-2, SIVL :00

Transkriptio

1 -2, SIVL :00 Kokouskutsu Keskiviikkona klo 14.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Annica Haldin, puheenjohtaja Malin Henriksson Markku Pukkinen, varapuheenjohtaja Vaula Vilppola Håkan Forss Johan Karjaluoto Erik Nyberg Marina Lundkvist Brita Brännbacka-Brunell Kristina Saari Conny Englund Aykut Saka Päivi Lester Vesa Berg Jacob Storbjörk Ulrika Rönnback Lasse Perhiö Eija Vähäsöyrinki Anita Petterson Seppo Kangas Vuokko Piippolainen Sauli Isokoski Muut läsnäolijat Peter Boström, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kurt Hellstrand, kaupunginhallituksen edustaja Isak Hellström, nuorisovaltuuston edustaja Anne Ekstrand, kaupunginjohtajan sijainen Jan Levander, sivistysjohtaja, sihteeri Juha Paasimäki, sivistysjohtajan sijainen Tom Enbacka, päivähoidon johtaja Guy Björklund, museonjohtaja Tove Jansson, liikuntatoimenjohtaja Anette Granberg, talouspäällikkö Marie-Louise Björndahl, rehtori Päivi Rosnell, rehtori Bo-Anders Sandström, vt. rehtori Leif Storbjörk, kirjastonjohtaja Marja-Leena Pitkäaho, kulttuurisihteeri Tiina Höylä-Männistö, nuorisosihteeri Asiat Oheisen esityslistan mukaan. Toimeksi saanut: Annica Haldin puheenjohtaja

2 108, SIVL :00 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

3 109, SIVL :00 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Sivistysjohtaja: Valitaan Vuokko Piippolainen ja Håkan Forss.

4 110, SIVL :00 ILMOITUSASIAT Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirje, OKM/53/010/2015, Kuulemistilaisuus varhaiskasvatusoikeuden, yksityisen hoidon tuen ja henkilöstömitoituksen muuttamisesta Kirje OKM/66/592/2015, Vaativan erityisen tuen kysely rehtoreille Opetushallitus Määräys Dno 55/011/2015, Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku Aluehallintovirasto Päätös, LSSAVI/1301/ /2014, Yksityisten sosiaalipalvelujen lopettaminen Ehdotus Päätös, LSSAVI/1303/ /2014, Ilmoituksenvaraisten yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteröinti Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

5 111, SIVL :00 VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSET Sivistysjohtaja on tehnyt syys- lokakuussa 2015 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset: Liite 111 A Päivähoidon johtaja, vt. rehtori Bo-Anders Sandström ja nuorisosihteeri ovat tehneet syys- lokakuussa 2015 oheisen liitteen mukaiset viranhaltijapäätökset. Liite 111 B Ehdotus Sivistysjohtaja: Merkitään tiedoksi.

6 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 VUODEN 2016 TALOUSARVIOKEHYKSET JA VUOSIEN TALOUS- SUUNNITELMA Sivl Talouspäällikkö: Liite 72 Vuoden 2016 talousarviokehykset perustuvat seuraaviin olettamuksiin (TKK , kaupunginhallitus , kaupunginvaltuusto ) lisäys (vrt. vuoden 2015 talousarvio) Henkilöstökustannukset 0,4 % Palvelujen ostot 0,4 % (sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut, kuitenkin vuoden 2014 tilinpäätöksen mukaan) Tarvikkeet 0,4 % Sisäiset vuokrat 0,4 % Myyntituotot 0,4 % Edellisen mukaan tehdyn kustannusten tarkistamisen jälkeen vahvistetaan tehostamisvaatimus, joka on yhteensä 3,0 milj. euroa. Tehostamisvaatimus jaetaan lautakuntatasolle. Sivistyslautakunnan osalta tämä tarkoittaa :n tehostamisvaatimusta, kun yllä olevat tarkistukset on huomioitu. Tämän mukaan sivistyslautakunnan talousarviokehys vuodelle 2016 on seuraava Tulot: Menot: Netto: Ero verrattuna vuoden 2015 talousarvioon on euroa (netto). Kehys on sitova nettotasolla, mikä tarkoittaa, että vähennykseen päästään joko lisäämällä tuottoja tai vähentämällä kustannuksia. Valtionosuudet perustuvat Kuntaliiton arvioon. Verotuotot Kunnallisverokanta on korkeintaan 21,25 % vuosina Kiinteistöveroprosentti pysyy ennallaan. Verotuotot perustuvat Kuntaliiton ennusteeseen. Korkokustannukset Arvioitu 2,0 %:n keskikoron mukaan vuosille Poistot

7 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 Voimassa olevan taloussuunnitelman mukaisesti. Investoinnit Nettoinvestointitaso on taloussuunnitelman mukaan 8,5 milj. euroa vuonna 2016 ja 8,0 milj. euroa vuonna Päätös investoinneista tehdään syksyllä talousarviokäsittelyn yhteydessä. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta käy periaatekeskustelun talousarviokehyksistä ja säästövaatimusten jakautumisesta evästykseksi viranhaltijoille talousarviotyön jatkamiseen. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl Sivistyslautakunta keskustelee viranhaltijoiden laatimista tavoitteista, jotka kunkin tulosalueen vastuussa oleva viranhaltija esittelee. Lautakunta päättää myös mitkä tavoitteet ja arviointitekijät toimitetaan eteenpäin kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Liite 104 Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta keskustelee ja päättää tavoitteista, jotka lautakunta toimittaa eteenpäin kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Sivistyslautakunta: Sivistyslautakunta hyväksyi liitteen mukaiset tavoitteet ja toimittaa ne eteenpäin kaupunginhallitukseen ja valtuustoon. Sivl Liitteet 112 A - B Kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle antama nettokehys (sisältää :n säästösumman) oli Talousarviotyön aikana kehystä on tarkistettu alaspäin :lla, koska sivistyslautakunnan sisäiset vuokrat laskevat tämänvuotiseen talousarvioon nähden. Lisäksi kehystä on tarkistettu

8 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 alaspäin vielä :lla Sinfoniettan osalta, koska sen toiminta rahoitetaan vastaisuudessa kaupunginhallituksen sisäisellä tuella. Talousarviota koskevan yleiskirjeen mukaan sivistyslautakunnan kehystä on tarkistettava suhteessa oppilasmäärään vuoden 2015 talousarvioon verrattuna, mikä merkitsee vuonna 2016 sitä, että talousarviokehystä korotetaan :lla. Maahanmuuttajien valmistavaa opetusta (MAMU) varten on talousarvioehdotukseen merkitty :n kustannukset (45 oppilasta), ja talousarviokehystä tulee tarkistaa ylöspäin vastaavassa suhteessa. Tätä toimintaa varten kaupunki saa valtionosuuksina ,92 /oppilas (vuonna 2015). Myös koulutushallinnon talousarviokehystä tulee korottaa :n summalla kaupungin sisäisiä henkilöstöjärjestelyjä varten. Edellä mainitun mukaan tarkistettu nettokehys on Sivistyslautakunnan talousarvioehdotus on seuraava Tuotot: Kulut: Netto: Vuoden 2016 nettotalousarvio supistuu 0,6 % ( ) vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Talousarvioehdotus on tarkistetun kehyksen mukainen. Seuraavassa on kooste eri toimialojen talousarvioehdotuksista. Koulutushallinto Päivähoito- ja koulutushallinnolla on yhteiset palkkakustannukset. Rehtoreiden, kuraattoreiden ja kanslistien täydennyskoulutus on merkitty tähän tulosalueeseen. Koulutushallinnon tehostamisvaatimus oli alkuperäisessä kehyksessä Sittemmin kehystä on tarkistettu alaspäin :lla (sisäisten vuokrien vähennys). Kehyksessä on otettava huomioon kaupungin sisäisistä henkilöstöjärjestelyistä johtuva :n lisäys. Hallinnon tarkistettu nettokehys on Koulutushallinnon talousarvioehdotus: Tuotot: 0 Kulut Netto: Hallinnon talousarvioehdotus alittaa tarkistetun kehyksen :lla. Perusopetus Esiopetus, aamu- ja iltapäivähoito ja perusopetus

