Rakennusalan ennakointikamari

Transkriptio

1 Muistio Rakennusalan ennakointikamari Aika: to klo Paikka: Teknologiatalo Sytytin, Rauma Osallistujat: Arvela Antero Hirvonsalo Jaakko Jaansalu Eija Junnila Päivi Kari-Matti Koittola Ketola Kari Ketola Veli-Pekka Koski Mirja Kukkakorpi Marja Lang Kimmo Lehti Mika Lehto Reijo Lepistö Tanja Mäkitalo-Keinonen Tiina Niemi Jukka Nieminen Jouko Nurmi Juha Sandholm Jari Savolainen Juha-Pekka Schultz Lasse Simula Antti Sotarauta Petri Suoramaa Susanna Taipale-Lehto Ulla Toivonen Kari Träskelin Pekka Vuoristo Miikka Wahlman Teijo Satakunnan ELY-keskus Rauman kauppakamari Sataedu Rauman kauppakamari Skanska Talonrakennus Oy Euran Satarakennus Oy Rauman TE-toimisto Rauman TE-toimisto Talonrakennusteollisuus ry Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Varsinais-Suomen ELY-keskus, Satakunnan oppisopimuskeskus Rauman RS-rakennus Oy Rak.tsto M. Suoramaa Oy OPH Rakennusliike Mattila & Kumpp. Oy

2 1. Ennakointikamarin avaus ja talonrakennusalan ajankohtaiskatsaus, Kimmo Lang, Talonrakennusteollisuus ry Kimmo kertoi ennakointikamareista ja esitteli talonrakennusalan tilannetta seuraavien aiheiden kautta (esitykset muistion liitteenä) Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Luvat ja aloitukset Satakunnassa, tilanne Satakunnan työllisyyskatsaus Ennakointi neuvottelukunnissa ehdotus 2. Rakentamisalan osaamistarpeiden ennakoinnin prosessimalli (VOSE-projekti), Ulla Taipale- Lehto, Opetushallitus Ulla esitteli VOSE-ennakoinnin prosessimallin, taustaa ja ennakointiprosessin Kiinteistö ja rakentamisalan ennakointipilotin o Ennakointiryhmän kokoonpanon o Muutosvoimat o Skenaariot o Osaamistarpeet o Ehdotukset koulutuksen kehittämiseksi Ajankohtaista VOSE-ennakoinnista Esityksen jälkeen käytiin keskustelua: Esityksen mukaan koulutusten aloituspaikat ja poistuma olisivat linjassa nuorten koulutuksen aloituspaikkoihin. Läpäisyaste on kuitenkin aina alle 100 % (60 %?), jolloin tarvitaan muitakin vaihtoehtoja kuin nuorisokoulutus. Aikuiskoulutus ja osaavien henkilöiden maahanmuutto ovat esimerkiksi vaihtoehtoja. Nykyään paljon rakennusten sisäilma- ja kosteusongelmia, terveydellisyys osaamistarve olisi voinut näkyä ehkä enemmän tulevaisuuden skenaarioissa? Miten muualla maassa tehdään ennakointia? Pääkaupunkiseudulla tehdään, muuten ei tarkkaa tietoa, eikä ennakointiin voida pakottaa. Miten usein skenaariokeskustelu uusitaan? Tehdään ehkä 3-5 vuoden välein ja kevyempi tarkistus alakohtaisesti vuosittain. Yrityspuolelta nähtiin hienona asiana, että työn tehokkuus, tuottavuus ja sisäinen yrittäjyys on huomioitu ja nostettu esille.

