Yksikön toimintasuunnitelma. Varhaiskasvatusyksikkö Tuorinniemi

Transkriptio

1 Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Tuorinniemi

2 Toimintasuunnitelman rakenne Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman laatiminen Työtämme ohjaavat arvot Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Oppimisympäristö Toimintavuoden yhteiset tavoitteet: Lapsen Vasut toiminnan suunnittelussa Digitalisaatioon liittyvä tavoite Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Laaja-alainen osaaminen Oppimisen alueet Yhteistyö ja viestintä Dokumentointi, arviointi ja kehittäminen

3 Työtämme ohjaavat yhteiset arvot Helsinkiläinen varhaiskasvatus perustuu Vasu-perusteissa määritellyille arvoille sekä Helsingin kaupungin strategiaan Vasuperusteissa määritellyt arvot: Lapsuuden itseisarvo Ihmisenä kasvaminen Lapsen oikeudet Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus Perheiden monimuotoisuus Terveellinen ja kestävä elämäntapa

4 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Varhaiskasvatuksen aloitus ja tutustuminen Päivähoidon aloitus on merkittävä hetki lapsen ja koko perheen elämässä. Päiväkodin henkilökunta on yhteydessä perheeseen sitten, kun lapselle on myönnetty päiväkotipaikka. On tärkeää, että perhe käy tutustumassa uuteen tulevaan päiväkotiin jo ennen varsinaista varhaiskasvatuksen aloitusta, jotta päiväkodin tilat ja ihmiset tulevat lapselle ja perheelle tutuksi. Tämä luo luottamusta sekä lapselle että vanhemmille. Tutustumisesta sovitaan lapsen oman ryhmän henkilökunnan kanssa. Tutustumiseen on hyvä varata aikaa 3-5 päivää. Lapsen kanssa voi käydä leikkimässä päiväkodin pihalla ja sisällä. Lapsi saa tutustua uusiin aikuisiin ja ryhmänsä lapsiin yhdessä turvallisesti vanhempansa kanssa. Tutustumisjakson aikana lapsi on päiväkodissa vanhempansa vastuussa, henkilökunta tutustuttaa lasta ja hänen perhettään päiväkodin toimintoihin. Tutustumisjakson aikana lapselle tarjotaan yksi ruoka. Ennen varsinaista varhaiskasvatuksen aloitusta perheen kanssa sovitaan aloituskeskustelu, jossa tutustutaan lapseen ja perheeseen sekä käydään läpi päiväkodin toimintatapoja. Siirtyminen toiseen ryhmään Lapsi vaihtaa ryhmää useimmiten toimintakauden vaihteessa. Joskus ryhmän vaihdoksia tehdään myös kesken toimintakauden pedagogisista syistä, jotta saadaan jokainen ryhmä pedagogisesti toimiviksi kokonaisuuksiksi. Lapsen siirtyessä toiseen ryhmään lapsi ja vanhempi saavat käydä yhdessä tutustumassa 4

5 uuden ryhmän toimintaan. Lapsi käy tutustumiskäynneillä myös yhdessä oman ryhmän tutun kasvattajan kanssa. Ryhmän vaihdokseen on hyvä valmistautua hyvin keskustelemalla ja riittävän pituisella tutustumisjaksolla, esim. noin yksi viikko. Lasten ryhmien valintaan ja siirtymisiin vaikuttavat pedagogiset lasta ja lapsiryhmää tukevat ratkaisut, jatkuvuus sekä mahdollisuus kaverisuhteisiin. Lapsen vasuprosessi yhteisesti sovitut käytännöt Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma eli vasu laaditaan jokaiselle Tuorinniemen päiväkodissa olevalle lapselle yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman avulla asetetaan yhteisiä tavoitteita pedagogiselle toiminnalle, miten kunkin lapsen yksilöllistä kehitystä ja oppimista sekä hyvinvointia edistetään suunnitelmallisesti päiväkodissa. Vasu tehdään syksyllä ja se arvioidaan keväällä. Lapsen täyttäessä 4-vuotta, tehdään neuvolan kanssa laaja hyvinvointitarkastus hyve 4-keskustelun muodossa. Esikoululaisille tehdään lapsen esiopetussuunnitelma, leops. Lapsille joilla on rakenteellinen tukitoimi, kirjataan erityisen tuen suunnitelma vasun yhteydessä ja se arvioidaan keväällä. Erityisentuentarpeisille esiopetusikäisille tehdään yhteistyössä kuntouttavien tahojen kanssa henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Lapsen vasun laatimisesta päiväkodissa vastaa lastentarhanopettaja. Lastentarhanopettaja vastaa Etunimi Sukunimi 5

