LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Aika: klo 18:30-21:05 Paikka: Kaupunginhallituksen kokoushuone LUETTELO KÄSITELLYISTÄ ASIOISTA Otsikko Sivu 63 Kokouksen järjestäytyminen 3 64 Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) 65 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen lausunto maakunta- ja sote-uudistuksesta 66 Tonttia (Urheilutie 17) koskevan suunnitteluvarauksen antaminen Kaupungin perinnän ulkoistaminen Järjestelmäasiantuntijan vakanssin lakkauttaminen ja IT-suunnittelijan vakanssin perustaminen Uuden luottamushenkilön valinta (Artjoki) Edustajan nimeäminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhtymäkokoukseen Stadens representant till samkommunsstämman för Västra Nylands folkhögskola Edustajan nimeäminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen Edustajan nimeäminen Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Edustajan nimeäminen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) kevätyhtymäkokoukseen Osallistuminen Epic-käyttäjäpäiville Vastaus valtuustoaloitteeseen, kaupunkipyöriä Kauniaisiin Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kauniaisten Urheilupuiston (Freedom Fund Arena) laajennusta varten otettavalle lainalle 33

2 PÖYTÄKIRJA 6/ Läsnä: Rehn-Kivi Veronica puh.joht. Rintamäki-Ovaska Tiina varapuh.joht. Johansson Johan j Stolt Sofia j Pesonen Juha j Ant-Wuorinen Lauri j Kurkela Heikki vj Ala-Reinikka Tapani KV:n pj Berg Finn KV:n I vpj Stenberg Stefan KV:n II vpj Masar Christoffer kj Söderlund Gun kaup.siht. Jahnsson Markus tied.siht. Poissa: Artjoki Risto j Allekirjoitukset Veronica Rehn-Kivi Gun Söderlund puheenjohtaja sihteeri Hyväksytty sähköpostitse Käsitellyt asiat Pöytäkirja tarkastettu Allekirjoitukset Sofia Stolt Tarkastettu sähköpostitse Pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville Kauniaisten kaupungin kotisivuilla Todistaa Karola Nyman ilmoitustaulun hoitaja

3 PÖYTÄKIRJA 6/ Kokouksen järjestäytyminen KH KH - toteaa kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsee pöytäkirjantarkastajan.... Kokouksen alussa Helsinki Business Hubin toimitusjohtaja Marja-Liisa Niini kos ki esitteli yhtiön toimintaa. Päätös: KH - totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi - valitsi jäsen Sofia Stoltin pöytäkirjantarkastajaksi.

4 PÖYTÄKIRJA 6/ Valiokuntien ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat (kuntalain 92 ) KH , sen puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja voivat kuntalain 92 :n mukaan ottaa KH:n käsiteltäväksi asian, joka on kuntalain lain nojal la siirretty KH:n alaisen toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan ja jossa asian omai nen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kuntalain mukaan KH:n käsiteltäväksi ei kuitenkaan saa ottaa lain tai asetuk sen mukaisia lupa-, ilmoitus-, valvonta- tai toimitusmenettelyä koskevia asioi ta, eikä yksilöön kohdistuvia opetustoimen, terveydenhuollon tai so siaa li toi men asioita. Kaupunginhallitukselle on lähetetty toimielinten ja yleishallinnon vi ran hal tijoi den päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä pää tök sistä. Otsikko-/päätösluettelo on esityslistan oheismateriaalina luot ta mushen ki löi den Extranetissä. Puheenjohtajalle pöytäkirjat ja vi ran hal ti ja pää tökset on toimitettu sähköisesti hallintosäännön 25 :n 3 momentin mää räyksen mukaisesti. Asia on otettava ylemmän toimielimen käsiteltäväksi sen ajan kuluessa, jos sa 134 :ssä tarkoitettu oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämän varmistamiseksi KH:n jäsenten tulee ilmoittaa ennen kokousta kaupun gin joh ta jal le, hallintopäällikölle tai kaupunginsihteerille ne päätökset, joi hin harkitsevat otto-oikeuden käyttämistä ja mielellään myös ne pää tökset, joista muutoin toivovat lisätietoja kokouksessa. KJ: Päätös: KH merkitsee tiedokseen toimielinten ja yleishallinnon viranhaltijoiden päätök set ja päättää olla käyttämättä kuntalain 92 :n mukaista ot to-oi keuttaan. Päätösehdotus hyväksyttiin.

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien yhteinen lausunto maakunta- ja sote-uudistuksesta 146/ /2016 KH Lisätiedot: kaupunginjohtaja Christoffer Masar, puh etunimi.sukunimi@kauniainen.fi Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tuoneet sote- ja maakuntauudistuksen haas tei ta ja vakavia puutteita esille lukuisissa lausunnoissaan. Nä ke myksiä ei ole juuri huomioitu uudistuksen valmistelussa. Kokonaisuus ei huomioi pääkaupunkiseudun erityispiirteitä ja se sisältää pääkaupunkiseudun ja kasvavien kaupunkien näkökulmasta lukuisia epäkohtia ja riskejä. Uudis tuk sen kokonaisuudesta ei ole ollut lainkaan mahdollisuutta lausua. Nyt pää kau pun ki seu dun kaupungit antavat yhteisen lausuntonsa. Maakunta- ja sote-uudistus on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, jon ka kokonaisvaikutukset ovat epäselvät Uudistuksessa on kyse maan hallintohistorian laajimmasta ja siten erittäin mo ni mut kai ses ta kokonaisuudesta. Lainsäädännön valmistelua on lei mannut vaikutusarviointien puutteellisuus. Erityisesti taloudellisiin vaikutuksiin ja asiakkaiden palvelujen sujuvuuteen liittyviin riskeihin on kiinnitetty liian vä hän huomiota. Koska vaikutusarvioinnit pohjautuvat puutteelliseen tut kimus tie toon ja pienimuotoisiin kokeiluihin, ne eivät anna todellista kuvaa uu dis tuk sen kokonaisvaikutuksista suurissa kaupungeissa ja pää kau pun kiseu dul la. Kaupungit ovat omiin kokemuksiinsa ja tietotaitoonsa pohjautuen ar vioi neet omalta osaltaan ja yhteistyössä uudistuksen vaikutuksia. Kertarysäyksellä ja kireällä aikataululla toteutettu uudistus johtaa tällä hetkel lä toimivien palvelujen heikentymiseen ja katkoksiin palveluketjuissa. Myös uudistuksen aikatauluun liittyy suuria riskejä. Uudistuksen hallittu toimeen pa no on Uudellamaalla hyvin vaikeaa maakunnan jättimäisen koon ta kia. Koko maassa korostuu riski demokratian heikkoon toteutumiseen, kun vaalit järjestetään hyvin tiiviillä aikataululla lainsäädännön mah dol liseen voimaantuloon nähden. Yksi ratkaisumalli ei sovellu maan erilaisiin osiin Uudistuksen valmistelussa on keskitytty etsimään yhtä ratkaisumallia, riippu mat ta maan eri osien hyvin erilaisista olosuhteista, tarpeista, vah vuuksis ta ja haasteista. Pääosin maaseutu- ja haja-asutusalueiden tarpeisiin poh jau tu va ratkaisu ei vastaa pääkaupunkiseudun erityispiirteisiin tai kasva vil le kaupungeille tyypillisiin haasteisiin. Alueiden erojen huomioiminen oli si kaikkien etu. Se parantaisi palvelujen saatavuutta yhdenvertaisesti ja mah dol lis tai si toimivat ratkaisut paikallisesti. Pääkaupunkiseudun erityispiirteitä, kuten muuta maata merkittävästi voimak kaam paa maahanmuuttoa, muusta maasta poikkeavaa elin kei no raken net ta ja kansainvälisyyttä, ei huomioida uudistuksessa lainkaan. Li säksi sosiaaliset haasteet, kuten asunnottomuus, segregaatio ja pit kä ai kais-

