Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM KAS Nikanorov Niklas(OKM) Viite Asia Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto (EYCS) Suomea kokouksessa edustavat ministeri Sanni Grahn-Laasonen (koulutusneuvoston kokoonpano) sekä ministeri Sampo Terho (nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostojen kokoonpanot). Koulutus: neuvosto hyväksyy suositukset 1) kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen sekä 2) laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä. Lisäksi neuvosto hyväksyy päätelmät taitojen parantamista ja uusien mahdollisuuksien tarjoamista aikuisille koskevan suosituksen toimeenpanosta. Suomi voi hyväksyä suositukset ja päätelmät. Neuvoston lopuksi käydään periaatekeskustelu koulutuksen roolista sosiaalisen koheesion vahvistamisessa. Suomi korostaa keskustelussa Erasmus+ -ohjelman sekä rakennerahastojen merkitystä yhteisen arvopohjan vahvistajana, joiden lisäksi myös systemaattisen ja strategisen jatkuvan oppimisen edellytysten vahvistaminen on tärkeä keino sosiaalisen koheesion ja kansalaisten osallisuuden vahvistamisessa. Nuoriso: neuvosto hyväksyy päätelmät nuorista ja työn tulevaisuudesta sekä EU:n nuorisodialogin hallinnoinnin suuntaviivoja koskevan päätöslauselman. Suomi voi hyväksyä päätelmät ja päätöslauselman. Lisäksi neuvosto käy periaatekeskustelun Nuorista EU:n demokraattisena voimavarana. Keskustelussa Suomi painottaa nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja nuorisotyön roolia digitaalisen kuilun kaventamisessa. Kulttuuri: neuvosto hyväksyy päätelmät 1) nuorista luovista sukupolvista sekä 2) eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajat ylittävästä liikkuvuudesta (painopisteenä yhteistuotannot). Suomi voi hyväksyä päätelmät. Lisäksi käydään periaatekeskustelu disinformaatioon puuttumisesta ja kansalaisten luottamuksen vahvistamisesta mediaan. Suomi korostaa keskustelussa jäsenmaiden ja EU-instituutioiden toimien yhteensovittamisen merkitystä sekä kaiken ikäisten kansalaisten mediakasvatuksen ja kriittisen medialukutaidon vahvistamisen tärkeyttä. Suomi kannattaa komission pyrkimystä laadukkaan journalismin tukemiseen ja media-alaa koskevien valtiontukisääntöjen selventämiseen ja pitää hyvänä, että tutkimusrahoitusta käytetään tukemaan disinformaation leviämisen vastaista työtä. Urheilu: neuvosto hyväksyy päätelmät urheilun ja liikunnan saavutettavuudesta vammaisille sekä päätöslauselman EU:n WADA-edustuksesta ja koordinaatiosta. Suomi voi hyväksyä päätelmät ja päätöslauselman. Lopuksi käydään periaatekeskustelu lasten ja nuorten liikunnallisuuden kasvattamisesta, jossa Suomi korostaa lasten ja nuorten urheiluharrastusten saavutettavuutta, hyvän hallinnon periaatteita urheiluseurojen toiminnassa sekä lasten ja nuorten turvallisen liikunta- ja urheiluympäristön tärkeyttä.

2 Asialista: 2(46) NUORISO Muut kuin lainsäädäntöasiat Päätelmät nuorista ja työn tulevaisuudesta s. 5 Hyväksyminen Päätöslauselma EU:n nuorisodialogin hallinnointia koskevista suuntaviivoista s. 10 Hyväksyminen Nuoret EU:n demokraattisena voimana s. 13 Periaatekeskustelu KOULUTUS Muut kuin lainsäädäntöasiat Suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen s. 16 Hyväksyminen Suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä s. 19 Hyväksyminen Päätelmät neuvoston taitojen parantamista koskevan ja uusia mahdollisuuksia aikuisille s. 22 tarjoavan suosituksen toimeenpanosta. Hyväksyminen Koulutuksen rooli sosiaalisen koheesion vahvistamisessa s. 25 Periaatekeskustelu KULTTUURI JA AUDIOVISUAALINEN ALA Muut kuin lainsäädäntöasiat Päätelmät nuorista luovista sukupolvista s. 27 Hyväksyminen Päätelmät eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajat ylittävästä liikkuvuudesta s. 30 painopisteenä yhteistuotannot Hyväksyminen Disinformaatioon puuttumisesta ja kansalaisten luottamuksen vahvistaminen mediaan s. 34 Periaatekeskustelu NUORISO Muut kuin lainsäädäntöasiat Päätelmät Urheilun ja liikunnan saavutettavuudesta vammaisille s. 38

3 Hyväksyminen 3(46) Päätöslauselma EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja s. 41 EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia vuoden 2011 päätöslauselman uudistaminen Hyväksyminen Lasten ja nuoren urheilutoimintaan osallistumisen lisääminen 2000-luvun Euroopassa s. 44 Periaatekeskustelu MUUT ASIAT Kaikkia toimialoja koskien: Suomen puheenjohtajuuskauden esittely. Suomen valtuuskunnan tiedotusasia. Nuoriso: DiscoverEU-hanke. Komission tiedonanto. Nuorisoasioista vastaavien ministerien maailmankonferenssi 2019 ja Lissabonin nuorisofoorumi +21 (Lissabon, ). Portugalin valtuuskunnan tiedonanto. Koulutus: Ranskan ehdokkuus WorldSkills kilpailun isännöimiseksi. Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia. Kulttuuri ja audiovisuaalinen ala: Veszprémin nimeäminen Euroopan kulttuuripääkaupungiksi Unkarin valtuuskunnan tiedotusasia. 500 vuotta Fernão de Magalhãesin ja Juan Sebastián Elcanon johtamasta ensimmäisestä maailmanympäripurjehduksesta. Espanjan ja Portugalin valtuuskuntien tiedotusasia. Urheilu: Maailman antidopingjärjestö WADA:n kokoukset (Montréal, ). Jäsenmaiden edustajien tiedotusasi Euroopan neuvoston konvention ottelumanipulaatioita koskien. Tanskan valtuuskunnan tiedotusasia. Peruskirjan allekirjoittaminen koskien joko jalkapallon EURO 2028 tai MM kisojen isännöintiä. Bulgarian, Kreikan, Romanian ja Serbian tiedotusasia.

