Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Urjalan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta

Transkriptio

1 Selvitys 1 (12) Selvitys, pääsijaintikunnaltaan Urjalan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistamisesta Tausta Pohjavesialueiden määrittäminen ja luokitus lisättiin vesien ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004, vesienhoitolaki) 2a lukuun Vesienhoitolakia täsmennettiin pohjavesialueen rajojen määrittämisen ja luokituksen perusteiden osalta valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006) lisätyssä 2a luvussa. Pohjavesialueiden määrittämistä ja luokitusta koskeva ohje julkaistiin 11/2018. Pohjavesialueiden luokitus Aiemmin käytössä olleet pohjavesiluokat I (vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue) ja II (vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue) muuttuivat 1 ja 2 luokkaan. Sen lisäksi käytössä ollut IIIluokka (muut pohjavesialueet) poistui. Pirkanmaalla on ainoastaan I ja II luokan alueita. Uuden lainsäädännön mukaan pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, mikäli alueen vettä käytetään tai tullaan käyttämään yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 /d tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin. 2luokkaan luokitellaan pohjavesialue, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksien perusteella soveltuu vedenhankintaan. Alue kuuluu pääsääntöisesti 2luokkaan, kun siellä muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d, jos se myös muutoin ominaisuuksiltaan soveltuu vedenhankintaan. Uutena luokitukseen tulee mukaan Eluokka. Eluokan pohjavesialueen luokitus perustuu luonnontilaiseen tai luonnontilaisen kaltaiseen un pohjavedestä suoraan riippuvaiseen merkittävään pintavesi tai maain. Uuden lainsäädännön myötä luokkia on nyt viisi; 1, 2, 1E, 2E ja E. Pohjavesialueiden rajaus Pohjavesialueiden rajaus perustuu ainoastaan luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat käytössä kartoitushetkellä. Rajausmuutokset perustuvat pääsääntöisesti uuteen tutkimustietoon. Valtioneuvoston asetuksessa vesien ja merenhoidon järjestämisessä on tarkennettu, että muodostumisalue rajataan kohtaan, jossa maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja alueen maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Ympäristöhallinnon laatimassa ohjeessa (Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan) tarkennetaan vielä, että muodostumisalueen maalajin tulee olla vedenjohtavuudeltaan vähintään hienonhiekan tasoa (D 50 = >0,060,2mm). Pohjavesialueen raja määritellään kohtaan, jossa pohjavettä johtavien maaperäkerrosten päällä on riittävän tiiviit pohjavettä suojaavat maakerrokset tai jossa pohjavettä johtavat maakerrokset päättyvät kallioon tai vettä huonosti johtavaan maaperään. Ohjeistuksessa mainitaan riittävän tiiviiksi kerroksiksi mm. yli 3 m paksut savi ja/tai silttikerrostumat (D 50 = <0,002 mm). Pohjavesialueiden luokat kertovat alueen vedenkäytöstä ja suojelutarpeesta. Pohjavesialueiden luokista ja rajoista ei tehdä valituskelpoista päätöstä. Pohjavesialueiden rajauksella ja luokituksella ei ole laissa itsenäisiä oikeusvaatimuksia, vaan vaikutukset tulevat aina, kuten ympäristösuojelulain kautta. Vaikka pohjavesialueiden rajauksella ei ole välittömiä oikeusvaatimuksia, palvelevat ne välillisesti ympäristöä koskevaa lainsäädäntöä. PIRKANMAAN ELINKEINO, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUS Kirjaamo PL 297, Tampere Ytunnus kirjaamo.pirkanmaa@elykeskus.fi

