipalveluun voi tulla? Palvelunantajat toivottavat adoptoidut ja heidän vanhempansa ottamaan yhteyttä hyvin matalalla kynnyksellä, milloin tahansa. Adoptiolaissa mainitaan 12 vuotta täyttäneen oikeus tietojen saantiin. Alaikäiselläkin adoptoidulla on oikeus omiin tietoihinsa, mutta sosiaalityöntekijän tulee huomioida, ettei annettava tieto ole lapselle haitallista. Täysi-ikäisellä on oikeus sensuroimattomaan tietoon. Adoptiolain 25 mukaan adoptoidulla ja hänen perheellään on oikeus tukeen ja neuvontaan myös adoption vahvistamisen jälkeen. Adoptioneuvonnan antajan tulee arvioida tuen tarve ja ohjata asiakasta eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eli jos perheessä esiintyy jonkinlaista huolta tai palvelutarvetta adoptioon liittyen, neuvonta voi auttaa. Sinne kannattaakin olla matalalla kynnyksellä yhteydessä. Palvelunantajien velvoite adoption vahvistamisen jälkeen on (33 ) auttaa saamaan tietoja adoptoidun alkuperästä sekä tarjota tukea ja ohjausta tämän tiedon käsittelyssä. Tämä mielletään nimenomaan adoption jälkipalveluksi. Alle 18-vuotiaiden mutta myös täysiikäisten osalta toivotaan, että mukana olisi vanhempi tai luotettava tukihenkilö. Mikäli luovuttavaan maahan tehdään lisäselvityspyyntöjä, useimmissa ikärajoitus on 18 vuotta. Tarkoituksena on varmistua siitä, että nuori on riittävän kypsä käsittelemään adoptioon luovutukseen liittyviä asioita. Lastenkotivierailuille ei sen sijaan ole annettu ikärajoituksia. Adoptioperheet 4 { } 9
3 TEEMA J U U R E T Myös adoptiovanhemmilla on oikeus saada tietoa siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Joskus adoptiovanhempi on kiinnostuneempi lapsensa taustasta kuin lapsi itse. Myös adoptiovanhempi voi hakeutua jälkipalveluun pohtimaan adoptioon liittyviä kysymyksiä nimenomaan vanhemman näkökulmasta, esimerkiksi mikä on hyväksi juuri omalle lapselle ja kannattaako taustoja selvitellä ennen kuin lapsi on niistä itse kiinnostunut. 2 Miksi suosittelette taustan selvittelyä palvelunantajan kautta? Yhteydenotto adoptioviranomaisten kautta kestää kauemmin, mutta silloin voidaan varmentaa mahdollisten sukulaisten henkilöllisyys toisin kuin somessa ja olla tukena koko selvitystyön ja mahdollisen yhteydenoton aikana. Monet yhteistyökontaktit jopa edellyttävät yhteydenottojen tulevan vain palvelunantajan kautta. Virallisen kanavan käyttäminen antaa myös biologisille sukulaisille tilaisuuden pohtia rauhassa yhteydenottoa ja sen mahdollisia seurauksia. Monella on tarve tietää, miten lapsi voi, mutta elämäntilanne voi olla vaikea. Repiikö yhteydenotto vanhoja haavoja auki? Myös biologiset vanhemmat tarvitsevat aikaa ja tukea näissä tilanteissa. Entä adoptoitu, pystyykö hän käsittelemään biologisen vanhemman tai sukulaisen kohtaamista juuri nyt? Tuen tarve taustaselvittelyssä on tärkeää myös silloin, kun mitään ei löydy tai jos yhteydenotto torjutaan. Itsenäisessä taustojen selvittelyssäkin on paljon hyviä puolia. Se ei maksa mitään, ja sitä voi tehdä omassa tahdissa. Esimerkiksi somessa lastenkodeista tai eri maista adoptoitujen omat ryhmät saattavat antaa hyvää vertaistukea, ja sieltä saattaa löytyä nuoria, jotka ovat olleet samassa lastenkodissa. Lastenkodissa vietetty aika on samalla tavalla osa adoptoidun historiaa kuin biologinen perhekin, ja jollekin saattaa riittää keskusteluyhteys samankaltaisia kokemuksia kokeneen kanssa. Biologisten sukulaisten etsimistä somen kautta kannattaa kuitenkin harkita tarkoin. Somen kautta ei saa takeita siitä, että henkilö todella on se, joksi itseään kutsuu. Myös hyväksikäytön ja väärinymmärrysten mahdollisuus on olemassa. Taustojen selvittäminen ja mahdolliset yhteydenotot ovat turvallisempia kaikille osapuolille, kun palvelunantaja toimii välikätenä yhdessä ulkomaan viranomaisen kanssa. 