HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI VARKAUDEN KAUPUNKI

Transkriptio

1 HULEVESITULVARISKIEN ALUSTAVA ARVIOINTI VARKAUDEN KAUPUNKI Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Varkauden kaupunki Arvioinnin tekijä: Jannina Gustafsson Organisaatio: Inno International Ltd Oy Pvm:

2 Sisällysluettelo 1 Taustaa Alustavan arvioinnin tarkistustarve Hulevesitulvariskien merkittävyyden arviointi Tutkimusalue Maankäyttö ja hulevesien hallinta Hydrologia ja sääolosuhteet Suojelualueet Kulttuuriperintökohteet Haavoittuvat kohteet Toteutuneet tulvat Mahdolliset tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit Ilmastonmuutoksen vaikutus Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Tulvavaarakartat tulvariskialueiden tunnistamisessa Muutoksia alustavien hulevesitulvakarttojen lähtötietoihin Paikkatietoanalyysit tulvariskialueiden tunnistamisessa Tulvariskialueet Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista Kirjallisuus Kuvaluettelo Kuva 1 Tutkimusalueen rajaus... 5 Kuva 2 Hulevesien aiheuttamia ongelmia Varkauden kaupungin alueella pistemäisesti esitettynä Kuva 3 Ote Varkauden kaupungin alueen alustavasta hulevesitulvakartasta noin 1/100a rankkasateen aiheuttamalla tulvalla. Alustavat hulevesitulvakartat ovat oiva työkalu selvitysalueen tulvavaaravyöhykkeiden tarkastelua varten. Vesisyvyydet on luokiteltu välein , , 0.5 1, 1 2 ja yli 2 [m]. (SYKE 2018) Kuva 4 Tarkastelussa mukana olleet tulvan kannalta haavoittuvat kohteet pistemäisinä kohteina Kuva 5 Rajaus Kangaslammin Kivenlahdentien ympäristöstä Kuva 6 Rajaus Könönpellon asuinalueelta Kuva 7 Rajaus Taipaleen alueelta. Ylempi kuva kuvastaa harvinaisen noin kerran sadassa vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttamaa tulvaa, ja alempi erittäin harvinaisen rankkasateen (esim. Pori 2007) aiheuttamaa tulvaa. 15 Kuva 8 Rajaus Pussilantien rummuista ja asuinalueesta Lajunniemen kohdalla Kuva 9 Rajaus Joutenlahden laskuojan alueelta Kuva 10 Rajaus Stora Enson tehdasalueelta Kuva 11 Pätkä alustavan hulevesitulvakartan (1/100) mukaan veden alle jäänyttä rautatietä Savonmäen kohdalla Taulukkoluettelo Taulukko 1 Sademäärien kehitys kuukausittain jaoteltuna vuosina Varkauden Kosulanniemen säähavaintoasemalta (Pirinen et al. 2012) Taulukko 2 Tarkempaa arviointia varten tehtyyn rajaukseen johtaneet tarkastelut Liitteet Liite 1. Indikaattoreita ja vaikutuksia sekä merkittävän hulevesitulvan kriteerejä vahinkoryhmittäin (Kuntaliitto 2018) Liite 2. Maankäyttökartta (SYKE 2018) 2

3 1 Taustaa Laki hulevesitulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä Niiden mukaan kunnat vastaavat hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Lain ja asetuksen avulla toimeenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (2007/60/EY), jonka tarkoitus on ollut luoda viitekehys tulvariskien arviointia ja hallintaa varten Euroopassa ja täten parantaa jäsenvaltioiden varautumista tulvimiseen. Tavoitteena on käsitellä tulvien vahingollisia seurauksia yhtenäisellä ja koordinoidulla tavalla (Müller 2013) ja edistää tulviin varautumista, pyrkiä vähentämään tulvariskejä sekä ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia ja pitkäaikaisia haittoja ihmisten terveydelle, ympäristölle, kulttuuriselle perinnölle ja taloudelliselle toiminnalle. (Heintz et al. 2012). Hulevesitulvariskien alustava arviointi on ensimmäinen osa hulevesitulvariskien hallinnan kolmiportaista suunnitteluprosessia. Prosessi on jatkuva ja se toistuu kuuden vuoden välein (Finlex 2010a). Tulvalain mukaiseen hulevesitulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluu alustavan arvioinnin lisäksi tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville riskialueille. (Finlex 2010a; Finlex 2010b.) Hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa tavoitteena on selvittää alueet, joilla tulvista voi aiheutua merkittävää vahinkoa (Suomen Kuntaliitto 2018). Kunnan tulee alustavan arvioinnin perusteella nimetä merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta, ettei kunnassa ole tällaisia alueita mennessä (Suomen Kuntaliitto 2018). Osallistumisesta ja tiedottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö ja rakennuslain 62, 65 ja 67 :ssä säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kunnan nimeämispäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Lain mukaan tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen keittymisestä saatavilla olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Alustava arviointi perustuu olemassa olevaan tietoon, joten laajoja uusia selvityksiä ei arviointia varten tehdä. Arvioinnissa kerätään tiedot toteutuneista ja mahdollisista tulevaisuuden tulvista ja niiden haitallisista vaikutuksista. Hulevedet ovat taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Hulevesiin kuuluvat muun muassa rakennusten katoilta, maan ja tien pinnalta ja lentokentiltä poisjohdettavat vedet. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan esimerkiksi asemakaavoitettuja alueita, suunnittelutarvealueita sekä muita erillisiä tiiviin rakentamisen asutusalueita. Hulevesitulvista voidaan käyttää myös nimitystä taajama- tai rankkasadetulva. Hulevesitulvien alustavassa arvioinnissa otetaan huomioon sekä rankkasateista aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla että vesistöä pienempien uomien (oja, noro, alle 10 km 2 :n valuma-alue) tulviminen. Hulevesitulvat ovat yleensä nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia. Hulevesitulvien luonteesta johtuen tulvariskien hallintatoimenpiteitä ei ole kustannustehokasta, eikä edes mahdollista, suorittaa kaikkialla samaan aikaan, joten hulevesitulvariskien alustavassa arvioinnissa pyritään määrittämään alueet, joilla tulvariskit ovat suurimpia ja jotka vaativat täten tarkempaa tarkastelua. Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa ajanjaksoa, joka keskimäärin kuluu ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esimerkiksi todennäköisyys kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (1/100a) esiintymiselle jonakin valittuna vuonna on 1 %. 3