9 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 Perusopetuksen alkuperäinen nettokehys oli (sisältää :n tehostamisvaatimuksen). Talousarviotyön aikana kehystä on supistettu :lla, koska sisäiset vuokrat vähenevät vuoteen 2015 verrattuna. Talousarvioehdotusta käsiteltäessä on kuitenkin otettava huomioon :n kehystarkistus ylöspäin, koska valmistava opetus (MAMU) lisääntyy, ja lisäksi oppilasmäärän muutokset aiheuttavat :n kehystarkistuksen perusopetukseen. Koko perusopetuksen tarkistettu nettokehys on yhteensä Perusopetuksen talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Perusopetuksen talousarvioehdotus ylittää tarkistetun kehyksen :lla. Koko perusopetuksen nettotalousarvion lisäys on 0,7 % ( ) vuoteen 2015 verrattuna. Esiopetus Esiopetusta järjestetään kaikissa kouluissa. Lukuvuonna esiopetuksen piirissä on 150 ruotsinkielistä ja 74 suomenkielistä oppilasta. Esikouluopetuksen henkilöstökulut lisääntyvät vuoden 2016 talousarvioehdotuksessa vuoteen 2015 nähden syksyn 2015 ja kevään 2016 lisääntyneen oppilasmäärän vuoksi. Esiopetuksen talousarvioehdotus: Tuotot: 0 Kulut Netto: Nettotalousarvioehdotus osoittaa 3,9 %:n lisäystä vuoteen 2015 verrattuna. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu vl 1-2 oppilaille ja kaikille erityisopetuksessa oleville oppilaille. Koulutoimi vastaa aamutoiminnasta itse, mutta iltapäivätoiminta järjestetään osaksi omissa ryhmissä (Kirkkoranta-Jungman, Vestersundsby, Länsinummi ja Ruusulehto), osaksi avustetaan Pietarsaaren seudun seurakuntayhtymän ja Folkhälsanin 12 iltapäiväryhmän toimintaa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut Netto:

10 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 Perusopetus Perusopetuksen talousarvioehdotuksen lähtökohtana on lukuvuosien ja keskimääräinen oppilasmäärä. Pietarsaaren peruskoulujen oppilasmäärä on suhteellisen muuttumaton. Tuntikehystä laskettaessa on käytetty 1,50 tuntia/oppilas alakoulussa ja 1,87 tuntia/oppilas yläkoulussa. Perusopetuksen talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut Netto: Nettotalousarvioehdotuksessa on 0,6 %:n lisäys vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Lukiokoulutus Lukiokoulutuksen talousarvioehdotuksen lähtökohtana on 244 oppilasta Jakobstads gymnasiumissa ja 123 oppilasta Pietarsaaren lukiossa. Jakobstads gymnasiumin tuntikehys on 1,42 tuntia/oppilas ja Pietarsaaren lukion 1,53 tuntia/oppilas. Lukiokoulutuksen alkuperäinen nettokehys oli (sisältää :n tehostamisvaatimuksen). Kehystä on sittemmin tarkistettu suhteessa sisäisten vuokrien vähenemiseen ja oppilasmäärän lisääntymiseen. Tarkistettu nettokehys on Lukiokoulutuksen talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut Netto: Nettotalousarvioehdotuksessa on 0,7%:n lisäys vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Lukiokoulutuksen talousarvioehdotus ylittää tarkistetun kehyksen :lla, mikä johtuu siitä, että käyttötalousarvioon on varattu :n summa oppilaiden tietokonehankintojen tukemiseen. Vuonna 2015 tämä on rahoitettu investointitalousarviosta. Päivähoito (varhaiskasvatus) Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan Laki kiristi joitakin säännöksiä lastenryhmien koosta, mikä erityisesti vaikutti suoraan kielikylvyn ryhmiin. Lisäksi mahdollisuuksia kirjata lapsia ylipaikoille rajoitettiin, mikä on johtanut osittaiseen paikkojen puutteeseen syksyllä Tämä johtaa siihen, että päivähoidon on syksyn aikana ja viimeistään avattava 1-2 uutta osastoa. Lakiin on myös ensimmäistä kertaa kirjattu mää-

11 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 räyksiä toimitiloista ja ravinnosta. Laki sisältää myös toiminnan tavoitteet, jotka on saavutettava kaikkien lasten osalta. Valtiovalta ilmoittaa samalla muutoksista subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen ja suhdelukujen muutoksista aikuisten ja yli 3- vuotiaiden lasten välillä lukien, mikä parhaassa tapauksessa voisi tuoda lisäpaikkoja. Valitettavasti kiinteistöissämme on rajoituksensa, joten käytännössä hyöty ei ole kovin suuri. Subjektiivista oikeutta rajoitetaan 20 tuntiin/viikko niiden lasten osalta, joilla on vanhempi kotonaan. Poikkeuksia on kuitenkin useita, joten käytännössä taloudellinen hyöty vähentynee. Lakiin on myös ensimmäistä kertaa kirjattu määräyksiä toimitiloista ja ravinnosta. Laki sisältää myös toiminnan tavoitteet, jotka on saavutettava kaikkien lasten osalta. Perhepäivähoito järjestellään kokonaan uudelleen ensi vuoden aikana. Tämä johtuu henkilöstön eläkkeelle jäämisistä, mutta on vaikeaa ennustaa sen kustannusvaikutuksia. Päivähoidon alkuperäinen nettokehys oli (sis :n tehostamisvaatimuksen). Kehystä on korjattu ylöspäin suhteessa sisäisten vuokrien nousuun. Päivähoidon korjattu nettokehys on Päivähoidon talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Päivähoito alittaa kehyksen :lla, mikä johtuu pääosin pienentyneistä henkilöstökustannuksista ja lisääntyneistä myynti- ja maksutuotoista. Aikuiskoulutus Vapaan sivistyksen rahoitusta koskevat muutokset on hyväksytty eduskunnassa Laki tulee voimaan ja sitä sovelletaan varainhoitovuodesta 2016 lukien. Tällä hetkellä valtionosuutta saadaan toteutuneiden oppituntien määrän mukaan. Asukastiheyteen perustuva järjestelmä (joka on ollut hyvin suosiollinen Pietarsaarelle) lakkautetaan muutoksen myötä. Aikuiskoulutuksen alkuperäinen nettokehys oli yhteensä (sis :n tehostamisvaatimuksen). Kehystä on sen jälkeen korjattu suhteessa sisäisten vuokrien muutokseen ja aikuiskoulutuksen korjattu nettokehys on Pietarsaaren ruotsinkielisen ja Pietarsaaren suomenkielisen työväenopiston talousarvioehdotus:

