AVIAPOLIS- JA LENTOKENTTÄALUEEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS MIIKKA FRIMAN 2016
|
|
- Niilo Kivelä
- 4 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 AVIAPOLIS- JA LENTOKENTTÄALUEEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS MIIKKA FRIMAN 2016
2 Elokorento (Sympetrum flaveolum) Krakanojan alemman virtavesien arvokkaan suojelukohteen lampareella, lähellä Krakanojan laskukohtaa Vantaanjokeen. 1 JOHDANTO Vantaan Aviapoliksen ja lentokenttäalueen itä- ja eteläpuolella inventoitiin sudenkorento- ja muuta vesihyönteislajistoa kesällä Selvityksessä tarkasteltiin erityisesti alueiden sudenkorentolajistoa ja vesien sekä vesien varsien luteita. Lisäksi tarkasteltiin sukeltajakuoriaisia ja vesiperhosia sekä kerättiin havaintotietoja muun muassa harso-, kirva- ja rantakorennoista. Havaintoja pienvesien varsilta löytyneistä muista hyönteisistä, kuten perhosista ja maaluteista kirjattiin myös maastokäyntien yhteydessä. Tavoitteena oli saada lisää tietoja Vantaan keskiosien harvinaisista, uhanalaisista ja kansallisella tai EU:n tasolla suojelluista hyönteislajeista sekä osoittaa lajien kannalta merkittäviä elinympäristöjä huomioitavaksi maankäytön suunnittelussa. Kartoituskäynnit suunniteltiin maastokarttojen ja ilmakuvien perusteella tutkimusalueilla, ja hyönteislajistoa selvitettiin kesä syyskuussa. Sudenkorentojen potentiaalisia lisääntymispaikkoja alueella edustavat puronvarret ja pienet lammet. Sudenkorentojen ja vesiperhosten toukat, sukeltajakuoriaiset sekä vesi- ja puolivesiluteet elävät vesiekosysteemeissä, minkä vuoksi maaston kosteat paikat ja niiden raja-alueet ovat edellytys niiden säilymiselle. Erityisesti vesiperhosten ja sudenkorentojen lajisto ja eri lajien paikkakohtaiset yksilömäärät ilmentävät vesien tilaa. Sudenkorennoilla vedenpinnan näkyvä vesiala, kasvillisuuden yleispiirteet ja polarisoitunut valo toimivat visuaalisina ärsykkeinä, jotka vaikuttavat eri lajeilla sopivan elinympäristön ja muun muassa munintapaikan valintaan. Toukkien selviytymiseen vaikuttavat muun muassa veden kirkkaus, ph-arvo, kiintoaineksen määrä, virtausnopeus, virtaama, kasvillisuus, pohjan maalaji ja olojen pysyvyys
3 (Corbet, P. 2008, 70 79, ). Lisääntymispaikkojen tuulensuojaisuus, vesi- ja rantakasvien monipuolisuus ja rantojen eroosio ovat lisääntymispaikoilla merkittäviä sudenkorentojen laji- ja yksilömääriin vaikuttavia tekijöitä. Toukat piiloutuvat saalistajilta pohjan maa-aineksen tai vesikasvien joukkoon. Rannan tuntumassa runsaslukuisina esiintyvät sudenkorennot ja vesiperhoset ovat usein myös niitä, joiden munia ja toukkia on alueella runsaasti. Sudenkorentoja ja vesiperhosia voidaan havaita myös kaukana vesien ääreltä, ilmavirtausten mukana vaeltaneina, ja toisaalta muun muassa sukeltajakuoriaisia on mahdollista löytää hyvin pienistä vesialueista tai niitä muistuttavilta pinnoilta (sadevedellä täyttyneet muoviastiat, kottikärryt, lintujen juoma-astiat). Lisäksi laajan lentokenttäalueen laitamat toimivat monien vaeltavien, ilmavirtojen mukana liikkuvien hyönteisten levähdyspaikkoina hieman rannikkoympäristöjen tavoin. Sudenkorentoja tavataan monenlaisten avointen paikkojen reunoilla, joissa ne pyydystävät ravinnokseen lentäviä hyönteisiä. Usein etäällä vesien rannoilta pysyttelevät korennot ovat vastakuoriutuneita yksilöitä, jotka hieman myöhemmin sukukypsinä palaavat lisääntymispaikoille. Lentokentän eteläpuolella ja Itellan lajittelukeskuksen länsipuolella, Postipaketin suojaviheralueen lähellä oleva kosteikko.
4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Sudenkorentolajistoa, puolivesiluteita ja muuta hyönteislajistoa tarkasteltiin maastokäynneillä, joiden yhteydessä havaitut yksilöt valokuvattiin tai kerättiin talteen myöhempää määritystä varten. Muita vesihyönteisiä kuin sudenkorentoja pyydystettiin useimmiten erillisten käyntikertojen yhteydessä. Alueilla pyrittiin käymään lajien esiintymisaikojen kannalta tasaisesti siten, että paikoilla käytiin sekä alku- että loppukesän lajien esiintymisaikaan. Veden alla eläviä hyönteisiä selvitettiin useimmiten erillisillä käynneillä, joissa käytettiin vesihaavia ja perhoshaavia. Joitakin lajeja voitiin määrittää maastossa otettujen valokuvien perusteella, mutta suurin osa aineistosta kerättiin talteen. Selvityksen pääkohteena olivat vain hyönteisten aikuisvaiheet. Vesien sukeltajakuoriaisista etsittiin erityisesti EU:n luontodirektiivin IV-liitteen a-osassa mainittuja isolampisukeltajaa (Graphoderus bilineatus) ja jättisukeltajaa (Dytiscus latissimus), joiden kannalta potentiaalisia lisääntymispaikkoja oli alueella kuitenkin niukasti. Lisäksi pyrittiin etsimään uhanalaisiksi luokiteltuja sukeltajakuoriaislajeja, mutta monilta paikoilta kerätyt monilajisten, tuntomerkeiltään erityisen vaihtelevien ja mikroskooppitarkastelua vaativien Agabus- ja Ilybius-suvun yksilöt jätettiin määrittämättä lajitasolle, sillä siihen ei olisi ollut työn vaativuuteen nähden riittävästi aikaa perehtyä. Keritytönkorennon (Ischnura pumilio) vastakuoriutunut koiras Lentokentän itäpuolella
5 Leppäyökkösen (Acronicta alni) toukka Lentokentän itäpuolella. Alueiden vesiperhoslajistoon luotiin jonkinlainen katsaus kartoitusalueille suuntautuneiden yökäyntien avulla, jolloin vesiperhosia houkuteltiin neljän 75 watin putken UV-Akasvosolariumin ja vaalean lakanan avulla. Yökäyntien yhteydessä suurin osa kerätyistä vesiperhosten näyteyksilöistä määritettiin mikroskooppitarkastelun avulla. Toisin kuin usein valon houkuttelemien hyönteisten kartoituksessa, tässä selvityksessä ei käytetty maastoon jätettyjä valorysiä esimerkiksi sen vuoksi, että saataisiin hyönteishavaintojen tarkka päivämäärä merkittyä. Hyönteisten lisäksi luontoinventoinnissa merkittiin havaintoja huomionarvoisista sammakkoeläimistä ja matelijoista. Havaintopäivien sää ja lämpötila sekä arvio tuulen suunnasta ja voimakkuudesta maastokäynneillä merkittiin ylös, ja samoin havaittujen lajien yksilöiden lukumäärään, sukupuoleen, ikään ja lisääntymiskäyttäytymiseen liittyviä tietoja merkittiin maastokäyntien yhteydessä. Maastopäiviä oli yhteensä 42 ja yökäyntejä 7. Käyntikertojen ajoittumiseen vaikuttivat suojeltujen lajien lentoajankohdat sekä sää. Sudenkorentoja kartoitettiin lämpiminä ja aurinkoisina päivinä, jolloin korennot ovat aktiivisimmillaan ja niiden esiintyminen on helpointa todeta. Sateella, kylmällä ja tuulisella säällä sudenkorentoja on liikkeellä vähemmän. Tällöin pyrittiin tarkastelemaan sukeltajakuoriaisia ja luteita, joiden pyydystämiseen säätilalla ei ole yhtä suurta merkitystä. Lentokentän itäpuolella olevilla matalilla allikoilla havaittiin runsaasti hyppyluteita (Saldidae), runsaslukuisimpana kuvan kosteikkohyppylude (Saldula opacula).
