AVIAPOLIS- JA LENTOKENTTÄALUEEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS MIIKKA FRIMAN 2016

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVIAPOLIS- JA LENTOKENTTÄALUEEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS MIIKKA FRIMAN 2016"

Transkriptio

1 AVIAPOLIS- JA LENTOKENTTÄALUEEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS MIIKKA FRIMAN 2016

2 Elokorento (Sympetrum flaveolum) Krakanojan alemman virtavesien arvokkaan suojelukohteen lampareella, lähellä Krakanojan laskukohtaa Vantaanjokeen. 1 JOHDANTO Vantaan Aviapoliksen ja lentokenttäalueen itä- ja eteläpuolella inventoitiin sudenkorento- ja muuta vesihyönteislajistoa kesällä Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti alueiden sudenkorentolajistoa ja vesien sekä vesien varsien luteita. Lisäksi tarkasteltiin sukeltajakuoriaisia ja vesiperhosia sekä kerättiin havaintotietoja muun muassa harso-, kirva- ja rantakorennoista. Havaintoja pienvesien varsilta löytyneistä muista hyönteisistä, kuten perhosista ja maaluteista kirjattiin myös maastokäyntien yhteydessä. Tavoitteena oli saada lisää tietoja Vantaan keskiosien harvinaisista, uhanalaisista ja kansallisella tai EU:n tasolla suojelluista hyönteislajeista sekä osoittaa lajien kannalta merkittäviä elinympäristöjä huomioitavaksi maankäytön suunnittelussa. Kartoituskäynnit suunniteltiin maastokarttojen ja ilmakuvien perusteella tutkimusalueilla, ja hyönteislajistoa selvitettiin kesä syyskuussa. Sudenkorentojen potentiaalisia lisääntymispaikkoja alueella edustavat puronvarret ja pienet lammet. Sudenkorentojen ja vesiperhosten toukat, sukeltajakuoriaiset sekä vesi- ja puolivesiluteet elävät vesiekosysteemeissä, minkä vuoksi maaston kosteat paikat ja niiden raja-alueet ovat edellytys niiden säilymiselle. Erityisesti vesiperhosten ja sudenkorentojen lajisto ja eri lajien paikkakohtaiset yksilömäärät ilmentävät vesien tilaa. Sudenkorennoilla vedenpinnan näkyvä vesiala, kasvillisuuden yleispiirteet ja polarisoitunut valo toimivat visuaalisina ärsykkeinä, jotka vaikuttavat eri lajeilla sopivan elinympäristön ja muun muassa munintapaikan valintaan. Toukkien selviytymiseen vaikuttavat muun muassa veden kirkkaus, ph-arvo, kiintoaineksen määrä, virtausnopeus, virtaama, kasvillisuus, pohjan maalaji ja olojen pysyvyys

3 (Corbet, P. 2008, 70 79, ). Lisääntymispaikkojen tuulensuojaisuus, vesi- ja rantakasvien monipuolisuus ja rantojen eroosio ovat lisääntymispaikoilla merkittäviä sudenkorentojen laji- ja yksilömääriin vaikuttavia tekijöitä. Toukat piiloutuvat saalistajilta pohjan maa-aineksen tai vesikasvien joukkoon. Rannan tuntumassa runsaslukuisina esiintyvät sudenkorennot ja vesiperhoset ovat usein myös niitä, joiden munia ja toukkia on alueella runsaasti. Sudenkorentoja ja vesiperhosia voidaan havaita myös kaukana vesien ääreltä, ilmavirtausten mukana vaeltaneina, ja toisaalta muun muassa sukeltajakuoriaisia on mahdollista löytää hyvin pienistä vesialueista tai niitä muistuttavilta pinnoilta (sadevedellä täyttyneet muoviastiat, kottikärryt, lintujen juoma-astiat). Lisäksi laajan lentokenttäalueen laitamat toimivat monien vaeltavien, ilmavirtojen mukana liikkuvien hyönteisten levähdyspaikkoina hieman rannikkoympäristöjen tavoin. Sudenkorentoja tavataan monenlaisten avointen paikkojen reunoilla, joissa ne pyydystävät ravinnokseen lentäviä hyönteisiä. Usein etäällä vesien rannoilta pysyttelevät korennot ovat vastakuoriutuneita yksilöitä, jotka hieman myöhemmin sukukypsinä palaavat lisääntymispaikoille. Lentokentän eteläpuolella ja Itellan lajittelukeskuksen länsipuolella, Postipaketin suojaviheralueen lähellä oleva kosteikko.

4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Sudenkorentolajistoa, puolivesiluteita ja muuta hyönteislajistoa tarkasteltiin maastokäynneillä, joiden yhteydessä havaitut yksilöt valokuvattiin tai kerättiin talteen myöhempää määritystä varten. Muita vesihyönteisiä kuin sudenkorentoja pyydystettiin useimmiten erillisten käyntikertojen yhteydessä. Alueilla pyrittiin käymään lajien esiintymisaikojen kannalta tasaisesti siten, että paikoilla käytiin sekä alku- että loppukesän lajien esiintymisaikaan. Veden alla eläviä hyönteisiä selvitettiin useimmiten erillisillä käynneillä, joissa käytettiin vesihaavia ja perhoshaavia. Joitakin lajeja voitiin määrittää maastossa otettujen valokuvien perusteella, mutta suurin osa aineistosta kerättiin talteen. Selvityksen pääkohteena olivat vain hyönteisten aikuisvaiheet. Vesien sukeltajakuoriaisista etsittiin erityisesti EU:n luontodirektiivin IV-liitteen a-osassa mainittuja isolampisukeltajaa (Graphoderus bilineatus) ja jättisukeltajaa (Dytiscus latissimus), joiden kannalta potentiaalisia lisääntymispaikkoja oli alueella kuitenkin niukasti. Lisäksi pyrittiin etsimään uhanalaisiksi luokiteltuja sukeltajakuoriaislajeja, mutta monilta paikoilta kerätyt monilajisten, tuntomerkeiltään erityisen vaihtelevien ja mikroskooppitarkastelua vaativien Agabus- ja Ilybius-suvun yksilöt jätettiin määrittämättä lajitasolle, sillä siihen ei olisi ollut työn vaativuuteen nähden riittävästi aikaa perehtyä. Keritytönkorennon (Ischnura pumilio) vastakuoriutunut koiras Lentokentän itäpuolella

