Johdanto 2. Yhteiskunnan muutostrendit joilla vaikutusta muutostarpeisiin 4. Muutostrendit yhteiskunnassamme 4

Transkriptio

1 0

2 Sisällysluettelo Johdanto 2 Yhteiskunnan muutostrendit joilla vaikutusta muutostarpeisiin 4 Muutostrendit yhteiskunnassamme 4 Liikuntakulttuurin keskeisiä muutostrendejä 6 Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelman yleiset tavoitteet 7 Alueellinen liikunnan ja urheilun palveluverkosto 9 Ohjelman osa-alueet 10 Ohjelman osa-alueet, tavoitetila v. 2020, keskeiset muutostarpeet ja toimenpiteet 10 Liikunnan ja urheilun johtaminen ja koordinointi Etelä-Karjalassa 10 Liikunnan ja urheilun olosuhteet 11 Huippu-urheilu ja akatemiatoiminta 13 Työssäkäyvien ja ikääntyvien liikunta 14 Lasten ja nuorten liikunta 17 Lajien ja seurojen välinen yhteistyö 18 Toimintamallit 20 Seurafoorumit kehittämään paikallisia ja toimijakohtaisia yhteistyöverkostoja 21 Etelä-Karjalan liikuntapaikat Liite 1 Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluseurat Liite 2 1

3 Johdanto Suomalaisessa urheilun tekemisessä on tapahtunut ja tapahtuu merkittäviä muutoksia lähivuosina. Muutoksissa tavoitellaan liikuntaa ja urheilua tekevien eri toimijoiden yhteistyön lisäämistä ja työn tekemistä yhteisten tavoitteiden eteen. Toimialajärjestöt, lajiliitot, lajiliittojen alueet, seurat, seurojen hallitusten jäsenet sekä talkooihmiset, valmentajat ja muut aktiivit tekevät valtavan määrän päällekkäistä työtä liikunnan ja urheilun edistämiseksi. Etelä-Karjalan maakunnalla on rakenteensa puolesta mahdollisuus olla edelläkävijä liikunta- ja urheilutyön yhtenäistämisessä ja mahdollisuus profiloitua entistä vahvempana liikunnan ja urheilun maakuntana. Sitä varten on oltava vahva liikunta- ja urheiluohjelma, joka kokoaa yhteen kaikki liikunta-alan toimijat ja tuottaa vankan pohjan eteläkarjalaisen liikunnan ja urheilun kehittämistyölle. Liikunnan vapaaehtoistoiminta ja urheiluseuraverkosto on kattava Etelä-Karjalan alueella. Vaarana on kuitenkin eriytyminen, missä tahot toimivat yksin, vain omien tavoitteidensa mukaisesti. Lisäksi tarvitaan uudenlaisia toimintamuotoja, joilla ihmisiä saadaan enemmän takaisin liikunnan pariin. Eri tahojen uudenlainen yhteistyö avaisi palvelujen tuottamiseen laajemman mahdollisuuden, jossa koko Etelä-Karjalan kattava liikunta- ja urheiluohjelma toimisi keskeisenä vaikuttajana. Liikunnan ja urheilun merkitystä sekä tärkeyttä voidaan perustella monella tavalla. Liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomia ja liikkumattomuus on suuri yhteiskunnallinen ongelma, sillä liian vähäisen liikunnan aiheuttamien suorien taloudellisten kustannusten on arvioitu olevan vuosittain Suomessa n miljoonaa euroa. Viime vuosina tietämys on lisääntynyt myös liikkumattomuuden ja mm. runsaan istumisen terveydellemme aiheuttamista ongelmista. Terveysvaikutusten lisäksi liikunta tuottaa jännittäviä elämyksiä ja viihteellisiä hetkiä. Urheilun avulla rakennetaan paikallista ja alueellista identiteettiä ja liikunta-alojen yhteisöt sekä toimintatavat luovat monitahoista hyvinvointia. Uuden ohjelman avulla voidaan tukea eteläkarjalaisten seurojen tekemää huippu-urheilua edistävää työtä, edistää hyvinvointia liikunnan ennaltaehkäisevillä vaikutuksilla sekä selvittää, mitkä alueelliset toimenpiteet tukevat liikkumista ottaen huomioon myös erityisryhmät. Aiemmin mainittua liikkumattomuuden kustannusrasitetta voidaan aktiivisilla toimilla keventää. Ohjelman keskeisenä periaatteena on liikunnallisen elämäntavan ja kansalaistoiminnan edistäminen. Suomalaiset liikuntajärjestöt ovat luoneet itselleen yhteisen näyn halutusta tulevaisuudesta: Olemme maailman liikkuvin urheilukansa Visio2020 sisältää ajatuksen liikunnasta, urheilusta ja kansalaistoiminnasta elämäntapana koko elämänkulussa. Etelä-Karjalan 2

4 liikunta ja urheiluohjelma on yksi askel eteenpäin vision toteutumisesta maakunnallisella tasolla. Tämä ohjelma on tehty eteläkarjalaisen liikunnan ja urheilun kehittämisen suunnannäyttäjäksi. Ohjelmaa tehtäessä on pyritty tunnistamaan ne monet eri tahot, jotka vaikuttavat päätöksillään ihmisten liikuntakäyttäytymiseen ja liikuntamahdollisuuksiin, kuten esimerkiksi koulu, urheiluseura, työyhteisö, koti, muuta elinympäristön merkitystä unohtamatta. Jokainen taho tekee valintojaan omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaisesti, myös liikunnan edistämisen suhteen Ohjelman tavoitteena on toimia pohjana maakunnalliselle liikunnan edistämiselle, kuten maakunnan liikuntapalveluiden ja -olosuhteiden määrätietoinen kehittäminen, liikunnan arvostuksen nostaminen ja liikunta- ja urheilukulttuurin vetovoimaisuuden säilyttäminen. Tarkoituksena on koota yhteinen näkemys niistä toimenpiteistä, jotka edistävät liikunnallista elämäntapaa sekä tuottaa kehittämis- ja toimenpide-ehdotuksia, joilla pyritään turvaamaan liikunnan toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa. Suomalaisessa liikuntakulttuurissa perinteisesti kunta on luonut liikunnalle puitteet ja urheiluseurat toiminnan. Liikunnan toteutumiseen vaikuttavat myös monet muut toimijat tuottamalla liikuntaan soveltuvaa ympäristöä ja toimintaa. Julkisen ja kolmannen sektorin liikuntapalveluja täydentää yksityinen sektori. Kuntien heikentyneestä taloustilanteesta huolimatta liikunnan edistäminen on Suomessa edelleen pitkälti kuntien vastuulla. Liikuntalain mukaan liikunta on kansalaisten peruspalvelu ja palvelujen järjestäminen on yksi tapa vahvistaa kuntalaisten tasa-arvoisuutta. Kunnilla on itsenäinen asema ja vastuu huolehtia palveluiden tasosta ja laadusta, mikä on johtanut alueiden erilaistumiseen myös liikuntapalveluiden suhteen. Edellä mainitun asiankin vuoksi on ilmaantunut tarve käsitellä liikunta-asioita myös maakunnallisesti. Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelmassa on pyritty kiinnittämään huomiota myös liikunnanpalvelurakenteen kehittämiseen kuntarajat ylittävänä yhteistyönä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjontaan liittyvän toivottavasti kehittyvän yhteistyön näkökulmasta. 3