12 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 Tuotot: Kulut: Netto: Aikuiskoulutuksen talousarvioehdotus on kehyksen mukainen. Nuorisotyö Nuorisotoimi toimii sivistystoimen alaisuudessa tehden yhteistyötä muiden sivistystoimen hallintokuntien kanssa. Nuorisotoimen toimipaikkoina ovat nuorisotalo Tupakkamakasiinin lisäksi Etelänummen ja Oxhamnin yläkoulut sekä Resurssikoulu. Yläkouluissa toimiessaan nuoriso-ohjaajat järjestävät välituntitoimintaa ja osallistuivat tarvittaessa koulun omaan toimintaan. Oxhamnin Fix-luokalla työskentelee yksi nuoriso-ohjaaja. Erityisnuoriso-ohjaajan työpanos on sidottu Resurssikoulun toimintaan. Kesätoimintaan kuuluu alakoulujen oppilaille suunnattu teemaleiritoiminta. Nuorten oma vaikutuskanava, nuorisovaltuusto, aloittaa kuudennen kautensa "ABC kohtaa nuoria" -yhteistyö jatkuu vuonna Pietarsaaren nuorisotoimi toimii aktiivisesti myös nuorten ITpalvelujen parissa. Jäsenyys nuorisoportaali Decibel.fi:ssa antaa pietarsaarelaisille nuorille mahdollisuuden käyttää nuorisotiedotuspisteen tarjoamia kanavia nuorisolain edellyttämällä tavalla. Kansainvälisyys huomioidaan siten, että nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua nuorisovaihtoihin eri puolille Eurooppaa. Syksyllä 2016 haetaan uutta EVS-harjoittelijaa nuorisotoimistoon. Syntymäpäivän juhlapaketit alakoulujen oppilaille ovat mahdollisia myös vuonna Kaupungin nuorisovaltuustolla on tärkeä tehtävä toimielimenä, joka tuo Pietarsaaren nuorten äänen kuuluviin. Haluamme työskennellä sen eteen, että nuorisovaltuuston jäsenet entiseen tapaan voivat osallistua lautakuntien kokouksiin, sekä että nuorisovaltuuston roolia vahvistetaan siten, että sekä lautakuntien että kaupunginhallituksen asiat voidaan tarvittaessa lähettää nuorisovaltuustoon lausuntoa varten. Tavoitteena on vahvistaa nuorten ääntä asioiden valmistelun yhteydessä. Nuorisotyön alkuperäinen nettokehys oli (sis :n tehostamisvaatimuksen). Kehystä on korjattu suhteessa sisäisten vuokrien muutokseen vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Nuorisotyön korjattu nettokehys on Nuorisotyön talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Nuorisotoiminnan talousarvioehdotus on kehyksen mukainen.

13 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 Musiikkitoiminta Musiikkiopiston peruskoulutus: - antaa seudun lapsille ja nuorille musiikin peruskoulutusta yhtäläisin perustein - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin musiikkiopintoihin, mutta pyrkii myös kasvattamaan tiedostavia musiikinkuluttajia ja harrastelijamuusikoita - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin ja jäsenkuntien muiden kulttuurilaitosten ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin musiikki- ja kulttuurijärjestöihin. Kuvataidekoulu Balatako: - antaa Pietarsaaren lapsille ja nuorille kuvataiteen perusopetusta - antaa valmiudet ammattiin tähtääviin kuvataideopintoihin sekä kasvattaa tiedostavia kulttuurinkuluttajia ja harrastajia - toimii yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja kaupungin muiden kulttuurijärjestöjen ja yhdistysten kanssa - ylläpitää yhteyksiä kansallisiin ja kansainvälisiin kulttuurijärjestöihin. Pietarsaaren Sinfonietta: - ylläpitää Pietarsaaren Konserttisarjaa omien konserttien ja tuotettavien konserttien muodossa - toimii koulutusorkesterina Pietarsaaren Musiikkitalon ammattiopiskelijoille. Musiikkitoiminnan alkuperäinen nettokehys oli kokonaisuudessaan (sis :n tehostamisvaatimuksen). Musiikkitoiminnan kehystä on sen jälkeen korjattu alaspäin :n summalla Sinfoniettan osalta, jonka toimintaa rahoitetaan vastaisuudessa kaupunginhallituksen sisäisellä tuella. Musiikkitoiminnan korjattu nettokehys on näin ollen Musiikkitoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Musiikkitoiminnan nettotalousarvio alittaa korjatun kehyksen 822 :lla. Kulttuuritoimisto Kulttuuritoimiston toimintaa johtaa kulttuurisihteeri Marja-Leena Pitkäaho. Kulttuuritoimisto toimii Isokatu 10:n yhteisissä kansliatiloissa Arbiksen ja Työväenopiston kanssa. Kulttuuritoimisto jakaa kurssisihteerin/kulttuuritoimihenkilön Työväenopiston kanssa (80 % työaika Työväenopistolla 20 % työaika Kulttuuritoimistossa). Kulttuuritoimisto on hakenut kolmivuotista Leader-hanketta, Kulttuurinen moninaisuus Pietarsaaressa. Päätöstä odotetaan toimintavuoden 2015 lopussa.

14 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 Kulttuuritoimiston alkuperäinen nettokehys oli (sis :n tehostamisvaatimuksen). Kulttuuritoimiston korjattu nettokehys (sisäisistä vuokrista johtuen) on Kulttuuritoimiston talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Kulttuuritoimiston talousarvioehdotus alittaa korjatun kehyksen 1000 :lla. Museotoiminta Museotoiminnan talousarvio koostuu enimmäkseen palkkakustannuksista ja vuokrista. Vuosittaiset säästöt ovat johtaneet siihen, että toiminnan kulut ovat vähentyneet ja ovat n. 3 % kuluista, ja ne rahoitetaan suurimmaksi osaksi tuotoilla. Suurempia muutoksia ei ole suunniteltu, mutta osa henkilöstöstä saavuttaa lähivuosina eläkeiän, joten henkilöstömuutokset tulevat ajankohtaisiksi. Museon toiminnan keskittäminen Malmin talon museoalueelle ja Isokatu 4:ään on edelleen ajankohtaista. Nygårdin verstas pitäisi kunnostaa tilapäisen näyttelytoiminnan käyttöön. Kunnostus myös lisäisi alueen houkuttavuutta ja tukisi siellä jo olevia toimintoja sekä tekisi Etelänummen kaupunginosasta todellisen kulttuurikeskuksen. Museotoiminnan alkuperäinen nettokehys oli (sis :n tehostamisvaatimuksen). Kehystä on korjattu suhteessa sisäisiin vuokriin. Korjattu nettokehys on Museotoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Museotoiminnan talousarvioehdotus on kehyksen mukainen. Kirjastotoiminta Nykyiseen kirjastojärjestelmään on lisätty uudistettu asiakaskäyttöliittymä, jossa on enemmän interaktiivisuutta asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Samanaikaisesti on käynnissä prosessi, jossa tarkastellaan hyllytilan määrää ja varastointia. Lisää tilaa luodaan ohjelmatoiminnalle ja tapaamisille kirjastossa. Lähimmät yhteistyökumppanimme kaupungin ulkopuolella ovat naapurikuntien kirjastot, jotka kaikki kuuluvat Fredrikaverkostoon (