6 prosessin suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Mahdollisimman monipuolisen näkökulman muodostamiseksi lapsen ryhmän kasvattajat keskustelevat lapsesta ja lapsesta tehdyistä havainnoista ennen lapsen vasun laatimista. Osana lapsen vasun laadintaa keskustellaan lapsen huoltajan kanssa. Suositeltavaa on, että huoltajat valmistautuvat keskusteluun etukäteen. Huoltajat saavat päiväkodista lomakkeen keskusteluun valmistautumista varten. Lapsen mielipiteet ja toiveet huomioida suunnitelmassa. Tavoite on, että lapsi osallistuu ja tulee kuulluksi varhaiskasvatussuunnitelman laadinnan ja arvioinnin vaiheissa. Lapsiryhmän muodostamisen perusteet Toimintakauden kevätpuolella aloitetaan seuraavan toimintakauden ryhmien suunnittelu. Ryhmät muodostetaan pedagogisin perustein, jotta jokainen ryhmä on toimiva. Jaettaessa lapsia ryhmiin ja ryhmiä eri tiloihin huomioidaan lasten ja henkilöstön välinen suhdeluku. Suhdelukujen ja ryhmäkoon lisäksi keskeisin peruste on lasten hyvinvointi ja etu. Lapsiryhmät muodostetaan ja tilojen suunnittelu ja käyttö järjestetään siten, että varhaiskasvatukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa. Suunnitelmassa huomioidaan lapsen yksilölliset tarpeet ja tuki sekä se miten toteutetaan suunniteltua laadukasta varhaiskasvatusta turvallisesti. Lapselle on kyettävä turvaamaan pysyvät ihmissuhteet sekä ryhmässä vertaisoppimisen mahdollisuus

7 Oppimisympäristö Tuorinniemen päiväkoti sijaitsee samassa rakennuksessa leikkipuiston kanssa. Piha-alueemme on jaettu kahteen osaan ja aivan pihan vieressä on urheilukenttä sekä leikkipuiston laaja ulkoalue. Myös Tuorinniemen uimaranta sijaitsee aivan päiväkodin pihan läheisyydessä. Ympärillämme on kaupunkimaista ympäristöä, mutta myös metsää ja kauniita puistoalueita. Päiväkodistamme on hyvät yhteydet eri puolille Helsinkiä. Bussia ja metroa käyttämällä pääsee nopeasti niin keskustan kuin itäisen Helsingin kulttuuripalvelujen luo. Sisätiloista, jotka sijaitsevat kahdessa kerroksessa, ovat yhteisessä käytössä liikuntasali, toisessa kerroksessa sijaitseva ateljee sekä vesileikkihuone ja hiekkaleikki alakerrassa. Ryhmissä olevat materiaalit ovat lasten käytössä ja saatavilla ja niitä kierrätetään ryhmien välillä. Lasten kanssa käytävän keskustelun kautta he voivat vaikuttaa ryhmissä oleviin materiaaleihin. Järjestyksessä oleva oppimisympäristö auttaa lapsia valitsemaan mieluisia pelejä ja leikkejä. Kannustamme lapsia keräämään leikkitavarat leikkien loputtua sekä pitämään huolta välineistä. Tavoitteenamme on käyttää yhteistä aula- ja käytävätilaa niin, että tilat tukevat lapsen keskittymistä leikkiin ja näin mahdollistavat pitkäkestoisen ja rauhallisen leikin. Ryhmät ulkoilevat porrastetusti, jotta lapsilla olisi enemmän tilaa liikkua ja toimia sekä sisällä että ulkona. Turvallisuuden ja monipuolisuuden takaamiseksi esiopetusikäiset ulkoilevat iltapäivisin leikkipuiston ja urheilukentän puolella. 7