5 Yhteiskunnan muutostrendit joilla vaikutusta muutostarpeisiin Muutostrendit yhteiskunnassamme Jotkut toimintaympäristössä ennakoitavista ilmiöistä ovat suhteellisen hyvin tunnettuja sekä piirteiltään että seurauksiltaan, toiset taas ovat epämääräisempiä ja vaikutuksiltaan vaikeammin ennakoitavia. Tunnistettuja, isoja muutostrendejä ovat Ikääntyminen Alueellinen keskittyminen ja kaupungistuminen Internetin ja sosiaalisen median leviäminen Yksilöllisten arvojen ja valintojen korostuminen Liikkumisen kannalta merkittäviä kehityssuuntia on havaittavissa mm.: 1) Äärimmilleen viety turvallisuus pysäyttää luonnollisen liikkeen. Varovaisuus voi johtaa lapsen ylisuojelemiseen. Ylikorostuneessa turvakulttuurissa vastuu lapsen turvallisuudesta vieritetään helposti kolmansille osapuolille, jolloin esimerkiksi ammattikasvattajat tai viranomaiset pahimmillaan kieltävät liikkumisen. Mielikuvilla on tässä suuri merkitys. Asetuksilla ja määräyksillä rajoitetaan ihmisten itsenäinen ajattelu ja vastuunotto itsestä. 2) Ohjatun liikunnan ja kertasuoritusten määrä on jonkin verran lisääntynyt kolme kertaa viikossa tunti kerrallaan mutta arkiliikunnan määrä on vähentynyt. Monipuolinen ja aktiivinen elämäntapa on avaintekijä niin elämäntapasairauksien ehkäisyssä kuin huippuurheilumenestyksessäkin. Modernissa elämäntavassa näyttävät korostuvan uutuus, nopeus ja helppous pitkäjänteisen ponnistelemisen sijaan. 3) Varhaislapsuudessa omaksutut taidot, tiedot ja asenteet vaikuttavat pitkälle aikuisuuteen. Alueellinen keskittyminen ja kaupungistuminen luovat ympäristön, joka muovaa merkittävällä lasten liikuntatottumuksia ja - käsityksiä. Nämä käsitykset voivat törmätä perinteisiin hiihdin kouluun kesät ja talvet -ajatusmalleihin. Elinympäristö ja sen toimintakulttuuri vaikuttaa voimakkaasti asenteisiin ja uskomuksiin. 4) Lapset osaavat pienestä pitäen leikkiä yhteisten pelisääntöjen puitteissa. Skeittarit ovat palauttaneet leikin periaatteet toimintaansa. He ohjaavat ja valmentavat toinen toisiaan itseohjautuvasti ilman aikuisten suunnittelemaa ja antamaa mallia. Kunkin osallistujan vastuu toisesta kasvaa ja kasvattaa. Olosuhteetkin voidaan luoda tai löytää itse, ilman vanhempien valmiiksi tekemään ja pahimmillaan vääränlaista liikuntapaikkaa. 4

6 5) Osallistuminen ja osallistaminen ovat itsestään selvä osa kaikkea organisoitua toimintaa niin urheiluseuroissa kuin työyhteisöissäkin. Ihmiset haluavat olla mukana tekemässä päätöksiä itseään tai perhettään koskevissa asioissa, myös harrastamisen ja liikkumisen suhteen. Ne ovat osa vetovoimaisten yhteisöjen toimintakulttuuria, niiden brändiä ja mielikuvaa. 6) Yhteiskunnan rakenteelliset hierarkiat ovat purkautumassa, nyt luodaan verkostomaisia systeemejä. Vanhat johtamisen mallit eivät enää päde tässä uudessa tilanteessa. Moderneissa organisaatioissa painotetaan itseohjautuvuutta ja itseorganisoitumista. Keskitetyn johtamisen puuttuminen saatetaan kokea kaaoksena. Tämä tuo haasteita perinteisten mallien mukaan toimivien urheiluseurojen toimintaan. 7) Vapaaehtoisuuden määrä on liikuntakulttuurissa hieman kasvanut viime vuosikymmeninä. Toisaalta yhä tiiviimpi ydinjoukko aktiiveja vastaa toiminnan toteuttamisesta. Kaiken kaikkiaan pitkäjänteinen sitoutuminen on vähentynyt, läpivirtaaminen, seurasurffailu tai kevytosallistuminen ovat lisääntyneet. Seura-aktiivit ikääntyvät, uusia sukupolvia näyttää kiinnostavan enemmän vapaamuotoinen, epämuodollinen toiminta. 8) Sosiaalinen media ei ole uusille sukupolville vain väline, se on todellisuus jota eletään ja jossa eletään. Se on keino jatkuvaan yhteyden pitoon, itsensä esille tuomiseen, vertaistukeen. Se on synnyttänyt valtavan määrän uusia yhteisöjä. 5

7 Liikuntakulttuurin keskeisiä muutostrendejä Liikuntakulttuurin osalta on kiinnitettävä huomiota sellaisiin aihepiireihin kuten fyysiseen aktiivisuuteen, liikuntaan, urheiluun, huippu-urheiluun, liikunnan kansalaistoimintaan ja urheilun seuraamiseen sekä näitä toteuttaviin organisaatioihin ja instituutioihin kuten perheisiin, päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin, urheiluseuroihin sekä työ ja muihin liikuttajayhteisöihin. Ajatuksena on viimekädessä tulkita toimintaympäristön ilmiöitä, trendejä ja muutoksia sekä niiden seurauksia näiden puitteissa toimivien ihmisten, liikkujien, urheilijoiden, vanhempien, opettajien, valmentajien, seura-aktiivien tai johtajien kannalta. Selkeitä trendejä ovat mm.: 1) Väestön vähentynyt arkiliikunta sekä lasten liikunnallisten perustaitojen heikkeneminen ja yksipuolistuminen. 2) Elämäntapasairauksien yleistyminen liikkumattomuuden seurauksena ja terveyskäyttäytymisen polarisoituminen. 3) Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta ja vapaa-ajan tarjonnan lisääntyminen sekä liikunnassa että yleisesti (erityisesti ruutuaika). 4) Liikuntamuotojen, liikuntaan liittyvän tarjonnan ja liikuntakäsitysten huomattava laajeneminen ja moninaistuminen sekä yhtenäiskulttuurin pirstaloituminen myös liikuntakulttuurissa. 5) Urheiluseuroissa toimivien vapaaehtoisten määrän lievä kasvu, sitoutumattomuus pitkäjänteiseen tekemiseen ja vapaamuotoisen toiminnan vetovoiman lisääntyminen. 6) Kasvavat odotukset seura- ja järjestötoimintaa kohtaan, jonka seurauksena osaaminen, laatu ja ammattimaisuus korostuvat. 7) Menestymisen kulttuurin yleistyminen sekä huippuosaaminen ja huipputeknologian mahdollisuudet. 8) Urheilun ja erityisesti huippu-urheilun merkitys keskeisenä viihteen muotona, urheiluviihteen tarjonnan ja kuluttamisen vahva asema. 9) Markkinamekanismin vahvistuminen varsinkin (huippu)urheilussa ja osin muuallakin liikuntakulttuurissa. 10) Liikunnan ja urheilun poliittisen ja yhteiskunnallisen kysynnän lisääntyminen, lisääntynyt poliittinen ohjaus ja urheilun autonomian pienentyminen. 6

8 Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelman yleiset tavoitteet Iso päämäärä Etelä-Karjala Suomen liikkuvin maakunta vuonna 2020 ja sen tuloksena maakunnan väestön hyvinvoinnin ja toimintakykyisyyden turvaaminen. Edellytykset, jotka tarvitaan: Lasten, nuorten ja aikuisväestön liikunnallisen elämäntavan mahdollistaminen ja varmistaminen Tulevaisuuden liikuntasuunnittelulla ja -rakentamisella mahdollistetaan monipuolisempi liikkuminen Keinot, joilla tavoitteisiin päästään: Liikuntakasvatuksen tehostaminen ja liikunnan aseman parantaminen Huippu-urheilun tukeminen ja edistäminen kehittämällä lasten ja nuorten parissa toimivien valmentajien ja ohjaajien osaamista sekä urheiluakatemiatoimintaa Seuratoiminnan resurssien parempi kohdentaminen ja päällekkäisyyksien purkaminen. Uusien yhteistyömallien ja -muotojen käytäntöön vienti Liikuntatoimijoiden ja kumppaneiden osaamisen kehittäminen liikuntasektorin eri toimialoilla Monipuolinen ja vuorovaikutteinen viestintä, joka lisää ihmisten osallistumista. Ohjelman tavoitteiden toteutuminen hyödyttää seutukunnallisesti, kuntatasolla, seuroja, ihmisten lähipiiriä sekä henkilökohtaisesti Urheilijan ja valmentajan polkujen luominen Liikkujan polun luominen Liikkumattoman polulta liikkujan polulle mahdollistaminen. 7

