Kotiin vietävät hoitaja- ja lääkärivastaanotot sekä etäkotihoito

Transkriptio

1 Kotiin vietävät hoitaja- ja lääkärivastaanotot sekä etäkotihoito Lähtötilanne: Kotiin vietäviä palveluja tulee kehittää ja lisätä. Yhtenä ratkaisuna ovat etäpalvelut, joilla voidaan tukea kotona asuvia ikäihmisiä, vahvistaa moniammatillista yhteistyötä ikääntyvien hyväksi. Ikäihmisten osallisuus konsultaatiotilanteissa ei ole toteutunut. Kuvapuhelinpalvelulla tilannetta voitaisiin parantaa. Tavoite: Kokeilujen tavoitteena oli saada tietoa kotiin vietävistä hoitaja- ja lääkärivastaanotoista sekä etäkotihoidosta. Tavoitteena oli lisätä myös ikäihmisten osallisuutta itseään koskevien asioiden käsittelyssä. Toteutus: Arctic Connect Oy toimitti kuvapuhelimet kuntiin ja kotihoito tai teknologiaohjaaja asensi laitteet asiakkaiden koteihin. Käytössä oli liikuteltavia tabletteja sekä älypuhelimissa kuvapuhelin sovelluksia. Sovitut lääkäri- ja hoitajavastaanotot toteutettiin etäyhteydellä. Hoitaja oli ikäihmisen kotona ja lääkäri omassa työhuoneessaan. Etäkotihoitokokeilussa oli mukana 7 ikäihmistä. Tulos: Kokeiluista saadun tiedon mukaan, kyseinen toimintatapa soveltui hyvin etäyhteydellä toteutettavaksi. Tarvittava apu saatiin ja valmistelut lääkärivastaanottoon olivat riittävät. Ikäihmiset kokivat palvelun hyvänä, kun pystyivät vaikuttamaan asiansa käsittelyyn vastaanoton aikana. Terveyskeskukseen ei tarvinnut lähteä. Hoitajat saivat tarpeellista tukea lääkäriltä. Etäkotihoidon sisältöjä: *Voinnin tarkistus ja seuranta *Ruokailun seuranta ja ohjaus *Aamuherätys ja nukkumaan menon Kuvat ohjaaminen Jouni Porsanger *Vuorokauden ajan muistutukset, vuorokausirytmi *Lääkemuistutukset *Yksinäisyyden lievittäminen *Turvallisuuden tunteen vahvistaminen Kokeilun kesto: Kevät 2017 kevät Kuvat Jouni Porsanger Leila Mukkala Toimiva kotihoito hankkeen kehittäjätyöntekijä Kokeilun aikana havaittiin, että sovittujen vastaanottojen lisäksi etäpalveluna voitaisiin toteuttaa myös vuosikontrolleja sekä lääkärin osallistumista hoitopalavereihin. Tarvetta nähtiin lisäksi päivystävän lääkärin ja sairaanhoitajan etäkonsultaatioille. Etäkotihoitokokeiluissa pitkien matkojen päähän voitiin tarjota palvelua, jonka toteuttaminen muulla tavalla olisi ollut haasteellista. Tunnistettiin etäkotihoidon sisältäjä ja mahdollisuuksia (kts. viereinen taulukko). Johtopäätökset: Kotihoidon palveluja voidaan kehittää niin, että osa perinteisesti toteutetuista palveluista tuotetaan etäpalveluna. Laitteiden ja verkkoyhteyksien toimintavarmuus ovat edellytyksenä etäpalveluiden hyödyntämiselle. Lisäksi käytettävissä täytyy olla asiakas- ja potilastietojärjestelmä etäpalvelua tuottavalle toimijataholle esim. maakunnalle. Erityisesti liikuntarajoitteisille ja yksinäisille ikäihmisille kohdennettua etäpalvelua voidaan sisällöllisesti laajentaa: keskusteluryhmiä, käsityökerhoja, yhteisiä ruokailuryhmiä, fysioterapeuttien erilaisia tuokioita ja jumppia, kirkon palveluita, laulutuokioita, 3. sektorin palveluja sekä etäpäivätoimintaa.