6 3 TULOKSET Selvityksessä havaituista hyönteislajeista harvinaisimpiin kuuluu keritytönkorento (Ischnura pumilio), jota havaittiin usean pienveden äärellä kartoitusalueella. Muita suhteellisen harvinaisia alueella tavattuja sudenkorentolajeja olivat punatytönkorento (Pyrrhosoma nymphula), vihertytönkorento (Coenagrion armatum), isokeijukorento (Lestes dryas), verikorento (Sympetrum sanguineum) ja litteähukankorento (Libellula depressa). Näistä kolme jälkimmäistä ovat varsinkin eteläisessä Suomessa usein kaupunkimaisten ja maatalousvaltaisten alueiden seisovien ja hitaasti virtaavien vesien äärellä tavattavia lajeja. Selvitysalueella havaituista muista hyönteisistä paikoittaisesti esiintyviä olivat harmaaskorpionikorento (Panorpa cognata), hietahyppylude (Saldula arenicola), luisturi (Velia saulii), mehiläishukka (Philanthus triangulum) ja leppäyökkönen (Acronicta alni). Kaksisiipisiin kuuluvia huomionarvoisia lajeja ovat melko harvinaisina tavattavat rusokarttukirvari (Platycheirus rosarum), kultaperäpuuhari (Xylota sylvarum) ja surukärpäsen sukulaislaji Hemipenthes morio. 7. Rusokarttukirvari (Platycheirus rosarum)
7 Kultaperäpuuhari (Xylota sylvarum) Lentokentän eteläpuolella. Selvitysalueella tavattuja uhanalaisuusluokituksella merkittyjä hyönteisiä olivat silmälläpidettävät (NT) pikkuharsokorento (Chrysopa dasyptera) ja rämevihersiipi (Rhagades pruni). Kartoitusalueella neljältä purouomalta tavattu luisturi (Velia saulii) oli niin ikään luokiteltu silmälläpidettäväksi vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnissa, mutta vuoden 2010 arvioinnissa laji on luokiteltu elinvoimaiseksi (LC). Paikoittaisesti esiintyvä luisturi toimii kuitenkin luonnontilaisten ja niiden kaltaisten puroympäristöjen ilmentäjälajina. Ketolymykorento (Micromus variegatus).
8 Pikkuharsokorento (Chrysopa dasyptera) Osumapuistossa Luisturi (Velia saulii) Krakanojalla Rämevihersiipi (Rhagades pruni) Lentokentän itäpuolella. Eteläntytönkorennot (Coenagrion puella) Osumapuistossa
9 Vesiliskoa (Triturus vulgaris) tavattiin Lentokentän läheisyydessä olevilta pieniltä lammikoilta Selvitysalueella havaittiin useita vaeltajia ja vastikään eteläisessä Suomessa nopeasti yleistyviä tulokkaita. Näitä olivat kartoitusalueella tavatuista sudenkorentolajeista nykyään etelärannikolla tavallinen eteläntytönkorento (Coenagrion puella) ja vielä paikoittaisesti esiintyvä verikorento (Sympetum sanguineum). Verkkosiipisistä havaittiin alle kymmenessä vuodessa Suomeen asettunutta ketolymykorentoa (Micromus variegatus) Lentokentän itäpuolella ja perhosista esimerkiksi viime vuosina eteläisessä Suomessa runsastunutta keltaritariyökköstä (Catocala fulminea) havaittiin Krakanojalla. Hyönteisten lisäksi Lentokentän kaupunginosan läheisillä alueilla havaittiin myös vesiliskoja (Triturus vulgaris) usealla lammikolla. Vesiliskon asuttama lampare Lentokentän itäpuolella
10 Kalliolampareet Koiras vihertytönkorento (Coenagrion armatum) Vastakuoriutunut isokeijukorennon naaras metsälammikoilla
11 3.1 SUDENKORENNOT LENTOKENTÄN ETELÄPUOLI Lentokentän eteläpuolella selvitettiin Horslabergin itäpuolen soistuneen metsän ja kalliolampien sudenkorentolajistoa, ja lisäksi kartoitettiin kahta muuta lamparetta ja kahta ojanvartta sekä Lingonmossin aluetta. Lentokentän eteläpuolella havaituista sudenkorentolajeista osa esiintyy Suomessa paikoittaisina ja harvalukuisina, mutta suojeltuja sudenkorentolajeja alueella ei havaittu. Lingonmossin alueella havaittu keritytönkorento (Ischnura pumilio) on Suomessa hyvin harvinainen laji, jonka esiintymispaikkoja tunnetaan koko Suomessa vain muutamia kymmeniä ja suurin osa tunnetuista esiintymistä rajoittuu varsin pienille alueille Suomen etelä- ja kaakkoisosissa. Kartoituksessa Lingonmossilla havaittiin yksi keritytönkorennon vastakuoriutunut aurantiaca-värityksinen naaras, mutta laji elää runsaslukuisempana Caravellentien toisella puolella olevilla Hobby Hallin takalampareella ja rehevällä soistumalla, joilla lajia on tavattu vuosina 2012 ja 2013.