9 Maakunnallisen palveluverkoston luominen toteuttamaan ohjelman tavoitteita Nyt seurat, lajiliitot, kunnat, liikuntayrittäjät ja muut liikuttajat muodostavat oman maailmansa Haetaan roolitusten ja työnjaon selkeyttämistä, keskittymistä yhdessä sovittujen roolien mukaisiin vahvuusalueisiin, jotka kaikkien tiedossa Uutta toimintatapaa, uusia tehokkaampia työmuotoja Tavoitteena osaamisen kasvu verkoston toimijoiden välillä ja yhteistyöllä Enemmän palveluja urheilijan ja liikkujan tarpeisiin Osaaminen käytössä joustavasti yli laji- ja kuntarajojen Tehokkuus, korkea laatu Koko liikuntayhteisön osaamisen hyödyntäminen. 8

10 Alueellinen liikunnan ja urheilun palveluverkosto Toimintatavan kokonaisuus: Yhdessä tehdyt, yhteiset tavoitteet kaikilla toimijoilla Liitot alueineen, Aluejärjestöt, Akatemiat, Opistot Samat palvelut saatavilla koko Suomessa Keskittyminen ensisijaisesti yhteisiin valintoihin Valtakunnalliset yhteiset sisällöt: Liikkuva lapsuus Lisää liikettä nuorille ja aikuisille Elinvoimainen seuratoiminta Menestyvä huippu urheilu Tavoitteet: Samoja peruspalveluja maan kattavasti Uusi toimintatapa, uusia tehokkaampia työmuotoja Roolitusten ja työnjaon selkeyttäminen, keskittyminen yhdessä sovittujen roolien mukaisiin vahvuusalueisiin, jotka kaikkien tiedossa Osaamisen hyödyntäminen joustavasti yli alue- ja järjestörajojen Osaamisen lisääntyminen verkoston toimijoiden keskuudessa Tehokkuuden ja laadun lisääminen. 9

11 Ohjelman osa-alueet Liikunnan ja urheilun johtaminen ja koordinointi Etelä-Karjalassa Lajien ja seurojen välinen yhteistyö Liikunnan ja urheilun olosuhteet Liikkeen lisääminen o Lasten ja nuorten päivittäisen liikunnan määrä ja laatu o Huippu-urheilu ja akatemiatoiminta o Työssäkäyvien ja ikääntyvien liikunta. Ohjelman osa-alueet, tavoitetila v. 2020, keskeiset muutostarpeet ja toimenpiteet Liikunnan ja urheilun johtaminen ja koordinointi Etelä-Karjalassa TAVOITETILA VUONNA 2020: Johtamisesta ja koordinoinnista vastaa yksi taho sovittujen raamien mukaisesti. Urheilijan/liikkujanpolku toimii raamina johtamisessa. Seurojen, kuntien ja liikuntajärjestöjen toiminta on organisoitua ja yhtenäistä. Kokonaishallinnasta on sovittu seurojen, kuntien ja liikuntajärjestöjen kesken. Roolit on määritelty ja sovittu. Miksi tämä on tärkeää? Paikallinen vaikuttamismahdollisuuksien ja esim. hankerahoituksen mahdollistaminen Ihmisten innostuksen ja motivaation aikaansaaminen, kun voidaan itse vaikuttaa asioihin Maakunnan erityispiirteiden huomioiminen Eri toimijoiden roolit selkeytettävä -> asiakasnäkökulma Kehittämisen ohjaus ja edunvalvonta 10

12 Keskeiset muutostarpeet Ajattelutapojen ja toimintamallien uudistaminen, yhteistyön rajojen kyseenalaistaminen Liikunnan merkityksen kasvattaminen päätöksenteossa Johtamismallin muutos verkostot, tukee seurojen toimintaa Roolien selkeyttäminen, maakuntaliiton merkityksen kasvattaminen Paikallisten yritysten tiiviimpi mukanaolo Kuntien eri hallinnon alojen yhteistyön edistäminen liikunnan hyväksi Toimenpidesuositukset Liikunnan ja urheilun johtamisen kokonaisvastuu EKLU:ssa (puolueeton asiantuntija) Säännölliset urheilu- ja liikuntafoorumit (yritykset, kunta, seurat, EKLU) Lajien ja jaostojen yhteiset foorumit ja tapaamiset. Liikunnan ja urheilun olosuhteet TAVOITETILA VUONNA 2020: Maakunnallinen suunnittelu ja käytön suunnittelu MAAKUNNALLINEN NÄKEMYS KAIKESSA JA SITOUTUMINEN YHTEISEEN NÄKEMYKSEEN JA MUIDEN TUKEMINEN. Olosuhteet ovat kehitetty toimiviksi ja vastaamaan liikkujien määrää sekä tarpeita. Koulujen pihat ovat liikkumaan kannustavia. Jokaisella urheilulajilla on tarjolla ideaaliset liikuntaolosuhteet. Tähän on päästy seurojen keskinäisellä yhteistyöllä. Liikuntapaikkojen suunnittelu tehdään yhteistyössä liikkujien ja rakennuttajien kesken, liikennesuunnittelussa huomioidaan myös liikunnan tarpeet. Yksityinen sektori: vahvuutena toiminnan joustavuus ja tehokkuus, yksityisten liikuntapaikkojen määrä ja merkitys kasvanut Laadukkaiden liikuntapaikkojen ja toimivan yhteistyöverkoston kautta maakunnassa järjestetään arvokisoja ja muita isoja tapahtumia säännöllisesti 11

13 Miksi tämä on tärkeää? Rajalliset resurssit voidaan suunnata järkevästi Ihmisillä mahdollisuus harrastaa koko maakunnassa -> innostaa ja motivoi liikunnan harrastamiseen Muuttuvassa toimintaympäristössä tarvitaan uudenlaisia toimintamalleja valtion ja kuntien rahoituksen pienentyessä Tiedon saannin varmistaminen asiakkaalle, mistä löytää harrastusmahdollisuudet Merkitys paikallisesti ja maakunnallisesti isojen tapahtumien järjestämisen osalta Keskeiset muutostarpeet Tunnettuuden, tiedonsaannin ja saatavuuden helpottaminen Yhteistyön kehittäminen liikuntapaikat, majoitustilat, myös yksityisen sektorin kanssa Maakunnallisesti yhteisen näkemyksen synnyttäminen Yhteisten periaatteiden aikaansaaminen saatavuuden, taksojen ja maksujen osalta Yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollistaminen, kestävät perustelut Toimenpidesuositukset Koulujen ja päiväkotien ulko- ja sisätilat tehokkaampaan käyttöön, paikallisesti käytettävissä ympäri vuoden Urheilukenttien ja muiden ulkoliikuntapaikkojen käytön aktivointi, ohjaajavalmiuksia työntekijöille Liikunnan huomiointi kunnallisessa rakentamisessa, saneeraamisessa ja olemassa olevien rakenteiden hyödyntäminen. 12

14 Huippu-urheilu ja akatemiatoiminta TAVOITETILA VUONNA 2020: Etelä-Karjala on houkutteleva opiskelupaikka urheileville nuorille Urheilijat haluavat pysyä Etelä-Karjalassa puitteiden ollessa kunnossa Urheilijat harjoittelevat päivä-aikaan, ainoa tapa lisätä harjoitusmääriä Akatemia on laajentunut ala-luokille, yliopistoon ja muihin maakunnan oppilaitoksiin. Akatemiavalmentajat saavat korvausta työstään. Maakunnasta löytyy selkeä urheilun keskuspaikka tai lajien keskuspaikkoja, jotka vastaavat huippu-urheilusta Valmennuksen tuki ja tukipalvelut, valmennuksen osaamisen kehittäminen, tuki myös valmentajille. Lajiliitot mukana eteläkarjalaisen valmentajan polun rakentamisessa Miksi tämä on tärkeää? Mahdollisuus tukea urheilijan polkua Huippu- urheilun näkyvyys, tunnettuus ovat merkittäviä identiteetin muodostamisessa Kaikki hyötyvät urheilulle rakennetuista liikuntapaikoista Tarjoaa elämyksiä Luo yhteisöllisyyttä Tapahtumien kautta tuo elinvoimaa, näkyvyyttä ja parantaa osaamista Omilla nuorilla mahdollisuus pysyä maakunnassa Uusia urheilijoita maakuntaan Keskeiset muutostarpeet Valintavaiheen ja huippu-urheilu -vaiheen paremmat ratkaisut Akatemiaresurssit ja yhteistyömuodot Akatemiahenkisen toiminnan laajentaminen Seurojen profiloituminen: harrastus-, kasvattaja- ja huippu-urheiluseurat 13

