HANNUKAISEN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS 16X HANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOKSEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

2 16X COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 YHTEENVETO 16X Hannukainen Mining Oy hakee ympäristö- ja vesitalouslupaa Hannukaisen ja Rautuvaaran kaivoshankkeelle. Hankealue sijaitsee Kolarin kunnassa noin 25 km Kolarin kunnan keskustasta koilliseen. Kaivospiirin koko tulee olemaan noin 30 km 2. Avolouhokset ja sivukivialueet sijoittuvat Hannukaiseen ja rikastamo sekä rikastushiekka-altaat Rautuvaaraan, joka sijaitsee Hannukaisen kylästä ja rautamalmiesiintymästä noin viisi kilometriä etelään. Hannukaisen kaivoshanke käsittää rautaoksidi-kupari-kulta -malmiesiintymän hyödyntämisen. Kaivoksen päätuote tulee olemaan magnetiitti (Fe 3 O 4 ) ja sivutuotteena saadaan kupari-kulta -rikastetta. Hanke tulee kokonaisuudessaan sisältämään kaksi avolouhosta, Hannukainen ja Kuervitikko, sekä kolme sivukivialuetta ja muun tarvittavan infran. Murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta maanpäällisellä hihnakuljettimella Rautuvaaraan. Käsitellyt jätevedet pumpataan maanalaista putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Hannukaisen alueella sijaitsee aikaisemmin harjoitetun toiminnan seurauksena kaksi vedellä täyttynyttä avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, sekä sivukivialue. Alueen aikaisempia toiminnanharjoittajia ovat olleet Northland Mines Oy, Rautaruukki Oyj ja Outokumpu Oyj. Rautuvaaran alueella sijaitsee entinen maanalainen kaivos, kaksi pientä avolouhosta, sivukivikasoja sekä rikastushiekka-alue. Kuervitikon malmiesiintymää ei ole aiemmin louhittu. Hannukainen Mining Oy hakee lupaa malmin louhinnalle, rikastamiselle, kaivannaisjätteen sijoittamiselle jätealueille, kaivumaiden hyödyntämiselle, rakentamisessa käytettävän tarvekiven louhinnalle, putkilinjojen rakentamiselle, uusien ojien kaivulle sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiselle purkuputkessa Muonionjokeen ja aluekuivatusvesien johtamiselle Hannukaisen alueelta Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen ja Rautuvaaran alueelta Niesajokeen. Lisäksi ympäristölupaa haetaan Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamiseen liittyville toiminnoille, kuten energiantuotannolle, polttoaineenjakeluasemille ja kemikaalivarastoille ja kaikkeen näihin toimintoihin liittyvälle rakennustoiminnalle sekä ratapihan rakentamiselle. Vesilain mukaista lupaa haetaan putkilinjojen vesistöjen ylityksille, louhosten kuivatukselle, pohjavesipinnan alentamiselle, vesivarastoaltaan, rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan patojen rakentamiselle, Kivivuopionojan uudelle uomalle, Laurinojan kuivatukselle ja purkuputken rakentamiselle Muonionjoen ranta-alueelle. Hankkeen myötä tuhoutuville/muuttuville lähdekohteille haetaan vesilain mukaista vesiluontotyyppien suojeluun liittyvää poikkeamislupaa. Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitu YVA-menettelyssä ja hankkeesta on tehty Naturaarviointi. Rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2018 jälkipuoliskolla, ja malmin louhinnan arvioidaan kestävän vuoden 2020 lopusta vuoteen Kuervitikon louhos avataan alustavan suunnitelman mukaan 11 vuoden kuluessa Hannukaisen louhinnan aloituksen jälkeen eli vuonna Kaivoksen tämän hetkinen suunniteltu toiminta-aika mineraalivarantojen perusteella on noin 27 vuotta ( ), josta varsinaista tuotantovaihetta on 19 vuotta. Tuotannon saavuttaessa täyden kapasiteetin magnetiittirikastetta on tarkoitus tuottaa noin 2 Mt vuodessa. Kupari-kulta - rikasteen vuosituotanto on tonnia. Muodostuvan sivukiven ja irtomaan määrä on keskimäärin 26 Mt vuodessa ja muodostuvan rikastushiekan määrä 4,4 Mt vuodessa. Hannukaisen vanhat avolouhosjärvet, Laurinoja 3,7 Mm³ ja Kuervaara 0,3 Mm³, tyhjennetään vedestä kokonaan. Laurinojan vedet puretaan putkilinjaa pitkin 2

4 16X Muonionjokeen tai mikäli putkilinja ei ole valmis, puretaan Laurinojan louhoksen pintakerroksen hyvälaatuisia vesiä Äkäsjokeen enimmillään 2,0 Mm³. Kuervaaran vedet johdetaan putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Kuivatus kestää noin kuusi kuukautta. Rautuvaaran vanhat avolouhokset (n. 0,25 Mm³) tyhjennetään osittain tuotannon alkuvaiheessa, kun korkearikkistä rikastushiekkaa tullaan varastoimaan avolouhoksiin. Vesiä johdetaan hallitusti alapuolisen suon kautta Niesajokeen noin 3 4 kuukauden aikana. Mikäli Rautuvaaran selkeytysallas ja purkuputki Muonionjokeen ovat tällöin toimintavalmiudessa, puretaan vedet purkuputkella Muonionjokeen. Malmi louhitaan ensisijaisesti poraamalla ja räjäyttämällä. Malmin louhinnan lisäksi alueella täytyy louhia sivukiveä. Malmi ja sivukivi kuormataan kaivinkoneilla. Malmi kuljetetaan kiviautoilla avolouhoksilta Hannukaisen teollisuusalueella sijaitsevaan kartiomurskaimeen. Murskain on pölynsidontajärjestelmällä varustettu maanalainen murskain. Murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta noin 8 km pitkällä hihnakuljettimella Rautuvaaraan, missä se läjitetään katetulle varastoalueelle. Hihnakuljetin tulee olemaan katettu ja suojattu sivuseinillä pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Malmin rikastus käsittää sarjan mekaanisia ja kemiallisia ja prosesseja, joissa malmista erotetaan arvokkaat mineraalit. Murskattu ja jauhettu malmi erotellaan eri fraktiohin vaahdottamalla useassa vaiheessa. Korkea- ja matalarikkiset rikastushiekat erotetaan rikasteista, sakeutetaan ja pumpataan erillisinä virtoina rikastushiekkaalueelle. Kupari-kulta -rikaste sekä magnetiittirikaste kuivataan ja varastoidaan odottamaan kuljetusta asiakkaalle. Kuljetus tapahtuu ensisijaisesti junalla johonkin Perämeren satamista. Hannukaisen kaivosalueen irtomaan läjitysalue, joka sisältää louhosalueelta ja rakennettavilta alueilta poistettavia puhtaita kivennäismaita ja turvetta, on luokiteltu pysyväksi jätteeksi ja jätealue muuksi kuin suuronnettomuuden vaaraa aiheuttavaksi jätealueeksi. Sen sulfidimineraalipitoisuus on pieni, eikä materiaali missään olosuhteissa ole happoa muodostavaa. Kyseistä maa-ainesta voidaan hyödyntää kaivoksen sulkemisvaiheessa. Mahdollisesti happoa muodostava sivukivi (PAF) sijoitetaan alueille, missä pohjaveden virtaus suuntautuu avolouhokseen, josta vedet voidaan kerätä ja pumpata vesienkäsittelylaitokselle. Myös ei happoa muodostava sivukivi (NAF) sijoitetaan alueille siten, että mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden pääsy ympäröiviin vesistöihin minimoidaan. Hankkeen rakentamisvaiheessa lähinnä kiintoainekuormitusta on arvioitu päätyvän Niesajokeen kohtalaisesti ja Äkäsjokeen, Valkeajokeen, Kuerjokeen ja Muonionjokeen vähän. Kiintoainekuormitusta pyritään vähentämään niin, että sen pitoisuus jää päästövesissä alle 10 mg/l. Muilta osin pitoisuuslisäysten vesistössä arvioidaan jäävän rakentamisvaiheessa pieniksi. Tuotantovaiheessa vaikutukset Niesajoen virtaamiin ovat merkittäviä heti selkeytysaltaan alapuolella, mutta vähenevät Niesajoen pääuomaa alajuoksulle edettäessä. Vedenlaatuvaikutukset kohdistuvat tuotantovaiheessa ensisijaisesti Muonionjokeen ja kuormitus on suurinta kaivostoiminnan loppuvaiheessa. Tällöin esimerkiksi sulfaattipitoisuuden on mallitarkastelun perusteella arvioitu nousevan alivirtaamatilanteessa purkuputken suualueella tasolle 17,5 mg/l. Sulfaatin Päästövedet laimenevat sulfaatin sekoittumispitoisuuteen < 10 mg/l noin 500 metrin matkalla purkuputkesta alavirtaan. Metallien pitoisuuslisäysten on arvioitu jäävän pieniksi, eikä ympäristönlaatunormien ylityksiä arvioida tapahtuvan Muonionjoessa. Muonionjoen merkittävää rehevöitymistä tai ekologisen tilan heikentymistä ei myöskään arvioida tapahtuvan. 3

