LOVIISAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2020

Transkriptio

1 LOVIISAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2020 Toimenpiteet vuosille

2 Asuntopoliittinen ohjelma SISÄLLYSLUETTELO ALKUSANAT JOHDANTO LOVIISAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Loviisan asuntopoliittiset tavoitteet Kaupunkistrategian toteuttaminen Asuntotuotannon laskennallinen tarve Uudistuotannon (ja täydennysrakentamisen) tavoitteet Asuntorakentamisen alueelliset painopisteet Olemassa olevan asuntokannan kehittäminen Suunnittelun ja rakentamisen laadulliset tavoitteet Kaupungin omistamat vuokra-asunnot Kaupungin palvelut ja erityisryhmien asumistarpeet Maanhankinta, kaavoitus ja tontin luovutus Toimenpiteet vuosille ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Valtakunnalliset ja maakunnalliset asuntopolitiikan tavoitteet ja linjaukset Loviisan visio ja strategiset tavoitteet Loviisan aluerakennemalli Yhteiskunnalliset muutosprosessit LOVIISAN NYKYTILANNE JA MAHDOLLISUUDET Väestökehitys ja tavoite Asuntokunnat ja asuntokanta Asuntotuotannon kehitys ja asuntojen kysyntä Maa- ja tonttipolitiikka Sosiaalinen näkökulma asuntotuotantoon Peruskorjaustoiminta Valtion tukimuodot asuntotuotannossa ja perusparantamisessa Asumistoiveet Asukaskysely, haastattelut ja työpaja Yhteenveto asukaskyselyn tuloksista Yhteenveto haastatteluiden tuloksista Yhteenveto työpajan tuloksista Loviisan vahvuudet ja kehittämistarpeet... 41

3 Asuntopoliittinen ohjelma 1(42) LOVIISAN KAUPUNKI LOVIISAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA ALKUSANAT Asuntopoliittisessa ohjelmassa on selvitetty Loviisan kaupungin nykyinen asuntotilanne ja asetettu tavoitteet asuntotuotannolle sekä määritetty toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteita ohjaavat kaupunkistrategiassa määritellyt tavoitteet väestölle ja asumiselle. Ohjelman tavoitteet on määritelty realistisesti, siten että ne ovat olemassa olevien resurssien ja lähtötilanteen perusteella mahdollisia toteuttaa käytännössä. Asuntopoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä toteutettiin asukaskysely Loviisan kaupungin internet-sivuilla Asukaskyselyssä selvitettiin loviisalaisten asumisviihtyisyyttä, asumistoiveita ja tarpeita sekä muuttoaikeita. Kyselyyn vastasi 277 loviisalaista. Yhteenveto kyselystä on kohdassa Asuntopoliittisen ohjelman laadintaan liittyen haastateltiin loviisalaisten rakennuttajien ja rakennusliikkeiden edustajia sekä Loviisan kaupungin omistamien taloyhtiöiden isännöitsijöitä. Haastatteluissa kartoitettiin eri toimijoiden näkemyksiä asuntotuotannon tarpeista Loviisassa sekä suunnitelmia rakennuttaa uutta ja kunnostaa olemassa olevaa rakennuskantaa. Haastatteluja tehtiin 11 kpl. Yhteenveto haastattelujen tuloksista on kohdassa Asuntopoliittisen ohjelman laadinnan yhteydessä järjestettiin työpaja, jossa työstettiin Loviisan asuntopoliittisia tavoitteita, valittiin kehittämisen painopisteet (kärkitavoitteet) ja ideoitiin toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpajaan osallistui Loviisan kaupungin viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, yhteensä 22 henkilöä. Yhteenveto työpajassa käydyistä keskusteluista on kohdassa Loviisan asuntopoliittinen ohjelma on laadittu Loviisan kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä. Loviisan kaupungin yhteyshenkilönä ja työryhmän puheenjohtajana on toiminut Sten Frondén. Työryhmään ovat kuuluneet: - Sten Fronden, kehittämisjohtaja, pj. - Agneta Alm, palveluvastaava, erityisryhmät - Ulf Blomberg, tekninen johtaja - Carita Ekström, asuntosihteeri - Lisbeth Forsblom, palveluvastaava, senioripalvelut - Thomas Grönholm, sivistysjohtaja - Kirsi Kettunen, talousjohtaja - Antti Kinnunen, tilapäällikkö - Anneli Naukkarinen, vs. kaupunginarkkitehti FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä työn ovat laatineet Taina Ollikainen ( alkaen), Mari Kovasin, Emmi Sihvonen, Jan Tvrdý ja Rosa Vihavainen ( asti).

4 Asuntopoliittinen ohjelma 2(42) 1 JOHDANTO Hyvät asumisolot ovat tärkeä osa hyvinvointia ja asukkaiden jokapäiväistä arkea. Kunnan yhtenä tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia kehittämällä asumisolosuhteita. Asuntopolitiikan perinteisiä tavoitteita ovat Suomessa olleet asumisen tasa-arvoisuuden lisääminen, asuntojen saatavuuden parantaminen ja asunnottomuuden vähentäminen. Asumistason parantuessa asuntopolitiikan sijaan on alettu puhua yhä enemmän asumisen politiikasta. Asumisen politiikassa painottuvat asumisen perustarpeiden lisäksi muuttuvat asumistoiveet ja asumisen merkitys kaupunkien menestystekijänä. Loviisan asuntopoliittinen ohjelma on tärkeä osa Loviisan kaupungin kehittämistä. Loviisa, Liljendal, Pernaja ja Ruotsinpyhtää muodostivat uuden Loviisan kaupungin vuoden 2010 alussa. Kuntarakenteen muutosten myötä kaupunki on laajentunut ja on syntynyt tarve saattaa asumista koskevat tiedot ajan tasalle sekä koota eri alueiden tiedot yhteen. Asuntopoliittinen ohjelma kytkeytyy kesäkuussa 2012 kaupunginvaltuustossa hyväksyttyyn kaupunkistrategiaan tarkentaen strategian tavoitteita. Asuminen on olennainen tekijä kaupungin kilpailukyvyn kannalta; viihtyisä elinympäristö sekä houkuttelee kaupunkiin uusia asukkaita että edesauttaa nykyisten asukkaiden kiinnittymistä kaupunkiin ja vähentää poismuuttoa. Loviisan asuntopoliittinen ohjelma on esitetty luvussa 2. Asuntopoliittisen ohjelman (tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten) taustalla olevat yleiset lähtökohdat on esitetty luvussa 3 ja Loviisan asumisen nykytilanne ja mahdollisuudet luvussa 4.