15 Valmennuksen laadun ja resurssien lisääminen Osaavien valmentajien määrän lisääminen ja aktivoiminen Arvostuksen parantaminen - > urheilijat, valmentajat Lasten ja nuorten valmennuksen laadun parantaminen Toimenpidesuositukset Huippu-urheiluvalmentaja klubi (Base Camp Oy yhteistyön kehittäminen) Kansainvälisen yhteistyön kehittäminen Valmennuksen tukitoimien parantaminen Oheispalvelujen parantaminen Olosuhteista, mahdollisuuksista tiedottaminen Maakunnan menestyjien esilletuominen Tiedottamisen / viestinnän parantaminen -> seurat Valmentajakoulutuksen saatavuus maakunnassa. Työssäkäyvien ja ikääntyvien liikunta TAVOITETILA VUONNA 2020: Maakunnan työnantajat mukana tukemassa työaikana liikkumista Yksityisten liikuntapaikkojen, yritysten ja seurojen yhteistoiminta ohjatun liikunnan puitteissa Aikuisten korttelitoiminta toimii ympäri maakunnan aktiivisten ihmisten ja yhteisöjen organisoimina Avoimia vuoroja käytettävissä ilman seurasidonnaisuutta Vanhempi väestö: erilaisia kannustimia, mahdollisuus päästä eri liikuntapaikkoihin Liikuntaryhmiä sosiaalisen ja fyysisen kunnon tueksi, kaikilla pääseväisyys maksukyvystä riippumatta. Seuroissa ns. Kilta-toiminta (ikääntyneiden itseorganisoimaa) 14

16 Eläkeläisyhdistykset aktiivisia liikuttajia Työssäkäyvät ja ikääntyvät ihmiset osallistuvat seuratoimintaan ja heitä ohjataan, valmennetaan ja motivoidaan liikkumaan oikeiden ohjaajien ja valmentajien toimesta. Tämä ryhmä on tärkeässä roolissa valmentajien palkkaamisen mahdollistavassa seurojen tulorahoituksessa. Työssäkäyvien liikunta Miksi tämä on tärkeää? Nykytilanne E-K:ssa (THL:n selvitys) Kohderyhmän merkitys yhteiskunnallisesti tärkeä Terveys, hyvinvointi -> ennaltaehkäisy, yritysten, työyhteisöjen vastuu ja rooli, ihmisen oma vastuunotto -> investointi omaan elämään Julkisten menojen pienentäminen Liikunnallisen esimerkin siirtyminen seuraaville sukupolville Keskeiset muutostarpeet Yrityskulttuurin muuttaminen liikunta-aktiiviseksi -> osana henkilöstöstrategiaa Työntekijät mukaan suunnitteluun -> oma sitoutuminen Eri tarpeita vastaavan ammattimaisen ohjauksen / valmennuksen saatavuus -> seurayhteistyö Passiivisempien aktivoiminen -> työttömät Toimenpidesuositukset Yrittäjäjärjestöjen kanssa tiiviimpi yhteistyö Työnantaja ja työntekijäjärjestöjen kanssa tiiviimpi yhteistyö Herättävät mittaukset, analyysit ja kampanjat Työpaikkasertifioinnit 15

17 Kokeilukulttuurin hyödyntäminen Työttömien liikuntaseteli Seuranta. Ikääntyvien liikunta Miksi tämä on tärkeää? Sairauksien hoitokustannusten pienentäminen Ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantaminen Mahdollistetaan kotona asuminen mahdollisimman pitkään Kohderyhmän merkitys yhteiskunnallisesti tärkeä Keskeiset muutostarpeet Ihmislähtöisempi, yksilöllinen palvelu Päivittäisen liikkumisen lisääminen, varsinkin passiivisten osalta Erilaisia tarpeita vastaavan osaamisen / osaajien lisääminen Palvelutahojen tehokkuuden parantaminen Toimenpidesuositukset Tutkimusten ja selvitysten hyödyntäminen Eksote yhteistyö EKLU, seurat -> ideoiden tuottajia, liikuntatarjonnan monipuolisuuden hyödyntäminen, aktiivisten vetäjien hakeminen Eläkejärjestöjen kanssa yhteistyö Liikunta-apteekit Eläkeläisten liikuntaseteli Mahdollisuus yksilöllisen liikuntaohjelman saamiseen Teemahankkeet ja -kampanjat Seuraverkoston hyödyntäminen. 16

18 Lasten ja nuorten liikunta TAVOITETILA VUONNA 2020: Päiväkodit, koulut ja korttelitoiminta tukemaan lasten ja nuorten päivittäistä liikuntaa Maakunnan päiväkotien ja peruskoulujen toimintakulttuuri on liikunnallinen: Koulupäivä klo > harrastustoiminta, eri rakenteilla toteutus, iltapäiväkerhomahdollisuudet, valintojen mahdollisuudet, harrastekerhot keskelle päivää, esim. joustava koulupäivä Fyysisen aktiivisuuden edistäminen peruskoulussa ja päiväkodeissa on kuntien strateginen valinta, mitä toimintasuunnitelmat tukevat. Mikäli strateginen valinta, toteutettava. Liikunnalla tunnustettu asema. Seurat tuottavat liikuntapalveluja (mm. kerhotoiminta, lajikoulutukset) kouluille koulujen tarpeiden mukaan Kaikki maakunnan peruskoulut ovat Liikkuvia kouluja. Ne toteuttavat kouluikäisten liikuntasuosituksia. Oppilaat ovat merkittävässä roolissa liikunnallisen toimintakulttuurin kehittäjinä kouluissa (esim. vertaisohjaajatoiminta). Koulujen ja päiväkotien pihat ovat liikkumaan kannustavia. Kunnissa tehdään koulupihojen kartoitus ja suunnitelma kehittämistoimenpiteistä. Koulujen liikuntatunteja on yksi päivässä. Oppilaat liikkuvat kaksi tuntia koulupäivän aikana. Lasten liikunnalliset valmiudet ovat parantuneet. Kouluissa opetetaan liikunnan lisäksi ravitsemusoppia integroituna kotitalouden ja terveysopin kokonaisuuksiin. Opetuksella tähdätään siihen että nuoret oppivat ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Lasten oppimisen myötä alueen väestön terveys on parantunut. Miksi tämä on tärkeää? Liikunnallisen elämäntavan lisääminen ja juurruttaminen Toimintakyvyn, fyysisten valmiuksien kehittäminen Muiden valmiuksien kehittäminen (seurannan vaikutukset) -> vastuunotto itsestä, sisäinen yrittäjyys Luo edellytykset huippu-urheilulle ja siinä menestymiselle 17

19 Keskeiset muutostarpeet Liikuntamäärän selkeä lisääminen Sääntöjen, rajoitteiden muuttaminen Lajien ja mahdollisuuksien laajentaminen Vanhempien asenteiden ja tottumusten muuttuminen liikunnallisemmiksi Pois mahdollisimman helpolla - ajattelusta Toimenpidesuositukset Liikkuvan koulun ja päiväkodin periaatteiden juurruttaminen käytäntöön Harrasteliikunnan lisääminen ja kehittäminen seuroissa Virikkeellinen ympäristö ja lähiliikuntapaikkojen kehittäminen Liikunnan osaamisen lisääminen alakouluissa Liikunnallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan vakiinnuttaminen Arkiliikuntatottumusten parantaminen ja kehittäminen. Lajien ja seurojen välinen yhteistyö TAVOITETILA VUONNA 2020: Vakiintunut seurafoorumikäytäntö kaikissa kunnissa Seurojen tila uudelleen organisointi ja roolitus Seudulliset kattoseurat: yhteistyön tiivistäminen, liikuntamarkkinat keväisin ja syksyisin ja korttelitoiminta Seuroilla yhteisiä toimintoja ja työtekijöitä ja seurojen yhteistyö on tiivistä. 18