5 16X Kaivostoiminnan päätyttyä merkittävin vaikutus kohdistuu Niesajokeen. Vaikutuksen suuruus on voimakkaan riippuvainen korkearikkisen rikastushiekan varastointialueen suotoveden määrästä ja laadusta. Pahimmassa tapauksessa mm. useiden metallien ympäristönlaatunormit voivat ylittyä Niesajoessa, rehevyys kasvaa ja myös ekologinen tila heikentyä. Vaikutuksia voidaan kuitenkin lieventää merkittävästi oikeaoppisin sulkemistoimenpitein. Muonionjoessa toiminnan jälkeisten vaikutusten on arvioitu jäävän vähäisiksi. Kaivoksen vuosinettovesitase kasvaa toiminnan aikana keskimääräisenä vesivuotena tasolta 2 Mm 3 /a tasolle 8,9 Mm 3 /a. Vaihtelu erilaisina hydrologisina vesivuosina (kuiva tai märkä vesivuosi 1/100) voi olla noin 0,77 10,3 Mm 3 /a. Hakija katsoo, ettei jäteveden määrälle tarvitse sen ominaisuuksien vuoksi asettaa lupaehdoksi enimmäismäärää. Hakija esittää pitoisuus raja-arvot seuraaville vedenlaatumuuttujille: veden ph, kiintoaine-, nikkeli-, kupari-, sulfaatti- ja kokonaistyppipitoisuus. Hankkeesta aiheutuvat vesistövaikutukset arvioidaan sen tasoisiksi, ettei niistä aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa vahinkoa. Äkäsjoen, Niesajoen ja Muonionjoen vesistöalueilla kuormituksesta aiheutuvat kalataloudelliset haitat arvioidaan voitavan kompensoida vuotuisella kalatalousmaksulla. Kaivostoiminnasta aiheutuu melua ja tärinää sekä pölyä ja kaasumaisia päästöjä. Melua ja päästöjä hallitaan lupahakemuksessa esitetyin teknisin keinoin ja luvassa annettavin määräyksin. Kaivoksen suunnittelussa on otettu huomioon alueen muu maankäyttö, erityisesti porotalous, koska kaivoshankkeen läheisyydessä on poronhoitoa varten tarkoitettuja alueita. Hakija neuvottelee Kolarin ja Muonion paliskuntien kanssa hankkeen poronhoidolle mahdollisesti aiheuttamien haittojen lievennyskeinoista ja tarvittaessa taloudellisten tai toiminnallisten haittojen kompensoinnista. Kaivoksen suoraksi työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu rakennusvaiheessa noin henkilötyövuotta ja toimintavaiheessa (kaivos ja rikastamo) noin 350 henkilötyövuotta. Hanke työllistää lisäksi urakoitsijoita kaivosalueella ja rikasteen kuljetuksissa Kolariin ja edelleen johonkin Perämeren satamaan sekä välillisesti myös muuta työvoimaa. Hankkeen tuottama suora ja välillinen taloudellinen hyöty on aluetaloudellisesti merkittävä. 4

6

7 Sisältö 16X YHTEENVETO LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT HAKIJAN YHTEYSTIEDOT KAIVOKSEN SIJAINTI VOIMASSA OLEVAT LUPAPÄÄTÖKSET JA SOPIMUKSET TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN HANKEKUVAUS YLEISKUVAUS KAIVOKSEN TOIMINNASTA TOIMINNAN AJANKOHTA JA ELINKAARI TUOTANTO Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Tuotannon käyntiaika Laitokset, rakenteet ja niiden sijainti Hyödynnettävä esiintymä Tuotantoprosessit MAA-AINESTEN, SIVUKIVEN JA RIKASTUSHIEKAN VARASTOALUEET Maa-ainesten läjitysalueet Sivukiven läjitysalueet Rikastushiekka-altaat RAAKA-AINEET JA KEMIKAALIT Polttoaineet Räjähteet Kemikaalit Varastointi ja säilytys ENERGIA Energian käyttö Sähkö Lämpölaitos Energian käytön tehokkuus VESIEN HALLINTA Vesijakeet Rakentamisen aikana syntyvät vesijakeet Tuotannon aikana muodostuvat vesijakeet Vesitase YYTH:n jätevedenpuhdistamon kuvaus Altaiden varastokapasiteetin riittävyys ja käyttö Vesirakenteiden rakentamisjärjestys Raakaveden hankinta Juomavesi ja saniteettijätevedet YMPÄRISTÖRISKIT, ONNETTOMUUDET JA HÄIRIÖTILANTEET Riskianalyysit Vesien hallintaan liittyvät riskit Patoturvallisuus Arvio vahingonvaarasta Patojen luokitus Patosortuman vaikutukset Niesajoen ja Muonionjoen vedenlaatuun LIIKENNE JA LIIKENNEJÄRJESTELYT YMPÄRISTÖASIOIDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ KAIVOKSEN SULKEMINEN SULKEMISTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ SULKEMIS- JA MAISEMOINTITAVOITTEET AVOLOUHOKSET PINTAMAAT SIVUKIVEN LÄJITYSALUE RIKASTUSHIEKKA-ALUE... 79

