TOIMI-seminaari. Mallilukija toimituksen työkaluna. Merja Helle Aalto ARTS MCRG-tutkimusryhmä

Transkriptio

1 TOIMI-seminaari Mallilukija toimituksen työkaluna Merja Helle Aalto ARTS MCRG-tutkimusryhmä

2 TOIMI-hanke Tekesin rahoittama Mediakonseptien kehittäminen, johtaminen, työn organisointi ja työhyvinvointi 3 ydinyritystä 2013: Kaleva, Etelä-Suomen Sanomat, Tekniikan Maailma 2014 laajennettiin osallistujajoukkoa Mediakonseptien uudistaminen -koulutuksella 2 ilmaista seminaaria vuosittain Loppuseminaari Julkaistaan Mediakonseptien uudistaminen -kirja

3 Tutkimusta Laajat kyselyt 2013 ja 2014 Haastattelut Työn havainnointi Paikallistamis-projekti Sisällön analyysit Mallilukijaprojekti Tulossa vielä johtaminen ja organisaatio

4 Mallilukija on lehden kuviteltu lukija Halutuin, tavoitelluin lukija, tiivistelmä, puhuttelun kohde Mallilukija on hyvä toimituksen apuväline Mallilukija on stereotyyppi ja fiktiivinen hahmo. Tiivistelmä tai luonnehdinta kohderyhmän tavoitelluimmasta henkilöstä nimi ja esim. tiedontaso, ammatti, ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema, koulutus, elämäntapa, harrastukset, elämäntilanne, asuinpaikka, median käyttö yms. Tiedontaso keskeistä, ei vain Pihtiputaan mummo Jotta kirjoittaja/kuvaaja voi onnistuneesti puhutella lukijaa, hänellä on oltavat mielikuva lukijastaan Valintoihin/lehteen/yksittäisiin juttuihin kiinnostava aihe ja näkökulma mallilukija-käsitteen avulla Töyry 42007

5 Mallilukija Herättää keskustelua lehden arvoista ja tavoitteista Mallilukija auttaa fokusoimaan sisältöjä ja näkökulmia Mallilukija on elävä ihminen, jolla on monenlaisia ominaisuuksia, erilaisia lähipiirejä ja tapoja käyttää mediaa Mallilukija ei ole sääntö vaan mielikuvituksen herättäjä Mallilukija siirtyy puheeseen: Pitäisikö Kari tästä, entä Karin vanhemmat tai lapset tai työtoverit Mallilukijoita ei saisi typistää lukijaa kuluttajaksi

6 Juttuja mallilukijalle? Läheistetään juttu lukijalle, juttujen lukupäätös tehdään nopeasti Ensin: Lehden aihepiirit ja osastot Sitten jutun aihe ja mistä näkökulmasta asia kerrotaan Sitten jutun muoto ja tyyli Kenen puolella lehti on Kirjoittajan asema - lukijan asema Aika Paikka Puheenomaisuus tekstinomaisuus Suora epäsuora teksti Metaforat, sanasto, yleistajuistaminen Syntyy juttutyyppi, juttu, tyyli

7 Mallilukijamatriisi eri julkaisualustoille Jokaiselle matriisin osalle kehitään kohdennnettuja juttutyyppejä Aihe, näkökulma, tiedon taso, visuaalisuus, kirjoittamisen tavat

8 Mikä on ihmisille tärkeää? Perhe, omat vanhemmat, lapset, sukulaiset Ihmisuhteet Turvallisuus Työ ja työkaverit Harrastukset Oma lähiympäristö Yhteiskunta Maailman asiat Miten tämä asia/juttu vaikuttaa minuun ja lähipiiriini?