2 Selvitys 2 (12) Taulukko 1. Yhteenveto Urjalan pohjavesialueiden muutoksista. Pohjavesialue Rajausmuutos Vanha luokka Uusi luokka Hyrsynharju I 1E Jeltinkangas A Kyllä I 1E Jeltinkangas B Kyllä II 1E Laukeela I 1 Nuutajärvi I 1 Vehkalankangas I 2 Juurtinkangas II 2 Kallionkulma Kyllä II 2E Kiimakangas II 2 Pynnänkangas Kyllä II 2 Lisätietoa pohjavesialueiden rajaamisesta ja luokituksesta: > Vesi > Vesiensuojelu > Pohjaveden suojelu > Pohjavesialueet > (valitse) Pirkanmaan ELYkeskus Britschgi, Rintala ja Puharinen. Pohjavesialueet opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2018. Laki vesien ja merenhoidon järjestämisestä 2a luku (1299/2004). Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 2a luku (1040/2006).

3 Selvitys 3 (12) Pohjavesialue Hyrsynharju A 1Eluokka Hyrsynharju kuuluu 1luokkaan, koska alueella on Hyrsynharjun vedenottamo, joka toimii varavedenottamona. Ei rajausmuutoksia. Kaakkois ja luoteispäädyissä alue rajautuu kalliokynnyksiin. Pohjoisessa alue rajautuu moreeneihin ja soihin. Etelässä alue rajautuu pääasiassa savikoihin. Pohjavesialue sijaitsee kapealla luodekaakkoissuuntaisella harjulla. Hyrsynharjun kohdalla muodostuma kohoaa jopa 30 m ympäristöään ylemmäs. Urjalan aseman ja Mikkolankankaan kohdalla on sulamisvesien muodostamia leveämpiä hiekkavaltaisia laajentumia. Varsinaisen Hyrsynharjun aines on varsin hyvin pyöristynyttä soraista hiekkaa, jossa on paikoin runsaastikin kiviä. Karkean aineksen joukossa on paikoin rautasakan värjäämiä kerroksia. Kangasniemensuon ja Paskolammen välisellä alueella aines on pääasiassa kivistä hienoa hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Alueen itäpäässä on Kolun delta, jonka aines on lähinnä hienoa hiekkaa. Kerrospaksuus on paikoin yli 20 metriä. Pohjavesialueen kaakkoisessa päässä harju on kapea ja sen aines on soravaltaista. Pohjavesialueen kaakkois ja luoteisrajoilla on kallioalueet, jotka toimivat kalliokynnyksinä. Pohjavesialuetta ympäröivien maaalueiden aines on pääasiassa savea, turvetta ja koillisreunalla moreenia. Alueella sijaitsevat lammet, Pitkälampi, Paskolampi ja Mustalampi ovat suppalampia. Sateisina aikoina on havaittu Paskolammesta pohjoiseen johtavasta ojasta imeytyvän vettä harjuun. Pohjavettä purkautunee muodostumasta lähinnä koillisreunasta. Merkittävin purkautumispaikka on Hyrsynharjun lähde (n. 500 m 3 /d). Pohjaveden päävirtaussuunta on harjun pitkittäissuunnassa kaakosta luoteeseen. Pohjavettä on arvioitu muodostuvan alueella 1200 m 3 /d. Pohjavesialueen keskivaiheilla sijaitsee Hyrsynharjun luonnontilainen lähteikkö, joka muodostuu kahdesta lähdealtaasta ja lähdealtaista lähtevästä norosta. Toisessa lähdealtaassa on vanhoja puurakennelmia. Molempien avolähteiden reunat ovat pehmeitä ja niissä kasvaa suoraan pohjavedestä riippuvaista merkittävää lajistoa. Kasvillisuus on mesotrofista. Purkautuminen lähteistä on kohtalaista. Lähteiden pohjalta voi havaita pohjaveden purkautumisen. Alueella on Hyrsynharjun vedenottamo, josta on otettu vettä viimeksi vuonna Vedenottamo toimii tällä hetkellä varavedenottamona.

