Rakennustuotannon kosteudenhallinta ja kuiva rakentaminen

Transkriptio

1 Rakennustuotannon kosteudenhallinta ja kuiva rakentaminen Olli Teriö, TkL Yliassistentti, TTY Anssi Koskenvesa, DI Toimitusjohtaja, Mittaviiva Oy Tuomas Palolahti, DI Tutkija, Mittaviiva Oy Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Rakennuksen lämmöneristyksen sekä ilmatiiviyden parantuessa rakenteiden fysikaalinen toiminta muuttuu, kuivumisajat pitenevät ja rakenteiden vikasietoisuus alenee. Nämä muutokset edellyttävät vaikutuksien tarkastelua myös työmaaprosessiin. Työmaaprosessin aikaisella rakennusfysikaalisella toiminnalla tarkoitetaan mm. rakenteiden kosteudenhallintaa, rakennuksen lämpöliikkeitä sekä liiallisen kuivauksen tai lämmityksen aiheuttamia ongelmia ja rakennushankkeen tuotannon aikaisen ilmanvaihdon tarpeen muutoksia. Kosteusteknisesti hallittu rakennustuotanto edellyttää teollisuuden, suunnittelijoiden sekä työmaiden välistä yhteistyötä ja uusien kosteusteknisesti turvallisten rakenneratkaisujen kehittämistä sekä käytännössä toimivia suojausmenetelmiä. Kosteudenhallintaan on olemassa menetelmiä ja ratkaisuja, mutta niiden käyttöönotto sekä asiallinen käyttö vaatii asennemuutoksen rakennushankkeen kaikilta osapuolilta. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää kosteudenhallinnan suunnittelua rakennuslupaehdoissa. Rakennuttajan on osattava vaatia kuivaa, rakenteita pilaamatonta rakentamistapaa ja varattava siihen riittävät resurssit eli otettava se huomioon hankkeen kustannusarviossa. Suunnittelijoiden on otettava rakenteiden rakentamisaikainen kosteus huomioon ja mahdollistettava rakenteiden suojaus esimerkiksi lisäämällä rakenteisiin suojakatosten kiinnityspisteitä tai muuttamalla tartuntarautoja niin, että suojaus voidaan hoitaa suojapeitteillä. Suunnitelmat tarkistutetaan suunnitteluryhmän ulkopuolisella rakennusfysiikan asiantuntijalla kosteusteknisen toiminnan osalta vaativissa kohteissa. Muidenkin kohteiden tarkistaminen on suositeltavaa ja voi tuoda säästöjä vuosikorjauskustannuksissa. Urakoitsija noudattaa sopimuksia ja suunnittelijoiden ohjeita sekä suunnittelee työmaan kosteudenhallinnan osana koko työmaan tuotannon suunnittelua. Erillistä suunnitelmaa ei tarvita. Kosteudenhallinnan toteutusta valvotaan jatkuvasti, ja siihen liittyvät asiat otetaan mukaan työmaa- ja urakoitsijakokouksiin. Artikkeli perustuu Frame-hankkeessa tehtyyn tutkimukseen Rakennusprosessin aikainen kosteu- den hallinta. FRAME Future Envelope Assemblies and HVAC Solutions, lisätietoja Hankesuunnittelu Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee määrittää rakennustuotannon kosteudenhallinnan taso esimerkiksi suunnitteluohjeilla ja sopimusasiakirjoilla. Keskeisiä rakentamisen kosteudenhallinnan tasoon vaikuttavia tekijöitä ovat rakentamisen ajankohta, aikataulu, rakenneratkaisut, materiaalivalinnat ja sääsuojauksen toteutustavat. Suunnittelu- ja urakkasopimuksilla määritetään reunaehdot kosteudenhallinnalle. Mikäli asiakirjoissa ei määritetä kosteudenhallinnan