8 Lapsen Vasu toiminnan suunnittelussa Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunitelma, eli vasu syksyn alussa. Vasun laadinnassa hyödynnetään varhaiskasvatushenkilöstön tekemiä havaintoja, lapsen ajatuksia ja toiveita sekä vanhempien näkemyksiä. Tietoa lapsesta saadaan suunnitelmallisella lapsiryhmän ja lapsen havainnoinnilla sekä keskusteluiden avulla. Lapsia haastatellaan heidän toiveistaan ja ideoistaan. Pedagogisen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa lasten vasut ovat keskeisessä roolissa. Toiminta kuten retket, jumpat, musiikki, kirjallisuus ja taide pohjautuvat lasten tarpeisiin ja ryhmän lasten vasuissa asetettuihin tavoitteisiin. Keskeistä toiminnan suunnittelussa on lasten osallisuuden tukeminen. Lasta kuullaan ja huomioidaan yksilönä ja hänelle annetaan mahdollisuus vaikuttaa omaan päiväänsä. Lelut ja erilaiset materiaalit ovat lasten saatavilla ja ne on merkitty selkeästi, naulakot ovat lasten korkeudella. Talon tiloja hyödynnetään laajasti lasten tarpeiden ja toiveiden mukaan. Toimintaa dokumentoidaan säännöllisesti monin eri tavoin esimerkiksi kuvaamalla, lasten töitä kokoamalla sekä kuukausikirjeillä. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmia ja niiden toiminnalle asettamia tavoitteita arvioidaan säännöllisesti tiimipalavereissa sekä vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa Etunimi Sukunimi 8

9 Digitalisaatio varhaiskasvatuksessa Tuorinniemen päiväkodin digitalisaatiotavoitteiksi toimintakaudelle on valittu tabletin ja älypuhelimen mahdollisimman monipuolinen käyttö sekä digivälineiden käytön lisääminen pedagogisessa toiminnassa. Tavoitteena on hyödyntää eri aisteja ja lisätä lasten toimijuutta käyttäen projekteissa esimerkiksi lasten ottamia kuvia ja jatkokäsittelemällä niitä yhdessä sekä nauhoittamalla lasten kertomuksia. On sovittu, että jokainen ryhmä toteuttaa kuukausittain digilaitteita hyödyntävän projektin. Projekteja ja niiden toteutuksia arvioidaan jokaisen kuun alussa opettajien pedapalaverissa Etunimi Sukunimi 9

10 Yksikön toimintakulttuurin kuvaus, toimintakauden keskeiset periaatteet ja kehittämiskohde Leikki on lapselle ominainen tapa toimia ja oppia uusia asioita. Yksi toimintakauden kehittämiskohteista Tuorinniemessä on oppimis- ja leikkirauhan parantaminen. Oppimisympäristö on rakennuttu niin, että eri-ikäisten lasten monipuolinen leikki mahdollistuu päivittäin. Tiloja käytetään vuorotellen: ulkoilu, toiminta ja ruokailut on porrastettu, jotta rauhalliselle leikille jäisi tarpeeksi tilaa ja rauhaa. Leikkiympäristöä muokataan lasten tarpeiden mukaan. Lelut ja pelit on helposti saatavilla. Leikkivälineitä vaihdetaan ryhmien kesken ja näin mahdollistetaan monipuolinen leikki. Ryhmissä otetaan käyttöön kuvitettuja leikkitauluja, joista lapset voivat valita mieluista tekemistä. Kasvattajien roolia leikin tukemisessa on vahvistettu. Kasvattajat ymmärtävät leikin merkityksen ja antavat sille aikaa ja tilaa. Kasvattaja ohjaa lapsia erilaisiin leikkeihin ja on itse mukana leikissä mahdollistaen pitkäkestoisen leikin. Sukupuolisensitiivisyyttä leikeissä pitää vielä pohtia enemmän ja saada se näkymään arjessa. Tavoitteiden toetutumista arvioidaan säännöllisesti tiimipalavereissa, talon kokouksissa ja opettajien palavereissa. Pienryhmätoiminta mahdollistaa yksilöllisten tarpeiden, lapsen kiinnostuksenkohteiden ja toiveiden huomioimisen. Positiivinen ja kannustava kasvatusilmapiiri mahdollistaa lapselle turvallisen olon kasvaa ja kehittyä. Kasvattaja luo rauhallisen ja kiireettömän ilmapiirin omalla käytöksellään ja toimii samalla 10