4 Selvitys 4 (12) Pohjavesialue Jeltinkangas Eluokka Jeltinkankaan pohjavesialue kuuluu 1Eluokkaan, koska alueella on käytössä oleva vedenottamo, jonka vedenottomäärä ylittää 10 m 3 /d. Alueella on luonnontilainen Jeltinkankaan lähde, jossa on pohjavedestä suoraan riippuvainen merkittävä maa. Jeltinkangas A ja B pohjavesialueet yhdistetään, koska pohjaveden pinnat ovat samalla tasolla suon etelä ja pohjoispuolella. Koepumppaus Jeltinkangas A alueen eteläosassa vaikutti Jeltinkangas B alueen pohjoisosissa oleviin pohjaveden tasoihin. On todennäköistä, että virtausta tapahtuu Kulonsuon alta pohjoisesta etelään, koska turvekerrostuman alla on kivistä hiekkaa. Suoalue mahdollistaa pohjaveden muodostumisen, joten se rajataan mukaan muodostumisalueeseen. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajaa siirretään sekä Pynnänkankaan että Kallionkulman pohjavesialueita kohti alueella tehtyjen maatutkatulosten perusteella. Luoteisosassa Rajamoision kohdalla kallio nousee pohjavedenpinnan yläpuolelle, joten Pynnänkankaan ja Jeltinkankaan välistä rajaa siirretään reilu kilometri nykyistä pohjoisemmaksi. Kaakkoisosassa Kikurinjärven eteläpuolella kallio nousee pohjavedenpinnan yläpuolelle, joten Jeltinkankaan ja Kallionkulman välistä rajaa siirretään n. 1,6 km kaakkoon nykyisestä rajasta. Jeltinkangas rajautuu pääasiassa moreeni ja turvekerrostumiin sekä pohjavesialueiden välisillä rajoilla kalliokynnyksiin. Pohjavesialue sijaitsee luodekaakkosuuntaisella harjulla, jonka luoteisosassa on pieni koillislounassuuntainen sivuharju. Kulonsuosta luoteeseen on Jeltinkangas, joka on suppamaastoa. Suppien pohjalla on soistumia ja kankaan eteläreunalla on runsaasti suuria irtolohkareita. Kulonsuosta kaakkoon Lamminmäen Kuloharjun alueella harju on matala ja kapea ja siinä on useita rinnakkaisselänteitä sekä sivudeltoja. Jeltinkankaan ja Lamminmäen Kuloharjun aines on karkeahkoa vain kohtalaisesti lajittunutta pyöristynyttä soraa ja hiekkaa. Aineksen joukossa on suuria kiviä. Myös Halkivahan suuntaan lähtevän sivuharjun aines on karkeaa soraa ja hiekkaa. Halkivahan vedenottamon kohdalla on pinnalla noin metrin vahvuinen moreenikerros. Lajittunutta ainesta on levinnyt muodostuman eteläpuolelle etenkin Kuloharjun Pirttilamminkankaan eteläpuolella. Rajasuon itäpuolisella alueella pohjavesialueen koillispuolella on Talvitienkorven kumpumoreenialue, joka edustaa erästä jäätikön reunaasemaa. Pohjavesialueen luoteisosassa Jeltinkankaalta pohjavesi virtaa vedenottamolle päin sekä luoteeseen että kaakkoon. Lamminmäen kohdalla virtaus on luodetta kohti. Kaakkoisosassa pohjavesi laskee Kikurinjärven vedenpinnan tasolle. Pohjavettä purkautuu Jeltinkankaan lähteestä, muodostuman pohjoisosasta Sarkasuolle ja muodostuman keskiosasta Rahkasuon suuntaan. Uudelleen rajatun pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on 1740 m 3 /d.