2 Milloin kuvapuhelinpalvelua kannattaa tarjota kotona asuvalle ikäihmiselle ja erityisesti muistisairaalle? Lähtötilanne: Geriatrin ja muiden erityisasiantuntijoiden palveluja tarvitaan ikäihmisille ja kotiin annettavia palveluja tulee kehittää ja monipuolistaa. Ammattilaisten on hyvä tunnistaa milloin etäpalveluja kannattaa tarjota ikäihmisille ja erityisesti muistisairaille. Tavoite: Tavoitteena oli selvittää milloin kuvapuhelinta kannattaa tarjota kotona asuvalle ikäihmiselle ja erityisesti muistisairautta sairastavalle. Toteutus: Kotihoito asensi Arctic Connect Oy:n toimittamat kuvapuhelimet ikäihmisten koteihin. Muistipoliklinikan ammattilaiset olivat etukäteen valikoineet kolme henkilöä kokeiluun. Tulos: MMSE-pisteitä voidaan käyttää arvioitaessa, soveltuuko kuvapuhelin ikäihmiselle, joka sairastaa muistisairautta (kts viereinen taulukko). Muita huomioitavia asioita: näkökyvyn pitäisi olla sellainen, että näkee lukea sanomalehtitekstiä. Kuulolaite ei ole este. Ikärajoja ei ole toisin sanoen korkea ikä ei ole este. Kuvapuhelimen käyttöön on hyvä olla omaa kiinnostusta. Jos omainen sitoutuu auttamaan, voi vähemmänkin kuvapuhelimen käytöstä kiinnostunut hyötyä laitteesta. Kuvapuhelimen käyttöön opastaminen on erittäin tärkeää, jotta käyttö onnistuu. Samoin on välttämätöntä saada apua ongelmatilanteissa. Ikäihmisellä ja hänen omaisellaan tulee olla puhelinnumero, johon voi soittaa. MMSE-rajat Alzheimerin taudin eri vaiheissa Kuva Jouni Porsanger *Lievä Alzheimerin tauti MMSE 26-18, CDR 0,5 1, heille laitetta voi hyvin suositella itsenäisestikin käytettäväksi. *Keskivaikea Alzheimerin tauti MMSE 22 12, CDR 1-2, keskivaikean taudin edettyä lähemmäs vaikeaa vaihetta, ei itsenäinen laitteen käyttö enää onnistu. *Vaikea Alzheimerin tauti MMSE 12 0, CDR 2-3, laitteen käyttö ei onnistu avustettunakaan. MMSE 17/30 on viitteellinen raja, jolloin yksin asuvan kotona selviytyminen avustettunakin on epävarmaa. Tässäkin on otettava huomioon henkilön lähtötaso ja se, mistä miinuspisteet ovat menneet. Johtopäätökset: Laitteiden käyttö ja ylläpito täytyy tehdä ikäihmisille, omaisille ja työntekijöille helpoksi ja heille tulee antaa tukea sekä ohjausta tarpeen mukaan. Laitetoimittajien rooli on edistää etenkin työntekijöiden valmiuksien kehittymistä laitteen käyttöönotossa ja opastamisessa asiakkaille. Lisäksi on huolehdittava asennuksista, laitteiden päivityksistä ja toimivuudesta, käytön opastuksesta ja tarvittavasta tuesta. Kokeilun kesto: syksy 2017 kesä 2018 Leila Mukkala Toimiva kotihoito hankkeen kehittäjätyöntekijä