9 2 K1 TIISTAI 3. SYYSKUUTA 2013 TIISTAI 3.9. Henripekka Kallio Kaleva STT Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) suunnittelemat tienkäyttömaksut vaativat kaikkiin henkilöautoihin pakollista paikannusjärjestelmää. Tämä huolestuttaa sähköisiä kansalaisoikeuksia valvovaa Effi-järjestöä. Aiempien kokemusten valossa väärinkäytökset olisivat väistämättömiä, puheenjohtaja Timo Karjalainen varoittaa. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että LVM pohtii tiemaksuja, jotka olisivat keskimäärin kuusi senttiä kilometriltä, eli kuusi euroa sadalta kilometriltä. Ministeriö kiirehti saman tien oikaisemaan, että Jorma Ollilan johtamalla työryhmällä ei ole valmiita ehdotuksia, vaan se on tehnyt laskelmia eri malleista. Autoliiton laskelmien mukaan uudistukset suosisivat uusilla kalliilla autoilla vähän ajavia ihmisiä, kun taas häviäjiä olisivat käytetyillä autoilla paljon ajavat henkilöt. Autovero on korkeimmillaan uusissa autoissa. Autoliiton mukaan auto- ja ajoneuvovero on Suomessa keskimäärin noin 550 euroa vuodessa. Taajaan asuttujen alueiden kilometrimaksuilla kyseinen summa tulisi vastaan jo kilometrin vuotuisella ajomäärällä, kun keskimäärin suomalaiset ajavat kilometriä vuodessa. Ministeriön mukaan taajaan asutuilla alueilla ajetaan 90 prosenttia kaikista matkoista. Verotaso vaikuttaa kovalta. Maksu olisi yli tuplat verrattuna siihen, mitä se nyt on keskimäärin, sanoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen. Ollilan työryhmän tehtävänä on selvittää, miten Suomi voisi ottaa tiemaksut käyttöön. EU haluaa ajan mittaan käyttömaksut kaikkiin ajoneuvoihin koko liikenneverkossa, jotta liikenteen kustannukset jakautuisivat oikeudenmukaisesti ja liikennettä voitaisiin ohjailla esimerkiksi ruuhkamaksuilla. Ollilan ryhmä arvioi, että Suomessa tiemaksuilla voitaisiin vähentää sekä onnettomuuksia että liikenteen päästöjä yli viisi prosenttia vuoteen 2025 mennessä, vaikka väestö ja liikkumisen tarve samaan aikaan lisääntyvät. Arvio perustuu siihen oletukseen, että tiemaksut tekevät joukkoliikenteestä nykyistä edullisempaa henkilöautoiluun verrattuna, ja matkustajat myös siirtyvät busseihin ja juniin. Vastaavien hyötyjen saaminen nykyjärjestelmässä vaatisi tuntuvia korotuksia auto- ja ajoneuvoveroon. OULU & SEUTU KOTIMAA RAHA ULKOMAAT URHEILU Ota yhteyttä Kuva tai uutisvinkki: Lähetä kuva tai tekstaa viesti Toimitus: , toimitus@kaleva.fi Asiakaspalvelu: , tilaajapalvelu@kaleva.fi Jakelupäivystys: ma pe 6 16, la su 6 11, , jakelu@kaleva.fi Päivän pituus AURINKO NOUSEE Utsjoki 5.36 Kuusamo 5.45 Rovaniemi 5.57 Pudasjärvi 5.56 Kajaani 5.57 Kemi 6.04 Oulu 6.03 Ylivieska 6.10 Helsinki 6.19 Effi: Yksityisyys vaarantuu Autoliitto: Kalliilla uudella autolla ajavat olisivat tienkäyttömaksun voittajia. Automaattinen paikannus tulee uusiin autoihin pakolliseksi vuonna Kommentti Antti Pasanen antti.pasanen@kaleva.fi Väärinkäytökset olisivat väistämättömiä. Timo Karjalainen puheenjohtaja Effi Jorma, olisi pari kysymystä Suomessa on vuoden päivät istunut Jorma Ollilan vetämä työryhmä pohtimassa, kuinka maahan saataisiin lähitulevaisuudessa älykäs ja oikeudenmukainen liikenne, suomeksi sanottuna tiemaksujärjestelmä, joka siirtäisi autoilun verotusta ostamisesta käyttöön. Maanantaina julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella työryhmän mielestä on älykästä ja oikeudenmukaista asentaa suomalaisten autoihin satelliittiseurantalaite ja veloittaa sen jälkeen maaseudulla ajetusta kilometristä 3,4 senttiä ja kaupungissa ajetusta 6,8 senttiä. Toimeksiantaja liikenne- ja viestintäministeriö kiirehti maanantaina kertomaan, että ei lopullinen malli tällainen ole, koska työ on kesken. Tiedot saavat tosiaan toivomaan, että julkisuuteen on lorahtanut jonkinlainen puolivalmiste, sillä nyt malli on jos sallitte vertauksen täynnä reikiä kuin keväinen suomalainen maantie. Kiperin kysymys tiemaksuissa liittyy yksityisyyden suojaan. Verottaja saisi paikannusjärjestelmästä tiedot missä ja milloin autoilla liikutaan, tai vähintään veron perusteena olevat ajokilometrit eri maksuvyöhykkeiltä. Effi pelkää, että paikannustietoja käytettäisiin pian muuhunkin. Timo Karjalainen vertaa tilannetta biometrisiin passeihin. Hiljaisilla teillä autoileva maksaa vähemmän Poliisi olisi heti halunnut niitä Keskimääräinen auto- ja varten otetut sormenjäljet käyttöönsä rikostutkintaan. 