4 4(46)

5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) (46) Asia Nuoriso; Ehdotus neuvoston päätelmiksi: Nuoret ja työn tulevaisuus Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston valmistelu. Neuvosto hyväksynee päätelmät. Suomen kanta Suomi voi hyväksyä päätelmät. Suomen kannat on otettu huomioon päätelmien valmistelussa. Pääasiallinen sisältö Työn tulevaisuudella tarkoitetaan päätelmissä työn muuttumista johtuen väestökehityksestä, teknologian kehityksestä ja innovaatioista, työmarkkinoiden korkeammista taitovaatimuksista, tarpeesta ottaa ilmaston muutos huomioon ja globaalien arvoketjujen määrän kasvusta. Nuoret näkevät tulevan työuransa epävarmana. Tulevaisuudessa voi olla enemmän joustavia työsopimuksen muotoja, jotka voivat osaltaan lisätä henkilökohtaista hyvinvointia. Toisaalta ne voivat johtaa matalapalkkaisiin tilapäistöihin, heikkoon sosiaaliturvaan ja epätodennäköiseen ammatissa etenemiseen. On tärkeä turvata nuorille laadukas koulutus sekä avaintaidot, joiden tulisi myös helpottaa ymmärrystä siitä miten uudet teknologiat toimivat ja miten ne voivat auttaa vaikuttamaan yhteiskuntaan. Lisäksi nuorilla tulisi olla ihmisen käyttäytymiseen ja sen ymmärtämiseen liittyvät taidot ( soft skills ). Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin (I luku, 4. periaate: Työllisyyden aktiivinen tukeminen) mukaan jokaisella on oikeus saada osa-aikaista ja räätälöityä apua omien työllisyysnäkymiensä parantamiseksi ja työllistymisen helpottamiseksi. Työn murros voi vaikuttaa myönteisesti nuorten eurooppalaisten ja tulevien sukupolvien elämään. Samanaikaisesti on kuitenkin kiinnitettävä huomiota muutoksiin liittyviin

6 huolenaiheisiin, kuten työsuhteen muotoon ja asemaan, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten kohdalla. 6(46) Nuoret pitävät työllisyyttä yhtenä EU:n kolmesta ensisijaisesta prioriteetista. Ensimmäisten työkokemusten tulisi luoda mahdollisuudet tulevaan sosiaaliseen liikkuvuuteen, erityisesti muita heikommassa asemassa oleville nuorille, mukaan lukien NEET-nuoret. Sujuvat siirtymävaiheet koulusta työelämään ja työelämässä sekä työttömyysjaksojen vähentäminen ovat avainasemassa onnistuneissa työurissa. On tarpeellista edistää kaikkien nuorten yhtäläistä pääsyä työhön ja toimia sellaisia stereotypioita vastaan, jotka rajoittavat pääsyä joihinkin työtehtäviin ja jatkavat syrjintää ja epätasa-arvoa koulutuksessa ja työmarkkinoilla. Jäsenmaita kehotetaan - kiinnittämään erityistä huomiota nuoriin, jotka ovat syrjäytymis- tai syrjinnän vaarassa johtuen etnisestä taustastaan, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisestaan, vammasta, uskonnosta, vakaumuksesta tai poliittisesta mielipiteestään ja siten varmistamaan kaikkien nuorten pääsy työmarkkinoille jatkossa. - tukemaan nuorisotakuun täyttä toimeenpanoa ottaen huomioon kansalliset olosuhteet, politiikat ja toimenpiteet; - mikäli välttämätöntä, edistämään ja priorisoimaan sekä formaalin että non-formaalin oppimisen uudistuksia, ja siten edistämään taitojen ja työmarkkinoiden tarpeiden vastaavuutta ja tulevaisuuden työvoiman tarpeita; - lisäämään yhteistyötä tavoitteenaan vähentää aikaista koulun päättämistä ja lisätä kaikkien nuorten yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, mukaan lukien työhön liittyvistä syistä perheidensä mukana toiseen EU-maahan siirtyvät nuoret; - antamaan näkyvä sija työllisyyteen liittyville kysymyksille nuorille suunnatuissa EU:n nuorisodialogin sekä muissa kuulemisissa; - edistämään nuorten yrittäjyyttä keskittyen ensisijaisesti yrittäjyyskoulutukseen, neuvontaan, mentorointiin ja valmennuspalveluihin nuorille sekä soveltuviin nuorisotyön toimintoihin; - edistämään Euroopan sosiaalirahaston, EU:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin ohjelman, nuorisotyöllisyysaloitteen, Erasmus+- ja Euroopan solidaarisuusjoukot ohjelmien ja niitä seuraavien ohjelmien varojen käyttöä; - hyödyntämään EU:n nuorisopolitiikan välineitä kuten Youth wikiä ja FNAPs (Future National Activities Planner) sekä muita keskinäisen oppimisen välineitä hyvien käytäntöjen vaihtamiseksi ja konkreettisten poliittisten ratkaisujen löytämiseksi nuorten tulevan työelämään siirtymisen edistämiseksi; - tukemaan nuorisojärjestöjä ja muita relevantteja toimijoita nuorten valmistamisessa osallistumaan tehokkaasti nuorisodialogiin ja saamaan etua nuorisotyöstä; - jatkamaan tukeaan nuorille tilanteissa, joissa työttömyys, työhön liittyvät odotukset tai ammatilliset/koulutukselliset valinnat voisivat tehdä heidät stereotypioiden kohteeksi;

