Ympäristöturpeet ja niiden käyttö
|
|
- Susanna Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ympäristöturpeet ja niiden käyttö Sari Iivonen Ruralia-instituutti
2 Soiden käyttö Suomessa Tekoaltaat 0,6% Metsätalous 51,7 % Maatalous 3 % Teiden alla 0,3% Luonnontila 27,5 % Suojelu 11,9 % Turvetuotanto 0,6% Tuntematon 2,6 % Lähde: GTK Suomen maapinta-alasta 1/3 on soiden peitossa Suomen suoala on nykyisin noin 9 milj. ha Turvetuotannossa suoalasta on noin ha Suomen soissa on turvetta yli 96 mrd. suo-m 3
3 Turvetuotanto lukuina Turvetalouden tarpeisiin soveltuvia turvevaroja on GTK:n tutkimusten perusteella Suomessa noin 29,6 mrd. m 3 Teknisesti hyödynnettävistä turvevaroista on ympäristöturpeiden pääkäyttökohteisiin soveltuvia vaaleita ja keskimaatuneita turvevaroja noin 5,9 mrd. m 3 Suomessa vuosittain tuotetusta turpeesta on noin 10 % ympäristöturpeita Vuotuinen ympäristöturpeiden tuotantokapasiteetti on vähintään 2,5 milj. m 3 (Flyktman 2005)
4 Ympäristöturpeet Ympäristöturpeiksi voidaan luokitella Kuiviketurpeet Kasvuturpeet Imeytysturpeet Kompostointiturpeet Tiivisturpeet Suodatusturpeet
5 Ympäristöturpeina käytettävät turvelaadut H 1-3 Vaalean vähän maatuneen (H1-3) rahkaturpeen käyttö Maatuneisuus kasvaa H 4-5 H > 5 kasvihuonekasvatuksessa kasvualustojen valmistuksessa kuiviketurpeena imeytysturpeena ja kompostiturpeena Tummempien keskimaatuneiden (H4-5) ja pitkälle maatuneiden (H>5) turpeiden käyttö kasvualustojen valmistus mullan raaka-aineina viherrakentamisessa maanparannusturpeena tiivisturpeina
6 Ympäristöturpeiden käyttömäärät eri tarkoituksissa Turpeen käytöstä on saatavilla huonosti tietoa, sillä käyttömääriä ei tilastoida Suomessa myytyjen ympäristöturpeiden käyttökohteet Myydyistä turpeista on saatavilla kyselytietoa Maanparannus, viherrakentaminen ja muu käyttö 36 % Kasvuturve 36 % Osa ympäristöturpeista nostetaan käyttäjien omilta soilta, mikä ei näy myyntiluvuissa Kuivike- ja imeytyskäyttö 28 % Lähde: Turveteollisuusliiton kysely turvetuottajille (2007)
7 Turpeen kyky sitoa nesteitä perustuu sen rakenteeseen 1 Kapeita lehtivihreällisiä soluja 2 Rahkasoluja (Puustjärvi 1973) Vähän maatuneissa rahkaturpeissa on säilynyt sammaleen ohutseinäinen ja ilmava rakenne Suuren huokostilavuutensa takia rahkaturpeet sitovat ja pidättävät hyvin nesteitä
8 Turpeella on kyky sitoa ravinteita, metalleja ja kaasuja Suodatinvaikutus perustuu mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen suodatukseen Turpeen kemiallinen kyky sitoa positiivisesti varautuneita kationeja perustuu turpeen negatiiviseen pintavaraukseen Pinta-adsorption lisäksi turpeen pinnalla voi tapahtua kompleksoitumista ja ioninvaihtoa Turve pidättää ilmaan haihtuvan NH 3 -molekyylin kemiallisen reaktion avulla, jossa NH 3 -molekyyli muuttuu turpeeseen sidotuksi NH 4 -ioniksi. Turvesuodattimet soveltuvat haihtuvien orgaanisten kaasujen suodattamiseen ilmasta (Gabaldon ym. 2006, Alvarez-Hornos ym. 2008)
