Matkalle adoptiolapsen synty. Mieleenpainuvinta oli tavata minua hoitaneet työntekijät. "Parasta oli kiinaserkkujen kanssa yhdessäolo" - Saana.

Transkriptio

1 "Parasta oli kiinaserkkujen kanssa yhdessäolo" - Saana Mieleenpainuvinta oli tavata minua hoitaneet työntekijät - Mari Matkalle adoptiolapsen synty 6 Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen

2 Upeinta oli nähdä millainen se paikka on mistä tulen. - Lidi Perheessä saattaa jossain vaiheessa herätä halu lähteä tutustumaan adoptiolapsen synnyinmaahan. Tällaisen matkan ovat tehneet nämä kolme tyttöä. Kolme erilaista matkaa, kolme onnistumisen kokemusta. Matka syntymämaahan on erityinen. Teksti Irene Pärssinen-Hentula Kuvat Emma Grönqvist Saana, 11, Lidi, 12, ja Mari, 15, ovat tehneet perheineen matkan synnyinmaahansa, mutta heidän perheillään oli toisistaan poikkeavat matkasuunnitelmat. Perheet määrittivät myös hieman eri näkökulmista, missä ikävaiheessa matka olisi sopivinta toteuttaa. Matkaa adoptiolapsen synnyinmaahan kutsutaan muun muassa juurimatkaksi tai menneisyysmatkaksi. Näillä eri termeillä tarkoitetaan palaamista nuoruus- tai aikuisiässä lapsuudenmaisemiin. Adoptoidun siteet syntymämaahan voivat olla myös vähäiset ja hauraat. Siksi matkoista on myös puhuttu neutraalimmin, matkoina adoptiolapsen syntymämaahan. Joillain on jo nuoresta vahva tarve taustoittaa menneisyyttään, toiset eivät koe tarvetta palata näin varhaisen menneisyytensä pariin. Ulkomailta adoptoidut nuoret kyseenalaistavat aika ajoin yleisen olettamuksen, että adoptoitu tulisi jossain elämänsä vaiheessa ikään kuin luonnollisena osana adoptiotaan toteuttamaan tällaisen juurimatkan. Matkan synnyinmaahan tehneille on kuitenkin enemmän tai vähemmän yhteistä jonkinlainen toive tai tarve todentaa, muistella ja mahdollisesti selvittää aikaisempia elämänvaiheita ja kokemuksia. Halu palata varhaislapsuuden ympäristöön on hyvin yksilöllistä ja tarve kohdata syntymäpaikkansa voi myös vaihdella eri elämänvaiheissa. mämaahan NIIDENKIN KOHDALLA jotka kokevat matkan mahdollisuutena, tarpeet ja matkalle asetetut sisältötoiveet ovat yksilöllisiä. Matka synnyinmaahan voidaan ja onkin hyvä Joulukuu

3 Sirpa ja Saana Hämäläinen Lapsenhakumatkalaisten kimppamatka MEITÄ OLI KUUSI SUOMALAISPERHETTÄ SAMAAN aikaan lapsenhakumatkalla Kiinassa vuonna Olemme siitä asti pitäneet yhteyttä ja tavanneet pari kertaa vuodessa, sillä tyttäremme ovat eläneet Kiinassa ensimmäisen vuotensa yhdessä. Heillä on ikäeroa vain nelisen kuukautta. Ajan saatossa he ovat alkaneet kutsua toisiaan kiinaserkuiksi. Tyttöjen ollessa kymmenen, ajattelimme, että aika on oikea. He eivät ole enää pikkulapsia, mutta vielä ei näy merkkejä teini-iän kehitysvaiheesta. Matkan aikana nämä kuusi tyttöä todella huolehtivat toisistaan. He käsittelivät hienovaraisesti toistensa tunteita, kun kävimme katsomassa paikat, joista itse kukin oli löydetty. Lastenkoti Maonan in tädit olivat varanneet jokaiselle tytölle omalla kiinalaisella nimellä varustetun leimasimen. Saanan kiinalainen nimi tarkoittaa viisasta helmeä. Hänellä on tuo nimi edelleen. Saanalle, 11, syntymaan tapahtumat ovat olleet mielessä aina. Kiina -maman ja Kiina -papan mahdolliset elämänvaiheet ja syy lapsensa löydettäväksi jättämiseen ovat mietityttäneet häntä. Tämänkaltaiset pohdinnat eivät kuitenkaan nousseet esiin matkan aikana. Sen sijaan huomattava kokemus oli sulautua kiinalaisten joukkoon samannäköisenä aasialaisine piirteineen ja mustine hiuksineen. Matkan aikana konkretisoitui myös oma suomalaisuus. Emme osanneet Kiinan kieltä emmekä tunteneet kulttuuria. Tällainen ryhmäreissu onnistuu, mikäli aikuiset ovat sisäistäneet yhteydenpidon lähtökohdan olevan juuri lasten mahdollisuudessa pitää yhteyttä. toteuttaa sen näköisenä ja sisältöisenä, mikä on adoptoidulle itselleen sopivaa ja tarpeellista. Matkalle asetettavia odotuksia, matkan muotoa ja ohjelmavaihtoehtoja on hyvä pohtia hyvissä ajoin eri kanteilta. Se, painottuuko matkassa vahvasti tutustuminen vaikka sijaisperheeseen tai lastenkotiin, vai muu mahdollinen etsimisprosessi tai synnyinmaan kulttuuriin tai rantaelämään tutustumista, on jokaisen adoptoidun oma asia. Olipa suunnitteilla millainen matka tahansa, aina on olemassa mahdollisuus, että kieli- ja kulttuuriympäristö tai muu koettu palauttaa aistitasolla adoptoidun mieleen sensitiivisiä asioita menneisyydestä. Tästä on hyvä olla tietoinen, vaikka suunnitteilla olisi vain rento löhöloma rannalla. 8 Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen

4 Anne, Jyri ja Mari Rantanen Oman perheen kesken MATKA SUUNNITELTIIN MARIN TOIVEISTA KÄSIN ja oman Kiina-tuntemuksemme perusteella. Olemme tehneet lapsen hakumatkan ja käyneet Kiinan valtion kustantamalla matkalla. Nyt halusimme tehdä matkan perheenä, nähdä ja kokea yhdessä mahdollisimman paljon Marin, 15, synnyinmaan ja -seudun eri puolia. Perheen kanssa on mahdollista keskittyä kaikessa rauhassa juuri niihin asioihin, jotka koimme tärkeiksi lapsen identiteetin hahmottamisen kannalta. Tarkoitus oli myös madaltaa kynnystä pitää jatkossakin yhteyttä omaan synnyinseutuun. Suunnittelimme omatoimimatkamme ensin huolellisesti perheen kesken. Kävimme myös keskustelemassa Pelastakaa Lasten adoptiovastaavan kanssa matkan odotuksista. Samassa yhteydessä kertasimme Pelastakaa Lasten työntekijän kanssa Marin hakumatkan ja sitä edeltävät vaiheet. Se oli erittäin hyödyllinen mutta myös tunteikas tapaaminen. Pelastakaa Lapset toteutti paikallisjärjestelyt toiveidemme mukaisesti. Järjestön työntekijä Adele perehdytti meidät Marin syntymäprovinssiin. Marin alkuvaiheisiin ja synnyinseutuun tutustuimme Welfare Instituten ystävällisen henkilökunnan avustuksella. Teimme matkan juuri ennen Marin rippikoulua, koska ajattelimme, että tämä olisi hyvä ajankohta lapsen elämänkerran täydentymiseen. Marin sanoin: "Matkan jälkeen tuntui, kuin olisin valaistunut. Oli hyvä ja rauhallinen mieli. Menen varmaan muulloinkin käymään synnyinseuduillani. KYSE EI OLE VAIN teknisestä matkan toteuttamiseen liittyvästä suunnittelusta. Kyse tulisi olla myös sen hahmottaminen mistä tähän on tultu ja mitä adoptio perheessä on itse kullekin merkinnyt, ja mihin nyt ollaan palaamassa. Matkaa suunnitellessa olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan lukea tai kuulla matkoja ennen toteuttaneiden kokemuksia. Aiemmin matkoja toteuttaneet adoptoidut aikuiset ovat tuoneet esille, kuinka tärkeää on, että matkalla olisi mukana tukihenkilö tai läheinen, jonka kanssa on turvallista käsitellä matkalla mahdollisesti esiin nousevat uudet sisällöt ja muistot heti tuoreeltaan. Sama huomio on noussut esiin myös lähtökohtaisesti yksin matkaan halunneiden matkakokemuksissa. POHDITTAVIIN ASIOIHIN lukeutuu myös sen arviointi, kenen Joulukuu