5 Leppäyökkösen (Acronicta alni) toukka Lentokentän itäpuolella. Alueiden vesiperhoslajistoon luotiin jonkinlainen katsaus kartoitusalueille suuntautuneiden yökäyntien avulla, jolloin vesiperhosia houkuteltiin neljän 75 watin putken UV-Akasvosolariumin ja vaalean lakanan avulla. Yökäyntien yhteydessä suurin osa kerätyistä vesiperhosten näyteyksilöistä määritettiin mikroskooppitarkastelun avulla. Toisin kuin usein valon houkuttelemien hyönteisten kartoituksessa, tässä selvityksessä ei käytetty maastoon jätettyjä valorysiä esimerkiksi sen vuoksi, että saataisiin hyönteishavaintojen tarkka päivämäärä merkittyä. Hyönteisten lisäksi luontoinventoinnissa merkittiin havaintoja huomionarvoisista sammakkoeläimistä ja matelijoista. Havaintopäivien sää ja lämpötila sekä arvio tuulen suunnasta ja voimakkuudesta maastokäynneillä merkittiin ylös, ja samoin havaittujen lajien yksilöiden lukumäärään, sukupuoleen, ikään ja lisääntymiskäyttäytymiseen liittyviä tietoja merkittiin maastokäyntien yhteydessä. Maastopäiviä oli yhteensä 42 ja yökäyntejä 7. Käyntikertojen ajoittumiseen vaikuttivat suojeltujen lajien lentoajankohdat sekä sää. Sudenkorentoja kartoitettiin lämpiminä ja aurinkoisina päivinä, jolloin korennot ovat aktiivisimmillaan ja niiden esiintyminen on helpointa todeta. Sateella, kylmällä ja tuulisella säällä sudenkorentoja on liikkeellä vähemmän. Tällöin pyrittiin tarkastelemaan sukeltajakuoriaisia ja luteita, joiden pyydystämiseen säätilalla ei ole yhtä suurta merkitystä. Lentokentän itäpuolella olevilla matalilla allikoilla havaittiin runsaasti hyppyluteita (Saldidae), runsaslukuisimpana kuvan kosteikkohyppylude (Saldula opacula).

6 3 TULOKSET Selvityksessä havaituista hyönteislajeista harvinaisimpiin kuuluu keritytönkorento (Ischnura pumilio), jota havaittiin usean pienveden äärellä kartoitusalueella. Muita suhteellisen harvinaisia alueella tavattuja sudenkorentolajeja olivat punatytönkorento (Pyrrhosoma nymphula), vihertytönkorento (Coenagrion armatum), isokeijukorento (Lestes dryas), verikorento (Sympetrum sanguineum) ja litteähukankorento (Libellula depressa). Näistä kolme jälkimmäistä ovat varsinkin eteläisessä Suomessa usein kaupunkimaisten ja maatalousvaltaisten alueiden seisovien ja hitaasti virtaavien vesien äärellä tavattavia lajeja. Selvitysalueella havaituista muista hyönteisistä paikoittaisesti esiintyviä olivat harmaaskorpionikorento (Panorpa cognata), hietahyppylude (Saldula arenicola), luisturi (Velia saulii), mehiläishukka (Philanthus triangulum) ja leppäyökkönen (Acronicta alni). Kaksisiipisiin kuuluvia huomionarvoisia lajeja ovat melko harvinaisina tavattavat rusokarttukirvari (Platycheirus rosarum), kultaperäpuuhari (Xylota sylvarum) ja surukärpäsen sukulaislaji Hemipenthes morio. 7. Rusokarttukirvari (Platycheirus rosarum)

7 Kultaperäpuuhari (Xylota sylvarum) Lentokentän eteläpuolella. Selvitysalueella tavattuja uhanalaisuusluokituksella merkittyjä hyönteisiä olivat silmälläpidettävät (NT) pikkuharsokorento (Chrysopa dasyptera) ja rämevihersiipi (Rhagades pruni). Kartoitusalueella neljältä purouomalta tavattu luisturi (Velia saulii) oli niin ikään luokiteltu silmälläpidettäväksi vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnissa, mutta vuoden 2010 arvioinnissa laji on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC). Paikoittaisesti esiintyvä luisturi toimii kuitenkin luonnontilaisten ja niiden kaltaisten puroympäristöjen ilmentäjälajina. Ketolymykorento (Micromus variegatus).