9 Turpeen maatalouskäyttö Kuivikekäyttö kotieläintaloudessa merkittävä ympäristöturpeiden käyttökohde Vuosittain kuiviketurvetta käytetään arviolta 0,77 1,6 milj. m 3
10 Arviolaskelma kuivikkeiden käyttömääristä kotieläintiloilla Suomessa Eläin Turpeen kulutus m 3 /eläin/v. Turpeen käyttöosuus kaikista käytetyistä kuivikkeista, % c Eläinten kokonaismäärä v Turpeen käyttömäärä kuivikkeena, m 3 /v. Lihanauta 5,9 a Lypsylehmä 4, Hevonen b Lihasika 0, Siipikarja (arvio) Yhteensä a Sutinen 2007, b Airaksinen ym. 2001, Särkijärvi ym. 2004, c Luvut perustuvat Hietasen (2005) ja Sutisen (2007) asiakaskyselytutkimusten tuloksiin, Tilastotietojen lähde: Tike
11 Kuiviketurpeen käytön plussat ja miinukset + erinomainen virtsan ja ammoniakin sitomiskyky + hygieenisyys + hyvät jälkikäyttöominaisuudet ja turvelannan hyvä lannoitusarvo pölyävyys turvetuottajien on kiinnitettävä laatuun huomiota käyttäjät pitävät hintaa korkeana verrattuna muihin kuivikkeisiin ajoittain huono saatavuus
12 Kuivikkeiden virtsanimukyky kuivikekuutiota kohden laskettuna l/m Turve Silputtu olki Kovapaalattu olki Löysäpaalattu olki Sahanpuru Kutterinlastu 0 Lähde: Peltola ym Pintaturpeen käyttö lypsylehmien kuivikkeena. Työtehoseuran julkaisuja 274.
13 Turpeen ammoniakinsitomiskyky Virtsan nopea sitominen turpeeseen estää virtsan sisältämän ammoniakin haihtumista eläintenpitopaikan hengitysilmaan Ammoniakinsitomiskykyä voidaan hyödyntää myös lannan varastoinnissa esim. lietelannan seostamisella turpeeseen Turvelisäyksen vaikutus sianlannan ammoniakkipäästöihin (Arnold ym VTT:n tiedotteita 2323.) 60 NH3, mg/m ei turvelisäystä 40 vol-% turvelisäys 60 vol-% turvelisäys Aika, vrk
14 Kuivikkeiden hintavertailua Kesäkuussa 2008 kuivikekäyttöön myytävän irtoturpeen hinta ilman kuljetuskustannuksia oli noin 9 /m 3 ja pyöröpaalatun turpeen noin 24 /m 3 Puupohjaisten kuivikkeiden hinta vaihtelee suuresti Vuonna 2005 tuottajat maksoivat kutterinlastusta ja sahanpurusta noin % vähemmän kuin turpeesta Puupohjaisten kuivikkeiden huonomman virtsanimukyvyn takia saman kuivittamistuloksen saavuttamiseksi puupohjaisten kuivikkeiden kulutus voi olla 1,7 1,8 kertaa suurempi kuin turpeen kuivikkeiden käyttökustannus turpeella voi muodostua alhaisemmaksi kuin puupohjaisilla kuivikkeilla
15 Turpeen käytöllä voidaan vaikuttaa kuivikelannan jälkikäyttöominaisuuksiin Typen haihtumista varastoitavasta lannasta voidaan vähentää turveseostuksella Turvekuivitetulla lannalla on paremmat jälkikäyttöominaisuudet kuin puupohjaisella kuivikelannalla Pidättää virtsan ravinteita hyvin, mutta ei sido typpeä yhtä paljon kuin puupohjaiset kuivikkeet hajoamisprosessissaan Turvelannan sisältämästä typestä on väkilannoitetypen veroista suurempi osa kuin olki- ja sahanpurulannoissa Turvelannan parempi lannoitusarvo ja maanparannusvaikutus näkyy positiivisesti satotasossa