8 16X RIKASTAMOALUE JA MUUT RAKENTEET VESIALTAAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET ALUEEN JATKOKÄYTTÖ JÄLKITARKKAILU ILMASTO JA ILMANLAATU NYKYTILA KUORMITUS ILMAAN Pölypäästöt Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe Räjäytyskaasut Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe Pakokaasu- ja savukaasupäästöt Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe VAIKUTUKSET ILMASTOON JA ILMAN LAATUUN Pölypäästöt Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe Räjäytyskaasut Kasvihuonekaasupäästöt Lämpölaitoksen savukaasupäästöt Pakokaasupäästöt HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET VESISTÖT NYKYTILA Virtaamat ja vedenkorkeus Kuormitukset pintavesiin Pintavesien laatu YMPÄRISTÖÖN JOHDETTAVIEN VESIJAKEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU Ympäröiviin vesistöihin johdettavien vesijakeiden määrät Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe Ympäristöön johdettavien vesijakeiden laatu Rakentamisvaihe Toimintavaihe Kuormitus ympäröiviin vesistöihin VESISTÖVAIKUTUKSET Rakentamisvaihe Toimintavaihe Muonionjoen vesistövaikutusarvion päivitys Perustelut ehdotetuista vedenlaadun luparajoista Kaunisvaaran ja Hannukaisen kaivoshankkeiden yhteisvaikutukset Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET VESISTÖJEN ELIÖYHTEISÖT JA KALASTO NYKYTILA Virtavesien piilevät Yhteenveto piilevistä Pohjaeläimet Kalasto ja kalastus Jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera)

9 16X VAIKUTUKSET VESIELIÖSTÖÖN Piilevät Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe Pohjaeläimet Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe Kalasto Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET MAAPERÄ, KALLIOPERÄ JA POHJAVESI NYKYTILA Maaperä Maaperän geokemia Alueen radiometriset ominaisuudet KALLIOPERÄ Louhittavan malmin ja sivukiven geokemia POHJAVESI Maa- ja kalliopohjaveden virtausolosuhteet Pohjaveden laatu VAIKUTUKSET MAA- JA KALLIOPERÄÄN SEKÄ POHJAVETEEN Rakentamisvaihe Toimintavaihe Lähteet Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET SUOJELUALUEET NYKYTILA Suojelualueet Natura alueet VAIKUTUKSET Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET KASVILLISUUS NYKYTILA Luonnonarvoiltaan arvokkaat kohteet selvitysalueilla Suojellut ja uhanalaiset luontotyypit Suojellut ja muut tärkeät kasvilajit VAIKUTUKSET Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET ELÄIMISTÖ NYKYTILA Linnusto Muu eläimistö VAIKUTUKSET Rakennus- ja toimintavaihe Linnusto Muu eläimistö

10 16X Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET MAANKÄYTTÖ, MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ NYKYTILA Kaavoitus Maankäyttö Maanomistus Maisema Arvokkaat maisema-alueet Maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaat kohteet Muinaisjäännökset VAIKUTUKSET KAAVOITUKSEEN JA MAANKÄYTTÖÖN VAIKUTUKSEN MAISEMAAN Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET LIIKENNE MAANTIELIIKENTEEN NYKYTILA Alueen tiestö ja liikennemäärät Tiestön kunto Liikenneonnettomuudet Poro-onnettomuudet RAUTATIELIIKENTEEN NYKYTILA Alueen rautatieverkosto Ratayhteyden kunto Poro-onnettomuudet Asutus, pohjavesialueet ja luonnonsuojelualueet liikennereittien varrella VAIKUTUKSET Rakentamisvaihe Maantieliikenne Rautatieliikenne Toimintavaihe Maantieliikenne Rautatieliikenne Toiminnan jälkeinen vaihe Maantieliikenne Rautatieliikenne HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET Maantieliikenne Rautatieliikenne MELU NYKYTILA VAIKUTUKSET Rakentamisvaihe Rakentamisen aikainen teollisuusmelu Hannukaisen alueella Rakentamisen aikainen teollisuusmelu Rautuvaaran alueella Tieliikennemelu rakentamisen aikana Toimintavaihe Teollisuusmelu Tieliikennemelu Räjäytykset Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET TÄRINÄ NYKYTILA

11 16X VAIKUTUKSET Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET IHMISIIN JA YHTEISKUNTAAN KOHDISTUVAT VAIKUTUKSET NYKYTILA Paikalliset asukkaat ja kiinteistöjen omistajat Matkailuelinkeino Muut elinkeinot Virkistyskäyttö VAIKUTUKSET Elinkeinot ja matkailu Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe Virkistyskäyttö Rakentamisvaihe Toimintavaihe Terveysvaikutukset Rakentamisvaihe Toimintavaihe Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMET POROTALOUS NYKYTILA Muonion paliskunta Poromäärät Laitumet ja poronhoito VAIKUTUKSET Rakentamisvaihe Toimintavaihe Laidunmenetykset Porojen välttämiskäyttäytyminen Laidunrakenteet Maantieliikenne Rautatie Toiminnan jälkeinen vaihe HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENNYSTOIMENPITEET KAIVANNAISJÄTTEET SYNTYVÄT JÄTTEET, NIIDEN OMINAISUUDET JA EDELLEEN TOIMITTAMINEN Sivukivi Rikastushiekka Pintamaat Tuhka JÄTTEIDEN HAITALLISUUDEN VÄHENTÄMINEN JÄTTEIDEN HYÖDYNTÄMINEN OMASSA TOIMINNASSA PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA YMPÄRISTÖN KANNALTA PARHAAT KÄYTÄNNÖT (BEP) BAT-ARVIOINTI YSA Jätteiden määrän ja haitallisuuden vähentäminen Käytettävien aineiden haitallisuuden vähentäminen Aineiden ja jätteiden uudelleenkäyttö ja hyödyntäminen Muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus Käytettyjen raaka-aineiden laatu ja kulutus Energian käytön tehokkuus Riskien hallinta BAT-tekniikan käyttöönotto

12 16X Kaikki vaikutukset ympäristöön Teollisen mittakaavan päästöjen hallintamenetelmät Tekniikan ja luonnontieteellisen tiedon kehitys KAIVANNAISJÄTTEIDEN HALLINNAN BAT-JA BEP- ARVIO Jätealueiden suunnittelu ja operointi Patorakenteet ja vesienhallinta Läjitysalueiden pohjarakenteet Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito Muut soveltuvat BREF-asiakirjat ARVIO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTOIMIEN RISTIKKÄISVAIKUTUKSISTA TARKKAILU JA RAPORTOINTI RAKENNUSVAIHEEN TARKKAILU TUOTANTOVAIHEEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu Vaikutusten tarkkailu SULKEMISVAIHEEN TARKKAILU RAPORTOINTI JA LAADUNVARMISTUS VAHINKOARVIO JA VAHINKOA ESTÄVÄT TOIMENPITEET SEKÄ KORVAUKSET ARVIO VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA JA INTRESSIVERTAILU TOIMENPITEET VESISTÖÖN KOHDISTUVIEN VAHINKOJEN EHKÄISEMISEKSI KORVAUSESITYS VESISTÖÖN KOHDISTUVISTA VAHINGOISTA KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOALUETTA KOSKEVA VAKUUS TOIMENPITEET MUIDEN KUIN VESISTÖVAHINKOJEN ESTÄMISEKSI LÄHDELUETTELO Liitteet 1 Voimassa olevat luvat ja päätökset 2 Kaivosalueen kartta 3 Hihnakuljettimen tyyppipoikkileikkaukset 4 Jätehuoltosuunnitelma 5 Patojen tyyppipoikkileikkaukset 6 Kemikaalitaulukko 7 Kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet 8 Vesienhallintaraportti 9 Maanomistajaselvitys 10 Pintavesien laatu Lämpökeskuksen savukaasupäästöjen leviämislaskelmat 12 Hannukaisen kaivoshankealueen pohjaeläimistöselvitys ja -päivitys 13 Lupa lapinkämmekkäesiintymän hävittämiseen Hannukaisen alueella 14 Hannukaisen kaivosalueen pohjavesialueiden luokittelumuutosesitys 15 Taimenen vaelluspoikaspyynti Äkäsjoessa Hannukaisen lupahakemuksen erilliset luontoselvitykset 17 Pohjatutkimustulokset Hannukaisen ja Rautuvaaran alueella Erillisliite YVA-selostus (Ramboll Finland Oy 2013), Natura-arviointi (Ramboll 2014), Natura-lausunto (2015) + Natura täydennys 2016