4 1.1 Alustavan arvioinnin tarkistustarve Hulevesitulvariskien alustavat arvioinnit tehtiin ensimmäisen kerran vuonna Kuntien tulee tarkistaa ja tarpeen tullen päivittää vuoden 2011 alustava hulevesitulvariskien arviointi vuoden 2018 loppuun mennessä. Vuoden 2011 jälkeen tulvariskien tarkasteluun on tullut uutta tietopohjaa muun muassa seuraavasti: Suomen Ympäristökeskuksen laatimat alustavat hulevesitulvakartat, jotka auttavat tulvariskialueiden tunnistamisessa. Alustavat hulevesitulvakartat ovat saatavilla harvinaiselle eli noin kerran sadassa vuodessa toistuvalle tulvalle, sekä erittäin harvinaiselle kuten muun muassa Porin 2007 rankkasateen aiheuttamalle tulvalle. Ensimmäisellä arviointikierroksella Varkauden kaupungin alueelta ei nimetty yhtäkään merkittävää hulevesitulvariskialuetta. Vuoden 2011 tehdyn arvioinnin jälkeen Varkauden kaupungin alueella ei ole ollut merkittäviä hulevesitulvavahinkoja aiheuttavia rankkasateita. Kuitenkin kohteet, joilla on hulevesiongelmia jo pienemmillä sateilla, antavat viitteitä alueista, joilla suuremmat hulevesitulvien aiheuttamat vahingot ovat mahdollisia harvinaisen rankkasateen aikana. Maankäytössä ei ole tapahtunut vuoden 2011 jälkeen sellaista oleellista kehitystä, joka olisi muuttanut aiemmin tehtyjä arvioita. Vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna uutta tietopohjaa tuo siis lähinnä alustavat hulevesitulvakartat, jotka tarjoavat mahdollisuuden kattavaan analyysiin tulvariskien ja tulva-alueiden paikkatietotarkastelun myötä. 1.2 Hulevesitulvariskien merkittävyyden arviointi Mahdolliset merkittävät hulevesitulvariskialueet nimetään alustavan arvioinnin perusteella. Hulevesitulvariskien merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja lain 620/ :ssä esitetyt yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset, joita ovat: vahingollinen seuraus ihmisten terveydelle tai turvallisuudelle välttämättömyyspalvelun, kuten vesihuollon, energiahuollon, tietoliikenteen, tieliikenteen tai muun vastaavan toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaavan taloudellisen toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen pitkäkestoinen tai laaja-alainen vahingollinen seuraus ympäristölle korjaamaton vahingollinen seuraus kulttuuriperinnölle Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon myös tulvan todennäköisyys ja alueelliset ja paikalliset olosuhteet (Finlex 2010a). Yksittäiseen vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus ei ole arvioinnissa ratkaisevaa, vaan merkittävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden lukumäärä, joka luo merkityksen myös yleiseltä kannalta. Merkittävien hulevesitulvariskialueiden lisäksi tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa alueita, joilla tulvariski on merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerejä vähäisempi ja joille ei täten ole perusteltua soveltaa kaikkia lainsäädännössä määrättyjä tulvariskien hallinnan suunnittelutoimenpiteitä. Yksittäisillä vahinkokohteilla tulvariskejä pystytään usein hallitsemaan kustannustehokkaimmin paikallisin 4

5 toimenpitein. Kuntien vastuulla on huolehtia hulevesitulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin nimetyillä merkittävillä hulevesitulvariskialueilla. Yleiseltä kannalta merkittävänä hulevesitulvana pidetään esimerkiksi seuraavia vahinkoja aiheuttavaa tulvaa (kts liite 1, Suomen Kuntaliitto 2018): yli 500 asukkaan evakuoimistarve kunnan ainoa tai useita terveydenhuoltorakennuksia, huoltolaitosrakennuksia, kouluja tai lasten päiväkoteja sijaitsee tulvan peittämällä alueella vedenjakelun pitkäaikainen keskeytyminen jäteveden puhdistamon tai jätevesiverkoston toiminnan häiriintyminen pitkäaikaisesti terveyttä uhkaavalla tavalla yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden kannalta merkittäviä elintarvike- ja lääketeollisuuskohteita tulva-alueella merkittävien voimalaitosten, sähköasemien tai tietoliikenneyhteyksien toiminnan pitkäaikainen keskeytyminen useiden tärkeiden tie- tai rautatieosuuksien katkeaminen useita aluehallintovirastojen luvittamia kohteita tai useita suojeltuja rakennuksia tulvaalueella, joille aiheutuisi tulvasta merkittävää vahinkoa 2 Tutkimusalue Varkauden kunta (kuva 1) sijaitsee Itä-Suomen läänissä Pohjois-Savon maakunnan eteläosassa. Varkauden pinta-ala on 524,48 km 2, josta maata on noin 385,63 km 2 (Maanmittauslaitos 2018). Kunnan rajanaapureita ovat Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Rantasalmi ja Savonlinna. Varkaus sijaitsee Saimaan syväväylän varrella ja sillä on rantaviivaa jopa 940 kilometriä (Varkauden kaupunki 2018b). Kuva 1 Tutkimusalueen rajaus 5

