Matalalla kynnyksellä isosti vaikuttavuutta Kulttuuripaja Lumo

Transkriptio

1 SATAOSAA - Nuorten tuen tarpeen tunnistaminen ja työ- ja toimintakyvyn tukeminen seminaari , Pori SATAOSAA maakuntakokeilun projektisuunnittelija Sari Hatanpää toivotti osallistujat tervetulleiksi tilaisuuteen. Satakunnassa on ollut hyvä kehittämisen meininki ja etenkin nuorten parissa toimivat ammattilaiset ovat olleet hyvällä otteella mukana kehitystyössä. Kiitos kaikille jo tähän mennessä kehitystyötä tekemässä olleille! Täytäthän vielä palautelomakkeen tästä, kiitos! Matalalla kynnyksellä isosti vaikuttavuutta Kulttuuripaja Lumo Kulttuuripaja Lumon vastaava ohjaaja Minna Wallenius oli saapunut tilaisuuteen avaamaan Kulttuuripajan toimintaa. Kulttuuripaja Lumo on saanut STEA:lta rahoituksen, jolla toiminnasta on saatu pysyvämpää ja on nyt osa Tukiranka ry:n toimintaa. Kulttuuripajalle ovat tervetulleita 18-vuotta täyttäneet (tänä vuonna alkaen 2000-luvulla syntyneistä) aina 35-vuotiaisiin asti. Kulttuuripaja Lumolle ohjautuvat yleensä haastavassa elämäntilanteessa olevat nuoret. Keskimääräinen kävijä on 24-vuotias nuori, naisia käy hieman enemmän kuin miehiä. Usein nuorilla on sosiaalisten tilanteiden pelkoa tai ahdistusta. Toiminta on luovaa ryhmätoimintaa. Toiminnassa nuoren huomio keskitetään muuhun kuin elämäntilanteen haasteisiin. Toiminnassa painottuu vahvasti ratkaisukeskeisyys ja toiminta perustuukin osallistujien vahvuuksiin. Jokainen Kulttuuripajalainen on aktiivinen toimija ja jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa toimintaan. Kuntoutujia koulutetaan ohjaamaan erilaisia kulttuurialojen pienryhmiä ja heille annetaan myös vastuuta toiminnasta. Kulttuuripajan työntekijät ovat paikalla luomassa turvallista ympäristöä ja ilmapiiriä, mutta vastuu toiminnan sisällöstä on nuorilla. Kulttuuripajalla voi olla kuntoutustuella, työttömänä, sairaslomalla, eläkkeellä, osa-aika eläkkeellä ihan millä tahansa etuudella. Kulttuuripajan toimintaan ovat tervetulleita kaikki myös Porin ulkopuolelta, maakuntaan on viritteillä samantyyppistä toimintaa. Kulttuuripajalla on tällä hetkellä kolme eri toimipistettä Porissa. Tosin, elokuussa kaikki toiminnot siirtymässä saman katon alle. Kaikki tilat eivät ole esteettömiä. Klubitalo Sarastus on esteetön. Kulttuuripajalle ohjautuu noin 100 nuorta vuosittain. Kulttuuripajalla käy noin nuorta kuukausittain, ja käyntikertoja tulee noin 4500 vuosittain. Ohjautuminen Kulttuuripajalle: - Hoitotaho (nuorten ja aikuisten vastaanotto, päiväosasto, psykiatrian poliklinikka, psykoosiklinikka, taiteilijakoti ja Veturi, Liikkuva tuki, TAY) - Läheiset - Sarastus - Ilmoitukset (facebook) - Oppilaitokset - Etsivä nuorisotyö - Vammaispalvelut PL 121,

2 Prosessin kulku: Yhteydenotto, alkuhaastattelu (nykyään myös nettiajanvaraus), toiminta Ohjautuminen Kulttuuripajalta: - Opiskelu - Työ - Ammatillinen kuntoutus - Työelämäkokeilu - Vapaaehtoistyö - Tuetusta asumisesta omaan kotiin Tuen tarpeen tunnistaminen: - Alkuhaastattelu - Osallistujien seuraaminen toiminnassa, muutokset toimintaan tarttumisessa/sosiaalisuudessa/mielialassa/virkeydessä/hygieeniassa/paikallaolossa/vastuunottamisessa - Yksilövalmennus ja keskustelut tarvittaessa tehdään verkostoyhteistyötä - Kulttuuripajalla on käytössä ns. Hyvän elämän onnenpyörä (puheeksioton väline) yksilövalmennuksissa - Tulossa navigaattori mitä Kulttuuripajan jälkeen. Verkostoyhteistyö: - Saattaen vaihtoa - Toiminnan esittelyt - Erilaiset yhteistyöryhmät - Ammattilaisten aamiainen - Uutiskirje - Kulttuuripajaverkosto Seuraava ammattilaisten aamiaisen ajankohta on klo 8:00-9:30 Klubitalo Sarastuksen tiloissa (Vapaudenkatu 3, Pori). Ammattilaisten aamiaisesta kiinnostuneita pyydetään ilmoittautumaan Minna Walleniukselle spostilla minna.wallenius@tukiranka.fi. Samalla voi ilmoittautua myös uutiskirjeen vastaanottajaksi. Kulttuuripaja Lumon esittelyyn pääset tästä! PL 121,