20 Tuki edistämään seurojen yhteistyötä: kriteeristö luotu Kuntien seurojentalot Miksi tämä on tärkeää? Haasteellisuus saada mukaan toimintaa pitkäjänteisesti sitoutuvia ihmisiä Mahdollistetaan harrastamisen ja harjoittelun monipuolisuus ja kustannusten kurissapitäminen Varmistetaan toiminnan laatu Kuntien tuen väheneminen 3. sektorille Palkattujen valmentajien (ammattitaitoisten) merkitys ja tarve kasvaa koko ajan Valtakunnallisen seuratuen epävarmuus Vahvempi edunvalvonta ja kumppanuus eri suuntiin Keskeiset muutostarpeet Ymmärryksen laajentaminen, asenteisiin vaikuttaminen ja yhteistyömuotojen löytäminen ja käytäntöön vienti Henkisten ja aineellisten resurssien tehokkaampi hyödyntäminen Kannustinjärjestelmän aikaansaaminen Osaamisen ja osaajien esille saaminen Seurojen tiettyjen toimintojen ja toimijoiden saaminen yhteisiin tiloihin - seuratalo Toimenpidesuositukset Seurafoorumien luominen Seurojen yhteisten tilojen, seuratalojen perustaminen jokaiseen kuntaan Paikallinen ja alueellinen osaajarekisteri (seurat, yksityinen puoli) Seurojen yhteiset kriteerit, suositukset, toimintalinjaukset esim. tietyt taksat nuorten osalta. 19

21 Toimintamallit TAVOITETILA VUONNA 2020: Seurat saavat tukea yhteiskunnalta kun he ottavat huomioon esim. syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja lapset Seurat mukaan liikuntapaikkojen remonteissa ja uusissa investoinneissa Etelä-Karjalan urheilusäätiö Auditoidut seurat yhteiskunnan tuen kelpoisia, sosiaalinen tilinpito( ei-rahallisten tavoitteiden laadinta ja seuranta), (hankemahdollisuus) Hyvinvointivero, vapaaehtoinen esim. 0,3 % (verotussysteemien nykyaikaistaminen ja mahdollisuus tukea paikallista liikuntaa), laajat mahdollisuudet kohdentaa Miksi tämä on tärkeää? Yhteiskunnan suora tuki vähenee Yritysten sponsorituki vähenee Taloustilanne -> vanhempien pienenevät mahdollisuudet rahoittaa lasten harrastuksia Harrastamisen kustannusten nousu Harrastajamäärien ja liikkuvien nuorten määrän lasku eriytyminen Urheilijan polun mukaisten ratkaisujen turvaaminen Seurojen toiminnan kehittämisen vastaamaan toimintaympäristön muutoksia Keskeiset muutostarpeet Vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia käytössä Asiantuntija-apu ja seurojen osaamistason nosto eri rahoitusmuotojen organisoinnissa Oppilaitos- ja muiden tahojen mukana olo Syrjäytymisvaarassa olevien saaminen seuratoimintaan Vaikuttaminen kuntien budjetointiin + seurojen yhteistyöhön 20

22 Uusien harrasteryhmien luominen Toimenpidesuositukset Erilaisten tukimahdollisuuksien koordinointivastuu EKLU:lla Vaikuttaminen poliittisiin päättäjiin Foorumit Yliopisto, Saimia, SAMPO, opistot Tanhuvaara Säätiö-ajatuksen eteenpäinvienti Seuratoimijoiden osaamisen kehittäminen. Seurafoorumit kehittämään paikallisia ja toimijakohtaisia yhteistyöverkostoja Seurafoorumit edistämään ohjelman tavoitteita Seurafoorumi on liikuntayhdistysten ja kunnan yhteistyöelin, jossa käsitellään ajankohtaisia teemoja tarkoituksena kehittää kunnan liikuntaelämää avoimessa vuoropuhelussa. Seurafoorumi kutsutaan koolle noin kahdesti vuodessa. Sen päätehtävänä on luoda yhteisiä kannanottoja urheilu- ja liikuntaseuroja koskettaviin kysymyksiin/asioihin sekä edistää ja synnyttää yhteistyötä. Seurafoorumi valitsee toimintansa tueksi Seuraparlamentin. Etelä-Karjalan liikunta- ja urheiluohjelma toimii seurafoorumien toiminnan pohjana. Ohjelman tavoitteita lähdetään toteuttamaan foorumin kautta. Seurafoorumin keskeiset aiheet: Seurafoorumikulttuurin käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Yhteinen linjaus yhteistyölle ja seurojen toimintaedellytysten sekä toiminnan laadun kehittämiseksi seurojen tarpeiden pohjalta. Seurojen tarpeiden kartoitus. Toiminnan vakiinnuttaminen Liikuntakulttuurin johtaminen paikkakunnalla Yhteistyössä Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry:n kanssa 21

23 Seuran toiminnan sekä suunnittelu- ja johtamistoiminnan kehittäminen Henkilöstö Selkeä toiminta-ajatus o tavoitteellisuus Osaaminen yhdistystoiminnan eri osa-alueilla o aktiivinen kouluttaminen Talous kunnossa ja tulonlähteet kestävällä pohjalla Toiminta vakiintunutta o suunnitelmallisuus ja kehittävä ote toiminnassa o strategia Kehittämisvalmius ja halukkuus yli toiminta- tai lajirajojen Näkyvyys/imago Seuraparlamentin valinta Valitaan isommissa kunnissa Seuraparlamentin kokoonpano on puheenjohtaja ja 10 jäsentä. Parlamentti valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Seuraparlamentilla on sihteeri, joka toimii yhteistyössä seurojen ja kaupungin kanssa. Kokouksiin kutsutaan tarvittaessa eri alojen edustajia. Parlamentin toimikausi on kaksi vuotta. Puolet jäsenistä on erovuorossa vuosittain. Se kokoontuu vuosittain 4-6 kertaa. Seuraparlamentti valitaan kokouksessa Seurafoorumissa. Jokaisella seuralla on yksi ääni. Kokoukseen voivat lähettää edustajansa kaikki liikuntaseurat jotka toimivat kyseisen kunnan alueella. Parlamentin jäsenistön valinnassa pyritään mahdollisimman kattavaan edustukseen: esimerkiksi toimi- ja luottamushenkilöitä, yksilö- ja joukkuelajeja, huippu-urheilua ja terveysliikuntaa, lasten ja nuorten liikuntaa ja erityisryhmien liikunta. Se on asiantuntijaelin kunnan päätöksenteon seuratoimintaa koskevissa asioissa. Sillä ei ole varsinaista päätösvaltaa vaan se antaa lausuntoja liikuntaan liittyvistä asioista. 22

24 Seuraparlamentti voi omalta osaltaan myös edistää kunnan eri hallintokuntien välistä yhteistyötä liikunnan parhaaksi. Seuraparlamentin tehtävänä on tuottaa kaupungin käyttöön seurakentän yhteinen näkemys keskeisistä niiden toimintaan vaikuttavista asioista kaupungin päätöksenteossa. Seuraparlamentti ideoi uutta toimintaa, tekee aloitteita ja kehittää yhteistyötä edelleen. Seuran ja kunnan välisen yhteistyön kehittäminen Liikuntakulttuurin aseman vahvistaminen kunnan alueella. Liikuntakulttuurin yleissuunnittelu Vuorovaikutus liikuntaseurojen ja kaupungin välillä o aloitteita molempiin suuntiin Käyttäjädemokratian kehittäminen Yhteistyösopimukset. 23