13 11 1 LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1.1 Hakijan yhteystiedot Hannukainen Mining Oy:n kotipaikka sijaitsee Kolarissa Suomessa. Hannukainen Mining Oy:n toimialana on kaivostoiminnan harjoittaminen, ja yhtiö vastaa Hannukaisen kaivoshankkeen kehittämisestä. Luvanhakijan yhteystiedot on esitetty taulukossa (Taulukko 1-1). Taulukko 1-1. Lupahakijan perustiedot. Hakija Hannukainen Mining Oy Y-tunnus Osoite Yhteyshenkilö Laivurinkatu 2-4 C 32, Tornio Jouko Pakarinen Puhelin Sähköposti www-sivut jouko.pakarinen@hannukainenmining.fi Kaivoksen sijainti Hankealue sijaitsee Kolarin kunnassa noin 25 km Kolarin kunnan keskustasta koilliseen (Kuva 1-1). Avolouhokset ja sivukivialueet sijoittuvat Hannukaiseen ja rikastamo ja rikastushiekka-altaat Rautuvaaraan, joka sijaitsee Hannukaisen kylästä ja rautamalmiesiintymästä noin 5 km etelään. Ylijäämävedet johdetaan Muonionjokeen. Hannukaisen alueella sijaitsee aikaisemmin harjoitetun toiminnan johdosta kaksi vedellä täyttynyttä avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, sekä sivukivialue. Alueen aikaisempia toiminnanharjoittajia ovat olleet Northland Mines Oy, Rautaruukki Oyj sekä Outokumpu Oyj. Rautuvaaran alueella sijaitsee entinen maanalainen kaivos, kaksi pientä avolouhosta, sivukivikasoja sekä rikastushiekka-alue.

14 12 Kuva 1-1. Hannukaisen kaivoksen sijainti. 1.3 Voimassa olevat lupapäätökset ja sopimukset Northland Mines Oy on jättänyt joulukuussa 2010 Työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) kaivospiirihakemuksen (K8126), joka muodostuu Hannukaisen, Rautuvaaran ja Niesan alueen kaivospiireistä sekä niiden välisistä apualueista. Kaivospiirihakemusta on päivitetty vuonna 2013, jolloin Niesan alue on jätetty hakemuksesta pois. Hannukaisen kaivoshanke siirtyi Hannukainen Mining Oy:n omistukseen keväällä Vuoden 2011 kaivoslain (621/2011) 178 :n mukaan työja elinkeinoministeriössä vireillä olleet asiat siirrettiin kaivoslain voimaan tullessa ( ) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) päätettäväksi. Kaivospiirihakemusalueiden yhteispinta-ala on noin 30 km 2. Hannukainen Mining Oy on täydentänyt kaivospiirihakemusta joulukuussa Päätös kaivospiirihakemukseen on odotettavissa vuoden 2016 aikana. Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio on antamallaan päätöksellä M 12/07 myöntänyt luvan Northland Exploration Finland Oy:lle Laurinojan ja Kuervaaran louhosaltaiden tyhjentämiselle vedestä ja vedenjohtamiselle Laurinojaan ja edelleen Äkäsjokeen (Taulukko 1-2). Northland Exploration Finland Oy haki lupapäätökseen muutosta ja jatkoaikaa, joista rajajokikomissio antoi päätökset ja Viimeisin päätös (liite 1) on voimassa saakka. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on antanut Northland Exploration Finland Oy:lle päätöksen nro 99/07/1 koskien Laurinojan ja Kuervaaran louhosaltaiden tyhjentämistä sekä koelouhinnan suorittamista louhoksilla. Northland Exploration Finland Oy haki muutosta kyseiseen päätökseen koetoimintailmoituksen

15 perusteella, josta Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi päätöksen nro 60/08/1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi uusimman päätöksen koetoimintaan liittyen (liite 1). Taulukko 1-2. Voimassa olevat luvat ja päätökset. Asia Viranomainen Päätös Annettu 13 Koetoimintailmoitus malmin louhinnasta Hannukaisen valtausalueella Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nro 83/2013/1, Dnro PSAVI/67/04.08/ Laurinojan ja Kuervaaran vedellä täyttyneiden kaivosaltaiden tyhjennys Rajajokikomissio M 12/ Toiminta, jolle lupaa haetaan Hannukainen Mining Oy hakee ympäristönsuojelulain (527/2014, muutos 423/2015) 27 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 1 :n 2 momentin 7a-, 7b- ja 13dkohtien mukaista ympäristölupaa Kolarin kunnassa sijaitsevan Hannukaisen alueen kaivostoiminnalle, malmin louhinnalle ja rikastamiselle, kaivannaisjätteen hyödyntämiselle ja sijoittamiselle jätealueelle, rakentamisessa käytettävän tarvekiven louhinnalle, putkilinjojen rakentamiselle, rikastushiekka-alueen selkeytysaltaan rakentamiselle, uusien ojien kaivulle sekä käsiteltyjen jätevesien johtamiselle purkuputkessa Muonionjokeen ja aluekuivatusvesien johtamiselle Hannukaisen alueelta Äkäsjokeen, Valkeajokeen ja Kuerjokeen ja Rautuvaaran alueelta Niesajokeen. Lisäksi lupaa haetaan muille hankkeeseen liittyville toiminnoille, kuten energian tuotannolle ja polttoaineen jakeluasemille. Toiminnalle haetaan myös vesilain (587/2011) 3 luvun mukaista lupaa putkilinjojen vesistöjen ylityksille, louhosten kuivatukselle, pohjavesipinnan alentamiselle, vesivarastoaltaan, rikastushiekka-altaan ja selkeytysaltaan patojen rakentamiselle, Kivivuopionojan uudelle uomalle Laurinojan kuivatukselle ja purkuputken rakentamiselle Muonionjoen ranta-alueelle. Lupaa haetaan myös vanhojen Laurinojan ja Kuervaaran louhosaltaiden tyhjentämiselle vedestä (nykyisen luvan voimassaolo päättyi ). Hankkeen myötä tuhoutuville/muuttuville luonnontilaisille lähdekohteille haetaan vesilain mukaista poikkeamislupaa. Lisäksi Hannukainen Mining Oy hakee ympäristönsuojelulain 199 :n mukaista lupaa luvanvaraisen toiminnan aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ja vesilain 3 luvun 16 :n mukaista valmistelulupaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hankkeen toteuttamista valmisteleviin toimenpiteisiin ryhtymistä varten. Hakemus koskee lupaa toteuttaa kaikki kaivoshankkeen tarvitsemat rakennus-, asennus- ja muut kaivostoiminnan valmistelevat työt lupaehtoja noudattaen, vaikka lupapäätöksestä olisi valitettu, sekä lupaa aloittaa kaivos- ja rikastoiminta lupaehtojen mukaisena, vaikka lupapäätöksestä olisi valitettu. Töiden aloittamista varten asetetaan vakuus, jotta ympäristö voidaan saattaa ennalleen, mikäli toiminta ei käynnisty, lupamääräykset muuttuvat tai lupaa ei muutoksenhaun johdosta myönnetä.

