ESIOPETUKSEN ARVIOINTI LUKUVUOSI

Transkriptio

1 Esiopetuksen arviointi, lukuvuosi ESIOPETUKSEN ARVIOINTI LUKUVUOSI Arvioinnin keskeiset tulokset /

2 ESIOPETUKSEN TYÖ-, ARVIOINTI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMIEN KOOSTE LUKU- VUODELTA Esiopetuksen henkilöstö on tehnyt lukuvuotta koskevan arvioinnin, yksikkökohtaisten esiopetuksen työ-, arviointi- ja kehittämissuunnitelmien avulla. Toimintayksiköt laativat toiminnalleen suunnitelman lokakuussa ja arvioivat sen toukokuuhun mennessä. Arvioinnin kohteina olivat toimintakulttuurin pääperiaatteet, lukuvuoden teemat ja kehittämiskohteet, pedagogiset ratkaisut, kieli ja kulttuuri, kasvun ja oppimisen tuen järjestäminen ja resursointi, henkilökunnan ammattitaidon kehittäminen ja oppilashuollon järjestäminen. Esiopetukseen on Tuusulassa osallistunut yhteensä 486 lasta. Heistä tyttöjä oli 249 ja poikia 237. Esiopetusta on tarjottu kunnallisissa päiväkodeissa, yksityisissä päiväkodeissa ja kouluissa. Kunnallisissa päiväkodeissa osallistujia oli 364, yksityisellä palveluntarjoajalla 76 ja kouluissa 46 lasta. TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET Toimintakulttuuria arvioidaan ja kehitetään siten, että se tukee esiopetuksen tavoitteiden toteutumista. Kehittämisessä otetaan huomioon, että toimintakulttuuriin vaikuttavista seikoista osa on kirjoitettuja ja tiedostettuja, osa tiedostamattomia ja joskus myös tahattomia. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Lasten kanssa työskentelevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että heidän tapansa toimia ja olla vuorovaikutuksessa välittyy mallina lapselle. Toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää toimintatapojen ja pedagogiikan johtamista, henkilöstön ja lasten osallisuuden turvaamista ja sitoutuneisuutta yhteisiin toimintatapoihin. Vastuu kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja esiopetusta johtavilla henkilöillä. Toimintakulttuuria kehitetään muun muassa kokeilemalla monipuolisia työtapoja, uusia ratkaisuja oppimisympäristöihin sekä kehittämällä ammatillista osaamista yhteistyöverkostoissa. Järjestelmällinen itsearviointi ja jatkuva kehittäminen ovat luonteva osa esiopetuksen arkea. Kehittämistyössä on tärkeää hyödyntää sekä lasten että huoltajien kokemuksia ja mielipiteitä. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä tuen ja oppilashuollon ammattilaisten kanssa on välttämätöntä lasten sujuvan oppimisen polun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. (Tuusulan esiopetuksen opetussuunnitelma 2016) 1