550 euroa ajoneuvovero vuodessa Myös rekisterien vuotaminen epäilyttää. Esimerkiksi edesmenneen hiihtäjän Mika Myllylän tietojen urkkimisesta sai syytteen lähes sata poliisia ja virkamiestä. Liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa ensi vuonna maksujärjestelmien kokeilun, jonka Paljon autoileva, km/vuodessa Vähän autoileva, km/vuodessa valmistelu on vielä kesken. Tekniikka tulee todennäköisesti perustumaan satelliittipaikannukseen, sillä kaikissa Taajaan asutulla alueella Taajaan asutulla alueella e/vuosi 680 e/vuosi EU:ssa myytävissä uusissa autoissa on vuoden 2015 jälkeen e/vuosi 340 e/vuosi oltava satelliittipaikannukseen Harvaan asutulla alueella Harvaan asutulla alueella perustuva hätäilmoitusjärjestelmä ecall. Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö ja Autoliitto Petri Ehrola ajaa työmatkaa Oulun ja Raahen välillä. Hän ei näe käyttömaksukaavailuissa mitään hyvää. Tiemaksujen kerääminen edellyttää, että suomalaisten autoihin ruuvattaisiin gps-satelliittipaikantimet. Sen jälkeen auton jokainen liike tallentuu viranomaisten tietokantaan. Mieleen nousee heti tukuittain kysymyksiä systeemin elinkelpoisuudesta. Kuka gps-laitteen maksaa? Kuinka kertyvän jättimäisen tietomäärän turvallisuus varmistetaan? Kuka tietoja saa käyttää ja mihin? Onko kansalaisten liikkeiden jatkuva automaattiseuranta laillista tai moraalista? Kuvitellaanko suomalaisten hyväksyvän jatkuvan kyttäyksen? Moniko poliitikko kannattaa tätä? Entä kuinka väärinkäyttö estetään? Nythän kuka tahansa voi tilata netistä pienikokoisen gpssignaalin häirintälaitteen parilla kympillä. Jos ja kun tällaisten laitteiden käyttö kielletään, saman vaikutuksen saa peittämällä gps-paikantimen antennin foliolla. Tuleeko folion myymisestä siis luvanvaraista? Jos autoni varastetaan, ja varas ajelee sillä kilometriä Saariselälle ja hylkää sinne, pitääkö minun vaatia palautusta varkaan ajelemista kilometreistä? Kysyn vaan. Moni päättäjä epäilee Kun nykyään bensan ja dieselin veroa korotetaan, se iskee yhtä lailla kainuulaiseen, joka tarvitsee välttämättä työssään autoa kuin myös laiskuuttaan kantakaupungissa autoilevaan helsinkiläiseen. Oras Tynkkynen (vihr.) Pitkät etäisyydet työpaikoille, kouluihin ja kauppoihin tekevät oman auton käytöstä välttämätöntä, eikä siitä saa ihmisiä rangaista. Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) Kolme senttiä on paljon maaseudulla, jossa etäisyydet palveluihin ovat kymmenkertaisia kaupunkilaisten matkoihin verrattuna. Mikko Alatalo (kesk.) Ei voida ihan yksiselitteisesti vetäistä jotain Pähkinäsaaren rauhan rajaa ja todeta, että toisella puolella on verotus matalampaa ja toisella puolen korkeampaa. Janne Sankelo (kok.) Autokanta on jo siinä mielessä turvallista, että isoin turvallisuuden parantaminen löytyy sieltä ratin ja penkin välistä. Ari Jalonen (ps.) Miksi meidän täytyy kehittää kalliita satelliittitietojärjestelmiä, kun muualla maailmassa asia on ratkaistu yksinkertaisesti tietulleilla? Jukka Kopra (kok.) Minusta tienkäyttömaksuja voitaisiin harkita yksittäisillä tieosuuksilla. Raimo Piirainen (sd.) Matti Heikura Kaleva OULU Järkyttävää miettiäkään tällaisia korotuksia, kun työntekijälle luvattiin juuri 20 euroa lisää palkkaa kuukaudessa. Tämähän on ihan absurdia koko homma. Pikkuisen jäitä hattuun. Näin kommentoi oululainen sähköasentaja Petri Ehrola julkisuuteen saatettuja kaavailuja kiinteän auto- ja