15 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 Meillä on uudistettu, yhteinen verkkoportaali, yhteistyötä e- aineiston osalta Vaasan kaupunginkirjaston/maakuntakirjaston kanssa, sekä äskettäin aloitettu suurempi yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on avata fyysiset kokoelmat kokonaistaloudellisesti edulliseen yhteiseen käyttöön koko Pohjanmaan alueella. Koulun ja kirjaston väliseen yhteistyöhön haetaan uusia toimintamuotoja. Lasten ja nuorten lukutottumukset muuttuvat. Kaupunginkirjasto vastaa haasteisiin innovatiivisilla, lukemista edistävillä hankkeilla. Suuri haaste lähivuosina Pietarsaaren kaupunginkirjastolle, ja yleensäkin Suomen yleisille kunnallisille kirjastoille, on pystyä tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuus käyttää e-aineistoina julkaistavia sisältöjä. Kirjastotoiminnan alkuperäinen nettokehys oli (sis :n tehostamisvaatimuksen). Kehystä on korjattu suhteessa laskettuihin sisäisiin vuokriin. Korjattu nettokehys on Kirjastotoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Kirjastotoiminnan talousarvioehdotus alittaa korjatun kehyksen :lla. Liikuntatoiminta Liikuntajaosto on päättänyt säästää nostamalla liikuntatoiminnan asiakashintoja 5 % lukien. Liikuntajaosto ostaa liikuntalaitteiden ja -paikkojen hoidon tekniseltä palvelukeskukselta. Talousarvioehdotukseen on otettu tätä tarkoitusta varten :n summa. Liikuntatoiminnan alkuperäinen nettokehys oli (sis :n tehostamisvaatimuksen). Kehystä on korjattu suhteessa sisäisten vuokrien laskuun. Liikuntatoiminnan korjattu nettokehys on Liikuntatoiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Liikuntatoiminnan talousarvioehdotus on kehyksen mukainen. Muu toiminta

16 112, SIVL :00 UBV: 583/2015 Vasa Sommaruniversitet, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Kvarnen samkommun, Kuraattorin palvelut (Optima, YA), Apurahat Muun toiminnan nettokehys (sis :n tehostamisvaatimuksen) on Muun toiminnan kustannukset koostuvat suurilta osin palvelujen ostosta ja tuista. Korvaukset Kvarnen samkommun -kuntayhtymälle ovat viime vuosina vaihdelleet :n paikkeilla, vuonna 2014 summa oli kuitenkin pienempi, reilut Muun toiminnan talousarvioehdotus: Tuotot: Kulut: Netto: Muun toiminnan talousarvioehdotus ylittää kehyksen :lla. Investoinnit: Liite 112 C Koulutus Kielikylpykoulu/suunnittelu v IT-investoinnit /v.; 2016, 2017, 2018 Päivähoito: BI-kiinteistö/suunnittelu v Liikuntatoiminta Liitteen mukaan Ulkoilualueiden/vaellusreittien parantaminen /år; 2016,2017, 2018 Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunnan esitetty talousarvioehdotus vuodeksi 2016 on , eli korjatun nettokehyksen mukainen. Ehdotetaan, että sivistyslautakunta hyväksyy vuoden 2016 talousarvioehdotuksen ja taloussuunnitelman vuosiksi Talousarvioehdotus on lähetetty eteenpäin kaupunginhallitukselle liitettäväksi Pietarsaaren kaupungin talousarvio- ja taloussuunnitelmaan vuosiksi Tiedoksianto: Kaupunginhallitus

17 112, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 112 A/sivl

22 112, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 112 B/sivl

40 112, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 112 C/sivl

46 113, SIVL :00 UBV: 815/2015 EHDOTUS LUKIOIDEN VÄLISEEN YHTEISTYÖHÖN Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta (johon kuuluvat Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Luoto ja Kruunupyy) nimitti kokouksessaan työryhmän seudun lukiokoulutusta varten. Työryhmä nimitettiin tilanteessa, jolloin Opetus- ja kulttuuriministeriö oli ilmoittanut kunnille, että lukiokoulutuksen järjestämislupia olisi haettava uudelleen syksyllä Uutta rahoitusmallia oli tarkoitus soveltaa vuodesta 2017 alkaen. Lähtökohta muuttui maaliskuussa, kun lakipaketti hylättiin eduskunnassa. Tosiasia on kuitenkin, että toisen asteen koulutuksen rahoitusta on jo supistettu, ja voidaan olettaa, että tulevina vuosina rahoituksen järjestäminen tulee olemaan haasteellista. Työryhmä on selvittänyt kolme vaihtoehtoa siihen, miten lukiokoulutusta voidaan tulevaisuudessa järjestää seudullamme. Vaihtoehdot ovat: 1. Lisätyn yhteistyön malli (yhteistyösopimus) 2. Yhteinen seutulukio 3. Lukioiden liittäminen olemassa olevaan kuntayhtymään (Optima) Työryhmä ehdottaa selvitysten läpikäynnin jälkeen, että tässä vaiheessa keskitytään lisätyn yhteistyön malliin ja yhteistyösopimuksen tekemiseen. Strategisen hankkeen keskeisen osan muodostaa yhteisen lukiolautakunnan perustaminen. Suunnitellussa lukiolautakunnassa voidaan kehittää poliittista juurruttamista ja yhteistä koulutuspolitiikkaa seudun lukiokoulutukselle. Tässä vaiheessa lähtökohtana on, että kunnat, joilla on omat lukiot, jatkavat kunkin lukion ylläpitäjinä, mutta kunnat ovat nyt valmiita muodostamaan yhdessä lautakunnan, joka nimenomaan johtaa kehittämistyötä ja päättää yhteisistä asioista, jotka on tarkennettu yhteistyösopimuksessa. Pietarsaaren seudulle muodostetaan yhteinen lukiolautakunta. Hanke käynnistetään laatimalla sopimus, joka konkretisoi ja virallistaa yhteistyön ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisosissa. Kulturfonden on myöntänyt avustusta hankevaroja käytettäviksi sopimuksen laatimiseen, joka konkretisoi ja virallistaa ruotsinkielisen Pohjanmaan pohjoisosien lukioiden välisen yhteistyön, sekä turvaa lukiokoulutuksen kaikissa yksiköissä ja alentaa kustannuksia yksikköhinnan mukaan. Yhteistyösopimuksen luonnos on jo laadittu. Jotta lukioiden välinen pitkän tähtäimen syvempi yhteistyö todella mahdollistetaan, tarvitaan yhteinen areena päätöksenteolle. Yksi hankkeen keskeisistä lähtökohdista on näin ollen Pietarsaaren seudun yhteisen lukkolautakunnan perustaminen. Lukiolautakunta nimetään tammikuussa 2016, jotta se voi osallistua lukuvuoden suunnitteluun.