5 Asuntopoliittinen ohjelma 3(42) 2 LOVIISAN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2.1 Loviisan asuntopoliittiset tavoitteet Kaupunkistrategian toteuttaminen Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiassa on määritelty Loviisan visio ja sen toteutumista ja toiminnan kehittämistä varten painopisteet. Kullekin painopisteelle on asetettu strategiset tavoitteet ja määritelty tavoitteiden toteuttamisen kriittiset menestystekijät. Asuntopoliittisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan kaupunkistrategian ja siinä määriteltyjen tavoitteiden toteutumista. Kaupunkistrategian toteutumisen kannalta keskeisiä asuntopoliittisia tavoitteita: Asiakas ja kuntalainen (painopiste): Asiakaslähtöistä palvelua annetaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa (strateginen tavoite) tasapuolinen ja toimiva palveluverkko sekä kuntalaisten sujuva arki (kriittinen menestystekijä). Turvataan asukkaiden kysyntää ja toiveita vastaavien asuntojen tarjonta ja saatavuus Luodaan joko uutta rakentamalla tai vanhaa korjaamalla asukkaiden tarpeita vastaavia, toimivia, viihtyisiä ja palveluiltaan monipuolisia asuinympäristöjä Turvataan asuntokannan monipuolisuus Vetovoimaisuus ja kilpailukyky (painopiste): Loviisa on vetovoimainen ja monien mahdollisuuksien merenranta- ja maaseutukaupunki (strateginen tavoite) ihmisläheisen asuinympäristön markkinointi korostaen omaleimaisuutta ja yhteisöllisyyttä (kriittinen menestystekijä). Loviisa lisää työpaikkoja, asukaslukua sekä matkailijoiden määrää hyödyntämällä sijaintiaan kehityskäytävällä E18 (strateginen tavoite) Loviisa tunnetaan Vihreästä moottoritiestä, osaava työvoima ja uudet kaavoitusratkaisut houkuttelevat kaupunkiin yrittäjiä ja asukkaita (kriittinen menestystekijä). Suunnitellaan ja rakennetaan uudet alueet ja parannetaan vanhat alueet muuttuvien asumistarpeiden mukaisesti (kaupunkimainen asuinympäristö, merenranta-alueet ym.) Edistetään maaseutuasumisen, kylien ja kirkonkylien kehitystä parantamalla maaseutunäkökulman mukanaoloa maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa Parannetaan/säilytetään työpaikkaomavaraisuus turvaamalla työvoiman saatavuus riittävällä vuokra-asuntotarjonnalla Lisätään asuntoalueiden ja asuntojen energiatehokkuutta Taloudellisen perustan vahvistaminen (painopiste): Loviisalla on ennakoitavissa oleva tasapainoinen kuntatalous (strateginen tavoite) asukasluvun lisääminen (kriittinen menestystekijä). Tuetaan asuntopolitiikalla, tonttitarjonnalla ja asuntotuotannolla kaupungin väestötavoitteen toteutumista ja hallittua väestönkasvua

6 Asuntopoliittinen ohjelma 4(42) Asuntotuotannon laskennallinen tarve Loviisan väestötavoitteeksi on asetettu asukasta vuonna 2020, mikä merkitsee asukkaan lisäystä vuosina ja asukkaan lisäystä vuosina (noin 1,0 %/vuosi). Asuntotuotantotarvetta lisäävät asuntokuntien määrän lisäys ja asumisväljyyden kasvu. Asumisväljyys oli Loviisassa 44,1 m 2 /asukas vuonna 2011 ja 43,5 m 2 /asukas vuonna 2009 (kasvua 0,6 m 2 /asukas 0,3 m 2 /asukas/vuosi). Asuntokuntien määrä kasvaa sekä väestönkasvun seurauksena että asuntokuntakoon pienentyessä. VTT 1 on arvioinut koko maan asuntotuotantotarvelaskelmassaan asumisväljyyden kasvavan vuoteen 2030 mennessä noin 0,9 %/vuosi ja asuntokuntakoon pienenevän noin 0,5 %/vuosi. Loviisan asuntotyyppijakautuma on pientalovaltainen. Vuonna 2011 asunnoista oli erillisissä pientaloissa 60 %, rivi- ja ketjutaloissa 13 %, kerrostaloissa 25 % ja muissa rakennuksissa 2 %. Loviisan asuntotuotantotarve on arvioitu olettaen, että asuntotyyppijakautuma säilyy vuoden 2011 tasolla. Asuntovaraumaan kuuluu vailla vakituista asukasta olevat asunnot, kuten myytävänä tai vuokrattavana (tyhjänä) olevat asunnot ja kakkosasunnot. Asuntovarauma on välttämätön asuntomarkkinoiden toimivuuden kannalta ja sen tulisi suositusten mukaan olla 5-6 % asuntokannasta. Loviisan asunnosta asuntoa oli ei-vakituisesti asuttuja vuonna Loviisan asuntovarauma oli siten 13 %, mikä on huomattavan korkea suositukseen nähden. Kaupungilla ei kuitenkaan ole keinoja vaikuttaa asuntovarauman suuruuteen. Asuntotuotantotarve on arvioitu olettaen, että asuntovarauma suhteessa asuntojen kokonaismäärään säilyy vuoden 2011 tasolla. Asuntojen poistuma johtuu muun muassa rakennusten purkamisesta, asuntojen yhdistämisistä ja käyttötarkoituksen muutoksista. VTT 20 on arvioinut koko maan asuntotuotantotarvelaskelmassaan poistuman olevan keskimäärin 0,2 % - 0,3 % vuodessa. Väestönkasvutavoitteet, asuntokuntakoon pieneneminen, asumisväljyyden kasvu, asuntojen poistuma ja varauma sekä vuosina toteutunut tuotanto huomioon ottaen, Loviisan asuntotuotantotarve vuosille on yhteensä asuntoa eli keskimäärin 123 asuntoa/vuosi. Laskennallinen asuntojen tuotantotarve (9 vuotta), kpl 11 Väestötavoite asukasta Väestö 1) Asunto- As.kunnan Asunto- As.kuntien Poistuma Asuntotarve Asuntokunnat Laskennallinen tarve, kpl 2) keskikoko 3) kunnat muutos yhteensä 4) yhteensä tuotanto 5) yhteensä keskimäärin kpl/v Loviisa yhteensä , Loviisa keskusta , Valko , Tesjoki , Ruotsinpyhtää , Koskenkylä , Pernaja kk , Isnäs , Liljendal kk , Skinnarby , Kuggom , ) : väestötavoite 2) Tilastokeskus: ruututietokanta 3) Arvioitu kehitys: -0,5 %/vuosi (VTT) 4) Arvioitu poistuma: 0,2 % (VTT 0,3 %) ajanjakson alun asuttujen asuntojen kannasta * 11 vuotta, keskustan, Tesjoen ja Koskenkylän osalta ei poistumaa 5) ( ): myönnetyt rakennusluvat 1 VTT (2012). Asuntotuotanto Asuntotuotantotarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.

7 Asuntopoliittinen ohjelma 5(42) Seuraavassa taulukossa on esitetty Loviisan laskennallisen asuntotuotantotarpeen jakautuminen talotyypeittäin. Laskelman lähtökohtana on, että koko kaupungin tasolla jakautuma säilyy samana kuin vuonna Kerrostaloasuntojen tuotantotarve kohdistuu kokonaan Loviisan keskustan alueelle. Rivitalojen tuotantotarve kohdistuu Loviisan keskustan, Valkon, Tesjoen, Koskenkylän, Isnäsin ja Liljendal kk:n alueille. Pientalojen tuotantotarve kohdistuu kaikille osa-alueille. Laskennallinen asuntojen tuotantotarve talotyypin mukaan (9 vuotta), kpl Väestötavoite asukasta Tuotanto Talotyyppijakautuma 1), % Laskennallinen asuntotuotantotarve , kpl yht. kpl Erilliset Rivi- ja Kerros- Erilliset Rivi- ja Kerros pientalot ketjutalot talot ja muut pientalot ketjutalot talot ja muut yht.kpl Loviisa yhteensä % 13 % 27 % Loviisa keskusta % 12 % 55 % Valko % 10 % 0 % Tesjoki % 15 % 0 % Ruotsinpyhtää % 0 % 0 % Koskenkylä % 27 % 0 % Pernaja kk % 0 % 0 % Isnäs % 16 % 0 % Liljendal kk % 14 % 0 % Skinnarby % 0 % 0 % Kuggom % 0 % 0 % ) Lähtökohtana Loviisan vuoden 2011 jakautuma Seuraavassa taulukossa on esitetty asuntotuotantotarve kerrosaloina talotyypeittäin ja alueittain. Kerrosalatarve on arvioitu käyttäen vuosien asuntotuotannon keskimääräistä pinta-alaa (kerrosala/asunto). Laskennallinen asuntojen tuotantotarve talotyypin mukaan (9 vuotta), keskipinta-ala ja kerrosala Väestötavoite asukasta Tuotanto Tuotannon keskipinta-ala, k-m 2 /as. 1) Laskennallinen kerrosalatarve, k-m 2 yht. kpl Erilliset Rivi- ja Kerros- Erilliset Rivi- ja Kerros pientalot ketjutalot talot ja muut pientalot ketjutalot talot ja muut yht.km 2 Loviisa yhteensä Loviisa keskusta Valko Tesjoki Ruotsinpyhtää Koskenkylä Pernaja kk Isnäs Liljendal kk Skinnarby Kuggom ) Keskimääräinen pinta-ala vuosien tuotannon mukaan