ajoneuvoveron korvaamista kilometripohjaisella tieverolla. Taajaan asuttu alue 6,8 senttiä/km Harvaan asuttu alue 3,4 senttiä/km AURINKO LASKEE Utsjoki Kuusamo Rovaniemi Pudasjärvi Kajaani Kemi Oulu Ylivieska Helsinki Koonnut RIKU ROSLUND, grafiikka HEIKKI VÄLIAHO ja SIMON VARISTO/STT JUKKA-PEKKA MOILANEN Paljon ajava: Absurdi homma! Ehrola asuu Oulussa, mutta työskentelee vuorosähköasentajana Raahen Rautaruukilla. Päivittäinen työmatka suuntaansa on 80 kilometriä, eli 160 kilometriä päivässä ja noin kilometriä vuodessa. Kuuden sentin kilometriverotuksella siitä tulisi euron lisävero. Uusien autojen halpeneminen ei käy lisäveron puolustukseksi. Pienipalkkaisen on aivan turha haaveilla uuden auton ostosta, Ehrola huomauttaa. Verotusidean oikeudenmukaisuus ja älykkyys saa Petri Ehrolan nauramaan ja ihmettelemään, kenen mielestä tämä olisi sitä. Muutenkin tuntuu, että holhoaminen koko ajan lisääntyy. Pistetään uusia lakeja alkoholista ja tupakasta ja nyt autoihin pitäisi asentaa satelliittitunnistimet, jotta kyttäys lisääntyisi entisestään. Tämä on aivan lapsellista, Ehrola huomauttaa. Sää klo klo klo Kaupunginhallitus torppasi Rinnevaaravalituksen Liisa Lehto-Peippo, Heikki Uusitalo Kaleva PYHÄJÄRVI Yksi asia lienee varma: tämä ei jää viimeiseksi uutiseksi Tita Rinnevaarasta ja Pyhäjärvestä. Kaikki muu näyttääkin sitten sekavammalta. Raija Leppäharju, Tyyne Tuikka ja Aarne Liuska ovat hakeneet muutosta Pyhäjärven kaupunginhallituksen kesäkuiseen päätökseen, jolla se hylkäsi heidän oikaisuvaatimuksensa. Vaatimus koski kaupunginjohtaja Tita Rinnevaaran pyyntöä keskeyttää virkavapaus. Kaupunginhallitus totesi maanantaina, että päätös virkavapaudesta on tehty oikein. Valittajat vaativat kaupunginhallituksen päätöksen kumoamista, koska päätös on heidän mielestään lainvastainen ja on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Lisäksi he vaativat hallinto-oikeudelta päätöstä siitä, että Rinnevaaralla on ollut oikeus palata hoitamaan Pyhäjärven kaupunginjohtajan virkaa. Kaupunginhallitus kutsui viime vuoden heinäkuussa Veikko Tikkasen hoitamaan kaupunginjohtajan viransijaisuutta enintään vuodeksi erikseen laaditulla sopimuksella. Rinnevaaran virkavapauden keskeyttäminen ei ollut kaupunginhallituksen mielestä tarkoituksenmukaista. Valittajien mielestä varsinainen viranhaltija ei saa joutua epäoikeudellisempaan asemaan, vaan on sopimustenkin perusteella viranhoitajana ensisijalla. Kaupunginhallitus katsoi, että pikemminkin Veikko Tikkanen olisi voinut joutua epäedulliseen asemaan, jos Rinnevaaran virkavapaus olisi keskeytetty. Päätös syntyi valittajien mukaan virheellisessä järjestyksessä ja on lainvastainen, koska kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Tikanmäki on valmistellut, esitellyt ja ollut päättämässä oikaisuvaatimusta. Tikanmäki on tehnyt kunnallisvalituksen Rinnevaaran virkavapaudesta. Hallitus otti täysin päinvastaisen kannan. Hallituksen mukaan valittajat eivät ole myöskään yksilöineet, millä perusteella Tikanmäki olisi esteellinen. Ranska vyörytti uusia todisteita Damaskoksen iskusta STT, Reuters, AFP PARIISI Ranskalaiset parlamentaarikot saivat maanantaina eteensä uutta tiedustelutietoa Damaskoksen vajaan kahden viikon takaista tapahtumista. Muun muassa satelliittikuviin perustuvan analyysin mukaan on selvää, että hyökkäys kemiallisilla aseilla tehtiin hallituksen alueelta kapinallisia vastaan. Tiedustelutietojen mukaan hyökkäyksessä käytettiin kehittyneitä aseita, joita kapinallisilla ei ole. Hyökkäys oli aiempia iskuja laajempi ja sen tarkoituksena oli vallata alueita takaisin. Pääministeri Jean-Marc Ayrault n mukaan vastatoimia tarvitaan, mutta Ranska ei aio iskeä yksin, vaan tavoittelee edelleen liittoumaa. Parlamentti käsittelee asiaa keskiviikkona. Syyrian presidentti Bashar al- Assad torjui syytökset ja varoitti Ranskaa sotatoimien seurauksista Le Figaro -lehdessä.

