Sosiaali- ja terveysministeriön kuuleminen: Pyhäjärven velvoittaminen jatkamaan peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenenä

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33, Valtioneuvosto Sosiaali- ja terveysministeriön kuuleminen: Pyhäjärven velvoittaminen jatkamaan peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenenä Viite: Sosiaali- ja terveysministeriön kuulemiskirje (STM/2299/2018) Asia: STM on lähettänyt kuulemiskirjeen Pyhäjärven kaupungille, muille Selänteen jäsenkunnille ja Peruspalvelukuntayhtymä Selänteelle tulla kuulluksi asiassa, joka koskee Pyhäjärven kaupungin velvoittamista jatkamaan yhteistoiminta-alueessa vuoden loppuun. Asian tausta: Pyhäjärven kaupunginvaltuusto teki päätöksen eroamisesta Peruspalvelukuntayhtymä Selänteestä alkaen. Eroaminen on kuntayhtymän perussopimuksen 23 :n mukainen. Kaupunginhallitus on pannut päätöksen täytäntöön päätöksillä ja Yhteistoimintavelvoitteen jatkaminen oli voimassa saakka valtuuston eropäätöksen aikaan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) velvoitteita kuntien välisestä yhteistoiminnasta oli jatkettu lailla (1436/2015). Pyhäjärven tavoitteena oli tämän jälkeen neuvotteluteitse löytää ratkaisu osajäsenyyteen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteessä (myöh. Ppky Selänne) ja merkittävien säästötavoitteiden toteuttamiseen vuoden 2019 alusta alkaen sosiaali- ja terveyspalveluissa osana kaupungin talouden tasapainottamistyötä. Pyhäjärven kaupunki on kaupunginhallituksen päätöksellä tehnyt kuntayhtymälle esityksen, joka mahdollistaisi kaupungin pysymisen kuntayhtymässä ja siten lain tarkoittamassa yhteistoiminta-alueessa ns. täysijäsenenä. Tämä esitys edellyttää PPKY Selänteen tekevän Pyhäjärven palveluiden osalta kilpailutuksen, joiden pohjalta voidaan osaulkoistaa osa Pyhäjärven kaupungin sote-palveluista. Erittely ulkoistettavista palveluista on annettu Selänteelle päätöksen yhteydessä. Osaulkoistettavaksi esitettävän hankintakokonaisuuden on arvioitu TP 17 tietojen pohjalta olevan noin 17 % kuntayhtymän järjestämisvastuulla olevan sote palveluiden käyttötalousmenoista. Osaulkoistaminen on edelleen ns. rajoittamislain mukainen. Osaulkoistamisella haetaan merkittävää kustannussäästöä ja toimintavarmuutta palvelujen toteuttamisessa. Pyhäjärven kaupunki on sitoutunut toiminnallaan edistämään kuntien yhteistä hyvää ja alueellista rakennemuutosta. Kuitenkin Pyhäjärven kaupungin talouden tasapainottamishaasteet koskevat edelleen myös Ppky Selänteen kustannuksia. Kaupungin näkemyksen mukaan PPKY Selänteen tulee toteuttaa osaulkoistus esitettyjen Pyhäjärven palvelujen osalta.