25 Etelä-Karjalan liikuntapaikat Liite 1 Parikkala Kirjavalan ampumarata Ampumarata Parikkala Rajavartioston ulkoampumarata Ampumarata Parikkala Tarnalan ampumarata Ampumarata Parikkala Oronmyllyn ampumaurheilukeskus Ampumaurheilukeskus Parikkala Niukkalan beachvolleykenttä Beachvolleykenttä Parikkala Papinniemen beachvolleykenttä Beachvolleykenttä Parikkala Saaren uimalan beachvolleykenttä 1 Beachvolleykenttä Parikkala Saaren uimalan beacvolleykenttä Beachvolleykenttä Parikkala Saharannan beachvolleykenttä 1 Beachvolleykenttä Parikkala Saharannan beachvolleykenttä 2 Beachvolleykenttä Parikkala Parikkala DiscGolfPark Frisbeegolfrata Parikkala Kirjolan koulun jääkiekkokaukalo Kaukalo Parikkala Niukkalan jääkiekkokenttä Kaukalo Parikkala Saaren jääkiekkokaukalo Kaukalo Parikkala Särkisalmen jääkiekkokaukalo Kaukalo Parikkala Oronmyllyn kilpahiihtokeskus Kilpahiihtokeskus Parikkala Kirjolan koulun koripallokenttä Koripallokenttä Parikkala Oronmyllyn koripallokenttä Koripallokenttä Parikkala Akonpohjan kuntorata Kuntorata Parikkala Arkusjärven kuntorata Kuntorata Parikkala Likolammen kuntorata Kuntorata Parikkala Särkisalmen kuntorata Kuntorata Parikkala Tarnalan kuntorata Kuntorata Parikkala Kuntohoitola Mäkelä ky Kuntosali Parikkala Parikkalahallin kuntosali Kuntosali Parikkala Rajapirtin kuntosali Kuntosali Parikkala Saaren uimahallin kuntosali Kuntosali Parikkala Kummun kota Laavu, kota tai kammi Parikkala Kyynärpäänjoen laavu Laavu, kota tai kammi Parikkala Mälkiänlammen laavu Laavu, kota tai kammi Parikkala Paakalammen laavu Laavu, kota tai kammi Parikkala Pörön laavu Laavu, kota tai kammi Parikkala Raitaluoson kota Laavu, kota tai kammi Parikkala Soininmäen kota Laavu, kota tai kammi Parikkala Suur-Varpasen laavu Laavu, kota tai kammi Parikkala Tervakummun kota Laavu, kota tai kammi Parikkala Virtsalammen laavu Laavu, kota tai kammi Parikkala Akonpohjan valaistu latu Latu Parikkala Arkusjärven valaistu latu Latu Parikkala Hätämäen retkilatu Latu Parikkala Koitsanlahden hiihtolatu Latu Parikkala Kummunkylän ladut Latu Parikkala Likolammen valaistu latu Latu Parikkala Mikkolanniemen hiihtoladut Latu Parikkala Oronmyllyn kilpaladut Latu Parikkala

26 Siikalahden retkilatu Latu Parikkala Särkisalmen valaistu latu Latu Parikkala Tarnalan valaistu latu Latu Parikkala Tönkivaaran latu Latu Parikkala Uukuniemen kk:n hiihtoladut Latu Parikkala Mikkolanniemen lentopallokenttä Lentopallokenttä Parikkala Oronmyllyn lentopallokenttä Lentopallokenttä Parikkala Parikkalahalli Liikuntahalli Parikkala Kiipolan voimailu- ja kamppailusali Liikuntasali Parikkala Kirjolan koulun liikuntasali Liikuntasali Parikkala Rajapirtin liikuntasali Liikuntasali Parikkala Saaren koulun liikuntasali Liikuntasali Parikkala Kirjolan koulun luistelukenttä Luistelukenttä Parikkala Koitsanlahden luistelukenttä Luistelukenttä Parikkala Aate-Pekan polku Luontopolku Parikkala Kirjavalan kanavapolku Luontopolku Parikkala Pistoniemen luontopolku Luontopolku Parikkala Siikalahden lintupolku Luontopolku Parikkala Akonpohjan lintutorni Luontotorni Parikkala Kummun näkötorni Luontotorni Parikkala Patotie inva luontotorni Luontotorni Parikkala Pohjanrannan lintutorni, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Luontotorni Parikkala Sammallahden lintutorni Luontotorni Parikkala Siikalahti katselutasanne Luontotorni Parikkala Siikalahti lintutorni Luontotorni Parikkala Siikalahti piilokoju Luontotorni Parikkala Tarassiinlahden lintutorni, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Luontotorni Parikkala Kirjolan koulun lähiliikuntapaikka Lähiliikuntapaikka Parikkala Karjalan lomahovi Matkailupalveluiden alue Parikkala Oronmyllyn toimintakeskus Matkailupalveluiden alue Parikkala Siikalahti Muu luonnonsuojelualue, jolla on virkistyspalveluita Parikkala Sikoharju / Likolampi Muu luonnonsuojelualue, jolla on virkistyspalveluita Parikkala Pohjanrannan opastaulu, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Opastuspiste Parikkala Tarassiinlahden opastustaulu, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Opastuspiste Parikkala Uukuniemen reittien opastuspiste Opastuspiste Parikkala Kaukolan ent. koulun pallokenttä Pallokenttä Parikkala Kirjolan koulun pallokenttä Pallokenttä Parikkala Kirjolan kyykkäkenttä Pallokenttä Parikkala Koitsanlahden pallokenttä Pallokenttä Parikkala Kummunkylän pallokenttä Pallokenttä Parikkala Mikkolanniemen pallokenttä Pallokenttä Parikkala Raviradan pallokenttä Pallokenttä Parikkala Saaren uimalan pallokenttä Pallokenttä Parikkala Särkisalmen pallokenttä Pallokenttä Parikkala Tarnalan pallokenttä Pallokenttä Parikkala Pohjanrannan lintutorni, Etelä-Karjalan virkistyaluesäätiö Retkeilyalue Parikkala Siikalahden-Tiviänlammen retkeilyalue Retkeilyalue Parikkala Tarassiinlahti, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Retkeilyalue Parikkala

27 Jääkausipolku Retkeilyreitti Parikkala Kinnarniemen metsäpolku Retkeilyreitti Parikkala Kyynärpäänjoen polku Retkeilyreitti Parikkala Mikkiksen tarinapolku ja retkeilyreitit Retkeilyreitti Parikkala Pöröpeikon polku Retkeilyreitti Parikkala Vaellusreitti Pörönlaavu-Oromylly Retkeilyreitti Parikkala Luontotuvan tulentekopaikka Ruoanlaittopaikka Parikkala Tarassiinlahden nuotiopaikka, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Ruoanlaittopaikka Parikkala Kirjolan koulun peilisali Tanssitila Parikkala Melkoniemen tenniskenttä Tenniskenttäalue Parikkala Niukkalan tenniskenttä Tenniskenttäalue Parikkala Oronmyllyn tenniskenttä Tenniskenttäalue Parikkala Petäjikön tenniskentät (2) Tenniskenttäalue Parikkala Saaren tenniskentät (3) Tenniskenttäalue Parikkala Karjalan Lomahovin uima-allas Uima-allas Parikkala Saaren uimahalli Uima-allas Parikkala Haljakan uimaranta Uimapaikka Parikkala Hovin uimapaikka Uimapaikka Parikkala Kinnarniemen uimaranta Uimapaikka Parikkala Likolammen rantauimala Uimapaikka Parikkala Papinniemen uimaranta Uimapaikka Parikkala Saaren kirkonkylän rantauimala Uimapaikka Parikkala Saharannan uimaranta Uimapaikka Parikkala Tarnalan uimapaikka Uimapaikka Parikkala Tokkarin uimaranta Uimapaikka Parikkala Harjulinnan ulkoilupuisto Ulkoilupuisto Parikkala Harjunlinnan urheilukenttä Yleisurheilukenttä Parikkala Akonpohjan urheilukenttä Yleisurheilun harjoitusalue Parikkala Niukkalan urheilukenttä Yleisurheilun harjoitusalue Parikkala Rautjärvi Korjon ampumarata Ampumarata Rautjärvi Laikon ampumarata Ampumarata Rautjärvi Asemanseudun beachvolleykenttä Beachvolleykenttä Rautjärvi Pitkäjärven beach-volley kenttä Beachvolleykenttä Rautjärvi Tehtaanpuiston beach-volley kenttä Beachvolleykenttä Rautjärvi Änkilän beach-volley kenttä Beachvolleykenttä Rautjärvi Tehtaanpuisto DiscGolfPark Frisbeegolfrata Rautjärvi Konkalammen hyppyrimäet K38/K20 Harjoitushyppyrimäki Rautjärvi Simpeleen painisali Kamppailulajien sali Rautjärvi Kivijärven koulun jääkiekkokaukalo Kaukalo Rautjärvi Rautjärven aseman koulun kaukalo Kaukalo Rautjärvi Simpeleen kaukalo Kaukalo Rautjärvi Simpeleen keilahalli Keilahalli Rautjärvi Konkalammen hiihtokeskus Kilpahiihtokeskus Rautjärvi Laikon kuntorata Kuntorata Rautjärvi Rautjärven aseman koulun kuntosali Kuntosali Rautjärvi Simpeleen hoitola Oy:n kuntosali Kuntosali Rautjärvi Konkalammen laskettelurinteet Laskettelun suorituspaikka Rautjärvi