3 Kotiin annettava tuki muistisairauden diagnosoinnin jälkeiseen lääkehoidon seurantaan kuvapuhelimella Lähtötilanne: Muistiasiakkaan hoitopolulla ensimmäinen vaihe diagnostiikan jälkeen on seurantakäynneistä sopiminen. Ne ovat erittäin tärkeitä ja niiden toteuttaminen tapahtuu tk:n kutsumenettelyllä. Tukea tarjoavia ammattilaisia kuten muistikoordinaattoreita ja geriatreja on vähän, joten etäyhteydellä voidaan palvelua tuottaa kauempaakin. Tavoite: Geriatrin ja muiden erityisasiantuntijoiden palveluja tarvitaan tukemaan kotona asuvia ikäihmisiä ja erityisesti muistisairaita. Toteutus: Kokeilussa oli mukana kolme asiakasta ja kotihoito asensi heidän koteihinsa Arctic Connect Oy:n kuvapuhelimet. Lääkärin tietokoneella oli tietoturvallinen palvelin ohjelma asennettuna, joka mahdollisti potilastietojärjestelmään pääsyn, tietojen tarkastelun ja sinne kirjaamisen. Muistihoitaja sopi ikäihmisten kanssa vastaanottoajat. Vastaanoton aikana lääkäri työskenteli etäyhteydellä ja muistihoitaja oli ikäihmisen kotona. Tulos: Etävastaanotot toteutuivat hyvin. Geriatri työskenteli Tampereelta käsin. Kokeiluissa yhteydet ja tekniikka toimivat myös hyvin. Lääkärin pääsy potilastietojärjestelmään ja sinne kirjaaminen sujuvoitti toimintaa. Kokeilussa mukana olevat ikäihmiset olivat sitä mieltä, että pääosin vastaanotot voidaan toteuttaa etäyhteydellä. Geriatri koki tekevänsä ikäihmisten luokse kotikäynnin ja arvioi palvelulle olevan jatkossakin käyttöä. Kokeiluissa tunnistettiin muitakin neuvonnan, ohjauksen ja tuen tarpeita, joita voitaisiin toteuttaa etäpalveluna ikäihmisille ja erityisesti muistisairautta sairastaville. Kuva Leila Mukkala Lääkehoidon seuranta: Muistihoitaja ottaa yhteyttä asiakkaaseen noin kk:n kuluttua diagnosoinnista lääkkeen sopivuuden tarkistamiseksi ja mahdollisen annosnoston toteuttamiseksi. Muistisairauden kohdennetun lääkkeen ensimmäinen seurantakäynti lääkärillä on 6-8 kk:n kuluttua, jolloin voidaan tehdä jo lääkkeen tehon arviointi. Seurantakäynti on yhteistyössä muistihoitajan kanssa. Johtopäätökset: Kokeilu jäi lyhyeksi ja varsinaista muistikoordinaattorin etäpalvelua ei päästy laajemmin kokeilemaan. Geriatrin kotikäynti toimi hyvin, joten eri ammattilaisten etäpalveluja voidaan viedä ikäihmisten koteihin. Muistikoordinaattoritoiminta on tutkimusten mukaan todettu vaikuttavaksi muistisairaiden kotona asumisen tukemisessa. Pitkien välimatkojen maakunnassa palvelua voitaisiin järjestää etäpalveluna. Tulee sopia, mitä palveluja voidaan toteuttaa etänä ja mitä perinteisesti vastaanotolla. Keskeinen asia on tunnistaa etäpalvelujen käyttäjiksi soveltuvia asiakkaita. Kokeilun kesto: Loppuvuosi 2017 kesä 2018 Leila Mukkala Toimiva kotihoito hankkeen kehittäjätyöntekijä Seuraavat seurantakäynnit ovat tilanteen mukaan ½ - 1 vuoden välein, ongelmatilanteissa tiheämminkin.

4 Tk:n vuodeosaston tuki kotona asuvalle ikäihmiselle 24/7 Lähtötilanne: Kokeilussa mukana olevalla ikäihmisellä ei aina ollut vuodeosastolle hakeutumisen syynä lääketieteellisen hoidon tarvetta. Omainen hoiti häntä, mutta huoli ja levottomuus erityisesti iltaisin johti osastolle lähtemiseen. Tähän tilanteeseen lähdettiin etsimään ratkaisua tarjoamalla palvelua ja tukea suoraan kotiin kuvapuhelimen avulla. Kotona erityisesti yksinasuvilla ikäihmisillä ja muistisairailla voi olla tuen tarvetta mihin vuorokauden aikaan tahansa. Riittävää tukea kotona asuville ikäihmisille ei aina ole tarjolla. Apua voidaan hakea esim. vuodeosastoilta tai päivystyksestä. Hankkeessa haettiin tietoa voiko tilannetta helpottaa etäpalvelulla. Tavoite: Ikäihmisen ei tarvitse lähteä osastolle huolestuessaan tai koettuaan kotona turvattomuutta tai ahdistusta. Vuodeosasto toimii 24/7 ja sinne on mahdollista ottaa yhteyttä ja saada tarvitsemaansa tukea etänä. Toteutus: Arctic Connect Oy asensi kuvapuhelimet ikäihmisen kotiin ja osastolle sekä vastasi valmennuksista ja teknisestä tuesta. Johtopäätökset: Sopivien asiakkaiden löytäminen palvelua käyttämään on tärkeää. Samoin henkilökunnan motivoituminen tuottamaan palvelua etäteknologiaa hyödyntäen. Palvelun kehittämiselle tulee sopia vastuuhenkilö, joka koordinoi toimintaa. Koko henkilöstön valmennukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Laitteiden tekninen toimivuus ja nopea reagoiminen ongelmatilanteissa on välttämätöntä. Hyvä yhteys palvelun kehittämisestä vastaavan ja laitetoimittajan kanssa edistää palvelun juurtumista. Tulos: Kuva Jouni Porsanger Kuvapuhelin mahdollisti keskustelumahdollisuuden useamman henkilön kesken ja helpotti ammattilaisen arviota ikäihmisen ja häntä hoitavan omaisen tilanteesta ja avun tarpeesta. Kuvapuhelinpalvelu 24/7 vähensi tarvetta kotoa terveyskeskukseen. Kyseinen kuvapuhelinpalvelu soveltuu kotiutuville tukemaan kotiutumista ja omahoitoa ja omaishoitoa. Palvelulla vahvistetaan turvallisuuden tunnetta ja kotona selviytymistä. Vastaavanlaista palvelua voidaan tarjota muistakin yksiköistä. Esim. vuorohoitoa tarjoavat yksiköt voivat tukea kotona asuvia ikäihmisiä ja heidän läheisiään etäpalveluilla. Myös perhehoitajille voidaan räätälöidä omia etäpalveluja. Kokeilun kesto: Vuosi 2017 kevät 2018 Leila Mukkala Toimiva kotihoito hankkeen kehittäjätyöntekijä