6 Kaupungin asukasluku on ja asukkaista noin 92% asuu taajama-alueella (Tilastokeskus 2018). Väestöennusteiden perusteella asukasluvun ennustetaan pienenevän asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä (Väestöennuste 2018). Varkauden kunnan alueella on kaksi pohjavesialuetta, Kaukolankangas ja Itkonsaari, jotka sijaitsevat lähellä Kangaslammin kylää (Keski-Savon ympäristötoimi 2018). Maaperä on Varkauden alueella enimmäkseen kalliota ja sekalajitteista maalajia. Keskustan alueella on täytemaata (Geologian tutkimuskeskus 2018). Tutkimus keskittyy kunnan taajama-alueille ja asemakaavoitetuille alueille. Varkauden kunnan alueella taajama-alueet painottuvat vahvasti kunnan luoteisosaan, jossa kaupungin keskusta sijaitsee valtateiden 5 ja 23 risteyksessä. Taajama-alueet ovat yhtenäiset lukuun ottamatta pienempää Kangaslammin aluetta kunnan keskiosassa. Kangaslammilla asuu 1200 asukasta (Varkauden kaupunki 2018a). 2.1 Maankäyttö ja hulevesien hallinta Varkauden pinta-alasta alle 10 % on asuin- tai liikerakennuskäytössä. Vettä läpäisemättömien pintojen osuus koko kunnan pinta-alasta arvioidaan olevan alle 1 %. Kaupungin keskus sijaitsee vesistön ympäröimällä alueella, mikä helpottaa hulevesien johtamista vesistöön. Väestöntiheys on koko kunnan osalta noin 44,6 asukasta/km 2 tai 60,7 asukasta/maakm 2 (Varkauden kaupunki 2018b). Keskusta-aluetta lukuun ottamatta Varkaus on väljästi asuttu. Taajama-alueet painottuvat vahvasti kunnan koillisosaan valtateiden 5 ja 23 risteyksen lähettyville. Varkauden kunnassa taajama-aste on noin 92% (Tilastokeskus 2018), joten suurin osa kunnan asukkaista asuu kyseisillä taajama-alueilla. Varkauden kunnalla on paljon maa-alaa keskustasta länteen, mutta näillä alueilla ei juurikaan ole rakennettua alaa, ne ovat harvalleen asuttuja ja ovat enimmäkseen metsää ja peltoja. Hulevesiverkosto keskittyy keskustan alueelle ja Kangaslammin alueelle. Hulevedet johdetaan Varkaudessa pääsääntöisesti erillisessä hulevesiviemäri-verkostossa ja niihin liittyvissä valtaojissa. Keskusta-alueilla on jonkin verran vettä läpäisemätöntä pintaa, kuten kattopintaa ja kestopäällystettyjä tie-, katu- ja pysäköintialueita, mutta myös rakentamatonta alaa, viheralueita ja esimerkiksi puistomaista metsää. Kuntakeskuksen yli 30 km2 alueesta vettä läpäisemättömiä pintoja arvioidaan olevan noin 20-30%. Alue on maastomuodoiltaan pääosin loivasti vaihtelevaa. Maaston korkeuserot, vesistöjen läheisyys ja riittävät hulevesien purkautumisreitit edesauttavat hulevesien hallintaa alueella. Tämän lisäksi kunnassa on toteutettu hulevesien hallinnan toimenpiteitä rakentamalla viivästysaltaita ja -ojastoja asuinalueille. 2.2 Hydrologia ja sääolosuhteet Varkauden pinta-alasta 138,85 km 2 on vesistöjä ja kaupungin keskus sijaitsee vesistön ympäröimällä alueella. Varkaudessa on useita kanavia: Alajärven, Piensaaren, Pitkälänniemen, Pussilantaipaleen ja Taipaleen kanavat. Vuosien välisenä aikana vuosisadannan keskiarvo Varkauden Kosulanniemen mittausasemalla on ollut noin 638 mm. Vastaavalla ajanjaksolla koko maan keskimääräinen vuosisadanta vaihteli paikasta riippuen mm:n välillä, alle 450mm ja yli 700mm keskimääräisen vuosisadannan ollessa hyvin harvinainen. Enimmäkseen keskimääräinen vuosisadanta vuosien välillä painottuu Suomessa mm välille. (Ilmatieteen laitos 6

7 2012.) Varkauden voidaan täten katsoa olevan kohtalaisen runsassateista aluetta. Sademäärän vaihtelut vuosien välillä voivat Suomessa olla huomattavan suuria. Varkauden Kosulanniemen sääasemalta on havaittu taulukon 1 mukaiset tiedot sademääriin liittyen vuosina (Pirinen et al. 2012). Taulukko 1 Sademäärien kehitys kuukausittain jaoteltuna vuosina Varkauden Kosulanniemen säähavaintoasemalta (Pirinen et al. 2012). Varkaus Kosulanniemi Sademäärä [mm] Sadepäivät [kpl] kk Keskimäärin Max Vuonna Min Vuonna 0,1 mm Vuosi Suurin vuorokausisade [mm] Tarkastelujakson perusteella Kosulanniemen mittausasemalla sadepäivien ( 0,1 mm) määrä vuosien aikana on vaihdellut välillä per kuukausi. Suurin osa vuotuisesta sademäärästä tulee loppukesästä kesä-elokuussa, vaikka sadepäiviä on kesällä kuukautta kohden vähiten. Sateet tulevat kesällä voimakkaampina sade- ja ukkoskuuroina kuin muina vuodenaikoina ja voivat nostattaa äkisti taajamatulvia. Syksyllä ja talvella sadepäivä on useammin, mutta vuorokautiset sademäärät pienentyvät. 2.3 Suojelualueet Varkauden kunnan alueella sijaitsee neljä Natura aluetta: Joutenvesi Pyyvesi (aluekoodi FI , ha), Linnansaari (aluekoodi FI , ha), Ruokojärvi ja Mula (aluekoodi FI , 386 ha) sekä Puolihongansuon metsä (aluekoodi FI , 22 ha). Näistä Puolihongansuon metsä sijaitsee kokonaan Varkauden kunnan alueella, muut osittain. Ruokojärvi ja Mula -alue sijaitsee Varkauden kaupungin tuntumassa. (Ympäristöhallinto 2017.) 2.4 Kulttuuriperintökohteet Tarkasteltaessa tulvariskiä kulttuuriperinnölle huomioidaan tulva-alueella sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, suojellut rakennukset, arvokkaat arkisto- ja kokoelmatilat sekä kirjastot. Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristön muodostavat rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. (Kähkönen 2015.) Rakennusperintöä ovat 7