7 7(46) - edistämään hallinnon alat ylittävää toimintatapaa nuorten työllisyyttä koskevissa kysymyksissä kansallisella ja Euroopan tasolla sekä jäsenmaiden välisessä yhteistyössä. - kansalliset olosuhteet huomioon ottaen edistämään nuorten pääsyä sosiaalisen suojelun piiriin parantamalla tarvittaessa sosiaalisen suojelun järjestelmän kykyä soveltua nuorten työllisyysnäkymien todellisuuteen ja ottaen huomioon työelämän ulkopuolella olevien nuorten tarpeet. Euroopan komissiota kehotetaan: - jatkamaan Europassin ja Youthpassin positiivisten kokemusten pohjalta taitojen ja kvalifikaatioiden tunnistamista ja niistä tiedottamista sekä lisäämään niiden saatavuutta nuorten eurooppalaisten, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien keskuudessa heidän taitojensa esittelemiseksi ja yhdistämiseksi asianmukaisiin töihin; - tarjoamaan ohjausta kansallisille ohjelmatoimistoille mahdollisten edunsaajien tietoisuuden lisäämiseksi nuorille suunnattujen EU:n rahoitusmahdollisuuksien välisten synergioiden ja täydentävyyksien hyödyntämisestä; - ensisijaistamaan sellaisten järjestelmien luomista, jotka tukevat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ensimmäistä periaatetta koskien kaikkien oikeutta laadukkaaseen koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotka mahdollistavat heidän osallistumisensa yhteiskuntaan ja menestyksellisiin siirtymiin työmarkkinoilla - toteuttamaan laadullista, määrällistä ja tietoon perustuvaa tutkimusta sosiaalisesta liikkuvuudesta keskittyen nuoriin sekä laadullista tutkimusta nuorten asenteista ja huolen aiheista koskien siirtymävaihetta työelämään EU:n työllisyyttä koskevien nuorisopolitiikkojen tehokkuuden tukemiseksi - järjestämään keskinäistä oppimista edistäviä toimintoja ja tapahtumia yhdessä nuorisosektorin, ammattiyhdistysten, liike-elämän ja hallitusten kanssa ja käsittelemään niissä monialaisesti työelämän murroksen nuorille eurooppalaisille aiheuttavia haasteita ja mahdollisuuksia; - käyttämään kaikkia asianmukaisia EU:n välineitä, mukaan lukien EU:n nuorisokoordinaattoria liittyen työn luonnetta koskeviin trendeihin tavoitteena integroida nuorisonäkökulma hallinnon alat ylittävään politiikan tekoon EU-tasolla. EU:n nuorisosektoria kehotetaan (järjestöt, nuorisotyöntekijät, tutkijat, asiantuntijat ja kansalaisyhteiskunta) - toimimaan aktiivisesti sen varmistamiseksi, että nuoret ovat edustettuina ja osallistuvat tehokkaalla tavalla sosiaalisen dialogin prosessiin sekä Euroopan unionin, jäsenmaiden että aluetasolla ja vahvistamaan yhteistyötä sosiaali- ja talouspartnereiden kanssa koskien nuorten ammatilliseen elämään liittyviä aspekteja; - vaikuttamaan nuorten tietoisuuteen koskien nuorten työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia ja suojaamaan heidän koulutukseensa ja harjoitteluunsa liittyviä tavoitteita työhön liittyvien vaatimusten yhteydessä; - ottamaan huomioon työmarkkinoiden ja taitoihin liittyvät vaatimukset nuorisotyön menetelmien kehittämiseksi, jotta se toimisi tehokkaasti nuorten taitojen kehittämistyövälineenä;

8 8(46) - hyödyntämään EU-rahoitusta kaikilla tasoilla nuorisotyön laadun parantamiseksi ja nuorten työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi; - luomaan kumppanuuksia relevanttien toimijoiden kanssa kansallisella tasolla ja siten vaikuttamaan nuorisotakuun toimeenpanoon; - hyödyntämään käytettävissä olevia mahdollisuuksia EU:n, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla laadukkaan nuorisotyön mahdollisuuksien lisäämiseksi nuorille, jotka ovat siirtymässä työelämään. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Jaosto EU-32 (laaja kokoonpano) ; Jaosto EU-32 (laaja kokoonpano), kirjallinen käsittely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /19 + COR 1 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OKM/NUOLI Kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, seija.astala@minedu.fi puh

9 9(46) Liitteet Viite

10 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) (46) Asia Nuoriso; Päätöslauselma EU:n nuorisodialogin hallinnointia koskevista suuntaviivoista Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston valmistelu. Neuvosto hyväksynee päätöslauselmaehdotuksen. Suomi voi hyväksyä ehdotuksen. Suomi on tukenut puheenjohtajamaan tavoitetta selkiyttää EU:n nuorisodialogin hallinnointia ja kehittää EU:n nuorisostrategian edellyttämää joustavaa prosessia. Suomen näkemykset on otettu päätöslauselman valmistelussa huomioon. Ehdotuksen tavoitteena on antaa suuntaviivoja EU:n nuorisodialogin toimeenpanolle keskittyen erityisesti eri toimijoiden rooleihin ja hallinnolliseen kehykseen. EU:n nuorisostrategia painottaa tarvetta kehittää selkeä, joustava prosessi seurantajärjestelmineen. Nuorisostrategia korostaa jäsenmaiden liikkumavaraa dialogin toteutuksessa. Trio-puheenjohtajan tulisi johtaa nuorisodialogin toimeenpanoa yhdessä Euroopan komission, kansallisten toimistojen ja nuorten kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Euroopan tasolla kansalaisyhteiskuntaa tulisi edustaa Euroopan nuorisofoorumi ja/tai muut nuorten edustukselliset tahot. Trio-puheenjohtaja voi organisoitua sopivaksi katsomallaan tavalla, esim. koordinaatioryhmällä, kuten eurooppalainen ohjausryhmä (ESG). ESG:n tehtävänä on tarjota dialogille yleistä ohjausta, välineitä ja tukea tarpeen mukaan, turvata tehokas yhteistyö kansallisten työryhmien kanssa ja varmistaa dialogijakson osallistava arviointi, monitorointi ja seuranta sekä dialogin tulosten

11 11(46) hyödyntäminen, edistää institutionaalisen muistin säilyttämistä ja sen välittämistä edelleen seuraavalle puheenjohtajamaalle ja siten helpottaa siirtymää triojen välillä. Trio-puheenjohtaja voi ottaa mukaan prosessiin myös muita toimijoita, kuten Euroopan ja/tai kansallisen tason nuorisojärjestöjä, tutkijoita, asiantuntijoita jne. ESG:n edustuksellisuuden varmistamiseksi trio-puheenjohtajan tulisi mahdollistaa kaikkien nuorten äänen kuuluminen dialogissa, mukaan lukien muita heikommassa asemassa olevat nuoret sekä järjestäytymättömät nuoret. Tarvittaessa ESG:n tehtävät tulisi määritellä työasiakirjassa. Puheenjohtajamaan tulisi informoida hyvissä ajoin neuvoston nuorisotyöryhmää ja kansallisia vuoropuhelun työryhmiä dialogin hallinnoinnista ja toiminnasta. Dialogin toteutukseen myönnettävän EU-rahoituksen mukaisesti kansallisten työryhmien tulisi voida päättää kansallisesta toimeenpanosta kunkin jäsenmaan erityispiirteet ja EU:n nuorisostrategian tavoitteet huomioon ottaen ja varmistaa dialogin tavoitteiden toteuttaminen sekä päättäjien, julkishallinnon ja eritaustaisten nuorten osallistuminen. Päätöslauselman on tarkoitus tulla voimaan Päätöslauselman toimivuutta arvioidaan EU:n nuorisostrategian väliarvioinnin yhteydessä vuonna EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Jaosto EU-32 (laaja kokoonpano), Jaosto EU-32 (laaja kokoonpano), kirjallinen menettely, EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät -

12 12(46) Asiakirjat 8760/19 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, OKM/NUOLI, puh Liitteet Viite