3 TOIMINTAKULTTUURIN PÄÄPERIAATTEET Lasten osallisuus esiopetuksen toiminnassa ja suunnittelussa, toiminnan leikinomaisuus ja toiminnallisuus, sekä oppimisympäristön laajeneminen päiväkoti rakennuksen ulkopuolelle nousivat esiin toimintakulttuurin pääperiaatteina. Liikunta ja liikkuminen korostuivat toimintakulttuureissa eri yksiköissä. Toiminta yksiköissä on ollut monipuolista ja suunnittelussa on kuunneltu lasten kiinnostuksen kohteita. Lasten ideoihin on tartuttu ja niistä on luotu ryhmissä erilaisia projekteja, joiden parissa on työskennelty pitkiäkin aikoja. Projektimainen tapa työskennellä nousee useissa arvioinneissa esiin hyvänä työskentelytapana esiopetusikäisten lasten kanssa. Ryhmien hyvän ilmapiirin luomiseen ja kehittämiseen on kiinnitetty toiminnassa huomiota. Hyvä ilmapiiri on luonut turvallisuutta ja kannustanut lapsia. Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutustaitoja on vahvistettu mm. pihaleikkien avulla ja varhaiskasvatuksen eritysopettajan ohjaamassa kaverikerhossa. Pienryhmätyöskentely on nähty tärkeäksi yksilöllisen kasvun ja oppimisen tuen mahdollistajana. LUKUVUODEN TEEMAT JA KEHITTÄMISKOHTEET Teemat Vuoden teemat muotoutuivat ryhmissä pitkälti lasten kiinnostuksen kohteiden ja vuoden kiertoa ja vuodenaikojen seuraten. Kaikkia ryhmiä velvoitti yhteisöllisyyden kehittäminen Kesun asettaman tavoitteen mukaisesti. Lisäksi tvt:n kehittäminen, liikunta, Suomi 100- vuotta, lasten osallisuus ja projektityöskentely olivat ryhmien keskeisiä teemoja ja kehittämiskohteita. Oma lähiympäristö on keskeinen esiopetuksen teema. Tämän kauden arvioinnissa oppimisympäristöjä on laajennettu yhä enemmän erilaisiin ympäristöihin, kuten omaan asuinympäristöön, lähialueisiin, metsiin ja puistoihin. Lisäksi liikunnan tietoiseen lisäämiseen toiminnassa oli panostettu yksiköissä välineiden saatavuuden ja oppimisympäristön laajentamisen kautta. Liikkumisen näkökulmasta piha-alueilta oli siirrytty enemmän metsiin ja muualle lähiympäristöön. Retket ja yhteistyön tekeminen esim. kulttuuritoimen kanssa laajensivat oppimisympäristön käsitystä. Metsä oli luonteva osa oppimisympäristöä yhä useammassa ryhmässä. Esiopetuksessa tabletit ovat olleet kauden aikana monipuolisessa käytössä. Opetuspelien lisäksi välineitä käytettiin tiedon etsimiseen, muokkaamiseen ja taitoja kehitettiin arjessa mm. 2

4 valokuvaten, videoiden, elokuvaa ja animaatioita tehden. Monilukutaitoon oli perehdytty kriittistä kuvanlukutaitoa kehittäen esim. pohtien mainosten todellisuutta yhdessä lasten kanssa. Digimatka- hankkeessa olevissa kunnallisissa päiväkodeissa eskarilaiset olivat osin mukana digitaalisten portfolioiden eli kasvunkansioiden tekemisessä. Arkitaidot ja tunnetaidot sekä positiivinen pedagogiikka olivat esiopetuksessa esillä kauden aikana. Lasten vahvuuksia tehtiin ryhmissä näkyviksi ja esiopetuksen opettajille syksyllä suunnattu positiivinen pedagogiikka- koulutusta toteutettiin käytännössä lasten positiivista minäkuvaa ja oppimiskäsitystä tukevalla tavalla. Ryhmissä on tuettu ryhmän ryhmäytymistä ja lasten vuorovaikutustaitoja sekä kaverisuhteiden myönteistä kehittymistä. Edellisellä kaudella esiopetuksen oppikirjat saivat useita kriittisiä arvioita. Kirjojen tarinat koettiin mm. liian pitkiksi ja vaikeasti ymmärrettäviksi. Kirjan käyttöä kritisoitiin täälläkin kaudella, lapset eivät keväällä olleet enää kiinnostuneita kirjan annista. Tällä kaudella yhdessä esiopetusryhmässä oli kokeiltu digitaalisen materiaalin käyttöä esiopetuksessa. Sen käytössä oli koettu omat haasteensa esimerkiksi ajankäytöllisesti. Tuusulassa esiopetuksen ja perusopetuksen välisestä yhteistyöstä on sovittu esiopetussuunnitelmassamme. Se määrittelee minimitason, joka jokaisen koulu-päiväkoti parin kanssa tulisi toteutua. Yhteistyön parantamiseksi koulun kanssa nähtiin tarpeita. Yhteistyö muuttui haasteellisemmaksi, jos esiopetuksen ryhmä joutui kesken lukuvuoden siirtymään väistötiloihin, jotka ovat kauempana koulusta. Tällöin syksyllä hyvin alkanut yhteistyö perusopetuksen kanssa saattoi keskeytyä. Yhteistyön kehittämisen tarvetta oli myös kouluissa toimivissa esiopetuksen ryhmissä suhteessa muihin toimijoihin omassa toimintaympäristössä. Kehittämiskohteet Tablettien tulo esiopetusryhmiin näkyy arvioinneissa. Opetusohjelmia on otettu käyttöön, leikkejä on dokumentoitu ja teemoja kehitelty. Edelleen tvt-taitojen osaamisen kehittäminen nähdään tärkeäksi, esimerkiksi videomateriaalien käyttöä olisi voitu hyödyntää paremmin keskusteluissa lasten kanssa. Työntekijät ja lapset ovat saaneet perehdytystä ja koulutusta välineistön käyttöön kuluneen kauden aikana. 3

