SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Loppuraportti Säkylän kunta

Transkriptio

1 SATAKUNNAN ENSIMMÄINEN IKÄIHMISTEN KANSALAISRAATI Aristoteles näki arvon siinä, että tavalliset ihmiset keskustelevat, väittelevät ja päättävät yhdessä kansankokouksissa; verrattuna siihen, että asiantuntijat päättäisivät yksinään Loppuraportti Säkylän kunta

2 Sisällysluettelo 1.0 Mikä on kansalaisraati? Deliberatiivinen demokratia Kansalaisraadin toteutus Miksi Säkylässä? Ikäihmisten osallisuus Ikäpoliittinen strategia lähtökohtana Kansalaisraatiprosessin keskeisimmät vaiheet Vapaaehtoisten rekrytointi Asiantuntijoiden rekrytointi Kansalaisraadin päivien kulku Päivä Päivä Päivä Päivä Julkilausuma Kansalaisraatilaisten palautetta Liitteet Liite 1. Ikäihmisten kansalaisraadin hankehenkilökunta Liite 2. Ikäihmisten kansalaisraadin mainosjuliste Liite 3. Ikäihmisten kansalaisraadin ilmoittautumislomake Liite 4. Ikäihmisten kansalaisraadin kokoonpano Liite 5. Ikäihmisten kansalaisraadin aikataulu Kuvia kansalaisraadin päivistä Lähteet

3 1.0 Mikä on kansalaisraati? Kansalaisraati (Citizens Jury) edustaa uudenlaista vaikuttamisen kanavaa, joka on kansainvälisesti yksi eniten toteutetuista deliberatiivisen demokratian muodoista. Suomessa kansalaisraateja on toteutettu vasta muutama, vaikka kokemukset ulkomailta ovat erinomaiset. (Raisio & Vartiainen 2011, ) Kansalaisraadin keskeisimpiä etuja ovat päätöksenteon tueksi saatava tieto ja yhteisymmärryksen kasvu silloin, kun joudutaan ratkaisemaan vaikeita ongelmia. Ne nostavat myös kuntalaisten huomion sellaisiin yhteiskunnallisiin asioihin, jotka muuten jäisivät vain päättäjien ratkaistavaksi. Hyödyllisenä voi myös pitää itse prosessia, joka vaatii kuuntelemaan toisten mielipiteitä ja sovittamaan omat mielipiteensä muiden mielipiteisiin. (Raisio & Vartiainen 2011, ) Kansalaisraadin esikuvana toimivat amerikkalaisten tuomioistuinten valamiehistö, jossa valamiehet todistusaineiston kuulemisen ja syvällisen keskustelun jälkeen päätyvät esittämään tuomionsa. Samoin kansalaisraadissa joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään heille annettua kysymystä. (Raisio & Vartiainen 2011, 37.) Kansalaisraati sopii myös erinomaisesti ns. pirullisten ongelmien (wicked problems) ratkaisuun, joka teki siitä sopivan ja käyttökelpoisen konseptin Säkylässä. Pirullista ongelmaa voidaan luonnehtia mm. seuraavasti: 1. Pirullisiin ongelmiin ei välttämättä ole lainkaan ratkaisuja 2. Pirullisiin ongelmiin voi olla runsaasti ratkaisuja 3. Pirullisiin ongelmiin voi olla myös runsaasti sellaisia ratkaisuja, joita ei edes tulla ajatelleeksi 4. Kysymys onkin luovuudesta keksiä uusia ratkaisuja (Raisio 2010; Camillus 2008) 1.1 Deliberatiivinen demokratia Deliberatiivinen demokratia voidaan suomentaa harkitsevaksi, pohdiskelevaksi tai keskustelevaksi demokratiaksi. Sen klassinen ideaali voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Joukko ihmisiä kokoontuu yhteen käsittelemään valittua alueellista tai kansallista asiaa 2. Saapuessaan paikalle heillä on kullakin oma näkemyksensä siitä, miten kohteeksi valittu asia tulisi ratkaista. Deliberaation tarkoitus on kuitenkin se, että osallistujat pohtivat ja keskustelevat valitusta teemasta avoimesti ja toisiaan kunnioittaen 3. Tavoitteena on, että keskusteluja ohjaa kognitiivinen järkeily, ei vallankäyttö. Osallistujat ovat toki alttiita ryhmän vaikutuksille. Ryhmävaikutukset näkyvät kuitenkin vain siinä mielessä, että 2