3 3. Rakennusalan nuorten koulutus tänään, Juha-Pekka Savolainen, 1 omakotitalo tehdään aina kokonaisuudessaan alusta loppuun opiskelijatyönä Opiskelija-aines: o Hakijoita mukavasti (16+1 paikkaa), 25 ensisijaista hakijaa, 1 ryhmä aloittaa o Viime vuosina vähän keskeyttämisiä o Opiskelijoiden asenne kunnossa, monella aikaisempaa osaamista, kiinnostus tulevaa ammattia kohden hyvä, muutamilla suunnitelmissa jatko-opinnot Haasteet: o Kasvatustyö siirtynyt ammatilliseen koulutukseen: yleiset käyttäytymisäännöt, myöhästely, poissaolot o Opiskelijat lyhytjänteisiä, opiskelija-aines heterogeenistä, some/kännykän käyttö liiallista Keskusteltiin: pitäisikö käyttäytymisasiaa käsitellä laajemmin, ajankohtainen asia. 4. Aikuiskoulutuksen tilannekatsaus rakennusalalla, Pekka Träskelin, Koulutusmuodot: työvoima-, omaehtoinen-, oppisopimus- ja henkilöstökoulutus Voimassa alan kaikkien tutkintojen järjestämisoikeudet Työvoimakoulutus: Satakunnan ELYn kanssa kapasiteettisopimukset: Pori opiskelijatyöpäivää ja Rauma 6000 otp. Mahdollisuus valita mitä koulutetaan. Voisiko jatkossa Pori ja Rauma olla samassa kapasiteetissa? Ajankohtaista: jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskeluohjelma, tavoite osa- tai koko tutkinto. Hakijoissa tapahtunut oleellinen muutos: on enemmän nuoria ja vähemmän kokemusta. Tipahtaneita -> työelämän perusvalmiudet puuttuvat. Koulutuksissa energiaa menee muuhun kuin alan koulutukseen, jolloin koulutusajat pitenevät. Läpäisy on pienentynyt vuosi vuodelta. Yli puolet suorittaa tutkinnon tai osatutkinnon. Palaute melko hyvää. Työllistyminen on ollut hyvää, 40 % parhaassa koulutuksessa ja 38 % huonoimmassa. Toimintamalli: osaamista kartoitetaan työkohteissa, yrityksissä. Ongelmana, ettei isoissa yrityksissä pääse tekemään oikeita töitä. Lähivuodet näyttävät alalla kohtuullisilta, myös isoja työkohteita. Puuvillan työmaa käynnistynyt ja Olkiluodossa saattaa alkaa uuden voimalan rakennus => koulutusresurssia pitäisi lisätä.

4 5. Rakennusalan AMK koulutus tänään ja tulevaisuudessa, Jussi Koskinen, SAMK Jussi esitteli Koulutusten sisällön ja koulutusten rakentumisen. LVI on otettu mukaan perusopintoihin jo aikoja sitten, hyvä valinta, voi tulla LVI-suunnittelijaksi. Kuinka paljon pitäisi olla ammattiaineita? Kokonaisuus on 240 opintopistettä. Rakennusalalla on nyt paljon isoja kohteita, hyvä aika. Kuitenkin samalla leikataan koulutusten järjestäjien rahoja, vaikka osaamisvaatimukset lisääntyneet ja valmistuvien pitäisi osata entistä enemmän uusia asioita => pitää keskittyä johonkin. Vuonna 2012 valmistui 47 henkilöä rakennustekniikasta ja 13 energiatekniikasta. Työllistyneet hyvin. 3,2 ensisijaista hakijaa / aloituspaikka. Aloituspaikkoja 50 nuorten linjalla. Muutosvoimia mm.: tekniikan lisääntyminen, väestön ikääntyminen, energian säästö, lukiopuolelta tulleiden lähtötaso usein todella heikko alaan liittyvien osaamisten suhteen Edellytyksiä hyvän tulevaisuuden suhteen: harjoittelu- ja kesätyöpaikkojen saatavuus, tietomallinnus, siirtovaikutus, alan ydinosaamisen (rakennusmateriaalien ja rakennustapojen?) hyvä hallitseminen 6. Yrityksen odotukset valmistuvilta, Kari Ketola, Skanska Talonrakennus Oy Skanska AB esittely o Turvallisuus, Eettisyys, Riskienhallinta, Ympäristö ja energiatehokkuus, Henkilöstö o Toiminnallinen tavoite 5 nollaa: tappiotyötä, ympäristörikettä, tapaturmaa, eettistä rikettä, virhettä Tapaturmataajuus vuonna , vuonna ,4 Osaavista mittamiehistä pulaa 7. Pohdintaa, keskustelua ja yhteenveto Nuorilla asenne on ollut kohdallaan, ammattitaito ei ole ollut niin hyvää kuin palkka edellyttää. Voisiko olla oppisopimus, malli? Susanna Suoramaa: esimiesten johtamistaidot työntekijöiden alaistaidot: esim. työaikojen noudattaminen. On olemassa sukupolvien välinen kuilu, työntekoa ei enää arvosteta. Juha-Pekka Savolainen: Susanna voisi tulla puhumaan koululle, esim. voisi olla Mitä odotuksia työnantajalla tilaisuus. Kari Ketola on ollut puhumassa työturvallisuudesta.