3 Kykyviisarin esittely Erikoistutkija Minna Savinainen ja erityisasiantuntija Kirsi Unkila Työterveyslaitokselta olivat saapuneet kertomaan Kykyviisarista. Kykyviisari on kehitetty Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamassa Solmuhankkeessa. Kykyviisarissa visiona on, että tehdyn sosiaali/kuntoutustyön vaikutuksia voitaisiin mitata. Vaikka Kykyviisarin tarkoituksena on tunnistaa tuen tarvetta ja auttaa asioiden puheeksiottamisessa on Kykyviisarin ideologiana tuoda esille vahvuuksia ja voimaantumisen tunnetta. Tämä näkyy siten, että Kykyviisarissa ei voi ikinä saada ns. nollatulosta. Kielet, joilla Kykyviisari on nykytilassa saatavilla: Suomi, selkosuomi, englanti, ruotsi (+kurdi, somalia, arabia tulossa syksyllä). Kykyviisaria voi käyttää eri tavoin esimerkiksi haastatellen yksilötapaamisessa, ryhmätilanteissa, tai nuori voi täyttää etukäteen paperilla kotona tai sähköpostiin lähetetyn linkin kautta. Tehokkain tapa käyttää Kykyviisaria on usein se, että asiakas täyttää Kykyviisarin sähköpostiin lähetetyn linkin kautta etukäteen, jolloin myös työntekijällä on aikaa paneutua tuloksiin etukäteen. Tällaisissa tilanteissa voi työntekijä tuloksien perusteella esimerkiksi koota valmiiksi tilanteeseen sopivia ammattilaisia avukseen. Minna ja Kirsi painottivat, että Kykyviisaria kokeilleiden asiakkaiden mielestä tuloksista keskustelu on hyvin tärkeää. Yhteinen keskustelu koetaan mielekkääksi. Kykyviisarin hyöty on muun muassa se, että nuori saa arvioida tilannettaan itse, luotettavasti. Kykyviisari tekee näkyväksi työ ja toimintakyvyn eri osa-alueiden vahvuudet ja haasteet, sekä muutokset niissä. Esimerkiksi 3kk tiheys on koettu hyväksi tässä ajassa voisi jo näkyä, jos muutosta on tapahtunut. Kykyviisari on hyvä alusta keskustelulle, se on nuoren ja työntekijän yhteinen työkalu. Kykyviisari sopii työikäisille tai työikää lähestyville (16-64v.). Kykyviisarista saa myös ryhmäraportteja esimerkiksi tietyistä asiakaryhmistä. Myös alueelliset raportit (esim. maakunnallinen ja valtakunnallinen), joiden kautta tietoa työ ja toimintakyvystä. Reaaliaikaisesti kertyy mm. tietoa asiakasprofiileista ja muutostiedoista ennen-jälkeen. Toiminnan tasot (miten Kykyviisaria voi käyttää, kun tietoa alkaa kertyä) Yksilötaso Ryhmätaso Päätöksenteon tukena 1. Asiakkuus (tilannearvio) 2. Tulos, palaute 3. Tavoitteen asettaminen, palvelutarpeen arviointi ja toiminnan suunnittelu 4. Väliarviointi ja suunnitelman tarkistaminen 5. Muutoksen arviointi Kykyviisarilla 6. Pysyvä muutos, ei enää tarvetta muutokseen tähtäävään palveluun PL 121,