5 Selvitys 5 (12) Pohjavettä purkautuu rinteestä kolmesta eri kohdasta tihkuttamalla. Alempana rinteessä tihkupinnoilta purkautuva vesi yhtyy yhdeksi uomaksi, jossa pohjaveden vaikutus jää ainoastaan uomaan. Virtaama uomassa on kohtalaista. Alueella on paljon kaatuneita puita ja osan alta purkautuu pohjavettä. Maaperä on kivistä ja pintamaa/orgaaninen kerros on hyvin ohut paikoitellen. Kohteen ympäröivä kasvillisuus on korpimaista ja itse kohteen kasvillisuus on melko rehevää. Sammalia on paljon ja jonkin verran putkilokasveja. Alueella on Halkivahan vesiosuuskunnan vedenottamo, josta on 2017 otettu n. 30 m 3 /d pohjavettä. Maatutkaluotaustutkimusraportti: Sastamala/Urjala, , GeoWork Infra Oy. Putkikortit Urjala , Mitta Oy.

6 Selvitys 6 (12) Pohjavesialue Laukeela luokka Laukeelan pohjavesialue kuuluu 1luokkaan, koska alueella on käytössä oleva vedenottamo, jonka vedenottomäärä ylittää 10 m 3 /d ja toimittaa vettä yli 50 henkilölle. Ei rajausmuutoksia. Alue rajautuu pääasiassa savikerrostumiin, mutta osittain myös turve ja moreenikerrostumiin. Pohjavesialue koostuu harjun osasta ja siihen liittyvästä poikittaissuuntaisesta muodostumasta. Karkeaaineksisen ydinosan leveys on metriä. Aines on pyöristynyttä huonosti lajittunutta hiekkaa ja soraa. Seassa on paikoin runsaastikin kiviä sekä hienoja aineksia. Monin paikoin esiintyy rautasakan värjäämiä kerroksia. Muodostuman reunaosat ovat maaperältään hienosta hiekasta saveen. Pourunlammen lounaisella rantaalueella vedenottamon kohdalla on noin 10 metristen savikerrosten alla ainakin 21 metrin syvyyteen soraa ja hiekkaa. Sora ja hiekkakerrokset jatkuvat lammen eteläpuolelle. Pohjaveden virtaussuunnat ovat koillisesta ja lounaasta ottamolle sekä lounaisimmassa osassa lounaaseen. Alueen laskennallinen antoisuus on 330 m 3 /d, joka on selvästi vähemmän kuin alueella sijaitsevasta vedenottamosta saatava veden määrä. Tämä selittynee rantaimeytymisellä Pourunlammesta ja/tai Koiranlammesta. Pourunlammen pinta seuraa pohjavedenpinnan vaihteluita. Pohjavesialueella on Laukeelan vedenottamo, jonka voimassa olevan vedenottoluvan mukainen korkein sallittu vedenottomäärä on 800 m 3 /d. Vedenotto on ollut viime vuosina m 3 /d.