3Mitä jälkipalvelussa konkreettisesti tehdään? Monelle riittää, että voi keskustella omasta taustastaan ja siihen liittyvistä asiakirjoista. Sosiaalityöntekijä tukee adoptoitua pohdinnoissa ja juurien tutkimisen herättämissä ajatuksissa. Palvelunantajilla on vaitiolovelvollisuus, joten taustaan ja asiakirjoihin liittyvistä henkilökohtaisista asioista voi keskustella vain toimistotapaamisissa, joissa voidaan varmistua asiakkaan henkilöllisyydestä. Pääsääntöisesti arkistoissa ei ole mitään ylimääräistä tietoa sen lisäksi, mitä adoptiovanhemmille on luovutettu. Asiakirjoihin tutustumisen tarkoitus onkin enemmän antaa laajempaa näkökulmaa siihen, mitä adoptioon luovuttamisen taustalla voi ol- Jälkipalvelu on sosiaalityöntekijän antamaa keskusteluapua ja tukea omaan taustaan, identiteettiin ja adoptioon liittyvissä pohdinnoissa tukea ja ohjausta synnyinmaahan kohdistuvissa jälkipalvelutiedusteluissa ja juurimatkan herättämissä ajatuksissa adoptioasiakirjojen läpikäymistä ja tulkitsemisessa auttamista taustatietojen selvittämistä synnyinmaassa, avustamista biologisten sukulaisten etsimisessä, avustamista kontaktin saamiseen adoption toisiin osapuoliin avustamista juurimatkajärjestelyissä ja lastenkotivierailussa. la, missä yhteiskunnallisissa olosuhteissa adoptio on tapahtunut ja mistä asiasta voi tiedustella lisää. Palvelunantaja voi edetä ottamalla yhteyttä synnyinmaan adoptioviranomaisiin ja selvitellä mahdollisia lisätietoja taustasta tai biologisista sukulaisista. Joskus tietoa on enemmän, joskus vähemmän. Palvelunantajilla on kuitenkin valmiit viralliset yhteydet ja verkostot. Jälkipalvelu voi olla myös avustamista juurimatkajärjestelyissä ja lastenkotivierailussa. Juurimatkat voivat olla yksilöllisiä omatoimimatkoja, jolloin palvelunantaja avustaa kohdemaan viranomaisten edellyttämien virallisten vierailulupien anomisessa ja tulkki- ja opaspalveluiden hankkimisessa KOKEMUKSIA JÄLKIPALVELUSTA Näin jälkeenpäin ajatellen ei olisi kannattanut nuorempana etsiä omin päin verkon kautta syntymäsukua. Olisin säästynyt monelta surulta. Aikuinen kansainvälisesti adoptoitu Juurien etsiminen on tärkeä vaihe haavojen parantumisessa. Adoptiolapset tietävät, että heidät on hylätty. Kun löytää omat juurensa, on helpompi hyväksyä oma elämäntarinansa. Samalla oppii hyväksymään sen, että biologiset vanhemmat ovat antaneet lapsensa adoptoitavaksi, jotta tällä olisi parempi elämä. Asha Miró, Intiasta adoptoitu espanjalainen kirjailija Onneksi olin tietoinen oikeuksistani, koska sosiaalityöntekijä ei olisi näyttänyt minulle kaikkia minua koskevia papereitani. Niitä oli hänen mielestään liian paljon. Kotimaasta adoptoitu aikuinen 10 Y h d e s s ä a d o p t i o p o l u l l a