6 PÖYTÄKIRJA 6/ työt tö mien määrä ja erityinen profiili, vaativat pääkaupunkiseudulla erilaisia jous ta via ratkaisuja ja muuta maata tiiviimpää yhteistyötä kuntien eri toimin to jen välillä. Kaupunkien elinvoima ja kehityksen työkalut ovat vaarassa heiketä uu dis tuk sen myötä Maailmanlaajuista trendiä kaupunkien merkityksestä koko maan ja alueiden elinvoiman ja kehityksen vetureina ei huomioida Suomen it se näi syyden ajan suurimmassa hallintouudistuksessa. Uudistus päinvastoin heiken tää kaupunkien menestymisen edellytyksiä, eikä se myöskään turvaa kau pun kien elinvoimaa tai palveluiden laadukasta järjestämistä. Kau punkien pitkäjänteisen kasvun mahdollisuudet ovat heikentymässä, millä on hai tal li sia vaikutuksia koko maan kehityksen ja kilpailukyvyn nä kö kul masta. Suomalaiset kaupungit ovat kasvun ja innovaatioiden keskittymiä ja hy vinvoin nin rakentajia. Kaupunkien kyky ratkaista monimutkaisia haasteita on pe rus tu nut kaupunkien laajaan toimivaltaan. Toteutuessaan sote- ja maakun ta uu dis tus pirstoo toimivaltaa ja tehtäviä eri hallinnon tasoille ja luo esimer kik si lasten ja nuorten palveluihin uusia hallinnollisia rajapintoja. On koko kansakunnan etu, että suomalaisilla kaupungeilla on entistä laajemmat, ei nykyistä suppeammat, mahdollisuudet vastata monimutkaisempiin haastei siin ja panostaa vahvuuksiinsa globaalissa kilpailussa. Maankäytön suunnittelu on kaupunkien elinvoiman kannalta keskeinen työ ka lu. Uudistus korostaisi toteutuessaan oikeusvaikutteisen maa kun takaa van kautta maakunnan asemaa kuntien sijasta. Muutos rikkoisi kuntien kaa voi tus mo no po lin, eikä se ole kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta hy väk syt tä vää. Metropolialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yh teis työn jatkaminen on tärkeää metropolialueen kasvun, toimivuuden, seu dul li sen tasapainon ja eriytymiskehityksen torjunnan näkökulmista. Myöskään ehdotettujen kuntien muiden tehtävien kuten pelastustoimen ja ym pä ris tö ter vey den huol lon palvelujen siirtäminen maakunnille ei pää kaupun ki seu dun näkökulmasta ole tarkoituksenmukaista. Tehtävät on hoidettu ny kyi sin hyvin ja tehokkaasti kuntien toimesta. Helsingin ja Uudenmaan eri alu eel li sil la pelastuslaitoksilla on omat tärkeät ja erityiset roolinsa. Kaupunkien taloudellista tilannetta ja investointikykyä on vah vis tet tava, ei heikennettävä Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoiman turvaaminen on koko Suomen etu. Uudistus muuttaa merkittävästi kaupunkien taloudellista tilannetta. Uu distuk sen myötä talouden näkymä muuttuu kaupungeille epävarmaksi, sillä tu lo ra hoi tuk sen kehitykseen ei ole 2020-luvun alun jälkeen näkyvyyttä. Erityi siä huolenaiheita ovat myös kaupunkien investointikyky, Uuttamaata kos ke vat rahoituksen epäkohdat sekä jo toteutetun sote-kehitystyön huomiot ta jättäminen.

7 PÖYTÄKIRJA 6/ Uudistuksen jälkeen kaupungit menettävät suuren osan verotuloistaan ja sa man ai kai ses ti valtionosuuksien merkitys kuntien tulopohjassa korostuu. Voi mak kaam pi riippuvuus valtionosuuksista on ongelmallista itsehallinnon nä kö kul mas ta ja lisäksi niiden määräytymis- ja jakoperusteet muuttuvat vuo sit tai sil la budjettipäätöksillä. Valtionosuuksissa hallitsevassa roolissa oli si vat myös uudistuksen rahoitusmuutoksia tasaavat erilliserät. Nämä teki jät lisäävät ennakoimattomuutta ja aiheuttavat vakavia ongelmia kau pungeil le toiminnan suunnittelun kannalta. Samanaikaisesti kaupunkien keinot käyt tö ta lou den sopeuttamiseen heikkenevät. Suurena riskinä on, että sopeu tus pai neet joudutaan kohdentamaan kasvatuksen ja koulutuksen palve lui hin sekä kaupunkiympäristön ja liikennejärjestelmän toimintoihin eli kun ta lais ten kannalta keskeisiin peruspalveluihin. Uudistus lisää kaupunkien rahoituksellista epävarmuutta sekä heikentää kas va vien kaupunkien investointikykyä. Vaikka tulot putoavat kol man nekseen, investointitarve pääkaupunkiseudun kaupungeissa ei juuri vähene. Kas va vat kaupungit tarvitsevat ennen kaikkea uusia kouluja ja var hais kasva tuk sen palveluja sekä maankäytön ja logistiikan investointeja ja nämä in ves toin nit jäävät edelleen kaupunkien hoidettavaksi. Yhdenvertaisuus ei rahoitusmuutoksessa toteudu. Kiinteistöverosta puolet ol laan sisällyttämässä verotulotasaukseen ja kuntien yhteisöverotuloja ollaan leikkaamassa 40 prosenttia. Nämä rahoitusmuutoskokonaisuuden ele men tit heikentävät pääkaupunkiseudun verotuloja enemmän kuin mikä on näiden vaikutus maassa keskimäärin. Uudistus kasvattaa kuntien suhteellista velkaantuneisuutta, kun nykyinen lai na kan ta jää kaupunkien vastuulle samalla kun tulot vähenevät. Uudistus ei vähennä kasvavien kaupunkien investointitarvetta, mutta heikentää merkit tä väs ti kaupunkien kykyä välttämättömiin kasvuinvestointeihin tu le vaisuu des sa. Kunnallisverokertymän ja yhteisövero-osuuden leikkaus pie nentä vät vuosittaista euromääräistä verotulokasvua, jota käytetään kas vu inves toin tien rahoitukseen. Koko maan kehityksen kannalta on vält tä mä töntä, että kaupungit kykenevät investointeihin jatkossakin, sillä esimerkiksi pää kau pun ki seu tu yksin tuottaa noin 30 prosenttia koko Suomen brut tokan san tuot tees ta. Asiakaslähtöisyys on oltava kaiken uudistamisen lähtökohta Maakunta- ja sote-uudistuksessa on unohdettu asiakaslähtöisyys, jonka vuok si palvelujen yhteensovittamisen haasteet ovat merkittävät. Uudistus luo haasteita palvelujen integraation toteuttamiselle ja riskinä on, ettei asiak kaan kokonaistilannetta pystytä uudessa järjestelmässä huo mioimaan. Erityisesti paljon sosiaali- tai terveyspalveluja tarvitsevien asiak kaiden sekä heikossa asemassa olevien palvelukokonaisuudet muodostuvat vai keas ti hahmotettaviksi ja palvelujen saanti tulee edellyttämään nykyistä mer kit tä väs ti enemmän ohjausta ja neuvontaa, mikä lisää kustannuksia. Esi tet ty malli sisältää epäsuoria taloudellisia kannustimia mo ni on gel maisten asiakkaiden pallotteluun taholta toiselle. Maakunnalla ei ole käy tän nössä mahdollisuuksia ohjata tai valvoa palveluntuottajan toimintaa koko tuotan to ket jus sa siten kuin olisi asukkaiden hyvinvoinnin ja terveydenhoidon ko ko nais vas tuun osalta tarpeen.