2 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kuntayhtymä on kokouksessaan päättänyt Pyhäjärven kaupungin osaulkoistusesitykseen seuraavasti: Kuntayhtymähallitus päättää, että se ei saata Pyhäjärven kaupunginhallituksen tekemää ulkoistusehdotusta kuntayhtymän operatiivisen johdon valmisteltavaksi. Mikäli valtakunnallinen maakunta- ja soteuudistus ratkaisevasti lykkääntyy, kuntayhtymä ja Pyhäjärven kaupunki jatkavat välittömästi neuvotteluja asiasta. Pyhäjärven kaupunginhallitus on käsitellyt Ppky vastausta kokouksessaan ja on todennut, että Pyhäjärven kaupungin näkemyksen mukaan maakunta- ja soteuudistuksen lykkääntyessä kuntayhtymän tulee aloittaa esitettyjen Pyhäjärven palveluiden osaulkoistuksien valmistelu viivytyksettä. Pyhäjärven kaupungin eropäätöksen perusteet ovat ensisijaisesti kaupungin taloushaasteet, joihin etsitään merkittäviä säästökohteita. Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja jäsenkuntien kanssa ei ole päästy yhteneväisiin linjauksiin säästötavoitteissa. Valtionosuuksien leikkauksen ansiosta tapahtuneen tulopohjan ohenemisen johdosta kaupungin oli aloitettava talouden tasapainottaminen. Toimintakulujen kasvaminen oli saatava pysähtymään. Pyhäsalmen kaivoksen malmivarantojen loppumiseen alettiin varautua. Loppumisen johdosta verotulojen väheneminen voi olla jopa 7 M vuodessa. Tasapainottamisprosessi on pitänyt sisällään kaupungin tytäryhtiöt sekä kaikki toimialueet pitäen sisällään Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen. Vuosille valmisteltavan talouden tasapainotusohjelman tasapainotustavoite on 2,1 miljoonaa euroa. Pyhäjärven kaupunki oli vahvasti ohjaamassa omalla budjettiraamillaan kuntayhtymän vuoden 2017 talousarviovalmistelua ja säästökohteet haettiin yhteisesti Ppky Selänne talousarvioon syksyllä Ennen eropäätöstä oli peruspalvelukuntayhtymä Selänteen kuntayhtymähallitus käsitellyt osavuosikatsauksen 1-4/2017 ja sen perusteella kuntayhtymä tulisi esittämään Pyhäjärven kaupungille 1,3 milj. euron lisämäärärahaa talousarviovuodelle Lopullinen lisämäärärahaesitys oli 1, 7 milj. euroa. Tämän lisämäärärahan myötä kaupungin talousarvion arvioitiin painuvan noin 3,9 milj. euroa alijäämäiseksi. Tämä merkitsisi kaupungin taseeseen kertyvän alijäämän vähenevän n. 2,6 miljoonaan vuoden 2017 tilinpäätöksessä, sillä merkittäviä talousarviomäärärahojen alituksia vuonna 2017 ei ollut odotettavissa. Hyväksytty lisämäärärahaesitys ei toteutunut kokonaisuudessaan. Pyhäjärven kaupungin tilinpäätöksessä 2017 alijäämä jäi kuitenkin 1,2 milj. euroon. Pyhäjärven kaupungin kertynyt ylijäämä taseessa on 5,4 milj. euroa. Pyhäjärven kaupunkistrategian mukainen tahtotila on, että Pyhäjärvi on myös jatkossa itsenäinen kaupunki, joka omalla elinvoimatyöllään tuo hyvinvointia asukkailleen. Kaupunkistrategian vision toteuttamisen ensimmäisenä materiaalisena ehtona on vakaa kaupunkitalous. Kuntalain :n mukaan erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n 3 momentissa säädetyssä määräajassa. Lain :n mukaan ja arviointimenettely voidaan käynnistää, jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kuntakonsernin viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Pyhäjärven kaupungin konsernitaseen kertynyt alijäämä oli tilinpäätöksessä 2017 noin 5,1 milj. euroa. On arvioitu, että Pyhäjärven kaupungin konsernitaseeseen kertyy alijäämää n. 3,2 miljoonaa euroa vuoden