4 osallistujat voivat olla valmiita muuttamaan omia mielipiteitään silloin kun faktat ja perustelut antavat siihen aihetta 4. Osallistujien oman edun tavoittelu hälvenee keskustelun fokusoituessa konsensukseen ja yhteiseen hyvään. Kun osallistujat vaihtavat mielipiteitä ja kuuntelevat toistensa perusteluja he päätyvät lopulta yhteiseen näkemykseen siitä, miten deliberaation kohteena ollut asia kannattaisi ratkaista (Raisio & Vartiainen 2011, ) 1.2 Kansalaisraadin toteutus Jefferson Center on yhdysvalloissa toimiva voittoa tavoittelematon järjestö, joka on rekisteröinyt kansalaisraati tavaramerkin. Rekisteröintiä ei ole kuitenkaan tehty kaupallisista syistä, vaan sen tarkoituksena on suojella kansalaisraati menetelmän integriteettiä ja sen myötä koko prosessin legitimiteettiä. ( Suomessa kansalaisraati hakee vasta konseptina paikkaansa ja sitä on sovellettu muutamalla eri tavalla, kuitenkin kunnioittaen sen perusajatusta ja toteuttamisen ideaa. Kansalaisraadin perusideassa on muutama kohta, joka tekee siitä ainutlaatuisen vaikuttamisen kanavan. Mm. aiheen valinta, raatilaisten rekrytointi, asiantuntijoiden rekrytointi, päivien kulku, deliberaatio ja julkilausuman laatiminen ovat tärkeimpiä vaiheita kansalaisraati prosessissa. 1. Aiheen valinta. Toteuttaja tahoilla pitää olla selvä visio aiheesta, jonka perusteella kansalaisraati tulisi järjestää. 2. Raatilaisten rekrytointi. Kansalaisraatiin kerätään vapaaehtoisia ihmisiä n Alle 30 hengen raati mahdollistaa laadukkaat deliberaatiokeskustelut sekä inhimilliset resurssit. 3. Asiantuntijoiden valinta. Raatiin kutsutaan muutama, aiheen kannalta relevantti asiantuntija-todistaja, joita kansalaisraatilaiset saavat kuulustella lisätäkseen tietoisuuttaan käsiteltävästä teemasta. 4. Päivien kulku. Varsinainen raati voidaan järjestää 2-4 päiväsenä tapahtumana, kuitenkin seuraten alkuperäistä mallia: 1. asiantuntijoiden kuulustelu 2. deliberaatio keskustelut 3. julkilausuman laatiminen. 5. Deliberaatio keskustelut. Kansalaisraatilaiset käsittelevät aihetta keskustelemalla siitä koulutettujen puheenjohtajien johdolla pienryhmissä sekä koko ryhmän kesken 6. Julkilausuman laatiminen. Lopuksi raatilaiset laativat aiheesta julkilausuman, jossa ilmenevät heidän yhteiset näkemyksensä käsiteltävästä aiheesta. ( The Jefferson Center 2004) 3

5 Edellä mainitulla prosessilla pyritään seuraavaan kolmiportaiseen malliin: (Yankelovich & Friedman 2010, 18 20) Koko prosessia hallitsee ammattitaitoinen hankehenkilöstö, jonka tärkein moottori on projektityöryhmä. Työryhmään kuuluvat projektipäällikkö ja muu projektihenkilöstö sekä fasilitaattorit eli deliberaatiokeskustelujen puheenjohtajat. Tärkeä osa hankehenkilöstöä on myös ohjausryhmä. Sen tarkoituksena on olla yleinen neuvonantaja, varmistaa prosessin oikeudenmukaisuus, valita asiantuntijat, määritellä kansalaisraadin käsiteltävä asia, tarkentaa kansalaisraadin rakennetta sekä antaa vinkkejä markkinoinnissa yms. Ohjausryhmän tulisi olla myös mahdollisimman edustettu ja pitää sisällään kaikkien sidosryhmien jäseniä, jotta koko prosessin legitimiteetti pysyisi korkeana. (Raisio & Vartiainen 2011, ) 2.0 Miksi Säkylässä? Säkylän kunnan perusturvatoimen tilanne oli keväällä 2012 erittäin otollinen käynnistää kansalaisraati prosessi. Tulevan ikäpoliittisen strategian suunnittelu oli alkanut aikaisemmin keväällä ja ikäihmisten osallisuutta haluttiin näkyväksi koko strategiaprosessin ajan. Osallistaminen aloitettiin BIKVA-arviointimallia hyödyntäen. Mallin mukaisesti Säkylässä tehtiin kolme ryhmähaastattelua, jonka tuloksia arvioitiin portaittain BIKVA-arviointimallin mukaisesti. Haastatteluilla 4