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Uudistuksen lainsäädäntöön liittyy merkittäviä puutteita kielellisten oi keuksien toteutumisen näkökulmasta. Kielelliset oikeudet, erityisesti ruot sin kielis ten palveluiden yhdenvertainen saavutettavuus ja aito valinnanvapaus, ei vät tule turvatuksi lakiesitysten nykymuodossa. Esitykset eivät takaa riittä väs ti kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä. Maakunnan itsehallinto ei toteudu valtion vahvan operatiivisen ja ta lou del lisen ohjauksen vuoksi. Päätöksenteon siirtyminen maakuntatasolle ja moni ta soi seen hallintokokonaisuuteen vähentää kiinnostusta osallistua sekä vie vaikutusmahdollisuudet lähipalveluihin kauemmas asukkaasta ja asiakkaas ta. Uudenmaan maakunnan perustamiseen liittyy valtavia toiminnallisia ja taloudellisia haasteita Uudenmaan maakunta on muihin maakuntiin verrattuna väestöpohjaltaan val ta va. Uudistuksen edellyttämä nykyisten organisaatioiden yhdistäminen oli si suurin Suomessa koskaan tehty fuusio, joka koskee noin henki löä ja 6 miljardin taloutta. Jättimäisen, uuden hallintorakenteen luominen joh taa pääkaupunkiseudun palvelujen kehittämisessä saatujen kus tan nussääs tö jen menettämiseen. Arvioiden mukaan uudistus sisältää merkittäviä ta lou del li sia ja toiminnallisia riskejä. Uudenmaan maakunnan rahoituksen riittävyyttä on perusteltua epäillä. Uuden maan maakunnan muutoskustannukset tulevat olemaan mittavat, kuten myös tietojärjestelmätarpeet. Kustannusten kasvun hillinnän tavoite joh taa palveluverkon karsimiseen ja palvelumaksujen korottamiseen. Arvioi den mukaan Uudellamaalla joudutaan ensi vuosikymmenellä leik kaamaan kustannusten kasvua noin miljardilla eurolla. Uudistus on hallintolähtöinen ratkaisu, joka lisää byrokratiaa kaikessa toimin nas sa ja hallinnontasoilla. Monen tason hallinto aiheuttaa päällekkäisiä teh tä viä, vastuunjaon epäselvyyttä ja tehottomuutta. Kokonaisuudesta muo dos tuu iso, kallis ja vaikeasti hallittava. Omassa kehittämistyössään pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tun nis taneet yhteistyöprosessit, joita tarvitaan sujuvien ja asiakaslähtöisten so si aali- ja terveyspalvelujen tuottamiseksi. Sen sijaan on perusteltua epäillä maa kun nan kykyä hallita muodostuvaa kokonaisuutta ja pal ve lu jär jes telmää. Haasteet palvelujen yhdenmukaisessa järjestämisessä, palvelujen in teg raa tios sa, sujuvassa yhteistyössä sekä tuottavuuden lisäämisessä ovat ilmeiset. Työnjako maakunnan ja kuntien välillä sekä yhteistyö- ja toimintamuodot ovat pääosin epäselvät ja palvelujen integraation turvaaminen ja erityisiin haas tei siin vastaaminen vaatisi monimutkaisia yhteistyörakenteita kau punkien ja maakunnan välillä ja maakunnan sisällä. Yhteistyörakenteiden muo dos ta mi nen vie aikaa ja nykyisellä aikataululla asiakkaiden palvelujen jat ku vuut ta ei voida taata. Uudistuksen myötä tarvitaan myös paljon uutta osaa mis ta ja uusia tehtäviä esimerkiksi palveluohjauksessa, neuvonnassa se kä sopimusasioissa.

9 PÖYTÄKIRJA 6/ Uudistus ei huomioi, että pääkaupunkiseudulla väestön hyvinvointi- ja terveys ero jen kaventaminen on erityishaasteista johtuen erilainen prosessi kuin muualla maassa. Uudistus vaikeuttaa uusien yhteistyörakenteiden myö tä tässä onnistumista. Uudistus huomioi myös heikosti kolmannen sek to rin toimijat, kuten järjestöt ja yhdistykset, joilla on merkittävä rooli hyvin voin ti- ja terveyserojen kaventamistyössä. Kolmannen sektorin rooli ja avus tuk set ovat uudistuksessa epäselvät. Uudistukselle asetettu aikataulu ja etenemistapa eivät tue uudistuksen onnis tu mi sen edellytyksiä palveluiden häiriöttömän saatavuuden ja pal ve luket ju jen sujuvuuden näkökulmasta. Alun alkaen suunnittelun olisi pitänyt pe rus tua vaiheittaiseen etenemiseen ja nykyjärjestelmän kehittämiseen ko ko maan sote-järjestelmän täydellisen mullistamisen sijaan. Joustava ete ne mi nen ja nykyjärjestelmän evoluutio olisi tullut ottaa uudistuksen lähtö koh dak si etenkin Uudenmaan osalta. Uudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat saavutettavissa kaupunkien omal la kehittämistyöllä Maakunta- ja sote-uudistuksen tavoitteet terveys- ja hyvinvointierojen kaven tu mi ses ta, palvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ja kustannusten kas vun hillitsemisestä eivät toteudu nykyisessä uudistusmallissa. Eh do tettu maakuntahallinto on pääkaupunkiseudun kaupunkien näkökulmasta haital li nen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Uudistuksen tavoitteet ja mittakaavaedut on pääkaupunkiseudulla saa vutet tu ja saavutettavissa kaupunkien oman palvelukehittämisen tuloksena. Pää kau pun ki seu dul la sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty väes tö pohjan kannalta hyvin kaupunkien omana tuotantona ja eri kois sai raan hoi dossa kuntayhtymän kautta. Nykyisiä toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja on ak tii vi ses ti kehitetty hallitusti ja vaiheittain kustannustehokkaammiksi, laaduk kaam mik si ja asiakaslähtöisemmiksi. Kaupunkien väliset ja kaupunkien si säi set toimintamallit, palveluketjut ja innovaatiot ovat uudistuksen myötä vaa ran tu mas sa ja kustannushyödyt sen myötä vaarassa kadota. Edellä mainittu huomioiden, uudistuksen toteuttamiseen sisältyy mer kit täväs ti enemmän riskejä kuin sen toteuttamatta jättämiseen. Koko maalle yh tä läi sen mallin ja aikataulun sijasta pitäisi huomioida erilaiset tarpeet. Pääkaupunkiseudun kaupungit katsovat yhdessä, ettei lain sää dän tö ko konai suut ta voi esitetyssä muodossaan hyväksyä. KJ: KH esittää KV:lle seuraavaa: Maakunta- ja sote-uudistuksella on paljon vahingollisia vaikutuksia kas vavien kaupunkien taloudelle, palveluille ja investointikyvylle, eikä se ota huomi oon pääkaupunkiseudun erityispiirteitä. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kau niais ten kaupunginvaltuustot toteavat yhteisenä lausuntonaan, että edus kun nan käsiteltävänä oleva maakunta- ja sote-uudistus ei riittävästi to teu ta sille asetettuja tavoitteita, eikä ehdotuskokonaisuutta tule esi te tyssä muodossa hyväksyä.