5 Antti Simula: sähköinen työajanseuranta otetaan käyttöön (n. 30 hengen yritys), ei ole kellokortti. Asiakkailta on tullut palautetta, että kirvesmies ei ole ollut laskutettua aikaa paikalla. Nuorilta puuttuu ura-ajattelu? Odotuksia nuorilta: työturvallisuus ( ikuisuuskysymys ), teollisen rakentamisen opettaminen / osaaminen? Pitäisikö opettaa myös sitä, ei pelkästään omakotitalojen rakentamista. Toisaalta myös puuseppä-tason kädentaitoja tarvitaan. Kari-Matti Koittola: nykyään haetaan monella alalla monitaitoisuutta, tarvitaanko: o Ketola: monitaitoisuus on tärkeä juttu, helpommin työllistyy, usein tällaiset henkilöt ovat töissä isommissa yrityksissä. Expertit taas alihankkijoilla. Turussa kannustetaan hyvin hakeutumaan jatkokoulutukseen, järjestetään tukevia koulutuspaketteja joissa opetetaan mm. matematiikkaa ja kieliä. Juha-Pekka Savolainen: valinnaisista aineista on tehty kysely yrityksiltä 5 vuotta sitten, nykyiset valikoituvat silloin. Nyt voisi olla aika tehdä uusi kysely. Kari Ketola: SAMKin tuotantopainotteinen (tupa) koulutusohjelma on esimerkki yrityksen kanssa yhteistyössä suunnitellusta koulutuksesta. VOSEssakin mainittu mallinnus on tärkeää, jotta osataan välttää virheitä ja tehdään kerralla oikein tuottavuus paranee. Kari-Matti Koittola: yleisesti alalla n. 75 % väestä on tekijöitä, Skanskalla suhde on eri. Kari Ketola: urakkamuodot ovat erilaisia ja vaikuttavat suhteeseen. Kimmo Langin yhteenveto: keskusteluissa on ollut esillä monitaitoisuutta, alaistaitoja, käyttäytymisasioita jne. VOSE-raportti on hyvä, siihen kannattaa tutustua. Aikaisempaa osaamista arvostetaan, keski-ikä laskenut aikuispuolella. AMK:ssa samoja rahoitusvaikeuksia kuin toisella asteella. Jaakko Hirvonsalo Jussi Koskinen Kimmo Lang: Jos LVI suunnittelijoita vähän, eikö asialle pitäisi tehdä jotain? SAMKissa koulutetaan jonkin verran, Turussa ei lainkaan (AMK-taso). LVI-teknikkojen tekemä itsenäinen suunnittelutyö tultaneen estämään lainsäädännöllä. Riittää kuitenkin jos yrityksestä löytyy yksi kenellä paperit => pienissä toimistoissa vaikeuksia. Kari Toivonen: Miten aikoo toimia: neuvottelukunta / työelämäjaos toimii, ennakointikamarit ovat hyviä, palautetta tarvitaan aina ja sitä toivotaan myös ilman erillisiä tilaisuuksia, 2+1 malli on esillä mutta haasteellinen. Asiat on kirjattu, niitä käsitellään ja viedään eteenpäin. Kimmo Lang: Olisiko tarvetta / syytä pyrkiä järjestämään ennakointikamareita useammin? Kannatusta sai ajatus, että olisi jatkossa joka toinen vuosi Raumalla ja joka toinen vuosi Porin seudulla. Kimmo Lang: työssäoppiminen ilmeisesti lisääntyy jos lähiopetusta vähennetään, yrityksillä tulee sietoraja jossain kohtaa vastaan. Juha-Pekka Savolainen: 2+1 malli ei sovi kaikille, osalle sopii jolloin pääsevät työelämään nopeammin kiinni.

6 Jussi Koskinen: lukion käyneet ei osaa käytännön asioita, amiksesta tulevat loistavia ammatillisessa mielessä. Yleisiin taitoihin kuten esimiestaidot ja työturvallisuus, mallin saa paremmin yrityksistä kuin koulusta. Opetussuunnitelmamuutokset: toivotaan viestiä yrityksiltä tarpeista, mitä on tarpeen muuttaa. Kimmo Lang : myös hänelle voi laittaa tietoa tarpeista, välittää eteenpäin. Lasse Schultz: oppilaitokset ja yritykset ovat samassa veneessä, yrityksen edustajia pitäisi tulla enemmän oppilaitoksiin puhumaan opiskelijoille. Esim. työelämätaidoista ja työturvallisuus-asioista. 8. Tilaisuuden päätös klo Rauma Teijo Wahlman Liitteet: Puhujien esitykset