8 Asuntopoliittinen ohjelma 6(42) Seuraavassa taulukossa on esitetty Loviisan laskennallisen asuntotuotantotarpeen jakautuminen asunnon hallintamuodon mukaan. Laskelman lähtökohtana on, että koko kaupungin tasolla omistus- ja vuokra-asuntojen osuudet säilyvät nykyisellä tasolla. Laskennallinen asuntojen tuotantotarve hallintasuhteen mukaan (9 vuotta), kpl Väestötavoite asukasta Tuotanto Hallintaperuste 1), % Laskennallinen asuntotuotantotarve , kpl yht. kpl Omistus- Vuokra- Asumis- Omistus- Vuokra- Asumis asunto asunto oikeusas. asunto asunto oikeusas. yht.kpl Loviisa yhteensä % 26 % 0 % Loviisa keskusta % 31 % Valko % 25 % Tesjoki % 21 % Ruotsinpyhtää % 29 % Koskenkylä % 22 % Pernaja kk % 28 % Isnäs % 17 % Liljendal kk % 20 % Skinnarby % 0 % Kuggom % 11 % ) Lähtökohtana Loviisan vuoden 2010 jakautuma Vaikka asuntojen kysyntä saattaa vaihdella omistusasumisen ja vuokraasumisen välillä hyvinkin nopeasti taloudellisesta tilanteesta johtuen, tulee kaupungin erityisesti elinkeinopoliittisista syistä ylläpitää monipuolista asuntotuotantoa sekä rahoitusmuotojen, talo- ja asuntotyyppien että laadullisten tekijöiden suhteen. Seuraavassa taulukossa on esitetty laskennallinen arvio kaavavarannon riittävyydestä talotyypeittäin ja alueittain. Ruotsinpyhtään ja Isnäsin kaavavarannosta valtaosa on yksityisen omistamalla maalla. Muilla osa-alueilla kaavavaranto on pääosin kaupungin omistamalla maalla. Laskennallinen kaavavarannon riittävyys talotyypin mukaan Väestötavoite asukasta Laskennallinen kerrosalatarve, k-m 2 Kaavavaranto 2012, k-m 2 Kaavavarannon riittävyys 1), k-m 2 AO = erillis- AR / AK AO = erillis- AR / AK AO = erillis- AR / AK pientalot rivi-/kerrostalot yht.k-m 2 pientalot rivi-/kerrostalot yht.k-m 2 pientalot rivi-/kerrostalot Loviisa yhteensä Loviisa keskusta Valko Tesjoki Ruotsinpyhtää Koskenkylä Pernaja kk Isnäs Liljendal kk Skinnarby Kuggom ) Kaavavarannon riittävyys = kaavavaranto - tuotettava kerrosala

9 Asuntopoliittinen ohjelma 7(42) Uudistuotannon (ja täydennysrakentamisen) tavoitteet Painopisteet ja tavoitteet: - huolehditaan riittävästä, monipuolisesta ja houkuttelevasta asuntotonttitarjonnasta - mahdollistetaan pitkäjänteisellä maankäyttöpolitiikalla (maanhankinta, tontinluovutus, kaavoitus) varautuminen infrastruktuurin rakentamiseen, palveluiden tuottamiseen ja asuntorakentamisen ohjaamiseen - mahdollistetaan uudistuotannon asuntotyyppien ja hallintamuotojen monipuolisuudella sekä alueellisella suuntaamisella väestötavoitteen toteutuminen - huolehditaan uudistuotannon laatutavoitteista esim. tonttien laatukilpailutuksella, tontinluovutusehdoilla sekä maankäyttösopimuspolitiikalla - huolehditaan siitä, että kaikki uudisrakentaminen on esteetöntä ja yhdenvertaista eri käyttäjäryhmille Asuntorakentamisen alueelliset painopisteet Painopisteet ja tavoitteet: - pientalorakentamisen uudisrakentamiskohteet ovat Loviisan keskusta (Harmaakallio), Koskenkylä ja Tesjoki - kerrostalorakentamisen painopiste on Loviisan keskusta (Harmaakallio, Sahaniemi, ydinkeskusta) - vuokra-asuntorakentamisen kohteita ovat Loviisan keskusta (ydinkeskusta, Harmaakallio) ja Koskenkylä Loviisan lahden itäranta kaavoitetaan asuntokäyttöön. Taustaksi alueittaiseen tarkasteluun Loviisan aluerakennemallissa esitetyt aiemmat tavoitteet: Loviisan keskusta (Vanhan Loviisan alue): Harmaakallio merkittävä avaus asuntorakentamiselle keskustan läheisyydessä, ydinkeskustan tiivistäminen, Sahaniemen monipuolinen kehittäminen, portit E18 käytävälle Valko: työpaikka-alue ja merellinen logistiikkaportti Tesjoki: kehittyy Loviisan kupeessa luontaisesti, alueella on suuri vetovoima asumisen, kaupan ja muun yritystoiminnan näkökulmasta Ruotsinpyhtää: kehittyy Ahvenkosken matkailurakentamisen kautta, väestön vähenemisen pysäyttäminen edellyttää asunto- ja tonttitarjontaa, tulevan liittymän hyödyntäminen palvelukeskittymänä, asuntorakentaminen taajaman läheisyyteen tukemaan palvelujen säilymistä Koskenkylä: tavoitteena riittävän suuri tonttikoko, kaavavarantoa lisättävä kysyntää vastaavaksi, maanhankinta Pernajan kk: vetovoimainen, palvelujen säilyttäminen tärkeää, tonttitarjonnan lisääminen Isnäs: vakituisen asumisen lisääminen voi hajauttaa yhdyskuntarakennetta, pääosin yksityistä kaavoitettua tonttitarjontaa, joka täydentää kaupungin tonttitarjontaa Liljendalin kk: tarjoaa mahdollisuuksia kyläasumiselle, uudet asuntoalueet tukevat palvelujen säilymistä ja pohjoisen suunnan kehittämistä; tarvitaan aktiivista tonttien markkinointia ja maanhankintaa

