HANNUKAINEN MINING OY Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennyksen vastine PSAVI/3224/2015

Transkriptio

1 NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS HANNUKAINEN MINING OY Hannukaisen kaivoshankkeen Natura-arvion täydennyksen vastine PSAVI/3224/2015

2 2 Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI OULU Suomi Kotipaikka Vantaa, Suomi Y-tunnus Puh Selvityksen on Pöyryn osalta koonnut: Eero Taskila, FM Elin Siggberg, FM Päivi Picken, FT Sisältö 1 JOHDANTO 3 2 YLEISTÄ 3 3 KALATALOUDELLISET KOMPENSAATIOTOIMET ELY-keskuksen lausunnon pääkohdat Hakijan vastine 4 4 MUUT ASIAT Vaikutukset teihin ja rautateihin Kiintoaineet Sulkeminen Muonionjoki Läjityssuunnitelmat 6 5 LÄHDELUETTELO 6

3 1 JOHDANTO Hannukaisen kaivoshankkeen varsinainen Natura-arviointi on laadittu vajaat viisi vuotta sitten (päivätty ), ja arvioinnin tietoja on sen jälkeen päivitetty useita kertoja. ELY-keskus on antanut lausunnon, jossa se on katsonut, että hankkeella ei ole merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Tornionjoen Muonionjoen Natura-alueen Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit -luontotyyppiin eikä luontodirektiivin liitteen II lajiin, saukkoon, tiettyjen ehtojen täyttyessä. Hannukaisen kaivoshankkeen ympäristö- ja vesitalouslupa on tullut vireille Myös lupahakemusta on tämän jälkeen täydennetty useaan kertaan hankesuunnitelman tarkentumisen sekä hankkeessa tehtyjen muutosten vuoksi. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt Lapin ELY-keskusta antamaan luonnonsuojelulain 65 2 mom. tarkoitetun lausunnon Hannukaisen kaivoshanketta koskevasta Natura-arvioinnista (Tornionjoen - Muonionjoen vesistö F , Niesaselkä F ). Yhteysviranomainen (LAPELY/1846/2018) pyysi heinäkuussa 2018 hakijaa selvittämään, miten hankesuunnitelma on muuttunut verrattuna alkuperäisessä Naturaarvioinnissa esitettyyn suunnitelmaan sekä esittämään perusteltu selvitys siitä, mitkä ovat muutosten vaikutukset Tornionjoen - Muonionjoen Natura-alueen suojeluperusteisiin verrattuna päivättyyn Natura-arviointiin. Lisäksi yhteysviranomainen pyysi esittämään perustellun selvityksen kiintoainekuormitukseen liittyen (Äkäsjoki, Niesajoki) sekä yhteisvaikutuksista (Torniojoki-Muonionjoki). Pohjois-Suomen aluehallintovirasto sai Naturan ajantasaisuusselvityksestä 12 lausuntoa, ja pyysi erityisesti selitystä Lapin ELY-keskuksen lausunnosta, jossa on edellytetty muun muassa haittojen lieventämistoimenpiteitä. 3 Muistutusten, mielipiteiden ja lausuntojen antajat Lapin ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat yksikkö Liikennevirasto Puolustusvoimat (ei huomautettavaa Natura-arviointiin) Metsähallitus (ei anna erillistä lausuntoa Natura-arvioinnista) Muonionniskan ja Ylimuonion osakaskunta Lappean Ääverkosken osakaskunta Sekä 6kpl. paikallisilta vesialueomistajilta: (yksityishenkilö aa) (yksityishenkilö ab) (yksityishenkilö ac) (yksityishenkilö ad) (yksityishenkilö ae) (yksityishenkilö af) 2 YLEISTÄ Tässä vastineessa käsitellään Tornionjoen-Muonionjoen Natura-alueeseen liittyviä lausuntoja, pääpainona ELY-keskuksen antama lausunto ( ). Yksityishenkilöiden muistutuksissa esitetyt huolet liittyvät pääosin hankkeen vaikutuksiin alapuoliseen vesistöön. He pyytävät myös vesienkäsittely- ja