28 Simpeleen yhteiskoulun liikuntahalli Liikuntahalli Rautjärvi Kivijärven koulun sali Liikuntasali Rautjärvi Rautjärven aseman koulun liikuntasali Liikuntasali Rautjärvi Simpeleen luistelukenttä Luistelukenttä Rautjärvi Haukkavuoren luontopolku Luontopolku Rautjärvi Hiitolanjoen polut, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Luontopolku Rautjärvi Hiitolanjoen Lahnasen opastaulu, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Opastuspiste Rautjärvi Hiitolanjoen Ritakosken opastaulu, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö Opastuspiste Rautjärvi Kivijärven koulun pallokenttä Pallokenttä Rautjärvi Pitkäjärven kenttä Pallokenttä Rautjärvi Simpeleen pallokenttä Pallokenttä Rautjärvi Simpeleen vanha urheilukenttä Pallokenttä Rautjärvi Änkilän kenttä Pallokenttä Rautjärvi Alatuvan tallin ratsastuskenttä Ratsastuskenttä Rautjärvi Hevostila Dianan ratsastuskenttä Ratsastuskenttä Rautjärvi Hevostila Dianan ratsastusmaneesi Ratsastuskenttä Rautjärvi Retkeilyreitti Rautjärvi-Ruokolahti Retkeilyreitti Rautjärvi Retkeilyreitti Simpele-Haukkavuori Retkeilyreitti Rautjärvi Simpeleen sisäampumarata Sisäampumarata Rautjärvi Miettilän tenniskenttä Tenniskenttäalue Rautjärvi Simpeleen tenniskentät (3) Tenniskenttäalue Rautjärvi Koantauksen uimaranta Uimapaikka Rautjärvi Laikkolammen uimaranta Uimapaikka Rautjärvi Merosen uimaranta Uimapaikka Rautjärvi Tiiliruukin uimaranta Uimapaikka Rautjärvi Tulilammen uimaranta Uimapaikka Rautjärvi Vekaruksen uimaranta Uimapaikka Rautjärvi Simpeleen keskusurheilukenttä Yleisurheilukenttä Rautjärvi Asemanseudun urheilukenttä Yleisurheilun harjoitusalue Rautjärvi Ruokolahti Virmutjoen ampumarata Ampumarata Ruokolahti Äitsaaren ampumarata Ampumarata Ruokolahti Oritlammen beachvolleykenttä Beachvolleykenttä Ruokolahti Ruokolahden urheilukentän beachvolleykenttä Beachvolleykenttä Ruokolahti Salosaaren beachvolleykenttä Beachvolleykenttä Ruokolahti Huhtasenkylän kaukalo Kaukalo Ruokolahti Oritlammen kaukalo Kaukalo Ruokolahti Pohjalankilan kaukalo Kaukalo Ruokolahti Ruokolahden urheilukentän kaukalo Kaukalo Ruokolahti Tarkkolan kaukalo Kaukalo Ruokolahti Utulan kaukalo Kaukalo Ruokolahti Vaittilan kaukalo Kaukalo Ruokolahti Virmutjoen kaukalo Kaukalo Ruokolahti Hauklapin valaistu kuntorata Kuntorata Ruokolahti Huhtasenkylän kuntorata-latu Kuntorata Ruokolahti

29 Lassilan valaistu kuntorata Kuntorata Ruokolahti Oritlammen valaistu kuntorata Kuntorata Ruokolahti Pohjalankilan valaistu kuntorata Kuntorata Ruokolahti Rasilan valaistu kuntorata Kuntorata Ruokolahti Savilahden valaistu kuntorata Kuntorata Ruokolahti Utulan valaistu kuntorata Kuntorata Ruokolahti Äitsaaren kuntorata-latu Kuntorata Ruokolahti Liikuntahallin kuntosali Kuntosali Ruokolahti Ruokolahden urheilukentän kuntosali Kuntosali Ruokolahti Ahvosenkylän hiihtolatu Latu Ruokolahti Alakylän ladut (Virmutjoki) Latu Ruokolahti Hauklapin valaisemattomat ladut Latu Ruokolahti Hauklapin valaistu latu Latu Ruokolahti Hiihtolatu Utula-Tuomala Latu Ruokolahti Junnikkalan ladut Latu Ruokolahti Kirkonseudun ladut Latu Ruokolahti Koholanmäen latu Latu Ruokolahti Kurjala-Soinila latu Latu Ruokolahti Lassilan valaistu latu Latu Ruokolahti Lassilan-Kuokkalammin kylälatu Latu Ruokolahti Oritlammen kansanhiihtoladut Latu Ruokolahti Oritlammen valaistu latu Latu Ruokolahti Pohja-Lankilan hiihtolatu Latu Ruokolahti Pohja-Lankilan valaistu latu Latu Ruokolahti Puntalan kylälatu Latu Ruokolahti Rasilan valaistu latu Latu Ruokolahti Salosaaren ladut Latu Ruokolahti Savilahden kansanhiihtolatu Latu Ruokolahti Savilahden valaistu latu Latu Ruokolahti Sopalan hiihtolatu Latu Ruokolahti Tervakorven hiihtolatu Latu Ruokolahti Tuomalan latu Latu Ruokolahti Utulan valaistu latu Latu Ruokolahti Vennonmäen hiihtolatu Latu Ruokolahti Virmutjoen 6/12 km ladut Latu Ruokolahti Ruokolahden liikuntahalli Liikuntahalli Ruokolahti Koulukeskuksen liikuntasali Liikuntasali Ruokolahti Ruokolahden urheilukentän luistelukenttä Luistelukenttä Ruokolahti Kirkonkylän koulun lähiliikuntapaikka Lähiliikuntapaikka Ruokolahti Ruokolahden melontareitti Melontareitti Ruokolahti Huhtasenkylän koulun pallokenttä Pallokenttä Ruokolahti Ruokolahden urheilukentän bocciakentät (2) Pallokenttä Ruokolahti Ruokolahden urheilukentän pallokenttä Pallokenttä Ruokolahti Vaittilan koulun pallokenttä Pallokenttä Ruokolahti Huuhanranta Rantautumispaikka Ruokolahti Kemppilän mylly Rantautumispaikka Ruokolahti Kukonharju Rantautumispaikka Ruokolahti Lieviskän mylly Rantautumispaikka Ruokolahti Patasaari Rantautumispaikka Ruokolahti Savonkaita lähtöpaikka Rantautumispaikka Ruokolahti Hukkavuorenpolku Retkeilyreitti Ruokolahti