8 ihmisen rakentamat kohteet ympäristössä, eli yhdyskuntarakenne, rakennukset ja rakenteet kuten tiet, sillat, kanavat ja kadut. Kulttuurimaisemat ovat syntyneet ihmisen ja luonnon yhteisvaikutuksen alaisena. Kiinteät muinaisjäännökset ovat muinoin eläneiden ihmisten toiminnasta säilyneitä jälkiä maisemassa tai maaperässä. (Berghäll & Pesu 2008.) Varkauden kunnan alueella on 31 kiinteää muinaisjäännöstä ja valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY) löytyy alueelta 7. Vaalittavia valtion rakennusperintökohteita alueella on (rakennuksia ja alueita) yhteensä kolme: Varkauden kirkko sekä Manttaalisäätiön talo ja pihapiiri. (Museovirasto 2018) Museoita Varkaudessa on 4 ja kirjastoja kaksi: Varkauden kaupunginkirjasto ja Kangaslammin lähikirjasto. 2.5 Haavoittuvat kohteet Haavoittuvia kohteita hulevesitulvien osalta ovat tulva-alueella asuvat ihmiset, vaikeasti evakuoitavat kohteet, jätevedenpuhdistamot ja -pumppaamot, teollisuuden rakennukset (mahdollinen ympäristöriski, elintarvike- ja lääketeollisuus), satamat, lentoasemat, voimalaitokset, tietoliikenteen rakennukset, katkeavat tiet, kadut ja rautatiet, ympäristölupavelvolliset kohteet, muinaisjäännökset, kulttuuriympäristö ja kirjastot, arkistot sekä museot. Vaikeasti evakuoitavia kohteita ovat muun muassa terveydenhuoltorakennukset (sairaala, terveysasema ja neuvolat), huoltolaitosrakennukset (mm. vanhainkodit, lastenkodit, palvelutalot ja ryhmäkodit), koulut (alakoulut, yläkoulut ja lukiot) sekä päiväkodit. Erityisesti esimerkiksi sairaaloissa ja vanhainkodeissa olevien ihmisten liikkuminen on rajoitettua. Nämä kohteet ja niiden tiedot tulisi tarkistaa mahdollisen tarkemman tulvariskikartoituksen yhteydessä, jotta kohteiden tulvasuojelua ja pelastusreittejä voidaan suunnitella paremmin. Varkaudessa on seitsemän peruskoulua Kangaslammilla, Luttilassa, Puurtilassa, Kuoppakankaalla, Könönpellossa, Lehtoniemessä sekä Repokankaalla. Yläkouluja on yksi, Kuoppakankaalla luokat käsittävä yhtenäiskoulu, jonka nimi on Waltterin koulu. Varkauden kaupunkialueen asuma- ja teollisuusjätevedet käsitellään Akonniemen jätevedenpuhdistamoilla. Puhdistamolle johdetaan myös Leppävirran kunnan kirkonkylän sekä Sorsakosken taajaman jätevedet (noin m 3 /d). Kangaslammin kaupunginosan jätevedet käsitellään erillisessä puhdistamossa. Jätevedenpumppaamoita on 61 kappaletta. (Keski-Savon vesi 2018.) Varkaudessa toimii runsaasti eri teollisuusalojen yrityksiä, joista suurimmat toimijat ovat Stora Enso, Foster Wheeler ja Andritz. Stora Enson tehtaat ovat myös ympäristölupavelvollisia kohteita. Rahtiliikennesatamia on Varkaudessa kaksi ja rautatieasemia yksi kappale. Varkauden kaupungin satamalaitos hallinnoi Akonniemen rahtisatamaa ja Taipaleen rahtisatamaa. Akonniemi toimii ulkomaan rahtiliikenteen satamana ja se sijaitsee Akonlahdessa Satamatien päässä. Taipaleen rahtisatama taas on kotimaan liikenteen rahtisatama ja se sijaitsee Taipaleen kanavan alapuolella. Kaupunki sijaitsee kahden valtatien risteyksessä, jonka lisäksi Varkauden halki kulkee junarata. Kangaslampi on kaupungin ainut kirkonkylä. Kirkonkylällä on Varkauden kaupungin yhteispalvelupiste, koulu ja liikuntahalli sekä vanhusten palvelukeskus ja terveysasema. Varkauden seurakunnalla on Kangaslammilla kirkko ja seurakuntasali. Kirkonkylällä on myös apteekki ja päivittäistavarakauppa. Kangaslammin alueeseen kuuluu kaupungin läheinen Harjurannan kylä sekä Viljolahden kylä sekä muita pienempiä kyliä. Kangaslammin yhdistää Etelä-Savoon Tappuvirran lossi. Kangaslammin nähtävyyksiin kuuluu muun muassa kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus Manttu sekä Härkämäen observatorio. (Varkauden kaupunki 2018a.) 8

9 2.6 Toteutuneet tulvat Kerätyn kokemusperäisen tiedon perusteella Varkauden kaupungin alueella ei ole tapahtunut hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaisia merkittäviä vahingollisia seurauksia. Tiedossa on kuitenkin yksittäisiä kohteita, joissa hulevedet ovat vahingoittaneet kaupungin toimintaa tai omaisuutta esimerkiksi virtaamalla kellaritiloihin tai pannuhuoneisiin. Rankkasateen aikana hulevedet ovat aiheuttaneet myös ongelmia alikulkutunneleissa usein kaivon tukkeutumisen tai rummun jäätymisen vuoksi. Hulevesiongelmia aiheuttaa monesti juuri kapasiteetin riittämättömyys tai hulevesiviemärin tai ojan tilapäinen tukkeutuminen. Myös loiva pituuskaltevuus ja purkupisteiden korkeusasema luovat haasteita hulevesien virtaamiselle. Selvitystä varten saatiin tietoon yhteensä 38 hulevesien aiheuttamaa ongelmaa (kuva 2). Toteutuneita tulvakohteita tarkastellessa tulee huomioida, että tapahtumia ei ole luokiteltu tulvahaitan vakavuuden eikä ajankohdan mukaan. Merkittyjen ongelmakohteiden lisäksi muun muassa Lehtoniemen tiedetään olevan erityisen alavaa aluetta, jossa vahinkoja aiheuttavat tulvat olisivat mahdollisia. Myös Joutenlahden laskuojaan laajalta valuma-alueelta hulevesiä kuljettavan pääviemärin rumpujen kapasiteettia arvellaan pieneksi (Ramboll 2017). Kuva 2 Hulevesien aiheuttamia ongelmia Varkauden kaupungin alueella pistemäisesti esitettynä. Tiedossa olevat tulvat ovat toteutuneet viime vuosina, eikä niistä ole aiheutunut laajamittaisia vahinkoja. Maankäytössä ei ole viime vuosina tapahtunut merkittäviä muutoksia, joten aiemmin 9