6 kerättyjä paikallisten ikäihmisten ajatuksia tulevaisuuden palveluista hyödynnettiin myöhemmin lähes suoraan kunnan ikäpoliittisessa strategiassa. Osallistamista ei kuitenkaan haluttu jättää ainoastaan strategiaprosessin alkuun, vaan sen haluttiin jatkuvan aina loppuun saakka, joka johti lopulta kansalaisraadin järjestämiseen. 2.1 Ikäihmisten osallisuus Kuntalain mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oltava edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan lain mukaan edistää erityisesti mm.: tiedottamalla kunnan asioista ja järjestämällä kuulemistilaisuuksia, selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa, järjestämällä yhteistyötä kunnan tehtävien hoitamisessa sekä avustamalla asukkaiden oma-aloitteista asioiden hoitoa, valmistelua ja suunnittelua. (Kuntalaki 1995, 4 luku 27.) Myös Ikäihmisten palveluiden laatusuositusten mukaan kuntalaisille on turvattava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ikääntymispolitiikan strategiseen suuntaamiseen ja palvelujen laadun kehittämiseen. Tämä edellyttää, että kunnan ikäihmisten erilaiset voimavarat, kuten poliittiset, sosiokulttuuriset ja taloudelliset voimavarat, otetaan paremmin huomioon paikallisella tasolla. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, ) Niin ikään tuleva laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista vaatii ikäihmisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista. Laki luonnoksen mukaan lain tavoitteena on parantaa ikääntyneen väestön mahdollisuutta vaikuttaa elinolojaan koskevien päätösten valmisteluun ja ikääntyneelle väestölle tärkeiden palvelujen kehittämiseen kunnassa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, ) 2.2 Ikäpoliittinen strategia lähtökohtana Kansalaisraadin yhdistäminen sopi strategiaprosessiin erinomaisesti, koska nyky-yhteiskunta vaatii julkisten suunnitelmien teossa myös sitä koskevien ihmisten mielipiteitä. Myös Säkylän kannalta uuden konseptin kokeilu oli kannattavaa, koska kunnan ikäpoliittisen strategian kantava teema oli ikäihmisten aktivointi ja osallisuus. Koko strategian saattaminen kansalaisraadin käsiteltäväksi olisi työllistänyt raatilaiset useiksi viikoiksi. Järkevintä olikin tehdä kansalaisraatilaisille erillinen luonnos ikäpoliittisesta strategiasta, johon oli nostettu askarruttavimmat teemat sekä sellaiset aiheet, joihin strategiatyöryhmä kaipasi lisää kuntalaisten näkemyksiä. 5

7 Kansalaisraadille annettiin mahdollisuus päästä suunnittelemaan seuraavia strategiasta nostettuja aiheita: 3.0 Kansalaisraatiprosessin keskeisimmät vaiheet Projektityöryhmän mukaan kansalaisraadin seuranta voidaan kiteyttää muutamaan keskeiseen vaiheeseen, jotka mahdollistavat kansalaisraadin onnistumisen. Keskeisimmät vaiheet ovat vapaaehtoisten ja asiantuntijoiden rekrytointi sekä varsinaiset kansalaisraatipäivät. 3.1 Vapaaehtoisten rekrytointi Uuden tuntemattoman konseptin käyttäminen, johon ihmisten piti vapaaehtoisesti osallistua, osoittautui hyvin haastavaksi projektiksi. Paikalliset eläkeläiset suhtautuivat erittäin varovaisesti kansalaisraadin ideaan ja vielä enemmän sen järjestäjätahoon, eli kuntaan. 6