13 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM NUOLI Astala Seija(OKM) (46) Asia Nuoriso; Nuoret EU:n demokraattisena voimana - Periaatekeskustelu Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston valmistelu. Ministerit käyvät keskustelun puheenjohtajamaan asiakirjan pohjalta. Suomi pitää keskustelua nuorten sitoutumisesta EU:n demokraattisiin periaatteisiin tärkeänä. EU:n nuorisodialogi tarjoaa mahdollisuuksia kartoittaa nuorten näkemyksiä siitä, millaisin toimenpitein heidän luottamustaan ja sitoutumistaan EU:n demokraattisiin periaatteisiin voitaisiin lisätä. Yleisesti ottaen suhtautuminen Euroopan unioniin ja sen periaatteisiin on myönteistä (Eurobarometri 2019). Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää sekä virallisen koulutusjärjestelmän että koulun ulkopuolisen oppimisen mahdollisuuksiin lisätä nuorten yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja ja siten pyrkiä tasoittamaan eroavaisuuksia liittyen sekä nuoren itsensä että hänen vanhempiensa koulutustaustan vaikutukseen nuoren yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Pääasiallinen sisältö EU:n suhde nuoriin perustuu SEUT 165 artiklaan. Marraskuussa 2018 hyväksytty EU:n nuorisostrategia ( ) pyrkii osaltaan edistämään nuorten osallistumista demokraattiseen elämään. Vaikka nuorten äänestysaktiivisuus onkin edelleen melko alhainen, on kuitenkin viitteitä siitä, että se olisi nousemassa. Äänestämisen lisäksi nuorille on tärkeää osallistua kansalaisjärjestöjen ja poliittisten puolueiden toimintaan, joskin nuorten jäsenmäärät ovat niissä edelleen vähäisiä. Nuorten näkökulmasta EU:n tulisi priorisoida koulutusta, ympäristön suojelua, ilmastonmuutoksen torjuntaa, työllisyyttä, maahanmuutto- ja pakolaiskysymyksiä ennemmin kuin demokraattista osallistumista. Nuoret ovat kuitenkin kiinnostuneita siitä, miten Euroopan unionia hallinnoidaan. Nuoret arvostavat EU:ta ja sen demokratiaa, mutta tarvitaan toimia, joilla unionia tuodaan lähemmäksi kansalaisia. Siksi on tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten politiikkavaihtoehtoja muotoillaan,

14 14(46) viestitetään ja toteutetaan. Äänestäminen säännöllisin väliajoin ei ole enää nuorten mielestä riittävä keino osallistua poliittiseen päätöksentekoon ja perinteisiä voimarakenteita määrittävät arvot eivät välttämättä houkuttele heitä. Uudet teknologiat tarjoavat mahdollisuuksia murtaa välimatkaa EU-instituutioiden välillä ja luoda nopeaa viestintää ja mielipiteiden ilmaisua, joskin tarvitaan lisää toimia digitaalisen kuilun kuromiseksi umpeen, nuorten kuulemista ja osallistumista koskevan palautteen antamiseen ja digitaaliseen osallistumiseen. Ministereitä pyydetään ottamaan kantaa seuraaviin kysymyksiin. 1. Mitä jäsenmaat ja EU-instituutiot voisivat tehdä vastatakseen tässä asiakirjassa nostettuihin haasteisiin, jotta nuorten sitoutuminen EU:n demokraattisiin periaatteisiin lisääntyisi? 2. Ottaen huomioon nykyisen nuoren sukupolven vahvuudet, mielenkiinnon kohteet ja profiilin, mitkä toimenpiteet olisivat tehokkaimpia heidän luottamuksensa lisäämiseksi EU:n demokratiaan ja sen kykyyn vastaa nuorten kiinnostuksen kohteisiin? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano, kirjallinen menettely EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 8763/19

15 15(46) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Kulttuuriasiainneuvos Seija Astala, OKM, puh Liitteet Viite

16 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM VAPOS Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 16(46) Asia EU; Koulutus, Neuvoston suositus kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta kielten opetukseen ja oppimiseen Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus E 54/2018 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston kokous ; hyväksyminen. Suomi on osallistunut neuvoston suosituksen valmisteluun ja voi hyväksyä suosituksen. Suomi olisi voinut hyväksyä myös komission alkuperäisen suositusehdotuksen. Göteborgissa 2017 pidetyssä huippukokouksessa päämiehet ilmaisivat halunsa tehdä enemmän koulutuksen ja kulttuurin alalla. Komission v antama tiedonanto Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla esitteli suunnitelman eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta vuoteen 2025 mennessä. Eurooppalaisella koulutusalueella tarkoitetaan Eurooppaa, jossa valtioiden rajat eivät haittaa laadukasta ja osallistavaa oppimista, opiskelua ja tutkimustyötä, jossa on tavallista opiskella, oppia tai työskennellä toisessa jäsenvaltiossa, jossa nykyistä suurempi osa ihmisistä puhuu oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä ja jossa ihmiset tiedostavat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, kulttuuriperintönsä ja sen monimuotoisuuden. Komissio katsoo, että kielitaidolla on keskeinen merkitys luotaessa eurooppalaista koulutusaluetta. Eurooppa-neuvosto linjasi tavoitteen kieltenoppimisen tehostamisesta, jotta useammat nuoret puhuisivat vähintään kahta eurooppalaista kieltä oman äidinkielensä lisäksi. Kirjausten johdosta komissio esitti jäsenvaltioille kunnianhimoista suositusta kielitaidon kehittämiseksi. Nyt hyväksyttävässä suosituksessa jäsenvaltioille ja komissiolle ehdotetaan maltillisia toimenpiteitä kieltenopetuksen ja oppimisen kehittämiseksi. Alkuperäinen komission tavoite siitä, että jäsenmaat sitoutuisivat konkreettisiin, tavoitteellisiin taitotasoihin kieltenopetuksessa, ei toteutunut. Suosituksessa tavoitteeksi asetetaan, että jäsenmaat,