10 PÖYTÄKIRJA 6/ KH toteaa, että se tulee kehottamaan kaupunginjohtajaa toimittamaan lausun non eduskunnalle yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kau pun gin johta jien kanssa. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

11 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntavaliokunta Tonttia (Urheilutie 17) koskevan suunnitteluvarauksen antaminen 103/ /2017 YLKV Lisätiedot: kiinteistöinsinööri Johanna Määttälä, puh varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola, puh KH päätti ( 254), että kaupunki luovuttaa tontin (Urhei lu tie 17) ja tarvittaessa osan yleisestä alueesta päi vä ko tihank keen toteuttamista varten kaksivaiheisessa menettelyssä siten, että en sim mäi ses sä vaiheessa kaupunki antaa suunnitteluvarauksen poik keamis pää tök sen hakemista varten kokonaisuutena parhaimmaksi arvioidun tar jouk sen tekijälle huomioiden erityisesti, että - toimija on alallaan kokenut - päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kaupungin päi väko ti tar jon taa sekä että - päiväkoti soveltuu tontille ja ympäristöönsä, ja toisessa vaiheessa vuokraa alueen suunnitteluvarauksensaajalle, mi kä li poikkeaminen voimassa olevasta asemakaavasta myönnetään. Ilmoitus luovutettavasta tontista julkaistiin kaupungin internet-sivuilla sekä Hel sin gin Sanomat -lehdessä Lisäksi tontin luovutuksesta il moitet tiin aiemmin kiinnostuksensa ilmaisseille sähköpostitse. Oheis ma te riaa li na oleva tarjouspyyntö oli nähtävänä kaupungin internet-sivuilla. Tarjous ten viimeinen jättöajankohta oli klo Tarjouksen tuli sisäl tää asemapiirrostasoinen tontinkäyttösuunnitelma sekä selostus hankkeesta ja tontille suunnitellusta toiminnasta. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä viisi tarjousta. Tarjoukset ovat esi tys lis tan oheismateriaalina (Extranet). Toimijan ja päiväkodin toi minnan osalta arvioinnin on tehnyt sivistystoimi ja päiväkodin tontille ja ym päris töön soveltuvuuden osalta maankäyttöyksikkö. Päiväkodin soveltuvuus ton til le ja ympäristöön on arvioitu tontinkäyttösuunnitelmien perusteella tarjoa jien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi. Seuraavassa on arvioitu, kuin ka tarjoukset täyttävät KH:n päätöksessä mainitut tar jousten ar vioin nis sa erityisesti huomioitavat seikat: Tarjous 1: Toimija on alallaan kokenut. Toimijalla yli 20 vuoden kokemus suomalaisesta var hais kas va tuk ses ta ja toi min taa 24 kunnassa eri puolilla Suo mea. Päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kau pun gin päi vä ko titar jon taa. Toiminta luontopainotteinen päiväkoti, mahdollisuus myös eng lan nin kie liseen varhaiskasvatukseen. Kauniaisissa on kak si kie li nen (suomi-englanti) päi vä ko ti sekä ruotsinkielinen Luon nos sa kotonaan -toiminnan ryh mä perhe päi vä ko ti.

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntavaliokunta Päiväkoti soveltuu kohtuullisesti tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikennettä ja pysäköintiä sijoitettu sekä Ka sa vuo ren tien että Urhei lu tien puolelle ja Urheilutielle sijoitettu kak si ajo neu vo liit ty mää. (-) Huolto sijoitettu Urheilutien varteen. (-) Autopaikkoja varattu riittävästi. (+) Piha-alue osittain yhteydessä puistoalueeseen. Rakennuksen massoittelu hyvä. (+) Tarjous 2: Tarjous 3: Tarjous 4: Toimijan kokeneisuus ei arvioitavissa. Tarjouksessa ei ole ilmoitettu toimijaa. Päiväkodin toiminta ei arvioitavissa. Tarjouksessa ei ole yksilöity toimintaa. Mahdollisia toi mi ja kump pa nei ta useam pi. Päiväkoti soveltuu kohtuullisesti tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikennettä ja pysäköintiä sijoitettu sekä Ka sa vuo ren tien että Urhei lu tien puolelle ja Urheilutielle sijoitettu kaksi ajo neu vo liit ty mää hyvin lähek käin. (-) Huolto sijoitettu Urheilutien varteen. (-) Autopaikkoja varattu riittävästi. (+) Piha-alue yhteydessä puistoalueeseen. (+) Rakennuksen massoittelu hyvä. (+) Toimija on alallaan kokenut. Toiminta valtakunnallista. Päiväkoteja 80 ympäri Suomen Päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kaupungin päi vä ko titar jon taa. Toiminta englanninkielen rikasteinen tiedepäiväkoti. Kau niai sis sa ei ole tie de pai not teis ta päiväkotia. Kauniaisissa on kak si kie li nen (suomi-englanti) päi vä ko ti. Päiväkoti soveltuu tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikenne ja pysäköinti keskitetty Kasavuorentien puo lel le. (+) Huolto sijoitettu Kasavuorentien puolelle. (+) Autopaikkoja varattu riittävästi. (+) Piha-alue yhteydessä puistoalueeseen. (+) Rakennuksen massoittelu hyvä ja osittainen kaksikerroksisuus so pii kaupun ki ku vaan, mutta edellyttänee huomattavaa maan muok kaus ta. Toimija on alallaan kokenut. Toimija tarjonnut päiväkotipalveluja Suomessa vuodesta Täl lä hetkel lä toimii kahdeksassa toimipisteessä pää kau pun ki seu dul la. Päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kaupungin päi vä ko titar jon taa. Toiminta englanninkielinen päiväkoti. Huomioi sekä suomen- et tä ruot sinkie li set lapset. Kauniaisissa on kaksikielinen (suo mi-eng lan ti) päiväkoti. Päiväkoti soveltuu kohtuullisesti tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikenne keskitetty Kasavuorentien puolelle (+).