10 Asuntopoliittinen ohjelma 8(42) Olemassa olevan asuntokannan kehittäminen Painopisteet ja tavoitteet: - eheytetään yhdyskuntarakennetta luomalla kaavoituksella edellytykset olemassa olevien alueiden täydennysrakentamiselle - ohjataan rakentamista ja korjaustoimintaa energiatehokkaaseen ja ympäristön kuormitusta vähentävään suuntaan - lisätään asumisneuvontaa - varaudutaan väestön ikääntymiseen parantamalla asuntojen käytettävyyttä ja muunneltavuutta sekä tukemalla hissien rakentamista Suunnittelun ja rakentamisen laadulliset tavoitteet Painopisteet ja tavoitteet: - pyritään asumismuodon ja rakennuskannan monipuolisuuteen tasapainoisen asukasrakenteen turvaamiseksi - huolehditaan, että kaupungin asuntokanta täyttää muuttuvien asumistarpeiden vaatimukset: esim. asuntojen esteettömyys ja konseptointi (mm. merenläheisyys, senioriasunnot, puukerrostalot), kaupunkimaisten pientaloalueiden sekä urbaanin asumisen vetovoiman kehittäminen, yksinasumisen lisääntymisestä ja perhekoon pienenemisestä aiheutuva pienten asuntojen tarve - asuinalueiden toteutuksessa kiinnitetään huomiota turvalliseen ja viihtyisään lähiympäristön laatuun, esteettömyyteen, ympäristön monipuolisuuteen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksiin - pyritään lisäämään asuntoalueiden ja asuntojen energiatehokkuutta (energiatehokkaat ja terveysnäkökohdat huomioonottavat ratkaisut, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto) - parannetaan ja tehostetaan asuntokysynnän, asuntotuotannon ja kaavavarannon tilastointia ja toteutumisen seurantaa Kaupungin omistamat vuokra-asunnot Painopisteet ja tavoitteet: - korostetaan asiakasnäkökulmaa kaikessa toiminnassa ja kehittämisessä - yhdenmukaistetaan vuokrataloyhtiöiden toimintaperiaatteet (mm. asukkaiden valinta, vuokran määräytyminen, korjausrakentaminen) - määritellään kaupungin vuokra-asuntojen omistajapoliittiset linjaukset (mm. mitä kaupungin on tarkoituksenmukaista omistaa, pyritäänkö irtautumaan vähemmistöosakkuuksista) - fuusioidaan Loviisan kolme kaupungin 100 %:sti omistamaa vuokrataloyhtiötä (Ruotsinpyhtäällä, Pernajassa ja Liljendalissa fuusio on jo toteutettu) - laaditaan selvitys kaikkien kaupungin omistamien taloyhtiöiden fuusion edellytyksistä Kaupungin palvelut ja erityisryhmien asumistarpeet Painopisteet ja tavoitteet - parannetaan ja tehostetaan sähköistä tiedonvälitystä kaupungin vapaista tonteista ja vuokra-asunnoista - erityisryhmien asumisratkaisut hoidetaan pääosin normaalin asuntokannan puitteissa ottaen huomioon esteettömyys ja asukkaiden tarpeiden mukaisesti suunnitellut palvelut, painopiste on olemassa olevan asuntokannan kehittämisessä. - tuetaan ikääntyvän väestön ja muiden erityisryhmien kotona selviytymistä

11 Asuntopoliittinen ohjelma 9(42) Maanhankinta, kaavoitus ja tontin luovutus Painopisteet ja tavoitteet - laaditaan maapoliittinen ohjelma, jolla varmistetaan ja luodaan edellytykset suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti kaupungin maankäyttöä, rakentamista ja muuta toimintaa - ohjataan uudisrakentamista pääsääntöisesti kaupungin omistamille, asemakaavoitetuille alueille, jotta yhdyskuntarakenteen ja palvelutuotannon kehitystä voidaan suunnitelmallisesti ohjata - maanhankinnan tavoitteet siirretty kohtaan kaupunki luovuttaa omistamansa asemakaavoitetut tontit rakennettaviksi. Luovutuksessa varmistetaan niiden nopea rakentaminen ja estetään suurten tonttivarantojen syntyminen. 2.2 Toimenpiteet vuosille Seuraavassa on esitetty vuosien toimenpiteet asuntopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Toimenpiteet on muodostettu työryhmässä käytyjen keskustelujen sekä työn yhteydessä toteutetun asukaskyselyn, sidosryhmähaastattelujen, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille järjestetyn työpajan ja nykytilanteen analyysin tulosten pohjalta. Asumiseen kohdistuvien toimenpiteiden tulee tukea kaupungin positiivista kehitystä niin asukasmäärän kuin elinkeinoelämän kehityksenkin suhteen. Asuntotuotanto Uudistuotannossa ajanjaksolla varaudutaan 123 asunnon vuosittaiseen ja yhteensä noin 493 asunnon tuotantoon. Asunnoista 60 % on pientaloissa, 13 % rivitaloissa ja 27 % kerrostaloissa. Asunnoista 74 % on omistusasuntoja ja 26 % vuokra-asuntoja. Asuntotuotanto yhteensä per vuosi Tuotanto yhteensä, kpl Talotyypeittäin, kpl Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Kerrostalot Hallintamuodon mukaan, kpl Omistusasunnot Vuokra-asunnot Asuntotuotannosta noin 26 % eli noin 32 asuntoa/vuosi ja noin 128 asuntoa koko tarkastelujaksolla on valtion tukemaa. Vuokra-asuntotuotannosta noin 60 % eli noin 19 asuntoa/vuosi ja noin 77 asuntoa koko tarkastelujaksolla on kaupungin tuottamaa. Toteutetaan 1-2 uutta kaupungin omistamaa vuokrakerrostaloa vuosittain.

12 Asuntopoliittinen ohjelma 10(42) Asuntotuotannon alueelliset painopisteet: - pientalorakentamisen uudisrakentamiskohteet ovat Loviisan keskusta (Harmaakallio), Koskenkylä ja Tesjoki - kerrostalorakentamisen painopiste on Loviisan keskusta (Harmaakallio, Sahaniemi, ydinkeskusta) - vuokra-asuntorakentamisen kohteita ovat Loviisan keskusta (Harmaakallio, ydinkeskusta) ja Koskenkylä Vastuutahot: kaupunki/kehittämistoimi Yhteistyötahot: rakennusliikkeet, VVO, ARA Maapoliittisen ohjelman laatiminen Tavoitteena on maapolitiikan tehostaminen ja pitkäjänteisyyden lisääminen, aktiivinen raakamaan hankinta ja tonttivarannon lisääminen. Maapolitiikan tehostaminen tarkoittaa kaikkien maapoliittisten keinojen tehokasta käyttöä. Tehokas maapolitiikka edellyttää viranhaltijoilta aktiivisuutta ja esityksiä sekä luottamushenkilöiltä rohkeita päätöksiä (etuosto-oikeuksien ja mahdollisten pakkolunastusten käyttö). Kaupunki kaavoittaa pääsääntöisesti omistamalleen maalle. Vastuutaho: kaupunki / tekninen toimi Maanhankinta, kaavoitus ja tonttitarjonta Kaavoitetaan kolmen vuoden kaavavaranto (AO, AR, AK), joka mahdollistaa monipuolisen asuntorakentamisen kysynnän mukaan. - pientaloalueille tulee olla lainvoimaisissa asemakaavoissa vähintään 3 vuoden varanto eli noin 260 AO-tonttia kaupungin omistamalla maalla. vuosittain tarjotaan noin 86 uutta tonttia kaupungin maalle - rivi- ja kerrostaloalueille tulee olla lainvoimaisissa asemakaavoissa vähintään 3 vuoden varanto eli noin k-m 2 rivitalo- ja kerrostalotuotantoon kaupungin ja yksityisten omistamalla maalla. Vuosittain tarjotaan kunnallistekniikalla varustettuja AK-tontteja noin 3075 k-m 2 ja AR-tontteja noin k-m 2. Laadukkaan ja riittävän tonttitarjonnan takaamiseksi varataan talousarvioon tarpeelliset resurssit sekä suunnitteluun että toteutukseen. Riittävän kaavavarannon turvaamiseksi kaupunki hankkii raakamaata omistukseensa hyvissä ajoin ennen kaavoitusta. - hankitaan kaupungin omistukseen raakamaata viiden vuoden kaavoitustarpeeseen eli noin 20 ha/vuosi ja varataan talousarvioon asuntorakentamisen maanhankintaa varten /vuosi. Vastuutaho: kaupunki / tekninen toimi Hajarakentamisen hallinta Pyritään hallittuun hajarakentamiseen ja hajarakentamisen ohjaamiseen kyläkeskuksiin. Lähtökohtana on eheä yhdyskuntarakenne, palvelujen turvaaminen ja riittävä tonttitarjonta asemakaavoitetuilla alueilla. Jo rakennettu kunnallistekniikka haja-asutusalueella hyödynnettään. Vastuutaho: kaupunki / tekninen toimi