4 Palvelunantajien vinkkejä Esimerkki juurimatkajärjestelyn kustannuksista Kiinassa Lastenkotivierailun aikatauluttaminen, järjestäminen, vierailuluvan hankkiminen, Kiinan sisäisten matkojen järjestäminen ja matkalippujen varaaminen, tulkki- ja opaspalvelujen järjestäminen Vierailulupamaksu (vaihtelee alueittain) Palvelunantajan kertaluonteinen toimistomaksu KANNATTAA VARAUTUA monenlaisiin tunnereaktioihin kaikkien osapuolten (adoptiolapsi, adoptiovanhemmat, biologiset sukulaiset) taholta. Omatkin tunteet voivat yllättää. VASTAUSTEN SAAMINEN ulkomaan viranomaisilta tai yhdyshenkilöltä voi kestää pitkään, vähintään kuukausia ja joskus jopa vuosia. Usein käy niin, ettei vastauksia löydy ja adoptoitu joutuu hyväksymään sen, että hänen alkuperänsä tai biologisten sukulaisten kohtalo jää tuntemattomaksi. sekä lastenkotivierailujen aikataulutuksesta. Joskus on hyvä keskustella ennen juurimatkaa ja käydä läpi siihen liittyviä ajatuksia ja tuntemuksia. Tapaaminen on mahdollinen myös juurimatkan jälkeen, jolloin voidaan käsitellä matkan aiheuttamia tuntemuksia. 4Mitä toimistolla keskustelun jälkeen tapahtuu? Joskus adoptoitu innostuu keskustelun seurauksena hakeutumaan vertaisryhmiin ja hänelle riittää taustansa tutustumisen lisäksi vertaistuki oman identiteettinsä vahvistamiseksi. Toisinaan adoptoitu lähtee keskustelun seurauksena etsimään juuriaan ja biologisia sukulaisiaan tai muutoin vain tutustumaan synnyinmaahansa, vaikka vierailemalla lastenkodissa tai sijaisperheessä. 5 Milloin on hyvä ajankohta vierailla syntymämaassa? Se on yksilöllistä ja riippuu esimerkiksi siitä, miten kiinnostunut adoptoitu itse on juurimatkan toteuttamisesta, minkä ikäisenä hänet on adoptoitu, kuinka pitkään hän on ollut perheessä ja kuinka hyvin hän on kiinnittynyt adoptioperheeseensä. Ennen matkalle lähtöä lapsen tulisi tuntea olonsa perheessä turvalliseksi, voida hyvin ja tietää voivansa luottaa vanhempiinsa ja heidän tukeensa. Pelkkä lomamatka, tuoksut ja kieli voivat herättää pelottavia muistoja. JUURIMATKALLE ON hyvä lähteä realistisin odotuksin mutta avoimin mielin. Matka ei välttämättä tuo uutta tietoa tai muovaa identiteettiä eheäksi. Matkalla voi kohdata ikäviäkin asioita, mutta samalla saada ahaa-elämyksiä ja kokea jotkut asiat etäisesti tutuiksi. Maku tai tuoksu voi nostaa esiin muistoja ja tunteita. Juurimatka voi olla matka itseensä myös ilman adoptiotaustan selvittelyä. Lähtökohtaisesti adoptioon lapsia luovuttaneet maat haluavat toivottaa adoptiolapset uudelleen lämpimästi tervetulleiksi. Otimme hyvissä ajoin yhteyttä palvelunantajaan. Viimeinen kuukausi ennen juurimatkaa oli tiivistä kirjeenvaihtoa, ja palvelunantaja oli suureksi avuksi juurimatkan järjestelyissä. Halusimme käydä lastenkodissa ja palvelunantajan kautta järjestyi lippuja paikallisiin kulkuneuvoihin, vierailu lastenkotiin ja tulkki. Kaikki meni todella hienosti, ja meille jäi hienot muistot perheenä! Juurimatkalla käynyt perhe Lapsestamme ei ole olemassa mitään papereita eikä tietoja hänen taustastaan, joten syntymävanhemmista saamme tuskin koskaan tietää mitään. Olemme käyneet syntymämaassa lomalla. Kouluikäisen adoptoidun äiti Adoptioperheet 4 { } 11
5 TEEMA J U U R E T Juurimatkalle ei kannata lähteä akuuteissa kriisivaiheissa tai pahimmissa murrosiän kuohuissa. Juurimatkan tulisi olla aidosti adoptoidun oma toive, eikä sen toteuttamiseen tulisi painostaa. Apua ajoituksen pohdintaan saa esimerkiksi adoptioneuvonnan sosiaalityöntekijältä, adoptiokuraattorilta tai palvelunantajan jälkipalvelutyöntekijältä. Juurimatkasuunnitelman voi tehdä yhdessä palvelunantajan kanssa. Lapsia luovuttavien maiden adoptioviranomaiset edellyttävät, että lastenkotivierailut järjestetään palvelunantajan kautta. Kannattaa olla monta kuukautta aiemmin