16 14 2 HANKEKUVAUS 2.1 Yleiskuvaus kaivoksen toiminnasta Hannukaisen kaivoshanke käsittää rautaoksidi-kupari-kulta (Iron-Ore-Copper-Gold, IOCG) -malmiesiintymän hyödyntämisen. Kaivoshankkeessa hyödynnetään kahta rautaoksidi-kupari-kulta -malmiesiintymää Kolarin Hannukaisen alueella eli Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksia. Louhinta tullaan toteuttamaan avolouhintana. Tilastokeskuksen mukainen toimialaluokitus on B07 metallimalmien louhinta. Kaivoksen päätuote tulee olemaan magnetiitti (Fe 3 O 4 ) ja sivutuotteena saadaan kultakupari -rikastetta. Tuotannon saavuttaessa täyden kapasiteetin magnetiittirikastetta on tarkoitus tuottaa noin 2 Mt vuodessa. Kulta- ja kuparirikasteen vuosituotanto on tonnia. Muodostuvan sivukiven ja irtomaan määrä on keskimäärin 26 Mt vuodessa ja muodostuvan rikastushiekan määrä 4,4 Mt vuodessa. Hanke tulee kokonaisuudessaan sisältämään kaksi avolouhosta eli Hannukaisen ja Kuervitikkon, kolme sivukivialuetta, Hannukaisen meluvallin, vesivarastoaltaan, murskaamon, malmikuljettimen, rikastamon, rikastushiekka-alueen, tarvittavat tiet, voimajohdon ja kuljetushihnan sekä ratapihan rikasteen junaan lastaamista varten. Hankkeen toiminnoista louhokset, sivukivialueet, vesivarastoallas ja esimurskaamo sijaitsevat Hannukaisen alueella. Rikastamo ja rikastushiekka-alue sijaitsevat Rautuvaarassa, noin 5 km Hannukaisesta etelään. Alueiden välillä kulkee maanpäällinen hihnakuljetin, jolla murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta Rautuvaaraan. Kaivos ei vaadi lisäraakavedenottoa ympäröivistä vesistöistä. Läjitysalueiden suurista pinta-aloista ja louhoksiin purkautuvasta pohjavedestä johtuen kaivosalueella muodostuu vettä ylimäärin. Ylitevesi pumpataan maanalaista putkilinjaa pitkin Muonionjokeen. Hankkeeseen sisältyy myös Kolarin ja Rautuvaaran välisen rautatien peruskorjaus, jotta rikaste voidaan kuljettaa rautateitse johonkin Pohjanlahden satamaan. Radan peruskorjaamisesta vastaa Liikennevirasto. Hannukaisen alueella sijaitsee aikaisemmin harjoitetun toiminnan seurauksena kaksi vedellä täyttynyttä avolouhosta, Laurinoja ja Kuervaara, sekä sivukivialue. Alueen aikaisempia toiminnanharjoittajia ovat olleet Northland Mines Oy, Rautaruukki Oy sekä Outokumpu Oy. Kuervitikon malmiesiintymää ei ole aiemmin louhittu. Rautuvaaran alueella sijaitsee entinen maanalainen kaivos, kaksi pientä avolouhosta, sivukivikasoja sekä rikastushiekka-alue. 2.2 Toiminnan ajankohta ja elinkaari Hannukaisen kaivoksen rakennustöiden suunnitellaan alkavan aikaisintaan vuonna 2020 (Taulukko 2-1). Tarkka rakentamisaikataulu päätetään kuitenkin vasta myöhemmin. Joidenkin ydintoimintojen rakentamisjärjestys on jo aikataulutettu ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Työmaateiden rakentaminen, pintamaan poisto ja eteläisen sivukivialueen rakentaminen aloitetaan Hannukaisessa sitä mukaa kuin lupa-asiat edistyvät. Vesien hallintaan liittyvä infrastruktuuri, pumppaamot ja vesialtaat rakennetaan varhaisessa rakennusvaiheessa, jotta vältetään vesien hallitsematon johtaminen ympäröiviin vesistöihin. Hannukaisen alueen vanhojen avolouhosjärvien vedet tyhjennetään tarvittaessa vesienkäsittelyn kautta vesivarastoaltaaseen. Vesivarastoaltaan tilavuus on kuitenkin riittämätön kaikkien vesien varastoimiseen, minkä vuoksi ylitevedet johdetaan purkuputkella Rautuvaaran

17 selkeytysaltaaseen. Tästä johtuen vesivarastoallas, ylitevesipumppaamo ja putkilinja vesivarastoaltaalta Rautuvaaraan rakennetaan ennen louhosten tyhjentämisen aloittamista. Rakentamisen yksityiskohtaista aikataulua tarkennetaan vielä myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Rakennusten, hihnakuljettimen, työmaateiden ja muun infrastruktuurin rakentaminen aikataulutetaan tuotannon suunnitellun käynnistämisen mukaan huomioiden rakentamiseen kuluvan aika, toimitusajat ja muut vastaavat seikat. Taulukko 2-1. Hankkeen alustava aikataulu. Hankkeen vaiheet YVA + Naturaarvio Ympäristölupa Rakentamisvaihe Toimintavaihe Sulkemisvaihe Rakentamisen on määrä alkaa vuoden 2020 jälkipuoliskolla, ja malmin louhinnan arvioidaan kestävän vuoden 2022 lopusta vuoteen Kuervitikon louhos avataan alustavan suunnitelman mukaan 11 vuoden kuluessa Hannukaisen louhinnan aloituksen jälkeen eli vuonna Kaivoksen arvioitu elinikä on 19 vuotta. Kaivoksen sulkemisvaiheen arvioidaan kestävän viisi vuotta, vuodesta 2041 vuoteen Tarkempi kuvaus vesirakentamisen aikataulusta on esitetty taulukossa (Taulukko 2-2). Taulukko 2-2. Vesirakentamisen aikataulu Hannukaisessa ja Rautuvaarassa. 15 c x Rakentaminen Tuotanto Y(-2) Y(-1) Y0 Y1 Y2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 PUMPPAAMO PS01 JA PUTKILINJA HANNUKAISEN VESIVARASTOALTAALTA RAUTUVAARAAN C C C X X X X X X X PUMPPAAMO PS09 JA PUTKILINJA RAUTUVAARASTA MUONIOJOKEEN C C C C X X X X X X X MUUT PUMPPAAMOT JA PUTKILINJAT X X X X X HANNUKAISEN VESIENKÄSITTELY C C C X X X X X X X X X X X X X HANNUKAISEN VESIVARASTOALLAS C C C C X X X X X X X X X X X X OJANKAIVU HANNUKAISESSA KUERVAARAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN X X LAURINOJAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN X X PINTAMAAN POISTO, HANNUKAISEN AVOLOUHOS C C C C C C C C C HANNUKAISEN INFRARAKENTAMINEN RAUTUVAARAN VESIENKÄSITTELY C C C X X X X X RAUTUVAARAN AVOLOUHOSTEN TYHJENTÄMINEN X X RAUTUVAARAN PATOJEN RAKENTAMINEN RAUTUVAARAN INFRARAKENTAMINEN OJANKAIVU RAUTUVAARASSA KAIVOSTOIMINNOT ALKAVAT PINTAMAAN POISTOLLA TUOTANNON ALOITUS

