asumista, kiitos! Rakentajaforum Tarja Laine

Transkriptio

1 Kohtuuhintaista ja laadukasta asumista, kiitos! Rakentajaforum Tarja Laine

2 Ihminen käyttää asumiseen yhä suuremman osan tuloistaan Yhden neliön hinta on lähes 10% keskimäärin käytettävissä olevasta vuositulosta ja osuus on noussut koko ajan. Pääkaupunkiseudulla osuus on suurempi ja ongelma koskee erityisesti matalapalkkaisia. Asuminen on kuitenkin ki perusoikeus ja kohtuuhintaisen asumisen tulisi olla jokaiselle mahdollista. 2 Asola, Lipstikka, xx

3 Väitän, että asuntojen hinta on irtaantunut rakennuskustannuksista Yleiseen hintatasoon vaikuttavat mm. väestönkehitys, muuttoliike, yleinen taloudellinen toimeliaisuus, myynnissä olevien asuntojen määrä (mm. Kivistö: Suomen asuntohintakehitys ja siihen vaikuttavat tekijät, 2012) Tontin hintaan vaikuttavia tekijöitä ovat tontinpinta-ala, tehokkuus, kaavatilanne siis kaavoittajan luoma lisäarvo. Kuitenkin kunnan oma tonttituotanto ja hintapolitiikka voi pitää hintatason alhaisena. (Peltola, Väänänen, 2009) Kiinteistövälittäjien haastattelututkimuksissa hintaan eniten vaikuttavia tekijöitä ovat: sijainti, maine, kunto, autopaikka, rakentamisvuosi, tontin omistus, parveke, sauna, jopa stailaus (Tuomi 2011, Oikarinen 20xx, Tuomi, 20xx) Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 3

4 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 4

5 Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 5

6 Väitän, että asuntojen hinnan kalleus johtuu tarjonnan vähäisyydestä ANSAINTALOGIIKKANA KYSYNNÄN JA TARJONNAN EPÄSUHTA ON KYSEENALAISTA Vuosittainen tuotantotavoite Vantaalla on noin 2 % (2000) olemassa olevasta rakennuskannasta ( ), mutta joka vuosi jäämme laskennallisesta tavoitteesta. Vuonna 2012 valmistui 1360 asuntoa. Vantaalla on vuokra-asuntoa,,joista rajoitusten alaisia MAL-tavoite on 400 kohtuuhintaista asuntoa. Viimeisten vuosien aikana vuosittain rajoituksista on vapautunut vuosittain noin 460 asuntoa. Tilanne siis vaikeutuu koko ajan. Tarpeesta huolimatta uudet hankkeet eivät lähde liikkeelle ajoissa. Kalliita rakennuspaikkoja pidetään ensisijaisina, vaikka halvempiakin olisi. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 6

7 Asola Leinelä 2 asemakaava ja rakentamisohje k-m2 asuntorakentamista ja k-m2 yleistä rakentamista Arkkitehti: Kirsti Siven ja Asko Takala Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu

8 Väitän, että kaavoittaja ei yksin pysty ratkaisemaan hintakysymystä KAAVOITTAJAA SYYTETÄÄN (ESIM HS ), MUTTA KUKA ON KAAVOITTAJA? Rakentamista ja kaavoitusta koskevat lait ovat kansallisia Lainsäätäjä on eduskunta Lait valmistelee ympäristöministeriö Kunta on kaavoittaja, jolla on vastuu kaavoituksesta ja lainmukaisesta i toiminnasta i t sekä tavoitteena tuottaa tt oikeudenmukaisuutta Kaavoja valmisteleva virkamies toteuttaa kunnan tavoitteita Kunta luo maalle lisäarvoa ja päättää millä edellytyksillä se on käytettävissä Kunnan päättäjät valitsee asukas Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 8