5 Lidi Partti sekä vanhemmat Sari ja Jukka-Pekka Kansainvälisissä tunnelmissa OSALLISTUIMME KIINAN VALTION ORGANISOIMALLE kansainväliselle Summer Camp for Foreign Families with Adopted Children -leirille. Meitä vanhempia kiinnosti erityisesti tarjolla oleva ainutlaatuinen kulttuuriohjelma Pekingissä sekä se, mikä olisi Kiinan viesti meille adoptioperheille. Leiri ei tietenkään ollut vain aikuisille, vaan lapset oli otettu hyvin huomioon. Leirillä tapasimme eri puolilta maailmaa tulleita perheitä, jotka olivat adoptoineet lapsen Kiinasta - koimme kuuluvamme maailmanlaajuiseen kiinaperheiden heimoon. Leiriohjelma oli todella tiivis mutta antoisa: vierailimme Kiinan muurilla, Kuolleessa Kaupungissa sekä Kesäpalatsissa. Lisäksi tutustuimme paikalliseen kouluun sekä vietimme päivän pekingiläisen perheen vieraana. Iltaohjelmaan kuului mm. kiinalainen sirkus. Leirin kuluessa Suomi-ryhmän tytöt ystävystyivät keskenään. Siinä heillä on korvaamaton vertaistukiryhmä loppuelämäksi. Lidin, 12, erityisestä toiveesta vietimme lisäksi rantalomaosuuden Qingdaossa ja kiertelimme kauppoja Shanghaissa. Kiinan sisäiset matkat teimme luotijunalla uusi kokemus sekin. Matkan aikana varmistui toive, että voisimme matkustaa Kiinaan niin usein, että maa Lidin toisena kotimaana arkipäiväistyisi, jolloin Kiina olisi luontevasti aina mukana elämässämme. Tällä hetkellä mietimme, minne päin Kiinaa haluamme matkustaa seuraavaksi. Leirillä syntyi uusia kontakteja, joten matkaa voisi suunnitella heidän kanssaan yhdessä tai oman perheen kesken. Vaihtoehtoja on nyt enemmän. toive ja tarve matkan toteuttamiselle on suurin. Polttavin halu tehdä tällainen matka voi aivan hyvin ollakin adoptiovanhemmalla itsellään. Tällaisessa tarpeessa itsessään ei ole mitään väärää. Adoptiovanhemmalla voi, ja monesti onkin, omaa tarvetta käsitellä adoptioprosessiaan. Adoptiovanhempanakin on mahdollista palata adoptioneuvontaan käsittelemään sekä omaa kokemustaan adoptioprosessista että nuoren synnyinmaahan tehtävään matkaan liittyviä asioita. ON HYVÄ PITÄÄ mielessä, että lastenkodit maailmalla ovat samoin kuin meillä Suomessa erityistä suojelua tarvitsevien lasten koteja. Tämän vuoksi lastenkodit eivät ole lähtökohtaisesti avoimia yhteisöjä, joihin vierailuja sallitaan määrättö- 10 Pelastakaa Lapset - Rädda Barnen