10 toteutuneiden tulvien vaikutukset nykytilanteessa olisivat samaa suuruusluokkaa kuin mitä vaikutukset tapahtumahetkellä ovat olleet. 3 Mahdolliset tulevaisuuden tulvat ja tulvariskit Tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien arviointi perustuu tietyn suuruisen rankkasateen aiheuttaman hulevesitulvan mahdollisiin vaikutuksiin. Arvioinnissa on käytetty tapahtuneisiin rankkasateisiin perustuvaa toistuvuudeltaan vähintään kerran sadassa vuodessa esiintyvää sadantaa ja tällaisen sateen aiheuttaman tulvan vahingollisia seurauksia. 3.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus Ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesivaroihin, ympäristöön ja yhteiskuntaan on jo osin havaittavissa ja niiden arvioidaan lisääntyvän vuosisadan loppua kohti edettäessä. Sadeilmasto on mallien mukaan muuttumassa äärevämmäksi. Vaikutukset ilmastonmuutoksesta tulevat Suomessa näkymään erityisesti keskilämpötilojen nousuna sekä sadannan ja sään ääri-ilmiöiden, kuten myrskyjen ja tulvien, lisääntymisessä. Ennusteiden mukaan sadanta kasvaisi Suomessa merkittävästi, keskimäärin 6-11 % (Ruosteenoja et al. 2016) jo noin kolmenkymmenen vuoden kuluessa ja alueellisten ilmastomallituloksien perusteella myös sateiden rankkuuden odotetaan voimistuvan. Lisääntyvät sademäärät lisäävät rakennetuilla alueilla kertyviä hulevesimääriä ja täten tulvariskejä, sillä tulviminen on herkkä erityisesti sadannan ja sen varastoitumisen vaihteluille. Hulevesiverkoston kapasiteetti saattaa ylittyä etenkin hetkellisten rankkasateiden aikana. 3.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin Maankäytön suunnittelu on keskeinen toimenpide hulevesien hallintasuunnitelmia tehtäessä, sillä yhdyskuntarakenteen tiivistyessä vesi ei imeydy maahan yhtä tehokkaasti. Tiiviissä kaupunkiympäristössä hulevedet ja erityisesti niiden poisohjaaminen on pakko huomioida hyvin, jotta hulevedet eivät aiheuta ongelmia kovalla sateella. Erityisesti keskusta-alueilla on paljon vettä läpäisemätöntä pintaa, mikä lisää hulevesien muodostumista. Kunnan alueella on suunnitteilla maankäytön muutoksia joilla on vaikutusta pintavaluntaan ja hulevesien kertymiseen. Muun muassa Varkauden Joutenlahteen suunnitellaan mittavaa kaupan ja palvelujen aluetta. Alueen väestömäärän mahdollinen väheneminen voi vähentää tulvariskejä etenkin harvaan asutuilla alueilla. Toisaalta väestön keskittyminen taajamiin voi lisätä tulvariskejä, mikäli hulevesiä ei huomioida tarkasti uusien asuinalueiden suunnittelussa. Tiivistyvästä kaupunkirakenteesta johtuva hulevesien muodostumisen kasvu aiheuttaa vastaavaan vaikutuksen kuin sademäärien kasvu, eli hulevesien aiheuttamien tulvien ja potentiaalisten tulvakohteiden määrän lisääntymisen. Tämän ennakointi tai kohdentaminen ei ole kuitenkaan koko kaupungin tasolla mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Rakentamisen hulevesivaikutusten selvittäminen ja niihin varautuminen esitetäänkin tehtävän maankäytön suunnittelun yhteydessä. 3.3 Tulvavaarakartat tulvariskialueiden tunnistamisessa Tulvariskien arvioimiseksi on olennaista tunnistaa tulville mahdollisesti alttiit alueet. Kokemusperäisen tiedon lisäksi arvioinnissa hyödynnettiin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) tarjoamia alustavia hulevesitulvakarttoja. Tarkoituksena oli tehdyn mallinnuksen ja paikkatietotarkastelujen avulla etsiä kohteita, joissa hulevesien aiheuttamat tulvat voisivat olla mahdollisia kaupunkirakenteesta johtuen. Alustavien hulevesitulvakarttojen perusteella on 10

11 mahdollista tarkastella mitkä alueet ovat tulvavaarassa tietyn suuruisen rankkasateen aiheuttaman hulevesitulvan myötä ja täten arvioida tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvien hulevesitulvien vaikutuksia kunnan alueella. Kuvassa 3 on esitetty osa alustavaa hulevesitulvakarttaa Varkauden keskustan alueelta. Kuva 3 Ote Varkauden kaupungin alueen alustavasta hulevesitulvakartasta noin 1/100a rankkasateen aiheuttamalla tulvalla. Alustavat hulevesitulvakartat ovat oiva työkalu selvitysalueen tulvavaaravyöhykkeiden tarkastelua varten. Vesisyvyydet on luokiteltu välein , , 0.5 1, 1 2 ja yli 2 [m]. (SYKE 2018) Tulvakohteissa hulevesien kertyminen ja johtuminen tapahtuu lähiympäristöä alempana oleviin painanteisiin. Jotta merkittävää haittaa aiheuttavan hulevesimäärän muodostuminen olisi mahdollista, tulisi painanteen valuma-alueen olla riittävän laaja ja rakennettu. Pelkkä vedenpinnan nousu ei vielä automaattisesti aiheuta vahinkoa, vaan painanteessa tai sen välittömässä läheisyydessä olevia häiriintyviä kohteita, kuten rakennuksia tai kulkuväyliä, tulee tarkastella. Veden johtumiseen painanteeseen ja mahdolliseen tulvimiseen vaikuttavat myös rakennetut hulevesi- ja sekaviemäriverkostot. Alustavat hulevesitulvakartat perustuvat paikkatietojärjestelmään ja ne on tuotettu pintavaluntamallilla kaikille Suomen taajama-alueille ja asemakaavoitetuille alueille. Tulvavaarakartalla esitetään tulvan laajuus ja vaaran aste, syvyys, karttapohjalla tietyllä todennäköisyydellä. Kartat on valmistettu digitaalisen korkeusmallin ja vedenkorkeustiedon avulla. (Suomen Kuntaliitto 2018.) Mallinnuksen lähtötietoina on laserkeilauksella tuotettu KM2 korkeusmalli, jonka ruutukoko on 2 m ja korkeustarkkuus parempi kuin 30 cm. Mallinnus tehtiin 6 x 6 km karttalehdittäin (1:10 000). Laskennan tulokset, eli suurin vesisyvyys ja virtausnopeus jokaisessa laskentapisteessä, on otettu 4h kohdalla simuloinnin alusta. Laskennassa käytettiin vakiohäviötä 10 mm/h alueilla, joiden oletettiin olevan hulevesijärjestelmän piirissä. (Ympäristöhallinto 2017d.) Alustavien hulevesitulva-karttojen avulla voi tarkastella harvinaista noin kerran sadassa vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttamaa tulvaa, sekä erittäin harvinaisen rankkasateen aiheuttamaa tulvaa, joka vastaa esimerkiksi Porin vuoden 2007 rankkasadetulvaa. 11