tasoa, on urakoitsijoilla vapaus valita käytettävät tuotanto- ja sääsuojausmenetelmät. Rakennuskosteus voi aiheuttaa kuitenkin merkittäviä haittoja tilaajalle ja käyttäjille erilaisina vahinkoina sekä häiriöinä. Kosteudenhallinnan tasoa määritettäessä on otettava huomioon monitahoisia kysymyksiä: Milloin rakennetaan? Kuinka nopeasti rakennetaan? Kuinka paljon rakenteet sietävät kosteutta? Millaiset olosuhteet vaaditaan rakentamisajalle? Mitkä ovat kosteushallinnan kustannukset ja toteutuneiden kosteusriskien kustannukset? Yleispätevää ohjetta, joka sopii kaikkiin tilanteisiin, on mahdotonta esittää. Kuitenkin on selvää, että tilaajan tulee vaatia suunnittelijoilta sekä urakoitsijoilta vastauksia ja ratkaisuja edellisiin kysymyksiin, kuten työturvallisuudesta ja aikataulusta jo tehdään. Tilaajan tulee sisällyttää kosteudenhallinnan tasosta ja mahdollisesti siinä käytettävistä menetelmistä selkeät ohjeet jo suunnittelu- ja urakkatarjouspyyntöasiakirjoihin, jotta rakentaminen voi olla laadukasta sekä kustannustehokasta. Tällöin tarjoajat ovat yhdenvertaisia menetelmien valinnan suhteen, ja hallittu rakentaminen on mahdollista. Rakennusteknisten töiden valvojan tehtävä on valvoa sopimusten noudattamista, millä luodaan edellytys rakennustuotannossa tapahtuvalle laatuhypylle. 127

2 Tekijä Rakennushankkeeseen ryhtyvä, rakennuttaja Suunnittelijat, päärakennesuunnittelija koordinoi Päätoteuttaja, päärakennesuunnittelija avustaa Päätoteuttaja ja urakoitsijat Hankkeen vaihe Hankesuunnittelu Suunnittelu Työvaihesuunnittelu Viikkosuunnittelu, rakentaminen Toimenpiteet Päätös vaaditusta kosteudenhallinnan laatutasosta Budjettivaraus toteutukselle Rakentamisen aikataulu Rakenteiden rakentamis- ja käytönaikaisen toimivuuden suunnittelu Kosteudenhallinnan ohjeet suunnitelmiin Riskien arviointi Kosteustekninen suunnitelmien tarkastus ulkopuolisella asiantuntijalla Kosteuden hallinnan suunnittelu osana koko työmaan toteutussuunnittelua Tehtäväsuunnitelmat Yleisaikataulu Kuivanapidon toteutus, tarkastukset ja huolto Kuivanapidon käsittely kokouksissa ja palavereissa Olosuhteiden seuranta Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry Hankeaikataulu Rakentamisen suunnittelun ja rakennustyön aloitusajankohta vaikuttaa rakentamisen aikaiseen kosteusrasitukseen. Hankkeen laajuudesta ja toteutusmuodosta riippuu, kuinka kauan suunnitteluvaiheet ja esimerkiksi rakennusluvan saanti kestävät. Rakennusaika vaihtelee työmaan olosuhteiden ja valittujen toteutus- ja runkovaihtoehtojen mukaan. Vesikatto Loka Syys Hankesuunnittelu 3,2 C 8,2 C Sisävalmistus Marras Elo 60 mm 63 mm 13,7 C -2,2 C Runko 57 mm 88 mm Toteutussuunnittelu Joulu -6,4 C Heinä 47 mm 79 mm 16,0 C Rakennus on koko runkovaiheen altis kastumiselle ennen kuin vesikatto ja julkisivut valmistuvat. Sen takia perustus- ja runkovaihe olisi syytä ajoittaa mahdollisimman kuivaan vuodenaikaan. Rakentamisen suhdanteet ja rakennuksen haluttu käyttöönotto eivät sitä aina mahdollista, jolloin runkovaiheessa on käytettävä hyviksi havaittuja suojaus-, Tammi -8,5 C 43 mm 59 mm Kuva 1. Hankkeen aloitusajankohta ja rakentamisen toteutustapa määrittää kosteudelle alttiiden rakennusvaiheiden ajoittumisen. 14,0 C Kesä 31 mm 38 mm -8,7 C 8,7 c Helmi 37 mm 37 mm Touko -4,0 C 1,4 C Perustus Maalis Huhti Luovutus työmaan perustaminen Maanrakennus ja 128