5 Kotihoidon uusi työväline, Sävelsirkku, arkikuntoutusta tukemassa Lähtötilanne: Kotiin vietäviä palveluja tulee kehittää ja kotona toteutettavaa arkikuntoutusta ja viriketoimintaa tulee lisätä ja monipuolistaa. Uusia helppokäyttöisiä työvälineitä tarvitaan kotihoidon työntekijöille arkikuntoutusta ja viriketoimintaa varten. Sentina Oy:n laitosversioista oli tarkoitus kehittää kotihoitoon ja ikäihmisten omaan käyttöön helppokäyttöversio. Kotona asuu yhä enemmän toimintakyvyltään heikentyneitä ikäihmisiä jotka tarvitsevat kuntoutuksellista tukea niin fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn osalta. Tavoite: Sentina Oy:n tavoitteena oli muotoilla äänipalvelu Sävelsirkusta helppokäyttöversio kotikuntoutukseen ja ikääntyneiden itsensä käytettäväksi. Pilotissa mukana olevien kuntien tavoitteena oli juurruttaa Sävelsirkku osaksi kotihoitoa ja saada työväline arkikuntoutuksen toteutukseen. Sävelsirkun avulla tavoiteltiin sosiaalisen aktiivisuuden ja toiminnallisuuden lisääntymistä ikäihmisten arjessa. Kokeiluissa oli mukana kolme kuntaa. Toteutus: Arctic Connect Oy asensi kuvapuhelimiin Sentina Oy:n Sävelsirkku sovelluksen. Kotihoidon ammattilaisten älypuhelimiin asennettiin myös sovellus. Sävelsirkku kokeilujen keskeiset tulokset: Kuva Jouni Porsanger *Sentina Oy kehitti laitosversiosta helppokäyttöversion kotihoidon työntekijöiden ja ikäihmisten omaan käyttöön. * Ikäihmiset olivat tyytyväisiä Sävelsirkun sisältöihin, mutta heidän itsenäinen sovelluksen käyttö jäi vähäiseksi. *Kotihoidon työntekijät saivat juurrutettua Sävelsirkun osaksi omaa työtään johdon tuella. Havaittiin, että Sävelsirkku toimii parhaiten työntekijöiden ja ikäihmisten vuorovaikutuksen välineenä arkikuntoutuksen osana. *Päivätoiminnassa ikäihmiset olivat eri tasoisia muistiltaan ja toimintakyvyltään. Tämä muodosti haasteen sisältöjen suunnittelulle. Työntekijöiden aktiivinen perehtyminen ja kiinnostus Sävelsirkun sisältöihin kehitti toimintaa. Kotihoidon asiakkaille laadittiin yksilölliset arkikuntoutuksen suunnitelmat. Yhdessä kunnassa työntekijät ohjasivat kotikäynneillä ohjelmien toteutumista. Toisessa kunnassa ikäihmiset käyttivät omatoimisesti Sävelsirkkua. Kolmannessa eli päivätoimintayksikössä laadittiin erilaisia sisällöllisiä kokonaisuuksia kuten tietty määrä jumppaa, muistelua, musiikkia jne. Tulos: Katso viereinen taulukko. Johtopäätökset: Sävelsirkku soveltuu hyvin edellä esiteltyjen toimintojen välineeksi. Johdon tuki ja kiinnostus Sävelsirkun hyödyntämiseen kotihoidon työvälineenä on keskeinen tekijä toiminnan juurtumiselle. Kokeilun kesto: Vuosi 2017 kesä 2018 Leila Mukkala Toimiva kotihoito hankkeen kehittäjätyöntekijä

6 Turva- ja hyvinvointiteknologia Hankkeen selvityksiä 11/2018 Leila Mukkala, kehittäjätyöntekijä Toimiva kotihoito Lappiin -hanke