8 Pikkuharsokorento (Chrysopa dasyptera) Osumapuistossa Luisturi (Velia saulii) Krakanojalla Rämevihersiipi (Rhagades pruni) Lentokentän itäpuolella. Eteläntytönkorennot (Coenagrion puella) Osumapuistossa

9 Vesiliskoa (Triturus vulgaris) tavattiin Lentokentän läheisyydessä olevilta pieniltä lammikoilta Selvitysalueella havaittiin useita vaeltajia ja vastikään eteläisessä Suomessa nopeasti yleistyviä tulokkaita. Näitä olivat kartoitusalueella tavatuista sudenkorentolajeista nykyään etelärannikolla tavallinen eteläntytönkorento (Coenagrion puella) ja vielä paikoittaisesti esiintyvä verikorento (Sympetum sanguineum). Verkkosiipisistä havaittiin alle kymmenessä vuodessa Suomeen asettunutta ketolymykorentoa (Micromus variegatus) Lentokentän itäpuolella ja perhosista esimerkiksi viime vuosina eteläisessä Suomessa runsastunutta keltaritariyökköstä (Catocala fulminea) havaittiin Krakanojalla. Hyönteisten lisäksi Lentokentän kaupunginosan läheisillä alueilla havaittiin myös vesiliskoja (Triturus vulgaris) usealla lammikolla. Vesiliskon asuttama lampare Lentokentän itäpuolella

10 Kalliolampareet Koiras vihertytönkorento (Coenagrion armatum) Vastakuoriutunut isokeijukorennon naaras metsälammikoilla

11 3.1 SUDENKORENNOT LENTOKENTÄN ETELÄPUOLI Lentokentän eteläpuolella selvitettiin Horslabergin itäpuolen soistuneen metsän ja kalliolampien sudenkorentolajistoa, ja lisäksi kartoitettiin kahta muuta lamparetta ja kahta ojanvartta sekä Lingonmossin aluetta. Lentokentän eteläpuolella havaituista sudenkorentolajeista osa esiintyy Suomessa paikoittaisina ja harvalukuisina, mutta suojeltuja sudenkorentolajeja alueella ei havaittu. Lingonmossin alueella havaittu keritytönkorento (Ischnura pumilio) on Suomessa hyvin harvinainen laji, jonka esiintymispaikkoja tunnetaan koko Suomessa vain muutamia kymmeniä ja suurin osa tunnetuista esiintymistä rajoittuu varsin pienille alueille Suomen etelä- ja kaakkoisosissa. Kartoituksessa Lingonmossilla havaittiin yksi keritytönkorennon vastakuoriutunut aurantiaca-värityksinen naaras, mutta laji elää runsaslukuisempana Caravellentien toisella puolella olevilla Hobby Hallin takalampareella ja rehevällä soistumalla, joilla lajia on tavattu vuosina 2012 ja 2013.

12 Isokeijukorennon (Lestes dryas) toukka metsälammikoilla. Lingonmossilla havaittiin myös vihertytönkorentoja (Coenagrion armatum). Vihertytönkorento on Suomessa paikoittaisena esiintyvä sudenkorentolaji, jota on Vantaalla aiemmin tavattu muutamia yksilöitä kerrallaan pienikokoisilta ja etäällä toisistaan sijaitsevilta paikoilta Kivistössä, Keimolassa, Petikossa ja Vantaanlaaksossa. Vihertytönkorento lisääntyy monenlaisten mesotrofisten vesien äärellä, ja rehevä, runsaasti kortteita kasvava Lingonmoss edustaa tyypillistä lisääntymispaikka tälle lajille. Lentokentän eteläpuolelta löytyi harvinaisen isokeijukorennon (Lestes dryas) esiintymispaikkoja. Isokeijukorento oli runsaslukuinen soistuneen metsäalueen ja Kalliosolantien viereisen ojan varrella lähellä kohtaa, jossa tiestä lähtee polku kalliolammille. Isokeijukorento suosii eutrofisia, vastamuodostuneita ja usein kausikuivia pienvesiä. Laji oli suhteellisen runsaslukuinen allikkoisella soistuneen metsän alueella Horslabergin itäpuolella, jossa havaittiin 15 vastakuoriutunutta yksilöä ja useita lajin toukkia Kalliosolantien ojalla havaittiin parittelevia ja munivia isokeijukorentoja, joten myös se on lajin suosiossa. Lentokentän eteläpuolisilta kalliolammilta ei löydetty isokeijukorentoja vuoden 2014 kartoituksessa, mutta itäisellä kalliolammella havaittiin yksi lajin koirasyksilö, joka on saattanut tulla paikalle muilta Lentokentän läheisyydessä olevilta paikoilta. Koiras isokeijukorento hiekkatien ojan varrella.

13 Vanha ja kulunut isokeijukorennon koiras ojalla hiekkatien varrella. Litteähukankorennosta (Libellula depressa) havaittiin yksi yksilö Kalliosolantien ojalla heinäkuussa, eikä lajia löydetty esimerkiksi kalliolammilta. Tämä johtuu todennäköisimmin usean tekijän yhteisvaikutuksesta; kalliolammet ovat suhteellisen vähäravinteisia ja rajautuvat suurimmaksi osaksi sileään kallioon, vain pienellä osalla kalliolampien rannoista on sudenkorennoille sopivia munintapaikkoja ja tuulensuojaisia rantoja. Lisäksi kalliolammilla elää litteähukankorennon lähilaji ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) sekä muita sudenkorentolajeja, joista osa on paikalla runsaslukuisia. Lentokenttäalueen laitamilla on lisäksi useita muita reheviä pienvesiä, jotka sopivat litteähukankorennon lisääntymispaikoiksi paremmin, mutta on mahdollista, että litteähukankorento elää harvalukuisena kalliolammilla. Litteähukankorento esiintyy Suomessa paikoittaisena, mutta pääkaupunkiseudulla laji on suhteellisen tavallinen. Se on isokeijukorennon ohella vastamuodostuneissa ja voimakkaastikin muokatuissa pienvesissä lisääntyvä laji. Vihertytönkorennon vanha naarasyksilö Lingonmossilla.