18 Tuotanto Tuotteet ja tuotantokapasiteetti Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten yhteenlaskettu kokonaistuotanto on Mt malmia. Vuosittainen malmin määrä vaihtelee välillä 6 7 Mt. Tuotteina malmin prosessoinnista saadaan rautarikastetta ja kupari-kulta -rikastetta. Rautarikastetta tuotetaan 1,5 2,2 Mt vuodessa. Lisäksi vuosittain tuotetaan tonnia kupari-kulta -rikastetta. Taulukko 2-3. Hankkeen kokonaistuotanto. Vuosittainen tuotantomäärä (keskim.) Suurin mahdollinen tuotantokapasiteetti Yks. Malmin tuotanto Mineraalivarannot Rautarikasteen tuotanto Kupari-kultarikasteen tuotanto Mt/a - 6,5 1,8 0,04 Mt/a - 7 2,2 0,06 Kokonaistuotanto Mt ,8 0, Tuotannon käyntiaika Tuotannon käyntiaika on keskimäärin 7884 h/a, mikä vastaa keskimääräistä 90 % käyttöastetta. Tuotannossa ei ole muutoksia vuodenaikaisvaihtelun tai vuorokaudenajan mukaan Laitokset, rakenteet ja niiden sijainti Kaivosalue on esitetty kuvassa (Kuva 2-1) ja tarkemmin liitteessä 2.

19 17 Kuljetin Kuva 2-1. Kaivosalue. Hannukainen teollisuusalue Hannukaisen alueelle (Kuva 2-2) rakennetaan seuraavat prosessi- ja yleistilat: - Malmin välivarasto - Murskaamo - Kaivoskonekorjaamo - Kaivoskoneiden varikkoalue - Kaivoskoneiden tankkausalue

20 18 - Konttorirakennus ja sosiaalitilat - Tarvittavat parkkipaikat ja pihat - Lämpölaitos - Sähköasema - Vesienkäsittelyrakennukset Kuva 2-2. Hannukaisen teollisuusalue. Kuljetuskäytävä Hannukaisen ja Rautuvaaran alueiden välille rakennetaan noin 9 km pitkä ja 20 m leveä kuljetuskäytävä, joka yhdistää alueet. Kuljettimen sijainti on esitetty kuvassa (Kuva 2-1). Kuljetuskäytävä käsittää: - Hihnakuljettimen murskatun malmin kuljettamiseen Hannukaisesta Rautuvaaran rikastamolle sekä 5 m leveän huoltotien; - Terästunneleina toteutettuja tien alikulkuja ja siltoja 4 kpl; - Maanalaisen vesiputkilinjan Hannukaisen vesivarastoaltaalta Rautuvaaran rikastamolle ja Rautuvaaran selkeytysaltaaseen.

21 19 Kuva 2-3. Kuljetuskäytävä. Hannukaisen murskaamolta ensimmäiset 700 m rakennetaan maanalaisena tunnelina ja sen jälkeen noin 8 km maanpäällisenä osana Rautuvaaraan (Kuva 2-3). Kuljettimen

22 tyyppipoikkileikkaukset on esitetty liitteessä 3. Kuljetin risteää maanteitä Pakasaivontiellä, Äkäsjoentiellä, mökkitiellä (Rautuojantie) ja Ylläksentiellä. Pakasaivontien ja mökkitien (Rautuojantie) yli kuljettimelle rakennetaan silta. Äkäsjoentien ja Ylläksentien risteyskohdissa kuljettimelle rakennetaan teiden alikulku terästunneleina. Ylläksentien alikulku on esitetty kuvassa (Kuva 2-4). Reitin varrelle toteutetaan 4 porojen/metsäkoneiden ylitys- tai alituskohtaa, joiden toteutus ja sijainti sovitaan poromiesten sekä metsähallituksen kanssa. 20 Kuva 2-4. Kuljettimen Ylläksentien alikulku. Rautuvaaran teollisuusalue Rautuvaaran alueelle (Kuva 2-5) rakennetaan seuraavat prosessi- ja yleistilat; - Seulomo - Malmivarasto - Rikastamo (prosessirakennus) - Sakeutin - Lastausrakennus - Konekorjaamo - Konttorirakennus ja sosiaalitilat - Laboratorio - Tarvittavat parkkipaikat ja pihat - Lämpölaitos

23 21 - Kemikaalivarasto - Sähköasema Kuva 2-5. Rautuvaaran teollisuusalue (Ramboll Finland Oy 2013) Purkuputki Muonionjokeen Ylitevedet pumpataan Rautuvaaran selkeytysaltaasta Muonionjokeen noin 11 km pitkää maanalaista putkilinjaa (DN800) pitkin. Putkilinjan muodostaman käytävän leveys on noin 10 m. Putkilinjan pumppaamo sijaitsee selkeytysaltaan läheisyydessä. Pumppauksen maksimi mitoitusvirtaama on 4000 m 3 /h. Purkupaikka on valittu siten, että joen virtausnopeus on purkukohdassa riittävän suuri, jotta sekoittuminen tapahtuu tehokkaasti, jääpatojen muodostumisriski on pieni ja rannalla ei ole asutusta purkupaikan läheisyydessä. Ylitevedet pyritään purkamaan siten että purkuvesien aiheuttamat vedenlaatumuuttujien pitoisuusnousut purkupaikan välittömässä läheisyydessä olisivat mahdollisimman pieniä. Yhtenä vaihtoehtona on

24 johtaa ylitevedet Muonionjokeen useasta toisiaan lähellä olevasta suuttimesta, jolloin tehostetaan vesien sekoittumista ja alkulaimentumista. 22 Kuva 2-6. Purkuputki Muonionjokeen Hyödynnettävä esiintymä Mineralisaatio Mineralisoidut linssit esiintyvät metasomaattisesti muuntuneessa karressa lähellä pintakivimuodostumien ja montsoniitti-dioriitti -intruusioiden kontaktia. Rauta esiintyy pääasiassa klinopyrokseenikarressa, joka sisältää amfibolia, magnetiittia, biotiittia, albiittia, skapoliittia, granaattia, kalsiittia sekä kiisuja. Tärkeimmät rautamineraalit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) sekä pyriitti (FeS 2 ). Pyriitin lisäksi magneettikiisu (FeS) sekä kuparikiisu (CuFeS 2 ) ovat dominoivat sulfidit, ja pieniä määriä molybdeniittia (MoS 2 ) esiintyy paikoittain yhdessä kuparikiisun kanssa. Kultaa esiintyy silikaattijuonissa, kuparikiisussa sekä magnetiitissa. Karressa ja magnetiittilinsseissä esiintyy paikoin ns. magnetiitti karsia tai rautamalmia, jotka ovat amfiboli-, skapoliitti-, tai granaattivaltaisia kerroksia. Cu-Au -mineralisaatio esiintyy yleensä magnetiittikarressa sekä harvemmin klinopyrokseenikarressa.