3 kuivaus- ja lämmitysmenetelmiä. Aikataulusuunnittelussa otetaan huomioon mahdolliset säävaraukset ja suojausten tekeminen. Hankeaikataulun laadinnassa ja varsinkin sen noudattamisessa on suunniteltava ne keinot, joilla estetään hankkeen siirtyminen epäedullisempaan vuodenaikaan, tai otetaan muuten huomioon, että rakentamisen menetelmät ovat hyvin erilaisia eri vuodenaikoina. Esimerkiksi työmaan aloitusajankohdan siirtyminen elokuulta lokakuulle hidastaa vääjäämättä rakennuksen runkotöiden aikataulua ja aiheuttaa lukuisia lisätöitä työmaalle. Suunnitteluaikataulu Suunnittelulle on varattava riittävä aika, jotta hankinnat sekä tuotannon suunnittelu voidaan tehdä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Suunnittelijoiden tulee yhteisissä palavereissaan käsitellä tilaajan esittämät kosteudenhallinnan vaatimukset ja sopia yhteisesti käytettävät menetelmät. Suunnitelma-aikatauluun eli piirustusaikatauluun tarkennetaan eri työvaiheiden ja hankintojen eri suunnitteluosapuolilta tarvittavat piirustukset sekä niiden valmistumispäivämäärät. Piirustusten valmius tarkoittaa rakennusvalvonnan, muiden suunnittelijoiden, pääsuunnittelijan, tilaajan ja ulkopuolisen asiantuntijan hyväksymien piirustusten toimittamista työmaalle tai tilaajalle. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on määritettävä kosteudenhallinnan taso, keskeiset toimenpiteet sekä mittaus- ja valvontamenettely. Toteutussuunnittelu Suunnitteluohjeet ja viestin perillemeno Tilaaja antaa suunnittelijoille suunnitteluohjeet. Suunnitteluohjeissa tulee esittää kosteudenhallinnan vaatimukset tuotteelle ja toteutuksen reunaehdot, mitä nykyisin hyvin harvoin tapahtuu. Vallitseva käytäntö on ollut vapaiden käsien antaminen rakennusurakoitsijoille. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot, RYL tai muut normit eivät määritä rakennusaikaisia olosuhteita, joten ne on kirjattava kohteen sopimuksiin ja suunnitelmiin. Pahimmillaan suunnittelu tuottaa sellaisia rakennuskosteuden poistoon tai tuuletukseen liittyviä ratkaisuja, jotka ovat mahdottomia valmistaa teollisuudessa tai asentaa työmaalla. Esimerkiksi sandwich-elementin tuuletusurat eivät ole avoimia, vaan ne ovat limittäin tai tukkeutuneet betonimurusista. Tekijöiltä voi puuttua ymmärrys rakenteiden toimintaperiaatteista, tai rakenne on liian vaikea toteuttaa suunnitelmien mukaisesti, jolloin lopputulos ei vastaa lainkaan suunnittelijan tavoitetta. Suunnitelmissa tulisi esittää yksityiskohtaisesti tuotteiden valmistajille ja asentajille vaatimus rakentamisen aikaisen kosteusrasituksen huomioimisesta. Esimerkiksi tiettyjen rakenteiden asennuksessa on noudatettava kuivan rakentamisen periaatetta. Kosteusteknisesti