14 Litteähukankorento Kylämojan varrella Lentokentän itäpuolella. Kulkusyyskorennon (Sympetrum fonscolombii) naaras Lentokentän itäpuolen allikoilla LENTOKENTÄN ITÄPUOLI Lentokentän itäpuolella havaittiin paikoittaisista lajeista keritytönkorentoa (Ischnura pumilio), isokeijukorentoa (Lestes dryas), punatytönkorentoa (Pyrrhosoma nymphula), litteähukankorentoa (Libellula depressa) ja verikorentoa (Sympetrum sanguineum). Keritytönkorennon suurimmat yksilömäärät olivat alueen eteläosan matalilla allikoilla, jotka sijaitsevat Cargo 2:n ja Ruskeasannan lammen väliin jäävällä alueella. Lentokentän itäpuolella yksittäisiä keritytönkorentoja havaittiin myös eteläisellä kaivoslammella, jonne yksilöt olivat todennäköisesti lentäneet allikoilta. Lisäksi erillinen populaatio löytyi Kylmäojan varrelta läheltä lentokenttäaitaa. Kylmäojan varrella havaittiin myös yksi punatytönkorennon yksilö heinäkuussa. Laji saattaa lisääntyä suhteellisen kirkasvetisellä Kylmäojan sivuhaaralla, joka edustaa lajille tyypillistä virtaavan veden elinympäristöä. Isokeijukorentoa havaittiin Lentokentän itäpuolella kolmella paikalla yksittäisiä yksilöitä. Lajia havaittiin lentokentän eteläpuolisilla allikoilla, voimalinjan alapuolisella lampareella ja Itäisen huoltotien ja Vesikujan risteyskohdan lähellä olevalla kausikuivalla montulla. Toista vastamuodostuneilla pienvesillä esiintyvää lajia, litteähukankorentoa, havaittiin Kylmäojan varrella ja Kylmäojan itäisellä allikkolähteellä sekä eteläosan allikoilla ja Vesikujan varrella (vastapäätä vedenottamoa) sijaitsevalla pienellä lampareella.

15 Lentokentän itäpuolella verikorennon koiraita havaittiin eteläisillä allikoilla. Samalla paikalla havaittiin verikorennon ohella myös toista huomionarvoista Sympetrum-suvun lajia vuonna 2013, jolloin allikoiden äärellä esiintyi harvalukuisena kulkusyyskorentoja (Sympetrum fonscolombii). Havaituista alle viidestä kulkusyyskorennosta ainakin yksi oli allikon partaalta löytynyt vastakuoriutunut yksilö. Lentokentän allikot ovat kulkusyyskorennon ainoa tunnettu lisääntymispaikka Suomessa. Lentokentän läheisyydessä olevalta soramonttuun muodostuneelta lammelta (eteläinen kaivoslampi) lähti lentoon vastakuoriutunut hoikkatytönkorennon koiras (Ischnura elegans), ja paikalla oli myös kaksi muuta saman lajin nuorehkoa yksilöä heinäkuun alussa. Lisäksi yksi hoikkatytönkorennon koiras lensi valolle yöllä kartoituskäynnin yhteydessä. Hoikkatytönkorento esiintyy Vantaalla ja Pohjois-Helsingissä paikoittaisena ja vähälukuisena, mutta se on Suomessa kuitenkin melko yleinen laji, joka on rannikkoympäristöjen ja järvien ruovikkoisilla lahdilla usein myös runsaslukuinen ja helposti löydettävä. Lajin on Englannissa ja Keski-Euroopassa havaittu sietävän monia muita sudenkorentolajeja paremmin vesiekosysteemejä, joissa ihmistoiminta on lisännyt aineiden pitoisuuksia ekosysteemin kannalta niin haitalliselle tasolle, että suurin osa pohjaeläimistöstä on kuollut. Näin ollen hoikkatytönkorennon esiintymisen avulla ei voida päätellä vesistönosan ekologista tilaa. Hoikkatytönkorennon ohella vastaavanlaisia saastuneidenkin vesien äärellä tavattavia lajeja ovat ainakin eteläntytönkorento (Coenagrion puella) ja välkekorento (Somatochlora metallica), jotka olivat eräitä harvoja Kylmäojan pääuomalla

16 Eteläntytönkorennot (Coenagrion puella) Osumapuistossa tavattuja sudenkorentolajeja. Kylmäojan ja sen sivuhaarojen äärellä tavattiin kuitenkin myös virtavesilajeista Calopteryx virgo -neidonkorentoa harvalukuisena, mutta kartoituksessa havaittuihin yksilöihin lukeutuu myös vastakuoriutunut neidonkorento, joka havaittiin Kylmäojalla allikkolähteen kohdalla. Neidonkorennon lisääntyminen Kylmäojalla indikoi lisääntymispaikan vedenlaadun olevan riittävä myös vaateliaille hyönteislajeille. Toisaalta eräiltä Lentokentän läheisyydessä olevilta valoisilta ja reheviltä puro-osuuksilta puolestaan puuttuivat lähes kaikki sudenkorentolajit, vaikka ne ympäristönsä puolesta soveltuisivatkin lisääntymispaikoiksi. Eteläisellä kaivoslammella lisääntyy ilmeisesti myös sulkakoipikorento (Platycnemis pennipes), jonka toukat elävät Suomessa lähes yksinomaan virtaavassa vedessä. Sulkakoipikorennon vastakuoriutuneita yksilöitä havaittiin lammen pohjoisrannalla pitkin kesää, ja on mahdollista, että pohjaveden purkautuminen lampeen aiheuttaa siinä hidasta veden virtausta. Lammen vesi on suhteellisen kirkasta. Sulkakoipikorentoja havaittiin Lentokentän itäpuolella myös Kylmäojan läheisyydessä ja monenlaisten avointen paikkojen reunoilla, ja laji todennäköisesti lisääntyy alueella. Hoikkatytönkorento ufescens muoto. Kuvassa on nuori naarasyksilo joka havaittiin Lentokentan itapuolella etelaisella kaivoslammella