12 Isokeijukorennon (Lestes dryas) toukka metsälammikoilla. Lingonmossilla havaittiin myös vihertytönkorentoja (Coenagrion armatum). Vihertytönkorento on Suomessa paikoittaisena esiintyvä sudenkorentolaji, jota on Vantaalla aiemmin tavattu muutamia yksilöitä kerrallaan pienikokoisilta ja etäällä toisistaan sijaitsevilta paikoilta Kivistössä, Keimolassa, Petikossa ja Vantaanlaaksossa. Vihertytönkorento lisääntyy monenlaisten mesotrofisten vesien äärellä, ja rehevä, runsaasti kortteita kasvava Lingonmoss edustaa tyypillistä lisääntymispaikka tälle lajille. Lentokentän eteläpuolelta löytyi harvinaisen isokeijukorennon (Lestes dryas) esiintymispaikkoja. Isokeijukorento oli runsaslukuinen soistuneen metsäalueen ja Kalliosolantien viereisen ojan varrella lähellä kohtaa, jossa tiestä lähtee polku kalliolammille. Isokeijukorento suosii eutrofisia, vastamuodostuneita ja usein kausikuivia pienvesiä. Laji oli suhteellisen runsaslukuinen allikkoisella soistuneen metsän alueella Horslabergin itäpuolella, jossa havaittiin 15 vastakuoriutunutta yksilöä ja useita lajin toukkia Kalliosolantien ojalla havaittiin parittelevia ja munivia isokeijukorentoja, joten myös se on lajin suosiossa. Lentokentän eteläpuolisilta kalliolammilta ei löydetty isokeijukorentoja vuoden 2014 kartoituksessa, mutta itäisellä kalliolammella havaittiin yksi lajin koirasyksilö, joka on saattanut tulla paikalle muilta Lentokentän läheisyydessä olevilta paikoilta. Koiras isokeijukorento hiekkatien ojan varrella.
13 Vanha ja kulunut isokeijukorennon koiras ojalla hiekkatien varrella. Litteähukankorennosta (Libellula depressa) havaittiin yksi yksilö Kalliosolantien ojalla heinäkuussa, eikä lajia löydetty esimerkiksi kalliolammilta. Tämä johtuu todennäköisimmin usean tekijän yhteisvaikutuksesta; kalliolammet ovat suhteellisen vähäravinteisia ja rajautuvat suurimmaksi osaksi sileään kallioon, vain pienellä osalla kalliolampien rannoista on sudenkorennoille sopivia munintapaikkoja ja tuulensuojaisia rantoja. Lisäksi kalliolammilla elää litteähukankorennon lähilaji ruskohukankorento (Libellula quadrimaculata) sekä muita sudenkorentolajeja, joista osa on paikalla runsaslukuisia. Lentokenttäalueen laitamilla on lisäksi useita muita reheviä pienvesiä, jotka sopivat litteähukankorennon lisääntymispaikoiksi paremmin, mutta on mahdollista, että litteähukankorento elää harvalukuisena kalliolammilla. Litteähukankorento esiintyy Suomessa paikoittaisena, mutta pääkaupunkiseudulla laji on suhteellisen tavallinen. Se on isokeijukorennon ohella vastamuodostuneissa ja voimakkaastikin muokatuissa pienvesissä lisääntyvä laji. Vihertytönkorennon vanha naarasyksilö Lingonmossilla.
14 Litteähukankorento Kylämojan varrella Lentokentän itäpuolella. Kulkusyyskorennon (Sympetrum fonscolombii) naaras Lentokentän itäpuolen allikoilla LENTOKENTÄN ITÄPUOLI Lentokentän itäpuolella havaittiin paikoittaisista lajeista keritytönkorentoa (Ischnura pumilio), isokeijukorentoa (Lestes dryas), punatytönkorentoa (Pyrrhosoma nymphula), litteähukankorentoa (Libellula depressa) ja verikorentoa (Sympetrum sanguineum). Keritytönkorennon suurimmat yksilömäärät olivat alueen eteläosan matalilla allikoilla, jotka sijaitsevat Cargo 2:n ja Ruskeasannan lammen väliin jäävällä alueella. Lentokentän itäpuolella yksittäisiä keritytönkorentoja havaittiin myös eteläisellä kaivoslammella, jonne yksilöt olivat todennäköisesti lentäneet allikoilta. Lisäksi erillinen populaatio löytyi Kylmäojan varrelta läheltä lentokenttäaitaa. Kylmäojan varrella havaittiin myös yksi punatytönkorennon yksilö heinäkuussa. Laji saattaa lisääntyä suhteellisen kirkasvetisellä Kylmäojan sivuhaaralla, joka edustaa lajille tyypillistä virtaavan veden elinympäristöä. Isokeijukorentoa havaittiin Lentokentän itäpuolella kolmella paikalla yksittäisiä yksilöitä. Lajia havaittiin lentokentän eteläpuolisilla allikoilla, voimalinjan alapuolisella lampareella ja Itäisen huoltotien ja Vesikujan risteyskohdan lähellä olevalla kausikuivalla montulla. Toista vastamuodostuneilla pienvesillä esiintyvää lajia, litteähukankorentoa, havaittiin Kylmäojan varrella ja Kylmäojan itäisellä allikkolähteellä sekä eteläosan allikoilla ja Vesikujan varrella (vastapäätä vedenottamoa) sijaitsevalla pienellä lampareella.