turvalliset rakenneratkaisut Suunnittelijoiden on suunniteltava runko- ja eristysrakenteet kestämään myös rakentamisen aikainen kosteusrasitus, koska täysin kuivaan rakentamisen periaatteeseen ei vielä nykyisillä menetelmillä ole taloudellisesti mahdollista päästä. Rakenteiden tuuletusratkaisujen on sovelluttava sekä valmistukseen, asennukseen että lopulliseen käyttöön. Lisäksi suunnitelmiin on kirjattava lähtötiedot työmaan kuivanapidon suunnitteluun, kuten sallitut olosuhteet sekä tarvittaessa suojaus-, lämmitys- ja kuivausmenetelmät. Rakenteen kosteustekninen toimivuus rakentamisen ja elinkaaren aikana lähtee suunnittelupöydältä. Suunnittelussa on varmistettava muun muassa rakenteiden ja rakennusmateriaalien kestävyys rakennusaikaisissa olosuhteissa rakennuskosteuden poisto rakenteista, kuten julkisivun eristeisiin kerääntyvä vesi tuuletusratkaisujen toimivuus odotettavissa olevissa olosuhteissa perus- ja pintavesien vaatimat pihan muotoilut sekä sokkelin korkeus pintamateriaalien toimivuus rakenteiden osana rakenteiden ja niiden liitosten tiiveys suunnitteluratkaisujen yhteensovitus. Suunnitelmiin kirjataan tilaajan tahto kosteudenhallinnan tasosta. Rakennusvaihe Kosteudenhallinnasta kuivanapitoon Rakennushankkeet ovat aina yksilöitä, joiden toteutus suunnitellaan hankekohtaisesti. Tuotannon suunnittelu sisältää rakenteet, tuotantotavat, aikataulun, työturvallisuuden ja kosteudenhallinnan. Rakennustyömaan kosteudenhallinnan tarpeet, vaatimukset ja keinot vaihtelevat rakennusvaiheen, rakentamisen ajoituksen sekä rakenteiden mukaan. Kosteudenhallintaan ei ole yhtä oikeaa ratkaisumallia, jollei sellaiseksi lasketa aina pätevää: Pidetään rakenteet kuivina. Rakentajien on suunniteltava työmaiden kuivanapitoratkaisut, ja kuivanapidon suunnitelman toteuttamiseen on nimettävä tietty työnjohtaja koko hankkeen ajaksi tai rakennusvaiheittain kuivanapidosta vastaavat työnjohtajat. Ennen työmaan aloi- 129

4 tusta selvitetään työmaan kuivanapidon vaatimukset sekä suunnitellaan menetelmät ja tapa, kuinka niiden toteuttamista valvotaan. Suunnitelmassa esitetään työmaakohtaiset kosteusriskit, vaatimukset alihankkijoille, materiaalien ja rakenteiden suojaus, lämmitysmenetelmät rakentamisen eri vaiheissa ja rakenteiden kuivatus sekä mittaus ja valvontamenettelyt. Suunnitelmaa käytetään aliurakoiden sopimusliitteenä ja muutenkin työmaan viestinnässä hyväksi, muun muassa työohjeena sääsuojauksesta ja työmaalämmityksestä vastaaville työntekijöille. Työmaan kuivanapitoon sisältyy valumavesien pääsyn estäminen rakenteisiin ja materiaaleihin pintavesien ohjaus, pihan kallistukset salaojat, pumppaamot perustusten ja muiden maanalaisten rakenteiden vesieristykset materiaalien suojaus sadevesiltä tehtaalla kuljetuksessa varastoinnissa asennuksen aikana asennuksen jälkeen suojausmenetelmät lopulliset rakenteet sääsuojat, peitteet, teltat väliaikaiset rakenteet: suojaseinät, ovet, ikkunat rakennekosteuden poistaminen kuivumisaika-arviot, olosuhteiden luonti kuivumiselle lämmitys tuuletus/ilmanvaihto