5 Lasten havainnointia halutaan kehittää. Tärkeäksi nähtiin järjestää toimintaan aikaa lasten havainnoinnille, jotta hiljaisten ja vähän puhuvien lasten ajatukset ja ideat saisivat tilaa tulla esiin ja kuulluiksi. PEDAGOGISET RATKAISUT Ohjattu ja lasten omaehtoinen leikki sekä havainnolliset, lasten aktiivisuutta ja luovuutta edistävät työtavat ovat olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Työtapojen valintaa ja käyttöä ohjaavat esiopetukselle asetetut tehtävät ja tavoitteet sekä lasten tarpeet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Monipuolisilla työtavoilla tuetaan lasten kasvua ja oppimista, heidän laaja-alaisen osaamisensa kehittymistä sekä vahvistetaan heidän sosiaalisia taitojaan. (Tuusulan Eops 2016) Arvioinneissa näkyi esiopetuksen tavoitteena luoda toimintaan kannustava ja positiivinen ilmapiiri, joka edistää lapsen oppimista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Esiopetuksessa korostuu liikunnan leikin ja toiminnallisuuden kautta oppiminen. Toimintaa toteutettiin paljon lähiympäristöissä ja lasten luontosuhdetta vahvistettiin toimimalla ulkona ja metsissä. Luonnossa toimimisella nähtiin merkitys yhteisöllisyyden ja sosiaalisten taitojen vahvistumiselle ja kehittymiselle. Tällä kaudella pienryhmätoimintaan ja ryhmien muodostamiseen lasten kasvua ja kehitystä tukien kiinnitettiin paljon huomiota. Erilaisilla ryhmittelyillä tuettiin lapsen kasvua aktiiviseksi osallistujaksi ja vahvistettiin yhteisöllisyyttä tutustuen koko ryhmän lapsiin. Joustavat ryhmittelyt tukivat lasten yksilöllistä kasvua ja oppimista. Pienryhmätoiminta mahdollisti kasvattajille lasten havainnointia ja yksilöllistä vuorovaikutusta. Positiivinen pedagogiikka on vahvistunut kasvattajien toiminnassa. Sen mukana esiopetuksen arkeen on tullut käsitys lasten vahvuuksien esille nostamisen tärkeydestä ja vahvuus sanaston juurruttamisesta lapsiin. Yhteistyön vahvistaminen esiopetuksen ympäristössä toimivien tahojen kanssa nähtiin kehittämisen kohteena seuraavaa kautta ajatellen. Yhteistyötä toivottiin lisää koulujen kanssa kuin myös toisten esiopetusryhmien tai päiväkodin ryhmien kanssa. Tärkeäksi nähtiin lapsen osallisuuden vahvistaminen toiminnan suunnittelussa ja tarve lasten omaehtoiselle toiminnalle ja leikille esimerkiksi ulkona. 4