17 3.1.3 KRAKANOJA Krakanojan varrella selvitysalueeseen kuuluivat Krakanoja ja sen sivuhaarat sekä Osumapuiston tekolampareet ja Krakanojan alajuoksun läheisyydessä olevat kaksi lamparetta. Paikoittaisesti esiintyvistä lajeista Krakanojalta löytyi keritytönkorentoa (Ischnura pumilio) ja litteähukankorentoa (Libellula depressa). Hyvin harvinaisen keritytönkorennon yksilöitä löytyi Krakanojan läheisyydestä kolmelta alueelta: Osumapuiston tekolampareilta, Krakanojan sivuhaaralta Krakanpellossa ja Krakanojaan laskevalta Illenpurolta. Krakanpellossa ja Osumapuistossa havaittiin keritytönkorennon lisääntymiskäyttäytymistä, mutta laji lisääntyy todennäköisesti myös Illenpurolla, vaikka siellä havaittiin vain yksi keritytönkorennon koiras. Illenpuro edustaa myös keritytönkorennolle sopivaa elinympäristöä, ja Ehrnroothinpuiston länsipuoleisella puron osuudella olleella koirasyksilöllä havaittiin reviirikäyttäytymistä. Suomen sudenkorentoseuran tietoon on viime vuosina tullut useita uusia keritytönkorennon esiintymispaikkoja eteläisessä Suomessa, ja näiden havaintojen perusteella laji on vähitellen yleistymässä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla. Krakanojan pääuomalla keritytönkorentoja ei kuitenkaan havaittu.

18 Keritytönkorennon elinympäristöä Krakanpuistossa. Krakanojan läheisyydessä litteähukankorento esiintyi runsaslukuisena Osumapuiston tekolampareilla, minkä lisäksi yksittäiset yksilöt havaittiin Krakanojan varrella Osumapuistossa ja Krakanojan alajuoksulla. Krakanojan varrella on useita puuston varjostamia osuuksia, joilla sudenkorentoja havaittiin vain yksittäisiä yksilöitä koko kesän aikana. Krakanojan läheisyydessä on tehty myös joitakin aiempia havaintoja paikoittaisista lajeista. Osumapuistossa havaittiin yksi isokeijukorennon (Lestes dryas) koiras tekolampareella Krakanojan alajuoksun läheisyydessä sijaitsee kaksi lamparetta, jotka kuuluvat Krakanojan alempaan virtavesien arvokkaaseen luontokohteeseen. Näillä lampareilla esiintyi verikorentoa (Sympetrum sanguineum) vuonna 2011, jolloin suuremman lampareen äärellä havaittiin myös lajin parittelua ja munintaa. Eteläiset ilmavirtaukset saattoivat vaikuttaa lajin esiintymiseen paikalla vuonna 2011, sillä lajia ei havaittu samalla paikalla kesän 2014 kartoituksen yhteydessä.

19 3.1.4 PYTINOJA Pytinojalla havaittiin kolmen käyntikerran aikana vain yksi sudenkorentolaji, ruskoukonkorento (Aeshna grandis). Ruskoukonkorento on yleinen ja monenlaisten vesien äärellä esiintyvä laji, eikä purolla havaittu virtaaville vesille tyypillisiä sudenkorentolajeja. Palo-ojan (ent. Kirkonkylänoja) alajuoksulla lähellä Keravanjoen rantaa havaittiin viittä yleistä sudenkorentolajia, joille Palo-ojaa merkittävämpi lisääntymispaikka lienevät Keravanjoen rannat, sillä suurin osa yksilöistä oli levittäytynyt Keravanjoen rantaosuuksille ja Palo-ojan laskukohdan yläpuolisella osuudella ei havaittu sudenkorentoja. Sudenkorentojen vähäisyys ja puron virtavesilajiston puuttuminen kertoo puron heikosta ekologisesta tilasta, kuten pohjaeläimistön vähäisyydestä.

20 LAJILUETTELOT ODONATA SUDENKORENNOT Krakanoja Lentokentän eteläpuoli Lentokentän itäpuoli Pytinoja - Kirkonkylänoja Calopteryx splendens Immenkorento x x Calopteryx virgo Neidonkorento x x Platycnemis pennipes Sulkakoipikorento x x x Coenagrion armatum Vihertytönkorento x Coenagrion Keihästytönkorento x x x x hastulatum Coenagrion puella Eteläntytönkorento x x x x Coenagrion Sirotytönkorento x x x x pulchellum Enallagma Okatytönkorento x x cyathigerum Erythromma najas Isotytönkorento x Pyrrhosoma Punatytönkorento x nymphula Ischnura elegans Hoikkatytönkorento x Ischnura pumilio Keritytönkorento x x x Lestes dryas Isokeijukorento x x x Lestes sponsa Sirokeijukorento x x x x Aeshna cyanea Kirjoukonkorento x x x Aeshna grandis Ruskoukonkorento x x x x Aeshna juncea Siniukonkorento x x x Aeshna mixta Etelänukonkorento x Gomphus Aitojokikorento x vulgatissimus Cordulia aenea Vaskikorento x x