7 Teknologia kunnissa kysely Kyselyyn vastasi 19 kuntaa Mitä laitteita käytössä: firmat, vuokrasuhteet, laitemäärät jne. Millaisia kehittämistavoitteita, mahdollisia haasteita? Henkilöstöresurssit: teknologiavastaavat ym. osaaminen? Laitteiden käyttöön oton prosessi ja tekniikan toimivuuden varmistaminen: yritysten ja kuntien roolit Tilaukset Asiakasmaksut Ohjaus, neuvonta ja asennus Huolto ja toimivuuden tarkistus Laitteiden poisvieminen Hälytysten vastaanottaminen ja auttajakäynnit Palvelurakenne ja -verkosto 2

8 Käytössä oleva turvateknologia, laitetoimittajat ja laitemäärät Turvapuhelimet: Stella, Mehiläinen, Suomen turvapuhelimet, Turvacalla, Kuusamon Securi, New Flow, Tuncall Laitemäärät vaihtelevat kunnittain: 380kpl-5kpl Laitteita vuokrasopimuksella kahdessa kunnassa Pääasiassa asiakkaat tekevät yrityksen kanssa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Kotihoito tilaa laitteet. Muut käytössä olevat turvaratkaisut (lisälaitteita turvapuhelimiin liittyen): Tavallinen ovivahti Älykäs ovivahti Paikantava turvakello Ovimatto Liesivahti Koodilukolliset avainkaapit (yksityinen yritys) Seniortek Hoivaturva:12 kuntaa kokeillut Toimiva kotihoito hankkeen aikana Suvannon Kotona +Mukana palvelu yhdessä kunnassa kokeilu 3

9 Muut teknologialaitteet Kolarin kirjastosta lainattavat laitteet Evondos lääkeautomaatit: käytössä kahdessa kunnassa. Yhdessä kunnassa kokeiluaika menossa. Yksi kunta kokeillut laitteita 6kk mutta eivät nyt käytössä. Logistisia ongelmia viedä ajoissa lääkerullia sivukylän asiakkaille AC:n kuvapuhelimet: laitemäärät 1-6 kuvapuhelinta/kunta. Seitsemässä kunnassa kokeiltu Toimiva kotihoito hankkeen aikana Asiakkaiden omahankintaisia laitteita: Palovaroittimia ja ovihälyttimiä Doro-puhelimia tms. joissa on hälytysominaisuus tai paikannuslaite Gps- paikantimia ( esim. muistisairauden alkuvaiheessa) Turvapuhelimia, videovalvontaa puheimien kautta Savu - ja palohälyttimiä, liesivahteja ja vauvan itkuhälyttimiä. 4

10 Tilaukset, asennus, huolto, toimivuuden tarkistus ja laitteiden pois vieminen Teknologialaitteiden tilaukset: kunnissa sovittu kuka tilaa laitteet ja palauttaa (teknologia vastaava, palveluvastaava, joku muu) Turvapuhelinten asennuksista vastaa valtaosaltaan kotihoito mutta myös laitetoimittaja joissakin kunnissa. Yhdessä kunnassa kunnan kiinteistöhuolto. Tk:n apuvälinevastaavan apua käytetään 1:ssä kunnassa. Ohjaus ja neuvonta sen mukaan kukaan asentaa. Turvapuhelinten huollosta vastaavat yritykset. Turvapuhelinten toimivuuden tarkistus on kotihoidon työntekijöillä 1-2kk välien. Myös omaisille ohjattu tarkistuksia (esim. sivukylät). Hoivaturvan asennuksista vastaa yritys. Toimivuuden tarkistus hälytysten vastaanottajalla pääasiallisesti (kotihoidon/omaisten puhelimiin). Laitteiden pois vieminen on yrityksen tehtäviä. Lääkeautomaatit: kotisairaanhoitajat huolehtivat Kuvapuhelimet: asennus ja ohjaaminen pääasiassa kotihoidolla, huolto yrityksellä, palautus kotihoidolla. 5

11 Asiakasmaksut Turvapuhelin: (GSM) 13,50 /kk 44,71 /kk (kunta tai firma laskuttaa) Langaton turvapuhelin kk-maksu 51,00 Turvapuhelimen asennus/vienti: 0 45 (jos ei erillistä maksua kirjataan kotipalvelukäyntinä). Nouto 45 (1kunta) Ovihälytin: 5 /kk - 14,88 /kk Rannekepaikannin 32,60 /kk (1 kunta) Auttamiskäynnit turvapuhelin Joilla hops ei peritä auttamiskäynnistä, mutta ei kotihoidon asiakkaalta voidaan periä 4,50 /käynti Hälytyspäivystys 24/7 3,10 /kk Enimmillään auttamiskäynnistä peritään 25 /käynti Hoivaturva asiakasmaksut: (Seniortekin hinnasto) Auttajakäynti 12 /käynti (yksi kunta määritellyt) Automaattinen lääkeannostelija: 0 /kk-6 /kk (2kuntaa) Lääkeautomaatit ovat kunnalla vuokralla ja ne myönnetään palvelusetelillä asiakkaan käyttöön (1 kunnan vastaus). AC:n kuvapääte: 0 mikäli etäkotihoito, muulloin 45 /kk. (AC:n hinnasto) 6