13 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntavaliokunta Huoltoyhteys pitkän ja kapean kulkuyhteyden päässä (-). Autopaikkoja tontilla niukasti ja autopaikkoja sijoitettu ka tu alu eel le. (-) Piha-alue yhteydessä puistoalueeseen, mutta kahdessa osas sa. Rakennuksen massoittelu hyvä ja julkisivu vaihteleva. (+) Tarjous 5: Toimija on alallaan kokenut. Toimijalla valtakunnallisesti 159 päiväkotia 50 eri kau pun gis sa/kun nas sa. Päiväkoti on toiminnaltaan profiloitunut ja täydentää kaupungin päi vä ko titar jon taa. Toiminnassa painotuksena tiedekasvatus, ympäristökasvatus ja liikunta. Kauniaisissa ei ole tiede- ja ympäristökasvatukseen tai liikuntaan painottunutta päiväkotia. Päiväkoti soveltuu tontille ja ympäristöön. Piha-alueen toiminnot erotettu selkeästi toisistaan. (+) Ajoneuvoliikennettä osoitettu sekä Kasavuorentien että Ur hei lu tien puolelle siten, että henkilökunnan pysäköinti ja huol to lii ken ne sijoitettu Kasavuorentien puolelle ja asiakaspysäköinti Ur hei lu tien puolelle. Huolto sijoitettu Kasavuorentien puolelle. (+) Autopaikkoja varattu riittävästi. (+) Piha-alue erotettu puistoalueesta. (-) Rakennuksen massoittelu hyvä. (+) Tarjous_2:ssa ei ollut ilmoitettu toimijaa eikä yksilöity päiväkodin toimintaa, jo ten tarjous ei ollut arvioitavissa näiden seikkojen osalta. Tarjous_2 esi tetään hylättäväksi. Kaikissa muissa tarjouksissa esitetyt toimijat ovat alallaan kokeneita ja tarjouk sis sa on esitetty toiminnaltaan profiloitunut päiväkoti, joka täydentää kau pun gin päiväkotitarjontaa. Päiväkodin toiminnan kannalta Tarjous_3:n ja Tarjous_5:n voidaan todeta täydentävän parhaiten kaupungin päi vä ko titar jon taa profiloitumisensa kautta. Sekä Tarjous_3:ssa että Tarjous_5:ssa päi vä ko din toiminta on suunnattu pääasiassa suomenkielisille perheille, mi kä täydentää alueen tarjontaa tarvetta vastaavasti. Tarjous_5:ssa tuodaan lisäksi esiin mahdollisuus yhteistyöhön yli kielirajojen erilaisilla yh teistyö muo doil la, esimerkiksi liikunta- ja taidetapahtumia järjestämällä. Tarjous_3:ssa ilmoitettu päiväkodin aukioloaika (5:30-22) asiakastarpeiden mu kai ses ti on pidempi kuin Tarjous_5:n tarjoajan ilmoittama aukioloaika (ar viol ta 6:15-17:15), jonka sisällä aukioloajoista neuvotellaan tarpeen mukai ses ti. Molemmissa tarjouksissa on mainittu, että toimija pystyy jär jes tämään kasvun ja oppimisen tuen palvelut omana toimintanaan ja että päi väko din asiakasmaksu on korkeintaan sama kuin kunnallisessa var hais kasva tuk ses sa sekä että päiväkodin tiloja vuokrataan mahdollisuuksien mukaan myös ulkopuoliseen käyttöön esimerkiksi kokous- tai juhlatilaksi. Toimi jan ja päiväkodin toiminnan näkökulmasta sivistystoimi pitää so vel tu vimpa na Tarjous_3:ta. Kaikki tarjouksissa esitetyt tontinkäyttösuunnitelmat ovat yleisesti to teu tuskel poi sia, mutta edellyttävät tarkempaa jatkosuunnittelua, jotta päiväkoti so vel tuu parhaalla mahdollisella tavalla tontille ja ympäristöön. Jat ko suunnit te lu yhteistyössä tarjoajan ja kaupungin kesken on mahdollista toteuttaa suun nit te lu va raus vai hees sa, jossa suunnitelmia tarkennetaan poik kea mis-

14 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntavaliokunta pää tök sen hakemista varten. Tontinkäyttösuunnitelmien näkökulmasta maan käyt tö yk sik kö pitää jatkosuunnittelun kannalta soveltuvimpina Tarjous_3:ssa ja Tarjous_5:ssa esitettyjä tontinkäyttösuunnitelmia, joista Tarjous_3:ta parempana. Kokonaisuutena arvioiden parhaimpana tarjouksena voidaan pitää Tarjous_3:ta. Tällä perusteella esitetään, että suunnitteluvarauksen saajaksi va li taan Tarjous_3. Suunnitteluvarauksen saajaksi esitettävällä taholla voidaan arvioida olevan riit tä vä tekninen osaaminen sekä riittävät taloudelliset ja muut resurssit päi vä ko ti hank keen toteuttamiseksi. Suunnitteluvarauksen saajaksi esi tettä vän tahon edellytetään toimittavan selvityksen yhteiskuntavelvoitteiden hoi ta mi ses ta ennen kuin sopimus suunnitteluvarauksesta allekirjoitetaan. Suunnitteluvarauksesta tehtävään sopimuksen sisällytetään ainakin seuraa vat varausehdot: 1) Suunnitteluvarauksen kohteena on tontti ja osa yleisestä aluees ta ) Suunnitteluvaraus annetaan päiväkotihankkeen toteuttamisen edel lyttä mää poikkeamispäätöstä varten tarvittavien suunnitelmien laa ti miseen. 3) Suunnitteluvarauksensaaja sitoutuu kustannuksellaan päivittämään tarjouk ses saan esittämää tontinkäyttösuunnitelmaa yhteistyössä kau pungin kanssa poikkeamispäätöksen hakemista varten. 4) Suunnitteluvaraus on voimassa saakka. 5) Suunnitteluvarauksensaajalla tai sen valtuuttamalla on oikeus tehdä alu eel la hankkeen edellyttämiä maaperä- ym. tutkimuksia. 6) Mikäli suunnitteluvaraus ei johda tontin vuokraukseen, kaupunki ei vastaa suunnitteluvarauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista mil tään osin. 7) Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus kesken va rausajan raukeamaan tai olla jatkamatta varausta, mikäli suun nit te lu va rauksen saa ja yksin tai yhdessä asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai muutoin joutuu tilanteeseen, jossa on ilmeistä, ettei suun nit te lu va rauksen saa ja pysty suoriutumaan velvoitteistaan. 8) Suunnitteluvarauksen kohteena olevan alueen vuokraus valmistellaan erik seen. Kohdassa 2 mainitut suunnitelmat, tarjouspyynnössä mai ni tut vuokrausehdot sekä suunnitteluvarauksensaajan tarjouksessaan esittä mät seikat soveltuvin osin tullaan liittämään osaksi vuok ra so pi mus ta Suunnitteluvarausvaiheessa kaupunki hakee päiväkotihankkeen to teut tami sen mahdollistamiseksi poikkeamista voimassa olevasta ase ma kaa vasta suunnitteluvarauksensaajan tarkentuneiden suunnitelmien perusteella. Mi kä li poikkeaminen myönnetään, kaupunki vuokraa alueen suun nit te lu varauk sen saa jal le. Vuokrausehdot tuodaan erikseen kaupunginhallituksen kä sit te lyyn.