yhteydessä, jotta voi varmistua, onko vierailu lastenkodissa ylipäätään mahdollinen. Yleensä ne ovat onnistuneet. Viranomaiset haluavat myös varmistaa, että lapsen kannalta tärkeät hoitajat ovat paikalla ja että heillä on riittävästi aikaa. Lastenkotivierailuille voi mennä vain etukäteen sovittuna ajankohtana, jotta siellä asuvien lasten turvallisuus ja kotirauha on turvattuna. Aina juurimatkalle ei haluta lähteä. Matka synnyinmaahan on aina vapaaehtoinen taminen tai juurimatkojen järjestäminen eli kansainvälisen adoptiopalvelunantajien kautta tehtävä työ, on maksullista. Siitä peritään kerran maksettava toimistomaksu 75 eur (vuoden 2017 hinta). Tämän lisäksi kuluja saattaa aiheutua esimerkiksi asiakirjojen tilaamisesta, käännös- ja postikuluista, juurimatkan oppaan tai tulkin maksuista tai muista maakohtaisista kuluista. Myös juurimatkojen järjestetty ohjelma on yleensä maksullista. Joissain maissa viranomaiset eivät hoida jälkipalvelutyötä, jolloin selvitystyötä tekee paikallinen ihminen tuntipalkalla. Silloin asiakkaan kanssa sovitaan aina ensin työhön käytettävä maksimityöaika ja samalla maksimihinta. Vinkki Adopterade Finland ry on kirjoittanut oppaan taustan etsimisestä. Löydät sen sekä ruotsiksi että suomeksi osoitteesta: Adoptiokuraattori tuntee taustaan liittyvät pohdinnat TAUSTAAN JA BIOLOGISIIN vanhempiin liittyviä kysymyksiä on paljon, vastauksia vähemmän. Mikä on oikea aika lähteä juurimatkalle? Kannattaako biologisten vanhempien tai sisarusten etsiminen? Mikä on paras tapa? Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun löytää vanhempansa? Entä jos ei löydä? Tai jos tulee itse löydetyksi yllättäen, somen kautta? Aikuiset adoptoidut miettivät, lähteäkö juurimatkalle yksin vai adoptiovanhempien tai ystävän kanssa. Adoptiovanhemmat miettivät, pitäisikö biologisten vanhempien tilanne selvittää siltä varalta, ettei se myöhemmin enää ole mahdollista. Epävarmuutta on paljon ja selkeitä ohjeita on vaikea saada keneltäkään. Tunteita on laidasta laitaan: pelkoa, toiveikkuutta, huolta, surua, helpotusta, iloa. Moni adoptoitu on kokenut, että palaset loksahtavat paikalleen ja elämä kantaa entistä paremmin, kun on saanut mahdollisuuden tavata biologisen perheensä. On myös surullisia tarinoita. Biologinen äiti on torjunut lapsensa, tai hänen elämäntilanteensa on ollut vaikea nähdä ja kestää. Matka synnyinmaahan palauttaa mieleen unohdettuja muistoja. Adoptiokuraattorina toivoisin, että kaikilla adoption osapuolilla olisi mahdollisuus keskustella luottamuksella elämän suurista ja vain yksi tapa muodostaa identiteettiä. Juurimatkan voi toteuttaa hyvin monella tapaa; esim. nähtävyyksiin ja kulttuuriin tutustuen tai vaikka nojatuolimatkana koti- Suomessa. Kaikkiin juurimatkoihin ei siis sisälly lastenkotivierailua. 6 Mitä jälkipalvelu maksaa? Adoption jälkeinen neuvonta eli palvelunantajan sosiaalityöntekijän tarjoama keskusteluapu on asiakkaalle maksutonta, samoin omiin asiakirjoihin tutustuminen ja niiden tulkintaan liittyvä tuki ja ohjaus. Varsinaiseksi juurien etsimiseksi miellettävä työ eli adoptoidun synnyinmaahan ja sen viranomaisille tehtävät yhteydenotot ja tiedustelut, juurimatkajärjestelyissä avuskysymyksistä läheisten ihmisten, ystävien, vertaisten ja ammattilaisten kanssa. Sanotaan, että jakamalla ilo moninkertaistuu ja huolet pienenevät. Kaikki, jotka tavalla tai toisella pohtivat omaa tai lapsensa tilannetta, ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä adoptiokuraattoriin. Jätä soittopyyntö vastaajaan, tekstiviestillä tai sähköpostilla. Soittoajan voi sopia myös illaksi tai viikonlopuksi. Adoptiokuraattori Anja Wikstedtin tukipuhelin tai anja.wikstedt@yhteisetlapsemme.fi 12 Y h d e s s ä a d o p t i o p o l u l l a