17 17(46) kansallisen lainsäädäntönsä puitteissa, olemassa olevien resurssien ja kansallisten olosuhteiden puitteissa tutkivat mahdollisuuksia auttaa nuoria saavuttamaan ennen toisen asteen koulutuksen päättymistä, jos mahdollista, sellainen taitotaso vähintään yhdessä eurooppalaisessa kielessä, joka mahdollistaa kielen käyttämisen tehokkaasti sosiaalisissa, koulutuksellisissa ja ammatillisissa tarkoituksissa ja kannustaa heitä hankkimaan ylimääräisen kielen tasolla, joka mahdollistaa kommunikoinnin tietynlaisella sujuvuuden asteella. Suosituksessa ehdotetaan lisäksi toimenpiteitä kieltenopetuksen kehittämiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Suosituksessa pyydetään varmistamaan, että kieltenopiskelu alkaa mahdollisimman varhain ja että kieltenopiskelu on mahdollista myös ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi jäsenmaille ehdotetaan toimenpiteitä mm. opettajien tukemisessa, maahanmuuttajaväestöä koskevan kielikoulutuksen kehittämisessä sekä kieliosaamisen validoinnin tukemisessa. Suosituksen suurin merkitys on kieltenopettajia koskevat kirjaukset, joilla vahvistetaan esimerkiksi kieltenopettajien mahdollisuuksia parantaa taitojaan Erasmus+ -ohjelman ja muiden EU:n yhteisten täydennyskoulutustoimien avulla. Suositukseen liittyy erillinen liite kielitietoisesta opetuksesta perusopetuksen alalla. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art Käsittely Euroopan parlamentissa Ei käsittelyä. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kielitaidon kehittämisen ohjausryhmä, opetus- ja kulttuuriministeriö EU-jaosto 30 (laaja kokoonopano) ; ; (EU-ministerivaliokunta ) Eduskunnan sivistysvaliokunta (Eduskunnan suuri valiokunta ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät

18 Komission alkuperäinen suositusluonnos oli saanut vahvasti vaikutteita Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaamasta Monikielisyys vahvuudeksi raportista (2017). 18(46) Asiakirjat KOM (2018)272, Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM; Polvinen Minna, p , EUTORI-tunnus EU/2018/1068 Liitteet Viite OKM ; KOM(2018)272

19 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM VAPOS Kahiluoto Tarja(OKM) JULKINEN 19(46) Asia EU; Neuvosto; Koulutus; Neuvoston suositus laadukkaista varhaiskasvatusjärjestelmistä Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston kokous ; hyväksyminen Suomen kanta Suomi on osallistunut neuvoston suosituksen valmisteluun ja voi hyväksyä suosituksen. Suomi pitää neuvoston suositusta tervetulleena. Aiempien määrällisten tavoitteiden rinnalle laadittava viitekehys varhaiskasvatuksen laadusta antaa Suomen näkökulmasta jäsenmaille hyvän perustan kansallisten koulutus- ja varhaiskasvatusjärjestelmien kehittämiseksi. EUyhteistyöllä voidaan tukea nykyistä vahvemmin jäsenvaltioiden toimia laadukkaan varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Pääasiallinen sisältö Suosituksen tavoitteena on tukea jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä helpottaa lasten pääsyä varhaiskasvatukseen ja parantaa kunkin jäsenmaan varhaiskasvatusjärjestelmän laatua ottaen kuitenkin huomioon, että jäsenvaltiot ovat tästä ensisijaisesti vastuussa. Suosituksessa pyritään luomaan yhteinen käsitys siitä, mitä laadukas varhaiskasvatus tarkoittaa. Neuvoston suositus pohjautuu toisaalta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, jossa todetaan, että lapsilla tulisi olla oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen hoitoon. Lisäksi heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla tulisi olla oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin toimenpiteisiin. Suositus liittyy komission esittämään suunnitelmaan eurooppalaisesta koulutusalueesta, jossa rajat eivät rajoita laadukasta ja osallistavaa koulutusta sekä tutkimusta ja jossa ihmiset voivat hyötyä unionin runsaasta koulutustarjonnasta. Laadukas varhaiskasvatus on osa tätä suunnitelmaa, sillä se muodostaa perustan myöhemmälle oppimiselle sekä identiteetin ja kansalaisuuden muotoutumiselle. Suosituksessa viitataan myös EU:n puitekehykseen romanien kansallisille integrointistrategioille sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevaan

20 20(46) tiedonantoon, joissa molemmissa tuodaan esiin laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys näiden tavoitteiden edistämisessä. Suosituksessa kehotetaan, että jäsenvaltiot parantavat varhaiskasvatuspalveluiden saatavuutta ja laatua. Jäsenvaltioita kehotetaan tarttumaan niiden varhaiskasvatussektorin tärkeimpiin haasteisiin. Suositus sisältää politiikkavaihtoehtoja, joiden tavoitteena on - varmistaa, että varhaiskasvatuspalvelut ovat saavutettavia, kohtuuhintaisia ja osallistavia - tukea varhaiskasvatuksen henkilöstön ammattitaidon parantamista. - parantaa varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmia, jotta ne vastaisivat lasten hyvinvointiin ja koulutukseen liittyviä tarpeita - edistää palveluiden avointa seurantaa ja arviointia kaikilla hallintotasoilla, - varmistaa riittävä rahoitus ja lainsäädäntökehys palveluiden tarjoamista varten esimerkiksi laatimalla ja ylläpitämällä räätälöityjä kansallisia tai alueellisia varhaiskasvatuksen laatupuitteita. Suosituksessa kehotetaan suhtautumaan myönteisesti komission aikomukseen -helpottaa jäsenvaltioiden välistä kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamista eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden yhteydessä ja sitä seuraavassa työssä sekä sosiaalisen suojelun komiteassa. -Tukea jäsenvaltioita vertaisoppimisen mahdollistamisessa jäsenmaiden tarpeiden pohjalta. -Tukea yhteistyötä OECD:n varhaiskasvatusverkoston kanssa tiedon levittämisen edistämiseksi ja päällekkäisen työn välttämiseksi. -Asettaa Euroopan unionin rahoitusta saataville, jotta palveluiden saatavuuden ja laadun parantamista voidaan tukea, erityisesti Erasmus+ -ohjelman ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kautta sekä Interregin kautta. -Ehdottaa jäsenvaltioiden kuulemisen jälkeen eurooppalaisen varhaiskasvatuksen viitearvon asettamista linjassa aiempien ET 2020 vertailuarvon ja Barcelonan tavoitteiden tarkistamisen kanssa. Tämä ehdotus viitearvosta pitää käsitellä ja hyväksyä neuvostossa osana uutta koulutuksen strategista viitekehystä. -Raportoida neuvostolle suosituksen seurannasta. Suositukseen liittyy liite, jossa todetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sisältyvä maininta siitä, että lapsilla tulisi olla oikeus kohtuuhintaiseen varhaiskasvatukseen ja laadukkaaseen hoitoon. Liitteessä on myös varhaiskasvatuksen laadun viitekehys, joka kuvaa varhaiskasvatuksen laadun kehittämisen periaatteet sekä hyviin käytäntöihin ja tutkimukseen perustuen laadun ulottuvuudet varhaiskasvatuksen saatavuuteen, henkilöstöön, opetussuunnitelmiin, seurantaan ja arviointiin sekä hallinnointiin ja rahoitukseen liittyen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art