15 Lentokentän itäpuolella verikorennon koiraita havaittiin eteläisillä allikoilla. Samalla paikalla havaittiin verikorennon ohella myös toista huomionarvoista Sympetrum-suvun lajia vuonna 2013, jolloin allikoiden äärellä esiintyi harvalukuisena kulkusyyskorentoja (Sympetrum fonscolombii). Havaituista alle viidestä kulkusyyskorennosta ainakin yksi oli allikon partaalta löytynyt vastakuoriutunut yksilö. Lentokentän allikot ovat kulkusyyskorennon ainoa tunnettu lisääntymispaikka Suomessa. Lentokentän läheisyydessä olevalta soramonttuun muodostuneelta lammelta (eteläinen kaivoslampi) lähti lentoon vastakuoriutunut hoikkatytönkorennon koiras (Ischnura elegans), ja paikalla oli myös kaksi muuta saman lajin nuorehkoa yksilöä heinäkuun alussa. Lisäksi yksi hoikkatytönkorennon koiras lensi valolle yöllä kartoituskäynnin yhteydessä. Hoikkatytönkorento esiintyy Vantaalla ja Pohjois-Helsingissä paikoittaisena ja vähälukuisena, mutta se on Suomessa kuitenkin melko yleinen laji, joka on rannikkoympäristöjen ja järvien ruovikkoisilla lahdilla usein myös runsaslukuinen ja helposti löydettävä. Lajin on Englannissa ja Keski-Euroopassa havaittu sietävän monia muita sudenkorentolajeja paremmin vesiekosysteemejä, joissa ihmistoiminta on lisännyt aineiden pitoisuuksia ekosysteemin kannalta niin haitalliselle tasolle, että suurin osa pohjaeläimistöstä on kuollut. Näin ollen hoikkatytönkorennon esiintymisen avulla ei voida päätellä vesistönosan ekologista tilaa. Hoikkatytönkorennon ohella vastaavanlaisia saastuneidenkin vesien äärellä tavattavia lajeja ovat ainakin eteläntytönkorento (Coenagrion puella) ja välkekorento (Somatochlora metallica), jotka olivat eräitä harvoja Kylmäojan pääuomalla
16 Eteläntytönkorennot (Coenagrion puella) Osumapuistossa tavattuja sudenkorentolajeja. Kylmäojan ja sen sivuhaarojen äärellä tavattiin kuitenkin myös virtavesilajeista Calopteryx virgo -neidonkorentoa harvalukuisena, mutta kartoituksessa havaittuihin yksilöihin lukeutuu myös vastakuoriutunut neidonkorento, joka havaittiin Kylmäojalla allikkolähteen kohdalla. Neidonkorennon lisääntyminen Kylmäojalla indikoi lisääntymispaikan vedenlaadun olevan riittävä myös vaateliaille hyönteislajeille. Toisaalta eräiltä Lentokentän läheisyydessä olevilta valoisilta ja reheviltä puro-osuuksilta puolestaan puuttuivat lähes kaikki sudenkorentolajit, vaikka ne ympäristönsä puolesta soveltuisivatkin lisääntymispaikoiksi. Eteläisellä kaivoslammella lisääntyy ilmeisesti myös sulkakoipikorento (Platycnemis pennipes), jonka toukat elävät Suomessa lähes yksinomaan virtaavassa vedessä. Sulkakoipikorennon vastakuoriutuneita yksilöitä havaittiin lammen pohjoisrannalla pitkin kesää, ja on mahdollista, että pohjaveden purkautuminen lampeen aiheuttaa siinä hidasta veden virtausta. Lammen vesi on suhteellisen kirkasta. Sulkakoipikorentoja havaittiin Lentokentän itäpuolella myös Kylmäojan läheisyydessä ja monenlaisten avointen paikkojen reunoilla, ja laji todennäköisesti lisääntyy alueella. Hoikkatytönkorento ufescens muoto. Kuvassa on nuori naarasyksilo joka havaittiin Lentokentan itapuolella etelaisella kaivoslammella
17 3.1.3 KRAKANOJA Krakanojan varrella selvitysalueeseen kuuluivat Krakanoja ja sen sivuhaarat sekä Osumapuiston tekolampareet ja Krakanojan alajuoksun läheisyydessä olevat kaksi lamparetta. Paikoittaisesti esiintyvistä lajeista Krakanojalta löytyi keritytönkorentoa (Ischnura pumilio) ja litteähukankorentoa (Libellula depressa). Hyvin harvinaisen keritytönkorennon yksilöitä löytyi Krakanojan läheisyydestä kolmelta alueelta: Osumapuiston tekolampareilta, Krakanojan sivuhaaralta Krakanpellossa ja Krakanojaan laskevalta Illenpurolta. Krakanpellossa ja Osumapuistossa havaittiin keritytönkorennon lisääntymiskäyttäytymistä, mutta laji lisääntyy todennäköisesti myös Illenpurolla, vaikka siellä havaittiin vain yksi keritytönkorennon koiras. Illenpuro edustaa myös keritytönkorennolle sopivaa elinympäristöä, ja Ehrnroothinpuiston länsipuoleisella puron osuudella olleella koirasyksilöllä havaittiin reviirikäyttäytymistä. Suomen sudenkorentoseuran tietoon on viime vuosina tullut useita uusia keritytönkorennon esiintymispaikkoja eteläisessä Suomessa, ja näiden havaintojen perusteella laji on vähitellen yleistymässä levinneisyysalueensa pohjoisrajalla. Krakanojan pääuomalla keritytönkorentoja ei kuitenkaan havaittu.
18 Keritytönkorennon elinympäristöä Krakanpuistossa. Krakanojan läheisyydessä litteähukankorento esiintyi runsaslukuisena Osumapuiston tekolampareilla, minkä lisäksi yksittäiset yksilöt havaittiin Krakanojan varrella Osumapuistossa ja Krakanojan alajuoksulla. Krakanojan varrella on useita puuston varjostamia osuuksia, joilla sudenkorentoja havaittiin vain yksittäisiä yksilöitä koko kesän aikana. Krakanojan läheisyydessä on tehty myös joitakin aiempia havaintoja paikoittaisista lajeista. Osumapuistossa havaittiin yksi isokeijukorennon (Lestes dryas) koiras tekolampareella Krakanojan alajuoksun läheisyydessä sijaitsee kaksi lamparetta, jotka kuuluvat Krakanojan alempaan virtavesien arvokkaaseen luontokohteeseen. Näillä lampareilla esiintyi verikorentoa (Sympetrum sanguineum) vuonna 2011, jolloin suuremman lampareen äärellä havaittiin myös lajin parittelua ja munintaa. Eteläiset ilmavirtaukset saattoivat vaikuttaa lajin esiintymiseen paikalla vuonna 2011, sillä lajia ei havaittu samalla paikalla kesän 2014 kartoituksen yhteydessä.
19 3.1.4 PYTINOJA Pytinojalla havaittiin kolmen käyntikerran aikana vain yksi sudenkorentolaji, ruskoukonkorento (Aeshna grandis). Ruskoukonkorento on yleinen ja monenlaisten vesien äärellä esiintyvä laji, eikä purolla havaittu virtaaville vesille tyypillisiä sudenkorentolajeja. Palo-ojan (ent. Kirkonkylänoja) alajuoksulla lähellä Keravanjoen rantaa havaittiin viittä yleistä sudenkorentolajia, joille Palo-ojaa merkittävämpi lisääntymispaikka lienevät Keravanjoen rannat, sillä suurin osa yksilöistä oli levittäytynyt Keravanjoen rantaosuuksille ja Palo-ojan laskukohdan yläpuolisella osuudella ei havaittu sudenkorentoja. Sudenkorentojen vähäisyys ja puron virtavesilajiston puuttuminen kertoo puron heikosta ekologisesta tilasta, kuten pohjaeläimistön vähäisyydestä.