koneellinen kuivatus olosuhteiden valvonta lämpö, kosteus, suojausten vedenpitävyys kosteus- ja tiiveysmittaukset. Rakennustyömailla tulee siirtyä vallitsevana käytäntönä olevasta kosteudenhallinnasta pikemminkin työmaan kuivanapitoon. Kuivassa rakentamisessa rakenteita ei päästetä kastumaan ja materiaalit suojataan kastumiselta tehtaalla, kuljetetaan suojattuna, välivarastoidaan sääsuojissa tai muuten suojattuna, sekä suojataan asennuksen aikana ja sen jälkeen, kunnes lopullinen vesikate ja rakennuksen vaippa ovat valmiit. Rakentamisen menetelmistä johtuva kosteusrasitus pitää myös ottaa haltuun (betonointi, muuraus, rappaus sekä tasoite- ja maalaustyöt). Lisäksi rakenteet on pidettävä suunnitellussa lämpötilassa ja ilmankosteudessa asentamisen jälkeen. On otettava huomioon myös nestekaasulämmityksen aiheuttama kosteusrasitus, koska 1 kg kaasua tuottaa 1,6 kg vettä palaessaan. Kuivassa rakentamisessa 1) vesikatto ja rakennuksen vaippa ovat vedenpitävät tai rakentamista tehdään sääsuojassa 2) lämpötila on yli 15 C (lämmitys päällä) 3) ilman suhteellinen kosteus on vähemmän kuin 70 % ja tavoitteena 50 %. Kuivaa rakentamistapaa on noudatettava ainakin korjausrakentamisessa, puurakentamisessa ja sisävalmistustöissä, kuten väliseinien levytyksissä ja eristeiden asennuksissa. Rakennuttajan on määritettävä kuivan rakentamisen tarve ja kohteet suunnitteluohjeilla ja sopimusasiakirjoilla. Rakennuttajan tulee varata myös riittävä aika rakentamiseen. Rakennustyömaan kosteus- ja lämpöolosuhteet Työmaa on alttiina säärasitukselle. Työmenetelmät synnyttävät kosteutta, jota tuodaan rakennukseen myös rakennusmateriaalien mukana. Keskikokoisella asuinkerrostalotyömaalla poistettavan veden määrä on tuhansia ellei kymmeniä tuhansia litroja. Sopiva ilmanvaihto rakennustyömaalla on yleensä 1 2 kertaa tunnissa. Riittävällä ilmanvaihdolla varmistetaan työntekijöille hyvät työskentelyolosuhteet ja poistetaan haitallisia ja jopa vaarallisia aineita hengitysilmasta. Erityisesti rakennuspöly sekä liuottimien ja rakennustarvikkeiden haitalliset emissiot tulee ottaa huomioon työmaan ilmanvaihtoa suunniteltaessa. Ilmanvaihto on syksyä lukuun ottamatta tehokas keino poistaa rakennekosteutta. Kosteudenhallinnalta vaadittava taso vaihtelee eri vuodenaikoina. Kevättalvella ja alkukesällä ulkoilma on kuivaa. Silloin rakenteiden kuivattaminen on helppoa ja edullista, vaikka rakennuskosteutta esiintyisi paljonkin. Syyskesä on rakenteiden kuivattamisen kannalta haasteellisinta, koska ulkoilma on hyvin kosteaa. Silloin tuuletuksella ei juurikaan saada kuivumista aikaan. Veden ja kosteuden kulkeutumista rakenteisiin on pyrittävä rajaamaan, ja on varmistettava rakenteiden kuivuminen joko riittävän pitkillä kuivumisajoilla tai koneellisella kuivatuksella. Talvella lämmitys ja tuuletus ovat tehokkaita rakennekosteuden poistajia. Päähuomio tulee silloin kiinnittää valittavien menetelmien energiatehokkuuteen sekä olosuhteiden hallintaan eli lämpötilan ja kosteuden säätöön. Lämmitä työmaata älä ulkoilmaa Isot aukot umpeen Kylmänä vuodenaikana pääperiaatteena on pitää lumi ja jää poissa työmaalta ja kuivattaa rakenteet tuulettamalla, kuitenkaan energiaa tuhlaamatta. Se onnistuu sulkemalla työmaan isot aukot väliaikaisilla ovilla ja pressutuksilla. Porrashuoneisiin, 130