47 113, SIVL :00 UBV: 815/2015 Kulturfonden on myöntänyt määrärahaa hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen sillä ehdolla, että sopimus on hyväksytty syksyllä Liite 113 Pedersören, Uudenkaarlepyyn, Pietarsaaren, Luodon ja Kruunupyyn sivistysjohtajat ovat laatineet seuraavan ehdotuksen lukioyhteistyöksi: Vaihe 1: Yhteistyösopimuksen laatiminen, joka sitoo lukiokoulutuksen järjestäjät konkreettiseen yhteistyöhön vahvistettujen suuntaviivojen mukaan. Vaihe 2: Lukiolautakunnan muodostaminen (seudun luottamushenkilöt kuuluvat tähän), joka vastaisi suunnittelusta ja valmistelusta seuraavanlaisesti: Yhteisen kurssitarjottimen kehittäminen, joka antaa laajan kurssivalikoiman ja valintamahdollisuuksia alueen lukiolaisille, sekä tähän liittyvien asioiden koordinointi ja käytännön asioiden järjestäminen. Lukujärjestyksen laadinnan koordinointi niin, että reaaliaikaisen verkkoopetuksen järjestäminen on mahdollista lukuvuodesta alkaen. ViRum:in kurssitarjonnan käyttäminen (reaaliaikainen kurssitarjotin Suomen ruotsia puhuvilla alueilla). Kurssitarjonnan yhteinen suunnittelu. Kuntakohtaisten kiintiöiden vaikutusten selvittäminen ensimmäisen vuosiluokan opiskelijoiden osalta. Yhteisen opetussuunnitelman laatiminen lukiolle paikallisilla profiloinneilla. Henkilöstöntarpeen suunnitteleminen yhteisen kurssitarjonnan pohjalta. Pietarsaaren suomenkielinen lukio, Pietarsaaren lukio, kuuluu tähän kehittämisyhteistyöhön ruotsinkielisen lukiokoulutuksen kanssa. Organisaatio: Lukiolautakunnassa esittelyn hoitaa vuorotellen kuntien koulutusasioista vastuussa olevat esittelijät. Lukiolautakunnan tehtävistä ja juridisesta tilasta säädetään sopimuksessa, jota kukin kunta käsittelee syksyllä Kehittämistyö rahoitetaan Kulturfondenin tarkoitusta varten myöntämillä määrärahoilla. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee asian tiedoksi. Lautakunta ottaa kantaa lukioyhteistyötä koskevan sopimuksen konkreettiseen ehdotukseen marraskuussa.

48 113, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 113/sivl Svenska kulturfondens ansökningssystem Ansökan: Omgång: Specialprogram /Strategiskt projekt Din ansökan är inlämnad, men du kan göra ändringar i din ansökan t.o.m. den klockan 16:21. Det räcker med att du sparar dina ändringar. Du skall inte skicka in ansökan på nytt. Kontaktuppgifter namn: Pedersöre kommun användarnamn: Gymnasienamnd e-post: rolf.sundqvist@pedersore.fi adress: PB1, BENNÄS, Pedersöre Sammandrag ändamål och belopp Ansökan riktar sig till: Program för gymnasiet Ändamål: En gemensam gymnasienämnd bildas för Jakobstadsregionen. Projektet inleds med att utarbeta ett avtal som konkretiserar och formaliserar samarbetet gymnasierna emellan i norra svenska Österbotten. Strategisk betydelse: Kommunala samarbetsnämnden* i Pedersörenejden (omfattar: Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby, Larsmo och Kronoby) tillsatte en arbetsgrupp för gymnasieutbildningen i regionen vid sitt sammanträde den När arbetsgruppen tillsattes var läget så att Undervisnings- och kulturministeriet informerat kommunerna om att anordnartillstånden för gymnasieutbildningen skulle sökas på nytt hösten Även en ny finansieringsmodell skulle förverkligas från Utgångsläget förändrades i mars då lagpaketen förföll i riksdagen. Faktum som kvarstår är att finansieringen redan minskat till andra stadiets utbildning och man kan anta att även de kommande åren kommer att innebära utmaningar beträffande finansieringen. Arbetsgruppen har utrett tre alternativ för hur gymnasieutbildningen i regionen kan ordnas i framtiden. Dessa är: 1. Modell för utökat samarbete (samarbetsavtal) 2. Gemensamt regiongymnasium 3. Anslutning av gymnasierna till befintlig samkommun/optima Arbetsgruppen föreslår efter genomgång av utredningarna att en modell för utökat samarbete genom ett samarbetsavtal utvecklas vidare i detta läge. Grundande av en gemensam gymnasienämnd utgör en central del av det strategiska projektet. En politisk förankring och en gemensam utbildningspolitik för gymnasieutbildningen i regionen kan utvecklas inom den tänkta gymnasienämnden. I detta läge är utgångspunkten att kommunera som har egna gymnasier fortsätter som upprätthållare av respektive gymnasium men kommunerna är nu beredda att tillsammans bilda en gemensam nämnd som uttryckligen leder utvecklingsarbetet och tar beslut om gemensamma angelägenheter som finns preciserade i ett samarbetsavtal. *(Kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden består av medlemskommunernas fullmäktigeordförande, styrelseordförande samt stads/kommundirektör. Samarbetsnämnden har till uppgift att utveckla och befästa samarbetet mellan medlemskommunerna.) Ansökt belopp: grunduppgifter Som sökande representerar du: Kommuner och samkommuner Åldersgrupp: Alla Språkgrupp: Både svensk- och finskspråkiga 1 / 6