13 Asuntopoliittinen ohjelma 11(42) Hissiavustusten hyödyntäminen Tuetaan taloudellisesti hissien rakentamista palveluiden läheisyydessä oleviin kerrostaloihin sekä markkinoidaan taloyhtiöille mahdollisuutta saada valtion tukea hissien rakentamiseen sekä vanhojen asuntojen muutostöihin. Selvitetään kunnallisen hissiavustuksen määrä ja vaikutukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen ja kustannuksiin. Vastuutaho: kaupunki / perusturvakeskus Kaupungin vuokrataloyhtiöiden omistusjärjestelyt Fuusioidaan Loviisan kolme kaupungin 100 %:sti omistamaa vuokrataloyhtiötä. Myydään kaupungin vähemmistöosakkuudet asunto-osakeyhtiöissä, joiden omistaminen ei ole kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista ja kannattavaa. Selvitetään tarve ja halukkuus sekä edut ja haitat kaikkien kaupungin omistamien vuokra-asuntojen yhteiselle omistukselle, ylläpidolle ja asuntojen välitystoiminnalle. vastuutaho: kaupunki / taloustoimisto Seuranta- ja tietojärjestelmä Tilastoidaan vuosittain toteutunut asuntotuotanto, kaavavaranto ja väestömäärä alueittain. Seurataan jatkuvasti asuntokysynnän kehitystä ja kohdentumista eri alueille. Päivitetään tarvittaessa seurannan ja tilastojen pohjalta kehitysennusteet ja asuntotuotantotavoitteet. Vastuutaho: kaupunki / kehittämistoimi Palvelulupaus Annetaan kuntalaisille palvelulupaus rakennuslupa-asioiden läpiviennistä kahdeksan viikon sisällä. Vastuutaho: kaupunki / tekninen toimi Yhteistyökumppaneiden hankinta Kartoitetaan ja sitoutetaan yhteistyökumppaneita rakennushakkeiden toteuttamiseen (esim. rakennusliikkeet, nuorisoasuntosäätiö, VVO). Vastuutaho: kaupunki / kehittämistoimi Tiedotus ja asumisneuvonta Lisätään tiedotusta ja neuvontaa korjausrakentamisesta, esteettömyyskorjauksista asunnoissa, hissien rakentamisesta sekä korjausrakentamisen rahoituksesta ja avustuksista. Kannustetaan kuntalaisia esteettömään ja matalaenergiarakentamiseen (mm. energiaystävälliset lämmitysjärjestelmät) rakennusvalvonnan kautta sekä tiedotetaan valtion tukimahdollisuuksista energiaparannushankkeissa. Vastuutaho: kaupunki / asuntosihteeri

14 Asuntopoliittinen ohjelma 12(42) Sähköinen asuntojen- ja tonttienhaku -palvelu Sähköistetään kaupungin vuokra-asuntojen sekä tonttien hakuprosessi ja ilmoitetaan ajantasaisesti vapaista asunnoista ja tarjolla olevista tonteista sähköisesti. Asunto- ja tonttitarjontaa markkinoidaan ja myydään aktiivisesti Vastuutaho: kaupunki / asuntosihteeri sekä kiinteistö- ja paikkatietotoimisto Asuntojen tuotanto talotyypin mukaan , seuranta Tuotanto vuosittain Rak.lupa Valmis- Rak.lupa Valmis- Rak.lupa Valmis- Rak.lupa Valmismyönnettytunut myönnettytunut myönnettytunut myönnettytunut Loviisa yhteensä Loviisa keskusta 58 Valko 10 Tesjoki 13 Ruotsinpyhtää 6 Koskenkylä 16 Pernaja kk 4 Isnäs 6 Liljendal kk 8 Skinnarby 2 Kuggom 2 Erilliset pientalot Loviisa yhteensä Loviisa keskusta 19 Valko 9 Tesjoki 11 Ruotsinpyhtää 6 Koskenkylä 11 Pernaja kk 4 Isnäs 5 Liljendal kk 6 Skinnarby 2 Kuggom 2 Rivi- ja ketjutalot Loviisa yhteensä Loviisa keskusta 7 Valko 1 Tesjoki 2 Koskenkylä 4 Isnäs 1 Liljendal kk 1 Kerrostalot ja muut Loviisa yhteensä Loviisa keskusta 32

15 Asuntopoliittinen ohjelma 13(42) 3 ASUNTOPOLIITTISEN OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT Seuraavissa alaluvuissa on käsitelty työn lähtökohtia. Tarkastelu aloitetaan valtakunnallisista ja maakunnallisista asuntopoliittisista ja maankäytöllisistä linjauksista, joista edetään paikalliselle tasolle eli asuntopoliittiseen ohjelmaan vaikuttavien Loviisan suunnitelmien ja selvitysten käsittelyyn. Lisäksi on selvitetty yhteiskunnallisia muutosprosesseja lähtökohtana Loviisan asumisen kehittämiselle. 3.1 Valtakunnalliset ja maakunnalliset asuntopolitiikan tavoitteet ja linjaukset Hallituksen asuntopolitiikan 2 tavoitteena on turvata sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset ja vakaat asuntomarkkinat, turvata erityisryhmien asumistarpeita ja kehittää asumisen laatua. Asuntopolitiikalla edistetään kohtuuhintaista asumista sekä kaikkien väestöryhmien mahdollisuuksia elämäntilanteeseensa sopivaan asumiseen, kestävää kehitystä, työmarkkinoiden toimivuutta ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Tavoitteena on lisätä erityisesti pieni- ja keskituloisille suunnattua vuokra-asuntotuotantoa. Ohjelman toimenpiteillä luodaan edellytyksiä asuntomarkkinoiden toimivuuden parantumiselle vähentämällä laajalla rintamalla markkinoiden toimivuuden esteitä ja tarjoamalla kannustimia eri toimijoille. Toimenpiteiden vaikutukset ovat yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan laajoja eivätkä ne rajoitu yksinomaan asuntomarkkinoihin. Hallituksen asuntopolitiikan ja asuntopoliittisen toimenpideohjelman tavoitteina on etenkin seuraavien kokonaisuuksien kehittäminen: Tonttimaan saatavuuden turvaaminen ja yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, Asuntomarkkinoiden tasapainon edistäminen valtion tukitoimin, Erityistä tukea tarvitsevien väestöryhmien asumistilanteen edistäminen ja asuinalueiden eheyden parantaminen, Asuinrakentamisen prosessien ja asumisen laadun parantaminen. Asuntopoliittinen toimenpideohjelma keskittyy sellaisiin rakenteellisiin asuntopoliittisiin toimenpiteisiin, jotka voivat lisätä asuntotarjontaa ja kohtuullistaa asumismenoja erityisesti kasvukeskuksissa sekä parantaa näin edellytyksiä työvoiman liikkuvuudelle, talouden kasvulle ja kansantalouden yleiselle kilpailukyvylle. Uudenmaan maakuntasuunnitelma 3 ohjaa yleisellä tasolla maakunnan alueidenkäytön suunnittelua. Strategisissa tavoitteissa ja niitä koskevissa valinnoissa on kiinnitetty huomiota mm. työvoiman saatavuuteen. Asumisen kannalta siihen vaikuttaa monipuolinen ja hinnaltaan saavutettavissa oleva asuntotarjonta. Maahanmuuttoon tulee varautua mm. riittävällä vuokraasuntotarjonnalla. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen on toinen asumisen kannalta keskeinen strateginen tavoite, joka huomioidaan asuntosuunnittelussa ensisijaisesti tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevia alueita ennen uusien alueiden käyttöönottoa. Maakuntasuunnitelmassa mainittuja toimintaympäristön haasteita ovat: 2 Ympäristöministeriö (2012). Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille Uudenmaan liitto (2010). Uudenmaan maakuntasuunnitelma Uudenmaan liiton julkaisuja A