12 3.3.1 Muutoksia alustavien hulevesitulvakarttojen lähtötietoihin Kunnalla on halutessaan mahdollisuus esittää muutoksia alustavien hulevesitulvakarttojen lähtötietoihin, jotta hulevesitulvan peittämiä alueita saadaan kuvattua tarkemmin (Suomen Kuntaliitto 2018). Virheitä saattaa aiheuttaa muun muassa mallista puuttuvat hulevesiputket ja rummut. Kaikista kunnan alueen rummuista ja putkista ei ollut tietoa halkaisijoiden ja sijaintien osalta. Hulevesiverkosto keskittyy Varkaudessa keskustan alueelle ja Kangaslammin alueelle. Kangaslammin alueella verkoston koostuu kuitenkin niin pienistä putkista, että niillä ei ole suurta vaikutusta pintavaluntamallin kannalta. Korjauksia tehtiin 20 kappaletta, ja lisäysten halkaisijoiden keskiarvo oli yli 900mm. Pääasiassa korjauksia tehtiin siis ainoastaan halkaisijaltaan vähintään 500mm putkien ja rumpujen osalta. Tarkoituksena oli saada kuvattua hulevesitulvan laajuutta ja syvyyttä mahdollisimman totuudenmukaisesti taajama-alueilla. 3.4 Paikkatietoanalyysit tulvariskialueiden tunnistamisessa Tässä selvityksessä tulvariskialueiden tunnistamista varten yhdistettiin kerätyt tiedot hulevesitulvakarttojen mukaisista mahdollisista tulvakohteista, toteutuneista tulvista sekä tulvan kannalta haavoittuvista kohteista. Kuvassa 4 on esitetty tarkastelussa mukana olleet pistemäiset kohteet. Kuva 4 Tarkastelussa mukana olleet tulvan kannalta haavoittuvat kohteet pistemäisinä kohteina. Tulvariski muodostuu tulvan vaarasta sekä sille altistuvien haavoittuvuudesta (Klijn et al. 2015). Tämän vuoksi tulvan laajuuden ja syvyyden lisäksi on tärkeää tietää, kuinka haavoittuva taajamaalue on kyseisille vaaroille. Alustavien hulevesitulvakarttojen ja toteutuneiden tulvien avulla tunnistettujen mahdollisten tulvakohteiden lähialueelta määritettiin kappaleessa esitettyjen aineistojen osalta mahdolliset häiriintyvät kohteet. 12

13 Rakennusten, suojelualueiden, teollisuuslaitosten ja teiden jne. sijaintitiedot ovat nykyisin saatavissa paikkatietorekistereistä ja tiedot voidaan sijoittaa paikkatieto-ohjelmilla kartalle. Kun paikkatietojen sijaintia verrataan arvioituun tulva-alueeseen, voidaan todeta, mitkä kohteet tulva voi saavuttaa. Paikkatietotyökalujen käyttö tulvariskien alustavassa arvioinnissa mahdollistaa mahdollisimman yhdenmukaisen kriteerien soveltamisen tulvariskialueiden tunnistamisessa. Tulvariskien alustavassa arvioinnissa ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista käydä kaikkia kohteita tarkasti ja yksityiskohtaisesti läpi, joten tarkastelu tehtiin karkealla tasolla. Tarkempi tarkastelu tehdään mahdollisten tulvavaara- ja tulvariskikartoitusten yhteydessä. 4 Tulvariskialueet Varkaudesta rajattiin tehtyjen tarkastelujen perusteella kuusi tulvaherkkää aluetta, joilta selvitettiin tulvariskien merkittävyyttä. Alueet ovat eri kokoisia, ja tarkempaan tarkasteluun johtivat tapauskohtaisesti hieman eri perustelut. Taulukossa 2 on esitetty yhteenveto analyysin perusteella rajatuista Varkauden kaupungin alueen alustavista hulevesitulvariskialueista ja rajaukseen johtaneista tarkasteluista. Alustavia hulevesitulvariskialueita arvioitiin tulvan vahinkoryhmille mahdollisesti aiheuttaman vahingon avulla. Lisäksi selvitettiin, onko rajatulla alueella joitakin erityiskohteita, jotka on syytä ottaa huomioon tulvariskialueen merkittävyyttä arvioitaessa. Taulukko 2 Tarkempaa arviointia varten tehtyyn rajaukseen johtaneet tarkastelut. Alue Alustava Toteutuneet tulvat hulevesitulvakartta x x (1) Haavoittuvia kohteita 1 Kivenlahdentie (Kangaslammi) 2 Könönpelto x x 3 Taipale x x (6) 4 Lajunniemi x x (3) x 5 Joutenlahti x x (1) x 6 Stora Enson tehtaat x x Tarkastelussa mukana olleet haavoittuvat kohteet (kts. kappale 2.5) ovat asuinrakennuksia lukuun ottamatta sijainniltaan ja korkeusasemaltaan lähes kaikki sellaisia, että alustavien hulevesitulvakarttojen mukaan ne eivät sijaitse tulvavaara-alueella. Tulvan mahdollisesti aiheuttamia vahinkoja arvioitiin joka alueen osalta vahinkoryhmittäin ottaen huomioon merkittävyyden kriteerit (liite 1). 1 Kivenlahdentie (Kangaslammi). Alustavien hulevesitulvakarttojen (1/100) mukaan Kivenlahdentien ympäristöön näyttäisi kertyvän jonkin verran vettä (kuva 5). Alueella on ollut hulevesien kanssa jo aikaisemmin ongelmia, mutta tällöin kyseessä on ollut rumpujen jäätymisen aiheuttama haitta. Mahdollisella tulva-alueella on vaarassa kastua arvioiden mukaan 2-3 kiinteistöä. 13