3 2019 tilinpäätöksessä, mikäli etupäässä sote-menoja ei saada tasapainotettua. Nykyinen ylijäämän ns. sulaminen johtaisi vuonna 2020 yli 1000 euron alijäämään asukasta kohden. Koska vuonna 2021 yhteisöverokertymän väheneminen näkyy jo merkittävästi, Pyhäjärven kaupunki joutuisi arviointimenettelyyn viimeistään vuosina Kuntayhtymän järjestämisvastuun vaihtoehtojen oikeudellinen arviointi Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) velvoitteita kuntien välisestä yhteistoiminnasta on jatkettu lailla (1436/2015). Edelleen yhteistoimintavelvoitteen jatkumista vuoden 2019 loppuun on muutettu lailla 1058/2017. Yhteistoimintavelvoitteiden jatkamisella on tavoiteltu kunta- ja palvelurakenneuudistukseen perustuvien yhteistoiminta-alueiden palvelujen häiriötön jatkuminen siihen saakka, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen mukaiset uudet järjestämisvastuulliset organisaatiot (ts. maakunnat) aloittavat toimintansa. Kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa annetulla lailla (548/2016) rajoitetaan väliaikaisesti kuntien ja kuntayhtymien oikeutta tehdä eräitä oikeustoimia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi. Lakimuutoksen (1057/2017 voimassa asti) mukaan kunnan ja kuntayhtymän tulee sisällyttää lain voimaantulon jälkeen tehtäviin ja vuoden 2019 jälkeen voimassa oleviin sopimuksiin yksityisen palvelun tuottajan kanssa ja rakennusten ja toimitilojen vuokra- tai muuta käyttöoikeutta koskeviin sopimuksiin sopimusehto, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisessä järjestämisvastuussa olevalla on oikeus irtisanoa sopimus vuoden 2020 tai 2021 aikana päättymään kahdentoista kuukauden kuluttua irtisanomisesta ilman, että irtisanomisesta syntyy korvausvelvollisuutta. Lainkohdan tarkoituksena on turvata hallituksen päättämän sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä syntyvien maakuntien toimintamahdollisuudet järjestää yhdenvertaiset palvelut mahdollisimman kustannusvaikuttavasti koko alueellaan. Vuonna 2019 maakunnat eivät kuitenkaan vielä ole järjestämisvastuussa ko. palveluista, johtuen sote- ja maakuntauudistuksen viivästymisestä. Pyhäjärven kaupungin edustajat osallistuivat STM:n kutsumaan neuvotteluun Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen ja Pyhäjärven kaupungin tilanteesta. Neuvotteluun osallistuivat Selänteen kuntayhtymän johto ja Haapajärven ja Reisjärven edustajia. Ministeriöstä linjattiin jatkotoimenpiteenä kuukauden neuvotteluaika, millä ehdoilla Pyhäjärven kaupungin jäsenyys säilyy Ppky Selänteessä. Neuvottelukokous pidettiin Reisjärvellä. Ppky Selänteen, Haapajärven kaupungin, Pyhäjärven kaupungin ja Reisjärven kunnan edustajat eivät päässeet yhteisymmärrykseen Pyhäjärven kaupungin esittämistä osaulkoistamisesta ja sitä kautta täysjäsenyydestä kuntayhtymässä. Yhteisymmärrystä Pyhäjärven kaupungin jäsenyyteen ei löytynyt. Järjestämisvastuullisen organisaation taloudellisen tehokkuuden arviointi Sosiaali- ja terveyspalvelujen asukaskohtaisten kustannusten nettokasvun taittaminen on ollut Pyhäjärven kaupungin taloudellisena tavoitteena sote-palveluiden osalta jo pitkään. Pyhäjärven kaupungin sosiaali- ja tarvevakioidut menot vuonna 2016 ovat 2,1 10 % suuremmat maakunnan keskiarvoon verrattuna. Maakunnan keskiarvo on tarvevakioituna nettokustannuksena /as ja Pyhäjärven /as. (THL