16 Asuntopoliittinen ohjelma 14(42) - väestön kasvu: edellyttää asuntokannan riittävyyttä, - väestön ikääntyminen: asumisen esteettömyyden, pienten asuntojen, tuetun asuminen sekä seniori- ja palveluasumisen tarve kasvaa, - ilmastonmuutos: energiansäästö ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö rakentamisessa ja asumisessa Maakuntasuunnitelman tavoitteita on tarkennettu Uudenmaan maakuntaohjelmassa Maakuntaohjelma perustuu mm. seuraaviin itäisen Uudenmaan erityispiirteisiin: - ikärakenne: lasten osuus on suurempi kuin muualla maassa ja eläkeläisten osuus on samalla tasolla kuin koko maassa keskimäärin, - väestörakenne: lapsiperheitä on enemmän kuin koko maassa, myös ruotsinkielisten osuus on huomattava (kolmannes väestöstä), maahanmuuttajien suhteellinen osuus kasvaa voimakkaasti, - asuminen: pientalovaltaisuus ja laajat haja-asutusalueet 3.2 Loviisan visio ja strategiset tavoitteet strategian mukaan Loviisan visio on: Loviisa - pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Visiota kuvataan seuraavasti: Loviisa on hyvinvoiva, uutta teknologiaa ja energiamuotoja hyödyntävä kaksikielinen kaupunki, jossa merenranta, maaseutu ja hyvät lähipalvelut lisäävät asukkaiden ja lomailijoiden elämänlaatua. Loviisa mahdollistaa monipuolisen elinkeino- ja kulttuurielämän kehittymisen myös hyvien tietoliikenne- ja kulkuyhteyksien avulla. Kaupungin vision toteutumista ja toiminnan kehittämistä varten asetetut painopisteet (näkökulmat) ovat: - asiakas ja kuntalainen: palvelut, osallisuus, hyvinvointi, - vetovoimaisuus ja kilpailukyky: kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen ja sijainnin hyödyntäminen, - henkilöstö ja johtaminen: toimivat yhteistyö- ja johtamisjärjestelmät sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö, - talous: terve ja kustannustehokas kuntatalous. Asuminen liittyy ennen kaikkea vetovoimaisuus ja kilpailukyky -teemaan, jonka strategiset tavoitteet ovat: - Loviisa on vetovoimainen ja monien mahdollisuuksien merenranta- ja maaseutukaupunki, jossa on tarjolla korkealaatuista asumista ja virkistystä, - Loviisa lisää työpaikkojen ja asukasluvun sekä matkailijoiden määrää hyödyntämällä sijaintiaan kehityskäytävällä E18. Asuntopoliittisella ohjelmalla pyritään toteuttamaan strategisia tavoitteita. 4 Uudenmaan liitto (2010). Uudenmaan maakuntaohjelma Uudenmaan liiton julkaisuja A strategia Kaupunginvaltuuston hyväksymä

17 Asuntopoliittinen ohjelma 15(42) 3.3 Loviisan aluerakennemalli Loviisan helmikuussa 2011 hyväksytyssä aluerakennemallissa 6 on käsitelty Loviisan keskeiset kehittämistavoitteet maankäytön kannalta. Aluerakennemallissa on tarkasteltu Loviisan asukasluvun kehitystä, ikärakenteen muutoksia, maankäytön valmiuksia ja maanomistusta sekä listattu näitä koskevat tavoitteet alueittain. Aluerakennemallissa on määritelty tavoitteet väestökehityksen ja asumisen, työpaikkakehityksen ja työpaikka-alueiden, liikenneverkkojen, energiantuotannon sekä peruspalveluiden osalta. Väestötavoitteeksi vuodelle 2020 asetettiin asukasta (+1,5 %/vuosi), mikä edellyttää uusien työpaikkojen syntymistä ja nykyisen työpaikkaomavaraisuuden säilyttämistä (tavoitteena uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä). Kaupunkistrategiassa ja asuntopoliittisessa ohjelmassa vuoden 2020 väestötavoitteeksi on tarkennettu asukasta (+1 %/vuosi). Asumisen osalta aluerakennemallissa todetaan seuraavaa: Tavoitteena on lisätä asumista erityisesti nykyisten palvelujen läheisyydessä. Tarjotaan houkuttelevia asuinmahdollisuuksia Loviisan kaupunkitaajamassa, muissa taajamissa ja Loviisan kyläalueilla. Tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta, mutta myös Loviisan kaikilla vanhoilla kyläalueilla, missä on valmis ja toimiva perusinfra, on halukkaille annettava mahdollisuus rakentamiseen. Kuva 1. Loviisan aluerakennemalli (2011). Loviisan aluerakennemalli 2025.

18 Asuntopoliittinen ohjelma 16(42) 3.4 Yhteiskunnalliset muutosprosessit Yhteiskunnallisten muutosprosessien analysointi on tärkeää, jotta tiedetään, minkä tyyppisille asumisratkaisuille on tarvetta ja kenelle asuminen suunnataan. Yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin, kuten talouden taantumaan ja väestön voimakkaaseen ikääntymiseen liittyvät riskit tiedostetaan ja huomioidaan asuntopoliittisten tavoitteiden asettelussa. Osa asumista koskevista muutosprosesseista on hitaasti toteutuvia, kuten väestörakenteen muutos, osa taas nopeita ja äkkinäisiäkin, kuten talouden muutokset. Näitä muutosprosesseja ja niiden vaikutuksia Loviisassa on tarkasteltu seuraavassa tarkemmin. Tarkastelu toimii taustana asuntopoliittisille tavoitteille. Väestölliset muutokset - kenelle asuminen suunnataan? Väestö ikääntyy Ihmiset elävät nykyään ja tulevaisuudessa yhä pitempään, terveempinä ja tulevat kuluttamaan yhä enemmän asumiseen liittyviä palveluja. Oleellista on se, että ikääntyvä ja tilastollisesti vaurastuva eläkeläisten joukko alkaa olla valmiita myös maksamaan elämistä helpottavista palveluista. Ikääntyvien määrä kasvaa ja yhä suurempi osa heistä tulee asumaan kotonaan. Miten vastataan ikääntyvien asumistarpeisiin? esteettömyys asuntojen, asuinrakennusten ja asuinalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa, kotona asumisen tukeminen; hyvinvointituotteet ja -palvelut, uuden teknologian hyödyntäminen, Asuntokuntien koko pienenee Yksinasuminen yleistyy ja perhekoko pienenee. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä tulee kasvamaan nykyisestä. Tämä lisää pienten asuntojen kysyntää. Toisaalta esimerkiksi uusperheiden ja maahanmuuttajaperheiden määrän arvioidaan lisääntyvän ja koska molemmat perhetyypit ovat suuria myös suurten asuntojen kysyntä kasvaa. pienten asuntojen tarve kasvaa, asuntoratkaisujen muunneltavuus korostuu, Asumisen tarpeet monipuolistuvat ja erilaistuvat Taustalla on elämäntapojen monimuotoistuminen: ihmisillä on mahdollisuus valita omia ratkaisujaan ennalta määriteltyjen tyyppiratkaisujen sijasta. Seurauksena on ollut elämäntapojen kirjo, joka asumisessa antaa valtavat mahdollisuudet alueiden kehittämiseen sisältöjen pohjalta. Työajan muutos säännöllisestä nine to five -elämästä hektiseen 24/7-elämään asettaa paineita juuri kotiympäristöjen ajan hallinnalle. asuntoratkaisujen suurempi avoimuus ja muunneltavuus yksiköllisyyden ja erilaisuuden vaatimukset, yksilölliset ja monipuoliset asuntoratkaisut asuntojen ja asuntoalueiden suunnittelussa ja rakentamisessa korostuvat käyttäjien huomioiminen sekä monitieteellisyys