21 Käsittely Euroopan parlamentissa 21(46) Ei käsittelyä. Kansallinen valmistelu EU-jaosto 30 (laaja kokoonpano); ; (EU-ministerivaliokunta ) Eduskuntakäsittely Eduskunnan sivistysvaliokunta (Eduskunnan suuri valiokunta ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat KOM (2018)271 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM; Polvinen Minna, p , OKM; Kahiluoto Tarja, p , EUTORI-tunnus Liitteet Viite

22 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM AMOS Karlsson Ulla-Jill(OKM) JULKINEN 22(46) Asia EU; Koulutus, Neuvoston päätelmät neuvoston taitojen parantamista koskevan ja uusia mahdollisuuksia aikuisille tarjoavan suosituksen toimeenpanosta Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston kokous : hyväksyminen Suomi on osallistunut neuvoston päätelmien valmisteluun ja voi hyväksyä ne. Euroopan unionin neuvosto antoi suosituksen taitojen parantamisesta ja uusien mahdollisuuksien antamisesta aikuisille (Council Recommendation on Upskilling pathways: New opportunities for Adults). Suositus haastaa rakentamaan strategisen ja koordinoidun lähestymistavan, jonka avulla tarjotaan unionin noin 61 miljoonalle aikuisille, joiden taitojen, tietojen ja osaamisen taso on matala, mahdollisuus päästä taitojen parantamisen polulle. Tämä antaa näille aikuisille tilaisuuden hankkia vähimmäistason luku- ja kirjoitustaito, laskutaito ja digitaaliset taidot ja/tai mahdollisuuden hankkia laajemmat taidot, tiedot ja osaaminen, jotka ovat keskeisiä työmarkkinoiden ja aktiivisen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta. Suosituksen mukaisesti komissio on seurannut taitojen parantamista koskevan suosituksen täytäntöönpanoa ja laatinut täytäntöönpanotoimista julkaisun Council recommendation on Upskilling Pathways: New Opprtunities of Adults: taking stock of implementation measures, jota on hyödynnetty neuvoston päätelmien laadinnassa. Neuvoston päätelmissä todetaan, että jäsenmaissa on tapahtunut edistystä. Joissakin jäsenmaissa suositus on saanut aikaan kansallista keskustelua ja olemassa olevien ohjelmien kriittistä tarkastelua. Joissakin jäsenmaissa ollaan käynnistämässä uusia poliittisia ohjelmia tukemaan aikuisväestön taitojen parantamista (upskilling) ja osaamisen edelleen kehittämistä (reskilling). Vaikka suurin osa raportoiduista toimenpiteistä on kohdistunut työttömiin aikuisiin, joissakin jäsenmaissa on kiinnitetty huomiota myös työssä olevien matalan osaamistason omaavien aikuisten taitojen parantamiseen. Tämä ryhmä edustaa merkittävää osaa suosituksen kohderyhmästä. Lisäksi päätelmissä todetaan, että monet jäsenmaat hyödyntävät unionin ohjelmien kautta tulevaa moninaista tukea aikuisten taitojen parantamisessa.

23 Neuvosto korostaa, että se on sitoutunut suosituksen kunnianhimoisiin tavoitteisiin, ja kehottaa jäsenmaita suosituksen mukaisesti ja kansallinen lainsäädäntö, olosuhteet ja käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen yhdessä sosiaalipartnerien ja koulutuksen järjestäjien kanssa a) panemaan toimeen pitkän aikavälin toimenpiteitä aikuisten taitojen parantamiseksi ja osaamisen edelleen kehittämiseksi osana laajempaa elinikäisen osaamisen kehittämisen strategiaa b) ottamaan käyttöön strategisen lähestymistavan niiden aikuisten perustaitojen parantamiseen, joiden osaamisen taso on matala, siten, että lähestymistapa rakentuu koordinaatioon ja yhteistyöhön kaikkien relevanttien toimijoiden välillä ja on osa kokonaisvaltaisia strategioita ja toimintasuunnitelmia c) kannustamaan kumppanuuteen, joka tukee kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja sitouttaa relevantit toimijat, ml. sosiaalipartnerit eri politiikkalohkoilta (sosiaali-, työvoima- ja koulutuspolitiikka), integroimaan perustaitojen parantamisen muihin palveluihin, joita tarjotaan niille aikuisille, joiden osaamisen taso on matala d) lisäämään työnantajien etenkin pienten ja keskisuurten yritysten tietoisuutta osaamisen parantamisesta ja edelleen kehittämisestä ja aikuisten osaamisen kehittämiseen tarjolla olevasta tuesta sekä rohkaisemaan heitä sekä kannustamaan työntekijöitään koulutukseen että tarjoamaan koulutusmahdollisuuksia työntekijöilleen e) keskittymään erityisesti auttamaan aikuisia saavuttamaan vähintään minimitason osaaminen kolmessa perustaidossa, nimittäin luku- ja kirjoitustaidossa, laskutaidoissa ja digitaalisissa taidoissa, sekä muissa avaintaidoissa, joita tarvitaan aktiiviseen osallistumiseen yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla f) silloin, kun mahdollista, huolehtimaan siitä, että perustaitojen parantaminen pitää sisällään kolme vaihetta: taitojen arviointi, räätälöidyn, joustavan ja laadukkaan koulutustarjonnan toteuttaminen ja hankittujen taitojen validointi ja tunnustaminen g) tarjoamaan oppimismahdollisuuksia, jotka on räätälöity kunkin yksilön omiin tarpeisiin siten kuin taitojen arvioinnin yhteydessä on todettu ja työmarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista on tiedossa h) tarjoamaan aktiivisesti palveluja, lisäämään tietoisuutta sekä tarjoamaan ohjausta ja tukitoimia, ml. kannusteet varmistaa suosituksen onnistunut vastaanotto i) pohtimaan synergiaa olemassa olevien vaikuttavien poliitikkojen ja toimien välillä varhaisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi sekä niiden aikuisten osuuden vähentämiseksi, joiden osaamisen taso on matala, esim. toimenpiteet nuorisotakuussa ja taitojen parantamisessa j) arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia kohderyhmän edistymiseen kohti suosituksessa tavoitteeksi asetettuja taitoja ja tutkintoja. Neuvoston päätelmissä pyydetään komissiota jatkamaan taitojen parantamista koskevan suosituksen toimeenpanon tukea ja helpottamaan yli sektorien menevää yhteistyötä ja koordinaatiota Euroopan tasolla mm. EU:n rahoitusohjelmien avulla sekä hyvien käytäntöjen vaihtamista ja toisilta oppimista tukemalla ja tietoa avoimesti jakamalla (EPALE). Lisäksi komissiota pyydetään ottamaan aikuiskoulutuksen haasteet huomioon, kun se valmistelee ET post 2020 viitekehystä. Komissiota pyydetään myös tekemään taitojen parantamisen ja edelleen kehittämisen haasteeseen vastaamiseksi yhteistyötä ja hyödyntämään Euroopan unionin toimielinten (Cedefop, ETF) ja kansainvälisten organisaatioiden (OECD, UN, UNESCO) osaamista sekä relevantteja tutkimuksia ja analyyseja aikuisten oppimisesta ja osaamisesta (PIAAC). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 23(46)