8 Haasteiksi vapaaehtoisten rekrytoinnille osoittautuivat: 1. Äärimmäinen varovaisuus uuttaa konseptia kohtaan. Kansalaisraati oli täysin tuntematon paikallisille ikäihmisille 2. Kunta järjestäjänä. Kuntaan suhtauduttiin niin ikään hyvin varovaisesti ja se koettiin liian viralliseksi 3. Turhautuneisuus vaikuttamista kohtaan. Paikalliset vanhukset eivät uskoneet voivansa vaikuttaa kunnan asioihin 4. Kesä osoittautui myös vaikeaksi ajankohdaksi. Eläkeläisjärjestöt kokoontuivat hyvin vähän ja monet paikallisten ikäihmisten foorumit olivat kesällä hiljaisia (lukuun ottamatta toria) Voimavarojen panostaminen tehokkaaseen markkinointiin nousi lopulta yhdeksi tärkeimmäksi tekijäksi, jotta onnistuttiin järjestämään toimiva kansalaisraati. Ilmoittautumisaika ikäihmisten kansalaisraatiin oli heinäkuun alusta elokuun kolmanteen päivään saakka. Tuona aikana kansalaisraadin markkinointia tehtiin hyvin aktiivisesti. Markkinointisuunnitelmaan kuului: 1. Yksi iso (lähes aukeama) lehtijuttu paikallislehti Alasatakunnassa sekä muutamia pieniä juttuja muissa alueen sanomalehdissä 2. A1-kokoisten julisteiden jakaminen ympäri kuntaa 3. Useita rekrytointitapaamisia paikallisten eläkeläisryhmien kanssa 4. Projektityöryhmän edustajan rekrytointi kunnan vilkkaalla torilla Lopulta mukaan saatiin tarpeeksi iso ryhmä paikallisia ikäihmisiä ja kansalaisraati päästiin järjestämään onnistuneesti. Huomionarvoista rekrytoinnissa on kuitenkin tulevia kansalaisraateja ajatellen edustettavuuden varmistaminen. Miten saada ikäihmiset vakuuttuneiksi vaikuttamisen todellisuudesta? Miten kansalaisraati tulee esitellä tarpeeksi yksinkertaisena, jotta sitä on helppo lähestyä? Miten saada vähemmän koulutetut ja aktiviteettien ulkopuolella elävät ihmiset ilmoittautumaan kansalaisraatiin? 3.2 Asiantuntijoiden rekrytointi Kesä ja sen mukanaan tuomat kesälomat osoittautuivat myös asiantuntijoiden rekrytoinnissa haastavaksi tekijäksi. Melko nopea aikataulu oli niin ikään este muutamille henkilöille. Kymmenien puheluiden ja sähköpostien jälkeen asiantuntijaryhmä saatiin kuitenkin koottua ja loppujen lopuksi paikalle kutsutut henkilöt olivat omanalansa tunnettuja asiantuntijoita. 7