49 113, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 113/sivl Svenska kulturfondens ansökningssystem Ansökan: Omgång: Specialprogram /Strategiskt projekt plan Projektets syfte: Projektets syfte är att utarbeta ett avtal som konkretiserar och formaliserar samarbetet gymnasierna emellan i norra svenska Österbotten och tryggar gymnasieutbildningen i alla enheter och sänker kostnaderna i enlighet med enhetspriset. Ett utkast till samarbetsavtal finns redan utarbetat. För att möjliggöra och verkligen åstadkomma ett långsiktigt och mera djupgående samarbete mellan gymnasierna behövs en gemensam arena för beslutsfattandet. En central utgångspunkt för projektet är således att en gemensam gymnasienämnd för Jakobstadsregionen grundas. Gymnasienämnden tillsätts fr.o.m. januari 2016 för att kunna delta i planeringen av läsåret Resultat på kort sikt: Utarbetande av ett samarbetsavtal som förbinder anordnarna av gymnasieutbildningen till konkret samarbete enligt fastställda riktlinjer. Bildande av en gymnasienämnd (förtroendevalda från regionen ingår) som skulle ansvara bl.a. för följande uppgifter: Utveckla den gemensamma distanskursbrickan, som ger bredd och valmöjlighet för regionens gymnasiestuderande, samt gemensamt ordna koordinering och praktiska frågor i anslutning till denna. Koordinera schemaläggningen så att den möjliggör virtuell undervisning i realtid med start från läsåret Delta aktivt i ViRum som pilotprojekt, när det lanseras. Avtala om gränser för antalet studerande per kurs. Föreslå en kvotering av antalet studerande till gymnasiets åk 1 till respektive kommun. Skapa en gemensam läroplan för gymnasiet med lokala delar. Planera rekryteringen av gemensam personal Profilera gymnasierna enligt regionalt behov Det finskspråkiga gymnasiet i Jakobstad ingår i i detta projekt. Pietarsaaren lukios samarbete med den svenskspråkiga gymnasieutbildningen utvecklas och dokumenteras i detta projekt. Organisation: Föredragning sköts turvis av de kommuners sektorchefer (skoldirektör eller motsv.) vilka ordnar gymnasieutbildning. Gymnasienämndens uppgifter och juridiska status regleras i avtal. Resultat på lång sikt: Genom att utvecklings- och samarbetsfrågor och tidigare identifierade utmaningar kring gymnasieutbildningen flyttas upp till en gemensam gymnasienämnd kan de beslut som tas få den politiska förankring som behövs för att åstadkomma en gemensam regional utbildningspolitik som gagnar hela gymnasieutbildningen i regionen. Tillgänglighet och kvalitet beträffande gymnasieutbildningen garanteras trots minskade ekonomiska resurser. Målgrupper: 1.Gymnasiestuderande som garanteras tillgång en kvalitativt högstående gymnasieutbildning 2. Förtroendevalda som är involverade i utbildningfrågor i regionen 3. Lärare och rektorer på berörda gymnasier. 4. Skolförvaltningspersonal Nulägesanalys: Regionen har idag ett gymnasienät som är väl utbyggd. Totalt sett finns ett bra studerandeunderlag men fluktuationerna i de enskilda gymnasierna beträffande studerandeantal kan vara stor. Detta leder till att dyra små undervisningsgrupper bildas. Samarbetet inom gymnasieutbildningen kan utvecklas betydligt. I tidigare utredningar har tjänstemännen utrett vad ett utökat samarbete skulle innebära. I den kommutredningsrapport för Jakobstadsregionen som uppgjordes hösten 2014 diskuterades och analyserades olika framtidsscenarier för andra stadiets utbildning speciellt ur gymnasieutbildningens synvinkel. Problemområden och utmaningar är identifierade och inga nya utredningar behövs för detta. Kulturfonden har tidigare gett understöd till regionens gymnasieutbildning. Team Nord nätverket har idag en etablerad verksamhet som innefattar gemensamma virtuella kurser i vissa ämnen, gemensamt internationellt utbyte 2 / 6

50 113, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 113/sivl Svenska kulturfondens ansökningssystem Ansökan: Omgång: Specialprogram /Strategiskt projekt etc. Samarbete finns men i de utredningar som gjorts det senaste året visar på att samarbetet kunde utvecklas betydligt. För att åstadkomma detta behövs dock en tydligare politisk förankring och att en gemensam utbildningspolitik utformas för nejden. I detta läge är utgångspunkten att kommunera som har egna gymnasier fortsätter som upprätthållare av respektive gymnasium men kommunerna är nu beredda att tillsammans bilda en gemensam nämnd som uttryckligen leder utvecklingsarbetet och tar beslut om gemensamma angelägenheter som finns preciserade i ett samarbetsavtal Anknyter projektet till något tidigare projekt?: Regionens kommuner och företrädare för gymnasieutbildning har varit aktiva i tidigare utvecklingsprojekt. Svenska kulturfonden har tidigare bl.a. gett bidrag till Team Nord för att utveckla en modell för ett virtuellt gymnasiesamarbete tillsammans med de svenska gymnasierna och deras huvudmän (rapportering och seminarium i april ) ViRum-projektet som kulturfonden nu finansierar ger goda förutsättningar för att åstadkomma ett större utbud av virtuella kurser. Det projekt som nejdens kommuner nu ställt sig bakom och som denna ansökan gäller lyfter fram beslutsfattande och den politiska förankringsprocessen. Om vi ska kunna åstadkomma förbättringar och garantera fortsatt tillgänglighet och hög kvalitet i gymnasieutbildningen behöver vi också ha beredskap att förnya beslutsstrukturerna. Erfarenheterna från tidigare utredningar och projekt används naturligtvis i det nu aktuella projektet. Samarbetsparter: Pedersöre kommun, Nykarleby stad, Staden Jakobstad, Larsmo kommun, Kronoby kommun Samarbete med andra gymnasieringar och projektet VIRum. Gymnasierna som berörs: Nykarleby gymnasium, Jakobstads gymnasium, Pietarsaaren lukio, Pedersöre gymnasium, Kronoby gymnasium. Projekttid: Beskriv projektets delmoment inklusive tidsplan: Projektet förverkligas i två etapper enligt följande: Etapp I ( ) - Utredning av utökat samarbete enligt målsättningar. - Utarbetande av avtal. (utkast finns) Innefattar verksamhetsstadga för gymnasienämnd - Beslut i respektive kommunstyrelser/fullmäktige. Etapp II ( ) - Tillsättande av gemensamgymnasienämnd i regionen. - Förverkligandeprocess enligt målsättningar. - Utvärdering av målsättningar. Dokumentations- och kommunikationsplan: Samarbetsavtal uppgörs som också granskas ur juridisk synvinkel. En fastställd verksamhetsstadga för den gemensamma gymnasienämnden utarbetas hösten Gymnasienämndens föredragningslistor och protokoll publiceras på kommunernas hemsidor. Gymnasienämndens arbete dokumenteras. Ett seminarium som behandlar samarbetsavtalet och verksamhetsstadgan för gymnasienämnden ordnas hösten Implementering: Samarbetsavtal och modeller för samarbete inom olika gymnasieringar i Svenskfinland finns redan utarbetade. Det nya i detta projekt är att deltagande kommuner tillsammans överlåter en del av beslutanderätten angående gymnasieutbildningen till en gemensam gymnasienämnd. Genom detta projekt lyfts den politiska förankringsprocessen upp som ett centralt element i utvecklande av gymnasieutbildningen. I detta projekt testas konkret hur långt kommunerna är beredda att gå i det konkreta samarbetet. Samarbetsavtal och 3 / 6

51 113, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 113/sivl Svenska kulturfondens ansökningssystem Ansökan: Omgång: Specialprogram /Strategiskt projekt verksamhetstadga för den gemensamma gymnasienämnden och de beslut som nämnden gör finns tillgängliga på nätet. Under projektet utvärderas nämndens arbetsprocesser. Dessa dokument och erfarenheter kan fungera som modeller för andra regioner i Svenskfinland. Dokumenteringen sköts av anställd gymnasieplanerare. Riskanalys: Inga risker som berör personal och studerande torde förekomma. Projektets karaktär handlar om att testa hur lång viljan till samarbete kan sträckas där den utbildningspolitiska dimensionen och långsiktigt beslutsfattande för regionens gymnasieutbildning är i fokus. Risken finns naturligtvis att alla projektets målsättningar inte uppnås men eftersom den kommunala samarbetsnämnden i Pedersörenejden står bakom denna ansökan så torde förutsättningarna för att projektet kan genomdrivas framgångsrikt vara mycket goda. budget Lönekostnader och arvoden År 1: 7000 År 2: År 3: - Teknik, material, utrustning och olika tillbehör År 1: 1000 År 2: - År 3: - Information, marknadsföring År 1: - År 2: 2000 År 3: - Rese- och transportkostnader År 1: 2000 År 2: 2000 År 3: - 4 / 6