21 ODONATA SUDENKORENNOT Krakanoja Lentokentän eteläpuoli Lentokentän itäpuoli Somatochlora Täpläkiiltokorento x flavomaculata Somatochlora Välkekorento x x metallica Orthetrum Merisinikorento x cancellatum Libellula depressa Litteähukankorento x x x Libellula Ruskohukankorento x x x quadrimaculata Leucorrhinia Isolampikorento x rubicunda Sympetrum flaveolum Elokorento x x x Sympetrum Kulkusyyskorento x fonscolombii Sympetrum danae Tummasyyskorento x x x Sympetrum Verikorento x x x sanguineum Sympetrum vulgatum Punasyyskorento x x x Pytinoja - Kirkonkylänoja Havaitut lajit vuonna Kaikki havaitut lajit 31

22 SUKELTAJAKUORIAISET Acilius canaliculatus Acilius sulcatus Graphoderus zonatus Coelambus impressopunctatus Hygrotus inaequalis Hydroporus palustris Hyphydrus ovatus Laccophilus hyalinus Scarodytes halensis Agabus sp. Ilybius sp. Haliplus sp. Haliplus ruficollis Polycentropus flavomaculatus Hydropsychidae sp. Tinodes waeneri MUITA HYÖNTEISIÄ LUTEET Adelphocoris seticornis Aelia acuminata Agnocoris rubicundus Alydus calcaratus Anthocoris nemorum Aquarius paludum Apilaviittalude Nokkosviittalude Täpläkorsilude Tumpuralude Okalude Lehvänokkalude Järvivesimittari Hesperocorixa linnaei Hesperocorixa sahlbergi Hoplomachus thurnbergii Leptoterna dolabrata Limnoporus rufoscutellatus Liocoris tripustulatus Lygus pratensis Lygus punctatus Lygus rugulipennis Megalocoleus molliculus Megalocoleus tanaceti Mesovelia furcata Microvelia reticulata Monalocoris filicis Adelphocoris quadripunctatus Lammikkoraitamalluainen Moniraitamalluainen Keltanolude Nurmitähkälude Ruskovesimittari Nokkoslude Ketolude Puolukkalude Peltolude Helomykerölude Pietaryrttilude Kelliäinen Katkovyövetiäinen Saniaislude VESIPERHOSET Anabolia brevipennis Agrypnia czerskii Athripsodes sp. Ceraclea sp. Cyrnus trimaculatus Ecnomus tenellus Leptocerus tineiformis Limnephilus flavicornis Limnephilus rhombicus Molanna angustata Mystacides azurea Mystacides nigra Phrygaena grandis Blepharidopterus angulatus Callicorixa praeusta Capsus ater Carpocoris purpureipennis Closterotomus biclavatus Coreus marginatus Corizus hyoscyami Cymus aurescens Dolychoris baccarum Elasmostethus sp. Eurydema oleracea Gerris argentatus Gerris lacustris Gerris lateralis Gerris odontogaster Sypäkkälude Kapustaläiskämalluainen Ketomustiainen Kuparilude Kirjokauluslude Pallelude Verilude Typpymantelilude Marjalude Lehväludelaji Kaalilude Hopeavesimittari Juovavesimittari Peilivesimittari Kyhmyvesimittari Myrmus miriformis Nabis brevis Nabis limbatus Nabis flavomarginatus Nabis sp. Neolygus contaminatus Neolygus viridis Neottiglossa pusilla Nepa cinerea Notonecta glauca Notonecta lutea Notonecta sp. Nysius ericae Nysius thymi Oncotylus punctipes Juovalude Pikkunaskalilude Luhtatikarilude Juovanaskalilude Naskaliludelaji Koivuherttalude Puistoherttalude Tylppölude Vesiskorpioni Laikkumalluainen Keltamalluainen Malluaislaji Paahdekirkilude Ketokirkilude Pietarlude

23 Orius niger Orthops basalis Palomena prasina Picromerus bidens Plagiognathus arbustorum Plagiognathus chrysanthemi Pterotmetus staphyliniformis Psallus sp. Ranatra linearis Saldula arenicola Saldula opacula Saldula pallipes Saldula saltatoria Sigara distincta Sigara limitata Sigara nigrolineata Sukarikkalude Koiranputkiainen Viherlude Piikkilude Katvemustapolvi Ketomustapolvi Kärppälude Suomuludelaji Sauvalude Hietahyppylude Juovahyppylude Sipinhyppylude Kosteikkohyppylude Lusikkapikkumalluainen Pariraitapikkumalluainen Ojapikkumalluainen KAISLAKORENNOT Sialis lutaria VERKKOSIIPISET Chrysopa abbreviata Chrysopa dasyptera Chrysopa pallens Chrysopa perla Chrysoperla carnea Nineta vittata Hemerobius humulinus Hemerobius marginatus Hemerobius simulans Micromus variegatus Wesmaelius nervosus Sisyra fuscata KÄRSÄKORENNOT LÄHTEET Brooks, S. & Corbet, P. 2008: Dragonflies. HarperCollins Publishers Ltd, London, UK. Sigara semistriata Sigara striata Stenodema calcaratum Stictopleurus sp. Trapezonotus desertus Trigonotylus caelestialium Trigonotylus ruficornis Velia saulii Moniraitapikkumalluainen Sirppipikkumalluainen Okaheinälude Koukeroludelaji Hiekkasamettilude Halmekeilapää Ketokeilapää Luisturi Panorpa cognata Panorpa communis Panorpa vulgaris MUISTA LAJIRYHMISTÄ HAVAITTUJA HUOMIONARVOISIA LAJEJA Xylota sylvarum Platycheirus rosarum Hemipenthes morio Rhagades pruni Kultaperäpuuhari Rusokarttukirvari Rämevihersiipi Acronicta alni Leppäyökkönen Philanthus triangulum Mehiläishukka Triturus vulgaris Vesilisko