9 Ikäihmisten kansalaisraadin asiantuntijoina toimivat: Yleisasiantuntija vanhuudesta: Geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti Muistisairaudet: Geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen Aktiivinen ikääntyminen: Jere Rajaniemi (VTM, sosiologi) Ikäinstituutista Neuvonta: Vanhustyön keskusliitossa ohjelmapäällikkönä toimiva Reija Heinola (virkavapaalla terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kehittämispäällikön tehtävistä) Omaishoito: Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt Säkylän rakenteelliset tekijät: Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää Kokemusasiantuntija: Tehostetun palveluasumisyksiön asukas Martti Halme 3.3 Kansalaisraadin päivienkulku Kansalaisraatiprosessi saatiin päätökseen , kun vuorossa olivat varsinaiset raatipäivät. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan paremmin, miten varsinainen kansalaisraati eteni Päivä 1. Kansalaisraadin ensimmäinen päivä sujui erinomaisesti. Päivän kulku seurasi suunniteltua aikataulua lähes poikkeuksetta. Ensimmäisenä perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää avasi tilaisuuden ja toivotti raatilaiset tervetulleiksi, jonka jälkeen projektikoordinaattori Kari Kankaanranta kertasi raatilaisten kanssa tulevien päivien tapahtumat ja vastaili raatilaisten viimeisiin kysymyksiin ennen varsinaista alkua. Raadin avaus menikin hieman suunniteltua nopeammin, joten aikaa jäi vielä runsaasti ennen ensimmäisen asiantuntijan, geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen luentoa. Ylimääräinen aika käytettiin raatilaisten keskusteluun vanhuudesta ja vanhenemisesta sekä harjoiteltiin torstain pienryhmäkeskusteluja. Kahvit päästiin nauttimaan aikataulun mukaisesti ja tilaisuuden ensimmäinen asiantuntijakin aloitti sovitun tarkasti kello 15:00. Markus Halmisen luento oli erinomainen, joka varmasti herätti raatilaisissa mielenkiintoa muistisairauksia kohtaan. Luento herätti myös muutamia kysymyksiä sekä keskustelua pöydissä, joka oli niin ikään toivottu reaktio. Ensimmäinen päivä päästiin päättämään aikataulun mukaisesti kello 15:45 Halmisen luentoon, joka antoi hyvät eväät torstain keskusteluja silmälläpitäen. Huomionarvoista ensimmäisen päivän järjestelyistä: Väljät aikataulut antoivat mahdollisuuden rentoon keskusteluun, joka karisti raatilaisista ylimääräisen jännityksen pois. Tärkeää on myös varata aikaa 8

10 kansalaisraatikonseptin selvittämiseen raatilaisille, jotta kenelläkään ei ole epäselvyyttä tulevien päivien tapahtumista tai omasta roolista. Säkylässä raatilaiset olivat jo tietoisia kansalaisraadista ja päivien ohjelmista, koska ne oli käyty selvittämässä jokaisella raatilaiselle henkilökohtaisesti ennen varsinaisia kansalaisraatipäiviä. Edellä mainittu valmistelu on suositeltavaa myös tulevaisuudessa, koska se tekee varsinaisten raatipäivien aloittamisen huomattavasti helpommaksi, koska jokainen raatilainen tuntee tällöin tehtävänsä ja raadin idean ennen varsinaisia raatipäiviä Päivä 2. Kansalaisraadin toinen varsinainen päivä koostui kokonaan asiantuntijoiden luennoista. Päivä aloitettiin aamulla kello 10:00 perusturvajohtaja Kalevi Mäkipään luennolla, joka käsitteli Säkylän rakenteellisia tekijöitä kunnan väestöstä ja palveluista. Toisena luennoijana oli Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt. Hänet oli kutsuttu asiantuntijaksi omaishoidosta. Ruokailemaan päästiin suunnitelman mukaan kello 11:00, jonka jälkeen päivän luentoja jatkoi kello 12:00 Jere Rajaniemi Ikäinstituutista. Rajaniemen luento käsitteli aktiivista ikääntymistä. Toisen päivän neljäs luento oli neuvontapalveluista, joiden asiantuntijaksi oli kutsuttu Vanhustyön keskusliitosta Reija Heinola. Päivän päätti geriatrian erikoislääkäri Laura Jartin luento, joka käsitteli yleisesti vanhuutta ja vanhenemista. Toinen päivä sujui suunnitelmien mukaan ja raatilaiset sekä henkilökunta pääsivät nauttimaan erinomaisista asiantuntijaluennoista koko päivän ajan. Asiantuntijoiden luennot herättivät raatilaisissa myös sopivassa määrin kysymyksiä, joihin luennoitsijoilla oli aikaa vastata ja herätellä keskustelua kolmannelle päivälle. Huomionarvoista toisesta päivästä: Asiantuntijaluentojen kuuntelu kokopäivän ajan saattaa olla joillekin melko raskasta. Luentojen jakaminen usealle päivälle olisikin suositeltavaa, jotta jäisi enemmän aikaa myös keskusteluilla luentojen välissä. Säkylässäkin asiantuntijaluentoja olisi voitu jakaa hieman enemmän. Esimerkiksi ensimmäisellä päivälle olisi mahtunut vielä toinen luento. Asiantuntijoista pitää muistaa kuitenkin heidän tärkein tarkoituksensa: raatilaiset saavat tarvittavan informaation ja jää aikaa heidän tarkentaville kysymyksilleen. Asiantuntijoiden jakamista useille päiville kannattaakin harkita joka kerta erikseen mm. raatilaisten vireystilan huomioon ottaen. Säkylän käyttämä malli osoittautui loppujen lopuksi toimivaksi ja raatilaiset olivat tarvittavan pirteitä kokopäivän ajan, eli luennot saatiin kaikki kuunneltua jo toisena päivänä, jolloin kolmas päivä saatiin pyhittää kokonaan deliberaatio keskusteluille. 9