Mitä on kotimainen adoptio?
Mitä on kotimainen adoptio? 20.5.2014 Perheaikaa.fi Yhteistyössä Adoptioperheet ry:n kanssa www.adoptioperheet.fi Projektivastaavat Heli Reinikainen Päivi Partanen Kohtaaminen - kotimaisen adoption kehittämishanke
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 5 Sivu 1 / 11 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden tukeminen ovat tärkeitä muun muassa lapsen
LisätiedotAdoptiolautakunnan ja lapsiasiavaltuutetun yhteisaloite adoptiolain jälkiarvioinnista sekä adoption jälkeisen tuen kehittämiseksi
Aloite 1 (5) Adoptiolautakunta Oikeusministeriölle ja sosiaali- ja terveysministeriölle Adoptiolautakunnan ja lapsiasiavaltuutetun yhteisaloite adoptiolain jälkiarvioinnista sekä adoption jälkeisen tuen
LisätiedotADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA
ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 5.9.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitu lapsi aloittaa päivähoidon
LisätiedotADOPTIOKOULUTUS
6.2.2014 ADOPTIOKOULUTUS 30.1.2014 ADOPTIOLAUTAKUNNAN NÄKÖKULMIA LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISESTA KÄYTÄNNÖSSÄ / Ylitarkastaja, adoptiolautakunnan sihteeri, Jonna Salmela 6.2.2014 1. Adoptionhakijan ikärajat
LisätiedotEtsintäavain. adoptoiduille
Etsintäavain adoptoiduille 1 Etsintäavain auttaa sinut alkuun! Juuriensa etsiminen on kuin ison palapelin kokoamista. Se ei aina ole helppoa. Siksi on tärkeää, että annat asialle aikaa juuri niin paljon
LisätiedotKOHTAAMINEN. Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013
KOHTAAMINEN Kotimaisen adoption kehittämishanke 2010-2013 KOHTAAMINEN hankkeen lähtöajatus Pysyvyyden turvaaminen ja oikeus perheeseen pitkäaikaista sijaishuoltoa tarvitsevalle lapselle LOS 20 artikla
LisätiedotTAUSTAN SELVITTÄMISEEN
JUURET OPAS ADOPTOIDUN TAUSTAN SELVITTÄMISEEN Adoptioperheet ry 1 Johdanto Juuret-opas on kirjoitettu adoption eri osapuolien sekä heitä ammatissaan kohtaavien tueksi. Ennen kaikkea toivomme sen palvelevan
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 27.6.2018 Kello 13.00 18.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13 15-vuotiaat Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n nuoret raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry # M u n p
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 03/2017 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
LisätiedotPelastakaa Lasten kansainvälisen adoptiopalvelun asiakasrekisterin tietosuojaseloste
1 Pelastakaa Lasten kansainvälisen adoptiopalvelun asiakasrekisterin tietosuojaseloste Laadittu: 12.6.2018 Viimeksi päivitetty: 1. Rekisterinpitäjä Pelastakaa Lapset ry (Y-tunnus: 0116788-1) Osoite: PL
LisätiedotMatkalle adoptiolapsen synty. Mieleenpainuvinta oli tavata minua hoitaneet työntekijät. "Parasta oli kiinaserkkujen kanssa yhdessäolo" - Saana.
"Parasta oli kiinaserkkujen kanssa yhdessäolo" - Saana Mieleenpainuvinta oli tavata minua hoitaneet työntekijät - Mari Matkalle adoptiolapsen synty 6 Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen Upeinta oli nähdä