19 Asuntopoliittinen ohjelma 17(42) Talouden muutokset ja asumisen hinta Talouden suhdannemuutokset ovat nopeita ja vaikeasti ennakoitavissa. Heikko taloudellinen kehitys aiheuttaa työpaikkojen määrän vähenemistä ja toimipaikkojen lopettamisia, mikä heijastuu väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen ja sitä kautta asuntojen kysyntään. Vastaavasti myönteinen talouskehitys aikaansaa työpaikkamäärän lisääntymistä, mikä heijastuu myönteisenä väestökehityksenä ja muuttoliikkeenä ja sitä kautta asuntojen kasvavana kysyntänä. Talouden suhdannemuutokset vaikuttavat asuntotuotannon, asuntorahoitusjärjestelmän, lainojen korkotason ja asuntojen kysynnän kautta asumisen kustannuksiin. Uudellamaalla asuminen on keskimääräistä kalliimpaa ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asumisen kalleus vaikeuttaa työvoiman saantia erityisesti matalapalkkaisilla palvelutoimialoilla. Asuntotuotanto muuttaa tilannetta hitaasti, sillä uustuotanto on vain pieni osa asuntokannasta. voidaanko olemassa olevaa asuntokantaa kehittämällä vastata uusiin asumistarpeisiin? asumisen kulutus- ja sijoitusosuus kasvaa edelleen, varallisuutta ei kuitenkaan enää aina sijoiteta asuntoon, vuokra-asumisen suosio kasvaa vuokra-asunnot vs. omistusasunnot Ilmastonmuutos, energiatehokkuus ja uusi teknologia Tulevaisuuden asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen vaikuttavista valtakunnallisista määräyksistä merkittävimpiä ovat valtioneuvoston ilmasto- ja energiastrategia sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Ilmasto- ja energiastrategiassa korostuvat liikenteen ja talokohtaisen lämmityksen päästöjen vähentämisen sekä energiatehokkuuden lisäämisen tavoitteet. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa korostuu ilmastonmuutoksen hillintä sekä erityisesti yhdyskuntarakenteen tiivistämistä ja liikennetarpeen vähentämistä koskevat tavoitteet. yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitteet kaavoituksessa energiatehokkuuden kiristyvät vaatimukset rakentamisessa miten saadaan tiivis rakentaminen houkuttelevaksi? Kompensoidaan muilla tekijöillä (saavutettavuus: palvelujen saavutettavuus, liikenneyhteydet), riittävä yksityisyys tiiveydestä huolimatta (näkösuojat) pientalot (henkilöautoriippuvuus) vs. rivitalot ja kerrostalot Asumispreferenssien eriytyminen Asumispreferenssien avulla voidaan arvioida, minkä tyyppisiä ja minkä kokoisia asuntoja tarvitaan tulevaisuudessa ja millä perusteella asuinpaikka valitaan. Kulutustottumusten eriytyminen näkyy myös asumisessa. Kuluttajat ovat entistä vaativampia myös asumisen ja asuinpaikan suhteen, perinteisenä suomalaisena asumisen unelmana ja tavoitteena pidetty omakotitalo järven rannalla, ei enää koske kaikkia. Asumisvalintoja ohjaavat ennen kaikkea sosioekonomiset tekijät, kuten ikä, elämänvaihe, tulot, arvot ja elämäntyylit. Kaikkia miellyttävää yhtä mallia ei ole olemassa. Pelkistetysti asumispreferenssejä voidaan tyypitellä siten, että ikääntyville tärkeää on palveluiden läheisyys ja hyvä saavutettavuus, nuorille keskeistä on sijainti ja lapsiperheille taas luonnonläheisyys sekä hyvät päivähoito- ja koulupalvelut.

20 Asuntopoliittinen ohjelma 18(42) Tutkimuksissa on todettu, että kaikki ihmisryhmät iästä ja taustatekijöistä riippumatta toivovat ennen kaikkea nykyistä enemmän tilaa. Muita havaittuja kaikkia koskevia yleisiä asumistoiveita ovat ekologiset ratkaisut, palveluiden läheisyys, hyvä saavutettavuus sekä asuinpaikan rauhallisuus, hiljaisuus ja terveellisyys. Näiden tekijöiden edelle ajaa kuitenkin käytännössä yleensä asumisen hinta, joka on ensisijainen asumisvalintoja ohjaava tekijä. Suomessa erilaisia asumisvaihtoehtoja on perinteisesti ollut vähän tarjolla. Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset muuttavat usein, mikä voi kertoa siitä, että tyydyttäviä vaihtoehtoja ei ole tarjolla ja asunnot ovat huonosti muunneltavissa elämäntilanteen muuttuessa. Asukkaiden osallistuminen suunnitteluun on kasvava trendi, asukkaat haluavat entistä enemmän vaikuttaa lähiympäristöönsä. Asukkaiden ja rakennuttajien välinen yhteistyö on tärkeää tarkoituksenmukaisten ja toimivien asumisratkaisujen luomiseksi. Yhteisöllisyys on nouseva arvo, josta kertoo ryhmärakentamishankkeet ja yhdessä suunnitellut asuinyhteisöt. Suunnitteluun ja toimintaan osallistuminen on ollut suosittua erityisesti senioriasumisessa, jossa asukkailla on omat asunnot, mutta yhteiset yleiset tilat. Nousussa olevia arvoja ovat toisaalta myös privatisoituminen ja perhekeskeisyys vastakkaisena yhteisöllisyydelle.

21 Asuntopoliittinen ohjelma 19(42) 4 LOVIISAN NYKYTILANNE JA MAHDOLLISUUDET 4.1 Väestökehitys ja tavoite Loviisan kaupungin väkiluku oli vuoden 2011 lopussa henkilöä, josta miehiä 7758 ja naisia 7794 henkeä. Viime vuosikymmeninä Loviisan väestökehitys on ollut negatiivinen. Vuosina Loviisan väestömäärä on vähentynyt 2035 asukkaalla (-11,6 %). Eniten väestömäärä väheni luvun puolessa välissä luvulla väestön väheneminen on hidastunut ja vuosikymmenen jälkipuoliskolla väestömäärä lisääntyi jonkin verran. 7 Loviisan aikaisempaan väestön vähenemiseen ovat vaikuttaneet sekä muuttotappio että negatiivinen luonnollinen väestönkehitys eli kuolleiden enemmyys. Muuttotappiota kertyi erityisesti vuotiaiden ikäluokassa, jossa vuosittainen poismuuttajien määrä oli keskimäärin 84 henkilöä luvulla muuttovoittoa syntyi eniten ja 0-4-vuotiaiden ikäluokissa. Loviisaan muuttaneet ovat olleet tyypillisesti pienten lasten perheitä ja poismuuttajat nuoria opiskelijoita. 8 Muuttoliikkeen, syntyvyyden ja kuolleisuuden vaikutuksesta Loviisan väestö on ikääntynyt ja lasten ja nuorten osuus samalla vähentynyt. Työikäisen väestön osuus on pysynyt pitkään suhteellisen vakiona. Vuonna 2011 lasten ja nuorten osuus oli Loviisassa pienempi (15,2 %) kuin Porvoon seudulla (18,0 %), Uudellamaalla (16,9 %) ja koko maassa (16,5 %) keskimäärin. Myös työikäisen väestön osuus oli Loviisassa pienempi kuin Porvoon seudulla, Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Loviisassa suurempi (22,7 %) kuin Porvoon seudulla (16,6 %), Uudellamaalla (14,6 %) ja koko maassa (18,1 %) keskimäärin. 7 Kuvassa 2 on esitetty Loviisan väestökehitys vuosina sekä Tilastokeskuksen (9/2012) trendiennuste ja Loviisan kaupungin väestötavoite Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestömäärä kasvaa Loviisassa 18 asukkaalla (+0,1 %) vuosina , 292 asukkaalla (+1,9 %) vuosina ja 484 asukkaalla (+3,1 %) vuosina strategiassa ja asuntopoliittisessa ohjelmassa vuoden 2020 väestötavoitteeksi on asetettu asukasta (+1 %/ vuosi). Tavoite perustuu nykyiseen kunta- ja elinkeinorakenteeseen sekä positiiviseen muuttoliikkeeseen. Asetettu tavoite on jonkin verran pienempi kuin Loviisan aluerakennemallin tavoite ( as.), mutta suurempi kuin Tilastokeskuksen ennuste ( as.) vuodelle Loviisan ikärakenne painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän 65 vuotta täyttäneeseen väestöön. Vuosina yli 60-vuotiaiden määrä kasvaa kaikissa ikäryhmissä, eniten kasvaa vuotiaiden määrä (kuva 3). Alle 60-vuotiaiden määrä puolestaan vähenee kaikissa ikäryhmissä, eniten vähenee vuotiaiden määrä. Väestörakenteen muutos heikentää Loviisan huoltosuhdetta eli tulevaisuudessa työssäkäyvää väestöä kohti on yhä enemmän työelämän ulkopuolella olevia. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaita on 29 % Loviisan väestöstä. Väestön ikääntyminen on yleinen kehitysilmiö, mutta Loviisassa ikärakenteen muutos on nopeampaa kuin Porvoon seudulla, Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. 7 Tilastokeskus. 8.