11 3.3.3 Päivä 3. Kansalaisraadin kolmas päivä koostui pääasiassa deliberaatio keskusteluista. Päivä avattiin kuitenkin viimeisen erityisasiantuntijan lyhyellä luennolla. Kello 9:00 kansalaisraadille esiintyi tehostetun palveluasumisyksikön asukas Martti Halme. Hän kertoi elämästään asumisyksikössä ja vastaili raatilaisten kysymyksiin jokapäiväisestä elämästään. Kokemusasiantuntijan luennon jälkeen päästiin aloittamaan päivän varsinainen teema eli deliberaatio keskustelut. Päivän rakenne koostui pienryhmäkeskusteluista, sekä päivän päätteeksi koko ryhmän yhteisestä keskustelusta. Pienryhmäkeskustelut toteutettiin kolmessa, noin viiden hengen ryhmässä, joissa oli mukana fasilitaattori ja häntä sihteerin tehtävässä avustanut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelija. Aamupäivä keskusteltiin samoilla kokoonpanoilla ja ruoan jälkeen pienryhmien henkilöitä sekoitettiin, jotta saatiin uudenlaisia näkökulmia teemoihin. Keskustelut käytiin hyviä tapoja kunnioittaen eli ei puhuttu toisten päälle ja kuunneltiin muita ryhmän jäseniä. Keskustelut sujuivatkin erinomaisesti ja kehitysideoita tuli paljon. Myös fasilitaattorit toimivat ammattitaitoisesti ja jakoivat puheenvuoroja, ottamatta kuitenkaan kantaa keskusteltaviin aiheisiin. Pienryhmä keskustelujen jälkeen opiskelijat ja muu henkilökunta vetäytyivät syrjään tekemään yhteenvetoa pienryhmä keskusteluista ja keräämään yhteen ryhmissä eniten kannatettuja kehitysideoita. Samaan aikaan tilaisuuden puheenjohtajana toiminut Päivi Åberg johti koko ryhmän välistä keskustelua. Päivä sujui suunnitelmien mukaan ja raatilaiset saivat muodostettua henkilökunnan avustuksella hyvän rungon julkilausumalle, joka viimeisteltiin neljäntenä päivän. Huomionarvoista kolmannen päivän tapahtumista: Fasilitaattoreilla on erittäin tärkeä tehtävä toimia pienryhmien puheenjohtajina ja pitää raatilaiset aiheessa. Myös pienryhmissä toimimista kannattaisi selventää tehokkaammin raatilaisille ja tehdä selvät suunnitelmat fasilitaattoreiden kesken käsiteltävien aiheiden järjestyksestä, aikatauluista sekä löytää sama linja jokaiseen pienryhmään. Kokemusasiantuntijan valmentaminen hänen tehtäväänsä on myös tärkeä seikka, joka pitää huomioida kansalaisraadin valmisteluissa, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Esitys ja mahdolliset kysymykset kannattaa käydä huolella läpi ennen varsinaisia raatipäiviä Päivä 4. Kansalaisraadin neljäs päivä päätti neljän kuukauden prosessin ja varsinaiset neljä raatipäivää kello 14:00. Päivän pääteema oli julkilausuman valmistaminen, jonka jälkeen se luovutettiin 10