11 mallina lapsille. Lapset oppivat aikuisen mallista hyviä tapoja ja oppivat erottamaan vähitellen oikean ja. väärän tavan käyttäytyä. Lasta kannustetaan ja rohkaistaan yrittämään ja kokeilemaan uusia asioita. Onnistumisista ja yrityksistä iloitaan yhdessä. Kiusaamisen ehkäiseminen ja sosiaalisten taitojen opettelu erilaisten kirjojen, kuvien ja menetelmien avulla vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja. Ryhmissä käytetään tunnekuvia ja kirjoja tunnetaitojen vahvistamiseksi. Viskaripajassa käytetään Piki- ja Molli-kirjoja ja harjoitellaan kaveritaitoja erilaisten leikkien avulla. Esikoululaiset osallistuvat Askeleittain-tuokioille kerran viikossa. Tuokioilla opetellaan empatiataitoja, tunteiden säätelyä ja ongelmien ratkaisua. Kasvattajat ovat saaneet koulutusta sosiaalisten taitojen opettamiseen. Riitatilanteisiin puututaan aina ja niitä selvitellään yhdessä aikuisen kanssa. Tuorinniemen lapsista yli 40 prosentilla on monikulttuurinen tausta. Perheissä puhutaan yli kymmentä erilaista kieltä. Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus huomioidaan lapsen arjessa. Ryhmissä on esillä kuvia eri maista. Kulttuureihin kuuluvista juhlista ja perinteistä keskustellaan lasten kanssa. Lapsia opetetaan ymmärtämään ja arvostamaan erilaisuutta. Päiväkodin juhlissa ja tapahtumissa monikulttuuriset perheet ovat aktiivisesti mukana toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lasten suomenkielen kehitystä tuetaan ryhmissä mm. kuvien, laulujen, lorujen ja leikkien avulla. Kasvattajat sanoittavat ja mallintavat kaikissa tilanteissa toimintaa

12 Laaja-alainen osaaminen Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laajaalaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Tuorinniemessä kaudella laaja-alaisen osaamisen alueista painottuvat Osallistuminen ja vaikuttaminen sekä Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot.

13 Osallistuminen ja vaikuttaminen Tuorinniemen päiväkodissa on sovittu yhteisesti hyvän käytöksen ja kohtaamisen pelisäännöt (tiimien tiimisopimukset, lasten kokousten sopimukset). Kaikkien ihmisten huomioiminen kohteliaasti, toisten ajatusten kuunteleminen ja aloitteisiin vastaaminen, oli lapsella puhuttua kieltä tai ei, vahvistavat lasten osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja sekä halua osallistua yhteisen toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Osallistumisen ja vaikuttamisen halukkuuteen on eniten merkitystä vuorovaikutusilmapiirillä. Turvallisessa ja sallivassa ilmapiirissä lapsi uskaltaa kokeilla, ottaa osaa, sanoa mielipiteensä ja toimia rohkeasti. Tällaisen vuorovaikutusilmapiirin me haluamme Tuorinniemeen luoda. Vanhempia kannustetaan osallistumaan päiväkodin ja esim. vanhempaintoimikunnan toimintaan. Perheille järjestetään tapahtumia ja juhlia, joihin koko perhe voi osallistua. Perheille kerrotaan toiminnasta viikko- ja kuukausikirjeillä tai ilmoitustauluilla. Ryhmien toiminnasta voidaan kertoa myös yhdessä lasten kanssa tehdyillä viesteillä Etunimi Sukunimi 13

14 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot Päiväkoti Tuorinniemessä on eri ikäisiä lapsia, jotka saavat omalle ikätasolleen sopivissa ryhmissä harjoitella itsestään huolehtimisen ja arjen taitoja. Päivittäisiä taitoja harjoitellaan pukemis- ja riisumistilanteissa, joissa lapsia kannustetaan opettelemaan yrittämään ja harjoittelemaan itse, mutta kuitenkin tietäen, että apua saa sitä tarvitessaan. Ruokailu voi tapahtua lapsen omassa kotiryhmässä tai yhteisessä ruokalassa tai sen vieressä olevassa Bistrossa. Lapsia tuetaan omatoimisuuteen, mutta kasvattajien apu on lähellä, jos sitä tarvitaan. Lapsia ohjataan hyviin ja kohteliaisiin ruokatapoihin, monipuolisesta ravinnosta nauttimiseen ja ravinnon merkityksen tiedostamiseen. Ruokailu on myös hieno tilanne erilaisista tavoista ja tottumuksista keskusteluun ja lapsia askarruttavien asioiden läpikäymiseen. Lapsella on mahdollisuus saada kuvitettu ruokailualusta, jonka avulla hän voi kertoa mitä hän haluaa. Kasvattajat ruokailevat lasten kanssa ja toimivat heille hyvänä mallina. Päiväkoti Tuorinniemessä on kiinnitetty huomiota lasten liikunnan riittävään määrään päivittäisessä toiminnassa. Pihalla ja sisätiloissa tulee olla tilaa ja välineitä innostavaan liikkumiseen omaehtoisesti ja ohjatusti. Turhaa odottelua ja istumista vältetään tietoisesti. Retkillä liikuttaessa harjoitellaan liikennesääntöjä ja turvallista liikenteessä ja liikennevälineissä liikkumista. Retkillä käytetään huomioliivejä Etunimi Sukunimi 14