6 YHTEISTYÖ Kodin ja esiopetuksen välinen yhteistyö on ollut sujuvaa ja siihen on muotoutunut hyvin toimivat rakenteet. Akuutit kuulumiset vaihdetaan tuonti- ja hakutilanteissa. Avoimen ja luottamuksellisen suhteen luominen huoltajiin nähdään keskeiseksi yhteistyöksi kotien kanssa. Huoltajien kanssa keskustellaan säännönmukaisesti syksyisin ja keväisin lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmia pidettäessä. Huoltajilla on mahdollisuus tarvittaessa keskusteluihin lukuvuoden aikana. Huoltajat ovat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin ja juhliin vuoden aikana. Huoltajille tehdyn asiakastyytyväisyyskyselyn yhteenveto on tämän arvioinnin lopussa. Kysely uudistettiin tänä vuonna yhdessä varhaiskasvatuksen kyselyn kanssa. Alueellinen yhteistyö esiopetuksen ja koulun välillä vaatii edelleen kehittämistä. Esiopetuksen opettajien toiveena on saada yhteistyöhön säännöllisyyttä. Yhteistyön minimitavoitteen lisäksi toivotaan yhteistä toimintaa. Koulun kanssa samassa ympäristössä toimivat tuovat esiin hyötyjä siirryttäessä esiopetuksesta perusopetukseen. KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVÄT ASIAT Eri kieliä ja kulttuureja on pidetty esillä toiminnassa etenkin niissä yksiköissä, joissa perheiden erilaiset kulttuuritaustat rikastuttavat toimintaa. Ryhmän moninaisuus tuo erilasten ruoka- ja tapakulttuurien ryhmän arkeen. Asioita on voitu tutkia lasten kiinnostusten kohteiden kautta. Lasten omat kokemukset esimerkiksi matkustamisen myötä, tuovat lasten omat mielenkiinnon kohteet keskusteluihin. Vieraskieliset työntekijät kokemuksineen ja kertomuksineen sekä henkilöstön kielitaito nostetaan arvioissa esiin toimintaa rikastuttavana tekijänä. Suomen kieltä ja kulttuuria tutkitaan etenkin kansallisten juhlapäivien yhteyksissä. Kirjat, sadut, riimit ja lorut ovat osa joka päivä toteutettavaa toimintaa. Lasten kiinnostusta kirjoihin, kirjaimiin ja lukemiseen on tuettu esimerkiksi pelaamalla lukuvalmiuksia kehittäviä pelejä ja retkellä kirjastoautoon. Murteita ja tapakulttuureja on käsitelty lasten tuomien kokemusten kautta. Suomi 100- juhlavuotta juhlittiin yksiköissä ja tutustuttiin suomalaisuuteen ja sen perinteisiin. Suomi toisena kielenä (S2) opetuksen tavoitteena on mm. tarjota lapselle yhdenvertainen mahdollisuus oppimiseen. S2-opetus on esiopetuksessa luonteva osa toimintaa ja se tapahtuu sekä päivittäisissä tilanteissa että suunnitelmallisena ja säännöllisenä opetuksena riippuen lapsiryhmän tarpeista. 5

7 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA RESURSSOINTI Esiopetukseen osallistuvat lapset kuuluvat perusopetuslain mukaisen kasvun ja oppimisen tuen piiriin. Lain mukaan lapsilla on oikeus saada riittävää tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Lapsen kasvun ja oppimisen tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kasvun ja oppimisen tuen järjestämisen lähtökohtana ovat kunkin lapsen ja lapsiryhmän vahvuudet sekä oppimis- ja kehitystarpeet. Esiopetuksen, lapsen aiemman varhaiskasvatuksen, neuvolan ja huoltajien yhteistyöllä turvataan lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumoa. Tietoa lapsen mahdollisesti ennen esiopetusta saamista tukitoimista hyödynnetään esiopetuksessa. Lasten kasvun ja opetuksen tukemiseen ovat tukea antaneet sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajat että osassa yksiköitä koulujen laaja-alaisen erityisopetuksen opettajat. Tarpeen mukaan on kokoonnuttu moniammatillisiin yhteistyöryhmiin paneutuen lasten asioihin. Esiopetusryhmän jakaminen pienryhmiin työskentelyn ajaksi on ollut oleellinen keino tarjota yksilöllisempää ohjausta ja tukea. Pienryhmissä ryhmäavustajan on mahdollistanut kohdistaa lapselle tarjottavaa tukea yksilöllisesti. Avustajan tuki on voinut kohdistua tukemiseen esimerkiksi esiopetustehtävissä, siirtymätilanteissa ja ruokailussa. Isona ryhmänä toimittaessa useamman kasvattajan läsnäolo tasapainottaa ryhmän toimintaa. Opetuksen tukena voidaan käyttää esimerkiksi kuvia, tukiviittomia ja nopeaa piirrosviestintää vuorovaikutuksen tukena, toiminnan ohjaamiseen ja arjen strukturointiin. Säännölliset oppilashuoltoryhmän tapaamiset tukevat esiopetustyötä. Ryhmä kokoontuu neljä kertaa vuodessa. HENKILÖKUNNAN AMMATTITAIDON KEHITTÄMINEN Työnantaja järjestää esiopetuksen syyskauden alussa perinteisesti yhteisen koulutustapaamisen esiopetuksen opettajille. Syksyllä 2017 aiheena oli positiivinen pedagogiikka esiopetuksessa sekä kannustavan ja myönteisen kulttuurin luominen. Uusia esiopetuksen opettajia perehdytettiin kuntamme esiopetuksen käytäntöihin. Maaliskuussa esiopetuksen opettajille suunnattu koulutus käsitteli monilukutaidon teorian pohjalta tieteellistä lukutaitoa sekä lastenkirjallisuuden tarinoiden ja satujen tiedekasvatusta. 6