24 SEUT art (46) Käsittely Euroopan parlamentissa Ei käsittelyä. Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-jaosto 30 (laaja kokoonpano) EU-ministerivaliokunta Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ei vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön eikä Ahvenenmaan asemaan. Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Ei muita asian käsittelyyn vaikuttavia tekijöitä. 8639/19, 7930/19, SWD (2019) 89 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OKM; Ulla-Jill Karlsson, puh , OKM; Seija Rasku, puh , Liitteet Viite

25 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM VAPOS Polvinen Minna(OKM) JULKINEN 25(46) Asia EU; Neuvosto; Koulutus; Koulutusneuvoston periaatekeskustelu; Koulutuksen rooli sosiaalisessa koheesiossa Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Ministerien periaatekeskustelu Ei päätösasioita. Suomi nostaa puheenvuorossaan esille Erasmus+ -ohjelman sekä rakennerahastojen merkityksen yhteisen eurooppalaisen arvopohjan vahvistajana ja tuo esille uudelle ohjelmakaudelle asetetut tavoitteet inklusiivisemman Erasmuksen luomiseksi. Suomi nostaa esille myös systemaattisen ja strategisen jatkuvan oppimisen edellytysten vahvistamisen tärkeänä keinona sosiaalisen koheesion ja kansalaisten osallisuuden vahvistamisessa. Tässä Suomi voi viitata komission aloitteisiin Sibiun huippukokousta valmistelevassa tiedonannossa. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajamaa esittää koulutusneuvoston keskusteluaiheeksi koulutuksen merkitystä sosiaalisen koheesion vahvistamisessa. Puheenjohtajamaa toivoo ministerien vastaavan kahteen kysymykseen: 1. Mitkä ovat seuraavat tarvittavat vaiheet eurooppalaisessa koulutusalan yhteistyössä, jotta eurooppalainen koulutusalue saataisiin perustettua tavoitteiden mukaisesti vuoteen 2025 mennessä? 2. Millaisia ovat parhaat hankkeet tai käytännöt maassasi koskien yhteisiä arvoja koskevan toimintakulttuurin ja sosiaalisen koheesion vahvistamisessa? Kuinka koulutusalan yhteistyö voisi Euroopan tasolla vahvistaa sellaisen oppimiskulttuurin syntymistä kaikenikäisten oppijoiden välille?

26 26(46) EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT art Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU-jaosto 30 (koulutus) , laaja kokoonpano - Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ei lainsäädäntövaikutuksia. - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /19 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus OKM; Minna Polvinen, minna.polvinen@minedu.fi, p VNK; Ville Korhonen, ville.korhonen@vnk.fi, OKM; Kaisu Piiroinen, kaisu.piiroinen@minedu.fi; Liitteet Viite

27 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM (46) KUPO Harju Emma(OKM), Berden Iina(OKM) Asia Ehdotus neuvoston päätelmiksi nuorista luovista sukupolvista Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto päätelmien hyväksyminen Suomi voi hyväksyä ehdotuksen neuvoston päätelmiksi nuorista luovista sukupolvista. Aihe liittyy Suomen tulevan EU:n neuvoston puheenjohtajuuskauden kulttuuriteemoihin. Pääasiallinen sisältö Päätelmillä korostetaan nuorten sukupolvien tärkeää roolia luotaessa tulevaisuuden linjauksia EU:ssa. Lapset ja nuoret tarvitsevat taiteellisia ja luovia taitoja, ymmärrystä kulttuuriarvoista ja kulttuurin monimuotoisuudesta sekä kielitaidon. Päätelmien viesti on, että EU tarvitsee strategisemman lähestymistavan lasten ja nuorten kulttuuriosallistumiseen, jolla vahvistaa heidän luovaa ja kriittistä ajattelua sekä kehitetään hyvinvointiin, oppimiseen, yhteisöllisyyteen, aktiiviseen kansalaisuuteen ja tulevaisuuden työllistymiseen liittyviä taitoja. Päätelmissä tunnustetaan kulttuuri- ja koulutusorganisaatioiden keskeinen rooli luovuuden perustan vaalimisessa. Päätelmissä on viisi painopistettä, joihin ehdotetaan jäsenmaiden ja komission edistämistoimia: - kulttuurin saatavuuden ja kulttuuriosallistumismahdollisuuksien edistäminen lapsille ja nuorille - sektorirajat ylittävän yhteistyön vahvistaminen, painopisteenä kulttuurin ja koulutuksen väliset synergiat - nuorten yrittäjyyden helpottaminen kulttuuri- ja luovilla aloilla - lahjakkuuksien tukeminen - digitaalisten taitojen ja medialukutaidon edistäminen

28 28(46) Komissiota kehotetaan kehittämään hankkeita ja toimia, jotka edistävät luovuutta koulutuksessa (ml. yhteistyö OECD kanssa), tukemaan innovatiivisia aloitteita, jotka parantavat kulttuurin saatavuutta ja osallistumismahdollisuuksia lapsille ja nuorille sekä tukemaan kulttuuri- ja luovien alojen ammattilaisten ja elinkeinoelämän kumppanuuksia. Jäsenmaita kehotetaan jatkamaan kaikki lapset ja nuoret tavoittavia taidekasvatustoimia, edistämään kulttuurin ja taiteen ammattilaisten yhteistyötä oppimisen alueella koulujen kanssa, tukemaan lasten ja nuorten luovuutta opettajakoulutuksen kautta sekä kehittämään tiedonsaantia lasten ja nuorten kulttuurin kuluttamisen tavoista ja kiinnostuksen kohteista. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 167 Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - Jaosto EU-31 (kulttuuri- ja av-palvelut) EU-ministerivaliokunta ( ) Sivistysvaliokunta ( ) Suuri valiokunta ( ) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ei vaikutuksia. Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat /19 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Iina Berden, OKM, puh , iina.berden@minedu.fi Emma Harju, OKM, puh , emma.harju@minedu.fi