12 perusturvalautakunnan puheenjohtaja Anna-Liisa Kärille, kunnanjohtaja Teijo Mäenpäälle sekä perusturvajohtaja Kalevi Mäkipäälle. Päivän päätteeksi pidettiin vielä lehdistötilaisuus kello 13:00. Julkilausuman muodostuminen sujui yllättävän hyvin, ja siihen saatiin koottua keskusteluista nousseita, yhteisiä kehitysideoita, joita kaikki raatilaiset kannattivat. Julkilausuman tekemistä helpotti huomattavasti kolmannen päivän päätteeksi muodostettu yhteenveto deliberaatio keskusteluista. Huomionarvoista päätöspäivästä: Julkilausuma on hyvä tehdä yhteistyössä henkilökunnan kanssa, koska aikaa on rajatusti. Kansalaisraadin legitimiteetin kannalta julkilausumassa pitää näkyä ainoastaan raatilaisten ideoita ja ehdotuksia. Virkamiehet, poliittiset tahot tai henkilökunta eivät saa ottaa kantaa sisällöllisiin asioihin. Julkilausuman eteneminen kannattaa myös selventää tarkasti kansalaisraatilaisille, jotta he tietävät mitä tuotokselleen tapahtuu. 11

13 Julkilausuma 12

14 Kansalaisraatilaisten palautetta Raatilaisten kokemukset kansalaisraadista olivat kaikilla mukanaolijoilla erinomaiset. Konseptille toivottiinkin jatkoa tulevaisuudessa niin Säkylässä, kuin myös muualla Suomessa. Kiitosta saivat erityisesti järjestelyt ja laadukkaat asiantuntijat. Vaikka suurimmalle osalle raatilaisista vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen oli ollut nihkeää ja epäilys kansalaisraadin mahdollisuuksista oli ollut melko suurta, oli kaikki raadin jälkeen hyvin iloisia siitä, että olivat päässeet mukaan ainutlaatuiseen tilaisuuteen. Monelta raatilaiselta tuntuikin päivien myötä jopa unohtuvan päätöksentekoon vaikuttamisen mahdollisuus ja iloksi nähtiin tilaisuus itsessään, eikä ainoastaan sen mahdollisuudet kuntalaisten osallistajana. Jo pelkästään asiantuntijaluennot ja mahdollisuus kuulla alansa ammattilaisia oli monelle ikimuistoinen ja hyvin opettavainen kokemus. Niin ikään ruoka- ja kahvitarjoiluja kiiteltiin kovasti, mikä vaikuttaa järjestäjän taholta pieneltä asialta, mutta joka oli raatilaisille tärkeää. Kiitoksia ja kehuja tuli lopulta jokaiselta osa-alueelta, mukaan lukien mm. keskustelujen sujuvuus, joustavat aikataulut, hyvät ennakkovalmiudet ja opastamiset ennen kansalaisraatia, mielenkiintoiset käsiteltävät aiheet sekä viihtyisä työilmapiiri. Projektin henkilöstössä ja fasilitaattorina mukana ollut Hanna Nyfors tarkasteli kansalaisraadin jälkeen raatilaisten kokemuksia vanhuudesta lyhyellä kyselylomakkeella. Vastauksien narratiivisessa tarkastelussa kansalaisraadin kokemukset erottuivat seuraavasti: Ikäihmiset pääsivät nyt osallistumaan ja vaikuttamaan vanhuspalvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen. Kansalaisraati käytäntö tulisi ottaa käyttöön kaikissa maamme kunnissa. Raati esitti kansalaisraatikäytännön jatkamista. Näin myös seuraavat ikääntyvät kuntalaiset pääsevät aikanaan osallistumaan ja edistämään ikäihmisten hyvinvointia 13

15 Liitteet Liite 1. Ikäihmisten kansalaisraadin hankehenkilökunta Kansalaisraadin ohjausryhmään kuuluivat: Sari Huhtinen (Attendo) Hanna Nyfors (Kaste hankkeen projektipäällikkö) Kalevi Mäkipää (Säkylän perusturvajohtaja) Armi Kreivilä (Säkylän vanhustyön- ja kotihoidonohjaaja) Anneli Luoto (seniori asiantuntija) Kari Kankaanranta (projektikoordinaattori/ohjausryhmän sihteeri) Projektityöryhmä: Kalevi Mäkipää (Perusturvajohtaja/projektipäällikkö) Sini Rekola (Markkinointi sihteeri) Kari Kankaanranta (projektikoordinaattori) Fasilitaattorit (pienryhmien puheenjohtajat): Hanna Nyfors Heli Toroska Kari Kankaanrata Puheenjohtajien tukena kolme satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijaa sihteereinä ja heidän esimiehenä toimi Sari Huhtinen Mentori: Harri Raisio (Tutkija tohtori, Vaasan yliopisto) Puheenjohtaja Päivi Åberg Seuranta & arviointi Loppuraportin vastuuhenkilö Kari Kankaanranta Pro gradu tutkielman aiheesta tekee Maarit Raukola 14