16 Turpeen käyttö kasvualustoissa Eri maatumisasteen turpeilla erilaisia käyttökohteita Suomessa käytetään arviolta 1 milj. m 3 turvetta kasvualustoissa Kasvualustoissa käytettävästä turpeesta noin 60 % kuluu ammattikäytössä ja 40 % harrastelijakäytössä
17 Turve maanparannusaineena Karkeilla kivennäismailla voidaan ravinteiden ja veden pidätyskykyä lisätä maanparannusturpeella Helposti tiivistyvillä savimailla eloperäisen aineksen lisäys parantaa viljelyominaisuuksia kuohkeuttamalla maata Turpeella voi olla myös maalevintäisiä kasvitauteja vähentävä vaikutus
18 Turve kasvihuonetuotannossa Noin 80 % Suomessa kasvihuoneissa tuotetuista tuotteista viljellään turvepohjaisilla alustoilla Turpeen valttina on puhtaus, tasainen laatu ja kompostoitavuus Kasvualustaturpeiden käyttö ja kulutuspotentiaali kasvihuoneviljelyssä Lähde: Salonen 2005, Kauppapuutarhaliitto Turpeen kulutus Kulutuspotentiaali Ruukkusalaatit ja - yrtit Ryhmäkasvit Ruukkukasvit Amppelit Leikkoruusu Tulppaani Muut sipulikukat Paprika Tomaatit Kasvihuonekurkku Vihannesten taimet Tilli ja persilja Pehmeäkeräsalaatti Kiinankaali, rapeakeräsalaatti Avomaakurkku Muut vihannekset Turpeen kulutus, m 3 /vuosi
19 Turve viherrakentamisessa ja maisemanhoidossa Viherrakentaminen on yksi suurimmista kasvuturpeen käyttökohteista Suomessa (turpeen kulutus seosmultien raakaaineena n m 3 /v.) Viherrakentamisalan kasvu on ollut voimakasta viime vuosina Maatuneen turpeen ja hiekan seos sopii erittäin hyvin maa-ainesten ottopaikkojen maisemointiin (Rintala 1997)
20 Turve kompostin tukiaineena Turve lisää kompostoitavan seoksen ilmavuutta, imee liiallista kosteutta, vähentää hajuhaittoja ja vähentää typen haihtumista. Kompostista saadaan tiivis, eroosiota kestävä ja ilman epäpuhtauksia sitova kerros jyrkillekin pinnoille kuten teiden pengerryksille.
21 Turve jätevesien ja jätevesilietteiden käsittelyssä Turvesovellusten käyttöä erityyppisissä vedenpuhdistussovellutuksissa on tutkittu intensiivisesti ja käyttösovellutuksia on markkinoilla Turpeen avulla voidaan puhdistaa mm. metallipitoisia vesiä, polttoaineiden likaamia vesiä tai esimerkiksi ns. harmaita vesiä Edullisuus ja helppokäyttöisyys mahdollistaa käytön kohteissa, joissa muut menetelmät vaativia tai kalliita ratkaisuja
22 Turve öljyvahinkojen torjunnassa Hydrofobiseksi käsitellyt turpeet toimivat öljyisten vesien puhdistuksessa Turpeenkorjuun sivutuotteena syntyvällä tupasvillakuidulla on todettu tutkimuksessa olevan erinomainen kyky imeä öljyä (Suni ym. 2004) Rizzutin ym. (2008) mukaan bensiinin lisäaineena käytettävä MTBE saadaan turvesuodattimen avulla puhdistettua noin 90 %:sti vesiliuoksesta
23 Turve teiden rakenteissa Turve soveltuu sorateiden ja päällystettyjen teiden routasuojaukseen, teiden rakennemateriaaliksi ja kevennerakenteiden, kuten meluvallien rakentamiseen (Leiviskä 1999). Palaturpeen käytöstä teiden routaeristeenä on olemassa ohjeistus (Tielaitoksen selvityksiä 35/1997). Palaturve on teollisiin lämpöeristeisiin verrattuna edullinen, luonnonmukainen ja ympäristöystävällinen eristemateriaali.