30 Ruokolahden retkeilyreitti Retkeilyreitti Ruokolahti Ruokolahti-Rautjärvi vaellusreitti Retkeilyreitti Ruokolahti Ruokolahden urheilukentän tenniskentät (2) Tenniskenttäalue Ruokolahti Käringin uimaranta Uimapaikka Ruokolahti Oritlammen uimapaikka Uimapaikka Ruokolahti Pappilanlahden uimapaikka Uimapaikka Ruokolahti Pohja-Lankilan uimapaikka Uimapaikka Ruokolahti Rasilan uimapaikka Uimapaikka Ruokolahti Vaittilan uimapaikka Uimapaikka Ruokolahti Liikuntahallin voimailusali Voimailusali Ruokolahti Ruokolahden keskusurheilukenttä Yleisurheilukenttä Ruokolahti Imatra Immolan ulkoampumarata Ampumarata Imatra Imatrankosken beachvolleykentät Beachvolleykenttä Imatra Ukonlinnan beachvolleykentät Beachvolleykenttä Imatra Karhumäki DiscGolfPark Frisbeegolfrata Imatra Mikonpuiston DiscGolfPark Frisbeegolfrata Imatra Urheilutalo DiscGolfPark Frisbeegolfrata Imatra Imatran Golf (18) Golfkenttä Imatra Mellonmäen hyppyrimäki K38 Harjoitushyppyrimäki Imatra Mellonmäen hyppyrimäki K53 Hyppyrimäki Imatra Aviasport Areena Jalkapallohalli Imatra Urheilutalon judosali Kamppailulajien sali Imatra Urheilutalon nyrkkeilysali Kamppailulajien sali Imatra Urheilutalon painisali Kamppailulajien sali Imatra Saarlammin FK-rata Karting-rata Imatra Imatrankosken kaukalo Kaukalo Imatra Tainionkosken koulun kaukalo Kaukalo Imatra Teppanalan peruskoulun kaukalo Kaukalo Imatra Vuoksenniskan kaukalo Kaukalo Imatra Imatran keilahalli Keilahalli Imatra Imatran Kylpylän keilahalli Keilahalli Imatra Imatran jäähalli Kilpajäähalli Imatra Kuntokeskus Colosseum Kuntokeskus Imatra Karhumäen kuntopolut Kuntorata Imatra Kaukopään kuntorata Kuntorata Imatra Lammassaaren kuntorata Kuntorata Imatra Mellonmäen kuntorata Kuntorata Imatra Mikonpuiston kuntorata Kuntorata Imatra Paajalan kuntorata Kuntorata Imatra Savikannan kuntorata Kuntorata Imatra Sienimäen-Sotkulammen kuntorata Kuntorata Imatra Virasojan kuntorata Kuntorata Imatra Imatran jäähallin kuntosali Kuntosali Imatra Imatran Kylpylän kuntosali Kuntosali Imatra Kuntosali Ateena-klubi Kuntosali Imatra Urheilutalon kuntosali Kuntosali Imatra Vuoksenniskan urheilukentän kuntosali Kuntosali Imatra Imatran Kylpylä Kylpylä Imatra

31 Imatran Valtionhotellin kylpylä Kylpylä Imatra Karhumäen valaistut ladut Latu Imatra Kaukopään kuntoradan latu Latu Imatra Lammassaaren jäälatu Latu Imatra Lammassaaren kuntoradan latu Latu Imatra Mellonmäen kuntoradan latu Latu Imatra Mikonpuiston valaistu latu Latu Imatra Paajalan valaistu latu Latu Imatra Savikannan valaistu latu Latu Imatra Sienimäen-Sotkulammen latu Latu Imatra Virasojan valaistu latu Latu Imatra Yhdyslatu Lammassaari-Karhumäen ladut Latu Imatra Urheilutalon liikuntahalli Liikuntahalli Imatra Ammattiopisto Luovin liikuntasali Liikuntasali Imatra Imatran Kylpylän liikuntasali Liikuntasali Imatra Imatrankosken koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Kaukopään koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Kosken koulun liikuntasali 1 Liikuntasali Imatra Kosken koulun liikuntasali 2 Liikuntasali Imatra Linnalan koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Mansikkalan koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Meltolan koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Savikannan koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Seurakuntakeskuksen liikuntasali Liikuntasali Imatra Tainiokosken peruskoulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Tainiotalon liikuntasali Liikuntasali Imatra Teppanalan entisen koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Urheilutalon voimistelusali Liikuntasali Imatra Virasojan koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Vuoksenniskan koulun liikuntasali Liikuntasali Imatra Kaukopään koulun luistelukenttä Luistelukenttä Imatra Meltolan koulun luistelukenttä Luistelukenttä Imatra Savikannan koulun luistelukenttä Luistelukenttä Imatra Sienimäen luistelukenttä Luistelukenttä Imatra Tainionkosken koulun luistelukenttä Luistelukenttä Imatra Teppanalan peruskoulun luistelukenttä Luistelukenttä Imatra Virasojan koulun luistelukenttä Luistelukenttä Imatra Lammassaaren rantapolku Luontopolku Imatra Mellonlahden luontolenkki Luontopolku Imatra Muinaisuoman luonto- ja kulttuuripolku Luontopolku Imatra Risuniemen luontopolku Luontopolku Imatra Tainion luontopolku Luontopolku Imatra Vuoksen luontolenkki Luontopolku Imatra Vuoksenniskan metsäpolku Luontopolku Imatra Mikonpuiston lähiliikuntapaikka Lähiliikuntapaikka Imatra Imatran melontareitit Melontareitti Imatra Imatran Offroad Areena Moottoripyöräilyalue Imatra Kurkvuoren moottoriurheilualue Moottoripyöräilyalue Imatra Karhumäen hiekkakenttä Pallokenttä Imatra Karhumäen nurmikenttä Pallokenttä Imatra Kaukopään koulun pallokenttä Pallokenttä Imatra

32 Meltolan koulun pallokenttä Pallokenttä Imatra Mikonpuiston hiekkakenttä Pallokenttä Imatra Päivärannantien pallokenttä Pallokenttä Imatra Savikannan koulun pallokenttä Pallokenttä Imatra Sienimäen pallokenttä Pallokenttä Imatra Tainionkosken koulun pallokenttä Pallokenttä Imatra Tainionkosken nurmikenttä Pallokenttä Imatra Teppanalan peruskoulun pallokenttä Pallokenttä Imatra Virasojan koulun pallokenttä Pallokenttä Imatra Vuoksenniskan nurmikenttä Pallokenttä Imatra Linnalan pesäpallokenttä Pesäpallostadion Imatra Vuoksenniskan jäärata Pikaluistelurata Imatra Keilahallin minigolfrata Ratagolf Imatra Einolan Tallin kenttä Ratsastuskenttä Imatra Imatran Ratsastajat ry:n kenttä (3) Ratsastuskenttä Imatra Einolan Tallin maneesi Ratsastusmaneesi Imatra Imatran Ratsastajat ry:n maneesi Ratsastusmaneesi Imatra Ukonniemen retkeilyalue Retkeilyalue Imatra Retkeilyreitti Hinkanranta-Imatran Kylpylä Retkeilyreitti Imatra Urheilutalon soutusali Soudun ja melonnan sisäharjoittelutila Imatra Talviuimareiden avanto Talviuintipaikka Imatra Imatran Tennishalli Tennishalli Imatra Honkaharjun tenniskenttä Tenniskenttäalue Imatra Imatran Valtionhotellin tenniskenttä Tenniskenttäalue Imatra Karhumäen tenniskenttäalue Tenniskenttäalue Imatra Kokillikujan tenniskenttä Tenniskenttäalue Imatra Kuntohallin tenniskentät Tenniskenttäalue Imatra Rautionkylän tenniskenttä Tenniskenttäalue Imatra Vuoksenniskan urheilukentän tenniskentät Tenniskenttäalue Imatra Imatran uimahalli Uimahalli Imatra Immalanlietteen rantauimala Uimapaikka Imatra Lempeenlietteen rantauimala Uimapaikka Imatra Varpasaaren uimapaikka Uimapaikka Imatra Ukonlinnan uimaranta Uimaranta Imatra Ollinmaja Ulkoilumaja/hiihtomaja Imatra Ulkoliikuntapuisto Ulkokuntoilupuisto Imatra Immolan lentokenttä Urheiluilmailualue Imatra Urheilutalon yleisurheilutila Yksittäinen yleisurheilun suorituspaikka Imatra Karhumäen keskusurheilukenttä Yleisurheilukenttä Imatra Imatrankosken urheilukenttä Yleisurheilun harjoitusalue Imatra Vuoksenniskan urheilukenttä Yleisurheilun harjoitusalue Imatra Lappeenranta Joutsenon Alapitäjän Metsästysseura ry:n ampumarata Ampumarata Lappeenranta Joutsenon Riistanhoitoyhdistys ry:n ampumarata Ampumarata Lappeenranta Vainikkalan ampumarata Ampumarata Lappeenranta Ylämaan rhy:n Husun ampumarata Ampumarata Lappeenranta Muukon ampumaurheilukeskus Ampumaurheilukeskus Lappeenranta Lauritsalan beachvolleykenttä Beachvolleykenttä Lappeenranta Mattilan beachvolleykenttä Beachvolleykenttä Lappeenranta