52 113, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 113/sivl Svenska kulturfondens ansökningssystem Ansökan: Omgång: Specialprogram /Strategiskt projekt Utgifter TOTALT År 1: År 2: År 3: - Bidrag från Svenska kulturfonden År 1: År 2: År 3: - Inkomster TOTALT År 1: År 2: År 3: - Förklaringar och kommentarer till budgeten för det första året (frivillig): En gymnasieutredare anställs som hösten 2015 arbetar med följande punkter: - Utredning av avtalsgrund - Utarbetande av arbetsordning och uppgifter för gymnasienämnd - Utarbetande av gemensamt kursschema - Konsekvensutredning för personal och ekonomi - Dokumentering av arbetsprocesser Kommunerna står för eventuella utrymmeskostnader och hyror. Förklaringar och kommentarer till budgeten för det andra året (frivillig): En gymnasieplanerare anställs som handhar följande uppgifter: - Koordinering av gymnasieutbildningen i regionen - Sköter beredningar till den gemensamma gymnasienämnden - Profilering av gymnasier - Planering, genomförande och utvärdering av verksamhet - Dokumentering av arbetsprocesser Kommunerna står för eventuella utrymmeskostnader och hyror. 5 / 6

53 Powered by TCPDF ( 113, SIVL :00 / :s bilaga: Liite 113/sivl Svenska kulturfondens ansökningssystem Ansökan: Omgång: Specialprogram /Strategiskt projekt Förklaringar och kommentarer till budgeten för det tredje året (frivillig): Det strategiska projektet pågår till Den bildade gymnasienämnden fortsätter arbetet tillsvidare. Utvecklingsverksamheten och den etablerade gymnasienämnden sköts då med kommunala medel från och med / 6

54 114, SIVL :00 UBV: 525/2013 PIETARSAAREN LUKION SIJOITUS Sivl , 29 Kielikylpykoulussa on muutaman vuoden ajan ollut sisäilmaongelmia. Suurin syy ongelmaan on puutteellinen ilmastointi. Raitis ilma ei tule luokkiin suoraan, vaan käytävien kautta. Tästä syystä pölyä ja muita epäpuhtauksia leviää luokkiin. Terveysviranomaiset ovat huomauttaneet ongelmista ja vaatineet, että: - syntyneet kosteusvauriot on tutkittava ja korjattava - ilmastointia on parannettava - siivoukseen on taattava riittävät resurssit. Terveysviranomaiset katsovat, että peruskorjauksen tekeminen on ehdottoman tärkeää. Luokkiin on asennettu ilmanpuhdistimet ilmanlaadun parantamiseksi. Se onkin parantunut hieman, mutta hiilidioksidipitoisuudet ovat oppituntien lopussa edelleen liian suuret. Viimeisimmässä sisäilmamittauksessa todetaan, että ongelmaa on, mutta näytetulokset eivät ole hälyttäviä. Kuitenkin henkilöstöllä ja joillakin oppilailla on sisäilmaongelmasta johtuvia oireita. Oireita ovat mm. yskä, hengitysvaikeudet, äänen pettäminen, vuotavat silmät, allergiset reaktiot, toistuvat antibioottikuurit jne. Oireiden vuoksi terveysviranomaiset totesivat yhdessä kaupungin kanssa Kielikylpykoulussa pidetyssä infokokouksessa, että kiinteistö on poistettava käytöstä. Jatkotutkimuksiin ryhdytään. Materiaalinäytteitä otetaan. Koulutoimenjohtajat ovat tutkineet yhteistuumin talonrakennuspäällikön kanssa mahdollisuutta vuokrata tilaelementti Kielikylpykoulun tarpeisiin syyslukukaudesta 2013 lukien. Kielikylpykoulussa on yli 300 oppilasta syksyllä, ja niin suurta oppilasmäärää varten tarvittava tilaelementti ei mahdu Ristikarin pihaan. Sen sijaan elementti voitaisiin sijoittaa Pursisalmen koulun viereiselle sorakentälle. Oppilaat voisivat silloin syödä Pursisalmen koulussa ja myös käyttää voimistelu- ja veistosalia. Vaihtoehtoisesti Pursisalmen kiinteistö voitaisiin tyhjentää siellä nyt olevasta toiminnasta, ja Kielikylpykoulu muuttaisi tiloihin. Päivähoidon ja Pietarsaaren lukion pitäisi siinä tapauksessa muuttaa pois. Päivähoito voisi muuttaa Kirkkorannan pikkukouluun, mutta sinne pitäisi rakentaa saniteettitiloja. Tällä hetkellä pelkästään Kirkkorannan pikkukoulun tilat eivät riitä. Lisätilaa on vielä löydettävä. Koulutoimenjohtajat ovat selvittäneet yhdessä lukioiden rehtorien kanssa, voisiko Pietarsaaren lukio muuttaa Jakobstads gymnasiumiin. Tilat vaikuttavat riittävän, mutta samalla olisi työväenopiston kanslian muutettava pois. Lukioiden henkilöstölle suunnitellaan kyselyn tekemistä piakkoin.

55 114, SIVL :00 UBV: 525/2013 Kaupungin kiinteistöissä ei ole muita vapaita tiloja käytettäväksi. BI:n kiinteistöä ei saa ottaa käyttöön ennen perusparannuksen tekemistä. Lisäksi selvitetään, olisiko Allegro-kampuksessa vapaita tiloja. Tällä hetkellä on n. kolme opetustilaa + yksi tietokonesali käytettävissä. Niiden pinta-ala on n. 120 m 2, ja tila on sitten muutettava kahdeksi luokkahuoneeksi. Ehdotus Päätös Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta merkitsee selvitykset tiedoksi tässä vaiheessa. Sivistyslautakunta: Ehdotus hyväksyttiin. Sivl , 37 Kielikylpyoppilaille syksyllä 2013 järjestettävää sijoituspaikkaa koskevia selvityksiä on jatkettu. Sillä, mihin oppilaat sijoitetaankin, on melkoisesti vaikutusta muuhun toimintaan. Asianosaisia ovat kielikylpykoulun lisäksi ainakin päivähoito, Pietarsaaren lukio ja kumpikin työväenopisto. Seuraavat vaihtoehdot ovat selvitteillä: 1. Koko kielikylpykoululle vuokrataan tilaelementtejä Elementit sijoitetaan Pursisalmen kiinteistön viereiselle urheilukentälle. Kielikylpykoulu voi tuolloin käyttää Pursisalmessa olevia erikoistiloja (voimistelusali, ruokasali jne.). Tilaelementit maksaisivat kolmelta vuodelta yhteensä n. 1,4 miljoonaa euroa. Tilaelementtien kustannusarvio: Liite 37 A 2. Pursisalmen kiinteistö tyhjennetään kielikylpykoulun tarpeisiin Päivähoitoryhmät muuttavat toisaalle. Kirkkorannan pikkukoulu voisi olla yksi vaihtoehto, mutta tilaa tarvitaan enemmän. Joko vuokrataan edelleen Isokatu 5:n tiloja tai hankitaan parakkirakennus Kirkkorannan pikkukoulun viereen. Lukion kohdalla voisi ajankohtaistua muutto Jakobstads gymnasiumiin. Lukion oppilasmäärä vaikuttaa muodostuvan n :ksi syksyllä, ja gymnasiumin oppilasmäärä on n Oppilaita olisi syksyllä yhteensä n Tähän mennessä Jakobstads gymnasiumissa on ollut eniten oppilaita lukuvuonna , jolloin lukiossa oli 342 opiskelijaa. Tässä vaihtoehdossa on myös ruotsinkielisen työväenopiston pakko muuttaa gymnasiumin kiinteistöstä. Tilaa voidaan mahdollisesti vuokrata tarvitta-