15 Oppimisen alueet Tuorinniemessä painopisteeksi toimintakaudella on valittu Tutkin ja toimin ympäristössäni

16 Tutkin ja toimin ympäristössäni Tuorinniemessä kannustetaan ihmettelemään, kokeilemaan, kyselemään ja tekemään. Tutkiminen on lapsen tapa ottaa maailmaa haltuun ja kasvattajan tehtävä on liittyä tukimaan ja ihmettelemään ja antaa välineitä siihen sekä dokumentoida tutkimusta. Tuorinniemestä tehdään paljon retkiä lähiympäristöön. Toimintakaudella yhtenä kehittämiskohteena on kierrätyksen lisääminen päiväkodissa ja kestävien kulutustottumusten opettelu Etunimi Sukunimi 16

17 Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Päivittäiset kohtaamiset, erilaiset vanhempien ja lasten tapahtumat, isän- ja äitienpäiväkahvit, joulu- ja kevätjuhlat ovat tärkeä osa yhteisöllisyyttä luovaa toimintaa. Vasukeskustelujen avulla perheet pääsevät vaikuttamaan päiväkodin toimintasuunnitelmaan. Tuorinniemessä toimii aktiivisesti vanhempaintoimikunta, joka järjestää toiminnallisia tapahtumia yhdessä henkilökunnan kanssa perheille. Viikkosuunnitelmat, kuukausitiedotteet, sähköinen viestintä ja tekstiviestit ovat käytössä kaikissa Tuorinniemen ryhmissä. Monialainen yhteistyö Neuvola, kelto (kiertävä erityislastentarhanopettaja), S-2 kiertävä lto (suomi toisena kielenä lastentarhanopettaja), puheterapeutit, toimintaterapeutit, tutkivat tahot, leikkipuisto, koulu, oppilaitokset(opiskelijat) ja lastensuojelu ovat monialaisia yhteistyökumppaneita. Lisäksi alueella työskentelee kiertävä lastentarhanopettaja. 17

18 Pedagoginen dokumentointi Dokumentoinnilla tarkoitetaan todellisen tapahtuman, ilmiön, idean tai rakenteen tallentamista ja sanoittamista. Pedagoginen dokumentointi on keskeinen työmenetelmä varhaiskasvatuksen lapsilähtöisessä suunnittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Dokumentointia voidaan tehdä hyvin monella tavalla ja monenlaisilla menetelmillä. Keskeisiä dokumentointimenetelmiä ovat kirjatut ja muuten tallennetut havainnot ja keskustelut, haastattelut, toiminnan ja leikkien kuvaaminen ja sanoittaminen, portfoliot ja kasvunkansiot, kuvat, äänitallenteet, videot, itse tehdyt lehdet, mediaesitykset ja projektiesittelyt. Dokumentointi on tärkeä työkalu toiminnan ja tavoitteiden arvioinnissa. Lukuvuoden lopussa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan tai esiopetussuunnitelmaan laadittuja tavoitteita arvioidaan pedagogisen dokumentoinnin pohjalta. Myös talonkokousten, opettajien pedakokousten ja tiimipalaverien kokousmuistiot ovat tärkeä osa pedagogista dokumentointia. Pedagogiseen dokumentointiin kuuluvat myös työntekijöiden itsearviointi sekä tiimien toiminnan arviointi; työtapojen, oppimisympäristöjen, toiminnan tavoitteiden, menetelmien ja sisältöjen jatkuva muokkaaminen. Lähteet: Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma 2017, Yksikön toimintasuunnitelma, Varhaiskasvatusyksikkö Tuorinniemi