24 Vesistöjen fosforikuormitus Suomessa Massa- ja paperiteollisuus, 2,6 % Luonnon huuhtouma, 39,6 % Muu teollisuus, 0,4 % Yhdyskunnat, 3, 0% Kalankasvatus, 1,3 % Turkistarhaus, 0,7 % Turvetuotanto, 0,3 % Maatalous, 38,1 % Laskeuma, 4,2 % Metsätalous, 4,7 % Haja-asutus, 5,2 % Vesistöjen fosforikuormitus Suomessa v päästölähteittäin eriteltynä. Arvot kuvaavat päästölähteiden %-osuutta kokonaiskuormituksesta. Lähde: Syke 2007
25 Vesistöjen typpikuormitus Suomessa Muu teollisuus, Massa- ja 0,5 % Yhdyskunnat, paperiteollisuus, 7,8 % 1,9 % Kalankasvatus, 0,5 % Turkistarhaus, 0,3 % Luonnon huuhtouma, 48,3 % Turvetuotanto, 0,4 % Maatalous, 27,3 % Laskeuma, 8,5 % Haja-asutus, 1,7 % Metsätalous, 2,8 % Vesistöjen typpikuormitus Suomessa v päästölähteittäin eriteltynä. Arvot kuvaavat Päästölähteiden %-osuutta kokonaiskuormituksesta. Lähde: Syke 2007
26 Vesistöjen kiintoaineksen netto-ominaiskuormitukset kg/km 2 /v Kiintoaines k-a Maatalous Metsätalous Turvetuotanto 4036 Maa- ja metsätalouden ja turvetuotannon keskimääräiset kiintoaineksen netto-ominaiskuormitukset. Lähde: Pöyry Environment Oy
27 Eri elinkeinojen aiheuttamat keskimääräiset kokonaistypen ja -fosforin nettoominaiskuormitukset kg/km 2 /v Kok-N Kok-P Maatalous Metsätalous Turvetuotanto Lähde: Pöyry Environment Oy
28 Ympäristöturpeiden käytön mahdollisuudet ympäristönsuojelussa Maatalouskäytössä Ravinnevalumien väheneminen vesistöihin lisää tutkimustietoa tarvitaan erityisesti turvelannan maanparannuskäytön vaikutuksesta ravinnehuuhtoutumiin Vesistöjen saastumisriskin väheneminen lannan hygienisoitumisen myötä Ammoniakki-, metaani- ja hajupäästöjen vähentäminen
29 Arviolaskelma kuiviketurpeiden ravinteidensitomiskyvystä Nautaeläinten kuivikkeina vuodessa käytetyn turpeen potentiaalinen ravinteidensitomiskyky verrattuna turvetuotannon aiheuttamiin typen ja fosforin huuhtoutumiin kg/vuosi Kuiviketurpeeseen sidotut virtsan ravinteet Turvetuotannon kuormitus Fosfori 20 Typpi Turvetuotannon kuormitus Lähde: Syke Laskelmien taustaoletukset: 1 m 3 kuiviketurvetta sitoo 700 litraa virtsaa (Peltola ym. 1986) Naudan virtsan keskimääräinen N pitoisuus on 3,1 g N/t ja keskimääräinen P pitoisuus on 0,2 g P/t (Kemppainen 1986) Kuutio kuiviketurvetta pidättää virtsan typpeä 2,2 kg ja fosforia 0,14 kg Turvetta kuluu kuivikkeena nautatiloilla keskimäärin m 3 /v.
30 Ympäristöturpeiden käytön mahdollisuudet ympäristönsuojelussa Jätteiden käsittelyssä Turve soveltuu hyvin kompostoinnin tukiaineeksi. Kompostoinnin lisääntymisen myötä jätteiden hyötykäyttö tehostuu. Turpeen käyttö jätevesien suodatuksessa, kaatopaikkojen eristerakenteissa ja öljyvahinkojen torjunnassa mahdollistaa maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskien vähentämisen.
31 Ympäristöturpeiden käytön mahdollisuudet ympäristönsuojelussa Viherrakentaminen ja maisemointi Pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin vähentäminen Eroosion torjunta Maisema-arvojen huomioiminen
32 Lopuksi Turve on fysikaalisilta, kemiallisilta ja biologisilta ominaisuuksiltaan ainutlaatuinen luonnonvaramme, jonka käyttömahdollisuudet ovat laajat. Ympäristöturpeiden käytöllä voidaan vaikuttaa hyvinvointiimme ja viihtyisän ympäristön ylläpitoon.
Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia.
VAPO YMPÄRISTÖ Vapon kuiviketurpeet. Edistää tuotantoeläinten hyvinvointia. Imukykyinen ja monikäyttöinen vaalea rahkaturve on ylivoimainen kuivike nesteiden, ravinteiden ja hajujen sitomisessa. Se sopii
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotVAPO YMPÄRISTÖ. Puhdasta tuottoa. Vapon kuivike-, imeytys- ja kasvuturpeet sekä kompostiturpeet.
VAPO YMPÄRISTÖ Puhdasta tuottoa. kuivike-, imeytys- ja kasvuturpeet sekä kompostiturpeet. VAPON TURPEET Turpeesta on moneksi. Vapo on kansainvälisesti arvostettu ja kokenut turvealan osaaja. Jatkuva panostus
LisätiedotYmpäristöturpeet ja niiden käyttö
Sari Iivonen Ympäristöturpeet ja niiden käyttö Raportteja 32 Ympäristöturpeet ja niiden käyttö Sari Iivonen 2008 Julkaisija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Lönnrotinkatu 7 50100 MIKKELI puh. (015)
LisätiedotKunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä
Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus
LisätiedotNovarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu ja lannoitukseen on käytetty kompostoitua
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotNovarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn
Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka
LisätiedotSelvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta
Selvitys hevosen kuivikelannan hyötykäyttömahdollisuuksista teknillisestä, juridisesta sekä talliyrittäjien näkökulmasta Anna Tenhunen http://adayinthelifeofcj.files.wordpress.com/2012/06/manure.jpg Työn
LisätiedotKASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset.
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. KASVUALUSTAT Luonnonmukainen tuotanto Kasvuturve B2 Organic on luonnonmukaisesti lannoitettua vaaleaa rahkaturvetta. Turve on kalkittu
LisätiedotKasvualustat ammattiviljelyyn
Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
LisätiedotSuot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus
1 Suot puhdistavat vesiä Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus 2 Soiden suojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Toim. Aulikki Alanen ja Kaisu Aapala Ympäristöministeriön
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
www.novarbo.fi tatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Viherrakentaminen Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuiv Luonnonmukainen lannoiteperhe
LisätiedotKansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta
Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia turvealan kannalta Suoseuran seminaari suo- ja turvemaiden strategiasta Säätytalolla 23.3.2011 Hannu Salo, Turveteollisuusliitto ry Turve-energiaa tarvitaan Strategia
LisätiedotMetsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma
Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotKuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I
Kuivakäymälästä kompostiin KO M P O S TO I N T I Ravinteiden kierrättäminen kannattaa saat hyvää multaa pihaan säästät lannoitteiden ja mullan ostossa saat hyötyliikuntaa ja iloisen mielen säästät jätemaksuissa
LisätiedotKomposti ja komposti!