20 LAJILUETTELOT ODONATA SUDENKORENNOT Krakanoja Lentokentän eteläpuoli Lentokentän itäpuoli Pytinoja - Kirkonkylänoja Calopteryx splendens Immenkorento x x Calopteryx virgo Neidonkorento x x Platycnemis pennipes Sulkakoipikorento x x x Coenagrion armatum Vihertytönkorento x Coenagrion Keihästytönkorento x x x x hastulatum Coenagrion puella Eteläntytönkorento x x x x Coenagrion Sirotytönkorento x x x x pulchellum Enallagma Okatytönkorento x x cyathigerum Erythromma najas Isotytönkorento x Pyrrhosoma Punatytönkorento x nymphula Ischnura elegans Hoikkatytönkorento x Ischnura pumilio Keritytönkorento x x x Lestes dryas Isokeijukorento x x x Lestes sponsa Sirokeijukorento x x x x Aeshna cyanea Kirjoukonkorento x x x Aeshna grandis Ruskoukonkorento x x x x Aeshna juncea Siniukonkorento x x x Aeshna mixta Etelänukonkorento x Gomphus Aitojokikorento x vulgatissimus Cordulia aenea Vaskikorento x x
21 ODONATA SUDENKORENNOT Krakanoja Lentokentän eteläpuoli Lentokentän itäpuoli Somatochlora Täpläkiiltokorento x flavomaculata Somatochlora Välkekorento x x metallica Orthetrum Merisinikorento x cancellatum Libellula depressa Litteähukankorento x x x Libellula Ruskohukankorento x x x quadrimaculata Leucorrhinia Isolampikorento x rubicunda Sympetrum flaveolum Elokorento x x x Sympetrum Kulkusyyskorento x fonscolombii Sympetrum danae Tummasyyskorento x x x Sympetrum Verikorento x x x sanguineum Sympetrum vulgatum Punasyyskorento x x x Pytinoja - Kirkonkylänoja Havaitut lajit vuonna Kaikki havaitut lajit 31
22 SUKELTAJAKUORIAISET Acilius canaliculatus Acilius sulcatus Graphoderus zonatus Coelambus impressopunctatus Hygrotus inaequalis Hydroporus palustris Hyphydrus ovatus Laccophilus hyalinus Scarodytes halensis Agabus sp. Ilybius sp. Haliplus sp. Haliplus ruficollis Polycentropus flavomaculatus Hydropsychidae sp. Tinodes waeneri MUITA HYÖNTEISIÄ LUTEET Adelphocoris seticornis Aelia acuminata Agnocoris rubicundus Alydus calcaratus Anthocoris nemorum Aquarius paludum Apilaviittalude Nokkosviittalude Täpläkorsilude Tumpuralude Okalude Lehvänokkalude Järvivesimittari Hesperocorixa linnaei Hesperocorixa sahlbergi Hoplomachus thurnbergii Leptoterna dolabrata Limnoporus rufoscutellatus Liocoris tripustulatus Lygus pratensis Lygus punctatus Lygus rugulipennis Megalocoleus molliculus Megalocoleus tanaceti Mesovelia furcata Microvelia reticulata Monalocoris filicis Adelphocoris quadripunctatus Lammikkoraitamalluainen Moniraitamalluainen Keltanolude Nurmitähkälude Ruskovesimittari Nokkoslude Ketolude Puolukkalude Peltolude Helomykerölude Pietaryrttilude Kelliäinen Katkovyövetiäinen Saniaislude VESIPERHOSET Anabolia brevipennis Agrypnia czerskii Athripsodes sp. Ceraclea sp. Cyrnus trimaculatus Ecnomus tenellus Leptocerus tineiformis Limnephilus flavicornis Limnephilus rhombicus Molanna angustata Mystacides azurea Mystacides nigra Phrygaena grandis Blepharidopterus angulatus Callicorixa praeusta Capsus ater Carpocoris purpureipennis Closterotomus biclavatus Coreus marginatus Corizus hyoscyami Cymus aurescens Dolychoris baccarum Elasmostethus sp. Eurydema oleracea Gerris argentatus Gerris lacustris Gerris lateralis Gerris odontogaster Sypäkkälude Kapustaläiskämalluainen Ketomustiainen Kuparilude Kirjokauluslude Pallelude Verilude Typpymantelilude Marjalude Lehväludelaji Kaalilude Hopeavesimittari Juovavesimittari Peilivesimittari Kyhmyvesimittari Myrmus miriformis Nabis brevis Nabis limbatus Nabis flavomarginatus Nabis sp. Neolygus contaminatus Neolygus viridis Neottiglossa pusilla Nepa cinerea Notonecta glauca Notonecta lutea Notonecta sp. Nysius ericae Nysius thymi Oncotylus punctipes Juovalude Pikkunaskalilude Luhtatikarilude Juovanaskalilude Naskaliludelaji Koivuherttalude Puistoherttalude Tylppölude Vesiskorpioni Laikkumalluainen Keltamalluainen Malluaislaji Paahdekirkilude Ketokirkilude Pietarlude
23 Orius niger Orthops basalis Palomena prasina Picromerus bidens Plagiognathus arbustorum Plagiognathus chrysanthemi Pterotmetus staphyliniformis Psallus sp. Ranatra linearis Saldula arenicola Saldula opacula Saldula pallipes Saldula saltatoria Sigara distincta Sigara limitata Sigara nigrolineata Sukarikkalude Koiranputkiainen Viherlude Piikkilude Katvemustapolvi Ketomustapolvi Kärppälude Suomuludelaji Sauvalude Hietahyppylude Juovahyppylude Sipinhyppylude Kosteikkohyppylude Lusikkapikkumalluainen Pariraitapikkumalluainen Ojapikkumalluainen KAISLAKORENNOT Sialis lutaria VERKKOSIIPISET Chrysopa abbreviata Chrysopa dasyptera Chrysopa pallens Chrysopa perla Chrysoperla carnea Nineta vittata Hemerobius humulinus Hemerobius marginatus Hemerobius simulans Micromus variegatus Wesmaelius nervosus Sisyra fuscata KÄRSÄKORENNOT LÄHTEET Brooks, S. & Corbet, P. 2008: Dragonflies. HarperCollins Publishers Ltd, London, UK. Sigara semistriata Sigara striata Stenodema calcaratum Stictopleurus sp. Trapezonotus desertus Trigonotylus caelestialium Trigonotylus ruficornis Velia saulii Moniraitapikkumalluainen Sirppipikkumalluainen Okaheinälude Koukeroludelaji Hiekkasamettilude Halmekeilapää Ketokeilapää Luisturi Panorpa cognata Panorpa communis Panorpa vulgaris MUISTA LAJIRYHMISTÄ HAVAITTUJA HUOMIONARVOISIA LAJEJA Xylota sylvarum Platycheirus rosarum Hemipenthes morio Rhagades pruni Kultaperäpuuhari Rusokarttukirvari Rämevihersiipi Acronicta alni Leppäyökkönen Philanthus triangulum Mehiläishukka Triturus vulgaris Vesilisko
24 LIITTEET
25
26
27
28
29 Julkaisija: Vantaan ympäristökeskus Kuvat: Miikka Friman Kannen kuva: Nuori litteähukankorento (Libellula depressa) Tekstit: Miikka Friiman Kartat: Jarmo Honkanen Taitto: Tarja Starast Sarja: Vantaan kaupunki. Ympäristökeskus. Julkaisuja 2016:1 ISSN (verkkojulkaisu) ISSN (painettu) ISBN: ISBN (pdf)
30 Vantaan kaupunki Maankäyttö, rakentaminen ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja Vantaa p
VANTAAN LENTOKENTTÄALUEEN JA AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS
VANTAAN LENTOKENTTÄALUEEN JA AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTO- JA VESIHYÖNTEISSELVITYS Elokorento (Sympetrum flaveolum) Krakanojan alemman virtavesien arvokkaan suojelukohteen lampareella, lähellä Krakanojan
LisätiedotVarsinais-Suomen ELY-keskus. Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY
Varsinais-Suomen ELY-keskus Salon ja Raaseporin Saarenjärven sudenkorentoselvitys 2018 AHLMAN GROUP OY Raportteja 16/2018 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3
LisätiedotMUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012
MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012 Terhi Sulonen 13.8.2012 TIIVISTELMÄ Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen
LisätiedotSudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan Ankkalammet ja Rekolanoja
Sudenkorentokartoitus kesällä 2012 Vantaalla Pitkäkoski, Kuusijärvi, Rekolan nkkalammet ja Rekolanoja Timo Pettay (at) gmail.com ESITTELY Osana yleisempää Vantaan luonnonarvojen selvittelyä sopivat Vantaan
LisätiedotSami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2006
1 / 5 8.10.2011 21:50 korento.net Vuosi 2006 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot
LisätiedotSudenkorentoselvitys 2013
Pyhäjärvi-Instituutti Sepäntie 7, Ruukinpuisto 2700 Kauttua, Eura Sudenkorentoselvitys 20 Eurajokivarsi Koskeljärven pohjoisranta Erkki Jaakohuhta erkki.jaakohuhta@dnainternet.net Sari Kantinkoski sarikantinkoski@gmail.com
LisätiedotK iehtovan koreat korennot
Kiehtovan koreat korennot Sudenkorennot kuuluvat kauniiseen kesäpäivään. Sellofaanisiivet auringossa välkehtien ne jahtaavat hyönteisiä ja toisiaan. Sopivan kumppanin etsimisen ja kilpailijoiden hätistelemisen
LisätiedotSudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007
Sahlbergia Vol. 13: 13 25, 2007 13 Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 Sami Karjalainen Karjalainen, S. 2007: Sudenkorentojen (Odonata) uudet maakuntahavainnot 2002 2007 [New provincial
LisätiedotSami Karjalainen: Suomen sudenkorennot. korento.net. Vuosi 2004
1 / 6 8.10.2011 21:49 korento.net Vuosi 2004 Sami Karjalainen: Suomen sudenkorennot Etusivu Kirja Valokuvat Lajiluettelo Maakuntahavainnot Lentoajat Uudet havainnot Lataa Extra Postituslista Linkit Yhteystiedot
LisätiedotKinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys
2014 Kinnulan Pitkäjärven sudenkorentoselvitys Petri Parkko Luontoselvitys Kotkansiipi 4.11.2014 1 1. Taustoja Tämä Natura-arviointia varten tehty sudenkorentoselvitys koskee Kinnulan Pitkäjärven pohjoisosan
LisätiedotSUDENKORENNOT. Tuulahdus hirmuliskojen maailmasta
Matti Hämäläisen kirjoittama sudenkorentoja käsittelevä luku (s. 72 75) kirjassa Suomen luonto: Eläimet Selkärangattomat Weilin+Göös, Helsinki. (1998). SUDENKORENNOT Sudenkorennot ovat vesien äärillä eläviä
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Valkeakosken Tykölänjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Aineistot ja menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotKALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON
KALATALOUDELLISEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 239/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT
LisätiedotTÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013
TÄPLÄLAMPIKORENNON (LEUCORRHINIA PECTORALIS) ELINYMPÄRISTÖN PERUSTAMINEN JA SEURANTA VUOTEEN 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 222/2014 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Lintulahdet Life
LisätiedotIDÄNKIRSIKORENNON (SYMPECMA PAEDISCA) ELINYMPÄRISTÖN TEKO JA KARTOITUKSET HAMINAN HUSULASSA
IDÄNKIRSIKORENNON (SYMPECMA PAEDISCA) ELINYMPÄRISTÖN TEKO JA KARTOITUKSET HAMINAN HUSULASSA 2014 2018 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 402/2018 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Idänkirsikorento
LisätiedotSÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON
SÄÄNNÖSTELYN MUUTOKSEN VAIKUTUS SONNANJOEN NATURA-ALUEEN KIRJOJOKIKORENTOON Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 240/2014 Esa Korkeamäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 1
LisätiedotKanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011
Kanta-Hämeen maakuntakaavan turvevarausalueiden sudenkorentokartoitus vuonna 2011 Pekka Saikko & Timo Metsänen 31.8.2011 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com 2 1 JOHDANTO...3
LisätiedotHangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys
1(8) M U I S T I O 14.10.2010 Hangon kaupungin kahden lammen viitasammakko-, sukeltajakuoriais- ja eteläntytönkorentoselvitys Marko Nieminen, Petro Pynnönen ja Pekka Sundell 1. Johdanto Työn tavoitteena
LisätiedotAVIAPOLIKSEN SUDENKORENTOKOHTEET JA NIIDEN SÄILYTTÄMINEN
AVIAPOLIKSEN SUDENKORENTOKOHTEET JA NIIDEN SÄILYTTÄMINEN Aviapoliksen pienvesiympäristöjen monimuotoisuuden huomiointi kaupunkisuunnittelussa: sudenkorentolajistoon vaikuttavat tekijät, lajien elinympäristöjen
LisätiedotKokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys Sami Luoma
LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Kokemäenjoen suiston sudenkorentoselvitys 2008 Sami Luoma Lounais-Suomen ympäristökeskus LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 4 2009 Kokemäenjoen
LisätiedotYmpäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa. Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010
Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Kivijärven ja Kinnulan kuntien ranta-asemakaavan muutokseen liittyvä luontoselvitys 2010 Petri Parkko 15.2.2011 Sisällys 1. Luontoselvityksen taustoja...3 2. Tutkimusmenetelmät
LisätiedotPyhäjärven rantaosayleiskaava
KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava Viitasammakkoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10.11.2014 P23479P003 Viitasammakkoselvitys I (I) Partanen Janne 10.11.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotUhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016
VANAJAVESIKESKUS Uhanalaiset ja suojeltavat sudenkorento- ja putkilokasvilajit Hattelmalanjärvellä 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Sudenkorennot...