9 Esimerkkejä määräysten alkuperästä ja syistä Esteettömyys Liikkumisen mahdollisuus tarkoittaa mm. mahdollisuutta asua pidempään p kotona Esteettömyyden lisääminen vähentää mm. sos-ter kustannuksia Vaatii lainmuutoksia Desibelimääräykset Terveysnäkökulmaan perustuva eurooppalainen standardi Ohjearvojen muutos vaatisi eduskunnan ja EU:n toimia Perustamisolosuhteet ja tulvat Tavoitteena turvallisuus ja kestävyys; vaikeimmat perustamisolosuhteet rantaalueilla ja entisillä tehdasalueilla Sijainnin merkitys suurin asunnon hinnassa; yksittäisistä sijaintitekijöistä kärjessä rannalla asuminen, rannat ovat pääkaupunkiseudulla kalliita Vaatii arvostuksen muutoksia Vaatii eduskunnan toimia lainsäädännön muuttamisessa Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 9

10 Väitän, että rakentamisen voi organisoida nykyistä tehokkaammin Rakennusmateriaalit ja työn hinta ovat samat Helsingissä, Vantaalla ja Joensuussa. Onko työvoima koulutettua? Onko viimeisimmät tutkimustulokset käytössä? Kehitetäänkö prosesseja ja tuotantoketjuja? Ovatko työmaajärjestelyt mietityt? Uskalletaanko ja viitsitäänkö ajatella asioita uudella tavalla? Toimiiko yhteistyö kunnan kaavoittajien kanssa? Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 10

11 Vallinoja Asumista Saviontien varteen (BoKlok ym.) Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu

12 Väitän, että asunto-rakentamisen voi organisoida paremmin Markkinat suosivat suuruutta, mutta uusien pienien yrittäjien tulo luo vireyttä ja innovaatioita Tarvitsemme uusia toimintamalleja esim. rakennuskannan uusimiseen Valtion ja kuntien roolia voi kehittää aktiivisemmaksi Yleishyödyllisen asuntorakentamisen voi organisoida paremmin: ylikunnallinen rakennuttajayhtiö Kunnallistekniikka keksittävä keinoja Voiko HITAS-järjestelmää kehittää? Ilman HITASta hinnan määrää sijainti ja markkinat. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 12

13 KIVISTÖ 2013 > > *asuntomessujen oheiskohde, *putkijätteiden koontiasema *Kivistön koulun ympäristö *kaupunkikeskuksen asemakaavat Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu *V Vehkalan työpaikka-alueen I asemakaava

14 Väitän, että arkkitehdit pystyvät kehittämään laadukasta kohtuuhintaisuutta Suunnittelijoille tavoitteeksi ratkaista kohtuuhintaisen asumisen haastetta, myös hinnan ja laadun suhdetta Luovuuden herättää usein halu ratkaista ongelma Suunnittelijoille parempaa hintatietoisuutta ja kykyä priorisoida AULIS BLOMSTEDT LOI SUHDEJÄRJESTELMÄN, LE CORBUSIERIN LÄHTÖKOHTANA OLI MODULI-IHMINEN, IHMINEN, MEURMAN TUTKI YMPÄRISTÖN JA IHMISEN KOKEMUKSEN PERIAATTEITA, 1950-LUVULLA KÄYTETTIIN NIUKKAA RAAKA- AINEVALIKOIMAA Arkkitehtuurin demystifiointi: laadukas ei ole välttämättä kallista ja monimutkaista i t Hyvää arkkitehtuuria on opeteltava tekemään yhdessä rakentajien ja muiden toimijoiden kanssa Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 14

15 Hakunila, Senaatti, asuntoja Destian varikolle n k-m 2 (IV VIII) AK-kortteleista n. 28 % kaupungin Arkkitehtitoimisto i i t Petri Rouhiainen i Oy Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu 15 Huom! Jokiniementien infraasiat ja liikennemelu

16 KOHTUUHINTAINEN JA LAADUKAS KOTI KAIKILLE! Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 16