8 Tieto- ja viestintäteknologian käyttöä on lisätty. Lasten kanssa etsitään tietoa mm. tablettien avulla. Koulutusta laitteiden käyttöön on saatu ja laitteiden käyttöä on harjoiteltu lasten kanssa. Tietoa on etsitty tablettien avulla ja yhdessä lasten kanssa on tehty pedagogista dokumentointia. Tvt-osaamisen taitoja on jaettu omassa työyhteisössä. Työntekijöitä on osallistunut Opetushallituksen Diggaa mun digimatkaa hankkeeseen, jossa on työskennelty Peda.net-verkossa, jonka tavoite on tvt:n käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Vuorovaikutusleikkikoulutukseen on muutamista esiopetuksen ryhmistä osallistuttu ja sen on katsottu tukevat esiopetusryhmän toimintaa. Vertaismentorointi (Verme) tapaamisista on muutama maininta ja ne ovat tukeneet esiopetuksen lastentarhanopettajia työssä. Yksittäisistä koulutuksista on mainittu mm. Mapa-koulutus, jonka tavoite on haasteellisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyssä ja hallinnassa. Liikuntaan ja varhaisten vuosien fyysiseen aktiivisuuteen liittyvistä koulutuksista on arvioinnissa mainintoja. Kuitenkin liikuntakoulutusten tarkempi sisältö puuttuu. Yksiköiden liikuntavastaavien palaverit sen sijaan mainitaan. OPPILASHUOLLON ARVIOINTI Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän muodostaa varhaiskasvatusyksikön johtaja, esiopetusryhmän opettaja(t), varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja/tai laaja-alainen erityisopettaja sekä oppilashuollon edustaja/edustajat. Työryhmän keskusteluja on pidetty tärkeinä. Ryhmän työskentelyä suunnitellaan etukäteen ja pääosa vastaajista näkee, että toiminta toteutuu suunnitellusti. Sisällöt ovat olleet hyödyllisiä ja käytännönläheisiä. Vierailevat asiantuntijat mm. puheterapeutti, ovat olleet hyviä ja heiltä on saatu uutta tietoa ja käytännön vinkkejä. Arvioinnissa ilmenee, että ulkopuolisia asiantuntijoita voisi käyttää vielä enemmän. Lukuvuoden arvioinneissa on vähän mainintoja lasten osallisuudesta yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön. Mainintoja on siitä, että lasten kanssa on keskusteltu kiusaamisesta ja yhteisiä sopimuksia on tehty lapsiryhmässä. Miniverso -menetelmän avulla aikuinen auttaa lapsia löytämään ratkaisuja ristiriitoihin. Tavoitteena on saattaa lapset aidosti kohtaamaan toisensa, jolloin he saavat kertoa oman käsityksensä tapahtumasta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia ratkaisuvaihtoehtoja. Koulutamme jatkuvasti varhaiskasvatuksen työntekijöitä Miniverson toimintatapaan. 7