LisätiedotKymenlaakson liitto. Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista
Kymenlaakson liitto Kajasuon ja sen lähiympäristön soiden luontoarvoista Petri Parkko, luonnos 3.10.2008 1 1. Yleistä Haminan ja Anjalankosken kaupunkien alueella sijaitseva Kajasuo sekä sen läheisyydessä
LisätiedotSUDENKORENTOLAJIEN ENSILÖYDÖT SUOMESSA
2 Suomen sudenkorentoseuran julkaisuja CRENATA Vol 3 1/2010 SUDENKORENTOLAJIEN ENSILÖYDÖT SUOMESSA Matti Hämäläinen SUMMARY The discovery of Finnish dragonflies: a chronological list. The history of the
LisätiedotJÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys
JÄREÄ-hankkeen pohjaeläimistöselvitys Probenthos Oy 27.4.2014 Johdanto JÄREÄ-hankkeen pohjaeläinosiossa tutkittiin järviruokoniittojen vaikutusta litoraalin pohjaeläimistöön kolmella näytepisteellä, joista
LisätiedotEspoon Lakiston luontoselvitykset 2009
Espoon Lakiston luontoselvitykset 2009 Rinnekotisäätiö Kirsi Jokinen Miikka Friman Nina Hagner-Wahlsten Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy, Bathouse Oy 2009 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 4 2. Kasvillisuus-
LisätiedotMikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012
Mikkelin eteläpuolisen Saimaan luontoarvoselvitys vesikasviniittoja varten 2012 Mikko Suonio 29.9.2012 Kannen kuva: Pajusirkku Annilanselän Kuivalahdella Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alue... 2 3 Aineisto
LisätiedotPieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus. Tutkimusraportti 115/2011
Pieksänjärven niittoalojen linnusto- ja sudenkorentoselvitys 2011. Jyväskylän yliopisto Ympäristöntutkimuskeskus Tutkimusraportti 115/2011 Tuomas Syrjä Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Tutkimusalue
LisätiedotJääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Jääsjärven rantayleiskaavaalueen viitasammakkoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17.5.2015 P21428P006 Raportti 1 (10) Sisällysluettelo
LisätiedotVALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen
VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7
LisätiedotVT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi
2014 VT 13 LaNu yleissuunnitelmaan liittyvä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi Petri Parkko 8.5.2014 1. Selvityksen taustoja Tämä IV-liitteen eliölajien esiintymispotentiaalin arviointi
LisätiedotSuomen sudenkorennot WE LEAD. WE LEARN.
Suomen sudenkorennot WE LEAD. WE LEARN. Yleistietoa sudenkorennoista Sudenkorennot ovat rantojen kaunottaria, korumaisia lentotaitureita, joiden historia ulottuu dinosauruksia kauemmaksi, 325 miljoonan
LisätiedotKullaan vedet. Kunnostus ja käyttö. Santtu Ahlman. Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi
Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö Santtu Ahlman Joutsijärvi / Levajärvi / Palusjärvi / Pyhäjärvi / Tuurujärvi Kullaan vedet Kunnostus ja käyttö KULLAAN VEDET Painettu PEFCsertifioidulle paperille Taitto,
LisätiedotValkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016
VANAJAVESIKESKUS Valkeakosken Saarioisjärven sahalehtikasvustot sekä luontodirektiivin IV(a)-liitteen sudenkorennot 2016 Reima Hyytiäinen 25/09/2016 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset...
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotHelsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013. Vanhankaupunginlahden sudenkorentoselvitys 2012. Petro Pynnönen
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013 Vanhankaupunginlahden sudenkorentoselvitys 2012 Petro Pynnönen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 13/2013 Petro Pynnönen Vanhankaupunginlahden
LisätiedotEspoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki
Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri
LisätiedotKuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013
Kuonanjärven ja Suuren Vehkajärven luontoselvitys ja niittosuunnitelma 2013 Mikko Suonio 30.9.2013 Kannen kuva: Vesikasvillisuutta Kuonanjärvellä Vehkaojan edustalla Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Alueet...
LisätiedotLAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ
Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty
LisätiedotNokian kaupunki. Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012
Nokian kaupunki Sarkola-Vahalahti osayleiskaavan luontoselvitys 2012 Petri Parkko 30.9.2012 Sisällys 1. Taustoja... 3 2. Tutkimusmenetelmät ja aineisto... 4 3. Kaava-alueen yleiskuvaus... 5 4. Kaava-alueen
LisätiedotViitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi
Viitasammakkohavaintoja Helsingissä keväällä 2017 (Munkkiniemi & Laajasalo) Jarmo Saarikivi 1. Tausta Viitasammakkoja (Rana arvalis) on Helsingissä kartoitettu useissa eri hankkeissa ja tietämys alueen
LisätiedotLIITE 7. Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Luodesuolla
LIITE 7 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Luodesuolla Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ahma Gulo gulo EN CR Ahma esiintyy harvalukuisena Pohjoisja
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotNOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017. Markluhdanlahden luontoselvitys Pekka Rintamäki
NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2017 Markluhdanlahden luontoselvitys 2017 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...
LisätiedotSitowise Oy / Jaakko Kullberg. YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus
Sitowise Oy / Jaakko Kullberg YKK64262 / Mäntsälän lentokenttäalueen kirjoverkkoperhoskartoitus 1/4 2.10.2018 YKK64262 / Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tutkimusalue... 2 4 Tulokset...
LisätiedotVANTAAN HANSKALLION LUONTOSELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 8.12.2017 VANTAAN HANSKALLION LUONTOSELVITYS 2017 Lemminkäinen Infra Oy & Insinööritoimisto Matti Jokinen Tekijät: Laura Ahopelto, Miikka Friman, Jorma Vickholm ja Rauno Yrjölä SISÄLLYS
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotKIVENNEVAN LUONTOSELVITYS
KIVENNEVAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän luontokartoituksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen Kivennevan alueella sellaisia luontoarvoja, jotka olisi huomioitava
LisätiedotValtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys
16T-4 Valtatien 4 parantaminen välillä Joutsa Toivakka, Joutsa Viitasammakkoselvitys Hanna Suominen 20.6.2017 20.6.2017 1 (10) SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 VIITASAMMAKKO... 3 3 AINEISTO JA MENETELMÄT...
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotLIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla
LIITE 6 Uhanalaisten lajien esiintymistodennäköisyys Jokisuolla Laji IUCN -luokka Levinnsyys Elinympäristö Liite Al.(3a) Esiintyminen Nisäkkäät Ahma Gulo gulo EN CR Ahma esiintyy harvalukuisena Pohjois-
LisätiedotKuikkasuon ja Suurisuon (FI ) sammalkartoitukset 2017
Kuikkasuon ja Suurisuon (FI0600072) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE -hankkeessa.