7 Selvitys 7 (12) Pohjavesialue Nuutajärvi luokka Pohjavesialue luokitellaan 1luokkaan, koska alueella on varavedenhankinta käytössä Nuutajärven vedenottamo. Urjalan kunta on esittänyt, että pohjavesialue muutetaan pistemäiseksi pohjavesialueeksi. Perusteluina rajausmuutosehdotukselle on, ettei kalliopohjaveden liikkeitä tunneta luotettavasti eikä niitä voi kohtuudella määrittää. Sen lisäksi pohjaveden muodostumisaluetta ei voida luotettavasti määrittää ilman huomattavia vaikeuksia. Esityksessä on mainittu, että kallioalueilta ei ole pohjaveden pinnankorkeuden mittaustuloksia, joiden perusteella pohjaveden virtaussuunta voitaisiin määrittää. Moreenissa oleva pohjavesikerrostuma ei ole merkittävä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta. Pohjavesialueen rajaus on tehty vuonna 2003 silloisen ohjeistuksen mukaan, ei nykyisen lainsäädännön mukaan. Lainsäädäntöön on otettu uutena mukaan pistemäinen pohjavesialue. ELYkeskuksen näkemyksen mukaan kalliopohjavettä muodostuu Nuutajärven taajamaalueella sekä sen lounaispuoleisella mäkialueella. Kallioperän ruhjeisuus mahdollistaa pohjaveden kulkeutumisen ottamoalueelle. Vaikka pohjavesialueelta ei ole tutkimustietoja saatavilla, voidaan pohjaveden muodostumisalue määrittää ilman huomattavia vaikeuksia maaperäkartan, korkeusmallin ja asiantuntijoiden geologisen näkemyksen perusteella. Pohjavesialueiden rajaus ja luokitusmenettelyssä on voinut myös aiemmin merkitä pohjavesialueita pistemäisiksi. Kalliopohjavedestä on löytynyt muun muassa öljyä ja torjuntaaineita. Nämä ovat selkeitä merkkejä ihmistoiminnan vaikutuksesta pohjaveden laatuun. Lain tulkinnan mukaan pohjavesialue voidaan merkitä pistemäiseksi, jos pohjaveden muodostumisalueen määrittäminen on käytännössä teknisesti mahdotonta. Nuutajärven kalliopohjaveden muodostumisalue voidaan kuitenkin määrittää, jolloin aluetta ei voida merkitä pistemäiseksi. Pohjaveden suojelun kannalta on tärkeää osoittaa kartalla alue, jossa kalliopohjavettä muodostuu. Alue sijoittuu granodioriittialueelle Nuutajärven taajamassa. Kallioperän luodekaakkosuuntaiset ruhjelinjat ovat vallitsevia. Kallioperän liuskeisuus on itälänsisuuntaista. Alueen maaperä on vallitsevasti moreenia. Kallioporakaivoista saatava pohjavesi muodostuu pääasiassa kaivojen länsipuolisella ruhjeisella mäkialueella. Kalliopohjaveden virtaussuunta on ruhjelinjojen suuntaisesi luodekaakkosuunnassa. Kallion päällä olevassa moreenikerroksessa pohjavesi virtaa myös luodekaakko suuntaisesti purkautuen todennäköisesti Nuutajokeen. Moreenissa oleva pohjavesi on yhteydessä kalliopohjaveteen ja kalliopohjavettä muodostuu moreenissa olevan pohjaveden kautta. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 220 m 3 /d. Alueella sijaitsee Urjalan kunnan vesihuoltolaitoksen Nuutajärven vedenottamo. Vedenottamoa käytetään varavedenhankintaan. Ottamon kaivoista on aiemmin otettu vettä noin 40 m 3 /d. Vesi otetaan kahdesta porakaivosta.

8 Selvitys 8 (12) Pohjavesialue Vehkalankangas A 2luokka Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa eikä sellaista ole suunnitteilla, joten alue muutetaan 2luokan pohjavesialueeksi. Pohjavesialue rajautuu itäpäässä kallioihin ja moreeneihin. Muualla alue on savien rajaama. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue sijaitsee lähes luodekaakkosuuntaisella harjulla. Harju on pääosin kapea, mutta lajittunut aines on levinnyt laajahkoksi tasanteeksi Vehkalankankaalla. Alueen länsipäässä harjun aines on pääosin hiekkaa ja kivistä soraa. Maaainesten otto on ulottunut pohjavesipinnan alapuolelle. Kairausten perusteella kallio on noin 6 metrin syvyydellä maanottoalueiden pohjasta. Harjun pohjoisosassa pohjaveden virtaussuunta on kohti Vehkajärveä. Purkautumista saattaa tapahtua myös muodostuman eteläreunalta. Pohjavettä on arvioitu muodostuvan alueella 320 m 3 /d. Ei vedenottoa.