24 LIITTEET

25

26

27

28

29 Julkaisija: Vantaan ympäristökeskus Kuvat: Miikka Friman Kannen kuva: Nuori litteähukankorento (Libellula depressa) Tekstit: Miikka Friiman Kartat: Jarmo Honkanen Taitto: Tarja Starast Sarja: Vantaan kaupunki. Ympäristökeskus. Julkaisuja 2016:1 ISSN (verkkojulkaisu) ISSN (painettu) ISBN: ISBN (pdf)

30 Vantaan kaupunki Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja Vantaa p

VANTAAN LENTOKENTTÄALUEEN JA AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS

VANTAAN LENTOKENTTÄALUEEN JA AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS VANTAAN LENTOKENTTÄALUEEN JA AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS Elokorento (Sympetrum flaveolum) Krakanojan alemman virtavesien arvokkaan suojelukohteen lampareella, lähellä Krakanojan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY

Varsinais-Suomen ELY-keskus. Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Varsinais-Suomen ELY-keskus Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Raportteja 16/2018 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3

Lisätiedot

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen

Lisätiedot

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja

Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan

Lisätiedot

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2006

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2006 1 / 5 8.10.2011 21:50 korento.net Vuosi 2006 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot

Lisätiedot

Sudenkorentoselvitys 2013

Sudenkorentoselvitys 2013 Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com

Lisätiedot

K iehtovan koreat korennot

K iehtovan koreat korennot Kiehtovan koreat korennot Sudenkorennot kuuluvat kauniiseen kesäpäivään. Sellofaanisiivet auringossa välkehtien ne jahtaavat hyönteisiä ja toisiaan. Sopivan kumppanin etsimisen ja kilpailijoiden hätistelemisen

Lisätiedot

Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007

Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 Sahlbergia Vol. 13: 13 25, 2007 13 Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 Sami Karjalainen Karjalainen, S. 2007: Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 [New provincial

Lisätiedot

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2004

Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2004 1 / 6 8.10.2011 21:49 korento.net Vuosi 2004 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot

Lisätiedot

Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys

Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys 2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi 4.11.2014 1 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan

Lisätiedot

SUDENKORENNOT. Tuulahdus hirmuliskojen maailmasta

SUDENKORENNOT. Tuulahdus hirmuliskojen maailmasta Matti Hämäläisen kirjoittama sudenkorentoja käsittelevä luku (s. 72 75) kirjassa Suomen luonto: Eläimet Selkärangattomat Weilin+Göös, Helsinki. (1998). SUDENKORENNOT Sudenkorennot ovat vesien äärillä eläviä

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON

KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 239/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT

Lisätiedot

TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013

TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013 TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 222/2014 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Lintulahdet Life

Lisätiedot

IDÄNKIRSIKORENNON (SYMPECMA PAEDISCA) ELINYMPÄRISTÖN TEKO JA KARTOITUKSET HAMINAN HUSULASSA

IDÄNKIRSIKORENNON (SYMPECMA PAEDISCA) ELINYMPÄRISTÖN TEKO JA KARTOITUKSET HAMINAN HUSULASSA IDÄNKIRSIKORENNON (SYMPECMA PAEDISCA) ELINYMPÄRISTÖN TEKO JA KARTOITUKSET HAMINAN HUSULASSA 2014 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 402/2018 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Idänkirsikorento

Lisätiedot

SÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON

SÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON SÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 240/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011

Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011 Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011 Pekka Saikko & Timo Metsänen 31.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys

Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys 1(8) M U I S T I O 14.10.2010 Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys Marko Nieminen, Petro Pynnönen ja Pekka Sundell 1. Johdanto Työn tavoitteena

Lisätiedot

AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTOKOHTEET JA NIIDEN SÄILYTTÄMINEN

AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTOKOHTEET JA NIIDEN SÄILYTTÄMINEN AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTOKOHTEET JA NIIDEN SÄILYTTÄMINEN Aviapoliksen pienvesiympäristöjen monimuotoisuuden huomiointi kaupunkisuunnittelussa: sudenkorentolajistoon vaikuttavat tekijät, lajien elinympäristöjen

Lisätiedot

Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys Sami Luoma

Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys Sami Luoma LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys 2008 Sami Luoma Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Kokemäenjoen

Lisätiedot

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010

Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010 Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010 Petri Parkko 15.2.2011 Sisällys 1. Luontoselvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät

Lisätiedot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Pyhäjärven rantaosayleiskaava KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016

Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...

Lisätiedot

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista

Kymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008 1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä

Lisätiedot

SUDENKORENTOLAJIEN ENSILÖYDÖT SUOMESSA

SUDENKORENTOLAJIEN ENSILÖYDÖT SUOMESSA 2 Suomen sudenkorentoseuran julkaisuja CRENATA Vol 3 1/2010 SUDENKORENTOLAJIEN ENSILÖYDÖT SUOMESSA Matti Hämäläinen SUMMARY The discovery of Finnish dragonflies: a chronological list. The history of the

Lisätiedot

JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys

JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista

Lisätiedot

Espoon Lakiston luontoselvitykset 2009

Espoon Lakiston luontoselvitykset 2009 Espoon Lakiston luontoselvitykset 2009 Rinnekotisäätiö Kirsi Jokinen Miikka Friman Nina Hagner-Wahlsten Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Bathouse Oy 2009 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2. Kasvillisuus-

Lisätiedot

Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012

Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012 Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012 Mikko Suonio 29.9.2012 Kannen kuva: Pajusirkku Annilanselän Kuivalahdella Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alue... 2 3 Aineisto

Lisätiedot

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011

Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011 Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue

Lisätiedot

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys

Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7

Lisätiedot

VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi

VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi 2014 VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi Petri Parkko 8.5.2014 1. Selvityksen taustoja Tämä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi

Lisätiedot

Suomen sudenkorennot WE LEAD. WE LEARN.