4 Nostoja: - Asiakkaat tykänneet tilanteessa tapahtuneen muutoksen visualisoinneista on kiva nähdä mihin suuntaan asiat ovat menneet. - Aktiivimallia koskien tehty ajo toi esille se, että asiakkaat (N~2600) arvioivat työttömyytensä syyksi työmahdollisuuksien puutteen, terveysongelmat, koulutuksen puutteen ja työmotivaation puutteen. - Kykyviisarin saa ilmaiseksi käyttöön - Toiveissa on, että toimijat, jotka ovat kiinnostuneita Kykyviisarin käyttöönottamisesta tekisivät sen pilottiluonteisesti yhteistyössä hankkeiden kanssa ja niin sanotusti kehitystyön eduksi. Voit ilmaista halukkuutesi testata Kykyviisaria täältä. - Verkkosivuilta löytyy tutkimustietoa, käyttöohjeita, videota sekä muuta tietoa. Sivusto ei ihan täysin valmis. Satasoten hanketyöntekijät auttavat ja järjestävät mielellään myös yhteisiä koulutustilaisuuksia. - Työterveyslaitoksen näkökulmasta kiinnostaa mm. arviointitiedon siirtyminen nuoren mukana. Käyttökokemukset miksi Kykyviisari hyvä, miksi organisaatiossa ei haluta ottaa Kykyviisaria käyttöön yms. Kykyviisarista noussutta palautetta: - Kykyviisarin pituus - Kykyviisarin antama palaute - Raportointiominaisuudet + hyvä keskustelun avaus + itsearvioinnin väline + asioista tulee konkreettisisa + muutoksen mittaaminen - Kykyviisari -sivulle tulossa työkalut osio, jonne tulee avuksi tarkempia täsmämittareita. Tulossa myös Kykyviisarin oma tavoitteen asettamisen työkalu, jonka kehittämisessä ovat mukana itse asiakkaat. - Yleisöstä kysyttiin, mitä Solmu-hankkeen jälkeen? Mitä tapahtuu Kykyviisarille? V: Solmu hanke on olemassa syyskuuhun 2020 asti. Vahva epäilys on, että tulee juurtumaan. Vahva ministeriön tuki takana. PL 121,

5 Kelan kuntoutuspalvelut nuorille Minna Nilsson piti puheenvuoron nuorille tarjottavista kuntoutuspalveluista. Minnan esitys sähköpostin liitteenä. Jokunen nosto Minna esityksestä on esitetty alla. Ammatillisen kuntoutuksen sisältö Ammatillisen kuntoutuksen keinoja on monia aina koulutuksesta, työllistymistä edistävään koulutukseen ja apuvälineisiin. Kelan kuntoutus perustuu lakiin. Kela myötää sitä kuntoutusta, jota asiakkaan on lain mukaan oikeus/tarve saada kun kriteerit täyttyvät, kuntoutusta myönnetään. Ei siis kiintiöitä. Etuus kuntoutuksen aikana on kuntoutusraha. Ammatillista kuntoutusta annetaan työ ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi. Ammatillinen kuntoutus on suunnattu työelämään tähtäävälle, ei eläkettä hakevalle. Kela tarkastelee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työ ja toimintakykyä. Kokonaistilanteen huomioimisella on merkittävä painoarvo yhtenä myöntöedellytyksenä. NEET-nuoret (Not in Emppolyment, Education or Training) NEET-nuorten kohdalla on mahdollisuus ns. kevyeen väylään Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelujen piiriin suullinen hakeminen, ei vaadi diagnoosia. Ks. Minnan slaidit. Miten tunnistaa NEET nuori? Kykyviisari avuksi? Yhtymäpinta esimerkiksi Kykyviisariin: Minna toi esille, että Kykyviisarin kautta saavutettu tieto voi hyvinkin olla oleellista myös Kelan näkövinkkelistä. Kelan kuntoutuksen hakemuksen liitteenä Kykyviisari voisi tuoda paljon lisäarvoa (saa liittää, jos asiakas antaa luvan). Esimerkiksi, yhteistyötä tekevät toimijat (Ohjaamot, Etsivä nuorisotyö, oppilaitokset, työpajat, TYP, 3.sektori ) voisivat käyttää Kykyviisaria tunnistamisen ja tuen tarpeen sanoittamisen välineenä, jonka jälkeen mahdollisuus edetä matalan kynnyksen väylää pitkin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen. Tavoitteena työelämä. Meneillään oleva kokeilu: SATAOSAA, Satakunnan alueen oppilaitokset ja Kela kokeilevat tällä hetkellä kevyen väylän ohjautumista suoraan oppilaitoksesta Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluiden piiriin. Kokeilu tarkoitettu niille opiskelijoille (ei diagnoosia), joilla työelämään pääsy on tavoitteena, mutta sinne pääsy ilman ammatillista kuntoutusta on haasteellista. Kykyviisari tähänkin avuksi? PL 121,

6 SATAOSAA maakuntakokeilu kiittää yhteistyöstä ja toivottaa kaikille aurinkoista kevättä! Lisätietoja antavat: Mari Takala, Sari Hatanpää, Sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi(at).pori.fi PL 121,