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotMitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto Diat Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö ja
LisätiedotKONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS
Vastaanottaja UPM tuulivoima Asiakirjatyyppi Liito-oravaselvitys Päivämäärä 24.9.2013 KONTTISUON LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 24.9.2013 Laatijat Tarkastanut Kuvaus Emilia Osmala Tarja Ojala Liito-oravaselvitys
LisätiedotLAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Lahden seudun ympäristöpalvelut Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 7.8.2015 Viite 1510017839 LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT SAMMALSILLANSUON LUONTOSELVITYS LAHDEN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotSurviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset
Surviaissääskien kotelonahkamenetelmä (CPET) Tulokset ja johtopäätökset Janne Raunio, FT, Kymijoen vesi ja ympäristö ry. Mika Nieminen, FM, SYKE / Jyväskylän yliopisto BioTar-loppuseminaari 14.5.2014,
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotPYHTÄÄN JÄRVENKALLION LUONTOSELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 13.11.2017 PYHTÄÄN JÄRVENKALLION LUONTOSELVITYS 2017 Lemminkäinen Oy & Insinööritoimisto Matti Jokinen Tekijät: Rauno Yrjölä, Laura Ahopelto, Miikka Friman ja Jorma Vickholm SISÄLLYS 1
LisätiedotPaistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI ) sammalkartoitukset 2017
Paistinvaaran alueen vanhojen metsien (FI0700068) sammalkartoitukset 2017 Timo Kypärä JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n LIFE-rahoituksen tuella Hydrologia-LIFE
LisätiedotSeinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus. -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki
Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus -viitasammakot (Rana arvalis) Seinäjoen kaupunki 2008 Seinäjoen eteläisen yleiskaavan laajennus viitasammakot (Rana arvalis) Hannu Tuomisto, FM Yleistä Viitasammmakko
LisätiedotLiite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset
Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli
LisätiedotMAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA
MAKKARA-AAVAN VIITASAMMAKKOSELVITYS RANUA 2017 Makkara-aavan viitasammakkoselvitys 2017 1 (5) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Menetelmät... 3 3 Tulokset... 3 4 Tulosten tarkastelu ja
LisätiedotUhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus
Uhanalaisuusindeksi Red List Index Valokuvat Pekka Malinen/Luomus 15.11.2017 1 15.11.2017 2 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy. Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA. Viitasammakkoselvitys 0611-P12044
FCG Finnish Consulting Group Oy Rääkkylän kunta ORIVEDEN RANTAYLEISKAAVA Viitasammakkoselvitys 12.5.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasammakkoselvitys I 12.5.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotVastaanottaja Hattulan kunta. Asiakirjatyyppi Luontoselvitys. Päivämäärä Viite HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS
Vastaanottaja Hattulan kunta Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 1.8.2014 Viite 1510012772 HATTULAN KUNTA KATINALAN VIITASAMMAKKOSELVITYS Päivämäärä 1.8.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Heli Lehvola
LisätiedotVT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus
2016 VT6 parantaminen välillä Hevossuo-Nappa Tiesuunnitelmaan liittyvä liitooravatarkistus Petri Parkko 4.4.2016 1 1. Taustoja Kouvolan Hevossuo-Nappa välille on suunniteltu VT6 tiesuunnitelmassa rinnakkaistiejärjestelyjä.
LisätiedotKESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Tilaaja Oriveden kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.8.2018 ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS ORIVESI KESKUSTIEN ITÄPUOLISEN ALUEEN LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä Laatija
LisätiedotPirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016
Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen
LisätiedotVIITASAMMAKKOSELVITYS 16UEC VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi
VIITASAMMAKKOSELVITYS 1.10.2012 VAPO OY Leväsuon viitasammakkoselvitys, Pyhäjärvi 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 ALUEET JA MENETELMÄT 2 3 TULOKSET 4 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 5 5 VIITTEET 5 Pöyry Finland Oy Mika Welling,
LisätiedotEspoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017
Espoon keskuksen Honkaportinrinteen luontoarvio 2017 Johdanto 1 (6) Espoon kaupunki valmistelee asemakaavan muutosta Espoon keskuksen Honkaportinrinteessä Samariantien ja Honkaportin kulmauksessa. Kohdealueella
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotPihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006
1 Pihtipudas Niemenharju Kunnalliskoti kivik. asuinpaikan ympäristön kartoitus 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pihtiputaan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Maastokarttaote... 3 Kartoitus... 3 Maasto...
LisätiedotAurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015
Aurinkovuoren nivelkärsäiskartoitukset 2015 Paahde Life (LIFE13NAT/FI/000099) Ajuruohoruskolude (Rhopalus distinctus) Teemu Rintala JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Kartoitukset
LisätiedotKIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015
KIRJOVERKKOPERHOSEN (EUPHYDRYAS MATURNA) ESIINTYMINEN ÖSTERSUNDOMIN SUUNNITELLUILLA KIVENOTTOALUEILLA 2015 FM Jaakko Kullberg Johdanto Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kirjoverkkoperhosen (Euphydryas
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS 3.6.
TYÖNUMERO: E27559 METSÄHALLITUS LAATUMAA JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIVOIMAHANKEALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOSELVITYS SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotKuohun liito-oravaselvitys
Kuohun liito-oravaselvitys Anne Laita 19.4.2016 Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö Jyväskylän kaupunki 1. JOHDANTO Liito-oravainventointi toteutettiin Kuohun tulevan osayleiskaavan taustaselvitykseksi.
LisätiedotISOUKONKORENNON (AESHNA CRENATA) ELINYMPÄRISTÖT SALPAUSSELÄLLÄ
ISOUKONKORENNON (AESHNA CRENATA) ELINYMPÄRISTÖT SALPAUSSELÄLLÄ Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 217/2013 Esa Korkeamäki TIIVISTELMÄ Isoukonkorennon (Aeshna crenata) elinympäristöt Salpausselällä
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotLieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012
Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n
LisätiedotTulisuon-Varpusuon (FI ) sammalkartoitus 2018
Tulisuon-Varpusuon (FI1200052) sammalkartoitus 2018 Kati Pihlaja Kansikuva. Peurasuon eteläosa, lähellä Peuralampea. JOHDANTO JA MENETELMÄT Kartoitusten tavoite ja tarkoitus Tämä raportti on tuotettu EU:n
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotTampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012
Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.
LisätiedotValtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa
Ramboll Finland Oy Valtatien 7 parantaminen moottoritieksi välillä Hamina Vaalimaa Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä luontoselvitys 2007 Jukolantie 9 A 1 45200 KOUVOLA 040 5149403 www.kotkansiipi.fi
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotKuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013
Kuuden asemakaava-alueen luontoselvitykset 2013 Pekka Sundell 25.11.2013 Siirin lehto Kohteet Kantolanniemi ja Luukkaanlahti Eteläranta Varikonniemi ja asemanseutu Aulangon siirtolapuutarha Suosaari Mitä
Lisätiedot