29 29(46) Liitteet Viite

30 Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM KUPO Harju Emma(OKM) (46) Asia Ehdotus neuvoston päätelmiksi eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajat ylittävästä liikkuvuudesta painopisteenä yhteistuotannot Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto päätelmien hyväksyminen Suomi voi hyväksyä ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajat ylittävästä liikkuvuudesta painopisteenä yhteistuotannot. Pääasiallinen sisältö Päätelmillä pyritään parantamaan eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajat ylittävää liikkuvuutta erityisesti yhteistuotantoja edistämällä. Yhteistuotantojen edistämisessä päätelmät ottavat huomioon etenkin eri tuotantokapasiteetin maiden välisen yhteistyön mahdollisuudet. Lisäksi päätelmissä huomioidaan yhtäältä digitalisaation vaikutukset luovan talouden toimintaedellytyksiin ja toisaalta eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kulttuurinen sekä taloudellinen merkitys. Päätelmien taustalla vaikuttavat eurooppalaisten elokuvien liikkuvuutta käsitelleen OMC-työryhmän suositukset, joissa esitettiin mm. erilaisten kannustimien sisällyttämistä kansallisiin tukijärjestelmiin yhteistuotantojen edistämiseksi. Liikkuvuustyöryhmän työtä jatkaa neuvoston kulttuurialan työsuunnitelman mukaisesti yhteistuotantoja tarkasteleva OMC-työryhmä. Päätelmissä viitataan Euroopan audiovisuaalinen observatorion (EAO) tutkimuksiin, joissa todetaan yhteistuotantojen eduiksi muun muassa laajemmat yleisöt ja markkinat sekä mahdollisuus hyötyä useammista rahoituslähteistä, jotka voivat olla myös julkiselta sektorilta. Observatorio on pitänyt yhteistuotantojen etuna myös luovaa, taloudellista ja käytännön tason yhteistyötä sekä jaettua asiantuntemusta. Päätelmissä esitetyt suositukset jakautuvat kahden otsikon alle (A B). A. Suorat keinot, joilla kannustetaan yhteistuotantoihin

31 31(46) Yhteistuotantojen liikkuvuutta lisäävästä potentiaalista todetaan päätelmissä muun muassa, että yhteistuotannoille on usein myönnetty arvostettuja elokuvapalkintoja ja ne ovat voineet joissain tapauksissa lisätä systemaattista yhteistyötä tuotantokumppaneiden välillä läpi arvoketjun. Myös yhteistuotantoihin Euroopan av-sektorin ja kolmansien maiden välillä kohdistuu päätelmien mukaan kasvavaa kiinnostusta, mikä voi osaltaan lisätä liikkuvuutta. Yhteistuotantojen tuen kannalta merkittävinä toimijoina päätelmissä korostetaan kansallisia elokuvasäätiöitä, -instituutteja ja -virastoja sekä Luova Eurooppa -ohjelman MEDIA-alaohjelmaa. Päätelmissä huomioidaan myös Euroopan neuvoston yhteistuotantosopimuksen ja Euroopan neuvoston kulttuuritukirahaston Eurimagesin osuus yhteistuotantojen edistämisessä. Jäsenmaita ja komissiota pyydetään päätelmissä jatkamaan eurooppalaisten yhteistuotantojen kannustamista sekä näiden tuotantojen liikkuvuuden ja näkyvyyden edistämistä eri tuotantokapasiteetin ja kielellisesti tai maantieteellisesti rajallisen alueen maiden kanssa. Jäsenmaita ja komissiota pyydetään myös muun muassa vahvistamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa, etsimään ratkaisuja erilaisten julkisten rahoitusmekanismien hallinnolliseksi yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi sekä harkitsemaan julkisten tukijärjestelmiensä arviointia yhteistuotantojen laadun ja liikkuvuuspotentiaalin valossa. Lisäksi jäsenmaita ja komissiota pyydetään kannustamaan eri toimijoita jakamaan yleisöjä koskevaa tietoa julkisten viranomaisten ja oikeudenhaltijoiden kanssa sekä hyödyntämään tätä tietoa yleisöjen ymmärtämiseksi ja tukijärjestelmien mukauttamiseksi. Jäsenmaita pyydetään harkitsemaan yksityistä rahoitusta ja eurooppalaisia rahoitusvälineitä täydentävien tukijärjestelmien toteuttamista, jatkamaan tukea alueellisille ja kansallisille rahastoille sekä mahdollisuuksien mukaan varmistamaan, että tukijärjestelmät täydentävät toisiaan. Lisäksi jäsenmaita pyydetään hyödyntämään sopimus- ja rahoitusprosesseissa digitaalisia teknologioita, jotka voivat helpottaa pääsyä rahoituksen piiriin, varmistaa tehokkaamman ja läpinäkyvän julkisten varojen käytön sekä vähentää yhteistuotantoihin liittyviä juridisia ongelmia. Lopuksi jäsenmaita pyydetään korostamaan itsenäisten tuottajien roolia yhteistuotantoprosesseissa. Komissiota pyydetään muun muassa etsimään tapoja kehittää ja yksinkertaistaa MEDIAohjelmasta myönnettävää rahoitusta yhteistuotannoille sekä edistämään toimenpiteitä, jotka parantavat eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten näkyvyyttä ja liikkuvuutta. Komissiota pyydetään myös laatimaan EAO:n kanssa arviointi yhteistuotannoista Euroopassa, vahvistamaan yhteistyötään kansallisten, alueellisten ja keskeisten eurooppalaisten sidosryhmien kesken sekä tutkimaan mahdollisuuksia tukea erilaisia yhteistyötiloja kehittäviä hankkeita. B. Tuki kestävälle yhteistuotantojen ekosysteemille Päätelmissä todetaan, että eurooppalaisten yhteistuotantojen mahdollisuuksia voidaan hyödyntää entistä paremmin kehittämällä yhteistuotantoja suosivaa ekosysteemiä, joka kannustaa yhteistuotantoihin läpi arvoketjun. Eurooppalaisten elokuvien liikkuvuutta tarkastelleen OMC-työryhmän suositusten mukaisesti tämä käsittää toimia esimerkiksi promootion, elokuvateattereiden, festivaalien, Video On Demand -palveluiden ja tukijärjestelmien aloilla. Tässä suhteessa päätelmissä korostetaan muun muassa yhteistuotannoille myönnetyn rahoituksen läpinäkyvyyttä, jakelukanavien kehittämistä sekä koulutusta ja osaamisen kehittämistä. Jäsenmaita ja komissiota pyydetään olemassa olevien resurssien rajoissa tehostamaan tukeaan audiovisuaaliselle sektorille, jatkamaan yhteistuotantoja edistäviä toimia sekä