14 Kuva 5 Rajaus Kangaslammin Kivenlahdentien ympäristöstä. 2 Könönpelto. Alustavan hulevesitulvakartan (1/100) mukaan tulvavaara-alueella sijaitsee jonkin verran asuinrakennuksia (kuva 6). Kyseessä on suhteellisen alava alue, ja alueen hulevesiverkosto koostuu halkaisijaltaan pienistä putkista. Alueella on enimmäkseen rivi- ja omakotitaloja, joista noin 5 8 arvioidaan olevan vaarassa kastua harvinaisen rankkasateen aiheuttamalla tulvalla. Kuva 6 Rajaus Könönpellon asuinalueelta. 3 Taipale. Alueella on ollut aikaisemmin hulevesien kanssa ongelmia liestyvien ojien takia. Lisäksi alustavan hulevesitulvakartan mukaan vettä kertyy ojan varrella erityisesti tienalitusten kohdissa (kuva 7) ja painanteisiin. Vesi näyttäisi kuitenkin kertyvän turvallisille alueille. Tämä todettiin myös tarkastellessa aluetta erittäin harvinaisen rankkasateen aiheuttaman tulvan (esim. Pori 2007) perusteella (kuva 7). 14

15 Kuva 7 Rajaus Taipaleen alueelta. Ylempi kuva kuvastaa harvinaisen noin kerran sadassa vuodessa toistuvan rankkasateen aiheuttamaa tulvaa, ja alempi erittäin harvinaisen rankkasateen (esim. Pori 2007) aiheuttamaa tulvaa. 4 Lajunniemi. Pussilantien alittavien rumpujen kapasiteetin kanssa on ollut aikaisemmin haasteita. Alustavat hulevesitulvakartat tukevat tätä havaintoa. Hulevedet vaikuttaisivat kertyvän tien toisella puolella olevalle asuinalueelle (kuva 8) karttaan tehdyistä korjauksista huolimatta. Mahdollisella tulva-alueella on arvioiden mukaan vaarassa kastua 8-10 kiinteistöä. 15

16 Kuva 8 Rajaus Pussilantien rummuista ja asuinalueesta Lajunniemen kohdalla. 5 Joutenlahden laskuojan alueella sijaitsee alustavan hulevesitulvakartan (1/100) mukaan rakennuksia tulvavaara-alueella (kuva 9). Alueella on myös kolme polttoaineen jakelupistettä. Alueella on arvioitu olevan liian vähän sadevesikaivoja. Rumpujen ja kaivojen kuntoon ja kapasiteettiin suositellaan kiinnitettävän huomiota etenkin alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Kuva 9 Rajaus Joutenlahden laskuojan alueelta. 6 Stora Enson tehdasalueella on alustavan hulevesitulvakartan mukaan teollisuutta tulvan peittämällä alueella (kuva 10). Vettä näyttäisi kertyvän Stora Enson tehdasalueella muutamien rakennusten ympärille. Kyseessä on ympäristölupavelvollinen kohde, mutta sen toiminta ei ole 16

17 yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta merkittävää. Ympäristön pilaantumisen kannalta tulvat voivat kuitenkin aiheuttaa vahinkoa, etenkin mikäli ne haittaavat tehdasalueen jätevesien pumppaamon toimintaa (Varkaus 2011). Alueella ei ole ollut todettuja hulevesiongelmia. Kuva 10 Rajaus Stora Enson tehdasalueelta. Myös Lehtoniemen alavaa aluetta tarkasteltiin lähemmin, mutta siellä ei ole todettu ongelmia hulevesien kanssa, eikä vettä vaikuta alustavan hulevesitulvakartan perusteella kertyvän haavoittuvien kohteiden lähelle. Vettä kertyy kyllä paikoin, mutta toistaiseksi turvallisille metsäisille alueille. Hulevedet kannattaa kuitenkin huomioida hyvin alueen suunnittelussa, etenkin mikäli vettä läpäisemättömän pinnan ala lisääntyy. Valtateille ja tieosuuksille ei arvioiden mukaan näytä kertyvän juurikaan vettä, mutta erityisesti Valtatie 5 alittavat alikulut ovat aiheuttaneet haasteita aikaisemmin hulevesien kannalta. Paikoitellen tulva-alueen alle jää tarkastelun perusteella jonkin verran osia eri teistä, mutta nämä tiepätkät on mahdollista sulkea ja kiertää. Rautateillä muutamat pätkät ovat tulvakarttatarkastelun perusteella tulva-alueella (kuva 11). Näiden kohteiden lisäksi ihmisten terveydelle vahingollinen seuraus voisi aiheutua myös jätevesien tulvimisesta esimerkiksi kiinteistöön jätevesiviemäreiden tulviessa. Kuva 11 Pätkä alustavan hulevesitulvakartan (1/100) mukaan veden alle jäänyttä rautatietä Savonmäen kohdalla. 17