10

11

12 Mallilukijan houkuteltava Mallilukija ei oo keskimääräinen lukija, mallilukija on se ketä mä ajattelen, eiks niin? Ja sitten kun kirjoitetaan Elinalle, niin myös ne miehet, jotka tietää enemmän, niin ne viittii lukea sen jutun, mutta jos mä kirjoitan sille miehelle joka tietää hitsisti, niin Elina ei lue. Jos mä kirjoitan Elinalle, niin miehetkin lukee. (Ote keskustelusta verkkotyöpajasta )

13 Mallilukijalomake: Ennen jutun kirjoittamista Toimittaja ja esimies keskustelevat, toimittaja kirjaa lomakkeelle seuraavat asiat. Jutun aihe Miksi juttu tehdään, jutun tärkeys ja merkitys - kenelle Juttutyyppi Suunniteltu julkaisupäivä ja sivu/osasto Kenelle juttu suunnataan ja miksi Jutun näkökulma, tietolähteet ja haastateltavat, miksi valittiin Miten juttu paikallistetaan ja/tai läheistetään Kirjoittamisen tapa ja lukijan puhuttelu Kuvat ja graafit

14 Jutun julkaisemisen jälkeen heti palaute jutusta Toimittaja ja esimies keskustelevat, toimittaja kirjaa lomakkeelle seuraavat asiat ja lähettää esimiehelle ja Merja Helteelle Jutun aihe ja otsikko Julkaisupäivä ja sivu/osasto Miten suunnitelma toteutui Mitä keinoja käytettiin mallilukijan tavoittamiseen Mikä oli hankalaa Parannusehdotuksia jatkoon

15 Kalevan sisällön analyysi 5 arkipäivää, Kotimaa, Oulun seuru ja Raha 236 juttua Kaleva on asiallinen perinteinen uutislehti, joka pyrkii antamaan yleiskuvan kotimaan, Oulunseudun, talouden (ulkomaan ja urheilun) tärkeimmistä uutistapahtumista - jotka toimitus on valinnut Broadsheet vetää paljon ykkösiä ja kakkosia sirpaleista tietoa Juttuja on hyvin paikallistettu Neutraali/kuvaileva esitystapa, byrokratia ja prosessit tuottavat aiheita Arki eristetty teemasivuille?

16 ESS sisällön analyysi 5 arkipäivää, ei urheilu, ulkomaat, liitteet 798 juttua analysoitu ja luokiteltu Laaja kattaus kotimaan uutisia Hyvin tehty perinteinen uutislehti Lukijan koukuttamista voisi parantaa Broadsheetin ongelma: paljon pikkujuttuja,jotka vievät aikaa Yläpalstan juttuja 120, ykkösiä 173