25 Esiintymät Hannukainen ja Kuervitikko ovat kaksi erillistä esiintymää reilun puolentoista kilometrin etäisyydellä toisistaan. Niiden välisellä alueella löytyy vain hajanaisia, matalapitoisia mineralisaatioita. Hannukainen koostuu kahdesta erillisestä, itäisestä sekä läntisestä malmiosta (Kuva 2-7). Eniten kairauksia on tehty läntisellä malmiolla, jossa on korkea Fe-pitoinen ydin sekä ympäröivä matalapitoisempi Fe-kehä, kuparipitoinen osa, sekä sivukivisulkeumia. Malmio on 2,1 km pitkä, 2 km leveä ja <50 m paksu (Taulukko 2-4). Hannukaisen läntinen malmio on jaettu kolmeksi erilliseksi kohteeksi, Laurinojan, Laukun sekä Kivivuopion linsseiksi (Kuva 2-8). Hannukaisen läntisen malmion yleinen kulku on 160 ja kaade kohti länttä. Matalapitoinen Fe-kehä on määrältään n. 50 Mm 3. Hannukaisen itäinen malmio koostuu korkeapitoisesta Fe-ytimestä, matalapitoisesta Fe-kehästä sekä sisäisistä sivukivisulkeumista. Malmio on jaettu kahdeksi erilliseksi kohteeksi, Kuervaaran sekä Vuopion linssiksi. Hannukaisen itäinen malmio on 1,9 km pitkä, leveimmillään 800 m ja <50m paksu. Mineralisaation yleinen kulkusuunta on 160, kaade 0-20 kohti länttä ja kaltevuus noin 40 kohti lounasta. Matalapitoinen kehä on määrältään n. 30 Mm 3. Kuervitikko koostuu Fe-rikkaista, Cu-rikkaista sekä Fe-köyhistä, Cu-rikkaista vyöhykkeistä ja sisäisistä sivukivisulkeumista. Esiintymä on 1,2 km pitkä, max. 500 m leveä ja <50m paksu. Mineralisaation kulkusuunta on 165, kaade 5-20 kohti länttä ja kaltevuus n. 20 kohti lounasta. Kuervitikon mineraalivarannot ovat n. 14 Mm 3. Taulukko 2-4. Malmioiden mitat. Mineralisoitu linssi Hannukainen itä: Kuervaara / Vuopio Hannukainen länsi: Laurinoja / Lauku / Kivivuopio Pituus (m) Leveys (m) Maksimipaksuus (m) 23 Keskimääräinen paksuus (m) Kuervitikko

26 Kuva 2-7. Poikkileikkaus 6300 Hannukaisesta. Korkeapitoinen rautamalmi näkyy harmaana, köyhempi kehä vihreänä sekä sinisenä. Kuvassa maanpinnalle asti yltävä harmaa linssi on Hannukaisen itäinen malmi, vasemmanpuolinen, kuvassa kokonaan sivukiven peittämänä on Hannukaisen läntinen malmi. Poikkileikkaus on Hannukaisen eteläpuoliskolta, sijainti punaisena kuvassa (Kuva 2-8) (Jacobs 2014). 24

27 25 Kuva 2-8. Hannukaisen ja Kuervitikon geologia. Vanha kohdejako sinisenä, poikkileikkauksen 6300 suurpiirteinen sijainti punaisena. Ruutujako 2km (muokattu lähteestä WGM 2010).

28 2.3.5 Tuotantoprosessit Louhinta Louhinta suoritetaan avolouhintana. Maanalainen louhinta ei ole teknisesti mahdollista, koska malmiesiintymä on lähes vaakatasossa (15 30º) ja pinnassa. Kaivostoiminta aloitetaan Hannukaisen avolouhoksella. Kuervitikon avolouhos hyödynnetään myöhemmin, noin vuosina Ensisijainen louhintamenetelmä on tavanomainen poraaminen ja räjäyttäminen. Räjäytyksissä käytetään pumpattavia emulsioräjähteitä. Malmin tuotantoon liittyvät räjäytykset tapahtuvat pääasiassa kahden tai kolmen päivän välein. Louhosten mitat on esitetty taulukossa (Taulukko 2-5). Taulukko 2-5. Louhosten mitat. Pinta-ala Pituus (max.) Leveys (max.) Syvyys (max.) ha m m m Hannukainen Kuervitikko Avolouhintana toteutettavassa kaivostoiminnassa kalliota louhitaan penkereittäin. Penkereet muodostavat asteittain yhä syvemmän, malmion suuntaa noudattelevan louhoksen, jonka rakentuminen päättyy vasta kaivostoiminnan päättyessä. Louhoksen seinämille rakennetaan louhokseen johtavat ajotiet. Penkereen korkeus on noin 10 m. Se voi kuitenkin vaihdella 5-20 m:n välillä riippuen topografiasta ja malmin sijainnista. 26 Kuva 2-9. Hannukaisen avolouhoksen poikkileikkauskuva. Malmi ja sivukivi kuormataan kaivinkoneilla. Kuormaaminen tapahtuu avolouhoksessa suoraan kiviautoihin, joiden kapasiteetti on 227 t (Caterpillar 793F). Kuormaa täydennetään etukuormaajilla ja kaivinkoneilla. Kuormaaminen voi tapahtua ympäri vuoden mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. Kaivoksessa voi toimia enimmillään 12 kuorma-autoa. Hannukaisen avolouhoksen toimiessa vuosina ja Kuervitikon avolouhoksen vuosina on kaivoksen kokonaistuotannoksi arvioitu Mt malmia vuosittaisella tuotannolla 6 7 Mt (Kuva 2-10).

29 27 Kuva Arvioitu malmin louhinnan jakaantuminen Hannukaisen ja Kuervitikon louhosten kesken (HC, HS ja HN ovat Hannukaisen eri louhoksia, KU = Kuervitikko) malmin vuosituotannolla 6,5 Mt. Malmin vuosituotannolla 6 7 Mt on muodostuvan sivukiven ja irtomaan määrä keskimäärin 17 Mt vuodessa, kun sivukiven kokonaismäärä toiminnan aikana on n. 370 Mt ja irtomaan kokonaismäärä n. 75 Mt. Kuvassa (Kuva 2-11) on esitetty arvio malmin, sivukiven ja irtomaan määristä. Kuva Arvioitu malmin ja sivukiven louhintamäärä kaivostoiminnan aikana. (PAF=mahdollisesti happoa muodostava sivuki, NAF= Ei happoa muodostava sivukivi)