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 1 Sivu 1 / 7 Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta PRIDE-valmennuksen ryhmätapaamissa käsitellään sijoitetun lapsen kokemuksia ja tarpeita.
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotADOPTIOKOULUTUS
ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 Merja Vuori Adoptiolautakunnan puheenjohtaja 26.1.2017 Merja Vuori, puh 0504301560, merja.vuori@valvira.fi 1 Hyvät koulutustilaisuuden osanottajat, - 7/2012 uusi adoptiolaki voimaan,
LisätiedotMiten lapsia tehdään?
2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio KeVa - perhehoidon valmennus Kokemuksia perhehoidosta KeVa perhehoidon valmennuksen kuudes tapaaminen toteutetaan joko 1) paneelina tai 2) tutustumiskäyntinä
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotPALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ
VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotLAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN
LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai
LisätiedotAdoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä. sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson
Adoptioperheiden tukeminen Helsingin kaupungin adoptiotyöryhmässä sosiaaliohjaaja Laura Uusitalo vs. ohjaaja Laura Petterson 2000-luvun alussa adoptioneuvontaan haluavien jono oli pitkä ja lapsia tuli
LisätiedotOlen haastatellut viittä adoptioperhettä
OMAT YHTEYKSISSÄ Adoptiovanhempien kokemuksia avoimuudesta ja yhteydenpidosta Adoptoidun lapsen hyvinvointi linkittyy vahvasti adoptiovanhempien hyvinvointiin. Adoptiotyöntekijöiden on tärkeä ymmärtää,
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotSinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara
Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten
LisätiedotSIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA
SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT
ADOPTIOLAUTAKUNNAN AJANKOHTAISET ASIAT / LAKIMIES, ADOPTIOLAUTAKUNNAN SIHTEERI, JONNA SALMELA ADOPTIOKOULUTUS 26.1.2017 SÄÄTYTALO 1. ILMAN PALVELUNANTAJAA TAPAHTUVAT ADOPTIOT 2. ASUINPAIKKA 3. KOTONAOLON
LisätiedotNIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:
Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
LisätiedotLastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE
Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin
LisätiedotPRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
Lisätiedotraportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen, Onni Westlund Pesäpuu Ry
#MUNPERHEET? Ketä kuuluu sun perheeseen? 10.3.2018 Kello 10.00-16.00 MUKANA: J Ä R J E S TÄ J ÄT : 13-21-vuotiaat perhehoidossa asuvat tai joskus asuneet nuoret raportti Reetta Peltonen, Pia Lahtinen,
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotOPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE
OPAS SYNTYMÄVANHEMMALLE Adoptiota harkittaessa 2 Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, joka harkitset lapsesi luovuttamista adoptioon. Adoptiopäätös on kaikkiin sen osapuoliin vaikuttava iso ratkaisu. Sen
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät
LisätiedotEväitä adoptioperheen läheisille. Salla Saarinen Adoptioperheet ry
Eväitä adoptioperheen läheisille Salla Saarinen Adoptioperheet ry Adoptiolapsi ja -perhe kaipaavat läheisiltään hyväksyntää Mutta kuinka perhettä voisi tukea? Mitä asioita olisi hyvä ottaa huomioon? Vinkkejä
LisätiedotKaveritoimintaa on montaa erilaista!
Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa
LisätiedotAjatuksen murusia Tuija Mäkinen
Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen
LisätiedotKokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista
Kokemusten, arjen ja hyvien vinkkien jakamista Huomasin, että muillakin vanhemmilla on samoja huolia ja ajatuksia koulun aloittamisesta kuin itselläni. Äh, en muista vielä Hyviä sinun käytännön nimeä.
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotYksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto. Outi Lepola
Yksintulleiden pakolaisnuorten jälkihuolto Outi Lepola Selvitys käynnissä tavoitteena on muodostaa yleiskuva jälkihuollosta, jota Suomen kunnissa tällä hetkellä tarjotaan täysi-ikäistyneille nuorille,
LisätiedotKyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017
Kyselytutkimus Tajua Mut! toimintamallista 2017 Tajua Mut! -kyselytutkimus Tutkimuskysymys: Miten Tajua Mut! -toimintamalliin koulutetut kokevat toimintamallin tarpeellisuuden ja käytön? Kysely lähetettiin
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotRekisterinpitäjä Interpedia ry (Y-tunnus ), Asemamiehenkatu 4 B Helsinki
INTERPEDIA RY:N ADOPTIOREKISTERIN TIETOSUOJASELOSTE Rekisterinpitäjä Interpedia ry (Y-tunnus 0618557), Asemamiehenkatu 4 B 00520 Helsinki Rekisterin nimi Interpedia ry:n adoptiorekisteri Rekisteriasioista
LisätiedotInvestointi sijaisvanhempaanparas
Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:
LisätiedotLasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN!
TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotVanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle
Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia
Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön
Lisätiedot#lupakertoa - asennekysely
#lupakertoa - asennekysely Tajua Mut! -toimintamallin #lupakertoa -kampanja rohkaisi nuoria pyytämään apua ilman häpeää tai pelkoa. Kampanjan yhteydessä toteutettiin avoin asennekysely. Kysely selvitti
LisätiedotOma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa
Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.