4 tarkkailuvelvoitteita sekä kalatalousvelvoitteita viranomaisilta. Myös meluvaikutukset huolettavat, sekä hankkeen vahinkoihin varattavan vakuuden riittävyyttä. Tämä vastine on rakennettu aiheittain niin, että kommentit ja niiden vastaukset on koottu aihekohtaisten otsikoiden alle. Hakijan vastine on esitetty kursiivilla. 4 3 KALATALOUDELLISET KOMPENSAATIOTOIMET 3.1 ELY-keskuksen lausunnon pääkohdat ELY-keskus katsoo, että taimeneen kohdistuvia vaikutuksia tulee lieventää esimerkiksi kunnostustoimin sopivassa vesistössä. Lieventävillä toimenpiteillä voidaan varmistua siitä, ettei hanke uhkaa luontotyypille ominaisten lajien säilymistä osana luontotyyppiä. Taimenen poikastuotantoalueiden menetyksiä ja heikentymistä tulee lieventää esimerkiksi kunnostustoimin Kivivuopionojassa tai muualla. Lieventämiskeinoja suunniteltaessa tulee ottaa huomioon myös Niesajoella tapahtuvat muutokset taimenen lisääntymisalueilla. Ympäristölupavaiheessa on kiinnitettävä huomiota Niesajokeen kohdistuvien haittojen vähentämiseksi. ELY-keskus pitää lievennyskeinojen selvittämistä ja toteuttamista tärkeänä Niesajokeen kohdistuvien haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Niesajokeen kohdistuvia vaikutuksia tulisi lieventää esimerkiksi johtamalla jokeen lisävettä alivirtaamakausina. Koko kaivoshankkeen elinkaaren osalta tarkasteltuna Niesajokeen kohdistuvia merkittäviä haittoja voidaan rajoittaa vain pumppaamalla rikastushiekkaalueen suotovedet sulkemisen jälkeen Muonionjokeen. Jos pumppaus lopetetaan, Niesajoen vedenlaatu ja myös taimenen elinmahdollisuudet heikkenevät merkittävästi. 3.2 Hakijan vastine Kalatalousmaksu Lupahakemuksessa esitetyn mukaisesti hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta Äkäsjoen tai Muonionjoen kalastukseen. Äkäsjoen, Niesajoen ja Muonionjoen vesistöalueilla kuormituksesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat on arvioitu voitavan kompensoida 6000 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Tällä summalla voitaisiin istuttaa vaihtoehtoisesti esimerkiksi noin 3500 kpl 2-vuotiasta taimenta tai noin kpl 1-vuotiasta taimenta. Kyseiset istutusmäärät olisivat arvioituihin haittoihin ja jokialueiden nykyiseen taimenen poikastuotantoon suhteutettuna huomattavan suuria. Esimerkiksi Äkäsjoen meritaimenen poikastuotantopotentiaaliksi on arvioitu 1980-luvulla vaelluspoikasta vuodessa. Nykyisin Äkäsjoen meritaimenen luonnonpoikastuotanto on kuitenkin vähäistä, tasoa satoja tuhat poikasta vuodessa. Lisäveden johtaminen Niesajokeen Virtaaman väheneminen Niesajoella vaikuttaa taimenen elinolosuhteisiin etenkin alivirtaamakausina. Niesajoen yläosan vedet on aikoinaan käännetty Kylmäojaan. Jatkossa selvitetään mahdollisuudet kääntää Niesajoen yläosan vedet kokonaan tai osittain virtaamaan takaisin Niesajokeen. Tutkimuksilla voidaan selvittää, onko vesien johtaminen mahdollista painovoimaisesti avo-ojaa tai ehkä putkea pitkin ohi rikastushiekka-altaan vai jouduttaisiinko vesiä pumppaamaan ainakin osin sen ohi.

5 Kalataloudellisten haittojen lieventämiseksi lisäveden johtaminen Niesajokeen olisi käytännössä tarpeen lähinnä alivirtaamakausina loppukesällä ja talvella. 5 Kalataloudelliset kunnostustoimet Niesajoella Taimenen poikastuotantoalueiden menetyksiä Kivivuopionojalla ja Laurinojalla voidaan kompensoida tekemällä Niesajoella kalataloudellisia kunnostustoimia, jotka kohdennettaisiin muutamaan kohteeseen joen alaosalle. Kunnostustoimet olisivat kevyitä uoman sorastuksia, jolloin varsinaiseen uomaan ei tehtäisi sellaisia muutoksia, jotka vaatisivat ympäristöluvan. Vaikka lisävesiä ei johdettaisikaan Niesajokeen, kunnostustoimilla voitaisiin lisätä taimenen poikastuotantoalueita ja siten parantaa taimenen lisääntymisedellytyksiä joen alaosalla. Käytännössä Niesajoella tulee tehdä kartoitus alivirtaamatilanteessa muutamasta mahdollisesta sorastuskohteesta ja laatia niille toteuttamissuunnitelma. 4 MUUT ASIAT 4.1 Vaikutukset teihin ja rautateihin Liikennevirasto muistuttaa lausunnossaan, että hankkeen jatkosuunnittelussa tulee huomioida, ettei hankkeesta aiheudu vaikutuksia Äkäsjoentien tai Ylläksentien stabiliteettiin. Lisäksi tulee huolehtia, ettei räjäytyksistä aiheudu haittaa maantiellä liikennöintiin tai sen turvallisuuteen. Hankkeeseen liittyy vesien johtamista maanteiden ja rautatien alitse. Liikennevirasto muistuttaa että rakennettavien putkien osalta tulee huomioida, että mikäli ne sijoittuvat rautatiealueelle, tulee niiden rakentamiseksi hakea risteämälupaa Liikennevirastosta. Rakenteiden (mm. putkien) sijoittamisessa tiealueelle noudatetaan Liikenneviraston antamaa määräystä Hakijan vastine: Liikenneviraston muistutuksia huomioidaan hankkeen suunnittelussa. Risteämälupa on voimassa 12kk ja sitä haetaan vähintään 2 viikkoa ennen rakennustöiden aloittamista (RKH 2004). 4.2 Kiintoaineet ELY-keskus muistuttaa lausunnossaan että kiintoainekuormitus tulee pitää niin pienenä kuin mahdollista. Hankealueen rakentaminen tulee toteuttaa niin, että vesivarastoaltaan valmistuttua kaikki mahdolliset vedet johdetaan laskeutuksen kautta altaaseen. Suojavallin rakentamisen aikana syntyvät pintavedet tulee johtaa ympärysojiin ja selkeytysaltaiden kautta vesivarastoaltaaseen. Selkeytysaltaat tulee mitoittaa riittäviksi myös rankkasateiden aikana ja herkillä alueilla ojat sekä altaat tulee suojata eroosiolta. Ojitukset, padon rakentamiset ja Kivivuopionojan uoman muutostyöt tulee tehdä ylivaluntakauden ulkopuolella haittojen vähentämiseksi. Hakijan vastine: ELY-keskuksen mainitsemia kiintoaine- ja aluevesikommentteja huomioidaan rakennusvaiheessa. Aluevesien johtamisen periaatteet sekä selkeytysaltaiden sijoittelu ja mitoitus ovat esitetty Ympäristölupahakemuksen vastineen ( ) yhteydessä päivitetyssä vesienhallintasuunnitelmassa ( ).