15 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntavaliokunta Tämä asia on valmisteltu yhteistyössä yhdyskuntatoimen ja sivistystoimen kes ken. Asia viedään käsittelyyn yhdyskuntavaliokunnan kokoukseen , ruotsinkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan ko koukseen ja suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunnan ko kouk seen ja tämän jälkeen edelleen kaupunginhallituksen käsit te lyyn. YTJ: Yhdyskuntavaliokunta esittää kaupunginhallitukselle, että kau pun gin hal litus päättää - hylätä Tarjous_2:n - antaa suunnitteluvarauksen Tarjous_3:n tehneelle taholle ja - oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan so pi muk sen suunnitteluvarauksesta edellä esitetyt varausehdot huomioiden. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. KH Yhdyskuntavaliokunnan ( ) käsittelyn jälkeen molempien kie li ryhmien opetus- ja varhaiskasvatuksen valiokunnat käsittelivät asiaa ko kouksis saan. Ruotsinkielinen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokunta hyväksyi ( ) päätösehdotuksen sellaisenaan. Suomenkielinen opetusja varhaiskasvatusvaliokunta ( ) hyväksyi niin ikään poh ja ehdo tuk sen, jonka lisäksi se päätti kehottaa, että suunnitteluvarauksen saaja va rau tuu tarjoamaan varhaiskasvatuksen palveluita kohteessa sekä suomen- että ruotsinkielisille lapsille mahdollisuuksien mukaan ja lisäksi suunnit te lu va rauk sen saajan tulisi sekä saattaa kauniaislaiset hakijat etusijalle, et tä tarjota kohteessa varhaiskasvatuksen palveluita myös alle 3-vuotiaille lap sil le. Edellä kirjoitetun mukaiset lisäehdot eivät ole sellaisia, että niitä olisi edelly tet ty toimijoille esitetyssä tarjouspyynnössä. Tämän vuoksi niitä ei voida edel lyt tää noudatettavaksi suunnitteluvarauksessa tai myöhemmin vuok raso pi muk ses sa. Jatkoneuvotteluissa suunnitteluvarauksensaajan kanssa on kuitenkin mahdollista esittää em. mukaisia toiveita päiväkotitoimijalle, jo ka voi neuvottelujen perusteella sallia uusia ehtoja sisällytettäväksi vuokra so pi muk seen. Näin ollen esitetään, että päätökseen ei lisätä suomenkielisen opetus- ja var hais kas va tus va lio kun nan asettamia lisäehtoja, koska ne eivät ole olleet mu ka na tarjouspyynnössä, eikä tarjoajat ole niihin ennalta sitoutuneet. KJ: KH päättää - hylätä Tarjous 2:n, - antaa suunnitteluvarauksen Tarjous 3:n tehneelle taholle ja

16 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntavaliokunta oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan sopimuksen suun nit te lu va rauk ses ta.... Sivistystoimenjohtaja Heidi Backman ja varhaiskasvatuspäällikkö Annika Hiitola olivat paikalla kertomassa mm. varhaiskasvatuksen tavoitteista ja palvelutarjonnasta. Keskustelun jälkeen KH päätti yksimielisesti, että asia palautetaan valmisteluun seuraavien asioiden täydentämistä varten: - lapsimäärän kehitys - skenaario varhaiskasvatuksen kehittämisestä Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös: KH Asia palautettiin valmisteluun yllä mainituin perustein. KH palautti asian ja pyysi lisäselvityksen lapsimäärän ke hi tykses tä sekä skenaariosta varhaiskasvatuksen kehittämisestä. Lisäselvitykset kuvineen on koottu liitteeseen. Kauniaisten kaupunginstrategiaan sisältyy tavoitteena noin 1 vuosittainen väes tön kas vu. Viimeisimmän sivistystoimessa käytettävissä olevan väestö pro jek tion (2014) mukaan: - alle 3-vuotiaiden lasten määrä väestössä nousee vuosittain noin 8 lapsel la/vuo si vuosina Tämänkin jälkeen kasvu jatkuu. - Alle 3-vuotiaiden lasten määrä varhaiskasvatuksessa on noussut vuo den 2013 keväästä vuoden 2018 kevääseen keskimäärin 5 lap sella/vuo si. Heistä yli puolet on tullut ruotsinkieliseen varhaiskasvatukseen ( ) vuotiaiden lasten määrä kasvaa vuodesta 2018 vuoteen 2025 noin 18 lapsella (206 lapsesta 224 lapseen) - 6-vuotiaiden lasten määrä vaihtelee ja kasvaa vuodesta 2018 vuoteen 2025 noin 9 lapsella (109 lapsesta 118 lapseen) Suomen- ja ruotsinkieliseen opetus- ja varhaiskasvatusvaliokuntaan tuodaan toukokuussa 2018 esitys palvelusetelin käyttöönotosta var hais kas vatuk ses sa. Toinen suuri selvitettävä kysymys on esiopetuksen jär jes tä minen yhteistyössä koulun kanssa. Parhaillaan selvitetään ruotsinkielisen esi ope tuk sen siirtoa joko kokonaan tai osittain Granhultsskolan tiloihin. Tämä vapauttaisi pitkällä tähtäimellä noin yli 3-vuotiaan lapsen paikkaa nykyisissä päiväkodeissa. Vastaava selvitys suomenkielisen esi opetuk sen osalta käynnistyy vuonna 2019.

17 PÖYTÄKIRJA 6/ Yhdyskuntavaliokunta KJ: KH päättää - merkitä tiedokseen liitteenä olevan lisäselvityksen, - hylätä Tarjous 2:n, - antaa suunnitteluvarauksen Tarjous 3:n tehneelle taholle ja - oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan sopimuksen suun nit te lu va rauk ses ta.... Jäsen Ant-Wuorinen ehdotti suunnitteluvarauksen antamista tarjouksen 4 teh neel le taholle perustellen ehdotustaan muun muassa sillä, että toi minnal taan profiloitunut englanninkielinen päiväkoti täydentää kaupungin päivä ko ti tar jon taa ja palveluverkostoa huomioiden sekä suomen- että ruot sinkie li set lapset. KH katsoo lisäksi, että tarjoamalla englanninkielistä toi mintaa päiväkoti tukee kaupungin kansainvälistymistä ja näin ollen soveltuu se kä profiilinsa että myös kokonsa puolesta parhaiten Kauniaisiin. Jäsenet Kurkela ja Pesonen kannattivat Ant-Wuorisen ehdotusta. Ehdotus hy väk syt tiin yksimielisesti. Päätös: KH päätti - merkitä tiedokseen liitteenä olevan lisäselvityksen, - hylätä Tarjous 2:n, - antaa suunnitteluvarauksen Tarjous 4:n tehneelle The International Child ca re & Education Centre - Play'n' Learn Oy:lle (The ICEC), pe rustel len pää tös tä muun muassa sillä, että toiminnaltaan profiloitunut englan nin kie li nen päiväkoti täydentää kaupungin päiväkotitarjontaa ja palve lu ver kos toa huomioiden sekä suomen- että ruotsinkieliset lapset. KH kat soo li säk si, että tarjoamalla englanninkielistä toimintaa päiväkoti tukee kau pun gin kansainvälistymistä ja näin ollen soveltuu sekä pro fii linsa että myös kokonsa puolesta parhaiten Kauniaisiin. Lisäksi KH päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan laatimaan ja al le kir joit tamaan sopimuksen suunnitteluvarauksesta.