16 Liite 2. Ikäihmisten kansalaisraadin mainosjuliste 15

17 Liite 3. Ikäihmisten kansalaisraadin ilmoittautumislomake 16

18 Liite 4. Ikäihmisten kansalaisraadin kokoonpano Silja Saveljeff Anneli Lallukka-Vanhanen Lasse Vanhanen Helvi Rekola Suoma Tirkkonen Eeva-Liisa Kotsalo Jenny Hutri Ilmi Suutari Kauko Aalto Matti Liukkonen Olavi Mäkinen Jaakko Aalto-Setälä Päivi Aalto-Setälä Terttu Pesonen Arja Salonen Riitta Saajoranta-Huitu 17

19 Liite 5. Ikäihmisten kansalaisraadin aikataulu 4.9 Kansalaisraadin avaustilaisuus klo 13:30 16:00. 13:30 14:30 Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää avaa tilaisuuden, jonka jälkeen raatilaisille tarkennetaan kansalaisraati konseptin idea, sekä tulevien päivien tapahtumat 14:30 15:00 Kahvitarjoilu 15:00 15:45 Geriatrian erikoislääkäri Markus Halmisen luento muistisairauksista 5.9 Asiantuntijoiden luennot klo 10:00 15:30 10:00 10:15 Perusturvajohtaja Kalevi Mäkipää selvittää raatilaisille Säkylän rakenteellisia tekijöitä ja tulevia muutoksia 10:15 11:00 Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n aluekoordinaattori Pia Järnstedt luennoi omaishoidosta 11:00 12:00 Ruokailu 12:00 12:45 Jere Rajaniemi (VTM, sosiologi) Ikäinstituutista luennoi aktiivisesta ikääntymisestä 12:45 13:30 Vanhustyön keskusliitossa ohjelmapäällikkönä toimiva Reija Heinola Luennoi neuvontapalveluista 13:30 14:00 Kahvitauko 14:00 14:45 Geriatrian erikoislääkäri Laura Jartti luennoi vanhuudesta ja vanhenemisesta 14:45 15:30 Keskustelua päivän teemoista 6.9 Deliberaatio keskustelut klo 09:00 15:30 09:00 09:30 Kokemus asiantuntija: paikallinen ikäihminen kertoo elämästään tehostetun palveluasumisen yksikössä 09:30 11:00 Pienryhmäkeskustelua (kahvitarjoilu keskustelujen yhteydessä) 11:00 12:00 Ruokailu 12:00 13:00 Pienryhmäkeskustelut jatkuvat uusilla kokoonpanoilla 13:00 15:30 Keskustelua koko ryhmän kesken sekä julkilausuman luonnostelua (kahvitarjoilu keskustelujen yhteydessä) 7.9 Julkilausuman laatiminen sekä lehdistötilaisuus 08:00 14:00 08:00 11:30 Julkilausuman laatimista (kahvitarjoilu työskentelyn yhteydessä) 11:30 12:30 Ruokailu 13:00 Lehdistötilaisuus & kahvitarjoilu 14:00 Kansalaisraadin päätös 18

20 Kuvia kansalaisraadin päivistä 19

21 20

22 Lähteet: Camillus 2008, Strategy as a wicked problem, Harvard business review Jefferson Center 2004, Citizens Jury Handbook Kuntalaki /365 Raisio & Vartiainen 2011, Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen - Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa, Helsinki Raisio 2010, Embracing the Wickedness of Health Care, Vaasan yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö 2008, Ikäihmisten palveluiden laatusuositus, Helsinki Sosiaali- ja terveysministeriö 2012, Laki ikääntyvän väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (laki luonnos ja keskeisimmät perustelut), Helsinki viitattu Yankelovic & Friedman 2010, Toward Wiser Public Judgment, Nashville 21