12 Hälytyksiin vastaaminen Kuntien vastauksia Turvapuhelin hälytykset laitetoimittajan turvahälytyskeskukseen. Hoivaturva ja lääkeautomaatti turvatiimille. Turvapuhelimet yhdistetään asiakkaan omaisille, jotka vastaavat turvahälytyksiin. Turvapuhelin hälytyksiin vastaavat 24/h kotihoidon työntekijät kirkonkylillä. Sivukylillä omaiset. Useita vastuutahoja: Turvapuhelimet hälyttävät Stellan hälytyskeskukseen. Rivitalon hälytykset tulevat 7-21 kotipalvelun numeroon. Hälytykset yöllä vuodeosastolle/ tehostetun palveluasunnon yksikköön. Paikantimet menevät omaisille ja yhden paikantimen hälytys tulee 7-21 kotipalvelun työntekijöille ja muuna aikoina hänellä on kulunvalvonta. Ensisijaisesti omaisille. Muussa tapauksessa oman alueen 1. hoitajalle ja yöllä kiertävälle yöhoitajalle Kirkonkylän tiimissä yhdellä hoitajalla on aina "hälypuhelin", johon on keskitetty omaisten tai muiden viranomaisten puhelut, tähän numeroon tulee myös turvapuhelin hälytykset. Kirkonkylällä joillakin asiakkailla hälytykset menee suoraan omaisille. Sivukylillä turvapuhelimen voi ottaa vain, jos on omaisia, joille hälytykset voi kohdistaa. Osalla hälytykset tulee kello 7-20 kotipalveluun ja vuodeosastolle. Osalla hälytykset menee omalle väelle, laitetoimittaja on takavarmistajana ja ottaa yhteyttä joko kotipalveluun tai omaisiin 7

13 Hälytyksiin vastaaminen kuntien vastauksia Asiakaskohtaisesti; ensisijainen hälytys pääosin hoitajien puhelimeen, kakkoshälytys sekä yöllä tulevat hälytykset suoraan terveyskeskuksen vuodeosastolle. Muutamalla asiakkaalla, lähinnä sivukyillä ykkös- ja kakkoshälytys omaisille Työnjakajan puhelin aina 24h päällä ja varpuh. Illoilla, viikonloppuna ja yöllä. Omaiset ottavat myös hälytyksiä vastaan. Omaisille, kotihoidolle tai Merilapin Ambulanssi 2 lähtö. Kotihoito, omaiset, yöpartio ja ensihoito, tilanteesta ja ajankohdasta riippuen. Yksityinen palveluntarjoaja vastaa klo 20-8 kotipalvelu 8-20 Hälyt yleisimmin Mehiläiseen tai Stellaan, josta yhteys auttajaan, jotkut omaiset halunneet hälyn suoraan itselleen Hälytyksiin vastaa vartiointifirma (New Flow), ja se soittaa suoraan sen alueen kotihoidon puhelimeen, josta hälytys tulee, ja sen alueen hoitaja lähtee paikan päälle. Seniortekin Hoivaturvan osalta hälytykset menevät pääasiallisesti kotihoitoon tai omaisille. Useita hälytysten vastaanottajia voi olla vuorokauden eri aikana. Hälytykset on mahdollista ohjata myös valvontakeskuksiin. Yhdessä kunnassa Hoivaturva hälytykset menevät turvatiimille. 8