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Kaupungin perinnän ulkoistaminen 152/ /2018 KH Lisätiedot: talousjohtaja Mikael Boström, puh hallintopäällikkö Camilla Söderström, puh Kunnan perintää säädellään mm. laissa saatavien perinnästä (513/1999) ja kuluttajansuojalaissa (38/1978). Lisäksi lukuisissa erityislaeissa on mainit tu julkisoikeudellisten saatavien suorasta ulosottokelpoisuudesta, joiden no jal la kunta voi ilman tuomiota tai päätöstä laittaa tiettyjä saataviaan suoraan ulosottoon. Kauniaisten kaupungin myyntilaskumäärä on noin kpl/vuosi. Käytös sä olevia laskutuslajeja on 44, ja sivutoimisia laskuttajia toimialoilla on yh teen sä Laskuja syntyy neljästä laskutusjärjestelmästä ja Pro- Economi ca-oh jel mis tos ta. Laskutuksesta vastaava yksikkö vastaa suo ritus ten valvonnasta ja ensimmäisen huomautuslaskun lähettämisestä. Työ teh dään toimialalla muun työn ohessa, jolloin käytännössä voi syntyä eroja pe rin tä ta vois sa eri laskutuslajien ja yksiköiden välillä. Toinen huo mau tuslas ku lähetetään rahatoimistosta (pääkassanhoitaja). Jatkoperinnän si sältäen perintäkirjeen lähettämisen sekä haastehakemusten ja ulos ot to ha kemus ten laatimisen hoitaa kaupunginlakimies, muun työn ohessa. Kaupungin jatkoperintäasioita on vuodessa kpl, joista osa on pitkä ai kai sia. Mikäli perintä osoittautuu kannattamattomaksi, perinnästä luovu taan. Kaikista poistettaviksi ehdotetuista saatavista tehdään päätös, useim mi ten viranhaltijatasolla (toimialajohtaja, talouspäällikkö, ta lous joh taja tai kaupunginjohtaja). Tilintarkastajan suosituksen mukaan yli kaksi vuot ta vanhat saatavat kirjataan tappioksi. Kaupungilla on tällä hetkellä saa ta via noin euron edestä. Talousjohtaja, pääkassanhoitaja, hallintopäällikkö sekä kaupunginlakimies ovat selvittäneet perintätoimen mahdollista ulkoistamista. Työryhmän näke myk sen mukaan perinnän siirtäminen ulkopuoliselle lisää perinnän tehok kuut ta ja samalla vapauttaa viranhaltijoiden ja työntekijöiden aikaa muihin kuntalaisten kannalta tärkeisiin tehtäviin. Varsinainen perintä ei toi minto na olisi kaupungille maksullista, sillä perintätoimisto perii ja saa pe rin täpalk kiot. Kaupunki voi kuitenkin joutua maksamaan sellaisia oikeudellisen pe rin nän kuluja, joita ei saada velalliselta perittyä. Tärkeimpänä asiana näh tiin kuitenkin asiakkaiden tasapuolinen kohtelu, laskuttajasta ja las kutus la jis ta riippumatta. Perinnän hoitaminen on myös imagokysymys ja mah dol li set maksamattomat laskut koituvat lopulta muiden kuntalaisten mak set ta vik si. Suomen kunnista valtaosa on ulkoistanut perintänsä. Myös Kau niais ten kirjastotoimi on muiden HelMet-kirjastojen lailla ulkoistanut perin tän sä. Kauniaisten uuden kaupunkistrategian yhtenä teemana on Fiksun toi minnan, talouden ja yhteistyön Kauniainen. Teeman alatavoitteena on Terve kun ta ta lous. Perintätoimen ulkoistaminen on tapa tehdä asioita fiksusti ja

19 PÖYTÄKIRJA 6/ ta lou del li ses ti. Kaksi perintätoimistoa on käynyt esittelemässä toimintaansa, Intrum Jus titia Oy sekä Taitoa Kuntaperintä Oy. Yritysten palvelut ovat pitkälti sa manlai set. Yritysten palvelukuvaukset ovat oheismateriaalina (vain KH:n jä senil le). Yritykset huomioivat toiminnassaan asiakkaiden toiveet ja tarpeet se kä velallisten yksilölliset tilanteet ja eri laskulajien erikoispiirteet. Mo lemmat yritykset tarjoavat kaikki maksuvalvonnan ja perinnän palvelut; mak sumuis tu tuk set, vapaaehtoisen ja oikeudellisen perinnän, jälkiperinnän sekä la ki neu von nan. Kunta voi seurata perintäasian edistymistä verk ko pal ve lussa. Joustavaan ja henkilökohtaiseen asiakaspalveluun panostetaan sekä Kun ta pe rin näs sä että Intrum Justitiassa. Intrum Justitialla on useiden kymmenien vuosien kokemus perinnästä. Intrum ja Lindorff yhdistyivät kesäkuussa 2017 ja ne toimivat yhdessä 23 maas sa. Intrumin palvelut edellyttävät perintäliittymän rakentamista kaupun gin käytössä olevasta talousjärjestelmä ProEconomicasta. Kustannus jää kaupungin maksettavaksi. Kunnan Taitoa Oy on valtakunnallinen talous- ja henkilöstöhallinnon toi mija, jonka omistajina on lähes 200 kuntayhteisöä. Tytäryhtiö Kuntaperintä hoi taa ja kustantaa mahdolliset liittymien rakentamiset. Yhteistyön edel lytyk se nä on, että kaupunki merkitsee Kunnan Taitoa Oy:n osakkeita vajaan euron edestä (1 osake kymmentä asukasta kohti, vuodenvaihteen asu kas lu vun mukaisesti). Kuntaperintä on aloittanut toimintansa vuonna Kuntaperinnän omistaja-asiakkaana palvelua ei tarvitsisi kilpailuttaa. Huomi oon ottaen kaupungin volyymit ja kaupungin maksettavaksi mah dol li sesti tulevat kulut, palvelua ei muutenkaan tarvitsisi kilpailuttaa. KH:lle esi tetään, että kaupunki liittyy Kunnan Taitoa Oy:n omistajaksi ja että kau pungin perintä siirretään Taitoa Kuntaperintä Oy:lle. KJ: Päätös: KH päättää, että kaupunki liittyy Kunnan Taitoa Oy:n omistajaksi ja että kau pun gin perintä siirretään Taitoa Kuntaperintä Oy:lle. Talousjohtaja valtuu te taan neuvottelemaan sopimuksesta, siirron ajankohdasta ja muista yk si tyis koh dis ta. Päätösehdotus hyväksyttiin.

20 PÖYTÄKIRJA 6/ Järjestelmäasiantuntijan vakanssin lakkauttaminen ja IT-suunnittelijan vakanssin perustaminen 17/ /2016, 102/ /2017, 158/ /2018 KH Lisätiedot: tietohallinnon kehittämispäällikkö Markus Lundell, puh Tietohallintoyksikön tarkoituksena on edistää tietotekniikan avulla kau pungin toimintojen tehokkuutta ja laatua sekä tukea kaupungin johtoa ja hal linto kun tia tietotekniikkaa ja sen hyväksikäyttöä koskevassa pää tök sen teossa ja päätösten toteuttamisessa. Tietohallintoyksikkö ohjaa ja koordinoi kau pun gin atk-toiminnan kehittämistä, huolehtii kaupungin tietotekniikan ko ko nais toi mi vuu des ta sekä edistää hallintokuntien välistä tietotekniikkaan liit ty vää yhteistyötä. Tietohallintoyksikkö vastaa mm. kaupungin tietohallintostrategian laa ti mises ta yhdessä tietohallintojohtoryhmän kanssa. Tietohallintoyksikkö vastaa tie to jär jes tel mien ja tietotekniikan kokonaisarkkitehtuurista ja kaupungin yh tei ses tä tietoteknisestä infrastruktuurista. Tehtävänä on myös koko kaupungin strategisten tietojärjestelmien ja verkko pal ve lu jen kehittäminen yhteistyössä kaupungin eri toimintayksiköiden kans sa. Osasto huolehtii suhteiden hoitamisesta ulkopuolisiin sidosryhmiin se kä toimii aktiivisesti yhdessä PKS-seudun tietohallintoyhteistahojen kans sa. Tietohallintoyksikössä on tällä hetkellä tietohallinnon kehittämispäällikkö, tie to hal lin to asian tun ti ja, IT-suunnittelija, kaksi järjestelmäasiantuntijaa sekä yksi projektihenkilö (Apotti-hanke). Toisen järjestelmäasiantuntijan tehtävän tullessa heinäkuussa avoimeksi, tu lee paikka täyttää vielä kesän aikana. Yleishallinto esittää, että jär jes telmä asian tun ti jan nimikkeellä oleva tehtävä lakkautetaan ja tilalle pe rus te taan vakanssi, joka paremmin vastaa tietohallinnon tuleviin tar peisiin, eli IT-suunnittelija. IT-suunnittelijan tehtävänkuva on laajempi sekä se si säl tää myös digitalisaatioprojekteihin osallistumista. IT-suunnittelija vastaa muiden asiantuntijoiden kanssa mm. Windows-palvelimien, Hyper-V:n ja levyjärjestelmien ylläpidosta, tietojärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien suun nit te lus ta ja ylläpidosta, laiteasennuksista, teknisestä tuesta, do kumen toin nis ta sekä tietoturvan kehittämisestä. Uuden kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on Helppokäyttöiset, kaikki ikä ryh mät huomioivat digipalvelut. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kau pun gin organisaatioon lisää digiosaamista. IT-suunnittelijan työn vaa tivuu den johdosta on perusteltua nostaa tehtäväkohtaista palkkaa jär jes telmä asian tun ti jan tasosta. Vuositasolla kustannusvaikutus olisi noin eu roa, sisältäen sivukulut. päättää muiden kuin kaupunginjohtajan ja toi mi ala joh tajan virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien perustamisesta ja lak kaut tami ses ta.