6 4.3 Sulkeminen ELY-keskus muistuttaa että sulkemistoimintojen osalta tulee säilyttää valmius louhosvesien käsittelyyn niin pitkään, kunnes niiden haitattomuus on varmistettu. Myös Rautuvaarassa on varauduttava vesienkäsittelyyn ja vesien pumppaamiseen Muonionjokeen, koska Niesajoen osalta on arvioitu, että joen vedenlaatu heikkenee merkittävästi, jos vesien pumppaus Muonionjokeen lopetetaan. Hakijan vastine: Kaivoksen sulkemistoimenpiteiden aikana vesienkäsittelyrakenteiden annetaan olla paikoillaan niin kauan kuin niitä tarvitaan (ympäristölupahakemus ). Hankkeen alustava sulkemissuunnitelma (Ramboll, Pöyry 2016) on esitetty ympäristölupahakemuksen täydennyksen ( ) liitteessä 31 (täydennyspyyntökohta 116) Muonionjoki Yksityishenkilö(t) aa sanoo että vesienhallintoraportista puuttuu tieto paljonko pitoisuudet muuttuvat vastaanotettavassa vesistössä, ja että siksi ei täytä kriteerejä. Hakijan vastine: Pitoisuusmuutokset ja kuormitus on esitetty Ympäristölupahakemuksessa, sekä päivitetty uusien tietojen pohjalta Vastineessa : taulukot 8-1(poistoveden laatu), 8-2 (kuormitus kuukausittain laajimmillaan) ja 8-3 (ainepitoisuuksien nousut Muonionjoessa). 4.5 Läjityssuunnitelmat ELY-keskus muistuttaa lausunnossaan, että läjitysalueiden muutoksista huolimatta NAF- ja PAF-sivukivialueiden vedet tulee voida kerätä ja käsitellä erikseen. Hakijan vastine: Lopullinen NAF- ja PAF-sivukivialueiden rajaus on riippuvainen louhintasuunnitelmasta, sivukivialueiden läjityssuunnitelmasta sekä läjitysalueelle varatusta pinta-alasta. Louhinta ja sivukivien läjitys on suunniteltu tässä vaiheessa alustavasti siten, että NAF- ja PAF-sivukivet läjitetään rinnakkain. NAF- ja PAFsivukivialueiden tarkemmat vesienhallintasuunnitelmat tullaan tekemään sivukivialueiden läjityssuunnitelman pohjalta. Tarkemmassa sivukivialueiden ja sivukiven läjityksen suunnittelussa voidaan tehdä vaihtoehtoinen tarkastelu, jossa NAFja PAF- sivukivialueet erotetaan toisistaan.. Mikäli se on teknisesti ja alueiden puolesta mahdollista, vesien kerääminen erilleen huomioidaan myös kaivoksen vesienhallinnan suunnittelussa. 5 LÄHDELUETTELO Fala, O., Molson, J., Aubertin, M & Bussière, B Numerical Modelling of Flow and Capillary Barrier Effects in Unsaturated Waste Rock Piles. Mine Water and the Environment. Vol. 24/4. pp Fretz, N., Momeyer, S., Neuer, S., Smith, L., Blowes, D., Sego, D. & Amos, R Diavik Waste Rock Project: Unsaturated Water Flow. Proceedings Tailings and Mine Waste 2011 Vancouver, BC, November Ramboll Alustava sulkemissuunnitelma Hannukaisen kaivokselle. Päivitys lokakuu 2016 (Pöyry).

7 Ratahallintokeskus Ratahallintokeskuksen julkaisuja B 13. Yleisohje johdoista ja kaapeleista ratahallintokeskuksen alueella, Helsinki (ISBN ) 7