56 114, SIVL :00 UBV: 525/2013 essa lisää Strengbergin kiinteistöstä kadun vastakkaiselta puolelta. Strengbergin kiinteistöstä voidaan vuokrata 4 5 luokkahuonetta + mahdollisesti hallintotiloja. Lukioiden asiasta on tehty opettajille, henkilöstölle ja lukioiden opiskelijoille suunnattu kysely. Lyhyesti voidaan todeta, että suomenkieliset opettajat ja opiskelijat suhtautuvat myönteisesti lukioiden yhdistämiseen, mutta ruotsinkieliset ovat varautuneempia. Kyselyn tulos esitellään kokouksessa. Lukioiden oppilastilastoa: Liite 37 B 3. Ennen kokousta tehdään myös selvitys siitä, voisiko Pietarsaaren lukio mahtua Etelänummen kiinteistöön. Lukuvuonna koulussa oli 388 oppilasta ja lukuvuonna oppilaita olisi suunnilleen yhtä paljon. Lisätiloina voitaisiin mahdollisesti käyttää kadun toisella puolella olevia, ts. Pietarsaaren työväenopiston käytössä tällä hetkellä olevia tiloja. Selvitys esitellään kokouksessa. Etelänummen koulun ja Pietarsaaren lukion oppilastilasto: Liite 37 C 4. BI:n kiinteistöä on myös hahmoteltu lukion käyttöön. Terveysvalvontaviranomaisten raportin mukaan kiinteistöä ei voida ottaa käyttöön ennen perusparannuksen tekemistä. Terveysvalvontaviranomaisten pöytäkirja: Liite 37 D Kokoavasti voidaan todeta, että sivistyslautakunnan edessä on vaikea päätös. Kielikylpyoppilaiden on saatava opetustilat syksyksi. Mikään ratkaisuista ei ole optimaalinen, ja päätöstä voidaan pitää tilapäisratkaisuna kolmeksi seuraavaksi vuodeksi. Haasteena on sellaisen kattavan ratkaisun löytäminen, joka on sekä opetuksellisesti että kokonaistaloudellisesti puollettavissa. Suunnitteluaika on joka tapauksessa lyhyt. Päivähoidon, lukioiden ja työväenopistojen on saatava heti tieto sijoituspaikasta, jotta suunnittelu voi edetä rivakasti ennen syksyn tuloa. Ehdotus Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta päättää sijoittaa Kielikylpykoulun Pursisalmen kiinteistöön syyslukukaudesta 2013 alkaen. Ristikarin kiinteistön suunnittelua kiirehditään, mutta realistinen arvio lienee se, että kiinteistön suunnitteluun ja kunnostamiseen menee noin kolme vuotta. Päivähoitoryhmät voivat olla kiinteistössä, jos tilat riittävät. Muutoin päivähoito siirretään pääasiassa Kyrkostrands lilla skolaniin / Kirkkorannan pikkukouluun. Siinä tapauksessa täytyy rakentaa lisää saniteettitiloja. Päivähoidon johtaja saa tehtäväksi selvittää, mitä kustannuksia tulee, jos

57 114, SIVL :00 UBV: 525/2013 päivähoito jää Pursisalmelle tai vaihtoehtoisesti lisätilat, jotka tarvitaan Kyrkostrands lilla skolaniin. Pietarsaaren lukion sijoittamisesta päätetään lopullisesti seuraavassa kokouksessa Päätös Sivistyslautakunta: Erik Nyberg ehdotti keskustelun aikana, että asia palautetaan siten, että kaikki siihen liittyvät osapäätökset voidaan tehdä samanaikaisesti ensi kokouksessa. Brita Brännbacka-Brunell kannatti Nybergin ehdotusta. Lautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian. Sivl , 40 Kielikylpykoulun sijoituspaikan selvitettyä on jatkettu. Viime kokouksessa lautakunta oli yksimielinen siitä, ettei tilaelementtejä hankita. Siispä Kielikylpykoulu sijoitetaan Pursisalmen kiinteistöön. Päätöksen seurauksena päivähoidon ja Pietarsaaren lukion on muutettava muualle. Viime kokouksessa lautakunta oli sillä kannalla, että päivähoito saa jäädä tiloihin mikäli mahdollista, mutta lukion on pakko muuttaa. Vaihtoehtoa, jossa lukio siirtyisi Etelänummelle, ei pidetty realistisena ilman lisärakentamista. Lukiolle jäävät vaihtoehdot ovat seuraavat: 1. Lukio muuttaa yhteen Jakobstads gymnasiumin kanssa. Elleivät tilat riitä, vuokrataan lisätiloja Strengbergin kiinteistöstä. Strengbergin tiloista on saatu tarjous FAB Strengbergs KOY:ltä. Vuokra olisi 14 /m 2. Vuokrattavien tilojen määrästä on eri vaihtoehtoja. 2. Lukio muuttaa kokonaan Strengbergin kiinteistöön. Toiminnalle vuokrataan sen tarvitsemat tilat. Erikoistiloja voidaan käyttää Jakobstads gymnasiumista. Erikoistiloja ovat esim. kemian ja fysiikan luokat, musiikki-, kuvataide- ja voimistelutilat ja ruokasali. 3. Lukio muuttaa Allegro-kampukseen. Allegro-kampuksessa on tarpeeksi tilaa, jotta lukio mahtuu sinne kokonaan tai osittain. Tarjous vuokrakustannuksista ja mahdollisesta osto-optiosta on saatu. Tarjouksen mukaan vuokraus maksaa ensimmäiseltä vuodelta 12 /m 2 + kunnossapitovuokra 4 /m 2, toisena vuonna kustannukset ovat 12,50 /m 2 + kunnossapitovuokra 4 /m 2 ja kolmantena vuonna 13 /m 2 + kunnossapitovuokra 4 /m 2. Pääomavuokraa tarkistetaan elinkustannusindeksin muutoksen mukaan (vuokraa ei kuitenkaan alenneta). Osto-optio on laskettu 2850 :ksi/m 2. Kokonaispinta-ala on 1015,8 m 2. Kustannukset muodostuvat siten :ksi. Kooste:

Näytä lisää