5 35 30 Rh % 100 % 3 Absoluuttinen kosteus [g/m ] % 60 % 40 % 20 % Lämpötila [ C] Kuva 2. Mollierin diagrammi. Kun ulkoilman lämpötila on alle 0 C, on ilmakuutiossa korkeintaan 5 grammaa vesihöyryä. Jos työmaan sisällä on + 15 C ja ilman suhteellinen kosteus 80 %, on ilmakuutiossa vesihöyryä 10 grammaa. Kun rm 3 :n työmaalla vaihdetaan ilma kerran tunnissa, poistuu sisältä 50 litraa vesihöyryä. Rakentajain kalenteri 2012 Rakennustietosäätiö RTS, Rakennustieto Oy ja Rakennusmestarit ja insinöörit AMK RKL ry ajoramppeihin ja muihin erityisiin isoihin sekä kulkureitteinä käytettäviin aukkoihin on usein perusteltua tehdä väliaikaisilla seinillä ns. tuulikaappeja. Ikkunat asennetaan ulkoseinien nousun mukana, tai ikkuna-aukot suojataan muovein. Asennetut ikkunat eivät vaurioidu, kun holvin suojaus hoidetaan asiallisesti eikä sadevesi pääse seinärakenteita pitkin kastelemaan ikkunoita. Tuuletus järjestetään useiden pienten aukkojen kautta kuten väliaikaisten ovien karmien ja rungon väliin jäävien rakojen avulla. Yleensä alle tuuma riittää tuuletukseen. Lämmitys ohjataan talon kulmiin, ja vetoa rajoitetaan hissikuiluissa ja porrashuoneissa. Jokaisessa tilassa on oltava ilmanvaihto, jotta rakenteet kuivuvat tasaisesti. Kylmänä vuodenaikana varotaan tuulettamasta liikaa, koska kylmän ilman lämmittäminen kuluttaa huomattavasti energiaa. Kosteat pinnat on pidettävä puhtaina, koska pöly ja roskat sekä varastoitavat materiaalit lattialla hidastavat kuivumista. Tuotannon suunnittelu Alustava yleisaikataulu, yleisaikataulu, rakentamisvaiheaikataulu, viikkosuunnittelu Rakennushankkeen ajoittuminen vaikuttaa valittaviin kosteudenhallintamenetelmiin sekä ajalliseen suunnitteluun. Aikataulussa on varauduttava sateiden ja pakkasten aiheuttamiin töiden viivästyksiin. Toisaalta aikataulun pitää ottaa huomioon eri työvaiheiden järjestys ja limitykset. Kosteudelle alttiita työvaiheita ei voida aloittaa ennen kuin olosuhteet rakennuksessa ovat suunnitelmien mukaiset. Rakennuksen vaipan tulee mahdollisesti olla ummessa ja rakenteiden riittävän kuivia ennen seuraavan työvaiheen aloitusta. Projektin aikataulun viivästyessä on seuraavien työvaiheiden aloitusta siirrettävä tai haluttuun laatuun ei päästä. Tiivis holvi -periaate luo kuivat ja muutenkin hyvät olosuhteet alempiin kerroksiin. Se toimii hyvin myös työmaan lämmitysenergian säästökeinona. Syksyllä ja talvella vesikaton nopea toteutus on varmistettava tuotantoon sopivilla rakenneratkaisuilla ja esimerkiksi tehtäväsuunnittelun avulla. Kuva 3. Väliseinätyöt on aloitettu ennen vesikaton valmistumista ja ikkunoiden asennusta. Valumavedet ovat kastelleet levytykset. 131