6 Vierailuluvat ulkomaisiin lastenkoteihin hoidetaan aina adoptiopalvelunantajan kautta. Turvassa KOLUMNI Päivi Suhonen Kirjoittaja on alaikäisten lasten turvapaikkayksikön sosiaalityöntekijä ja työskennellyt maahanmuuttajatyössä vuodesta 2001 lähtien. Hän on yhteiskuntatieteidenja kasvatustieteiden maisteri. mästi tai ilman asianmukaisia etukäteislupia. Tietoisuus ja käytännöt vierailuista adoptiolasten sijoituspaikoissa vaihtelevat maailmalla paikasta toiseen. Myös lapsen synnyinmaahan palaavien adoptioperheiden on hyvä mieltää, että spontaanien vierailujen kieltämisellä ei haluta olla ikäviä vierailijoita kohtaan, vaan tavoitteena on laitoksissa olevien lasten turvallisuuden ja yksityisyyden kunnioittaminen. Vierailijoina on tärkeä myös kunnioittaa laitoksissa olevien lasten yksityisyyden suojaa välttämällä laitoksessa olevien lasten kasvojen kuvaamista. Lapsen synnyinmaan vierailuista sovitaan adoption järjestäneen tahon kautta hyvissä ajoin. Lapsia luovuttavien maiden adoptioviranomaiset toivovat nimenomaan sitä, että vierailupyynnöt lastenkoteihin tai adoptioviranomaisille hoidetaan koordinoidusti adoptiopalvelunantajien kautta. Näin on mahdollista varmentua yhteydenottajien henkilöllisyydestä sekä huolehtia adoptoidun tai hänen perheensä ohjauksesta ja tuen tarpeesta niin ennen kuin tarvittaessa vielä matkan jälkeenkin. Pääsääntöisesti lapsia luovuttaneiden maiden adoptioviranomaiset suhtautuvat lastenkotivierailuihin positiivisesti ja edesauttavat niiden toteutumista. Aina näin ei kuitenkaan ole. Vierailuluvan epäämiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi lastenkodin johdon henkilökohtaiset mielipiteet vierailun hyödyllisyydestä ja halu suojella laitoksessa olevia lapsia. Juurimatkoja suunniteltaessa on huomioitava myös tämän kaltaisia kulttuurieroja. Kirjoittaja on Pelastakaa Lasten kansainvälisen adoptiopalvelun päällikkö. PELASTAKAA LASTEN kansainvälinen adoptiopalvelu tarjoaa juurimatkoihin liittyvää ohjausta ja koordinoi vierailulupia niitä lapsia ja perheitä koskien, joiden adoptiot on hoidettu Pelastakaa Lasten kansainvälisen adoptiopalvelun kautta. PELASTAKAA LASTEN kehittämishanke Adoptiolapsille eheämpi elämä syvensi juurimatoihin liittyvää ohjeistusta vuosina PELASTAKAA LASTEN verkkokaupassa on saatavilla Matka adoptiolapsen synnyinmaahan - esittelykansio. PELASTAKAA LASTEN organisoimista juurimatkoista voit kysyä tiina.maaniitty@pelastakaalapset.fi Monenlaisia muutoksia Etninen nuorisomusiikki kantautuu korviin työhuoneeni avoimesta ovesta. Juuri nyt se ei häiritse keskittymistäni työtehtäviin, vaan päinvastoin piristää iltapäivää. Syksyn kuluessa lapsia on oleskeluluvan ja kuntapaikan saatuaan muuttanut kuntalaisiksi, asumaan perheryhmäkoteihin ja tukiasumisyksiköihin. Lasten määrän väheneminen näkyy yksikön arjessa, sillä uusia turvapaikanhakijalapsia ei ole vielä saapunut. Ryhmäkodissa asuvien lasten kanssa rauhallinen arki kuitenkin jatkuu koulunkäynnin ja harrastusten rytmittäessä elämää. Perheenyhdistäminen mietityttää lapsia. Oman oleskeluluvan tiedoksisaannin jälkeen lapsilla herää yleensä kysymys: Milloin perheeni pääsee Suomeen? Sosiaalityöntekijänä tehtävänäni on kertoa lapsille ymmärrettävällä tavalla perheenyhdistämisen käytänteistä ja edellytyksistä. Maahanmuuttoviraston ohjeiden mukaan ulkomailla asuva perheenjäsen asioi ja jättää hakemuksen Suomen suurlähetystössä. Matkustaminen asuinmaasta edustustoon tuottaa perheille kohtuuttomia vaikeuksia ja edellyttää taloudellisia resursseja. Perheenyhdistämisen tiukentuneet toimeentuloedellytykset tekevät oleskeluluvan saamisen lapsen perheelle lähes mahdottomaksi. Seuraava kysymys lapsella usein onkin, miten voin päästä töihin ansaitakseni rahaa perheelleni? Alaikäisten lasten osalta vaatimukset ovat kohtuuttomat. Ryhmäkoti perustettiin vuosi sitten marraskuussa. Kuluneeseen vuoteen mahtuu lukuisia opettavaisia tilanteita ja kohtaamisia. Näistä mieleeni nousee lasten talven ja lumen hämmästely, luistelun ja pyöräilyn opetteleminen, erilaiset ruokailutottumukset, kesäkuukausille ajoittunut Ramadanin vietto, luontoretket ja urheilutapahtumat. Lokakuussa saimme iloksemme uusia naapureita, kun Pelastakaa Lasten perheryhmäkoti oleskeluluvan saaneille lapsille avasi ovensa. Yksikön tavoitteena on kotouttaminen. Samassa talossa fyysisesti toimivat yksiköt mahdollistavat yhteistyön ja vuorovaikutuksen erilaisten toimintojen muodossa. Joulukuu