4 tarvekertoimet ). Vuositasolla ero maakunnan keskiarvoon on noin 1,0 milj. euroa. Pyhäjärven kaupungin tavoite on saada sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot/asukas maakunnan keskiarvoon seuraavan neljän vuoden sisällä. Pyhäjärven kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet vuosina keskimäärin n. 4,6 % vuosittain (suurin kustannusnousu vuosina oli 8,1 %). Kaupungin talouden suunnittelu perustuu realistisesti laadittuun talousarvioon ja taloussuunnitelmavuosiin. Kuntayhtymä on joutunut pyytämään lisämäärärahoja Pyhäjärven kaupungin tilaamiin palveluihin vuosina euromäärien ollessa n euroa - n. 1, 7 milj. euroa. Ainoastaan ensimmäisenä vuonna kuntayhtymälle ei tarvinnut maksaa lisäkustannuksia kuluneen vuoden palveluista. Vuoden 2017 lisämäärärahan suuruus 1,7 milj. kertoo kuntayhtymän talousarvioprosessin merkittävistä haasteista. Pienessä kuntayhtymässä ei ole pystytty löytämään riittäviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, jotka olisivat tukeneet Pyhäjärven taloudellista vakauttamista. Pyhäjärven kaupungin taloudellinen tilanne on heikentynyt viime vuosina. Kaupunki on tehnyt kaivoksen ehtymiseen liittyvään elinkeinorakenteen muutokseen liittyen aktiivista rakennemuutoksen hallintatyötä. Osana ennakoivaa rakennemuutoksen hallintaa Pyhäjärven kaupunki on pyrkinyt tilaajana ohjaamaan tilaamiaan palveluja kustannustehokkaampaan suuntaan. Ohjauksellisten menettelyiden voidaan arvioida suurelta osin jääneen vaille tarkoitettuja vaikutuksia. PPKY Selänteeltä tilattujen palvelujen kustannukset sekä muut siihen liittyvät kustannukset muodostavat n. 61 % kaupungin tilinpäätöksestä vuonna Koko kaupunkikonsernin talouden tasapainotusprosessin onnistumisen kannalta PPKY:n tuottamien palvelujen taloudellisesti vastuullisen suunnittelun ja ohjauksen piiriin saaminen on keskeisellä sijalla. Sote- ja maakuntauudistukseen varautuminen ja valmistelu Sote- ja maakuntauudistus on itsenäisen Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus, jonka alueelliset ja paikalliset vaikutukset ovat sekä positiivisia että negatiivisia. Pyhäjärven kaupungin kannalta oleellista on palvelutason riittävyys korkeiden palvelutarpeiden näkökulmasta, sekä paikallinen palvelutuotanto työllisyys- ja yritysvaikutusten näkökulmasta. Pyhäjärven kaupunki on aktiivisesti pyrkinyt vaikuttamaan kuntayhtymän tasolla tehtävään siirtymäsuunnitteluun, jossa arvioitaisiin siirtyvien palvelukokonaisuuksien mitoitus ja tuottamistavat, sekä valmisteltaisiin siirtymättä jäävien palveluiden osalta mahdollista tulevaa kustannustehokasta yhteistoimintaa. Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ja meneillään oleviin hankkeisiin on Ppky Selänne osallistunut merkittäviä aika- ja henkilöresursseja vievällä sitoutumisella ja panostuksilla kuten Pyhäjärven kaupunkikin. Kuitenkin sote- ja maakuntauudistuksen lykkääntyminen vuoden 2020 alkuun sekä nyt epävarmuus koko sote ja maakuntauudistuksen toteutumisen aikataulusta tai edelleen lykkääntymisestä ovat vaikuttaneet Pyhäjärven kaupungin aktiiviseen toimintapolitiikkaan talouden tasapainottamistyössä reaaliaikaisesti voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

5 Yhteenveto Pyhäjärven kaupungin jatkaminen Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen jäsenenä vuoden 2019 loppuun saakka edellyttää PPKY Selänteeltä ja kaikilta jäsenkunnilta merkittävää lisäpanostusta talouden tasapainotukseen sekä tuloksellista tasapainotustoimenpiteiden täytäntöönpanoa. Kuntayhtymä toimii ainakin vielä vuoden 2019 ajan tilanteessa, jossa sen tärkein tehtävä on järjestää lain mukaiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut kuntien tahtotilan mukaisesti alueen asukkaille. Pyhäjärven kaupunki edellyttää tuntuvaa parannusta talousarvion suunnitteluun, talousarvion toimeenpanemiseen ja talousarvion seurantaan sekä raportointiin. Pyhäjärven kaupunginhallitus Asko Kauranen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hannu Haapala hallintojohtaja