6 Sopimukset ja tuotantosuunnitelmat Toteutusta varten tehtävien aliurakkasopimusten ja suunnitelmien tulee sisältää myös kuivanapidon ja kosteudenhallinnan kannalta keskeiset asiat. Valvonta ja ohjaaminen on mahdotonta, mikäli asioiden kirjaaminen ja läpikäynti laiminlyödään urakoista ja kaupoista sovittaessa. Hankinnat Kuljetus Aliurakkasopimukset Työkaupat Vaihesuunnittelu Tehtäväsuunnittelu Viikkosuunnittelu. Kosteusriskien hallinta Rakenteen kosteudensieto on otettava huomioon suojauksissa ja kuivattamisessa. Kaikkiin rakenteisiin tulee mikrobikasvustoa, jos kosteutta on riittävästi ja riittävän pitkään. Puhdas uusi betoni ei ole mikrobeille hyvä kasvualusta, mutta esimerkiksi rakenteeseen päässyt sahanpuru tai siitepöly voi aiheuttaa mikrobikasvustoa. Puurakenteissa ja erityisesti levyrakenteissa kastuminen aiheuttaa esteettisiä ongelmia, lujuuden ja kestävyyden heikentymistä sekä mikrobikasvustoa. Rakennustuotannossa on runsaasti rakenteiden ja materiaalien kastumiseen liittyviä riskejä. Kosteusriskejä, joihin rakennustyömaalla tulee erityisesti kiinnittää huomiota ovat rakenteiden ja materiaalien kastuminen vesisateen tai lumen sulamisen takia suojauksen rikkoutuminen, puutteellisuus tai unohtaminen päivän päätteeksi putkivuodot, laiterikot ja työvirheet LVI-asennuksissa työvirheet vesikaton läpimenoissa sekä jiirien ja vesieristeiden seinille nostoissa perusvesien ja valumavesien rasitus rakenteille sekä maanalaisten rakenteiden vesieristykset vesieristeiden ja pinnoitustöiden teko epäpuhtaille tai kosteille alustoille rakennusaikaisia ja käytön aikaisia kosteusrasituksia huomioimattomat suunnitteluratkaisut. Betonirakentamisen erityisiä kosteusriskejä ovat eristeisiin valuva ja jäätyvä sadevesi ontelolaattavälipohjien vesipesät (parvekekannakkeet, s-pisteet) sandwich-elementin ja sokkelin välinen liitos betonipintojen kosteus pinnoitusvaiheessa. Puurakentamisen keskeisiä kosteusriskejä ovat kastuneeseen ja muiden rakenteiden tai olosuhteiden takia hitaasti kuivuvaan puuhun kehittyvä mikrobivaurio Kuva 4. Puukerrostalon rakentamista sääsuojassa. lämpötilan ja kosteuden vaikutus mikrobivaurion nopeaan kehittymiseen puun kuivumiskutistuman aiheuttamat halkeamat valmiissa pinnoissa, jos pinnoitustöiden ja käytön aikaiset olosuhteet eroavat liikaa toisistaan kastumisen aiheuttamat ulkonäkövirheet, kuten sinistyminen höyrynsulun vuotojen aiheuttama kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Riskien haltuunotto vaatii työmaaorganisaatiolta selkeää vastuunjakoa ja kokonaisuuden ymmärrystä. Kriittisissä töissä on työntekijöiden ammattitaito varmistettava. Rakennustyömaiden kosteusriskit on arvioitava tapauskohtaisesti, ja merkittävimpien riskien poistaminen tai haltuunotto on tehtävä yhteistyössä eri alojen suunnittelijoiden kanssa. Eräs usein esiintyvä haaste on puutteellisesta suunnittelusta aiheutuvat virheelliset rakenneratkaisut. Työmaalle pitää siten vaatia riittävän yksityiskohtaiset suunnitelmat, ja erityisesti muutostöiden yhteydessä on tarkasteltava muutoksen vaikutuksia myös kosteusnäkökulmasta. Laadunvarmistus Hyvin suunniteltu