9 Selvitys 9 (12) Pohjavesialue Juurtinkangas luokka Juurtinkankaan pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueella muodostuu pohjavettä yli 100 m 3 /d ja alueella ei ole vedenottamoa eikä sellaista ole suunnitteilla. Ei rajausmuutoksia. Muodostuma rajautuu savikoihin. Pohjavesialue muodostuu Urjalan keskustan kautta kulkevaan harjujaksoon liittyvästä harjun osasta ja sen deltamaisesta laajentumasta. Muodostuman aines on hyvin lajittunutta ja kohtalaisen pyöristynyttä kivistä, karkeaa hiekkaa ja soraa. Vedenjohtavuutta rajoittavia hienoaineskerroksia on vähän. Pinnalla on paikoin 0,5 metrin vahvuinen tiivis, huonommin lajittunut kerros. Etenkin eteläreunan aines on hienompaa. Aines on rautasakan värjäämää. Ympäröivät maaalueet ovat savikkoja, jotka ovat pääasiassa viljelykäytössä. Alueen arvioitu antoisuus on 200 m 3 /d ja pohjavesi virtaa muodostumassa koillisesta lounaaseen. Merkittävin purkauskohta on muodostuman lounaiskulmassa Ahvenojassa sijaitseva lähde. Erot pohjaveden korkeuksissa eri havaintoputkien välillä ovat pieniä, mikä viittaa hyvään vedenjohtavuuteen muodostumassa. Vettä saattaa virrata muodostumaan kaakkoiskulmasta pohjavesialueen ulkopuolelta. Ei vedenottoa.

10 Selvitys 10 (12) Pohjavesialue Kallionkulma Eluokka Kalliokulman pohjavesialue kuuluu 2Eluokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Lisäksi alueella on havaittu pohjavedestä suoraan riippuvaisia merkittäviä ekosysteemejä. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajaa on muutettu maatutkatulosten perusteella. Kikurinjärven eteläpuolella kallio nousee pohjavedenpinnan yläpuolelle, joten Jeltinkankaan ja Kallionkulman välistä rajaa siirretään n. 1,6 km kaakkoon nykyisestä rajasta. Luoteisosa liitetään Jeltinkankaan 1Eluokan pohjavesialueeseen. Pohjavesialue rajautuu pääasiassa moreeni ja turvekerrostumiin sekä kalliokynnyksiin. Pohjavesialue on osa luodekaakkosuuntaista harjujaksoa. Muodostuma on laaja kangas, jonka aines on hiekkaa ja soraa. Lajittunutta ainesta on levinnyt rantavoimien vaikutuksesta varsinaisen muodostuman liepeille, etenkin Isomäen eteläpuolelle. Alueella on yksi syvä suppa, Ukonhauta. Pohjavettä purkautunee ympäröiville soille ja Kikurinjärven eteläpuolella olevan Iisakinlähteen lähteiköistä. Uudelleen rajatun pohjavesialueen laskennallinen antoisuus on n. 220 m 3 /d. Iisakinlähteen lähteikköalueella on kolme selvää avolähdettä, joista kaikista purkautuu pohjavettä kohtalainen määrä. Isoimmassa lähteessä on vanhoja lautoja, muuten se on luonnontilainen. Lähteen ympäristö on kostea ja siinä esiintyy pohjavettä indikoivia lajeja. Kaksi muuta lähdettä ovat luonnontilaisia ja niistä lähtee luonnontilaiset norot järveen. Kasvillisuus lähteiden ympäristössä on rehevää. Avolähteiden ympäristössä tihkupintoja, joista selvästi purkautuu pohjavettä ja näillä tihkupinnoilla esiintyy pohjavedestä riippuvaisia lajeja. Lähteikköalue on ravinteisuudeltaan mesotrofinen. Purkautuvan pohjaveden lämpötila on noin 4 astetta. Pohjaveden purkautumispaikkoja sijaitsee useassa eri tasossa, jonka perusteella voidaan arvioida, että lähteiden läheisyydessä on huonosti vettä johtavia kerroksia, jotka estävät pohjaveden vapaata virtausta. Alue on luonnontilainen. Ei vedenottoa. Maatutkaluotaustutkimusraportti: Sastamala/Urjala, , GeoWork Infra Oy. Putkikortit Urjala , Mitta Oy.