LisätiedotAvoimesti ammattiin joustavasti työelämään
Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään 10-11.4.2014 TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus KOKONAISBUDJETTI: 981 761 euroa
LisätiedotTUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018
Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotKuvaa ei voi näyttää nyt. ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET. Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä
ULKOMAILLA OLEVIEN BIOLOGISTEN VANHEMPIEN SUOSTUMUKSET Tuula Jattu, sosiaalityöntekijä Perheen sisäinen adoptio Tilanteessa, kun lapsen toinen vanhempi asuu ulkomailla Adoptiolaki 2012/Adoption ensisijaisena
LisätiedotTaustamuistio 2: Adoptiopalvelujärjestelmä ja muut adoptioperheiden palvelut
Adoptiovisio 2035 Taustamuistio 2: Adoptiopalvelujärjestelmä ja muut adoptioperheiden palvelut Tähän muistioon on koottu huomioita ja kysymyksiä, jotka koskevat adoptioneuvontaa, adoptiopalvelua, adoptiolautakuntaa,
LisätiedotLÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA
LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ
LisätiedotMistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten
Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulutyö 2018 Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu intensiivijaksolle,
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotLasten ja nuorten oikeusturvakeinot
Lasten ja nuorten oikeusturvakeinot Valtakunnalliset LAPE-päivät Näkökulmia lapsiystävällisen maakunnan kehittämiseen ja ohjeistukseen -työpaja Kirsi Pollari, kirsi.pollari@lskl.fi Jaana Tervo, jaana.tervo@thl.fi
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
Lisätiedot1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954
LisätiedotTiedote Pelastakaa Lasten kansainvälisen adoptiopalvelunthaimaan matkasta
Tiedote Pelastakaa Lasten kansainvälisen adoptiopalvelunthaimaan matkasta 9.4.2018 Pelasakaa Lasten kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö Irene Pärssinen- Hentula ja adoptiovastaava Sirpa Mäenpää vierailivat
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotRaha seuraa lasta. Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli
Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli Raha seuraa lasta Monimuotoiset perheet -verkoston perhevapaamalli Lähtökohdat: Raha seuraa lasta. Jokaista syntyvää tai perheeseen adoptoitavaa
LisätiedotTere tulemast, tervetuloa!
Reacting to Growing Immigration Strengthening social inclusion of Estonian migrant families in Finland and Estonia REGI projekti 2015-2107 Tere tulemast, tervetuloa! REGI-projekti Kaksivuotista projektia
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotLakisääteinen oikeus vapaaseen tukee perhehoitajan jaksamista. Vapaa on perhehoitajan oikeus. Kunta huolehtii sijaishoidosta.
Kampanjamateriaali 3.-16.6.2019 Teema: Tämän kampanjan teema on perhehoitajan oikeus vapaaseen Pääviestit: Lakisääteinen oikeus vapaaseen tukee perhehoitajan jaksamista. Vapaa on perhehoitajan oikeus.
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
LisätiedotYksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus
Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus Johanna Hiitola, YTT, Erikoistutkija, Siirtolaisuusinstituutti Suomen Akatemian hanke: Perheen erossaolo, maahanmuuttostatus ja arjen turvallisuus Kuka
LisätiedotMiksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA
Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)
Lisätiedotantaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä
Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.
LisätiedotNUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotSateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti
Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti Salaamisen taakka Moni nuori pelkää kertoa perheelleen kuulumisestaan seksuaali- ja/tai sukupuolivähemmistöön.
LisätiedotLAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA
LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotFRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *
*** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto
LisätiedotVertaisuus vuorovaikutuksessa. IDEA Tampere Onni Westlund
Vertaisuus vuorovaikutuksessa IDEA 4.5.2018 Tampere Onni Westlund Vertaisuudesta lastensuojelussa Usein sattumanvaraisesti järjestettyä. Työntekijöiden työyhteisöt ja työnohjaus. Sijaisvanhempien mentorit
LisätiedotAlaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.
1 (6) ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä.
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotVapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12
Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?
LisätiedotVertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016
Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi
LisätiedotTervetuloa Kievarin päiväkotiin!
1 Tervetuloa Kievarin päiväkotiin! 2 1.1 Yhteystiedot Postiosoite: Kievarin päiväkoti Kievarintie 13 04300 Tuusula Puhelin: Päiväkodin johtaja: 040-314 4858- Karusellen 040-314 4859- Auringonkukat 040-314
LisätiedotLapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus
Lapsi ja perhe tilanteensa kuvaajana yhteiskehittämisen osuus Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -innopaja 9.4.2013 Riihimäki Työskentelyn ohjeistus Alun puheenvuoroissa esiteltiin
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotMerja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Merja Mäkisalo-Ropponen, TtT, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja D-vitamiinin tuotanto lisääntyy Aurinko tekee iholle hyvää (esim. psoriasis) Anti-inflammatorinen vaikutus Tehostaa
Lisätiedot