21 PÖYTÄKIRJA 6/ Perustamisen yhteydessä vahvistetaan vaadittava kelpoisuus ja kielitaito. Vi ran tai toimen täyttävä elin määrittelee kielitaitovaatimuksen ennen ha kuil moi tuk sen julkaisemista samassa yhteydessä kuin muutkin viran tai toimen kelpoisuusehdot. KJ: KH päättää alkaen perustaa IT-suunnittelijan tehtävän ja päättää, et tä tehtävässä edellytetään IT-alan tutkintoa, alan kokemusta sekä suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa. Samalla KH päättää lakkauttaa järjestelmäasiantuntijan va kanssin nro Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

22 PÖYTÄKIRJA 6/ Uuden luottamushenkilön valinta (Artjoki) 155/ /2017 KH Lisätiedot: hallintopäällikkö Camilla Söderström, puh Valtuutettu Risto Artjoki (Kok.), joka on myös kaupunginhallituksen jäsen, on ilmoittanut muuttaneensa pois paikkakunnalta ja anonut vapau tus ta luottamustehtävistä. Hän on näin ollen menettänyt vaa li kel poisuu ten sa Kauniaisten luottamustoimiin. Vaalikelpoisuuden menettämisen to teaa valtuusto. Kun valtuutettu on menettänyt vaalikelpoisuutensa valtuustoon, pu heenjoh ta ja kutsuu hänen sijaansa jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen vaa li lii ton, puolueen tai yhteislistan järjestyksessä ensimmäisen va ra valtuu te tun. Näin ollen Kok. + KD vaaliliiton järjestyksessä ensimmäinen vara val tuu tet tu Jukka Koivisto siirtyy valtuuston varsinaiseksi jäseneksi. Kok. + KD vaaliliiton ensimmäiseksi varajäseneksi siirtyy Olavi Filppula. Muihin luottamustoimiin valtuuston on valittava uusi luottamushenkilö. KJ: KH esittää, että KV toteaa Risto Artjoen menettäneen vaalikelpoisuutensa Kau niais ten kaupungin luottamustoimiin ja toteaa, että Jukka Koivisto astuu hänen tilalleen valtuuston varsinaiseksi jäseneksi. Lisäksi KH esittää, että KV valitsee meneillään olevan toimikauden jäljellä ole vak si ajaksi uuden jäsenen kaupunginhallitukseen. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.

23 PÖYTÄKIRJA 6/ Edustajan nimeäminen Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian yhtymäkokoukseen / /2014 KH Lisätiedot: hallintoassistentti Liisa Sarvimäki-Paananen, puh Koulutuskuntayhtymä Omnian yhtymäkokous pidetään klo Es poos sa, os. Kirkkokatu 16 A. Asialistalla on vuoden 2017 talousarvion määrärahapoikkeaman vah vis tami nen sekä kuntayhtymän var si nai sen yh ty mä ko kouk sen asiat, tilinpäätös 2017, vastuuvapauden myön tä mi nen ja tarkastuslautakunnan ar vioin ti kerto mus. KJ: Päätös: KH päättää valtuuttaa kaupunginjohtajan tai hänen määräämänsä edus tamaan kaupunkia koulutuskuntayhtymä Omnian yhtymäkokouksessa Päätösehdotus hyväksyttiin.

24 PÖYTÄKIRJA 6/ Stadens representant till samkommunsstämman för Västra Nylands folkhögskola / /2014 KH Mer information: förvaltningsassistent Liisa Sarvimäki-Paananen, tfn Samkommunsstämman för Västra Nylands folkhögskola sammanträder kl i Karis, Raseborg. På mötet behandlas sedvanliga ärenden för samkommunsstämmans möte samt budgetändring i investeringsbudgeten 2018, en komplettering till avskrivningsplanen för anläggningstillgångar, budgetuppföljning samt utvidgning av upprätthållartillståndet. SD: Beslut: STS förordnar stadsdirektören eller en av honom utsedd person till stadens representant vid samkommunstämman för Västra Nylands folk högsko la Beslutsförslaget godkändes.

25 PÖYTÄKIRJA 6/ Edustajan nimeäminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen / /2014 KH Lisätiedot: hallintoassistentti Liisa Sarvimäki-Paananen, puh Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään klo Helsingissä (os. Bulevardi 31). Kokouksen asialistalla on varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat, mm. tilinpäätöksen vahvistaminen, taseen osoittaman voiton käyttäminen, vas tuu va pau des ta, hallituksen jäsenten lukumäärästä ja maksettavista palk kiois ta päättäminen sekä hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan sekä ti lin tar kas ta jan valinnat. Osakassopimuksen mukaan Kau niai sil la ei ole edustusta hallituksessa. KJ: Päätös: KH päättää valtuuttaa kaupunginjohtajan tai hänen määräämänsä edus tamaan kaupunkia Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n varsinaisessa yh tiöko kouk ses sa Päätösehdotus hyväksyttiin.

26 PÖYTÄKIRJA 6/ Edustajan nimeäminen Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen / /2014 KH Lisätiedot: hallintoassistentti Liisa Sarvimäki-Paananen, puh Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n varsinainen yhtiökokous pidetään klo Helsingissä. Kokouksen asialistalla on varsinaiselle yh tiö ko kouk sel le kuuluvat asiat sekä hallituksen esitys yhtiöjärjestyksen muuttamisesta. Kauniaisten edustajana yhtiön hallituksessa on toiminut yhdyskuntatoimen joh ta ja. KJ: Päätös: KH päättää valtuuttaa kaupunginjohtajan tai hänen määräämänsä edus tamaan kaupunkia Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n varsinaisessa yhtiö ko kouk ses sa ja kehottaa edustajaa esittämään yh dys kun tatoi men johtaja Marianna Harjun valitsemista yhtiön hallitukseen. Päätösehdotus hyväksyttiin.