Kasvua kompostilla Komposti ja komposti! Vanha konsti on pussillinen hyvää kompostia Päästöt säästöiksi Ravinteiden ja raaka-aineiden tuhlaus ei ole mielekästä Typen ja fosforin hyödyntäminen taloudellisesti
LisätiedotTilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia
Tilaisuuden tarkoitus ja esitykseni lähtökohtia 1. Auttaa aktiivisesti EP:n liittoa vaihemaakuntakaavan laadinnassa ja maakuntasuunnittelussa - välittää tietoa, osallistaa ja sitouttaa 2. Vähentää keinotekoista
LisätiedotTeija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti
Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti Liiallisesta ravinnekuormituksesta johtuva rehevöityminen on merkittävin Suomen vesistöjen tilaa heikentävä ilmiö. 35 % jokipituudesta, 15 %
LisätiedotKokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke
Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke Lantateko-hanke, työpaketti 3 Testattiin Tanskassa yleistyneen, levityksen
LisätiedotKuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua Juva
Kuivikkeiden käyttö ja kustannusvertailua 1.11.2018 Juva Kuivikkeiden käyttömäärään vaikuttavia tekijöitä? Keskustelu pareittain mitkä tekijät lisäävät/ vähentävät kuivikkeiden menekkiä 2-3 min Kuivikemenekkiin
LisätiedotSuometsätalouden vesistövaikutukset
Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotHevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure
Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotJätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto
Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotKASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT NOVARBO TURVETUOTTEET Kasvuturve C1 on vaaleaa seulottua kasvuturvetta, joka on lannoitettu turpeen peruslannoitteella
LisätiedotMultavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat
Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat Tapio Salo Luonnonvarat Luke 31600 Jokioinen Sisältö Maanparannusaineiden sisältämä hiili Määrä Hajoamisnopeus
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotMiksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle
Miksi lantatietoa kootaan? - kuka sitä käyttää mitä väliä sillä on tuottajalle Maarit Hellstedt MTT Kotieläintuotannontutkimus Lanta tehokäyttöön, Jyväskylä Lantamuotoja Sonta Virtsa Lanta Kuivalanta Kuivikelanta,
LisätiedotHEVOSPIHATTOJEN JA YKSILÖKARSINOIDEN KUIVITTAMINEN
HEVOSPIHATTOJEN JA YKSILÖKARSINOIDEN KUIVITTAMINEN Amanda Vesiaho¹, Hanna Kaihlajärvi², Mirja Riipinen² 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Biotalousinstituutti, Tuumalantie 17, 43130 Tarvaala, ama.91@hotmail.com
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
LisätiedotLannan matka jätteestä myyntituotteeksi
Lannan matka jätteestä myyntituotteeksi Tapio Salo ja Maarit Hellstedt Luonnonvarakeskus Biomaakunta-seminaari 30.10.2017, Kälviä Kotieläintuotannon sijoittuminen Kotieläintuotanto on voimakasta Pohjanmaalla
LisätiedotKunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen
Kunnostusojituksen aiheuttama humuskuormitus Marjo Palviainen Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta /Metsätieteiden laitos 10.10.2013 1 Kunnostusojitukset ja humuskuormitus Suomen soista yli puolet (54
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotVeden käytön ja vesistökuormituksen nykytila
Veden käytön ja vesistökuormituksen nykytila Vesiviisautta kiertotalouteen Kohti vesiviisasta kiertotaloutta hankeen loppuseminaari 14.2.2017 Photo: Riku Lumiaro Jani Salminen, Jari Koskiaho, Sarianne
LisätiedotLannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö
Lannan lannoituskäytön kehittäminen ja ravinteiden tehokas käyttö Tapio Salo Erikoistutkija, MMT Kari Ylivainio Vanhempi tutkija, MMT HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotUusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom
Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /
LisätiedotTurvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli
Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi 21.6.2011 Jaakko Soikkeli Turvetuotanto Saarijärven reitillä, muu maankäyttö ja luontainen vedenlaatu
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotLuonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa
Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
LisätiedotLoppukasvattamot. Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa
Nautaparlamentti 24.-25.7.2014 Härmän kylpylä, Kauhava Kuivikkeen käyttö lihakarjakasvattamoissa Reetta Palva, TTS Työtehoseura Loppukasvattamot Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta esitti vuonna
LisätiedotSuljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa
Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys
LisätiedotMaapallon kehitystrendejä (1972=100)
Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä
LisätiedotKASVUALUSTAT. ammattiviljelyyn KASVUALUSTAT. Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset
KASVUALUSTAT ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset KASVUALUSTAT NOVARBO TURVETUOTTEET 2 Kasvuturve C1 Kasvuturve B2 on vaaleaa seulottua kasvuturvetta, joka on lannoitettu turpeen peruslannoitteella
LisätiedotBiokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta
Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena Tapio Salo, MTT 07.11.2011 Baltic Compass Hyötylanta Biovirta Lainsäädäntö ja ympäristötuki Nitraattiasetus maksimi N 170 kg/ha/kalenterivuonna Lannoitevalmistelaki
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotPohjois-Karjalan - virka- ja luottamusmiehet POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2010
Matti Pihlatie Polun alussa Ympäristö on meille kaikille tärkeä. Asuinja vapaa-ajan ympäristöt, työympäristö sekä luonnonympäristö muodostavat ihmisen elämälle ja elämisen laadulle puitteet, joiden merkitys
LisätiedotTulevaisuuden kasvualustat. Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy
Tulevaisuuden kasvualustat Pohjois-Karjalan Puutarhayhdistyksen luentopäivä 22.2.2016 Elli Ruutiainen Kiteen Mato ja Multa Oy sisältö Mitä kasvualustoja on nykyään yleisesti käytössä, lyhyt esittely Turve
LisätiedotTurvetuotannon vesistökuormitus
Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä
LisätiedotTurkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta
Turkistarhojen Zeolit-Ego Kärpästorjunta ja typensidonta Zeoliitin tuonti EU-alueen ulkopuolelta Sähköpostikeskustelu toukokuussa 2014 Kärpästoukkien eliminointi Kärpästoukkien tuhoamiseen Turkistarhojen
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotLantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla
Lantatieto lannoituksen pohjana Airi Kulmala, MTK Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä Maaseutuopisto Tuorla Pexels Mikä ihmeen Manure Standards? Hanke, jossa 19 partneria 9 Itämeren
LisätiedotMetsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan
Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat
LisätiedotVantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ
Vantaanjoen vesistö RIIHIMÄKI Hirvijärvi HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi LOPPI VIHTI Kytäjärvi Sääksjärvi Lepsämänjoki HYVINKÄÄ NURMIJÄRVI ESPOO Luhtajoki Ridasjärvi Vantaanjoki Palojoki Tuusulanjärvi
LisätiedotSoiden hiilivarastojen kehitys
Soiden hiilivarastojen kehitys, GTK Toimiva suoluonto Ympäristöakatemian kenttäseminaari 2.-3.9.2013 Sisältö: Suomen luonnon hiilivarastoista Soiden kasvu ja hiilen varastoituminen jääkauden jälkeisenä
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotBioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa
Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.
LisätiedotAnnex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases
Annex Ac2 29 Environmental risks assessment report of risk in establishment and maintenance phases Ympäristöriskiraportti astiakokeiden ja demokokeiden tulosten ja kokemusten pohjalta hankkeen sisäiseen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotTurvetuotannon tarve 2020
Turvetuotannon tarve 2020 Helsinki 21.1.2009 Jaakko Silpola toimitusjohtaja Turveteollisuusliitto ry Lintujärvi aiemmin turvetuotannossa olleella Rastunsuolla jaakko.silpola@turveteollisuusliitto.fi www.turveteollisuusliitto.fi
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Saaristomeren osa-alueella 15.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 290 t / a Kuormitusvähenemätavoitteet
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotMaailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut
Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2
LisätiedotVesivarojen arvo Suomessa
Vesivarojen arvo Suomessa Turo Hjerppe, Sari Väisänen, Lauri Ahopelto, Virpi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus, SYKE Maailman vesipäivä 22.3.2018 Kuva: Lauri Ahopelto Vesi yhteiskunnassa 3 Vesien ekologinen
LisätiedotPuu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen
Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet FA Forest Oy Tuula Väätäinen FA Forest Oy Perheyritys, henkilöstöä n. 15, liikevaihto n. 5 milj. Toimialana tuhkien käsittely ja hyötykäyttö sekä lannoituspalvelut
LisätiedotEri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos
Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotEri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja. kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus
Eri lantalajien fosforin ja typen liukoisuus ja käyttökelpoisuus kasvintuotannossa Kari Ylivainio MTT/Kasvintuotannon tutkimus Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivä Tampere, 1.10.2013 30.9.2013
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotValumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila
Isonevan vesiensuojelukosteikko 12.8.2010, kuva : Anssi Karppinen Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Kaisa asa Heikkinen, e Suomen ympäristökeskus Suomen pintavesien
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/15 Päivämäärä Dnro 03.11.2015 1668/01.04/2015 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 01.12.2015 toistaiseksi Muuttaa MMMa lannoitevalmisteista (24/11) 8 :n sekä liitteen
LisätiedotLUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous
LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous Luonnonhuuhtoumaan vaikuttavat mm.: Geologia, ilmasto Maaperä, topografia, kasvillisuus
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
Lisätiedot