on rakentamisessa hyvä alku ei puoliksi tehty, kuten vanha sanonta toteaa. Hyväkin suunnitelma voidaan valitettavasti tuhota toteutuksessa monin eri tavoin. Hyvä toteutus edellyttää useimmiten myös valvontaa oikeammin laadunvarmistusta, joka toteuttajien osalta alkaa siitä, että he tietävät mitä ovat tekemässä ja mitä työltä edellytetään. Siihen kuuluu osaltaan myös rakenteiden ja rakennuksen kuivanapitoa edesauttavat toimet, kuten suojaukset, mutta myös oikeat menetelmät. 132

7 Hyvä rakennustapa edellyttää, että suunnittelussa ja toteutuksessa esitetään rakenne- ja tuotantoratkaisut, jotka tuovat mahdollisimman vähän vettä työmaalle rakenteet on suunniteltu kestämään rakentamisaikaiset kosteusrasitukset on määritetty rakenteille sallitut olosuhteet ja menetelmät siihen pääsemiseksi otetaan huomioon rakennuksen varsinainen lämmitysjärjestelmän hyödyntäminen rakentamisen ajalla otetaan huomioon työmaan olosuhteet ja käytetään rakenneratkaisuja, jotka mahdollistavat tehokkaan sääsuojauksen, rakenteiden kuivanapidon ja rakennekosteuden poiston esitetään vaatimukset ja tarvittaessa ohjeet sääsuojaukselle. Rakennustuotannon kosteusteknisessä laadunvarmistuksessa on erityisesti varmistettava kuivaketjun toimivuus: valmistuskuljetus-varastointi-asennus-käyttö arvioitava suunnittelu- ja tuotantovalintojen riskit varmistettava suunniteltujen suojaus-, lämmitysja kuivatusmenetelmien käyttö ja huolto päivittäin sekä viikonloppujen ja lomien aikana varmistettava teollisuuden tuotteiden toimitus työmaalle kuivana ja välivaraston asiallisuus. tarkastettava vesieristeiden pohjien puhtaus (sementtiliiman poisto) ja riittävä kuivuus sekä varmistettava mittaamalla myös muiden lattiapäällysteiden pohjien kuivuus. valvottava maakosteuden eristäminen rakenteista (kapillaarikatkot) tarkastettava höyrynsulun tiiviys ja mitattava vaipan ilmanpitävyys tarkastettava vesikaton läpimenojen kaulukset, nostot seinille sekä räystäiden myrskypellit (lumen tuiskuamisen estäminen yläpohjiin) varmistettava julkisivun tuuletusratkaisujen toimivuus ja huolellinen toteutus testattava märkätilojen kallistukset ja salaojien sekä mahdollisten perusvesipumppaamojen toiminta. Jotta rakennustuotannon laadussa onnistuttaisiin tekemään tiikerinloikka, on tehtävä uudenlaisia sopimuksia ja valvottava, että niistä pidetään kiinni. Osapuolten on myös yhteistyössä etsittävä uusia kuivan rakentamisen menetelmiä. Rakennusosien kustannuksia 2011 Tuomas Palolahti, Christian Kivimäki, Tarja Mäki, Jenni Palomäki Vuosittain ilmestyvä rakennusosien yksityiskohtaista tietoa sisältävä käsikirja. Rakennusosat on esitetty tuoterakenteina, jotka on eritelty runko- ja pintarakenteisiin. Kirjassa esitetään tyypillisiä pien-, rivisekä kerrostalojen ja teollisuusrakennusten rakenteiden kustannuksia. Rungon tuoterakennevaihtoehtoja on yli 200 ja pintarakennevaihtoehtoja lähes 150 kpl. Lisäksi on esitetty ikkunoiden, ovien ja talotekniikan kustannustietoa. 53. uusittu painos. Rakennustieto Oy, s., 80 Tilaukset verkkokaupasta Puh