14 Auttajakäynnit kuntien vastaukset Turvatiimi lähtee kaikkiin hälytyksiin keskustassa (1 työntekijäpäivällä ja 2 yöllä). Etäalueilla voi kotihoidon työntekijä lähteä Lähihoitaja menee tarkistamaan tilanteen kirkonkylällä ja sivukylillä omaiset, sekä ystävät ottavat puhelimella hälytyksen vastaan. Turvapuhelinhälytyksiä vastaanottava hoitaja lähtee hälytykselle mahdollisimman nopeasti ja soittaa tarvittaessa apua toisilta hoitajilta. Ambulanssin henkilöstö noutaa avaimen tehostetun palveluasumisen yksiköstä ja menee katsomaan mikä hälyttäjän tilanne on ja toimii tilanteen vaatimalla tavalla. Kotihoito lähtee rivitaloille päivällä ja illalla ja vuodeosastolta yöllä (muuttuu tehostettuun yksikköön) Kotipalvelu käy tai ambulanssi tilanteen mukaan. Muissa tapauksissa omaiset menevät paikan päälle. Tilanteesta ja ajasta riippuen joko hoitajat tai ambulanssi Kotihoidosta työntekijä joka ehtii parhaiten Auttamiskäynnille lähtee kotihoito, yöpartio. Tilanteesta riippuen kotihoito, ensihoito, omaiset Yksityinen palveluntarjoaja vastaa klo 20-8 kotipalvelu 8-20 vuorossa oleva työntekijä Yöaikana osasto soittaa yksityiselle yrittäjälle (ambulanssifirma), muutoin omaiset, kotipalvelu Vain omaiset 9

15 Kehittämissuunnitelmia Keskusteltu on kuvapuhelimen hyödyntämisestä korvaamaan kotihoidon iltakäynnin sivukylälle sekä voisiko fysioterapeutti hyödyntää sitä. Meän digiloikan jatko suunnittelu (yhteishanke kirjaston kanssa). Tarvetta on laitteiden pysyvälle esittelypisteelle ja neuvonnalle. Sote ym. digikoulutuksen keskittäminen ja teknologia tiedon kerääminen yhdelle yhdyshenkilölle, joka taitaa ikäryhmän erityistarpeet ja osaa kehittää ja edistää kyseistä aluetta asiakkaan osallisuuden ja huomioimisen näkökulmasta (esim. ikääntyneen huomioiminen oppijana). Olemme kiinnostuneita asiakaslähtöisistä, turvateknologisista kotiin vietävistä laitteista ja laitteiden esittelyistä. Olemme myös kiinnostuneita laitteiden tuomasta avusta ja mahdollisuuksista syrjäseutujen asukkaille, ja olisimme kiinnostuneita kuulemaan millaisia ratkaisuja muilla kunnilla on haja-asutusalueilla laitteista tulevien hälytysten ohjaamiseen. Tällä hetkellä käytössä olevat (hankkeen kautta saadut laitteet) eivät ole vakuuttaneet toimivuudellaan. Ei kai muita kuin näiden nykyisten laitteiden kanssa toimiminen ja jatkossa kilpailutus ja kehittäminen yleensä. 10

16 Kehittämissuunnitelmia Palveluseteli turvateknologian hankkimiseen. Asiakas saa valita laitteen. Tarve on paikantimille, perinteinen turvapuhelin ei oikein vastaa liikkuvilla asiakkailla tarpeeseen. SuvantoCaren laitteistosta on saatu esittely ja on mietinnässä, olisiko heidän järjestelmässä meille sopivia laitteistoja. Meillä on työn alla avopalvelukeskuksen/ vuodeosaston/ asumispalveluiden hälytysjärjestelmän päivittäminen/kilpailuttaminen. Yöllä tapahtuvan säännöllisen ja äkillisen hoidon tarvetta selvitetään ensi vuonna. Montako kukkatolppaa ostetaan kuntaan. Hoitajien työaika turvapuhelimien välitykseen? Onko mahdollisuutta ja järkevää siirtää kotihoidon hoitajilta pois vie työaikaa? Voisiko hanke (vaikkakin päättymässä) ottaa kantaa tähän, miten muut kunnat ovat järjestäneet? Tarvetta olisi AC:n kuvapäätteen käyttöönoton kehittäminen. Sävelsirkku on tulossa ensi vuonna kotihoitoon ja palvelukoteihin, suunniteltu budjettiin 11

17 Työntekijäresurssit Teknologiaohjaaja ja koko työaika käytössä yhdessä kunnassa. Jatkossa voisi olla kotihoidon tiimeissä teknologiavastuuhenkilöitä, kuten on esim. ergonomiavastaavia nykyään. Ja heille olisi koulutusta yms. ja toimisivat teknologialähettiläinä sitten tiimien sisällä täydennyskoulutuksia 1 henkilö jonka työaika ei riitä tehtävässä. 1 tekee oman työn ohessa Ei ole henkilöä. Melkein, joka viikko on turvapuhelimen hankintaa ja palauttamista sekä muuta ilmoittamista. Hankkeen aikana nimetty henkilö Kaksi. Molemmat hoitavat oman työn lomassa. Joskus työvuorossa D päivä jolloin voivat keskittyä teknologiaan. 2. Työaikaa menee vaihtelevasti Ei ole eikä ole aikaakaan Kaksi työntekijä on vastuussa teknologia asioista, palvelutiimin kautta tilataan asiakkaalle apuvälineet. Teknologia vastaava (GERONOMI)hoitaa yhteistyössä potilaskoordinaattorin kanssa, että asentaminen ja yms. säädöt tapahtuu, jotta laitteet toimii 1 henkilö n. 30 %/ kk työajasta Asiakastyöstä vastaava lähiesimies. Tukee kotihoidon asiakkaiden kotona asumista miettien yhdessä kotihoitotiimien kanssa asiakkaan tarvitsemat apuvälineet yksilöllisestä tarpeesta lähtien. Mietitty teknologiavastaavan tehtävien siirtämistä kotihoitotiimin työntekijälle 12