9 Lisäksi on mainittu hyödyllisenä koulutuksena Mapa-koulutus, joka antaa välineitä siihen, miten haastavia tilanteita voidaan ohjata. Lasten osallisuuden lisäämistä on kokeiltu piirroskuvien avulla, jossa lapsi tuottaa omaa kokemustaan omasta asemastaan ryhmässä piirroskuvien avulla. Tuotetun materiaalin pohjalta oppilashuoltoryhmässä on voitu keskustella lapsiryhmän dynamiikasta ja lasten rooleista. Työryhmä on tuonut näkökulmia siihen, miten lapsia pystytään tukemaan ja auttamaan esimerkiksi ryhmäytymisessä. Valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet toteavat, että huoltajien osallisuus yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön on mahdollista esimerkiksi erilaisten kyselyiden ja vanhempainryhmien toiminnan kautta. Tällaisesta toiminnasta ei ole arvioinneissa mainintaa. Sen sijaan huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön koetaan olevan avointa ja sujuvaa. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnan etukäteissuunnitelmaa pidetään tärkeänä. Ryhmäläisillä on ollut mahdollisuus esittää käsiteltäviä aiheita ja ryhmäläisten omaa aktiivisuutta aiheiden esiin nostamisessa pidetään tärkeänä. Kun asialista on riittävän ajoissa ryhmän tietoisuudessa, oma valmistautuminen koetaan tehokkaampana. Ryhmän jäsen tuo oman osana moniammatilliseen ryhmään. Kevään arvioinnissa oli mainintoja siitä, että oppilashuoltoa olisi pitänyt hyödyntää enemmän. Aiheita yhteisölliseen oppilashuoltotyöryhmään mainitaan mm.: - Ryhmän ryhmäytymisen tilanne lukuvuoden alussa. Tärkeää on, että ensimmäisessä ryhmän kokoontumisessa on lastentarhanopettajilla riittävästi käsitystä esiopetusryhmän lapsista. - Lasten osallisuus esiopetusryhmässä. Esimerkiksi toteutetaan lasten kanssa piirroskuvin se, miten he kokevat oman asemansa ryhmässä. Kuvien pohjalta yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä keskustellaan lapsiryhmän dynamiikasta ja lasten rooleista. Pohditaan, miten lapsia pystytään tukemaan ja auttamaan esimerkiksi ryhmäytymisessä. - Lasten pelaaminen ilmiönä. Ikäsuositukset ja miten asiaa käsitellään huoltajien kanssa. - Suunnitelma aiheista seuraavalle lukuvuodelle kevään viimeisessä kokoontumisessa tukee suunnitelmallista toimintaa. 8

10 - Vierailijoita kävi kertomassa työstään mm. alkuopetuksen luokanopettaja, puheterapeutti, toimintaterapeutti - Siisteyskasvatus - Ravitsemuskasvatus. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan julkaisu Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus on ilmestynyt keväällä Viimevuotiseen tapaan yksityiset esiopetuksen tuottajat kiittivät varhaiskasvatuksenerityisopettajia ja varhaiskasvatuksen ohjaajaa. Mainintoja tuli siitä, että he saavat ohjeistusta ja tukea mm. esiopetuksen lomakkeiden osalta. ESIOPETUS HUOLTAJIEN ARVIOIMANA Esiopetuksen sähköisesti toteutetulla arviointikyselyllä kartoitettiin huoltajien näkemyksiä esiopetusvuodesta. Uudistetussa kyselyssä näkökulmina olivat asiakaspalvelu, lasten toimintaympäristö, vuorovaikutus ja kohtaaminen sekä toiminnan suunnittelu ja toteutus. Huoltajat arvioivat esiopetusta asteikolla 1 4 (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3 = jokseenkin samaa mieltä, 4 = täysin samaa mieltä). Esiopetuksen arviointikyselyyn vastasi 135 huoltajaa 23 yksiköstä. Vastauksia tuli kunnallisten päiväkotien 16 esiopetusryhmästä, viidestä yksityisen päiväkodin esiopetusryhmästä sekä neljästä koulun esiopetusluokasta (esiopetus-, esiykkös- tai yhdysluokka). Vastausprosentti laski edellisestä vuodesta. Liitteenä ovat huoltajien kyselyistä kootut yhteenvetotaulukot. Avoimissa kysymyksissä huoltajat pääsääntöisesti kiittivät henkilöstöä hyvästä ja lapsia innostavasta esiopetusvuodesta. Huoltajat kertoivat lastensa menevän mielellään eskariin. Lasten toimintaympäristön kohdalla palautteista nousi esille huoli sisäilmaongelmista. Yhteistyötä esiopetuksen henkilöstön kanssa huoltajat kuvasivat toimivaksi ja luontevaksi. Esiopetustoiminta sai huoltajilta pääsääntöisesti tyytyväistä palautetta. Toiminnan nähtiin olevan monipuolista ja toiminnallista. Esiopetuksen viikkotiedotteet koettiin hyviksi, mutta tiedottamisen käytänteitä toivottiin tarkennettavan. Tiedottamisessa koulujen esiopetusryhmien Wilma koettiin toimivaksi. DaisyNetin osalta tiedottaminen sai sekä kiitosta että moitetta. Osa huoltajista kaipasi enemmän tietoa siitä, 9

11 mitä esiopetuksessa tapahtuu. Huoltajat toivat esille, että päivittäisissä kohtaamisissa annettaisiin rakentavaa ja positiivista palautetta lapsista. 10

12 11

13 12

14 13