Suomen sudenkorennot WE LEAD. WE LEARN. Suomen sudenkorennot WE LEAD. WE LEARN. Yleistietoa sudenkorennoista Sudenkorennot ovat rantojen kaunottaria, korumaisia lentotaitureita, joiden historia ulottuu dinosauruksia kauemmaksi, 325 miljoonan

Lisätiedot

Kullaan vedet. Kunnostus ja käyttö. Santtu Ahlman. Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi

Kullaan vedet. Kunnostus ja käyttö. Santtu Ahlman. Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö Santtu Ahlman Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö KULLAAN VEDET Painettu PEFCsertifioidulle paperille Taitto,

Lisätiedot

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016

Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...

Lisätiedot

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017

RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita

Lisätiedot

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013. Vanhankaupunginlahden sudenkorentoselvitys 2012. Petro Pynnönen

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013. Vanhankaupunginlahden sudenkorentoselvitys 2012. Petro Pynnönen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013 Vanhankaupunginlahden sudenkorentoselvitys 2012 Petro Pynnönen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013 Petro Pynnönen Vanhankaupunginlahden

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013

Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013 Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013 Mikko Suonio 30.9.2013 Kannen kuva: Vesikasvillisuutta Kuonanjärvellä Vehkaojan edustalla Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alueet...

Lisätiedot

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty

Lisätiedot

Nokian kaupunki. Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012

Nokian kaupunki. Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012 Nokian kaupunki Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012 Petri Parkko 30.9.2012 Sisällys 1. Taustoja... 3 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto... 4 3. Kaava-alueen yleiskuvaus... 5 4. Kaava-alueen

Lisätiedot

Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi

Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi 1. Tausta Viitasammakkoja (Rana arvalis) on Helsingissä kartoitettu useissa eri hankkeissa ja tietämys alueen

Lisätiedot

LIITE 7. Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Luodesuolla

LIITE 7. Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Luodesuolla LIITE 7 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Luodesuolla Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ahma Gulo gulo EN CR Ahma esiintyy harvalukuisena Pohjoisja

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017 Markluhdanlahden luontoselvitys 2017 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus

Sitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...

Lisätiedot

VANTAAN HANSKALLION LUONTOSELVITYS 2017

VANTAAN HANSKALLION LUONTOSELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 8.12.2017 VANTAAN HANSKALLION LUONTOSELVITYS 2017 Lemminkäinen Infra Oy & Insinööritoimisto Matti Jokinen Tekijät: Laura Ahopelto, Miikka Friman, Jorma Vickholm ja Rauno Yrjölä SISÄLLYS

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS

KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava

Lisätiedot

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys

Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys 16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

LIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla

LIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla LIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ahma Gulo gulo EN CR Ahma esiintyy harvalukuisena Pohjois-

Lisätiedot

Kuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017

Kuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017 Kuikkasuon ja Suurisuon (FI0600072) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja

Lisätiedot

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS

KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS

LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS Vastaanottaja Lahden seudun ympäristöpalvelut Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 7.8.2015 Viite 1510017839 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset

Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

PYHTÄÄN JÄRVENKALLION LUONTOSELVITYS 2017

PYHTÄÄN JÄRVENKALLION LUONTOSELVITYS 2017 TUTKIMUSRAPORTTI 13.11.2017 PYHTÄÄN JÄRVENKALLION LUONTOSELVITYS 2017 Lemminkäinen Oy & Insinööritoimisto Matti Jokinen Tekijät: Rauno Yrjölä, Laura Ahopelto, Miikka Friman ja Jorma Vickholm SISÄLLYS 1

Lisätiedot

Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017

Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017 Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI0700068) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE

Lisätiedot

Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki

Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA

MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017 Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja

Lisätiedot

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus Uhanalaisuusindeksi Red List Index Valokuvat Pekka Malinen/Luomus 15.11.2017 1 15.11.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044

FCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044 FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Vastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS

Vastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Vastaanottaja Hattulan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.8.2014 Viite 1510012772 HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Päivämäärä 1.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola

Lisätiedot

VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus

VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus 2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.

Lisätiedot

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS

KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi

VIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,

Lisätiedot

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017

Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006

Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...

Lisätiedot

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015

Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Ajuruohoruskolude (Rhopalus distinctus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset

Lisätiedot

KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015

KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6. TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Kuohun liito-oravaselvitys

Kuohun liito-oravaselvitys Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.

Lisätiedot

ISOUKONKORENNON (AESHNA CRENATA) ELINYMPÄRISTÖT SALPAUSSELÄLLÄ

ISOUKONKORENNON (AESHNA CRENATA) ELINYMPÄRISTÖT SALPAUSSELÄLLÄ ISOUKONKORENNON (AESHNA CRENATA) ELINYMPÄRISTÖT SALPAUSSELÄLLÄ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Isoukonkorennon (Aeshna crenata) elinympäristöt Salpausselällä

Lisätiedot

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015

Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018

Tulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018 Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa

Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Ramboll Finland Oy Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä luontoselvitys 2007 Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA 040 5149403 www.kotkansiipi.fi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013

Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä

Lisätiedot