18 Ajatuksia etäkotihoidosta ja etälääkäritoiminnasta Ehkä tulevaisuudessa toimintaa tukevaa, mutta ei korvaavaa. Tällä hetkellä kotipalvelu käyttää puhelinaikoja asiakkaiden pyynnöstä tarkistaakseen asiakkaan tilanteen kotona. Haavojen osalta kotipalvelu ottaa kuvia, jotta kotisairaanhoitaja tai lääkäri näkee haavan tilanteen, paranemisen tai pahenemisen. Myönteinen suhtautuminen, pitkät matkat ovat etätoiminnan kehittämisen kannustin, mutta toisaalta tuovat haastetta myös toimintaan. Etäkotihoidossa kuka vie laitteen, kuka opastaa, miten toimii?. Haastavaa mikäli asiakkaiden motivaatio ei kohene teknologiaa kohtaan. Yhteyksien toiminta syrjäkylillä haastavaa. Negatiivinen mielikuva ikäihmisillä. Kaikki kotona asumista tukeva teknologia on tervetullutta- asiakas/omainen valitsee tarpeen mukaan laitteet, asiakas hintojen täytyy vain säilyä kohtuullisena! Positiivisesti suhtaudutaan virtuaaliseen kotikäyntiin Ac-näytöllä, sitä on jo päivittäin käytössä. Ac - näytön kanssa on ollut yhteysongelmia ja aina ei virtuaalinen kotikäynti ole onnistunut. Etälääkäri käynnille ei ole ollut tarvetta vielä. Tulevaisuudessa voi olla hyvinkin mahdollista, että osa kotihoidon käynneistä voidaan korvata kuvapuhelimen tai lääkeautomaatin avulla. Työntekijöitä on jo tällä hetkellä haastavaa saada joten teknologian avulla tähän haasteeseen voitaisiin vastata 13

19 Yhteenveto Käytössä olevat laitteet: firmat, vuokrasuhteet, määrät jne.: turvapalvelun osalta laitetoimittajia useita ja palvelu vakiintunut. Kilpailutusten kautta erilaisiin sopimuksiin mahdollista päästä = palvelupaketti. Muuta kuin turvateknologiaa vielä vähän käytössä. Tilaukset kunta tilaa. Jatkossa maakunta Asiakasmaksut vaihtelevat suuresti eri kuntien välillä Ohjaus, neuvonta ja asennus pääasiassa kotihoito, mutta myös laitetoimittaja Huolto laitetoimittaja Toimivuuden tarkistus kotihoito, laitetoimittaja Laitteiden poisvieminen kotihoito, laitetoimittajat Henkilöstöresurssit: teknologiavastaavia vielä vähän tai työaika ei riittävä. Täydennyskoulutuksen tarvetta. Verkostoituminen ja tiedon jakaminen Hälytysten vastaanottaminen ja auttajakäynnit Hälytyksiä ottaa vastaan kotihoito, samoin laitetoimittajat, yksityiset palveluntuottajat ja omaiset alueellisesti erilaiset vaihtoehdot mahdollisia Auttajakäynnit kotihoito, yöpartio, ensihoito, omaiset, turvatiimi, yksityinen palvelun tuottaja alueellisesti erilaiset vaihtoehdot mahdollisia Kehittämiskohteita, mahdolliset haasteet?: osaaminen ja keskittäminen (teknologiakeskus ja sen rooli), palveluprosessien kehittäminen vanhasta luopuminen ja uusien käytäntöjen omaksuminen sekä asenteisiin vaikuttaminen. Laitteiden toimivuus ja luotettavuus sekä verkkoyhteydet. Laitteiden esittelypisteet ja palveluneuvonta. Palveluiden vieminen keskustojen ulkopuolelle: hälytykset ja auttajakäynnit miten organisoidaan. Yhteneväiset asiakasmaksut. Kunnat vertailevat laitteiden toimivuutta ja hintoja teknologialaitteet kehittyvät koko ajan 14

20 Kiitos!