18 Tarkasteltuja alueita ei voida pitää tulvariskien hallinnasta annetun lain mukaisina merkittävinä tulvariskikohteina, sillä arvioidut vaikutukset vahinkoryhmittäin eivät täytä liitteen 1 mukaisia merkittävän tulvariskialueen kriteerejä. Täten hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin perusteella Varkaudessa ei ole yhtään merkittävää hulevesitulvariskialuetta. Tarkastelluilla alueilla kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota hulevesien hallintaan alueiden suunnittelussa. 5 Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista Tämän selvityksen tavoitteena oli tarkastella Varkauden kaupungin alueen mahdollisia hulevesitulvariskejä hyödyntäen tarkasteluissa muun kerätyn aineiston lisäksi Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) laatimia alustavia hulevesitulvakarttoja. Tarkoituksena oli selvittää, onko Varkauden kaupungin alueella merkittäviä hulevesitulvariskialueita, tai niin kutsuttuja muita tulvariskialueita eli hulevesitulvaherkkiä alueita. Muiden tulvariskialueiden tulvariskit ovat merkittäviä tulvariskialueita vähäisempiä vahinkoryhmille aiheutuvan vahingon mukaan arvioituna. Alustaviin hulevesitulvakarttoihin tehtiin korjauksia kunnan hulevesiverkostosta saatujen tietojen perusteella. Korjauksia tehtiin yhteensä 20 kappaletta ja niiden keskiarvo oli halkaisijaltaan yli 900 mm. Hulevesitulvariskien alustava arviointi pohjasi tässä tutkimuksessa alustavien hulevesitulvakarttojen lisäksi toteutuneisiin tulviin ja tulvan kannalta haavoittuviin kohteisiin. Toteutuneiden tulvien osalta tarkastelussa oli mukana 38 hulevesiongelmaa Varkauden kaupungin alueelta. Aineisto ei sisältänyt tietoa ajankohdista tai toistuvuuksista, eikä niitä ole luokiteltu tulvahaitan vakavuuden mukaan. Kyseinen aineisto auttoi kuitenkin yhdessä alustavan hulevesitulvakartan kanssa tunnistamaan alueet, joilla vahinkoja aiheuttava hulevesitulva olisi mahdollinen. Näiden alueiden osalta tutkittiin mahdollisten häiriintyvien kohteiden sijainteja, ja arvioitiin tämän perusteella alueen tulvariskiä. Edellä esitetyn arviointimenetelmän ja käytössä olleiden tietojen perusteella kaupungin alueelta ei tunnistettu alueita, joissa tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvä hulevesitulva voisi aiheuttaa yleiseltä kannalta merkittäviä vahingollisia seurauksia. Täten voidaan todeta, että käytetyn aineiston tehdyn alustavan arvioinnin perusteella Varkauden kaupungin alueella ei ole merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Tämän analyysin perusteella tunnistettiin kuitenkin kuusi tulvaherkkää aluetta Varkauden kaupungin alueelta, jotka olisi hyvä ottaa huomioon maankäyttöä suunnitellessa. Tämän lisäksi Varkaudessa saattaa esiintyä yksittäisiä tulvariskikohteita, jotka eivät nousseet analyysissä esille, mutta näiden selvittäminen vaatii hulevesitulvariskien alustavaa arviointia tarkempaa tarkastelua. 18

19 Kirjallisuus Berghäll, J. & Pesu, M. (2008). Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaiku- tukset ja haasteet Suomessa. Suomen ympäristö, 44. Finlex. (2010a). Laki tulvariskien hallinnasta ( /620). Saatavissa: Finlex. (2010b). Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) (tullut voi- maan ). Saatavissa: Geologian tutkimuskeskus. (2018). Karttapalvelut. Maankamara, Maaperä 1: Saatavissa: Heintz, M., Hagemeier-Klose, M. & Wagner, K. (2012). Towards a Risk Governance Culture in Flood Policy Findings from the Implementation of the Floods Directive in Germany. Water, 4(1), , doi: /w Ilmatieteen laitos. (2012). Tilastoja Suomen ilmastosta Pirinen, Pentti; Simola, Henriikka; Aalto, Juha; Kaukoranta, Juho-Pekka; Karlsson, Pirkko; Ruuhela, Reija. ISBN Saatavissa: Klijn, F., Kreibich, H., De Moel, H. & Penning-Rowsell, E. (2015). Adaptive flood risk management planning based on a comprehensive flood risk conceptualisation. Mitigation and Adaptation Strategies for Global Change, 20(6), Kähkönen, S. (2015). Kulttuuriympäristöohjelmien kulttuuriympäristö. Tahiti: taidehisto- ria tieteenä, 2015(4). Maanmittauslaitos. (2018). Pinta-alat kunnittain Saatavissa: Keski-Savon vesi. (2018). Vesi- ja viemärilaitos. [Viitattu ]. Saatavissa: Keski-Savon ympäristötoimi. (2018). Pohjavesivarat. [Viitattu ]. Saatavissa: Müller, U. (2013). Implementation of the flood risk management directive in selected European countries. International journal of disaster risk science, 4(3), Museovirasto. (2018). Kartta. Saatavissa: Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. (2012). Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmatieteen laitos, Helsinki. Ilmatieteen laitoksen raportteja 2012(1), 83 s. _2010.pdf?sequence=4 19

20 Ramboll. (2017.) Varkauden kaupunki, Vetovoimakeskuksen asemakaava hulevesiselvitys. Ruosteenoja, K., Jylhä, K & Kämäräinen, M. (2016). Climate projections for Finland under the RCP forcing scenarios. Geophysica, Volume 51, Issue 1: Suomen Kuntaliitto. (2018). Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin tarkistaminen 2. suunnittelukierroksella. Saatavissa: 44B A9D7DF335B7%7D/ SYKE (Suomen Ympäristökeskus). (2018). Varkauden kaupungin alustavat hulevesitulvakartat. Tilastokeskus. (2018). Kuntien avainluvut. [Viitattu ]. Saatavissa: Varkauden kaupunki. (2018a). Varkaus.fi. [Viitattu ]. Saatavissa: Varkauden kaupunki (2018b). Tietoa Varkaudesta. [Viitattu ]. Saatavissa: Väestöennuste. [viitattu ]. Saatavissa: 20_tau_002.html Ympäristöhallinto. (2017). Natura alueet Pohjois-Savossa. [Viitattu ]. Saatavissa: Asiaa koskevat säädökset Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010), erityisesti 7, 8, 17, 19 ja 20 Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010), erityisesti 1, 7 ja 8 Säädökset ovat ladattavissa osoitteesta Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2007/60/EY tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 20

21 Liite 1. Indikaattoreita ja vaikutuksia sekä merkittävän hulevesitulvan kriteerejä vahinkoryhmittäin (Suomen Kuntaliitto 2018). 21

22 Liite 2. Maankäyttökartta (SYKE 2018). Hulevesitulvakartta klo Kunnat CorineLandCover2012_20m Kerrostaloalueet Pientaloalueet Palveluiden alueet Teollisuusalueet Liikennealueet 1:250, mi km Maanmittauslaitos, Esri Finland Maanmittauslaitos, Esri Finland Maanmittauslaitoe SYKE 22