22 Asuntopoliittinen ohjelma 20(42) Kuva 2. Loviisan väestökehitys , Tilastokeskuksen väestöennuste ja Loviisan kaupungin väestötavoite. Lähde: Tilastokeskus ja. Kuva 3. Loviisan väestömuutos ikäluokittain vuosina Lähde: Tilastokeskus: väestöennuste 2012.

23 Asuntopoliittinen ohjelma 21(42) Alueellisesti tarkasteltuna väestö on sijoittunut pääosin Loviisan keskustaalueelle sekä muille taajama-alueille, Tesjoen, Valkon, Pernajan, Koskenkylän, Isnäsin, Ruotsinpyhtään ja Liljendalin taajamiin. Taajama-alueilla asuu 71 % Loviisan väestöstä. Loviisan alueella on runsaasti vapaa-ajan asuntoja ja niin sanottuja kakkosasujia kausiluonteisesti. Kesämökkien lukumäärä oli vuonna 2009 ja ulkopaikkakuntalaisten kesäasukkaiden arvioitu lukumäärä henkilöä. Kuvassa 4 on esitetty väestön sijoittuminen Loviisassa vuoden 2009 tilanteessa. Tummat värit kuvastavat tiheintä asutusta ja vaaleat värit harvaan asuttuja alueita. Kuva 4. Väestön sijoittuminen Loviisassa Osa-aluejaon pohjana ovat postinumeroalueet. Loviisan keskustaajaman väestömäärä on viime vuosikymmeninä vähentynyt melko nopeasti. Vuonna 1990 väestömäärä oli henkilöä ja vuonna henkilöä.

24 Asuntopoliittinen ohjelma 22(42) Loviisan muissa tilastollisissa taajamissa Koskenkylän-Vanhakylän, Tesjoen ja Pernaja kk:n väestömäärä on lisääntynyt ja Liljendal kk:n ja Isnäsin väestömäärä hieman vähentynyt. Ruotsinpyhtää kk:n väestömäärä on vähentynyt merkittävästi. 9 Kuva 5. Asukasluvun kehitys Loviisan tilastollisissa taajamissa (Lähde: 2011 ja Loviisan aluerakennemalli). on asuntopoliittisessa ohjelmassa asettanut aluekohtaiset väestötavoitteet vuoteen Tavoiteltu muutos vuodesta 2009 on henkilöä (noin +1 %/vuosi). Väestönkasvua odotetaan melko tasaisesti kaupungin kaikille olemassa oleville taajama- ja kyläalueille. Suurin väestönlisäys kohdistuu keskuksen Harmaakallion alueelle. Taulukko 1. Väestömäärä 2009 ja väestötavoite 2020 alueittain 10. Väestö Väestö * Muutos % Loviisa keskusta ,0 Valko ,5 Tesjoki ,8 Ruotsinpyhtää ,3 Koskenkylä ,3 Pernaja kk ,2 Isnäs ,9 Liljendal kk ,9 Skinnarby ,5 Kuggom ,4 Loviisa yhteensä ,3 *Loviisan asuntopoliittisen ohjelman alueelliset väestötavoitteet 2020 Käytetty osa-aluejako perustuu postinumeroalueisiin seuraavasti: Loviisan keskusta (postinumeroalueet 07900, 07920, 07940), Valko (07910), Tesjoki (07955), Ruotsinpyhtää (07960, 07970, 07980, 07990), Koskenkylä (07700, 07720, 07740), Pernaja kk (07930), Isnäs (07750, 07780), Liljendal (07880, 07890), Skinnarby (07870) ja Kuggom (07945). Ne henkilöt, joiden asuinpaikka ei ole tiedossa sisältyvät Loviisan keskustan väestömäärään ja Loviisan aluerakennemalli Tilastokeskus: ruututietokanta 2010 ja 2012.

25 Asuntopoliittinen ohjelma 23(42) 4.2 Asuntokunnat ja asuntokanta Asuntokunnat ja asuminen Loviisan asuntokuntien lukumäärä oli vuonna Asuntokuntien keskikoko oli 2,1 henkilöä. Eniten (42 %) oli yhden hengen asuntokuntia. Kahden hengen asuntokuntia oli 34 %, kolmen hengen 10 % ja neljän hengen tai suurempia 14 %. Loviisassa yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus oli suurempi ja kolmen hengen tai sitä suurempien asuntokuntien osuus pienempi kuin Porvoon seudulla, Uudellamaalla ja koko maassa keskimäärin. Taulukko 2. Asuntokuntien määrä asuntokunnan koon mukaan 2011 (Lähde: Tilastokeskus). Asuntokunnat yht. 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5+ henk. Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % Lkm % KOKO MAA UUSIMAA PORVOON SEUTU LOVIISA Loviisan asuntokunnista on 21 % lapsitalouksia (taloudessa alle 18-vuotiaita lapsia) ja 32 % eläkeläistalouksia (yli 64-vuotiaita). Alueellisia eroja on jonkin verran. Lapsitalouksien osuus vaihtelee Loviisan keskustan 17 %:sta Koskenkylän 32 %:iin. Eläkeläistalouksien osuus vaihtelee Koskenkylän 23 %:sta Liljendalin ja Ruotsinpyhtään 35 %:iin. Yksinasuvien nuorten talouksia on Loviisassa 6 % kaikista talouksista. Eniten yksinasuvien nuorten talouksia on Loviisan keskustan alueella, noin 270 taloutta, 8 %. 11 Asuntokanta Asuntojen määrä Loviisan asuntokanta vuonna 2011 muodostui asunnosta, joista (87 %) oli vakinaisesti asuttuja ja (13 %) ei-vakinaisesti asuttuja. Asuntojen keskipinta-ala oli 89,2 m² ja asumisväljyys henkilöä kohden 44,1 m². Sekä asuntojen keskipinta-ala että asumisväljyys olivat Loviisassa suurempia kuin Uudellamaalla, Porvoon seudulla ja koko maassa keskimäärin. Vuodesta 2009 asumisväljyys on Loviisassa kasvanut 0,6 m²/asukas. Kuvassa 6 on esitetty asuntojen määrä Loviisassa vuonna Tummat värit kuvastavat alueita, joilla asuntoja on eniten ja vaaleat värit alueita, joilla asuntoja on vähän. 11 Ruututietokanta 2010, Tilastokeskus