11 Selvitys 11 (12) Pohjavesialue Kiimakangas luokka Kiimakankaan pohjavesialue kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. Alueen arvioitu antoisuus ylittää 100 m 3 /d. Ei rajausmuutoksia. Pohjavesialue rajautuu etelässä kallioalueisiin ja muualla savikerrostumiin sekä Kiimasuon kohdalla turvekerrostumiin. Pohjavesialue on kaakkoluode suuntainen harju, jossa on pieni idän suuntainen haara. Muodostuman maaaines on soravaltaista ja harjun vedenjohtavuusominaisuudet ovat hyvät. Maapeitteen paksuus vaihtelee 5 20 metrin välillä. Eteläpäässä muodostuma sijaitsee kallioalueen päällä. Pohjavettä johtavat kerrokset ovat yhtenäiset lähes koko muodostuman pituudelta. Pohjavesi virtaa harjun suunnassa kaakosta luoteeseen. Pohjavettä purkautuu harjun luoteispäädystä sekä mahdollisesti harjun lounaislaidan alaville peltoalueille. Pohjavettä on arvioitu muodostuvan alueella 350 m 3 /d. Ei vedenottoa.

12 Selvitys 12 (12) Pohjavesialue Pynnänkangas luokka Pynnänkangas kuuluu 2luokkaan, koska alueella ei ole vedenottamoita tai suunnitteilla vedenottoa. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä ylittää 100 m 3 /d. Pohjavesialueen ja muodostumisalueen rajaa on muutettu maatutkatulosten perusteella. Eteläosassa Rajamoision kohdalla kallio nousee pohjavedenpinnan yläpuolelle, joten Pynnänkankaan ja Jeltinkankaan välistä rajaa siirretään reilu kilometri nykyistä pohjoisemmaksi. Eteläosa liitetään Jeltinkankaan 1Eluokan pohjavesialueeseen. Muodostuma rajautuu pääasiassa moreeni, savi ja turvekerrostumiin sekä etelässä kalliokynnykseen. Pohjavesialue on osa laajaa harjujaksoa, joka jatkuu kaakkoon kohtalaisen yhtenäisenä aina Urjalan keskustaan asti ja siitä eteenpäin kohti kaakkoa. POSKIhankkeen yhteydessä vuosina tehdyn maaainestutkimuksen perusteella harjun maaaines on pääasiassa runsaasti kiviä sisältävää soraa, joka on paikoin huonosti lajittunutta. Koskemattomien harjukerrostumien paksuudet vaihtelevat 7,5 20 metrin välillä ja pohjaveden yläpuoliset maakerrostumat ovat keskimäärin 3,5 metrin paksuisia. Hiekkaa on paikoin levinnyt muodostuman liepeille. Harjussa on vedenjakaja Heinäsuon kohdalla, jonka luoteispuolella virtaussuunta on kohti luodetta ja kaakkoispuolella kohti kaakkoa harjun suuntaisesti. Pohjavettä purkautuu harjua ympäröiville soille, mm. Heinäsuolle ja Karhunsuolle. Eteläosassa pohjavettä purkautuu hieman harjun länsireunalta lähteistä Pynnänjärven lounaispuolelta. Alueen arvioitu antoisuus on noin 510 m 3 /d. Ei vedenottoa. Maatutkaluotaustutkimusraportti: Sastamala/Urjala, , GeoWork Infra Oy. Putkikortit Urjala , Mitta Oy. LIITTEET Karttaaineisto kaikkien pohjavesialueiden osalta, josta käy ilmi alueen rajaus ja, jos kyse on muutoksesta, eroavaisuus aikaisempaan rajaukseen punaisella rajauksella. Maatutkaluotaustutkimusraportti: Sastamala/Urjala, , Geo Work Infra Oy. Putkikortit Urjala , Mitta Oy.