30 Malmin louhinnan lisäksi alueella täytyy louhia tarvekiveä. Infrastruktuurin rakentamisessa tarvittava kiviaines louhitaan ja murskataan hyötykivilouhoksella, joka sijaitsee Hannukaisen avolouhoksen ja läntisen sivukivialueen välissä. Alueen pinta-ala on noin 8 ha. Tarvekivilouhos on merkitty liitteeseen 2 nimellä Ylösajovaiheen murskaus. 28 Murskaus Malmi kuljetetaan kiviautoilla avolouhoksilta Hannukaisen teollisuusalueella sijaitsevaan kartiomurskaimeen. Normaalissa tuotantotilanteessa malmi syötetään suoraan murskalle. Murskan ollessa pois käytöstä malmi voidaan välivarastoida murskan viereiselle alueelle (RoM -materiaalivarasto). Murskain on pölynsidontajärjestelmällä varustettu maanalainen murskain, jonka syöttö on lastausalueen tasalla. Esimurskaimen 100 % läpäisy on 240 mm ja 80 % läpäisy 150 mm. Murskan suuta suuremmat malmilohkareet hajotetaan kivenmurskaimella ennen syöttöä murskaan. Kuljetin Murskattu malmi kuljetetaan Hannukaisesta noin 8 km pitkällä hihnakuljettimella Rautuvaaraan, missä se läjitetään katetulle varastoalueelle. Hihnakuljetin tulee olemaan katettu ja suojattu sivuseinillä pölyhaittojen ja melun vähentämiseksi. Kolmelta sivulta kuljetin on peitetty täysin. Toinen sivuseinistä on verkkoseinä huollon helpottamiseksi. Tarvittaessa herkillä alueilla käytetään äänieristystä meluhaittojen vähentämiseksi. Murskaus ja malmin kuljetus voivat tapahtua mihin vuorokauden aikaan tahansa ympäri vuoden. Rikastus Malmin rikastus käsittää sarjan mekaanisia ja kemiallisia ja prosesseja, joissa malmista erotetaan arvokkaat mineraalit. Hannukaisen hankkeessa malmista pyritään erottamaan rautarikaste ja kupari-kulta -rikaste. Murskattu malmi jauhetaan pienempään raekokoon. Sen jälkeen jauhettu malmi erotellaan magnetiitti ja kupari-kulta -fraktioiksi vaahdottamalla. Kupari-kulta - fraktio jauhetaan edelleen ja sen jälkeen vaahdotetaan toisessa vaahdotusvaiheessa. Korkearikkinen rikastushiekka erotetaan kupari-kulta -rikasteesta ja sakeutetaan rikastushiekan sakeuttimessa ja kuljetetaan rikastushiekka-alueelle. Kupari-kulta - rikaste kuivataan ja varastoidaan odottamaan kuljetusta asiakkaalle. Magnetiittifraktio ohjataan edelleen vaahdotukseen, jossa saadaan korkearikkinen rikastushiekka erottumaan magneettisesta rikasteesta. Korkearikkinen rikastushiekka yhdistetään kulta-kupari -piirissä syntyneen rikastushiekan kanssa, sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekka-altaille. Magnetiittifraktio jatkaa magneettiseen erotukseen, jossa matalarikkinen rikastushiekka erotetaan rikastevirrasta. Matalarikkinen rikastushiekka sakeutetaan ja pumpataan rikastushiekka-altaille. Magnetiittifraktio vaahdotetaan tämän jälkeen vielä kerran ja tuotteena syntyy magneettirikastetta. Rikastushiekka erotetaan korkea- ja matalarikkisiin virtoihin ja varastoidaan niille kohdennettuihin varastointialtaisiin. Magnetiittirikaste kuivataan Rautuvaaran alueen rikastamolla ja rikaste varastoidaan Rautuvaaran teollisuusalueella olevalla katetulla rikastevarastolla odottamaan

31 jatkokuljetusta. Kuivauksesta peräisin oleva vesi käytetään uudelleen prosessissa. Kuivauksen jälkeen rikasteen kosteuspitoisuus on noin 5 %. Kuivattu magnetiittirikaste kuormataan pyöräkuormaajilla junaan Rautuvaaran lastaus- ja purkupaikalla ja kuljetetaan johonkin Perämeren satamaan. 29 Kuva Yksinkertaistettu rikastusprosessin vuokaavio.

32 2.4 Maa-ainesten, sivukiven ja rikastushiekan varastoalueet Maa-ainesten läjitysalueet Rakennustoimintojen alussa poistetaan pintamaa ja kasvillisuus avolouhosten alueelta, Hannukaisen ja Rautuvaaran teollisuusalueilta, teiltä, osalta sivukivialueista sekä muilta tarvittavilta alueilta, joille rakennetaan rakennekerroksia tai joilta maata on poistettava. Irtomaa (OVB) muodostuu hiekasta tai sorasta, ja siinä on jonkin verran silttistä moreenia. Poistettavan irtomaan määrä on esitetty taulukossa (Taulukko 2-6). Kokonaismäärästä noin 10 % poistetaan esirakentamisvaiheessa. Esirakentamisen jälkeen irtomaata poistetaan tuotannon edistymisen mukaisesti 1 3 Mt vuodessa. Irtomaakerroksen keskimääräinen paksuus on noin 15 m, vaihdellen metrin välillä. Irtomaa poistetaan kaivinkoneilla ja kuljetetaan kuorma-autoilla työmaateitä pitkin sivukivialueille. Irtomaan poistoon ei todennäköisesti tarvita räjäytyksiä. Poistettua irtomaata, ensisijaisesti moreenia, käytetään rakennusmateriaalina ojissa ja pengerryksissä sekä sivukivialueilla. Lisäksi irtomaata käytetään kaivosalueen teihin sekä kenttä- ja varastoalueisiin yhdessä hyötykivilouhokselta saatavan soran, hiekan ja kiviaineksen kanssa. Rikastushiekka-alueen ympärille rakennettaviin pengerryksiin käytetään moreenia. Irtomaa, jota ei hyödynnetä edellä mainittuihin tarkoituksiin, varastoidaan läjitysalueille irtomaalle varattuihin varastolohkoihin (Kuva 2-13). Irtomaan läjitysalueet sijoitetaan Hannukaisen avolouhokselta koilliseen Kuervaaran rinteelle ja Hannukaisen teollisuusalueelta etelään. Irtomaa käytetään myöhemmin kaivoksen sulkemisvaiheessa Hannukaisen alueen ennallistamisessa Sivukiven läjitysalueet Kaivoksen toiminnan aikana tuotetaan yhteensä noin 445 Mt sivukiveä ja irtomaata, vuosittaisen määrän vaihdellessa välillä Mt (Taulukko 2-6). Kaivoksella muodostuu kahdenlaista sivukiveä. - ei-happoa muodostavaa sivukiveä (NAF) rikkipitoisuus alhainen (<0,1 %), alhaiset metallipitoisuudet ja vähäinen metallien liukoisuus. - mahdollisesti happoa muodostavaa sivukiveä (PAF) rikkipitoisuus korkea (keskimäärin 5,5 %), kohonneet metallipitoisuudet ja kohonnut metallien liukoisuus. Taulukko 2-6. Pintamaan ja sivukiven määrät. Yhteensä koko toiminnan aikana (Mt) Pintamaa (OVB) 75 Ei-happoa muodostava sivukivi (NAF) 180 Mahdollisesti happoa muodostava sivukivi (PAF) 190 Yhteensä 445 Sivukivi ja irtomaa varastoidaan yhteensä kolmelle erilliselle läjitysalueelle Hannukaisen alueella (Kuva 2-1 ja Kuva 2-13). Eri materiaalit varastoidaan omille alueilleen. NAF- ja PAF- läjitysalueet sijaitsevat Hannukaisen ja Kuervitikon

33 louhosten välissä sekä Hannukaisen louhoksen länsipuolella. Mahdollisesti happoa muodostavan (PAF) ja ei-happoa muodostavan (NAF) sivukiven sijoituspaikat on suunniteltu siten, että mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden pääsy ympäröiviin vesistöihin minimoidaan. Mahdollisesti happoa muodostava sivukivi (PAF) sijoitetaan alueille, missä pohjaveden virtaus suuntautuu avolouhoksiin (cone-of depression -alue). 31 Kuva Irtomaan (OVB), ei-happoa muodostavan sivukiven (NAF) ja mahdollisesti happoa muodostavan sivukiven (PAF) sijoittaminen maanläjitysalueille (Ramboll Finland Oy 2013) (Tarkennettu kuva sivukivien sijouttumisesta kuvassa Kuva 2-1). Sivukiven ja irtomaan läjitysalueiden pinta-alat ja täyttökapasiteetit on esitetty taulukossa alla (Taulukko 2-7). Taulukko 2-7. Läjitysalueiden pinta-alat ja kapasiteetit. Läjitysalue Pinta-ala (kok.) Pinta-ala NAF Pinta-ala PAF Pinta-ala OVB Pinta-ala Meluvalli Täyttökapasiteetti (ha) (ha) (ha) (ha) (ha) (Mt) Itäinen läjitysalue Läntinen läjitysalue Eteläinen läjitysalue Yhteensä